KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003
|
|
- Anna-Leena Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003
2 Sisäysuetteo 1 Arvioinnin tiivistemä Johdanto Kestävä kehitys Kestävän kehityksen kome uottuvuutta Kestävän kehityksen indikaattorit Ekooginen jaanjäki Laskentamenetemä Kaarinan kaupunki Natura Interest Oy Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki Ekooginen veka-päivä Maa-aueiden kuormitus Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet Energiankuutus Asumisjaanjäki Liikennöinti Liikennöintijaanjäki Kuutustavarat ja paveut Jätteet Kuutusjaanjäki Ravinto Rakentaminen Biokapasiteetti Biokapasiteetin askenta Vertaiua Ekoogisen jaanjäjen pienentäminen Tiedonkeruu Asuminen Liikennöinti Maankäyttö Jätteet ja ravinnonkuutus Rakentaminen Paveut ja kuutushyödykkeet Lähteet
3 1 Arvioinnin tiivistemä Ekooginen jaanjäki mittaa aueen asukkaiden vuosittain kuuttamia uusiutuvia uonnonvaroja. Se pyrkii hepottamaan eämäntyyimme aiheuttaman ympäristökuormituksen hahmottamista. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa mitataan kuinka pajon tuottavaa maata tarvitaan tuottamaan Kaarinan kaupungin asukkaiden vuosittain tapahtuva resurssien kuutus, sekä suauttamaan aiheutut päästöt, että jätteet takaisin uonnon kiertokukuun. Ekooginen jaanjäki mitataan hehtaareissa, tarkemmin mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari. Gobaaihehtaari on hehtaarin suuruinen aue (hehtaari on kootaan 100 metriä x 100 metriä), jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskiarvoa. Gobaaihehtaarista käytetään yhennettä gha. Jos kaikki maapaon tuottava maa jaetaan maapaon asukkaiden kesken jää jokaisee asukkaae 1,9 gobaaihehtaaria tuottavaa maata yhdee kaenterivuodee. Maapaon asukkaiden keskimääräinen ekooginen jaanjäki on 2,2 gobaaihehtaaria. Kaarinan kaupungin ekoogisen jaanjäjen arviointi suoritettiin keväää Kaupungin ekooginen jaanjäki askettiin vuodee 2003 ja se on suoraan vertaiukepoinen WWF:n Living Panet 2006-raportissa jukaistuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Vuoden 2006 Living Panet -raportissa suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64 gobaaihehtaaria. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,49 gobaaihehtaaria, ei mekein identtinen keskimääräiseen suomaaiseen verrattuna. Koostumuksetaan jaanjäjet kuitenkin eroavat hiukan. Kaarinaaisen asumis- ja iikennöintijaanjäki on suurempi kuin keskimääräisen suomaaisen, mutta jäte- ja kuutusjaanjäki on vastaavasti pienempi. Yhteensä Kaarinan ekooginen jaanjäki oi gobaaihehtaaria. Biokapasiteettia Kaarinassä oi gobaaihehtaaria, Kaarinan fyysisen pinta-aan (vesiaueet mukaanukien) oessa hehtaaria tämä tarkoittaa sitä, että kaarinaaisen vuoden 2003 kuutus vaatii noin 22,5 Kaarinan kokoisen maa-aueen. Jos jokainen maapaon asukas kuuttaisi uonnonvaroja kaarinaaisten tahtiin tarvitsisimme 4,2 maapaoa, jotta eintapojen yäpitäminen oisi ekoogisesti kestävää pohjaa. Tauukko 1 : Kaarinan ekoogisen jaanjäjen yhteenveto Kaarinan ekooginen jaanjäki gha Kaarinan biokapasiteetti gha Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki 7,49 gha/asukas Kaarinaaisen biokapasiteetti 0,67 gha/asukas Suomaaisen ekooginen jaanjäki 7,64 gha/asukas Suomen biokapasiteetti 12 gha/asukas Maapaon asukkaan ekooginen jaanjäki 2,2 gha/asukas Maapaon biokapasiteetti asukasta kohden 1,9 gha/asukas 2 Johdanto Syyskuussa 2007 Kaarinan ympäristötoimi tiasi aueen ekoogisen jaanjäjen arvioinnin Natura Interest Oy:tä. Natura Interest käyttää aueiden ekoogisten jaanjäkien askennassa engantiaisen Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise -askentaohjemaa. BFF:n Regiona Stepwise perustuu Goba Footprint Networkin ekoogisen jaanjäjen askentakantaan ja näin ohjemistoa asketut ekoogiset jaanjäjet ovat suoraan verrannoisia WWF:n Living Panet-raportissa askettuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Living Panet-raportti jukaistaan joka toinen vuosi, viimeisin raportti on syksytä 2006 ja Kaarinan kaupungin askemat pohjautuvat näihin askemiin. Seuraava Living Panet-raportti imestyy syksyä Suomessa Regiona Stepwise -ohjemistoa on askettu mm. vuoden 2001 Turun, Lahden, Ouun, Tampereen, Hesingin, Vantaan ja Espoon sekä 2003 Nurmijärven ja Mäntsään sekä nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Kaarinan askennassa käyetyä vuoden 2003 askentakannaa suoritetut arvioinnit ovat verrannoisia Living Panet raportin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. 3
4 Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden vuoden 2003 tapahtuneen kuutuksen seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Kuutus (hyödykkeet ja paveut) Rakentaminen Maankäyttö 3 Kestävä kehitys Yeisimmin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tarkoitetaan nykyisten kuutustarpeiden tyydyttämistä tavaa, joka ei vie tuevita sukupovita mahdoisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on maaimanaajuisesti, aueeisesti ja paikaisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnaista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisie ja tuevie sukupovie hyvät eämisen mahdoisuudet. Tämä tarkoittaa että ympäristö, ihminen ja taous otetaan tasavertaisesti huomioon, niin päätöksenteossa kuin toiminnassakin. 3.1 Kestävän kehityksen kome uottuvuutta Kestävään kehitykseen katsotaan kuuuvan kome uottuvuutta: Ekooginen Taoudeinen Sosiaainen ja kuttuuriinen Ekoogisesti kestävä kehitys tarkoittaa uonnon monimuotoisuuden säiyttämistä ja ihmisten taoudeisen ja aineeisen toiminnan sopeuttamista maapaon uonnonvaroihin ja uonnon sietokykyyn. Kestävä taous on edeytys yhteiskaupungin keskeisie toiminnoie. Taoudeinen kestävyys on eri toimintojen, paveuiden ja tuotteiden tuottamista ekoogisesti kestävästi sekä sosiaaisesti oikeudenmukaisesti. Muun muassa Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjema määritteee taoudeisen kestävyyden tasapainoiseksi kasvuksi, joka ei perustu pitkää aikaväiä vekaantumiseen tai uonnonvarantojen hävittämiseen. Sosiaaisessa ja kuttuurisessa kestävyydessä keskeisenä asiana on taata hyvinvoinnin edeytysten siirtyminen sukupoveta toisee. Sosiaaisen kestävyyden kriteeriä viitataan ihmisten tasa-arvoisiin mahdoisuuksiin uoda oma hyvinvointinsa, käyttää perusoikeuksiaan ja osaistua tasa-arvoisesti sekä gobaaiin, kansaiseen että paikaiseen päätöksentekoon. Kuttuurinen taso ymmärretään paikaisten kuttuurien säiyttämisenä ja inteektuaaisena vapautena. 3.2 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävän kehityksen indikaattorien avua pyritään ohjaamaan päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan ja samaa mahdoistamaan tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisea uottuvuudea on omat indikaattorinsa esim. kestävän metsätaouden indikaattorit, aueidenkäytön indikaattorit ja iikenteen indikaattorit. Parhaimmiaan indikaattorit antavat päättäjie ja kansaaisie nopeasti uotettavaa tietoa tärkeistä imiöistä ja aiheaueista. Ekooginen jaanjäki on muotoutunut yhdeksi suosituimmista ekoogisen kestävyyden indikaattoreista. Useat kunnat ja muut aueeiset toimijat ovat käyttäneet ekoogista jaanjäkeä toimintojensa ekoogisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Ekooginen jaanjäki on vaittu yhdeksi Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjeman indikaattoreista. Dongtanin kaupungissa Kiinassa ekoogista jaanjäkeä käytettiin työkauna kaupungin yhdyskuntarakenteen suunnitteuvaiheessa. 4
5 4 Ekooginen jaanjäki Mathis Wackernagein ja Wiiam Reesin 1990-uvua kehittämän ekoogisen jaanjäjen askentamain pyrkimyksenä on tarjota väine nykyisten tuotanto- ja kuutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteuun heposti sisäistettävän, yksiseitteisen ja puoueettoman mittayksikön avua. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnin ähtöoetuksena on, että ihmisten toiminnot, kuten iikennöinti, rakentaminen, materian- ja energiankuutus sekä niiden tuotanto kuuttavat vuosittain tietyn määrän maapaon uusiutuvia uonnonvaroja. Samoin päästöjen ja jätteiden uontoon takaisin suauttaminen vaatii tuottavaa maata kaatopaikkojen muodossa, sekä sitomaan toiminnoistamme aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt hiiinieujen muodossa. Ekoogisea jaanjäjeä pyritään siis mittaamaan, kuinka pajon maapaon tarjoamia resursseja vuositasoa kuutamme. Aueen ekoogista jaanjäkeä voidaan verrata aueen oemassa oevaan biokapasiteettiin, ei siihen kuinka pajon uonnonresursseja ekoogisesti tuottavan maa-aan muodossa aueeisesti on tarjoa. Biokapasiteetia siis pyritään kuvaamaan aueen vuotuista, yhteenaskettua ekoogista tuottoa, kun ekooginen jaanjäki kuvaa aueea tapahtuvaa kysyntää. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä käytetään ekoogisesti tuottavaa maa-aaa. Käytettävät maa-aueet sisätävät petoa, aidunta, metsää, tuottavia vesiaueita, energiankuutuksen vaatimaa energiamaata sekä rakennettua maata. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari (gha). Gobaaihehtaari on hehtaarin kokoinen aue, jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekooginen jaanjäki asketaan aina vuodee kerraaan, tuisi jatkuvuuden takaamiseksi ja seurannan hepottamiseksi suorittaa arviointi tasaisin väiajoin. Taatakseen ekoogisen jaanjäjen objektiivisuuden Natura Interestin askentaohjemistoissa käytettävät askentakannat perustuvat maaimanaajuisen Goba Footprint Network-organisaation tuottamaan tietokantaan. Laskenta suoritetaan yhteistyökumppanimme Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise askentaohjemaa. Vuodesta 2000 akaen kansakuntien ekoogiset jaanjäjet on esitetty osana WWF:n The Living Panet-raporttia. Kaarinan arvioinnin tuokset ovat vertaiukepoisia vuonna 2006 jukaistun raportin tuoksiin. 4.1 Laskentamenetemä Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikaisen tason ekoogisen jaanjäjen askentamenetemää osana paikaisen kestävän kehityksen indikaattorit hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natura Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regiona Stepwise -askentaohjeman, joa voidaan askea vatiota pienemmän aueen ekooginen jaanjäki. Ohjemaa on askettu mm. Pohjois-Irannin, Skotannin, Lontoon, Ise of Wightin, Lien, Hesingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Ouun, Turun, Lahden, Nurmijärven, Mäntsään ja nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Regiona Stepwise -askentaohjeman tuokset ovat vertaiukepoisia WWF:n Living Panet-raportissa jukaistujen vatioiden ekoogisten jaanjäkien kanssa. Vie Väinämö on tutkinut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa tutkimuksessa suomaaisen metsäjaanjäkeä käyttäen suomaaisia tuotos-panos-tietoja. WWF:n askennassa suomaaisen kuuttamien puunjaostusteoisuustuotteiden (kuutushyödykkeet ja rakentaminen) jaanjäki oi 2,78 gha, kun Väinämön tutkimuksen perusteea tuoksen pitäisi oa 1,78 gha. WWF:n Living Panet-raportin mukaan suomaaisen ekooginen jaanjäki vuonna 2003 (7,64 gha) on siis tämän tutkimuksen mukaan noin 1 gha iian suuri. Pääkaupunkiseudun jaanjäki vuodee 2001 askettiin Väinämön tutkimuksen mukaisia kertoimia, siksipä pääkaupunki seudun asukkaiden raportoitu jaanjäki on kauttaataan yhden gha:n pienempiä kuin muiden aueiden asukkaiden ekoogiset jaanjäjet. Vertaitavuuden vuoksi pääkaupunkiseudun jaanjäkiin on tässä raportissa isätty yksi hehtaari, ei niiden metsäjaanjäki on tässä sevityksessä 1 gha:n suurempi kuin jukaistussa tutkimuksessa. Kaarinan ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa Väinämön tutkimusta ei hyödynnetty vertaitavuuden säiyttämiseksi ja koska menetemää ei oe vieä sisäistetty Regiona Stepwise -askentaohjemaan tai Goba Footprint Networkin käyttämään askentakantaan. 5 Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa porttina saaristoon. Kaarinassa on noin asukasta ja sen maa pinta-aa on 59,70 km 2. Rantaviivaa kaupungia on noin 46 km. Kaarinan naapurikuntina ovat Turku, Lieto, Piikkiö ja Parainen. Kaarina on yksi Turun kaupunkiseudun kunnista, josta on hyvät yhteydet Turun satamaan ja entokentäe tai Turun päärautatieasemae tai Kupittaan asemae. Kaupungin haki menevät sekä rautatie ja vt 1 Hesinkiin että vt. 10 Hämeeninnaan. Kaarinan haki virtaa maan kuuu Aurajoki. Kaarinan suurin saari on piispaninnan raunioista tunnettu Kuusiston saari ja tunnettu on myös Liedon kaupungin kanssa yhteinen Littoistenjärvi. Kaarinan kaupunginosista ja kyistä mainittakoot Keskusta, Poikuoma-Piispanristi, Littoinen, Ravattua ja Kuusistosta Empo. 5
6 Kaarina on paikkana, pitäjänä tai kuntana jo vanha. Kaarina on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo v ja toisaata vuoden 1290 vaiheia aoitettiin myös Nummen kirkon rakentaminen. Kirkko pyhitettiin myöhemmin Pyhäe Kaarinae (eccesia sancte Katerine in Nummis). Kuntaoikeudet Kaarina sai 1869 ja kaupunkioikeudet Kaupungin nimi juontaa juurensa kirkosta ja 300- uvun aussa Rooman vatakunnassa eäneestä Katariina Aeksandriaaisesta. Kaupungin einkeinorakenne on hyvin paveuvoittoinen. Paveuammateissa on noin 70 %, jaostusta harjoittaa n 25 % ja akutuotannossa ja muissa ammateissa on oput. Yrityksiä kaupungissa on noin Kaupungin väestönkasvu on out viime vuosina noin 1,5 % ei noin ihmistä / vuosi. Ikärakenne on viime vuosien aikana hijaeen muuttunut ja vanhusväestön suhteeinen osuus on isääntynyt. Kaupungin strategiassa Kaarinan kaupunki on määriteyt itseeen vision Turun seudun vetovoimaisin kunta. Vision onnistumisesta kertoo varmasti muuttovoittoisuus, asukasuvun kasvu ja yritysten sekä ukumäärän kasvu että aadun paraneminen. Kunnassa on hyvä eää ja yrittää ja Kaarina on aktiivisesti mukana monissa Turun kaupunkiseudun yhteishankkeissa. Kaarinan nimikkokasvi on ketavuokko ja nimikkoeäin on tiki. Moemmat ovat harvinaisia ounaissuomaaisia ajeja, joista ketavuokko on parhaimpien ehtojen harvinainen kevätkukkija ja tiki suurten kaupunkien iepeiden puistojen ja hautausmaiden pesimäintu. Tikin tapaa Kaarinassa sekä harvinaisena pesimäintuna että myös joskus tavea. Kaarinan uonto on poikkeukseisen monipuoista. Kunnasta öytyy useita ehtoja, merenrantaniittyjä ja ruovikoita, kaiomänniköitä, tuoreita kangasmetsiä ja vijavia petoja. parhaimmat aueet on otettu mukaan Natura 2000 ohjemaan. Kaarinan ja Piikkiön vatuustot päättivät hyväksyä Hainnon ja paveuiden järjestämissopimuksen (kuntaiitossopimuksen). Sopimuksen mukaan Piikkiö iittyy Kaarinaan Liitoksen jäkeen Kaarinasta tuee noin asukkaan ja pinta-aataan noin 150 km 2 :n kokoinen kaupunki. 6 Natura Interest Oy Natura Interest Oy on ympäristöaan konsuttiyritys, joka on keskittynyt ympäristökuormitusten arviointeihin ekoogisen jaanjäjen sekä hiiidioksidipäästöjen (ns. hiiijaanjäjen) avua. Natura Interest Oy toimii äheisessä yhteistyössä engantiaisen Best Foot Forward Ltd:n kanssa. Natura Interest on suorittanut ympäristökuormituksen arviointeja auetasoa mm. Nurmijärvee sekä Mäntsääe, tuotetasoa SFS Joutsenmerkie, Artekie sekä Studio Hesingie sekä organisaatioiden arviointeja mm. Reaktor Innovationsie, Cumentorie sekä Britannian suurähetystöe. Eriaisten tapahtumien sekä toimintojen arviointeja on suoritettu mm. Iteae, SLO:e, WWF Suomee sekä Gather Groupie. 6
7 7 Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki Kaarinan kaupungin ekooginen jaanjäki Vuonna 2003 oi yhteensä gobaaihehtaaria, Ei 7,49 gobaaihehtaaria asukasta kohden Kaarinan kaupungin asukkaan ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,49 gobaaihehtaaria (gha). Suomaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,64 gha, ei kaarinaaisen jaanjäki oi vajaan kaksi prosenttia pienempi kuin suomaaisen keskimäärin. Suurimmat erot oivat kuutus-, asumis- ja iikennöintijaanjäjissä. Vertaiu Suomen ja Kaarinan ekoogisen jaanjäjen koostumuksista kuvassa 1. Kuva 1: Kaarinan ja Suomen ekoogisen jaanjäjen koostumus Kaarinan ekooginen jaanjäki Suomen ekooginen jaanjäki Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Paveut 0,49 Asum inen 1,01 Paveut 0,51 Asum inen 0,83 Hyödykkeet 1,98 Liikennöinti 1,01 Hyödykkeet 2,51 Liikennöinti 0,79 Vaikka kaarinaaisen ja suomaaisen ekooginen jaanjäki ei kootaan juuri eroakaan, on yksittäisissä toiminnoissa sekeitäkin eroja. Asumisen ja iikennöinnin jaanjäket oivat kaarinaaisia suuremmat, mutta kuuttamisjaanjäki oi sekeästi suomaaista pienempi. Muissa ekoogisen jaanjäjen osioissa ei out mainittavia eroavaisuuksia. Tauukossa 2 on eritety kaarinaaisen ja suomaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen vuoden 2003 ekoogisen jaanjäjen vertaiu Kaarina gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 7,49 7,64-2 % Koostumus Asuminen 1,01 0, % Liikennöinti 1,01 0, % Ravinto 1,44 1,44 Rakentaminen 1,56 1,56 Hyödykkeet 1,98 2,51-21 % Paveut 0,49 0,51-4 % Fyysistä pinta-aaa kaarinaaista kohden oi 0,33 hehtaaria, ei kaarinaaisten toimintojen yäpitämiseksi kestävää tavaa tarvittaisiin jopa 22,5 kertaa Kaarinan fyysistä pinta-aaa suurempi maa-aa. 7
8 7.1 Ekooginen veka-päivä Kaarinan biokapasiteetti oi gobaaihehtaaria, 0,67 gha asukasta kohden. Kaarinan ekooginen jaanjäki oikin huimat 1114 % suurempi kuin Kaarinan biokapasiteetti ja 2250 % suurempi kuin aueen fyysinen pinta-aa. Vertaiun vuoksi suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64, kun biokapasiteettia oi 12 gha suomaaista kohden, ei teoriassa Suomen hainnoima aue tuottaa vuodessa enemmän uonnonvaroja kuin kuutamme. Kaarinaainen kuuttaa aueen biokapasiteettinsa 32 päivässä, ei Kaarinan biokapasiteetti oi kuutettu ja opun vuoden kaupunkiaiset ottivat ekoogista vekaa. Samana vuonna suomaaisen biokapasiteetin kuuttamiseen vaadittiin 582 päivää, ei suomaaisia jäi vieä biokapasiteettiä säästöön. Vuonna 2007 maaimanaajuinen ekoogisen vean päivä oi 6. okakuuta, jooin oimme kuuttaneet vuosittaiset uonnonvaramme. Vieä 80-uvun akupuoea ihmiskunta ei ekoogisesti kestävästi. 8 Maa-aueiden kuormitus Aueen ekooginen jaanjäki saadaan askemaa yhteen maa-aueet, joita aueen asukkaiden kuutuksen resurssien tuottamiseen, sekä heidän jätteidensä että päästöjensä uontoon takaisin suodattamiseen tarvitaan. Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti maa-aueista sekeästi eniten energiamaata. Energiamaa kuvaa energiantuotannon ja siitä aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen uonnon kiertokukuun takaisin sitomiseksi tarvittavaa maa-auetta. Energiamaan osuus Kaarinaaisen ekoogisesta jaanjäjestä oi mekein 54 %. Toiseksi eniten Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti metsämaata, jonka osuus jaanjäjestä oi 26 %. Metsämaan kuormitus koostuu pääasiassa rakentamiseen sekä muihin kuutushyödykkeisiin vaadittavasta puumateriaaista. Suureen metsäjaanjäjen kokoon vaikuttaa osittain myös askentaohjeman painottama metsäteoisuuden puunkäyttö. Kaarinaaisten ravinnontuotantoon tarvittavan maa-aan osuus ekoogisesta jaanjäjestä oi 18 %, vijeymaan osuus tästä oi 11 %, vesiaueiden 4 % ja aidunmaan 3 %. Ravinnonkuutuksen käyttämään maahan ei sisäy ravinnontuotannon tuotantoprosessien energiankuutuksesta aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Rakennetun maan osuus maa-aueiden kuormituksesta oi 3 %. Tämä uku sisätää kaikki rakennukset, iikennöinnin sekä energiantuotannon tarvitseman infrastruktuurin. Kuva 2: Kaarinan ekoogisen jaanjäjen maa-aueiden kuormitus Energiamaa Vijeymaa Laidunmaa Metsämaa Rakennettu maa Vesiaueet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 8
9 9 Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden kuutuksesta vuodeta 2003 seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Hyödykkeet ja paveut Rakentaminen Maankäyttö Seuraavissa kappaeissa esiteään Kaarinaaisen ja suomaaisen keskimääräinen kuutus, niiden prosentuaainen erotus sekä Kaarinaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus. Arvioinnissa käytetystä tiedoista tarkemmin kappaeessa Energiankuutus Energiankuutuksen arviointi sisätää Kaarinan kotitaouksien kodin aitteiden ja vaaistuksen arvioidun sähkönkuutuksen sekä asuntojen ämmittämiseen käytetyn energian. Lämmitykseen käytetty energia on eritety ämmitysmuodoittain. Energiankuutuksen tiedot saatiin Tiastokeskukseta sekä Energiateoisuudeta Vuoden 2003 energiankuutus Kaarinassa oi sekeästi muuta maata korkeampaa. Kaarinaainen kuutti energiaa kwh henkeä kohden, 28 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Sähkönkuutus oi Kaarinassä asukasta kohden keskimäärin 15 % korkeampaa kuin muuaa Suomessa. Sähkön osuus kaikesta energiankuutuksesta oi 35%. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu sähkö ostettiin Fortumin Naantain voimaaitoksesta, ja sähkön tuottannosta aiheutuneet hiiidioksidipäästöt askettiin Fortumin imoittaman hiii-intensiteetin mukaisesti (gco2/kwh). Lämmityksen osuus kokonaisenergiankuutuksesta oi 66 %. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu kaukoämpö hankittiin Fortumin Naantain tehtaata ja hiiidioksidipäästöjen askemiseen kiowattituntia kohden käytettiin Fortumin tuottamia tietoja. Eriisämmitettyjen asuntojen suuri määrä näkyy oetettavasti etenkin öjyämmityksen suuressa osuudessa (3491 kwh henkeä kohden), mikä on 132 % korkeampi kuin suomaaisen keskimääräinen. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen keskimääräinen energiankuutus henkeä kohden Kaarina kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Sähkönkuutus % Lämmitys yhteensä % Energiankuutus yhteensä % Kaukoämpö % Öjy % Puu % Kiviihiii % Maakaasu % Lähteet: Tiastokeskus, Energiateoisuus 9
10 9.1.1 Asumisjaanjäki Asumisen ekooginen jaanjäki koostuu energiankuutuksen tuottamiseen ja päästöjen sitomiseen tarvittavasta energiamaasta ja asuinrakennusten peittämästä rakennetusta maasta. Asumisen ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gobaaihehtaaria asukasta kohden ja 88 % koko asumisen vaatimasta jaanjäjestä koostui energiankuutuksesta aiheutuneiden hiiidioksipäästöjen vaatimasta energiamaasta, oput 12 % asumisjaanjäjestä koostui rakennuksien vaatimasta maa-aueesta. Kaarinaaisen asumisjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 11 %. Kuva 3: Kaarinan asumisjaanjäjen koostumus Asumisjaanjäki Hyödykkeet 1,98 Rakentaminen 1,56 Asuminen 1,01 Kaukoämpö 0,36 Hiii 0,01 Puunpotto 0,05 Rakennettu maa 0,12 Liikennöinti 1,01 Ravinto 1,44 Öjyämmitys 0,25 Sähkönkuutus 0, Liikennöinti Liikennöinnin ekoogiseen jaanjäkeen kuuuvat oennaisena osana iikenteestä aiheutuvat hiiidioksidipäästöt, mutta siihen asketaan myös iikenteee rakennettujen kukuväyien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-aa. Vuonna 2003 kaarinaainen matkusti yksityisautoa keskimäärin km, 36 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jukisesta iikenteestä Kaarinan kohdaa tietoa oi heikosti saatavia, Tiehainnon ja WSP Groupin sevityksessä ei out riittävästi aineistoa esimkerkiksi raideiikenteen käytöstä. Raideiikenteen, veneiyn ja entämisen suhteen jouduttiinkin turvautumaan Suomen keskiarvioihin. Linja-autojen vähäinen käyttö Kaarinassa on kuitenkin huomioitavaa, keskimäärin kaarinaainen iikkui 103 kiometriä inja-autoa kun keskimäärin suomaainen iikkui injaautoa km vuodessa. Kokonaisiikennemäärä oi 21 % korkeampi kuin suomaaisen keskimäärin. Tauukko 3: Kaarinan iikennöinti Kaarina hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus Yksityisautoiu % Lentäminen Linja-auto % Juna, metro, raitiovaunu Veneiy Moottoripyöräiy % Yhteensä % Lähteet: VTT, Tiehainto, WSP Group 10
11 9.2.1 Liikennöintijaanjäki Kaarinaaisen iikennöinnistä aiheutuvan ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gha. Suomaaisen iikennejaanjäki vuorostaan oi 0,79 gha, ei Kaarinaaisen iikennöintijaanjäki oi 28 % suurempi. Rakennetun maan, ei iikenteen infrastruktuurin osuus iikennöintijaanjäjestä oi 6 %, oput jaanjäjestä koostuu iikennöinnin hiiidioksidipäästöihin tarvittavasta energiamaasta. Yksityisautoiun hiiidioksidipäästöjen vaatima osuus oi 72 % osuudea sekeästi suurin yksittäinen kuormittaja. Kaarinaaisen iikennöintijaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 10 %. Kuva 4: Liikennöintijaanjäjen koostumus Liikennöintijaanjäki Rakentaminen 1,56 Linja-autot 0,00 Raideiikenne 0,01 Vesiiikenne 0,03 Hyödykkeet 1,98 Lentoiikenne 0,18 Liikennöinti 1,01 Moottoripyöräiy 0,01 Asuminen 1,01 Ravinto 1,44 Yksityisautoiu 0,72 Rakennettu 0, Kuutustavarat ja paveut Kuutustavaroiden ja paveuiden ekoogisen jaanjäjen askemiseksi käytetään Tiastokeskuksen keräämää kuutustietoa sekä paikaisia jätemäärätietoja. Kuntakohtaista kuutustietoa ei ikävä kyä oe saatavia, mutta Tiastokeskukseta saatiin tietoa maakuntakohtaisesti. Tiastokeskuksen tuottaman tiedon perusteea askettiin kaarinaaisen paveuihin kuuttama euromäärä toimiaauokittain. Laskennan mukaan kaarinaainen kuutti 7 % vähemmän rahaa paveuihin kuin suomaainen keskimäärin. Tauukossa 4 Suomen ja Kaarinan paveuihin ja hyödykkeisiin kohdistunut kuutus henkeä kohden vuonna Kuutus vaikuttaa etenkin paveuista aiheutuvaan ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 4: Kaarinan ja Suomen kuutus henkeä kohden Kaarina /asukas Suomi /asukas Erotus Paveut % Lähde: Tiastokeskus 11
12 9.4 Jätteet Kaarinan kohdaa kuntakohtaista jätemääriä oi sevitetty ympäristötoimen puoeta ja tietoja hyödynnettiin arvioinnin suorittamisessa. Jätemääriä verrattiin keskimääräisen suomaaisen jätemääriin vuonna Kotitaouksien jätemäärät oivat Kaarinassa huomattavasti Suomen keskiarvoa pienempiä. Kaarinaainen tuotti asukasta kohden kotitaousjätettä 100 kg vähemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jätejaanjäki on osa kuutus- ja ravintojaanjäkeä, eikä sen koostumusta eriteä arvioinnissa erikseen, mutta jätemäärän koko vaikuttaa etenkin kuutushyödykeiden ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 6: Kaarinan ja Suomen jätemäärät henkeä kohden Kaarina kg/asukas Suomi kg/asukas Erotus Kotitaousjäte % Kierrätetyn jätteen osuus % Lähde: Goba Footprint Network 9.5 Kuutusjaanjäki Kuutusjaanjäki koostuu aueea kuutettujen tavaroiden sekä paveuiden tuottamiseen kuutetusta energiasta, materiaaeja tarvitsevien tuotteiden uonnonresurssien kuutuksesta sekä kotitaouksien jätemääristä. Erityisesti kuutustavaroiden osata ekoogisen jaanjäjen gobaai uottuvuus tuee parhaiten esie, siä arvioinnissa huomioidaan vienti- ja tuontituotteet ja niiden aiheuttamat gobaait ympäristövaikutukset. Ukomaia vamistetun hyödykkeen ekooginen jaanjäki on näin osa oppukuuttajan kuutusjaanjäkeä, eikä ekooginen jaanjäki jää vamistusmaahan. Huoimatta 7 % pienemmästä kuutuksesta suomaaisen ja Kaarinaaisen kuutusjaanjäki on koostumuksetaan mekeinpä identtinen, mutta kuutusjaanjäkien koot eroavat hiukan. Kuutushyödykkeiden ekooginen jaanjäki oi huomattavat 21 % pienempi 1,98 gobaaihehtaaria (Suomi 2,51 gha), kun paveuiden jaanjäjen koko oi mekein identtinen, 0,49 gobaaihehtaaria kaarinaaista kohden kun suomaaisen paveujaanjäki oi 0,51 gha.. Kaarinaaisen kuutusjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 33 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 40 %. Kuva 5: Kuutusjaanjäjen koostumus Kuutusjaanjäki Liikennöinti 1,01 Asuminen 1,01 Rakentaminen 1,56 Ravinto 1,44 Höydykkeet 1,98 Kuutus 2,47 Muut 0,00 HoReCa 0,04 Kouutus & terveydenhuoto 0,13 Kauppa 0,11 Sosiaaipaveut 0,05 Jukishainto 0,15 12
13 Kuutustavaroiden ja paveuiden ekooginen jaanjäki jakaantuu pääasiassa paveuiden ja tuotteiden vamistamisessa tapahtuviin suoriin ja epäsuoriin hiiidioksidipäästöihin, paveuiden tarjoajien energiankuutukseen sekä paveuntarjoajien sekä kotitaouksien jätteiden oppusijoituksen vaatimasta tuottavast maasta sekä jätteiden hajoamisessa vapautuvan hiiidioksidin takaisin uontoon sitomiseen vaatimaasta maa-aaasta. 9.6 Ravinto Ravinnonkuutuksen osata ei kuntakohtaista tietoa out saatavia, joten aa oevassa tauukossa 6 on esitety vuoden 2003 suomaaisen keskimääräinen ravinnonkuutus ja eäinperäisen ravinnon osuus kokonaiskuutuksesta. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi samat 19%. Tauukko 5: Suomen ravinnonkuutus henkeä kohden Kaarina kg/asukas Kokonaiskuutus 979 Eäinperäisen ravinnon osuus 473 Lähde: Goba Footprint Network Ravintojaanjäkeen sisätyvät kasvisten, ihan ja kaan tuotantoon tarvittavat peto-, aidun- ja vesiaueet. Ravintojaanjäjestä suurin osa aiheutui eäinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-aasta. Eäinperäisen ravinnon jaanjäjen suuri koko johtuu ihan tuotantoprosesseihin sitoutuneesta energiasta ja aidunmaiden sekä petojen vaatimasta maa-aasta. 9.7 Rakentaminen Rakentamisen ekoogisea jaanjäjeä pyritään arvioimaan paikaiseen rakennustuotantoon iittyvää energian- ja puumateriaain tarvetta. Rakentamisjaanjäki on suhteessa koko ekoogiseen jaanjäkeen suuri, siä rakentamiseen kuuu pajon puutavaraa, energiaa ja rakennettu maa peittää tuottavaa maa-aaa. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jaanjäjessä johtuu myös siitä, että ekoogisen jaanjäjen askentamenetemä painottaa erityisesti puuraaka-aineiden kuutusta. Kaarinassä rakentamisen ekooginen jaanjäki oi 1,56 gha asukasta kohden. Tästä 1,51 gha oi raaka-aineiden tuottamiseen tarvittavaa metsämaata ja 0,05 gobaaihehtaaria rakennustuotannon hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Suomen rakennusjaanjäki oi mekein identtinen Kaarinan kaupungin kanssa. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi moemmissa 20%. 10 Biokapasiteetti Yksi aueen ekoogisen jaanjäjen arviointiprojektin tavoitteista on verrata arvioitavan aueen ekoogista tuottokykyä sieä kuutettuihin uonnonvaroihin. Ekoogisea jaanjäjeä mitataan kuutettuja uonnonvarjoa, kun myös gobaaihehtaareina imaistavaa, biokapasiteetia mitataan aueen vuosittaista ekoogista tuottokykyä. Vertaamaa aueen kysyntää (ekooginen jaanjäki) tarjontaan (biokapasiteettiin) saadaan käsitys aueen ekoogisesta kestävyydestä. Verratessa suomaaisen askennaista biokapasiteettia ekoogiseen jaanjäkeen seviää, että vuonna 2003 Suomen ekooginen tuotto oi suurempaa kuin kysyntä. Suomen ekooginen jaanjäki oi siis pienempi kuin maamme biokapasiteetin määrä. Kansainen omavaraisuus on kuitenkin osin harhaanjohtavaa, siä vaikka maaimanmarkkinoia tuotettujen tuotteiden kuuttaminen ei kuutakaan Suomen vation rajojen sisää oevia uonnonvaroja näkyvät tuotannon ympäristövaikutukset kuitenkin tuotteiden ähtömaissa. Suomen vation rajojen sisää biokapasiteettia on noin askennaisesti 12 gobaaihehtaaria suomaaista kohden, kun ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,55 gobaaihehtaaria Biokapasiteetin askenta Biokapasiteetin askemiseksi aueen maankäyttö pyritään jakamaan maankäyttöuokkiin tuottavan maan mukaisesti. Tässä maissa nämä maankäyttöuokat oivat aidunmaa, vijeymaa, tuottavat vesiaueet, sekä metsämaa. Tämän isäksi biokapasiteetin askennassa rakennettu maa huomioidaan myös. Rakennetun maan osata kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, iike- ja teoisuusrakennusten vaatimasta pinta-aasta. 13
14 Maapaoa on bioogisesti tuottavaa maa-auetta noin 11,2 mijardia hehtaaria, mikä kattaa noin nejänneksen maapaon pinta-aasta. Se sisätää noin 2,3 mijardia hehtaaria meren ja sisämaan kaastusaueita sekä noin 8,8 mijardia hehtaaria tuottavaa maata. Tuottava maa-aa koostuu noin noin 1,5 mijardista hehtaarista vijeymaata, noin 3,5 mijardista hehtaarista aidunta, noin 3,6 mijardista hehtaarista metsää ja noin 0,2 mijardista hehtaarista rakennettua maata. Jaettaessa tasavertaisesti jokaisen maapaon asukkaan kesken tuottavaa maata oisi asukasta kohden noin 1,9 gobaaihehtaaria. Biokapasiteetin askennassa otetaan huomioon myös muun uonnon ja eäinajien vaatima maa-aue. Arviot muiden ajien vaatimasta biokapasiteetista vaihteevat 10% (Loh & Wackernage, 2000) ja 75% (Noss & Cooperrider, 1994) väiä. Brundtandin komissio (WCED, 1987) arvioi muiden ajien tarvitsevan 12% tuottavasta maa-aasta ja tämä uku on otettu arvioinnissa huomioon. Bioogisesti tuottavat fyysiset aueet muunnetaan gobaaeiksi hehtaareiksi kertomaa ne ensin koko maaimaa koskevia kertoimia, joia suhteutetaan eriaisen tuottokyvyn omaavia maankäyttöuokkia toisiinsa, ja sitten kerrotaan kyseisee vatioe ominaisea tuottokyky-kertoimea (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Tää tavoin ko. maankäyttöuokan kansainen tuottokyky suhteutetaan maapaon keskimääräiseen tuottokykyyn. Tuottokykykerroin asketaan jokaisee vuodee erikseen. Kaarinan kaupungin biokapasiteetin arviointi on tehty vuoden 2003 tuottokykykertoimia. biokapasiteetti (gha) = aue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) Käyttäen yäkuvattua askentamenetemää maapaon biokapasiteetti asukasta kohden on noin 1,9 gha. Suomen biokapasiteetti asukasta kohden on noin 12 gobaaihehtaari. Kaarinan biokapasiteetti vuonna 2003 oi noin gobaaihehtaaria, ei 0,67 gha asukasta kohden. Kaarinan fyysisen pinta-aan oessa 7030 hehtaaria (vesiaueet mukaanukien) ja ekoogisen jaanjäjen oessa gha, tarvittaisiin ekoogisesti kestävän Kaarinan toimintojen yäpitämiseksi noin 11 kertaa Kaarinan biokapasiteettia suurempi maa-aa ja noin 22 kertaa Kaarinan fyysistä pinta-aaa suurempi maa-aue. Kuva 7 : Kaarinan kaupungin ekoogisen jaanjäjen fyysinen kokokaupungin pinta-aaan. 14
15 11 Vertaiua Kaarinan ekoogista jaanjäkeä verrattiin Suomen ja Kaarinan biokapasiteettiin, Kaarinan fyysiseen pinta-aaan, suomaaisen sekä muiden aueiden (vatioiden sekä kaupunkien) ekoogisiin jaanjäkiin. Suurin osa suoritetuista arvioinneista sekä vertaiuista ovat vertaiukepoisia WWF:n Living Panet 2006-raportissa jukaistuihin arviointeihin. Osa suomaaisten kuntien arvioinneista on suoritettu vuoden 2001 askentakannaa (Living Panet 2004), joten ne eivät oe suoraan verrannoisia Kaarinan arviointiin. Erot vuoden 2004 ja 2001 arviointien väiä ovat kuitenkin suhteeisen pieniä, ekoogisen jaanjäjen tai biokapasiteetin kohdata suuruusuokkaa +10 %. Tää hetkeä maapaoa asukkaan keskimääräinen ekooginen jaanjäki on noin 2,2 gobaaihehtaaria, kun vuosittainen maapaon tuottavuus, ei biokapasiteetti on noin 1,9 gha. Laskennaisesti eämme siis vuosittain 20 % yi varojemme. Samaa tavaa kun voimme hetkeisesti kuuttaa enemmän rahaa kuin tienaamme, myös maapaon uusiutuvia uonnonvaroja voidaan hetkeisesti käyttää yi niiden uusiutumiskyvyn, mutta pitkää aikaväiä täainen eämäntyyi on ekoogisesti kestämätöntä. Maapaon uonnonvarojen uusiutuminen on rajaista, eikä maapao kykene tuottamaan määrätöntä määrää resursseja tai suauttamaan kohtuutonta määrää saasteita takaisin uonnon kiertokukuun. Emme yksinkertaisesti voi jatkuvasti eää yi varojemme. Ekoogisen jaanjäjen pyrkimyksenä onkin auttaa ihmiskuntaa kestävämmäe tiee hepottaen ympäristökuormituksen hahmottamista kuutuksen sekä oemassa oevien resurssien rajojen kautta. Suomen ekooginen jaanjäki kasvoi vuoden 2004 Living Panet-jukaisun 6,85 gobaaihehtaarista 7,64 gobaaihehtaariin, ei noin 10 %. Useimmat vertaiussa mukana oevat suomaaiset kunnat, Nurmijärveä ja Mänsäää ukuun ottamatta, ovat askeneet ekoogisen jaanjäkensä vuoden 2004 Living Panet-raportissa käytetyä askentakannaa, joka perustuu vuoden 2001 kuutustietoihin. Voidaan perusteusti oettaa, muiden suomaaisten kuntien ekooginen jaanjäki on kasvanut samaan tahtiin suomaaisen jaanjäjen kanssa vuosien väiä, ei noin 10 %. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi pienempi kuin suomaaisen, mutta suurempi kuin nurmijärveäisen ja sekeästi kookkaampi kuin aa kuvassa oevien vatioiden ekoogiset jaanjäjet USA:a ukuunottamatta. Kuva 8: Aueeisten ekoogisten jaanjäkien vertaiu ,6 8 8,21 7,64 7,6 7,49 7,1 7,08 6,8 6,7 6, ,1 5,6 5,6 4,5 4,5 2 0 Lähteet: Regiona Stepwise, Goba Footprint Network 15
16 Suomaaisen ekooginen jaanjäki on kasvanut tasaisesti vuodesta 1961 ähtien, ukuunottamatta amavuosia, jooin raskaan teoisuuden siirtyminen ukomaie sekä kuutuksen, että rakentamisen hetkittäinen asku pienensi suomaaisen ekoogista jaanjäkeä. Maapaon biokapasiteetti asukasta kohden on askenut. Laskua seittää suurita osin väestönkasvu, mutta myös saasteia, piaantuneia maia, tehostuneea kaastuksea sekä suurten metsäaueiden hakkuia on vaikutuksensa biokapasiteetin askussa. Kuva 9 : Suomen ekoogisen jaanjäjen ja maapaon biokapasiteetin kehitys 9,0 Suomaaisen ekooginen jaanjäki suhteessa maapaon biokapasiteettiin 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Gobahectares 3,0 2,0 1,0 0,0 EF Per Cap Goba Biocap Per Cap Lähde: Goba Footprint Network 16
17 Kuvassa 10 on Suomen ekoogisen jaanjäjen kehitys maapaon kantokykyyn suhteutettuna. Jos vuonna 1961 maapaon jokainen asukas oisi kuuttanut uusiutuvia uonnonvaroja suomaaineen tahtiin, oisimme tarvinneet 1,2 maapaoa eintapojemme yäpitämiseksi ekoogisesti kestävästi. Vuonna 2003 uku oi jo 4,2 maapaoa. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki on mekein identtinen suomaaisen kanssa, niinpä jos jokainen maapaon asukas asuisi kuten karinaainen tarvitsisimme saman 4,2 maapaoa, jotta pystyisimme takaamaan tueviekin sukupovie samat uonnonvarat kuin nykypovia on käytössä. Vertaiun vuoksi, maapaon asukkaiden ekooginen jaanjäki kuuttaa vuosittain 1,2 maapaon verran uusiutuvia uonnonvaroja. Kuva 10 : Jos jokainen eäisi kuten suomaainen Luonnonvarojen kuutus suomaaisittain Lähde: Goba Footprint Network 12 Ekoogisen jaanjäjen pienentäminen Kaarinan kunta voi vaikuttaa aueen ekoogiseen jaanjäkeen pääasiassa maankäytön suunnitteua, kaavoituksea, ympäristökasvatuksea ja ekoogisesti kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä. Energiankuutuksesta aiheutuvaa ekoogista jaanjäkeä voidaan pudottaa uonnoisesti vähentämää energiankuutusta, suosimaa energiatehokkaita hankintoja, mutta myös siirtymää kuuttamaan uusiutuvista uonnonvaroista tuotettuja energiamuotoja ns. vihreää sähkö. Asumisen aiheuttaman energiajaanjäjen koko oi 1,01 gobaaihehtaaria. Laajemmissa energiaratkaisuissa kannattaa perehtyä vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin, niistä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin ja pyrkiä vaitsemaan mahdoisimman ympäristöystäväisiä ratkaisuja. Poiittisea tasoa sitoutuminen hiiidioksidipäästöjen eikkaamiseen on myös yksi varteenotettava vaihtoehto ekoogisen jaanjäjen pienentämiseksi. Kaupungin hainnon oisi sitouduttava pienentämään niin aueen ekoogista jaanjäkeä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi hainnon oisi hyvä toimia esimerkkinä aueen asukkaie, esimerkiksi pyrkimää oman hainnoisen toimintansa ympäristökuormituksen arviointiin, seurantaan sekä pienentämiseen. Kun vieä muistetaan, että sekä Suomen että Kaarinan ekoogisesta jaanjäjestä suurin osa koostuu energiankuutuksesta ja sen suhteeinen osuus on tuevaisuudessa vieä sekeässä kasvussa, oisi äärimmäisen tärkeää keskittyä hiiidioksidipäästöttömiin energiaratkaisuihin. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseä voidaan oennaisesti vaikuttaa tuevaisuuden rakennusten ja iikenteen energiankuutukseen ja siten myös ekoogisen jaanjäjen kokoon. Kaupunkimainen, eheä rakentaminen pienentää 17
18 iikennemääriä yhyempien etäisyyksien ja parempien kevyen- ja joukkoiikenteen yhteyksien ansiosta. Kaarinan iikennöintijaanjäjessä tuee sevästi esie hajanaisen yhdyskuntarakenteen aiheuttama suuri iikennöintijaanjäki. Uusien iikenneväyien turhaa rakentamista tuisi ekoogisen jaanjäjen kannata ehdottomasti vättää ja keskittyä tiivistämään asumistiheyttä jo oemassa oevien iikenneväyien varrea. Lisäksi tiivistämää asumistiheyttä ympäristöä kuormittavista eriisämmitteisistä rakennuksista voitaisiin siirtyä yhä aajemmin energiatehokkaamman kaukoämmön piiriin. Hyvin suunnitetu tiivis yhteiskuntarakenne tukee myös sosiaaisesti kestävää kehitystä parempien paveujen ja einvoimaisten yhteisöjen muodossa. Kaikia aueen asukkaia on mahdoisuus vaikuttaa ekoogiseen jaanjäkeensä. Arkipäivän vainnat kuutuksen, matkustamisen, energiankäytön ja ravinnonkuutukseen suhteen vaikuttavat suoraan omaan ekoogiseen jaanjäkeen. Ekoogisesti kestävän Kaarinan rakentaminen vaatii pitkäjänteistä, useamman vuosikymmenen mittaista jaanjäkistrategiaa. Strategian tavoitteet, toimenpiteet sekä seuranta tuisi sopia kunnan hainnon tasoa sekä ohjemaan tuisi sitouttaa muutkin aueen yhteiskunnaiset toimijat, kaupungin omasta hainnosta yritysmaaimaan, aina yksittäisiin asukkaisiin. Nyt suoritetun arvioinnin tarjoaman tiedon pohjae on järkevää asettaa tavoitteita ekoogisen jaanjäjen pienentämiseksi. Ekooginen jaanjäki tuisi ottaa huomioon jo esimerkiksi uusien asuinaueiden tai iikenneratkaisujen suunnitteuvaiheessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tuisi kehittää sekeä aueeinen toimenpideohjema sekä seurata kehitystä tasaisin väiajoin Eri toimenpiteiden ympäristökuormitusta vertaiemaa voitaisiin tehdä perustetuja päätöksiä ekoogisesti kestävämmän tuevaisuuden hyväksi. 13 Tiedonkeruu Tiedonkeruu suoritettiin yhteistyössä Kaarinan kaupungin ympäristötoimen Jouni Saarion ja Natura Interestin toimesta. Jos kuntakohtaista tietoa ei tapahtuneesta kuutuksesta out saatavia käytettiin Suomen keskiarvoja, mikä tuee ottaa huomioon raporttia tarkastetaessa Asuminen Kotitaouksien sähkön- ja ämmityksen kuutuksen tiedot saatiin Tiastokeskuksen tiastosta Rakennukset , muuttujina aue, käyttötarkoitus ja kerrosuku, ämmitystapa, ämmitysaine ja yksikkö. Energiankuutuksen tietoa kerättäessä oetettiin että Kaarinassä kuutettu sähkö ja kaukoämpö oi tuotettu Fortumin Naantain tehtaaa. Lisäksi uusiutuvista uonnonvaroista tuotetun sähkön osuus kuututetusta sähköstä oetetiin oevan Suomen vuoden 2003 tasoa. Sähkönkuutuksen hiii-intensiteetti on askettu Fortumin tuottaman tiedon perusteea. Sähkönkuutus askettiin Tiastokeskuksen rakennustiaston perusteea, ja siihen isättiin Energiateoisuuden Mirja Tiitisen toimittama kotitaouksien sähkönkuutuksen vatakunnainen kokonaiskuutus henkeä kohden, joka ei sisää ämmitykseen käytettyä sähköä. Asuinrakennusten maankäytön tiedot saatiin Sices-tietokannasta Liikennöinti Henkiö-, inja-auto sekä raideiikenteen suoritteiden askenta suoritettiin Tiehainnon ja WSP Finand Oy:n vatakunnaisen henkiöiikennetutkimuksen perusteea. Moottoripyörämatkojen arvioinnissa käytettiin VTT:n LIPASTO-tietokantaa. Linja-auto, vesi- ja entomatkojen tietoja ei oe saatavia kuntatasoa, joten arvioinnissa käytettiin Goba Footprint Networkin-tietokannan Suomea koskevia keskimääräisiä ukuja. Oetusarvoina käytetyt hiiidioksidipäästöt henkiökiometriä kohden askettiin käyttämää VTT:n LIISA-tietokannan hiiidioksidipäästökertoimia. Liikennöinnin infrastruktuurin vaatiman maankäytön tiedot saatiin Sices-tietokannasta Maankäyttö Kaarinan kaupungin maankäyttötiedot sekä jakauma saatiin Sices-aineistosta Jätteet ja ravinnonkuutus Kotitaouksien jätemäärät saatiin Kaarinan kaupungin Jouni Saariota. Ravinnonkuutus askettiin Goba Footprint 18
19 Networkin-tietokannasta saaduia Suomen keskiarvoia Rakentaminen Rakentamisen suhdekertoimen aski Tiastokeskuksen Kristian Taskinen Paveut ja kuutushyödykkeet Kuutusmenot askettiin Tiastokeskuksen vuosina suoritetun kuutusuku-tutkimuksen perusteea. Kuutustiedot ovat maakuntakohtaisia. 14 Lähteet Adato Energia Oy Best Foot Forward Regiona Stepwise -askentaohjema Chambers, N.; Simmons, C. & Wackernage, M Sharing Nature s Interest: Ecoogica Footprints as an Indicator of Sustainabiity. Earthscan, London. Energiateoisuus ry European Communities Energy Consumption in the Service Sector: Survey of EU Member States. Office for Officia Pubication of the European Communities, Luxembourg FAO Food Baance Sheets Food and Agricutura Organisation of the United Nation, Itay =&version=ext&anguage=en Fortum Oy Goba Footprint Network, Nationa Footprint Accounts. Spreadsheets purchased under icence agreement. Goba Footprint Network, Caifornia Hakanen Maija, Biokapasiteetin askeminen, 2005, jukaisematon Lewan. L. & Simmons, C The Use of Ecoogica Footprint and Biocapacity Anaysis as Sustainabiity Indicators for sub-nationa Geographica Areas: A Recommended Way Forward. Ambiente Itaia, Itay Loh, J. & Wackernage, M Living Panet Report WWF, Switzerand Noss, R. & Cooperrider, A Saving Nature s Legacy: Protecting and Restoring Biodiversity. Isand Press, Washington DC. Kaarinan kunta Kansainen kestävän kehityksen strategia, Kohti kestäviä vaintoja. Kansaisesti ja gobaaisti kestävä Suomi, Vationeuvoston kansian jukaisusarja 5/2006, Tampereen kaupungin ekooginen jaanjäki Tiastokeskus, Kansantaouden tiinpito, kuutus toimiaauokittain Tiastokeskus, Rakennukset VTT, Liikenteen päästöjen inventointi. Wackernage, M.; Linares, A.; Deuming, D.; Schuz, N.; Sanchez, M. & Fafan, I In J.Loh (Ed.), Living Panet Report WWF, Switzerand Wackernage, M.; Linares, A.; Deuming, D.; Schuz, N.; Sanchez, M. & Fafan, I In J.Loh (Ed.), Living Panet Report WWF, Switzerand Wackernage, M. & Rees, W Our Ecoogica Footprint: Reducing human impact on the Earth. New Society, Canada WCED Brundtand Report: Our common future. Word Commission on Environment and Deveopment, Bern. 19
Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002
Nurmijärvi 2007 Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Ympäristölautakunta ISBN 978-952-99837-2-8 Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2007 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kestävä kehitys...
LisätiedotTervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!
KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa
LisätiedotRiihimäen ekologinen jalanjälki 2001
MARKKU KYÖSTILÄ Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2007 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen piirros: Riihimäen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti,
LisätiedotMetsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1
Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä
LisätiedotMaapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus.
BIOTALOUS IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIA Maapaon vakavat ympäristöongemat ovat Suomee iso mahdoisuus. Suomen kannattaa oa mukana esittämässä ratkaisuja öjyn ja muiden uonnonvarojen ehtymiseen, vesi-
LisätiedotEkologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä Tiivistelmä Natural Interestin raportista Huhtikuu 2007 1 JOHDANTO...1 1.1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS
LisätiedotLIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014
LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua
LisätiedotEkologinen Jalanjälki
Hämeenlinnan kaupungin Ekologinen Jalanjälki vuonna 2005 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 Viite Natural Interest 2009: Hämeenlinnan kaupungin ekologinen jalanjälki 2005. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja
Lisätiedotδ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde
SYMBOLILUETTELO a [/s ] ihisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys x [] huoneen suurin eveys- tai pituus [] attian eveys eff [] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=,78 [-] Neperin uku s [] attiapakkien
Lisätiedotaiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Viime vuosina Kuopiossa on toteutettu vanhuspaveuiden paveurakenneuudistus, jonka myötä
LisätiedotICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014
KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN
TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen
LisätiedotKuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015
Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Perusturva- ja terveysautakunta 63 16.6.2015 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Päätöshistoria Perusturva- ja terveysautakunta
Lisätiedotja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä
attioiden värähteysuunnitteu Asko Taja, dipomi-insinööri Tomi Toratti, tekniikan tohtori VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka asko.taja@vtt.i tomi.toratti@vtt.i Artikkeissa esitetään menetemät, joia voidaan
LisätiedotLIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015
LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua
LisätiedotKajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI
ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI
Lisätiedotkuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
LisätiedotVantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa
Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476
LisätiedotPalkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9.
3 2008 2.9.2008 Hesingin kaupunki Taous- ja suunnitteukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Pakanaskenta hoitaa pakat maksuun ajaaan sekä pakkatiedot verottajae, eäkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin
LisätiedotBH60A0900 Ympäristömittaukset
eden kuiva- ja kiintoaines, ja COD Tehtävä. Tehtaan jätevedenpuhdistamon uosvirtaavasta vedestä hautaan mitata a) kuiva-ainepitoisuus, b) kuiva-aineen orgaanisen aineksen pitoisuus, c) kiintoaine ja d)
LisätiedotLämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston
Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja uo terveeisen sisäimaston 1 E nergiansäästöä voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. Maapaon imaston ämpiämisen ja kasvihuoneimiön torjuminen ovat tuevaisuuden
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotYritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena
Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.
KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen
LisätiedotKuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski
Kuopion kaupunki Terveydenhuoon paveuaue www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-30.11.2014 Päätoteuttaja: Kuopion kaupunki perusturvan ja terveydenhuoon paveuaueet Osatoteuttajat:
LisätiedotVerkkotunnistautuminen
Verkkotunnistautuminen Lapin TIVA seminaari Rovaniemeä Jukka Keso 29.9.2006 Fujitsu ettei tietotekniikka kävisi työstä Fujitsu on tieto- ja viestintätekniikan paveutoimittaja Patja- ja Sohva-toimintamait
LisätiedotVastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015
Vastaanottotoiminnan tiimimaiin siirtyminen 2015 Jari Saarinen Terveysjohtaja 19.8.2015 1 Kuopion kaupungin strategia 2020 Asiakasähtöisyys Ennataehkäisevät paveut Peruspaveuita tuee keventää, keskittyä
LisätiedotKaavoitus ja metsätalous. Metsäseminaari Rauma 30.1.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Kaavoitus ja metsätaous Metsäseminaari Rauma 30.1.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien iitto Länsi-Suomi Taustaa Kaavoituksea ohjataan maankäytön yhteensovittamista ja pääasiassa rakentamista Metsät ovat
LisätiedotValtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot
Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotMetsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1
Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo
LisätiedotHaluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5
Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotLÄHIENERGIAN JA ENERGIAOMAVARAISUUS ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS MAASEUDULLA. Ari Haapanen
LÄHIENERGIAN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS JA ENERGIAOMAVARAISUUS MAASEUDULLA Ari Haapanen Kestävä energiahuoto Järkevä energian käyttö Rationa Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvien
Lisätiedotkologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
LisätiedotIUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS
~ IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'~ CRIAN 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS OY ARKKITEHTITOIMISTO KARI VAASA..98 KYYHKYNEN ARKITEKTBYRÅ AB SISÄLLYSLUETTELO 0. Yeistä.
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu
MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-
LisätiedotKirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7
Kirsi Aia Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:7 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä
LisätiedotUsko Jumalaan etiikan perustana. Kimmo Huovila
Usko Jumaaan etiikan perustana Kimmo Huovia 25.4.2019 Etiikka irraaan uskosta Jumaaan: hyvä vai paha? Ludwig Wittgenstein: Arvoja ei voi pääteä todeisuuden kuvauksesta. Wiiam Lane Craig: Koska on oemassa
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotMagneettiset materiaalit ja magneettikentän energia
agneettiset ateriaait ja agneettikentän energia ateriaait jaetaan agneettisten oinaisuuksiensa ukaan koeen uokkaan: diaagneettiset, paraagneettiset ja ferroagneettiset aineet. ateria koostuu atoeista,
LisätiedotOsallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri
Osaisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspääikkö Mirja Wihuri SALLI OSALLISUUS! IsoVakeinen 28.3.2012 Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö Nykytianne Tuevaisuus Miten edetään UUSI PALVELUALUMALLI
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotKIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO. KUOPION KAUPUNKI Projektipäällikkö Mervi Räisänen
KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO KUOPION KAUPUNKI Projektipääikkö Mervi Räisänen ESITYKSEN SISÄLTÖ Yeisesittey rakennuskannasta Kuutustiasot Sähkö Lämpö Vesi Rakennuskannassa toteutettuja
LisätiedotAsiakkuus- ja Toimintaympäristö-muutokset (aikajänne 4-5 vuotta )
Asiakkuus- ja Toimintaympäristö-muutokset (aikajänne 4-5 vuotta ) Tausta-aineistoa Maipohja 1 KUOPION VÄESTÖENNUSTE 2030 Kuopio popuation projection 2030 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
Lisätiedot8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
Lisätiedotkologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotKUOPIO. Onnellisten asukkaiden kaupunki
KUOPIO Onneisten asukkaiden kaupunki 2013 62 54'5"N 27 39'44"E KUOPIO NILSIÄ KAIKKI KOOSSA. KUOPIOSSA. Itä-Suomen keskus Noin 105 000 asukasta, työssäkäyntiaueea 150 000 asukasta Suomen 8. suurin kaupunki
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotKohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot
Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa
Lisätiedotja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,72 globaalihehtaaria.
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
LisätiedotParametritettävä erikoismoduli (PSM) Bild auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen
Parametritettävä erikoismodui (PSM) Bid auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen Mercedes-Benz Service Parametritettävä erikoismodui (PSM) Mai 639 akaen 21.11.06 kun koodi (ED5) Mai 906 kun
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA RAKENNEMALLIEN PALVELUVERKKOSELVITYS SEUTUMALLI VAAJASALOMALLI KESKUSVERKKO 2003 5 km h 5 TIEMALLI h 5 km KUOPIOMALLI h h 5 km 5 km POHJOIS-SAVON LIITTO 2003 4 5 KUOPION SEUDUN
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotKasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007
Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007 Sisäys Nautitaan yhteisestä menestyksestämme Toimitusjohtajan katsaus...2 TSOP yhyesti...4 Avainuvut...4 Asiakkaat...5 Rahoituspaveut...6 Päivittäiset raha-asiat...6
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotNeidonranta. Kruunun mailla
Neidonranta Kruunun maia ppk vv/ ne 592.0.5.100 GPubisherEngine 592.0.5.100 GPubisherEngine 597.0.7.100 ppk vv/ GPubisherEngine 592.0.2.100 ppk vv/ LINNANNEITO PRINEA KUNINGATAR TERAI TERAI TERAI TERAI
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN KOULUTUSPÄIVÄ 26.11.2015 ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA Asemakaavoitus / kaavoitusarkkitehti Virpi Linde
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Suunnitteujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiiikunnan
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotKUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
LisätiedotAVOHAKKUUALUEELLA. 5. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen kasoihin, jotka sijaitsevat kohtisuorassa
2/1971 T U T K I M U S K U I T U P U U N H A K K U U S T A J A L Ä H I K U L J E T U K S E S T A H A R V E N N U S M E T S I S S Ä JA AVOHAKKUUALUEELLA TtJI'KIMUSAINE ISTO Tutkimuksessa, joka iittyy HAKO-toimikunnan
LisätiedotJälki oli maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 6 prosentilla eteläkarjalaisen 5,93 globaalihehtaarin jalanjäljen.
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
Lisätiedotliittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
Lisätiedotelämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
LisätiedotTYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA
TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA Kaupunginhaitus 1.12.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Muutama tärppi
LisätiedotPIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen!
1 2015 PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI Pirkkaa on ykkönen! 2 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI PIRKKALA ON YKKÖNEN! Perspektiiviä poitiikkaan On mukavaa asua maaiman parhaaa paikaa. Suomi on
Lisätiedotkuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään
E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka
LisätiedotResurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?
Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa
LisätiedotPALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen
PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen
LisätiedotMaapallon rajat ovat tulossa vastaan
Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus
LisätiedotVanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa
Vanhustyön tuevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa Päivi Tikkanen Ft, TtL, yihoitaja MINKÄLAISIA KUOPIOLAISET KOTONA- ASUVAT YLI 75 -VUOTIAAT OVAT? Hyvän hoidon strategia interventiotutkimus (vuosina 2004
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotRomanin ja poliisin kohdatessa
Romanin ja poiisin kohdatessa -oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO
UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO ESITYKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ TAUSTA UUSIUTUVAN ETÄTUOTANNON HUOMIOIMINEN OSANA ENERGIATEHOKKUUSSÄÄNTELYÄ TUKEMINEN KANSALLISESTI 24.1.2019 2 SÄHKÖN JA LÄMMÖN ETÄTUOTANTOON
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotErityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala
Toim. Anne Hujaa Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti
LisätiedotAntti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint
Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa
LisätiedotElinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen
Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotTRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 11/2000 [korvaa Teräsnormikortin N:o 5/1997] Kävelystä aiheutuvat välipohjien värähtelyt
TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 11/2000 [korvaa Teräsnormikortin N:o 5/1997] RakMK B7:n kohta: 3.6.2 RakMK B7 1996 RakMK B6:n kohta: 3.6.2 RakMK B6 1989 Käveystä aiheutuvat väipohjien värähteyt Yhteyshenkiö:
Lisätiedot