Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Transkriptio

1 Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista. Neuvotteleva virkamies Elina Immonen Suunnittelija Veikko Vauhkonen 1

2 Liikennepalvelulaki: asiakas keskiössä, liikenteen palvelujen kehittämiseksi DIGITALISAATIO NORMINPURKU MULTIMODALITEETTI

3 PLpRiQ4-xzcrdkSGOOeYP_Nm6PExELFIyt&index=4 3

4 Mistä laissa on kyse? Tavoitetila: Suomesta liikennesektorin edelläkävijä Liikennemarkkinoita koskeva tieto digitaaliseksi, avoimeksi ja yhteentoimivaksi Lupajärjestelmän keventäminen Markkinoille tulon helpottaminen Uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille Asiakkaalle uusia ja parempia palveluita itsepalvelusta todelliseen palveluun Säästöjä! Yhteiskunnalle, asiakkaalle ja yrityksille 4

5 MaaS ja liikennepalvelulaki Yhdisteltävissä olevat palvelut Avoin tieto Keskenään keskustelevat taustajärjestelmät Palvelujen ketjuttajat helpottavat vertailua MaaS Liikennekaari toteuttaa kaksi ensimmäistä kohtaa: Eri liikennemuotojen joustava yhdistäminen ja kehittäminen kansalaista palvelevaksi turvalliseksi, edulliseksi ja helpoksi kokonaisuudeksi tulee mahdolliseksi Ovet avautuvat uudenlaisten liikennepalvelujen kehittämiselle. Investointien saaminen Suomeen mahdollistuu, joka luo uusia työpaikkoja Liikennemuotojen väliset rajat katoavat ja matkaketjut sujuvoituvat Ovelta ovelle siirtyminen tapahtuu kokonaisvaltaisena palveluna 5

6 Liikennepalveluiden hankkiminen: lähtötilanne Liikennepalvelun tarjoajan oma tarjonta Liikennepalvelun tarjoajan oma tarjonta Liikennepalvelun tarjoajan oma tarjonta

7 Liikennepalvelulaki mahdollistaa saumattomat matkaketjut

8 Liikennepalvelulaki ja digitalisaatio Lain I vaihe Lain I vaihe Liikkumispalvelun olennaiset tiedot Palveluntarjoajien avoimista rajapinnoista Kaikki liikennemuodot ja liikkumispalvelut Anonyymi kertalippu (varaus- ja lippujärjestelmäyhteys) tie- ja raideliikenteen henkilökuljetukset Lain II vaihe Lain II vaihe Anonyymi palveluiden käyttötieto Liikenneviraston avoimesta rajapinnasta Kaikki liikennemuodot ja liikkumispalvelut Henkilöön sidotut lipputuotteet ja muut palvelun käyttöön oikeuttavat tuotteet (puolesta-asiointi) Kausilippu Esim. opiskelija-, eläkeläisalennus Kaikki liikennemuodot Kaikki liikkumispalvelut

9 Liikennepalvelulaki mahdollistaa kuljetusten yhdistämisen

10 Kävely ja pyöräily osana matkaketjuja Pääosalla nykyisistä joukkoliikennematkoista liityntäyhteytenä on jalankulku. Nykyisin kaikista matkoista 18 % sisältää useamman kuin yhden kulkutavan. Kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus kotimaanmatkoilla on matkasuoritteesta 15 % ja matkoista 37 %. Joukkoliikenteen yleisimmät ovelta ovelle matkaketjut Bussi + jalankulku 56 % Raide + jalankulku 21 % Yksi joukkoliikennevaihto + jalankulku Useampi joukkoliikennevaihto + jalankulku Yksi joukkoliikenneväline + pyörä Yksi joukkoliikenneväline + auto Osuus matkoista 17 % 1 % 1 % 1 % Muut matkaketjut 1 % Yhteensä 100 % Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016.

11 Tunnuslukuja kävelyn ja pyöräilyn nykytilasta Jalankulun kulkutapaosuus: Matkaluvusta 22 % ja matkasuoritteesta 2 %. Matkan keskipituus 1,6 km/matka. Kulkutapaosuus on suurin, kun matkan tarkoitus on ulkoilu ja liikunta, koulutus tai ostokset. Pyöräilyn kulkutapaosuus: Matkaluvusta 8 % ja matkasuoritteesta 2 %. Matkan keskipituus 3,3 km/matka. Kulkutapaosuus on suurin, kun matkan tarkoitus on koulutus, työ tai ulkoilu ja liikunta.

12 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Valtioneuvoston periaatepäätös kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä LVM:n kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma maaliskuussa Periaatepäätöksessä ja edistämisohjelmassa yksilöidään tavoitteiden toteuttamiseksi 31 eri toimenpidettä vastuutahoineen. Keskeisiksi keinoiksi on tunnistettu mm. infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen. Tavoitteet: Lisätään kävely- ja pyöräilymatkojen määrää 30 % nykytilasta v mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus nousee nykyisestä 30 %:sta %:een 2030 mennessä, mikä merkitsee noin 450 miljoonaa uutta matkaa. Vähintään puolet uusista kävely- ja pyöräilymatkoista tulisi siirtymänä henkilöautomatkoista. Kävelyn ja pyöräilyn etuja: ilmasto- ja kansanterveyshyödyt, liikennejärjestelmän sujuvuus, sekä kaupunkiympäristöjen terveellisyys ja turvallisuus.

13 Edistämisohjelman toimenpiteet Toimenpiteitä: 1. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollistava yhdyskuntarakenne 2. Laadukas kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuri 3. Kävely- ja pyöräilyväylien kunnosta huolehtiminen ja hoidon kehittäminen 4. Kävely- ja pyöräily osana liikenteen palvelukokonaisuutta 5. Liikkumisen ohjaus 6. Pyörämatkailun kehittäminen 7. Lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittäminen 8. Hallinnon rakenteiden kehittäminen, rahoitus ja poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen 9. Taloudelliset seurantakeinot 10. Seuranta Valtion ja kuntien yhteinen, viisivuotinen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma 2+3 M, tavoite 30 M. Jatketaan liikkumisen ohjaus toimintaa sekä valtakunnallisesti, että seututasolla 0,9 M, tavoite 1,5 M. Kannustetaan kuntia valmistelemaan omia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia, tavoite 0,5 M. Toteutetaan 2-vuotinen viestintäkampanja kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä 0,2 M Reittien opastuksen, kunnossapidon, ja talvikunnossapidon parantaminen Väylien kuntoon liittyvän tiedottamisen ja tiedonkeruun parantaminen EuroVelo- ja muiden valtakunnallisten pyörämatkailureittien merkintä maastoon Pyöräpysäköinnit liityntäliikenteessä Lainsäädännön ja hallinnon rakenteiden kehittäminen. Edistetään kaupunkipyöräjärjestämien rakentamista ja kehittämistä. Kannustetaan ja tuetaan uudenlaisten liikkumispalveluiden kehittämistä Otetaan kävely ja pyöräily huomioon suunnittelussa osana matkaketjuja.

14 Alle kilometrin matkoista noin kolmannes tehdään henkilöautolla. Kahden kilometrin matkoista henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on yli 50 % ja kolmen kilometrin matkoista jo yli 60 %.

15 Liikenteen ilmastotavoitteet vuodelle 2030 EU:n tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite taakanjakosektorille vuodelle 2030 on 39 % verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä on 40 %. Päästökaupan ulkopuolella parhaat mahdollisuudet vähentää päästöjä ovat liikenteessä. Kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä liikenne aiheuttaa noin viidenneksen. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: liikenteen päästöt puolitettava v mennessä v tasosta.

16 Kotimaan liikenteen päästöistä Kotimaan valtaosa syntyy liikenteen tieliikenteestä. päästöistä valtaosa syntyy autoliikenteestä.

17 KIITOS! 17