KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003"

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003

2 Sisäysuetteo 1 Arvioinnin tiivistemä Johdanto Kestävä kehitys Kestävän kehityksen kome uottuvuutta Kestävän kehityksen indikaattorit Ekooginen jaanjäki Laskentamenetemä Kaarinan kaupunki Natura Interest Oy Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki Ekooginen veka-päivä Maa-aueiden kuormitus Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet Energiankuutus Asumisjaanjäki Liikennöinti Liikennöintijaanjäki Kuutustavarat ja paveut Jätteet Kuutusjaanjäki Ravinto Rakentaminen Biokapasiteetti Biokapasiteetin askenta Vertaiua Ekoogisen jaanjäjen pienentäminen Tiedonkeruu Asuminen Liikennöinti Maankäyttö Jätteet ja ravinnonkuutus Rakentaminen Paveut ja kuutushyödykkeet Lähteet

3 1 Arvioinnin tiivistemä Ekooginen jaanjäki mittaa aueen asukkaiden vuosittain kuuttamia uusiutuvia uonnonvaroja. Se pyrkii hepottamaan eämäntyyimme aiheuttaman ympäristökuormituksen hahmottamista. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa mitataan kuinka pajon tuottavaa maata tarvitaan tuottamaan Kaarinan kaupungin asukkaiden vuosittain tapahtuva resurssien kuutus, sekä suauttamaan aiheutut päästöt, että jätteet takaisin uonnon kiertokukuun. Ekooginen jaanjäki mitataan hehtaareissa, tarkemmin mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari. Gobaaihehtaari on hehtaarin suuruinen aue (hehtaari on kootaan 100 metriä x 100 metriä), jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskiarvoa. Gobaaihehtaarista käytetään yhennettä gha. Jos kaikki maapaon tuottava maa jaetaan maapaon asukkaiden kesken jää jokaisee asukkaae 1,9 gobaaihehtaaria tuottavaa maata yhdee kaenterivuodee. Maapaon asukkaiden keskimääräinen ekooginen jaanjäki on 2,2 gobaaihehtaaria. Kaarinan kaupungin ekoogisen jaanjäjen arviointi suoritettiin keväää Kaupungin ekooginen jaanjäki askettiin vuodee 2003 ja se on suoraan vertaiukepoinen WWF:n Living Panet 2006-raportissa jukaistuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Vuoden 2006 Living Panet -raportissa suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64 gobaaihehtaaria. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,49 gobaaihehtaaria, ei mekein identtinen keskimääräiseen suomaaiseen verrattuna. Koostumuksetaan jaanjäjet kuitenkin eroavat hiukan. Kaarinaaisen asumis- ja iikennöintijaanjäki on suurempi kuin keskimääräisen suomaaisen, mutta jäte- ja kuutusjaanjäki on vastaavasti pienempi. Yhteensä Kaarinan ekooginen jaanjäki oi gobaaihehtaaria. Biokapasiteettia Kaarinassä oi gobaaihehtaaria, Kaarinan fyysisen pinta-aan (vesiaueet mukaanukien) oessa hehtaaria tämä tarkoittaa sitä, että kaarinaaisen vuoden 2003 kuutus vaatii noin 22,5 Kaarinan kokoisen maa-aueen. Jos jokainen maapaon asukas kuuttaisi uonnonvaroja kaarinaaisten tahtiin tarvitsisimme 4,2 maapaoa, jotta eintapojen yäpitäminen oisi ekoogisesti kestävää pohjaa. Tauukko 1 : Kaarinan ekoogisen jaanjäjen yhteenveto Kaarinan ekooginen jaanjäki gha Kaarinan biokapasiteetti gha Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki 7,49 gha/asukas Kaarinaaisen biokapasiteetti 0,67 gha/asukas Suomaaisen ekooginen jaanjäki 7,64 gha/asukas Suomen biokapasiteetti 12 gha/asukas Maapaon asukkaan ekooginen jaanjäki 2,2 gha/asukas Maapaon biokapasiteetti asukasta kohden 1,9 gha/asukas 2 Johdanto Syyskuussa 2007 Kaarinan ympäristötoimi tiasi aueen ekoogisen jaanjäjen arvioinnin Natura Interest Oy:tä. Natura Interest käyttää aueiden ekoogisten jaanjäkien askennassa engantiaisen Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise -askentaohjemaa. BFF:n Regiona Stepwise perustuu Goba Footprint Networkin ekoogisen jaanjäjen askentakantaan ja näin ohjemistoa asketut ekoogiset jaanjäjet ovat suoraan verrannoisia WWF:n Living Panet-raportissa askettuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Living Panet-raportti jukaistaan joka toinen vuosi, viimeisin raportti on syksytä 2006 ja Kaarinan kaupungin askemat pohjautuvat näihin askemiin. Seuraava Living Panet-raportti imestyy syksyä Suomessa Regiona Stepwise -ohjemistoa on askettu mm. vuoden 2001 Turun, Lahden, Ouun, Tampereen, Hesingin, Vantaan ja Espoon sekä 2003 Nurmijärven ja Mäntsään sekä nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Kaarinan askennassa käyetyä vuoden 2003 askentakannaa suoritetut arvioinnit ovat verrannoisia Living Panet raportin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. 3

4 Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden vuoden 2003 tapahtuneen kuutuksen seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Kuutus (hyödykkeet ja paveut) Rakentaminen Maankäyttö 3 Kestävä kehitys Yeisimmin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tarkoitetaan nykyisten kuutustarpeiden tyydyttämistä tavaa, joka ei vie tuevita sukupovita mahdoisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on maaimanaajuisesti, aueeisesti ja paikaisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnaista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisie ja tuevie sukupovie hyvät eämisen mahdoisuudet. Tämä tarkoittaa että ympäristö, ihminen ja taous otetaan tasavertaisesti huomioon, niin päätöksenteossa kuin toiminnassakin. 3.1 Kestävän kehityksen kome uottuvuutta Kestävään kehitykseen katsotaan kuuuvan kome uottuvuutta: Ekooginen Taoudeinen Sosiaainen ja kuttuuriinen Ekoogisesti kestävä kehitys tarkoittaa uonnon monimuotoisuuden säiyttämistä ja ihmisten taoudeisen ja aineeisen toiminnan sopeuttamista maapaon uonnonvaroihin ja uonnon sietokykyyn. Kestävä taous on edeytys yhteiskaupungin keskeisie toiminnoie. Taoudeinen kestävyys on eri toimintojen, paveuiden ja tuotteiden tuottamista ekoogisesti kestävästi sekä sosiaaisesti oikeudenmukaisesti. Muun muassa Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjema määritteee taoudeisen kestävyyden tasapainoiseksi kasvuksi, joka ei perustu pitkää aikaväiä vekaantumiseen tai uonnonvarantojen hävittämiseen. Sosiaaisessa ja kuttuurisessa kestävyydessä keskeisenä asiana on taata hyvinvoinnin edeytysten siirtyminen sukupoveta toisee. Sosiaaisen kestävyyden kriteeriä viitataan ihmisten tasa-arvoisiin mahdoisuuksiin uoda oma hyvinvointinsa, käyttää perusoikeuksiaan ja osaistua tasa-arvoisesti sekä gobaaiin, kansaiseen että paikaiseen päätöksentekoon. Kuttuurinen taso ymmärretään paikaisten kuttuurien säiyttämisenä ja inteektuaaisena vapautena. 3.2 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävän kehityksen indikaattorien avua pyritään ohjaamaan päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan ja samaa mahdoistamaan tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisea uottuvuudea on omat indikaattorinsa esim. kestävän metsätaouden indikaattorit, aueidenkäytön indikaattorit ja iikenteen indikaattorit. Parhaimmiaan indikaattorit antavat päättäjie ja kansaaisie nopeasti uotettavaa tietoa tärkeistä imiöistä ja aiheaueista. Ekooginen jaanjäki on muotoutunut yhdeksi suosituimmista ekoogisen kestävyyden indikaattoreista. Useat kunnat ja muut aueeiset toimijat ovat käyttäneet ekoogista jaanjäkeä toimintojensa ekoogisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Ekooginen jaanjäki on vaittu yhdeksi Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjeman indikaattoreista. Dongtanin kaupungissa Kiinassa ekoogista jaanjäkeä käytettiin työkauna kaupungin yhdyskuntarakenteen suunnitteuvaiheessa. 4

5 4 Ekooginen jaanjäki Mathis Wackernagein ja Wiiam Reesin 1990-uvua kehittämän ekoogisen jaanjäjen askentamain pyrkimyksenä on tarjota väine nykyisten tuotanto- ja kuutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteuun heposti sisäistettävän, yksiseitteisen ja puoueettoman mittayksikön avua. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnin ähtöoetuksena on, että ihmisten toiminnot, kuten iikennöinti, rakentaminen, materian- ja energiankuutus sekä niiden tuotanto kuuttavat vuosittain tietyn määrän maapaon uusiutuvia uonnonvaroja. Samoin päästöjen ja jätteiden uontoon takaisin suauttaminen vaatii tuottavaa maata kaatopaikkojen muodossa, sekä sitomaan toiminnoistamme aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt hiiinieujen muodossa. Ekoogisea jaanjäjeä pyritään siis mittaamaan, kuinka pajon maapaon tarjoamia resursseja vuositasoa kuutamme. Aueen ekoogista jaanjäkeä voidaan verrata aueen oemassa oevaan biokapasiteettiin, ei siihen kuinka pajon uonnonresursseja ekoogisesti tuottavan maa-aan muodossa aueeisesti on tarjoa. Biokapasiteetia siis pyritään kuvaamaan aueen vuotuista, yhteenaskettua ekoogista tuottoa, kun ekooginen jaanjäki kuvaa aueea tapahtuvaa kysyntää. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä käytetään ekoogisesti tuottavaa maa-aaa. Käytettävät maa-aueet sisätävät petoa, aidunta, metsää, tuottavia vesiaueita, energiankuutuksen vaatimaa energiamaata sekä rakennettua maata. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari (gha). Gobaaihehtaari on hehtaarin kokoinen aue, jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekooginen jaanjäki asketaan aina vuodee kerraaan, tuisi jatkuvuuden takaamiseksi ja seurannan hepottamiseksi suorittaa arviointi tasaisin väiajoin. Taatakseen ekoogisen jaanjäjen objektiivisuuden Natura Interestin askentaohjemistoissa käytettävät askentakannat perustuvat maaimanaajuisen Goba Footprint Network-organisaation tuottamaan tietokantaan. Laskenta suoritetaan yhteistyökumppanimme Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise askentaohjemaa. Vuodesta 2000 akaen kansakuntien ekoogiset jaanjäjet on esitetty osana WWF:n The Living Panet-raporttia. Kaarinan arvioinnin tuokset ovat vertaiukepoisia vuonna 2006 jukaistun raportin tuoksiin. 4.1 Laskentamenetemä Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikaisen tason ekoogisen jaanjäjen askentamenetemää osana paikaisen kestävän kehityksen indikaattorit hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natura Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regiona Stepwise -askentaohjeman, joa voidaan askea vatiota pienemmän aueen ekooginen jaanjäki. Ohjemaa on askettu mm. Pohjois-Irannin, Skotannin, Lontoon, Ise of Wightin, Lien, Hesingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Ouun, Turun, Lahden, Nurmijärven, Mäntsään ja nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Regiona Stepwise -askentaohjeman tuokset ovat vertaiukepoisia WWF:n Living Panet-raportissa jukaistujen vatioiden ekoogisten jaanjäkien kanssa. Vie Väinämö on tutkinut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa tutkimuksessa suomaaisen metsäjaanjäkeä käyttäen suomaaisia tuotos-panos-tietoja. WWF:n askennassa suomaaisen kuuttamien puunjaostusteoisuustuotteiden (kuutushyödykkeet ja rakentaminen) jaanjäki oi 2,78 gha, kun Väinämön tutkimuksen perusteea tuoksen pitäisi oa 1,78 gha. WWF:n Living Panet-raportin mukaan suomaaisen ekooginen jaanjäki vuonna 2003 (7,64 gha) on siis tämän tutkimuksen mukaan noin 1 gha iian suuri. Pääkaupunkiseudun jaanjäki vuodee 2001 askettiin Väinämön tutkimuksen mukaisia kertoimia, siksipä pääkaupunki seudun asukkaiden raportoitu jaanjäki on kauttaataan yhden gha:n pienempiä kuin muiden aueiden asukkaiden ekoogiset jaanjäjet. Vertaitavuuden vuoksi pääkaupunkiseudun jaanjäkiin on tässä raportissa isätty yksi hehtaari, ei niiden metsäjaanjäki on tässä sevityksessä 1 gha:n suurempi kuin jukaistussa tutkimuksessa. Kaarinan ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa Väinämön tutkimusta ei hyödynnetty vertaitavuuden säiyttämiseksi ja koska menetemää ei oe vieä sisäistetty Regiona Stepwise -askentaohjemaan tai Goba Footprint Networkin käyttämään askentakantaan. 5 Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa porttina saaristoon. Kaarinassa on noin asukasta ja sen maa pinta-aa on 59,70 km 2. Rantaviivaa kaupungia on noin 46 km. Kaarinan naapurikuntina ovat Turku, Lieto, Piikkiö ja Parainen. Kaarina on yksi Turun kaupunkiseudun kunnista, josta on hyvät yhteydet Turun satamaan ja entokentäe tai Turun päärautatieasemae tai Kupittaan asemae. Kaupungin haki menevät sekä rautatie ja vt 1 Hesinkiin että vt. 10 Hämeeninnaan. Kaarinan haki virtaa maan kuuu Aurajoki. Kaarinan suurin saari on piispaninnan raunioista tunnettu Kuusiston saari ja tunnettu on myös Liedon kaupungin kanssa yhteinen Littoistenjärvi. Kaarinan kaupunginosista ja kyistä mainittakoot Keskusta, Poikuoma-Piispanristi, Littoinen, Ravattua ja Kuusistosta Empo. 5

6 Kaarina on paikkana, pitäjänä tai kuntana jo vanha. Kaarina on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo v ja toisaata vuoden 1290 vaiheia aoitettiin myös Nummen kirkon rakentaminen. Kirkko pyhitettiin myöhemmin Pyhäe Kaarinae (eccesia sancte Katerine in Nummis). Kuntaoikeudet Kaarina sai 1869 ja kaupunkioikeudet Kaupungin nimi juontaa juurensa kirkosta ja 300- uvun aussa Rooman vatakunnassa eäneestä Katariina Aeksandriaaisesta. Kaupungin einkeinorakenne on hyvin paveuvoittoinen. Paveuammateissa on noin 70 %, jaostusta harjoittaa n 25 % ja akutuotannossa ja muissa ammateissa on oput. Yrityksiä kaupungissa on noin Kaupungin väestönkasvu on out viime vuosina noin 1,5 % ei noin ihmistä / vuosi. Ikärakenne on viime vuosien aikana hijaeen muuttunut ja vanhusväestön suhteeinen osuus on isääntynyt. Kaupungin strategiassa Kaarinan kaupunki on määriteyt itseeen vision Turun seudun vetovoimaisin kunta. Vision onnistumisesta kertoo varmasti muuttovoittoisuus, asukasuvun kasvu ja yritysten sekä ukumäärän kasvu että aadun paraneminen. Kunnassa on hyvä eää ja yrittää ja Kaarina on aktiivisesti mukana monissa Turun kaupunkiseudun yhteishankkeissa. Kaarinan nimikkokasvi on ketavuokko ja nimikkoeäin on tiki. Moemmat ovat harvinaisia ounaissuomaaisia ajeja, joista ketavuokko on parhaimpien ehtojen harvinainen kevätkukkija ja tiki suurten kaupunkien iepeiden puistojen ja hautausmaiden pesimäintu. Tikin tapaa Kaarinassa sekä harvinaisena pesimäintuna että myös joskus tavea. Kaarinan uonto on poikkeukseisen monipuoista. Kunnasta öytyy useita ehtoja, merenrantaniittyjä ja ruovikoita, kaiomänniköitä, tuoreita kangasmetsiä ja vijavia petoja. parhaimmat aueet on otettu mukaan Natura 2000 ohjemaan. Kaarinan ja Piikkiön vatuustot päättivät hyväksyä Hainnon ja paveuiden järjestämissopimuksen (kuntaiitossopimuksen). Sopimuksen mukaan Piikkiö iittyy Kaarinaan Liitoksen jäkeen Kaarinasta tuee noin asukkaan ja pinta-aataan noin 150 km 2 :n kokoinen kaupunki. 6 Natura Interest Oy Natura Interest Oy on ympäristöaan konsuttiyritys, joka on keskittynyt ympäristökuormitusten arviointeihin ekoogisen jaanjäjen sekä hiiidioksidipäästöjen (ns. hiiijaanjäjen) avua. Natura Interest Oy toimii äheisessä yhteistyössä engantiaisen Best Foot Forward Ltd:n kanssa. Natura Interest on suorittanut ympäristökuormituksen arviointeja auetasoa mm. Nurmijärvee sekä Mäntsääe, tuotetasoa SFS Joutsenmerkie, Artekie sekä Studio Hesingie sekä organisaatioiden arviointeja mm. Reaktor Innovationsie, Cumentorie sekä Britannian suurähetystöe. Eriaisten tapahtumien sekä toimintojen arviointeja on suoritettu mm. Iteae, SLO:e, WWF Suomee sekä Gather Groupie. 6

7 7 Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki Kaarinan kaupungin ekooginen jaanjäki Vuonna 2003 oi yhteensä gobaaihehtaaria, Ei 7,49 gobaaihehtaaria asukasta kohden Kaarinan kaupungin asukkaan ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,49 gobaaihehtaaria (gha). Suomaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,64 gha, ei kaarinaaisen jaanjäki oi vajaan kaksi prosenttia pienempi kuin suomaaisen keskimäärin. Suurimmat erot oivat kuutus-, asumis- ja iikennöintijaanjäjissä. Vertaiu Suomen ja Kaarinan ekoogisen jaanjäjen koostumuksista kuvassa 1. Kuva 1: Kaarinan ja Suomen ekoogisen jaanjäjen koostumus Kaarinan ekooginen jaanjäki Suomen ekooginen jaanjäki Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Paveut 0,49 Asum inen 1,01 Paveut 0,51 Asum inen 0,83 Hyödykkeet 1,98 Liikennöinti 1,01 Hyödykkeet 2,51 Liikennöinti 0,79 Vaikka kaarinaaisen ja suomaaisen ekooginen jaanjäki ei kootaan juuri eroakaan, on yksittäisissä toiminnoissa sekeitäkin eroja. Asumisen ja iikennöinnin jaanjäket oivat kaarinaaisia suuremmat, mutta kuuttamisjaanjäki oi sekeästi suomaaista pienempi. Muissa ekoogisen jaanjäjen osioissa ei out mainittavia eroavaisuuksia. Tauukossa 2 on eritety kaarinaaisen ja suomaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen vuoden 2003 ekoogisen jaanjäjen vertaiu Kaarina gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 7,49 7,64-2 % Koostumus Asuminen 1,01 0, % Liikennöinti 1,01 0, % Ravinto 1,44 1,44 Rakentaminen 1,56 1,56 Hyödykkeet 1,98 2,51-21 % Paveut 0,49 0,51-4 % Fyysistä pinta-aaa kaarinaaista kohden oi 0,33 hehtaaria, ei kaarinaaisten toimintojen yäpitämiseksi kestävää tavaa tarvittaisiin jopa 22,5 kertaa Kaarinan fyysistä pinta-aaa suurempi maa-aa. 7

8 7.1 Ekooginen veka-päivä Kaarinan biokapasiteetti oi gobaaihehtaaria, 0,67 gha asukasta kohden. Kaarinan ekooginen jaanjäki oikin huimat 1114 % suurempi kuin Kaarinan biokapasiteetti ja 2250 % suurempi kuin aueen fyysinen pinta-aa. Vertaiun vuoksi suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64, kun biokapasiteettia oi 12 gha suomaaista kohden, ei teoriassa Suomen hainnoima aue tuottaa vuodessa enemmän uonnonvaroja kuin kuutamme. Kaarinaainen kuuttaa aueen biokapasiteettinsa 32 päivässä, ei Kaarinan biokapasiteetti oi kuutettu ja opun vuoden kaupunkiaiset ottivat ekoogista vekaa. Samana vuonna suomaaisen biokapasiteetin kuuttamiseen vaadittiin 582 päivää, ei suomaaisia jäi vieä biokapasiteettiä säästöön. Vuonna 2007 maaimanaajuinen ekoogisen vean päivä oi 6. okakuuta, jooin oimme kuuttaneet vuosittaiset uonnonvaramme. Vieä 80-uvun akupuoea ihmiskunta ei ekoogisesti kestävästi. 8 Maa-aueiden kuormitus Aueen ekooginen jaanjäki saadaan askemaa yhteen maa-aueet, joita aueen asukkaiden kuutuksen resurssien tuottamiseen, sekä heidän jätteidensä että päästöjensä uontoon takaisin suodattamiseen tarvitaan. Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti maa-aueista sekeästi eniten energiamaata. Energiamaa kuvaa energiantuotannon ja siitä aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen uonnon kiertokukuun takaisin sitomiseksi tarvittavaa maa-auetta. Energiamaan osuus Kaarinaaisen ekoogisesta jaanjäjestä oi mekein 54 %. Toiseksi eniten Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti metsämaata, jonka osuus jaanjäjestä oi 26 %. Metsämaan kuormitus koostuu pääasiassa rakentamiseen sekä muihin kuutushyödykkeisiin vaadittavasta puumateriaaista. Suureen metsäjaanjäjen kokoon vaikuttaa osittain myös askentaohjeman painottama metsäteoisuuden puunkäyttö. Kaarinaaisten ravinnontuotantoon tarvittavan maa-aan osuus ekoogisesta jaanjäjestä oi 18 %, vijeymaan osuus tästä oi 11 %, vesiaueiden 4 % ja aidunmaan 3 %. Ravinnonkuutuksen käyttämään maahan ei sisäy ravinnontuotannon tuotantoprosessien energiankuutuksesta aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Rakennetun maan osuus maa-aueiden kuormituksesta oi 3 %. Tämä uku sisätää kaikki rakennukset, iikennöinnin sekä energiantuotannon tarvitseman infrastruktuurin. Kuva 2: Kaarinan ekoogisen jaanjäjen maa-aueiden kuormitus Energiamaa Vijeymaa Laidunmaa Metsämaa Rakennettu maa Vesiaueet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 8

9 9 Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden kuutuksesta vuodeta 2003 seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Hyödykkeet ja paveut Rakentaminen Maankäyttö Seuraavissa kappaeissa esiteään Kaarinaaisen ja suomaaisen keskimääräinen kuutus, niiden prosentuaainen erotus sekä Kaarinaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus. Arvioinnissa käytetystä tiedoista tarkemmin kappaeessa Energiankuutus Energiankuutuksen arviointi sisätää Kaarinan kotitaouksien kodin aitteiden ja vaaistuksen arvioidun sähkönkuutuksen sekä asuntojen ämmittämiseen käytetyn energian. Lämmitykseen käytetty energia on eritety ämmitysmuodoittain. Energiankuutuksen tiedot saatiin Tiastokeskukseta sekä Energiateoisuudeta Vuoden 2003 energiankuutus Kaarinassa oi sekeästi muuta maata korkeampaa. Kaarinaainen kuutti energiaa kwh henkeä kohden, 28 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Sähkönkuutus oi Kaarinassä asukasta kohden keskimäärin 15 % korkeampaa kuin muuaa Suomessa. Sähkön osuus kaikesta energiankuutuksesta oi 35%. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu sähkö ostettiin Fortumin Naantain voimaaitoksesta, ja sähkön tuottannosta aiheutuneet hiiidioksidipäästöt askettiin Fortumin imoittaman hiii-intensiteetin mukaisesti (gco2/kwh). Lämmityksen osuus kokonaisenergiankuutuksesta oi 66 %. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu kaukoämpö hankittiin Fortumin Naantain tehtaata ja hiiidioksidipäästöjen askemiseen kiowattituntia kohden käytettiin Fortumin tuottamia tietoja. Eriisämmitettyjen asuntojen suuri määrä näkyy oetettavasti etenkin öjyämmityksen suuressa osuudessa (3491 kwh henkeä kohden), mikä on 132 % korkeampi kuin suomaaisen keskimääräinen. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen keskimääräinen energiankuutus henkeä kohden Kaarina kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Sähkönkuutus % Lämmitys yhteensä % Energiankuutus yhteensä % Kaukoämpö % Öjy % Puu % Kiviihiii % Maakaasu % Lähteet: Tiastokeskus, Energiateoisuus 9

10 9.1.1 Asumisjaanjäki Asumisen ekooginen jaanjäki koostuu energiankuutuksen tuottamiseen ja päästöjen sitomiseen tarvittavasta energiamaasta ja asuinrakennusten peittämästä rakennetusta maasta. Asumisen ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gobaaihehtaaria asukasta kohden ja 88 % koko asumisen vaatimasta jaanjäjestä koostui energiankuutuksesta aiheutuneiden hiiidioksipäästöjen vaatimasta energiamaasta, oput 12 % asumisjaanjäjestä koostui rakennuksien vaatimasta maa-aueesta. Kaarinaaisen asumisjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 11 %. Kuva 3: Kaarinan asumisjaanjäjen koostumus Asumisjaanjäki Hyödykkeet 1,98 Rakentaminen 1,56 Asuminen 1,01 Kaukoämpö 0,36 Hiii 0,01 Puunpotto 0,05 Rakennettu maa 0,12 Liikennöinti 1,01 Ravinto 1,44 Öjyämmitys 0,25 Sähkönkuutus 0, Liikennöinti Liikennöinnin ekoogiseen jaanjäkeen kuuuvat oennaisena osana iikenteestä aiheutuvat hiiidioksidipäästöt, mutta siihen asketaan myös iikenteee rakennettujen kukuväyien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-aa. Vuonna 2003 kaarinaainen matkusti yksityisautoa keskimäärin km, 36 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jukisesta iikenteestä Kaarinan kohdaa tietoa oi heikosti saatavia, Tiehainnon ja WSP Groupin sevityksessä ei out riittävästi aineistoa esimkerkiksi raideiikenteen käytöstä. Raideiikenteen, veneiyn ja entämisen suhteen jouduttiinkin turvautumaan Suomen keskiarvioihin. Linja-autojen vähäinen käyttö Kaarinassa on kuitenkin huomioitavaa, keskimäärin kaarinaainen iikkui 103 kiometriä inja-autoa kun keskimäärin suomaainen iikkui injaautoa km vuodessa. Kokonaisiikennemäärä oi 21 % korkeampi kuin suomaaisen keskimäärin. Tauukko 3: Kaarinan iikennöinti Kaarina hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus Yksityisautoiu % Lentäminen Linja-auto % Juna, metro, raitiovaunu Veneiy Moottoripyöräiy % Yhteensä % Lähteet: VTT, Tiehainto, WSP Group 10

11 9.2.1 Liikennöintijaanjäki Kaarinaaisen iikennöinnistä aiheutuvan ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gha. Suomaaisen iikennejaanjäki vuorostaan oi 0,79 gha, ei Kaarinaaisen iikennöintijaanjäki oi 28 % suurempi. Rakennetun maan, ei iikenteen infrastruktuurin osuus iikennöintijaanjäjestä oi 6 %, oput jaanjäjestä koostuu iikennöinnin hiiidioksidipäästöihin tarvittavasta energiamaasta. Yksityisautoiun hiiidioksidipäästöjen vaatima osuus oi 72 % osuudea sekeästi suurin yksittäinen kuormittaja. Kaarinaaisen iikennöintijaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 10 %. Kuva 4: Liikennöintijaanjäjen koostumus Liikennöintijaanjäki Rakentaminen 1,56 Linja-autot 0,00 Raideiikenne 0,01 Vesiiikenne 0,03 Hyödykkeet 1,98 Lentoiikenne 0,18 Liikennöinti 1,01 Moottoripyöräiy 0,01 Asuminen 1,01 Ravinto 1,44 Yksityisautoiu 0,72 Rakennettu 0, Kuutustavarat ja paveut Kuutustavaroiden ja paveuiden ekoogisen jaanjäjen askemiseksi käytetään Tiastokeskuksen keräämää kuutustietoa sekä paikaisia jätemäärätietoja. Kuntakohtaista kuutustietoa ei ikävä kyä oe saatavia, mutta Tiastokeskukseta saatiin tietoa maakuntakohtaisesti. Tiastokeskuksen tuottaman tiedon perusteea askettiin kaarinaaisen paveuihin kuuttama euromäärä toimiaauokittain. Laskennan mukaan kaarinaainen kuutti 7 % vähemmän rahaa paveuihin kuin suomaainen keskimäärin. Tauukossa 4 Suomen ja Kaarinan paveuihin ja hyödykkeisiin kohdistunut kuutus henkeä kohden vuonna Kuutus vaikuttaa etenkin paveuista aiheutuvaan ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 4: Kaarinan ja Suomen kuutus henkeä kohden Kaarina /asukas Suomi /asukas Erotus Paveut % Lähde: Tiastokeskus 11

12 9.4 Jätteet Kaarinan kohdaa kuntakohtaista jätemääriä oi sevitetty ympäristötoimen puoeta ja tietoja hyödynnettiin arvioinnin suorittamisessa. Jätemääriä verrattiin keskimääräisen suomaaisen jätemääriin vuonna Kotitaouksien jätemäärät oivat Kaarinassa huomattavasti Suomen keskiarvoa pienempiä. Kaarinaainen tuotti asukasta kohden kotitaousjätettä 100 kg vähemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jätejaanjäki on osa kuutus- ja ravintojaanjäkeä, eikä sen koostumusta eriteä arvioinnissa erikseen, mutta jätemäärän koko vaikuttaa etenkin kuutushyödykeiden ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 6: Kaarinan ja Suomen jätemäärät henkeä kohden Kaarina kg/asukas Suomi kg/asukas Erotus Kotitaousjäte % Kierrätetyn jätteen osuus % Lähde: Goba Footprint Network 9.5 Kuutusjaanjäki Kuutusjaanjäki koostuu aueea kuutettujen tavaroiden sekä paveuiden tuottamiseen kuutetusta energiasta, materiaaeja tarvitsevien tuotteiden uonnonresurssien kuutuksesta sekä kotitaouksien jätemääristä. Erityisesti kuutustavaroiden osata ekoogisen jaanjäjen gobaai uottuvuus tuee parhaiten esie, siä arvioinnissa huomioidaan vienti- ja tuontituotteet ja niiden aiheuttamat gobaait ympäristövaikutukset. Ukomaia vamistetun hyödykkeen ekooginen jaanjäki on näin osa oppukuuttajan kuutusjaanjäkeä, eikä ekooginen jaanjäki jää vamistusmaahan. Huoimatta 7 % pienemmästä kuutuksesta suomaaisen ja Kaarinaaisen kuutusjaanjäki on koostumuksetaan mekeinpä identtinen, mutta kuutusjaanjäkien koot eroavat hiukan. Kuutushyödykkeiden ekooginen jaanjäki oi huomattavat 21 % pienempi 1,98 gobaaihehtaaria (Suomi 2,51 gha), kun paveuiden jaanjäjen koko oi mekein identtinen, 0,49 gobaaihehtaaria kaarinaaista kohden kun suomaaisen paveujaanjäki oi 0,51 gha.. Kaarinaaisen kuutusjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 33 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 40 %. Kuva 5: Kuutusjaanjäjen koostumus Kuutusjaanjäki Liikennöinti 1,01 Asuminen 1,01 Rakentaminen 1,56 Ravinto 1,44 Höydykkeet 1,98 Kuutus 2,47 Muut 0,00 HoReCa 0,04 Kouutus & terveydenhuoto 0,13 Kauppa 0,11 Sosiaaipaveut 0,05 Jukishainto 0,15 12

13 Kuutustavaroiden ja paveuiden ekooginen jaanjäki jakaantuu pääasiassa paveuiden ja tuotteiden vamistamisessa tapahtuviin suoriin ja epäsuoriin hiiidioksidipäästöihin, paveuiden tarjoajien energiankuutukseen sekä paveuntarjoajien sekä kotitaouksien jätteiden oppusijoituksen vaatimasta tuottavast maasta sekä jätteiden hajoamisessa vapautuvan hiiidioksidin takaisin uontoon sitomiseen vaatimaasta maa-aaasta. 9.6 Ravinto Ravinnonkuutuksen osata ei kuntakohtaista tietoa out saatavia, joten aa oevassa tauukossa 6 on esitety vuoden 2003 suomaaisen keskimääräinen ravinnonkuutus ja eäinperäisen ravinnon osuus kokonaiskuutuksesta. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi samat 19%. Tauukko 5: Suomen ravinnonkuutus henkeä kohden Kaarina kg/asukas Kokonaiskuutus 979 Eäinperäisen ravinnon osuus 473 Lähde: Goba Footprint Network Ravintojaanjäkeen sisätyvät kasvisten, ihan ja kaan tuotantoon tarvittavat peto-, aidun- ja vesiaueet. Ravintojaanjäjestä suurin osa aiheutui eäinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-aasta. Eäinperäisen ravinnon jaanjäjen suuri koko johtuu ihan tuotantoprosesseihin sitoutuneesta energiasta ja aidunmaiden sekä petojen vaatimasta maa-aasta. 9.7 Rakentaminen Rakentamisen ekoogisea jaanjäjeä pyritään arvioimaan paikaiseen rakennustuotantoon iittyvää energian- ja puumateriaain tarvetta. Rakentamisjaanjäki on suhteessa koko ekoogiseen jaanjäkeen suuri, siä rakentamiseen kuuu pajon puutavaraa, energiaa ja rakennettu maa peittää tuottavaa maa-aaa. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jaanjäjessä johtuu myös siitä, että ekoogisen jaanjäjen askentamenetemä painottaa erityisesti puuraaka-aineiden kuutusta. Kaarinassä rakentamisen ekooginen jaanjäki oi 1,56 gha asukasta kohden. Tästä 1,51 gha oi raaka-aineiden tuottamiseen tarvittavaa metsämaata ja 0,05 gobaaihehtaaria rakennustuotannon hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Suomen rakennusjaanjäki oi mekein identtinen Kaarinan kaupungin kanssa. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi moemmissa 20%. 10 Biokapasiteetti Yksi aueen ekoogisen jaanjäjen arviointiprojektin tavoitteista on verrata arvioitavan aueen ekoogista tuottokykyä sieä kuutettuihin uonnonvaroihin. Ekoogisea jaanjäjeä mitataan kuutettuja uonnonvarjoa, kun myös gobaaihehtaareina imaistavaa, biokapasiteetia mitataan aueen vuosittaista ekoogista tuottokykyä. Vertaamaa aueen kysyntää (ekooginen jaanjäki) tarjontaan (biokapasiteettiin) saadaan käsitys aueen ekoogisesta kestävyydestä. Verratessa suomaaisen askennaista biokapasiteettia ekoogiseen jaanjäkeen seviää, että vuonna 2003 Suomen ekooginen tuotto oi suurempaa kuin kysyntä. Suomen ekooginen jaanjäki oi siis pienempi kuin maamme biokapasiteetin määrä. Kansainen omavaraisuus on kuitenkin osin harhaanjohtavaa, siä vaikka maaimanmarkkinoia tuotettujen tuotteiden kuuttaminen ei kuutakaan Suomen vation rajojen sisää oevia uonnonvaroja näkyvät tuotannon ympäristövaikutukset kuitenkin tuotteiden ähtömaissa. Suomen vation rajojen sisää biokapasiteettia on noin askennaisesti 12 gobaaihehtaaria suomaaista kohden, kun ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,55 gobaaihehtaaria Biokapasiteetin askenta Biokapasiteetin askemiseksi aueen maankäyttö pyritään jakamaan maankäyttöuokkiin tuottavan maan mukaisesti. Tässä maissa nämä maankäyttöuokat oivat aidunmaa, vijeymaa, tuottavat vesiaueet, sekä metsämaa. Tämän isäksi biokapasiteetin askennassa rakennettu maa huomioidaan myös. Rakennetun maan osata kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, iike- ja teoisuusrakennusten vaatimasta pinta-aasta. 13

14 Maapaoa on bioogisesti tuottavaa maa-auetta noin 11,2 mijardia hehtaaria, mikä kattaa noin nejänneksen maapaon pinta-aasta. Se sisätää noin 2,3 mijardia hehtaaria meren ja sisämaan kaastusaueita sekä noin 8,8 mijardia hehtaaria tuottavaa maata. Tuottava maa-aa koostuu noin noin 1,5 mijardista hehtaarista vijeymaata, noin 3,5 mijardista hehtaarista aidunta, noin 3,6 mijardista hehtaarista metsää ja noin 0,2 mijardista hehtaarista rakennettua maata. Jaettaessa tasavertaisesti jokaisen maapaon asukkaan kesken tuottavaa maata oisi asukasta kohden noin 1,9 gobaaihehtaaria. Biokapasiteetin askennassa otetaan huomioon myös muun uonnon ja eäinajien vaatima maa-aue. Arviot muiden ajien vaatimasta biokapasiteetista vaihteevat 10% (Loh & Wackernage, 2000) ja 75% (Noss & Cooperrider, 1994) väiä. Brundtandin komissio (WCED, 1987) arvioi muiden ajien tarvitsevan 12% tuottavasta maa-aasta ja tämä uku on otettu arvioinnissa huomioon. Bioogisesti tuottavat fyysiset aueet muunnetaan gobaaeiksi hehtaareiksi kertomaa ne ensin koko maaimaa koskevia kertoimia, joia suhteutetaan eriaisen tuottokyvyn omaavia maankäyttöuokkia toisiinsa, ja sitten kerrotaan kyseisee vatioe ominaisea tuottokyky-kertoimea (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Tää tavoin ko. maankäyttöuokan kansainen tuottokyky suhteutetaan maapaon keskimääräiseen tuottokykyyn. Tuottokykykerroin asketaan jokaisee vuodee erikseen. Kaarinan kaupungin biokapasiteetin arviointi on tehty vuoden 2003 tuottokykykertoimia. biokapasiteetti (gha) = aue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) Käyttäen yäkuvattua askentamenetemää maapaon biokapasiteetti asukasta kohden on noin 1,9 gha. Suomen biokapasiteetti asukasta kohden on noin 12 gobaaihehtaari. Kaarinan biokapasiteetti vuonna 2003 oi noin gobaaihehtaaria, ei 0,67 gha asukasta kohden. Kaarinan fyysisen pinta-aan oessa 7030 hehtaaria (vesiaueet mukaanukien) ja ekoogisen jaanjäjen oessa gha, tarvittaisiin ekoogisesti kestävän Kaarinan toimintojen yäpitämiseksi noin 11 kertaa Kaarinan biokapasiteettia suurempi maa-aa ja noin 22 kertaa Kaarinan fyysistä pinta-aaa suurempi maa-aue. Kuva 7 : Kaarinan kaupungin ekoogisen jaanjäjen fyysinen kokokaupungin pinta-aaan. 14

15 11 Vertaiua Kaarinan ekoogista jaanjäkeä verrattiin Suomen ja Kaarinan biokapasiteettiin, Kaarinan fyysiseen pinta-aaan, suomaaisen sekä muiden aueiden (vatioiden sekä kaupunkien) ekoogisiin jaanjäkiin. Suurin osa suoritetuista arvioinneista sekä vertaiuista ovat vertaiukepoisia WWF:n Living Panet 2006-raportissa jukaistuihin arviointeihin. Osa suomaaisten kuntien arvioinneista on suoritettu vuoden 2001 askentakannaa (Living Panet 2004), joten ne eivät oe suoraan verrannoisia Kaarinan arviointiin. Erot vuoden 2004 ja 2001 arviointien väiä ovat kuitenkin suhteeisen pieniä, ekoogisen jaanjäjen tai biokapasiteetin kohdata suuruusuokkaa +10 %. Tää hetkeä maapaoa asukkaan keskimääräinen ekooginen jaanjäki on noin 2,2 gobaaihehtaaria, kun vuosittainen maapaon tuottavuus, ei biokapasiteetti on noin 1,9 gha. Laskennaisesti eämme siis vuosittain 20 % yi varojemme. Samaa tavaa kun voimme hetkeisesti kuuttaa enemmän rahaa kuin tienaamme, myös maapaon uusiutuvia uonnonvaroja voidaan hetkeisesti käyttää yi niiden uusiutumiskyvyn, mutta pitkää aikaväiä täainen eämäntyyi on ekoogisesti kestämätöntä. Maapaon uonnonvarojen uusiutuminen on rajaista, eikä maapao kykene tuottamaan määrätöntä määrää resursseja tai suauttamaan kohtuutonta määrää saasteita takaisin uonnon kiertokukuun. Emme yksinkertaisesti voi jatkuvasti eää yi varojemme. Ekoogisen jaanjäjen pyrkimyksenä onkin auttaa ihmiskuntaa kestävämmäe tiee hepottaen ympäristökuormituksen hahmottamista kuutuksen sekä oemassa oevien resurssien rajojen kautta. Suomen ekooginen jaanjäki kasvoi vuoden 2004 Living Panet-jukaisun 6,85 gobaaihehtaarista 7,64 gobaaihehtaariin, ei noin 10 %. Useimmat vertaiussa mukana oevat suomaaiset kunnat, Nurmijärveä ja Mänsäää ukuun ottamatta, ovat askeneet ekoogisen jaanjäkensä vuoden 2004 Living Panet-raportissa käytetyä askentakannaa, joka perustuu vuoden 2001 kuutustietoihin. Voidaan perusteusti oettaa, muiden suomaaisten kuntien ekooginen jaanjäki on kasvanut samaan tahtiin suomaaisen jaanjäjen kanssa vuosien väiä, ei noin 10 %. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi pienempi kuin suomaaisen, mutta suurempi kuin nurmijärveäisen ja sekeästi kookkaampi kuin aa kuvassa oevien vatioiden ekoogiset jaanjäjet USA:a ukuunottamatta. Kuva 8: Aueeisten ekoogisten jaanjäkien vertaiu ,6 8 8,21 7,64 7,6 7,49 7,1 7,08 6,8 6,7 6, ,1 5,6 5,6 4,5 4,5 2 0 Lähteet: Regiona Stepwise, Goba Footprint Network 15

16 Suomaaisen ekooginen jaanjäki on kasvanut tasaisesti vuodesta 1961 ähtien, ukuunottamatta amavuosia, jooin raskaan teoisuuden siirtyminen ukomaie sekä kuutuksen, että rakentamisen hetkittäinen asku pienensi suomaaisen ekoogista jaanjäkeä. Maapaon biokapasiteetti asukasta kohden on askenut. Laskua seittää suurita osin väestönkasvu, mutta myös saasteia, piaantuneia maia, tehostuneea kaastuksea sekä suurten metsäaueiden hakkuia on vaikutuksensa biokapasiteetin askussa. Kuva 9 : Suomen ekoogisen jaanjäjen ja maapaon biokapasiteetin kehitys 9,0 Suomaaisen ekooginen jaanjäki suhteessa maapaon biokapasiteettiin 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Gobahectares 3,0 2,0 1,0 0,0 EF Per Cap Goba Biocap Per Cap Lähde: Goba Footprint Network 16

17 Kuvassa 10 on Suomen ekoogisen jaanjäjen kehitys maapaon kantokykyyn suhteutettuna. Jos vuonna 1961 maapaon jokainen asukas oisi kuuttanut uusiutuvia uonnonvaroja suomaaineen tahtiin, oisimme tarvinneet 1,2 maapaoa eintapojemme yäpitämiseksi ekoogisesti kestävästi. Vuonna 2003 uku oi jo 4,2 maapaoa. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki on mekein identtinen suomaaisen kanssa, niinpä jos jokainen maapaon asukas asuisi kuten karinaainen tarvitsisimme saman 4,2 maapaoa, jotta pystyisimme takaamaan tueviekin sukupovie samat uonnonvarat kuin nykypovia on käytössä. Vertaiun vuoksi, maapaon asukkaiden ekooginen jaanjäki kuuttaa vuosittain 1,2 maapaon verran uusiutuvia uonnonvaroja. Kuva 10 : Jos jokainen eäisi kuten suomaainen Luonnonvarojen kuutus suomaaisittain Lähde: Goba Footprint Network 12 Ekoogisen jaanjäjen pienentäminen Kaarinan kunta voi vaikuttaa aueen ekoogiseen jaanjäkeen pääasiassa maankäytön suunnitteua, kaavoituksea, ympäristökasvatuksea ja ekoogisesti kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä. Energiankuutuksesta aiheutuvaa ekoogista jaanjäkeä voidaan pudottaa uonnoisesti vähentämää energiankuutusta, suosimaa energiatehokkaita hankintoja, mutta myös siirtymää kuuttamaan uusiutuvista uonnonvaroista tuotettuja energiamuotoja ns. vihreää sähkö. Asumisen aiheuttaman energiajaanjäjen koko oi 1,01 gobaaihehtaaria. Laajemmissa energiaratkaisuissa kannattaa perehtyä vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin, niistä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin ja pyrkiä vaitsemaan mahdoisimman ympäristöystäväisiä ratkaisuja. Poiittisea tasoa sitoutuminen hiiidioksidipäästöjen eikkaamiseen on myös yksi varteenotettava vaihtoehto ekoogisen jaanjäjen pienentämiseksi. Kaupungin hainnon oisi sitouduttava pienentämään niin aueen ekoogista jaanjäkeä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi hainnon oisi hyvä toimia esimerkkinä aueen asukkaie, esimerkiksi pyrkimää oman hainnoisen toimintansa ympäristökuormituksen arviointiin, seurantaan sekä pienentämiseen. Kun vieä muistetaan, että sekä Suomen että Kaarinan ekoogisesta jaanjäjestä suurin osa koostuu energiankuutuksesta ja sen suhteeinen osuus on tuevaisuudessa vieä sekeässä kasvussa, oisi äärimmäisen tärkeää keskittyä hiiidioksidipäästöttömiin energiaratkaisuihin. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseä voidaan oennaisesti vaikuttaa tuevaisuuden rakennusten ja iikenteen energiankuutukseen ja siten myös ekoogisen jaanjäjen kokoon. Kaupunkimainen, eheä rakentaminen pienentää 17

18 iikennemääriä yhyempien etäisyyksien ja parempien kevyen- ja joukkoiikenteen yhteyksien ansiosta. Kaarinan iikennöintijaanjäjessä tuee sevästi esie hajanaisen yhdyskuntarakenteen aiheuttama suuri iikennöintijaanjäki. Uusien iikenneväyien turhaa rakentamista tuisi ekoogisen jaanjäjen kannata ehdottomasti vättää ja keskittyä tiivistämään asumistiheyttä jo oemassa oevien iikenneväyien varrea. Lisäksi tiivistämää asumistiheyttä ympäristöä kuormittavista eriisämmitteisistä rakennuksista voitaisiin siirtyä yhä aajemmin energiatehokkaamman kaukoämmön piiriin. Hyvin suunnitetu tiivis yhteiskuntarakenne tukee myös sosiaaisesti kestävää kehitystä parempien paveujen ja einvoimaisten yhteisöjen muodossa. Kaikia aueen asukkaia on mahdoisuus vaikuttaa ekoogiseen jaanjäkeensä. Arkipäivän vainnat kuutuksen, matkustamisen, energiankäytön ja ravinnonkuutukseen suhteen vaikuttavat suoraan omaan ekoogiseen jaanjäkeen. Ekoogisesti kestävän Kaarinan rakentaminen vaatii pitkäjänteistä, useamman vuosikymmenen mittaista jaanjäkistrategiaa. Strategian tavoitteet, toimenpiteet sekä seuranta tuisi sopia kunnan hainnon tasoa sekä ohjemaan tuisi sitouttaa muutkin aueen yhteiskunnaiset toimijat, kaupungin omasta hainnosta yritysmaaimaan, aina yksittäisiin asukkaisiin. Nyt suoritetun arvioinnin tarjoaman tiedon pohjae on järkevää asettaa tavoitteita ekoogisen jaanjäjen pienentämiseksi. Ekooginen jaanjäki tuisi ottaa huomioon jo esimerkiksi uusien asuinaueiden tai iikenneratkaisujen suunnitteuvaiheessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tuisi kehittää sekeä aueeinen toimenpideohjema sekä seurata kehitystä tasaisin väiajoin Eri toimenpiteiden ympäristökuormitusta vertaiemaa voitaisiin tehdä perustetuja päätöksiä ekoogisesti kestävämmän tuevaisuuden hyväksi. 13 Tiedonkeruu Tiedonkeruu suoritettiin yhteistyössä Kaarinan kaupungin ympäristötoimen Jouni Saarion ja Natura Interestin toimesta. Jos kuntakohtaista tietoa ei tapahtuneesta kuutuksesta out saatavia käytettiin Suomen keskiarvoja, mikä tuee ottaa huomioon raporttia tarkastetaessa Asuminen Kotitaouksien sähkön- ja ämmityksen kuutuksen tiedot saatiin Tiastokeskuksen tiastosta Rakennukset , muuttujina aue, käyttötarkoitus ja kerrosuku, ämmitystapa, ämmitysaine ja yksikkö. Energiankuutuksen tietoa kerättäessä oetettiin että Kaarinassä kuutettu sähkö ja kaukoämpö oi tuotettu Fortumin Naantain tehtaaa. Lisäksi uusiutuvista uonnonvaroista tuotetun sähkön osuus kuututetusta sähköstä oetetiin oevan Suomen vuoden 2003 tasoa. Sähkönkuutuksen hiii-intensiteetti on askettu Fortumin tuottaman tiedon perusteea. Sähkönkuutus askettiin Tiastokeskuksen rakennustiaston perusteea, ja siihen isättiin Energiateoisuuden Mirja Tiitisen toimittama kotitaouksien sähkönkuutuksen vatakunnainen kokonaiskuutus henkeä kohden, joka ei sisää ämmitykseen käytettyä sähköä. Asuinrakennusten maankäytön tiedot saatiin Sices-tietokannasta Liikennöinti Henkiö-, inja-auto sekä raideiikenteen suoritteiden askenta suoritettiin Tiehainnon ja WSP Finand Oy:n vatakunnaisen henkiöiikennetutkimuksen perusteea. Moottoripyörämatkojen arvioinnissa käytettiin VTT:n LIPASTO-tietokantaa. Linja-auto, vesi- ja entomatkojen tietoja ei oe saatavia kuntatasoa, joten arvioinnissa käytettiin Goba Footprint Networkin-tietokannan Suomea koskevia keskimääräisiä ukuja. Oetusarvoina käytetyt hiiidioksidipäästöt henkiökiometriä kohden askettiin käyttämää VTT:n LIISA-tietokannan hiiidioksidipäästökertoimia. Liikennöinnin infrastruktuurin vaatiman maankäytön tiedot saatiin Sices-tietokannasta Maankäyttö Kaarinan kaupungin maankäyttötiedot sekä jakauma saatiin Sices-aineistosta Jätteet ja ravinnonkuutus Kotitaouksien jätemäärät saatiin Kaarinan kaupungin Jouni Saariota. Ravinnonkuutus askettiin Goba Footprint 18

19 Networkin-tietokannasta saaduia Suomen keskiarvoia Rakentaminen Rakentamisen suhdekertoimen aski Tiastokeskuksen Kristian Taskinen Paveut ja kuutushyödykkeet Kuutusmenot askettiin Tiastokeskuksen vuosina suoritetun kuutusuku-tutkimuksen perusteea. Kuutustiedot ovat maakuntakohtaisia. 14 Lähteet Adato Energia Oy Best Foot Forward Regiona Stepwise -askentaohjema Chambers, N.; Simmons, C. & Wackernage, M Sharing Nature s Interest: Ecoogica Footprints as an Indicator of Sustainabiity. Earthscan, London. Energiateoisuus ry European Communities Energy Consumption in the Service Sector: Survey of EU Member States. Office for Officia Pubication of the European Communities, Luxembourg FAO Food Baance Sheets Food and Agricutura Organisation of the United Nation, Itay =&version=ext&anguage=en Fortum Oy Goba Footprint Network, Nationa Footprint Accounts. Spreadsheets purchased under icence agreement. Goba Footprint Network, Caifornia Hakanen Maija, Biokapasiteetin askeminen, 2005, jukaisematon Lewan. L. & Simmons, C The Use of Ecoogica Footprint and Biocapacity Anaysis as Sustainabiity Indicators for sub-nationa Geographica Areas: A Recommended Way Forward. Ambiente Itaia, Itay Loh, J. & Wackernage, M Living Panet Report WWF, Switzerand Noss, R. & Cooperrider, A Saving Nature s Legacy: Protecting and Restoring Biodiversity. Isand Press, Washington DC. Kaarinan kunta Kansainen kestävän kehityksen strategia, Kohti kestäviä vaintoja. Kansaisesti ja gobaaisti kestävä Suomi, Vationeuvoston kansian jukaisusarja 5/2006, Tampereen kaupungin ekooginen jaanjäki Tiastokeskus, Kansantaouden tiinpito, kuutus toimiaauokittain Tiastokeskus, Rakennukset VTT, Liikenteen päästöjen inventointi. Wackernage, M.; Linares, A.; Deuming, D.; Schuz, N.; Sanchez, M. & Fafan, I In J.Loh (Ed.), Living Panet Report WWF, Switzerand Wackernage, M.; Linares, A.; Deuming, D.; Schuz, N.; Sanchez, M. & Fafan, I In J.Loh (Ed.), Living Panet Report WWF, Switzerand Wackernage, M. & Rees, W Our Ecoogica Footprint: Reducing human impact on the Earth. New Society, Canada WCED Brundtand Report: Our common future. Word Commission on Environment and Deveopment, Bern. 19

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä attioiden värähteysuunnitteu Asko Taja, dipomi-insinööri Tomi Toratti, tekniikan tohtori VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka asko.taja@vtt.i tomi.toratti@vtt.i Artikkeissa esitetään menetemät, joia voidaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9.

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9. 3 2008 2.9.2008 Hesingin kaupunki Taous- ja suunnitteukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Pakanaskenta hoitaa pakat maksuun ajaaan sekä pakkatiedot verottajae, eäkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO. KUOPION KAUPUNKI Projektipäällikkö Mervi Räisänen

KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO. KUOPION KAUPUNKI Projektipäällikkö Mervi Räisänen KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO KUOPION KAUPUNKI Projektipääikkö Mervi Räisänen ESITYKSEN SISÄLTÖ Yeisesittey rakennuskannasta Kuutustiasot Sähkö Lämpö Vesi Rakennuskannassa toteutettuja

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS

IUSEOV IRASTO - r'e NJUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS ~ IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'~ CRIAN 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS OY ARKKITEHTITOIMISTO KARI VAASA..98 KYYHKYNEN ARKITEKTBYRÅ AB SISÄLLYSLUETTELO 0. Yeistä.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KUOPIO. Onnellisten asukkaiden kaupunki

KUOPIO. Onnellisten asukkaiden kaupunki KUOPIO Onneisten asukkaiden kaupunki 2013 62 54'5"N 27 39'44"E KUOPIO NILSIÄ KAIKKI KOOSSA. KUOPIOSSA. Itä-Suomen keskus Noin 105 000 asukasta, työssäkäyntiaueea 150 000 asukasta Suomen 8. suurin kaupunki

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Neidonranta. Kruunun mailla

Neidonranta. Kruunun mailla Neidonranta Kruunun maia ppk vv/ ne 592.0.5.100 GPubisherEngine 592.0.5.100 GPubisherEngine 597.0.7.100 ppk vv/ GPubisherEngine 592.0.2.100 ppk vv/ LINNANNEITO PRINEA KUNINGATAR TERAI TERAI TERAI TERAI

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Parametritettävä erikoismoduli (PSM) Bild auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen

Parametritettävä erikoismoduli (PSM) Bild auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen Parametritettävä erikoismodui (PSM) Bid auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen Mercedes-Benz Service Parametritettävä erikoismodui (PSM) Mai 639 akaen 21.11.06 kun koodi (ED5) Mai 906 kun

Lisätiedot

Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007

Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007 Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007 Sisäys Nautitaan yhteisestä menestyksestämme Toimitusjohtajan katsaus...2 TSOP yhyesti...4 Avainuvut...4 Asiakkaat...5 Rahoituspaveut...6 Päivittäiset raha-asiat...6

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA

ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN KOULUTUSPÄIVÄ 26.11.2015 ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA Asemakaavoitus / kaavoitusarkkitehti Virpi Linde

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI Vatakunnainen seminaari kotityöpaveuyrittäjie / -ammattiaisie 9.10.2013 Oavi Korteainen Sosiaai- ja potiasasiamies 2 KOTITYÖPALVELUJEN

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

HAPPI- O2 VIMPELIN VEDON KESTÄVYYS- ULKOLIIKUNTA- JA YLEISURHEILUJAOSTO

HAPPI- O2 VIMPELIN VEDON KESTÄVYYS- ULKOLIIKUNTA- JA YLEISURHEILUJAOSTO HAPPI- O2 VIMPELIN VEDON KESTÄVYYS- ULKOLIIKUNTA- JA YLEISURHEILUJAOSTO O2 - JAOSTON AJATUS TAVOITTEET: Luoda kaikie yhtääiset mahdoisuudet harrastaa ukoiikuntaa äheä, eduisesti, rennossa imapiirissä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lukuteorian kertausta ja syvennystä

Lukuteorian kertausta ja syvennystä Lukuteorian kertausta ja syvennystä Tehtäviä jaoisuudesta 1. Okoot a, b, c ja d kokonaisukuja, joie a c ja (a c) (ab + cd). Osoita, että (a c) (ad + bc).. Okoon n pariton positiivinen kokonaisuku. Osoita,

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot