KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003"

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003

2 Sisäysuetteo 1 Arvioinnin tiivistemä Johdanto Kestävä kehitys Kestävän kehityksen kome uottuvuutta Kestävän kehityksen indikaattorit Ekooginen jaanjäki Laskentamenetemä Kaarinan kaupunki Natura Interest Oy Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki Ekooginen veka-päivä Maa-aueiden kuormitus Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet Energiankuutus Asumisjaanjäki Liikennöinti Liikennöintijaanjäki Kuutustavarat ja paveut Jätteet Kuutusjaanjäki Ravinto Rakentaminen Biokapasiteetti Biokapasiteetin askenta Vertaiua Ekoogisen jaanjäjen pienentäminen Tiedonkeruu Asuminen Liikennöinti Maankäyttö Jätteet ja ravinnonkuutus Rakentaminen Paveut ja kuutushyödykkeet Lähteet

3 1 Arvioinnin tiivistemä Ekooginen jaanjäki mittaa aueen asukkaiden vuosittain kuuttamia uusiutuvia uonnonvaroja. Se pyrkii hepottamaan eämäntyyimme aiheuttaman ympäristökuormituksen hahmottamista. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa mitataan kuinka pajon tuottavaa maata tarvitaan tuottamaan Kaarinan kaupungin asukkaiden vuosittain tapahtuva resurssien kuutus, sekä suauttamaan aiheutut päästöt, että jätteet takaisin uonnon kiertokukuun. Ekooginen jaanjäki mitataan hehtaareissa, tarkemmin mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari. Gobaaihehtaari on hehtaarin suuruinen aue (hehtaari on kootaan 100 metriä x 100 metriä), jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskiarvoa. Gobaaihehtaarista käytetään yhennettä gha. Jos kaikki maapaon tuottava maa jaetaan maapaon asukkaiden kesken jää jokaisee asukkaae 1,9 gobaaihehtaaria tuottavaa maata yhdee kaenterivuodee. Maapaon asukkaiden keskimääräinen ekooginen jaanjäki on 2,2 gobaaihehtaaria. Kaarinan kaupungin ekoogisen jaanjäjen arviointi suoritettiin keväää Kaupungin ekooginen jaanjäki askettiin vuodee 2003 ja se on suoraan vertaiukepoinen WWF:n Living Panet 2006-raportissa jukaistuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Vuoden 2006 Living Panet -raportissa suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64 gobaaihehtaaria. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,49 gobaaihehtaaria, ei mekein identtinen keskimääräiseen suomaaiseen verrattuna. Koostumuksetaan jaanjäjet kuitenkin eroavat hiukan. Kaarinaaisen asumis- ja iikennöintijaanjäki on suurempi kuin keskimääräisen suomaaisen, mutta jäte- ja kuutusjaanjäki on vastaavasti pienempi. Yhteensä Kaarinan ekooginen jaanjäki oi gobaaihehtaaria. Biokapasiteettia Kaarinassä oi gobaaihehtaaria, Kaarinan fyysisen pinta-aan (vesiaueet mukaanukien) oessa hehtaaria tämä tarkoittaa sitä, että kaarinaaisen vuoden 2003 kuutus vaatii noin 22,5 Kaarinan kokoisen maa-aueen. Jos jokainen maapaon asukas kuuttaisi uonnonvaroja kaarinaaisten tahtiin tarvitsisimme 4,2 maapaoa, jotta eintapojen yäpitäminen oisi ekoogisesti kestävää pohjaa. Tauukko 1 : Kaarinan ekoogisen jaanjäjen yhteenveto Kaarinan ekooginen jaanjäki gha Kaarinan biokapasiteetti gha Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki 7,49 gha/asukas Kaarinaaisen biokapasiteetti 0,67 gha/asukas Suomaaisen ekooginen jaanjäki 7,64 gha/asukas Suomen biokapasiteetti 12 gha/asukas Maapaon asukkaan ekooginen jaanjäki 2,2 gha/asukas Maapaon biokapasiteetti asukasta kohden 1,9 gha/asukas 2 Johdanto Syyskuussa 2007 Kaarinan ympäristötoimi tiasi aueen ekoogisen jaanjäjen arvioinnin Natura Interest Oy:tä. Natura Interest käyttää aueiden ekoogisten jaanjäkien askennassa engantiaisen Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise -askentaohjemaa. BFF:n Regiona Stepwise perustuu Goba Footprint Networkin ekoogisen jaanjäjen askentakantaan ja näin ohjemistoa asketut ekoogiset jaanjäjet ovat suoraan verrannoisia WWF:n Living Panet-raportissa askettuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Living Panet-raportti jukaistaan joka toinen vuosi, viimeisin raportti on syksytä 2006 ja Kaarinan kaupungin askemat pohjautuvat näihin askemiin. Seuraava Living Panet-raportti imestyy syksyä Suomessa Regiona Stepwise -ohjemistoa on askettu mm. vuoden 2001 Turun, Lahden, Ouun, Tampereen, Hesingin, Vantaan ja Espoon sekä 2003 Nurmijärven ja Mäntsään sekä nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Kaarinan askennassa käyetyä vuoden 2003 askentakannaa suoritetut arvioinnit ovat verrannoisia Living Panet raportin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. 3

4 Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden vuoden 2003 tapahtuneen kuutuksen seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Kuutus (hyödykkeet ja paveut) Rakentaminen Maankäyttö 3 Kestävä kehitys Yeisimmin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tarkoitetaan nykyisten kuutustarpeiden tyydyttämistä tavaa, joka ei vie tuevita sukupovita mahdoisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on maaimanaajuisesti, aueeisesti ja paikaisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnaista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisie ja tuevie sukupovie hyvät eämisen mahdoisuudet. Tämä tarkoittaa että ympäristö, ihminen ja taous otetaan tasavertaisesti huomioon, niin päätöksenteossa kuin toiminnassakin. 3.1 Kestävän kehityksen kome uottuvuutta Kestävään kehitykseen katsotaan kuuuvan kome uottuvuutta: Ekooginen Taoudeinen Sosiaainen ja kuttuuriinen Ekoogisesti kestävä kehitys tarkoittaa uonnon monimuotoisuuden säiyttämistä ja ihmisten taoudeisen ja aineeisen toiminnan sopeuttamista maapaon uonnonvaroihin ja uonnon sietokykyyn. Kestävä taous on edeytys yhteiskaupungin keskeisie toiminnoie. Taoudeinen kestävyys on eri toimintojen, paveuiden ja tuotteiden tuottamista ekoogisesti kestävästi sekä sosiaaisesti oikeudenmukaisesti. Muun muassa Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjema määritteee taoudeisen kestävyyden tasapainoiseksi kasvuksi, joka ei perustu pitkää aikaväiä vekaantumiseen tai uonnonvarantojen hävittämiseen. Sosiaaisessa ja kuttuurisessa kestävyydessä keskeisenä asiana on taata hyvinvoinnin edeytysten siirtyminen sukupoveta toisee. Sosiaaisen kestävyyden kriteeriä viitataan ihmisten tasa-arvoisiin mahdoisuuksiin uoda oma hyvinvointinsa, käyttää perusoikeuksiaan ja osaistua tasa-arvoisesti sekä gobaaiin, kansaiseen että paikaiseen päätöksentekoon. Kuttuurinen taso ymmärretään paikaisten kuttuurien säiyttämisenä ja inteektuaaisena vapautena. 3.2 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävän kehityksen indikaattorien avua pyritään ohjaamaan päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan ja samaa mahdoistamaan tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisea uottuvuudea on omat indikaattorinsa esim. kestävän metsätaouden indikaattorit, aueidenkäytön indikaattorit ja iikenteen indikaattorit. Parhaimmiaan indikaattorit antavat päättäjie ja kansaaisie nopeasti uotettavaa tietoa tärkeistä imiöistä ja aiheaueista. Ekooginen jaanjäki on muotoutunut yhdeksi suosituimmista ekoogisen kestävyyden indikaattoreista. Useat kunnat ja muut aueeiset toimijat ovat käyttäneet ekoogista jaanjäkeä toimintojensa ekoogisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Ekooginen jaanjäki on vaittu yhdeksi Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjeman indikaattoreista. Dongtanin kaupungissa Kiinassa ekoogista jaanjäkeä käytettiin työkauna kaupungin yhdyskuntarakenteen suunnitteuvaiheessa. 4

5 4 Ekooginen jaanjäki Mathis Wackernagein ja Wiiam Reesin 1990-uvua kehittämän ekoogisen jaanjäjen askentamain pyrkimyksenä on tarjota väine nykyisten tuotanto- ja kuutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteuun heposti sisäistettävän, yksiseitteisen ja puoueettoman mittayksikön avua. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnin ähtöoetuksena on, että ihmisten toiminnot, kuten iikennöinti, rakentaminen, materian- ja energiankuutus sekä niiden tuotanto kuuttavat vuosittain tietyn määrän maapaon uusiutuvia uonnonvaroja. Samoin päästöjen ja jätteiden uontoon takaisin suauttaminen vaatii tuottavaa maata kaatopaikkojen muodossa, sekä sitomaan toiminnoistamme aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt hiiinieujen muodossa. Ekoogisea jaanjäjeä pyritään siis mittaamaan, kuinka pajon maapaon tarjoamia resursseja vuositasoa kuutamme. Aueen ekoogista jaanjäkeä voidaan verrata aueen oemassa oevaan biokapasiteettiin, ei siihen kuinka pajon uonnonresursseja ekoogisesti tuottavan maa-aan muodossa aueeisesti on tarjoa. Biokapasiteetia siis pyritään kuvaamaan aueen vuotuista, yhteenaskettua ekoogista tuottoa, kun ekooginen jaanjäki kuvaa aueea tapahtuvaa kysyntää. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä käytetään ekoogisesti tuottavaa maa-aaa. Käytettävät maa-aueet sisätävät petoa, aidunta, metsää, tuottavia vesiaueita, energiankuutuksen vaatimaa energiamaata sekä rakennettua maata. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari (gha). Gobaaihehtaari on hehtaarin kokoinen aue, jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekooginen jaanjäki asketaan aina vuodee kerraaan, tuisi jatkuvuuden takaamiseksi ja seurannan hepottamiseksi suorittaa arviointi tasaisin väiajoin. Taatakseen ekoogisen jaanjäjen objektiivisuuden Natura Interestin askentaohjemistoissa käytettävät askentakannat perustuvat maaimanaajuisen Goba Footprint Network-organisaation tuottamaan tietokantaan. Laskenta suoritetaan yhteistyökumppanimme Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise askentaohjemaa. Vuodesta 2000 akaen kansakuntien ekoogiset jaanjäjet on esitetty osana WWF:n The Living Panet-raporttia. Kaarinan arvioinnin tuokset ovat vertaiukepoisia vuonna 2006 jukaistun raportin tuoksiin. 4.1 Laskentamenetemä Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikaisen tason ekoogisen jaanjäjen askentamenetemää osana paikaisen kestävän kehityksen indikaattorit hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natura Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regiona Stepwise -askentaohjeman, joa voidaan askea vatiota pienemmän aueen ekooginen jaanjäki. Ohjemaa on askettu mm. Pohjois-Irannin, Skotannin, Lontoon, Ise of Wightin, Lien, Hesingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Ouun, Turun, Lahden, Nurmijärven, Mäntsään ja nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Regiona Stepwise -askentaohjeman tuokset ovat vertaiukepoisia WWF:n Living Panet-raportissa jukaistujen vatioiden ekoogisten jaanjäkien kanssa. Vie Väinämö on tutkinut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa tutkimuksessa suomaaisen metsäjaanjäkeä käyttäen suomaaisia tuotos-panos-tietoja. WWF:n askennassa suomaaisen kuuttamien puunjaostusteoisuustuotteiden (kuutushyödykkeet ja rakentaminen) jaanjäki oi 2,78 gha, kun Väinämön tutkimuksen perusteea tuoksen pitäisi oa 1,78 gha. WWF:n Living Panet-raportin mukaan suomaaisen ekooginen jaanjäki vuonna 2003 (7,64 gha) on siis tämän tutkimuksen mukaan noin 1 gha iian suuri. Pääkaupunkiseudun jaanjäki vuodee 2001 askettiin Väinämön tutkimuksen mukaisia kertoimia, siksipä pääkaupunki seudun asukkaiden raportoitu jaanjäki on kauttaataan yhden gha:n pienempiä kuin muiden aueiden asukkaiden ekoogiset jaanjäjet. Vertaitavuuden vuoksi pääkaupunkiseudun jaanjäkiin on tässä raportissa isätty yksi hehtaari, ei niiden metsäjaanjäki on tässä sevityksessä 1 gha:n suurempi kuin jukaistussa tutkimuksessa. Kaarinan ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa Väinämön tutkimusta ei hyödynnetty vertaitavuuden säiyttämiseksi ja koska menetemää ei oe vieä sisäistetty Regiona Stepwise -askentaohjemaan tai Goba Footprint Networkin käyttämään askentakantaan. 5 Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa porttina saaristoon. Kaarinassa on noin asukasta ja sen maa pinta-aa on 59,70 km 2. Rantaviivaa kaupungia on noin 46 km. Kaarinan naapurikuntina ovat Turku, Lieto, Piikkiö ja Parainen. Kaarina on yksi Turun kaupunkiseudun kunnista, josta on hyvät yhteydet Turun satamaan ja entokentäe tai Turun päärautatieasemae tai Kupittaan asemae. Kaupungin haki menevät sekä rautatie ja vt 1 Hesinkiin että vt. 10 Hämeeninnaan. Kaarinan haki virtaa maan kuuu Aurajoki. Kaarinan suurin saari on piispaninnan raunioista tunnettu Kuusiston saari ja tunnettu on myös Liedon kaupungin kanssa yhteinen Littoistenjärvi. Kaarinan kaupunginosista ja kyistä mainittakoot Keskusta, Poikuoma-Piispanristi, Littoinen, Ravattua ja Kuusistosta Empo. 5

6 Kaarina on paikkana, pitäjänä tai kuntana jo vanha. Kaarina on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo v ja toisaata vuoden 1290 vaiheia aoitettiin myös Nummen kirkon rakentaminen. Kirkko pyhitettiin myöhemmin Pyhäe Kaarinae (eccesia sancte Katerine in Nummis). Kuntaoikeudet Kaarina sai 1869 ja kaupunkioikeudet Kaupungin nimi juontaa juurensa kirkosta ja 300- uvun aussa Rooman vatakunnassa eäneestä Katariina Aeksandriaaisesta. Kaupungin einkeinorakenne on hyvin paveuvoittoinen. Paveuammateissa on noin 70 %, jaostusta harjoittaa n 25 % ja akutuotannossa ja muissa ammateissa on oput. Yrityksiä kaupungissa on noin Kaupungin väestönkasvu on out viime vuosina noin 1,5 % ei noin ihmistä / vuosi. Ikärakenne on viime vuosien aikana hijaeen muuttunut ja vanhusväestön suhteeinen osuus on isääntynyt. Kaupungin strategiassa Kaarinan kaupunki on määriteyt itseeen vision Turun seudun vetovoimaisin kunta. Vision onnistumisesta kertoo varmasti muuttovoittoisuus, asukasuvun kasvu ja yritysten sekä ukumäärän kasvu että aadun paraneminen. Kunnassa on hyvä eää ja yrittää ja Kaarina on aktiivisesti mukana monissa Turun kaupunkiseudun yhteishankkeissa. Kaarinan nimikkokasvi on ketavuokko ja nimikkoeäin on tiki. Moemmat ovat harvinaisia ounaissuomaaisia ajeja, joista ketavuokko on parhaimpien ehtojen harvinainen kevätkukkija ja tiki suurten kaupunkien iepeiden puistojen ja hautausmaiden pesimäintu. Tikin tapaa Kaarinassa sekä harvinaisena pesimäintuna että myös joskus tavea. Kaarinan uonto on poikkeukseisen monipuoista. Kunnasta öytyy useita ehtoja, merenrantaniittyjä ja ruovikoita, kaiomänniköitä, tuoreita kangasmetsiä ja vijavia petoja. parhaimmat aueet on otettu mukaan Natura 2000 ohjemaan. Kaarinan ja Piikkiön vatuustot päättivät hyväksyä Hainnon ja paveuiden järjestämissopimuksen (kuntaiitossopimuksen). Sopimuksen mukaan Piikkiö iittyy Kaarinaan Liitoksen jäkeen Kaarinasta tuee noin asukkaan ja pinta-aataan noin 150 km 2 :n kokoinen kaupunki. 6 Natura Interest Oy Natura Interest Oy on ympäristöaan konsuttiyritys, joka on keskittynyt ympäristökuormitusten arviointeihin ekoogisen jaanjäjen sekä hiiidioksidipäästöjen (ns. hiiijaanjäjen) avua. Natura Interest Oy toimii äheisessä yhteistyössä engantiaisen Best Foot Forward Ltd:n kanssa. Natura Interest on suorittanut ympäristökuormituksen arviointeja auetasoa mm. Nurmijärvee sekä Mäntsääe, tuotetasoa SFS Joutsenmerkie, Artekie sekä Studio Hesingie sekä organisaatioiden arviointeja mm. Reaktor Innovationsie, Cumentorie sekä Britannian suurähetystöe. Eriaisten tapahtumien sekä toimintojen arviointeja on suoritettu mm. Iteae, SLO:e, WWF Suomee sekä Gather Groupie. 6

7 7 Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki Kaarinan kaupungin ekooginen jaanjäki Vuonna 2003 oi yhteensä gobaaihehtaaria, Ei 7,49 gobaaihehtaaria asukasta kohden Kaarinan kaupungin asukkaan ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,49 gobaaihehtaaria (gha). Suomaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,64 gha, ei kaarinaaisen jaanjäki oi vajaan kaksi prosenttia pienempi kuin suomaaisen keskimäärin. Suurimmat erot oivat kuutus-, asumis- ja iikennöintijaanjäjissä. Vertaiu Suomen ja Kaarinan ekoogisen jaanjäjen koostumuksista kuvassa 1. Kuva 1: Kaarinan ja Suomen ekoogisen jaanjäjen koostumus Kaarinan ekooginen jaanjäki Suomen ekooginen jaanjäki Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Paveut 0,49 Asum inen 1,01 Paveut 0,51 Asum inen 0,83 Hyödykkeet 1,98 Liikennöinti 1,01 Hyödykkeet 2,51 Liikennöinti 0,79 Vaikka kaarinaaisen ja suomaaisen ekooginen jaanjäki ei kootaan juuri eroakaan, on yksittäisissä toiminnoissa sekeitäkin eroja. Asumisen ja iikennöinnin jaanjäket oivat kaarinaaisia suuremmat, mutta kuuttamisjaanjäki oi sekeästi suomaaista pienempi. Muissa ekoogisen jaanjäjen osioissa ei out mainittavia eroavaisuuksia. Tauukossa 2 on eritety kaarinaaisen ja suomaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen vuoden 2003 ekoogisen jaanjäjen vertaiu Kaarina gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 7,49 7,64-2 % Koostumus Asuminen 1,01 0, % Liikennöinti 1,01 0, % Ravinto 1,44 1,44 Rakentaminen 1,56 1,56 Hyödykkeet 1,98 2,51-21 % Paveut 0,49 0,51-4 % Fyysistä pinta-aaa kaarinaaista kohden oi 0,33 hehtaaria, ei kaarinaaisten toimintojen yäpitämiseksi kestävää tavaa tarvittaisiin jopa 22,5 kertaa Kaarinan fyysistä pinta-aaa suurempi maa-aa. 7

8 7.1 Ekooginen veka-päivä Kaarinan biokapasiteetti oi gobaaihehtaaria, 0,67 gha asukasta kohden. Kaarinan ekooginen jaanjäki oikin huimat 1114 % suurempi kuin Kaarinan biokapasiteetti ja 2250 % suurempi kuin aueen fyysinen pinta-aa. Vertaiun vuoksi suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64, kun biokapasiteettia oi 12 gha suomaaista kohden, ei teoriassa Suomen hainnoima aue tuottaa vuodessa enemmän uonnonvaroja kuin kuutamme. Kaarinaainen kuuttaa aueen biokapasiteettinsa 32 päivässä, ei Kaarinan biokapasiteetti oi kuutettu ja opun vuoden kaupunkiaiset ottivat ekoogista vekaa. Samana vuonna suomaaisen biokapasiteetin kuuttamiseen vaadittiin 582 päivää, ei suomaaisia jäi vieä biokapasiteettiä säästöön. Vuonna 2007 maaimanaajuinen ekoogisen vean päivä oi 6. okakuuta, jooin oimme kuuttaneet vuosittaiset uonnonvaramme. Vieä 80-uvun akupuoea ihmiskunta ei ekoogisesti kestävästi. 8 Maa-aueiden kuormitus Aueen ekooginen jaanjäki saadaan askemaa yhteen maa-aueet, joita aueen asukkaiden kuutuksen resurssien tuottamiseen, sekä heidän jätteidensä että päästöjensä uontoon takaisin suodattamiseen tarvitaan. Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti maa-aueista sekeästi eniten energiamaata. Energiamaa kuvaa energiantuotannon ja siitä aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen uonnon kiertokukuun takaisin sitomiseksi tarvittavaa maa-auetta. Energiamaan osuus Kaarinaaisen ekoogisesta jaanjäjestä oi mekein 54 %. Toiseksi eniten Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti metsämaata, jonka osuus jaanjäjestä oi 26 %. Metsämaan kuormitus koostuu pääasiassa rakentamiseen sekä muihin kuutushyödykkeisiin vaadittavasta puumateriaaista. Suureen metsäjaanjäjen kokoon vaikuttaa osittain myös askentaohjeman painottama metsäteoisuuden puunkäyttö. Kaarinaaisten ravinnontuotantoon tarvittavan maa-aan osuus ekoogisesta jaanjäjestä oi 18 %, vijeymaan osuus tästä oi 11 %, vesiaueiden 4 % ja aidunmaan 3 %. Ravinnonkuutuksen käyttämään maahan ei sisäy ravinnontuotannon tuotantoprosessien energiankuutuksesta aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Rakennetun maan osuus maa-aueiden kuormituksesta oi 3 %. Tämä uku sisätää kaikki rakennukset, iikennöinnin sekä energiantuotannon tarvitseman infrastruktuurin. Kuva 2: Kaarinan ekoogisen jaanjäjen maa-aueiden kuormitus Energiamaa Vijeymaa Laidunmaa Metsämaa Rakennettu maa Vesiaueet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 8

9 9 Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden kuutuksesta vuodeta 2003 seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Hyödykkeet ja paveut Rakentaminen Maankäyttö Seuraavissa kappaeissa esiteään Kaarinaaisen ja suomaaisen keskimääräinen kuutus, niiden prosentuaainen erotus sekä Kaarinaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus. Arvioinnissa käytetystä tiedoista tarkemmin kappaeessa Energiankuutus Energiankuutuksen arviointi sisätää Kaarinan kotitaouksien kodin aitteiden ja vaaistuksen arvioidun sähkönkuutuksen sekä asuntojen ämmittämiseen käytetyn energian. Lämmitykseen käytetty energia on eritety ämmitysmuodoittain. Energiankuutuksen tiedot saatiin Tiastokeskukseta sekä Energiateoisuudeta Vuoden 2003 energiankuutus Kaarinassa oi sekeästi muuta maata korkeampaa. Kaarinaainen kuutti energiaa kwh henkeä kohden, 28 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Sähkönkuutus oi Kaarinassä asukasta kohden keskimäärin 15 % korkeampaa kuin muuaa Suomessa. Sähkön osuus kaikesta energiankuutuksesta oi 35%. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu sähkö ostettiin Fortumin Naantain voimaaitoksesta, ja sähkön tuottannosta aiheutuneet hiiidioksidipäästöt askettiin Fortumin imoittaman hiii-intensiteetin mukaisesti (gco2/kwh). Lämmityksen osuus kokonaisenergiankuutuksesta oi 66 %. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu kaukoämpö hankittiin Fortumin Naantain tehtaata ja hiiidioksidipäästöjen askemiseen kiowattituntia kohden käytettiin Fortumin tuottamia tietoja. Eriisämmitettyjen asuntojen suuri määrä näkyy oetettavasti etenkin öjyämmityksen suuressa osuudessa (3491 kwh henkeä kohden), mikä on 132 % korkeampi kuin suomaaisen keskimääräinen. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen keskimääräinen energiankuutus henkeä kohden Kaarina kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Sähkönkuutus % Lämmitys yhteensä % Energiankuutus yhteensä % Kaukoämpö % Öjy % Puu % Kiviihiii % Maakaasu % Lähteet: Tiastokeskus, Energiateoisuus 9

10 9.1.1 Asumisjaanjäki Asumisen ekooginen jaanjäki koostuu energiankuutuksen tuottamiseen ja päästöjen sitomiseen tarvittavasta energiamaasta ja asuinrakennusten peittämästä rakennetusta maasta. Asumisen ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gobaaihehtaaria asukasta kohden ja 88 % koko asumisen vaatimasta jaanjäjestä koostui energiankuutuksesta aiheutuneiden hiiidioksipäästöjen vaatimasta energiamaasta, oput 12 % asumisjaanjäjestä koostui rakennuksien vaatimasta maa-aueesta. Kaarinaaisen asumisjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 11 %. Kuva 3: Kaarinan asumisjaanjäjen koostumus Asumisjaanjäki Hyödykkeet 1,98 Rakentaminen 1,56 Asuminen 1,01 Kaukoämpö 0,36 Hiii 0,01 Puunpotto 0,05 Rakennettu maa 0,12 Liikennöinti 1,01 Ravinto 1,44 Öjyämmitys 0,25 Sähkönkuutus 0, Liikennöinti Liikennöinnin ekoogiseen jaanjäkeen kuuuvat oennaisena osana iikenteestä aiheutuvat hiiidioksidipäästöt, mutta siihen asketaan myös iikenteee rakennettujen kukuväyien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-aa. Vuonna 2003 kaarinaainen matkusti yksityisautoa keskimäärin km, 36 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jukisesta iikenteestä Kaarinan kohdaa tietoa oi heikosti saatavia, Tiehainnon ja WSP Groupin sevityksessä ei out riittävästi aineistoa esimkerkiksi raideiikenteen käytöstä. Raideiikenteen, veneiyn ja entämisen suhteen jouduttiinkin turvautumaan Suomen keskiarvioihin. Linja-autojen vähäinen käyttö Kaarinassa on kuitenkin huomioitavaa, keskimäärin kaarinaainen iikkui 103 kiometriä inja-autoa kun keskimäärin suomaainen iikkui injaautoa km vuodessa. Kokonaisiikennemäärä oi 21 % korkeampi kuin suomaaisen keskimäärin. Tauukko 3: Kaarinan iikennöinti Kaarina hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus Yksityisautoiu % Lentäminen Linja-auto % Juna, metro, raitiovaunu Veneiy Moottoripyöräiy % Yhteensä % Lähteet: VTT, Tiehainto, WSP Group 10

11 9.2.1 Liikennöintijaanjäki Kaarinaaisen iikennöinnistä aiheutuvan ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gha. Suomaaisen iikennejaanjäki vuorostaan oi 0,79 gha, ei Kaarinaaisen iikennöintijaanjäki oi 28 % suurempi. Rakennetun maan, ei iikenteen infrastruktuurin osuus iikennöintijaanjäjestä oi 6 %, oput jaanjäjestä koostuu iikennöinnin hiiidioksidipäästöihin tarvittavasta energiamaasta. Yksityisautoiun hiiidioksidipäästöjen vaatima osuus oi 72 % osuudea sekeästi suurin yksittäinen kuormittaja. Kaarinaaisen iikennöintijaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 10 %. Kuva 4: Liikennöintijaanjäjen koostumus Liikennöintijaanjäki Rakentaminen 1,56 Linja-autot 0,00 Raideiikenne 0,01 Vesiiikenne 0,03 Hyödykkeet 1,98 Lentoiikenne 0,18 Liikennöinti 1,01 Moottoripyöräiy 0,01 Asuminen 1,01 Ravinto 1,44 Yksityisautoiu 0,72 Rakennettu 0, Kuutustavarat ja paveut Kuutustavaroiden ja paveuiden ekoogisen jaanjäjen askemiseksi käytetään Tiastokeskuksen keräämää kuutustietoa sekä paikaisia jätemäärätietoja. Kuntakohtaista kuutustietoa ei ikävä kyä oe saatavia, mutta Tiastokeskukseta saatiin tietoa maakuntakohtaisesti. Tiastokeskuksen tuottaman tiedon perusteea askettiin kaarinaaisen paveuihin kuuttama euromäärä toimiaauokittain. Laskennan mukaan kaarinaainen kuutti 7 % vähemmän rahaa paveuihin kuin suomaainen keskimäärin. Tauukossa 4 Suomen ja Kaarinan paveuihin ja hyödykkeisiin kohdistunut kuutus henkeä kohden vuonna Kuutus vaikuttaa etenkin paveuista aiheutuvaan ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 4: Kaarinan ja Suomen kuutus henkeä kohden Kaarina /asukas Suomi /asukas Erotus Paveut % Lähde: Tiastokeskus 11

12 9.4 Jätteet Kaarinan kohdaa kuntakohtaista jätemääriä oi sevitetty ympäristötoimen puoeta ja tietoja hyödynnettiin arvioinnin suorittamisessa. Jätemääriä verrattiin keskimääräisen suomaaisen jätemääriin vuonna Kotitaouksien jätemäärät oivat Kaarinassa huomattavasti Suomen keskiarvoa pienempiä. Kaarinaainen tuotti asukasta kohden kotitaousjätettä 100 kg vähemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jätejaanjäki on osa kuutus- ja ravintojaanjäkeä, eikä sen koostumusta eriteä arvioinnissa erikseen, mutta jätemäärän koko vaikuttaa etenkin kuutushyödykeiden ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 6: Kaarinan ja Suomen jätemäärät henkeä kohden Kaarina kg/asukas Suomi kg/asukas Erotus Kotitaousjäte % Kierrätetyn jätteen osuus % Lähde: Goba Footprint Network 9.5 Kuutusjaanjäki Kuutusjaanjäki koostuu aueea kuutettujen tavaroiden sekä paveuiden tuottamiseen kuutetusta energiasta, materiaaeja tarvitsevien tuotteiden uonnonresurssien kuutuksesta sekä kotitaouksien jätemääristä. Erityisesti kuutustavaroiden osata ekoogisen jaanjäjen gobaai uottuvuus tuee parhaiten esie, siä arvioinnissa huomioidaan vienti- ja tuontituotteet ja niiden aiheuttamat gobaait ympäristövaikutukset. Ukomaia vamistetun hyödykkeen ekooginen jaanjäki on näin osa oppukuuttajan kuutusjaanjäkeä, eikä ekooginen jaanjäki jää vamistusmaahan. Huoimatta 7 % pienemmästä kuutuksesta suomaaisen ja Kaarinaaisen kuutusjaanjäki on koostumuksetaan mekeinpä identtinen, mutta kuutusjaanjäkien koot eroavat hiukan. Kuutushyödykkeiden ekooginen jaanjäki oi huomattavat 21 % pienempi 1,98 gobaaihehtaaria (Suomi 2,51 gha), kun paveuiden jaanjäjen koko oi mekein identtinen, 0,49 gobaaihehtaaria kaarinaaista kohden kun suomaaisen paveujaanjäki oi 0,51 gha.. Kaarinaaisen kuutusjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 33 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 40 %. Kuva 5: Kuutusjaanjäjen koostumus Kuutusjaanjäki Liikennöinti 1,01 Asuminen 1,01 Rakentaminen 1,56 Ravinto 1,44 Höydykkeet 1,98 Kuutus 2,47 Muut 0,00 HoReCa 0,04 Kouutus & terveydenhuoto 0,13 Kauppa 0,11 Sosiaaipaveut 0,05 Jukishainto 0,15 12

13 Kuutustavaroiden ja paveuiden ekooginen jaanjäki jakaantuu pääasiassa paveuiden ja tuotteiden vamistamisessa tapahtuviin suoriin ja epäsuoriin hiiidioksidipäästöihin, paveuiden tarjoajien energiankuutukseen sekä paveuntarjoajien sekä kotitaouksien jätteiden oppusijoituksen vaatimasta tuottavast maasta sekä jätteiden hajoamisessa vapautuvan hiiidioksidin takaisin uontoon sitomiseen vaatimaasta maa-aaasta. 9.6 Ravinto Ravinnonkuutuksen osata ei kuntakohtaista tietoa out saatavia, joten aa oevassa tauukossa 6 on esitety vuoden 2003 suomaaisen keskimääräinen ravinnonkuutus ja eäinperäisen ravinnon osuus kokonaiskuutuksesta. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi samat 19%. Tauukko 5: Suomen ravinnonkuutus henkeä kohden Kaarina kg/asukas Kokonaiskuutus 979 Eäinperäisen ravinnon osuus 473 Lähde: Goba Footprint Network Ravintojaanjäkeen sisätyvät kasvisten, ihan ja kaan tuotantoon tarvittavat peto-, aidun- ja vesiaueet. Ravintojaanjäjestä suurin osa aiheutui eäinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-aasta. Eäinperäisen ravinnon jaanjäjen suuri koko johtuu ihan tuotantoprosesseihin sitoutuneesta energiasta ja aidunmaiden sekä petojen vaatimasta maa-aasta. 9.7 Rakentaminen Rakentamisen ekoogisea jaanjäjeä pyritään arvioimaan paikaiseen rakennustuotantoon iittyvää energian- ja puumateriaain tarvetta. Rakentamisjaanjäki on suhteessa koko ekoogiseen jaanjäkeen suuri, siä rakentamiseen kuuu pajon puutavaraa, energiaa ja rakennettu maa peittää tuottavaa maa-aaa. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jaanjäjessä johtuu myös siitä, että ekoogisen jaanjäjen askentamenetemä painottaa erityisesti puuraaka-aineiden kuutusta. Kaarinassä rakentamisen ekooginen jaanjäki oi 1,56 gha asukasta kohden. Tästä 1,51 gha oi raaka-aineiden tuottamiseen tarvittavaa metsämaata ja 0,05 gobaaihehtaaria rakennustuotannon hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Suomen rakennusjaanjäki oi mekein identtinen Kaarinan kaupungin kanssa. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi moemmissa 20%. 10 Biokapasiteetti Yksi aueen ekoogisen jaanjäjen arviointiprojektin tavoitteista on verrata arvioitavan aueen ekoogista tuottokykyä sieä kuutettuihin uonnonvaroihin. Ekoogisea jaanjäjeä mitataan kuutettuja uonnonvarjoa, kun myös gobaaihehtaareina imaistavaa, biokapasiteetia mitataan aueen vuosittaista ekoogista tuottokykyä. Vertaamaa aueen kysyntää (ekooginen jaanjäki) tarjontaan (biokapasiteettiin) saadaan käsitys aueen ekoogisesta kestävyydestä. Verratessa suomaaisen askennaista biokapasiteettia ekoogiseen jaanjäkeen seviää, että vuonna 2003 Suomen ekooginen tuotto oi suurempaa kuin kysyntä. Suomen ekooginen jaanjäki oi siis pienempi kuin maamme biokapasiteetin määrä. Kansainen omavaraisuus on kuitenkin osin harhaanjohtavaa, siä vaikka maaimanmarkkinoia tuotettujen tuotteiden kuuttaminen ei kuutakaan Suomen vation rajojen sisää oevia uonnonvaroja näkyvät tuotannon ympäristövaikutukset kuitenkin tuotteiden ähtömaissa. Suomen vation rajojen sisää biokapasiteettia on noin askennaisesti 12 gobaaihehtaaria suomaaista kohden, kun ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,55 gobaaihehtaaria Biokapasiteetin askenta Biokapasiteetin askemiseksi aueen maankäyttö pyritään jakamaan maankäyttöuokkiin tuottavan maan mukaisesti. Tässä maissa nämä maankäyttöuokat oivat aidunmaa, vijeymaa, tuottavat vesiaueet, sekä metsämaa. Tämän isäksi biokapasiteetin askennassa rakennettu maa huomioidaan myös. Rakennetun maan osata kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, iike- ja teoisuusrakennusten vaatimasta pinta-aasta. 13

Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002

Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Nurmijärvi 2007 Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Ympäristölautakunta ISBN 978-952-99837-2-8 Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2007 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kestävä kehitys...

Lisätiedot

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 MARKKU KYÖSTILÄ Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2007 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen piirros: Riihimäen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti,

Lisätiedot

Maapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus.

Maapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus. BIOTALOUS IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIA Maapaon vakavat ympäristöongemat ovat Suomee iso mahdoisuus. Suomen kannattaa oa mukana esittämässä ratkaisuja öjyn ja muiden uonnonvarojen ehtymiseen, vesi-

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä

Lisätiedot

Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä

Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä Tiivistelmä Natural Interestin raportista Huhtikuu 2007 1 JOHDANTO...1 1.1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS

Lisätiedot

Ekologinen Jalanjälki

Ekologinen Jalanjälki Hämeenlinnan kaupungin Ekologinen Jalanjälki vuonna 2005 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 Viite Natural Interest 2009: Hämeenlinnan kaupungin ekologinen jalanjälki 2005. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Viime vuosina Kuopiossa on toteutettu vanhuspaveuiden paveurakenneuudistus, jonka myötä

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde SYMBOLILUETTELO a [/s ] ihisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys x [] huoneen suurin eveys- tai pituus [] attian eveys eff [] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=,78 [-] Neperin uku s [] attiapakkien

Lisätiedot

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä attioiden värähteysuunnitteu Asko Taja, dipomi-insinööri Tomi Toratti, tekniikan tohtori VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka asko.taja@vtt.i tomi.toratti@vtt.i Artikkeissa esitetään menetemät, joia voidaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Perusturva- ja terveysautakunta 63 16.6.2015 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Päätöshistoria Perusturva- ja terveysautakunta

Lisätiedot

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja uo terveeisen sisäimaston 1 E nergiansäästöä voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. Maapaon imaston ämpiämisen ja kasvihuoneimiön torjuminen ovat tuevaisuuden

Lisätiedot

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9.

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9. 3 2008 2.9.2008 Hesingin kaupunki Taous- ja suunnitteukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Pakanaskenta hoitaa pakat maksuun ajaaan sekä pakkatiedot verottajae, eäkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen

Lisätiedot

BH60A0900 Ympäristömittaukset

BH60A0900 Ympäristömittaukset eden kuiva- ja kiintoaines, ja COD Tehtävä. Tehtaan jätevedenpuhdistamon uosvirtaavasta vedestä hautaan mitata a) kuiva-ainepitoisuus, b) kuiva-aineen orgaanisen aineksen pitoisuus, c) kiintoaine ja d)

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski Kuopion kaupunki Terveydenhuoon paveuaue www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-30.11.2014 Päätoteuttaja: Kuopion kaupunki perusturvan ja terveydenhuoon paveuaueet Osatoteuttajat:

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5 Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen

Lisätiedot

Kaavoitus ja metsätalous. Metsäseminaari Rauma 30.1.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Kaavoitus ja metsätalous. Metsäseminaari Rauma 30.1.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Kaavoitus ja metsätaous Metsäseminaari Rauma 30.1.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien iitto Länsi-Suomi Taustaa Kaavoituksea ohjataan maankäytön yhteensovittamista ja pääasiassa rakentamista Metsät ovat

Lisätiedot

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6. KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen

Lisätiedot

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015 Vastaanottotoiminnan tiimimaiin siirtyminen 2015 Jari Saarinen Terveysjohtaja 19.8.2015 1 Kuopion kaupungin strategia 2020 Asiakasähtöisyys Ennataehkäisevät paveut Peruspaveuita tuee keventää, keskittyä

Lisätiedot

IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS

IUSEOV IRASTO - r'e NJUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS ~ IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'~ CRIAN 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS OY ARKKITEHTITOIMISTO KARI VAASA..98 KYYHKYNEN ARKITEKTBYRÅ AB SISÄLLYSLUETTELO 0. Yeistä.

Lisätiedot

Verkkotunnistautuminen

Verkkotunnistautuminen Verkkotunnistautuminen Lapin TIVA seminaari Rovaniemeä Jukka Keso 29.9.2006 Fujitsu ettei tietotekniikka kävisi työstä Fujitsu on tieto- ja viestintätekniikan paveutoimittaja Patja- ja Sohva-toimintamait

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo

Lisätiedot

Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7

Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7 Kirsi Aia Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:7 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri Osaisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspääikkö Mirja Wihuri SALLI OSALLISUUS! IsoVakeinen 28.3.2012 Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö Nykytianne Tuevaisuus Miten edetään UUSI PALVELUALUMALLI

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007

Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007 Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007 Sisäys Nautitaan yhteisestä menestyksestämme Toimitusjohtajan katsaus...2 TSOP yhyesti...4 Avainuvut...4 Asiakkaat...5 Rahoituspaveut...6 Päivittäiset raha-asiat...6

Lisätiedot

AVOHAKKUUALUEELLA. 5. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen kasoihin, jotka sijaitsevat kohtisuorassa

AVOHAKKUUALUEELLA. 5. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen kasoihin, jotka sijaitsevat kohtisuorassa 2/1971 T U T K I M U S K U I T U P U U N H A K K U U S T A J A L Ä H I K U L J E T U K S E S T A H A R V E N N U S M E T S I S S Ä JA AVOHAKKUUALUEELLA TtJI'KIMUSAINE ISTO Tutkimuksessa, joka iittyy HAKO-toimikunnan

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA

KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA RAKENNEMALLIEN PALVELUVERKKOSELVITYS SEUTUMALLI VAAJASALOMALLI KESKUSVERKKO 2003 5 km h 5 TIEMALLI h 5 km KUOPIOMALLI h h 5 km 5 km POHJOIS-SAVON LIITTO 2003 4 5 KUOPION SEUDUN

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO. KUOPION KAUPUNKI Projektipäällikkö Mervi Räisänen

KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO. KUOPION KAUPUNKI Projektipäällikkö Mervi Räisänen KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO KUOPION KAUPUNKI Projektipääikkö Mervi Räisänen ESITYKSEN SISÄLTÖ Yeisesittey rakennuskannasta Kuutustiasot Sähkö Lämpö Vesi Rakennuskannassa toteutettuja

Lisätiedot

ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,72 globaalihehtaaria.

ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,72 globaalihehtaaria. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Parametritettävä erikoismoduli (PSM) Bild auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen

Parametritettävä erikoismoduli (PSM) Bild auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen Parametritettävä erikoismodui (PSM) Bid auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen Mercedes-Benz Service Parametritettävä erikoismodui (PSM) Mai 639 akaen 21.11.06 kun koodi (ED5) Mai 906 kun

Lisätiedot

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia agneettiset ateriaait ja agneettikentän energia ateriaait jaetaan agneettisten oinaisuuksiensa ukaan koeen uokkaan: diaagneettiset, paraagneettiset ja ferroagneettiset aineet. ateria koostuu atoeista,

Lisätiedot

PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen!

PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen! 1 2015 PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI Pirkkaa on ykkönen! 2 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI PIRKKALA ON YKKÖNEN! Perspektiiviä poitiikkaan On mukavaa asua maaiman parhaaa paikaa. Suomi on

Lisätiedot

Romanin ja poliisin kohdatessa

Romanin ja poliisin kohdatessa Romanin ja poiisin kohdatessa -oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu

Lisätiedot

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA Kaupunginhaitus 1.12.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Muutama tärppi

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Jälki oli maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 6 prosentilla eteläkarjalaisen 5,93 globaalihehtaarin jalanjäljen.

Jälki oli maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 6 prosentilla eteläkarjalaisen 5,93 globaalihehtaarin jalanjäljen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Suunnitteujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiiikunnan

Lisätiedot

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa Vanhustyön tuevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa Päivi Tikkanen Ft, TtL, yihoitaja MINKÄLAISIA KUOPIOLAISET KOTONA- ASUVAT YLI 75 -VUOTIAAT OVAT? Hyvän hoidon strategia interventiotutkimus (vuosina 2004

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala Toim. Anne Hujaa Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti

Lisätiedot

liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 11/2000 [korvaa Teräsnormikortin N:o 5/1997] Kävelystä aiheutuvat välipohjien värähtelyt

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 11/2000 [korvaa Teräsnormikortin N:o 5/1997] Kävelystä aiheutuvat välipohjien värähtelyt TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 11/2000 [korvaa Teräsnormikortin N:o 5/1997] RakMK B7:n kohta: 3.6.2 RakMK B7 1996 RakMK B6:n kohta: 3.6.2 RakMK B6 1989 Käveystä aiheutuvat väipohjien värähteyt Yhteyshenkiö:

Lisätiedot

Vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus. Energiaa hyvään elämään.

Vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus. Energiaa hyvään elämään. Vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Energiaa hyvään eämään. Fortum Oyj:n vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Fortum Fortum yhyesti 2 Taouden yhteenveto 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategia 8 Markkinoiden

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi Tasa-arvoa oppiaitoksiin - Toimintamaeja tasa-arvosuunnitteun tueksi Työryhmä Lehtinen Saia (siht.), Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot MobiePay soveuksen sopimusehdot MobiePay by Danske Bank on mobiiiaitteisiin adattava Danske Bank Oyj:n maksuväine (jäjempänä MobiePay-soveus) sähköistä rahansiirtoa varten. Näitä sopimusehtoja soveetaan

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi 2012 2013 jäsen+ Opetusaan Ammattijärjestö OAJ tukea,turvaa,etuja www.oaj.fi Eina Keinänen ei auksi tiennyt, että sosionomin on mahdoista iittyä OAJ:hin, mutta kun se sevisi, vainta oi sevä. Lastentarhanopettaja

Lisätiedot

CLAMPEX Akseli/napa-liitokset. KTR-tarkkuusakselinivelet standardin DIN 808 mukaan. Akselinivelet CLAMPEX

CLAMPEX Akseli/napa-liitokset. KTR-tarkkuusakselinivelet standardin DIN 808 mukaan. Akselinivelet CLAMPEX Aksei/napa-iitokset KTR-tarkkuusakseiniveet standardin DIN 808 mukaan Akseiniveet Jatkuvan päivityksen aaiset tiedot öytyvät onine-tuoteuetteostamme, web-sivustosta www.ktr.com 7 Sisäysuetteo Aksei/napa-iitoseementit

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2008 akaen. Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjäe eduista turvaa tapaturmien varata Yrittäjä on yeisen sairausvakuutuksen korvausten varassa, jos työssä, työmatkaa tai vapaa-aikana

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ainutlaatuiset maalämpöpumput

Ainutlaatuiset maalämpöpumput ALPHA-INNOTEC Ainutaatuiset maaämpöpumput Yksi tuote monia etuja Yksinkertaista ja kätevää. Yksi aite kaikkeen Lämmitys ja ämmin käyttövesi samassa yksikössä. Lämpöpumppu tarjoaa mukavaa ämmitystä ja ämmintä

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot