Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena"

Transkriptio

1 Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena

2 Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen... 7 Työhyvinvointia edistävät terveystarkastukset... 7 Uhkaavien ongemien ehkäiseminen... 7 yökyvyttömyyden ehkäiseminen... 8 Sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen... 8 Sairauspoissaoojen seuranta... 9 Työstä johtuvien terveyden vaarojen ehkäiseminen Työpaikkasevitykset Toiminta asiantuntijana vaarojen arvioinnissa Neuvonta, ohjaus ja toimenpide-ehdotukset Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Työhönsijoitustarkastukset työhönoton apuna Työterveyshuoon järjestäminen Järjestämistavat Puoueettomuus, riippumattomuus ja tietosuoja Tietosuoja Kean korvausperiaatteet Paveujen hinnoitteu ja askutus Hinnoitteuperiaatteet Laskutuksen perusteeksi annettavat tiedot Yrittäjän työterveyshuoto Työterveyshuotosopimukset ja toimintasuunnitemat Työterveyspaveujen ostaminen Ehdotus tarjouspyynnön sisäöksi VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

3 Esipuhe Väestön ikärakenteen muuttuessa työeämästä poistuu enemmän työvoimaa kuin sinne tuee uutta. Sekä kansantaouden että yksittäisten yritysten kannata onkin vättämätöntä, että työeämässä jatketaan nykyistä pidempään. Viime vuosina ainsäädäntöä on muutettu tukemaan tätä tavoitetta. Vuoden 2005 suuren työeäkeuudistuksen ohea työeäkejärjestemän ammatiinen kuntoutus on säädetty akisääteiseksi. Myös Kansaneäkeaitoksen kuntoutusainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2004 austa. Jo vuonna 2002 työterveyshuotoakia uudistettiin siten, että työ- ja toimintakyvyn tukeminen sai entistä vahvemman aseman. Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin ratkaise ongemia, vaan työn tuee oa aadutaan seaista, että työssä hautaan jatkaa. Työntekoa ei myöskään pitäisi joutua opettamaan iian aikaisin sairauksien vuoksi. Hyvin toimiva työterveyshuoto voi auttaa yrityksiä pitämään huota henkiöstöstään ja tukea osataan yrityksen menestystä. Se kuitenkin edeyttää, että yritys osaa riittävästi käyttää työterveyshuoon mahdoisuuksia. Tässä oppaassa käsiteään työterveyshuotoa erityisesti henkiöstön työhyvinvoinnin kehittämisen kannata. Opasta ei oe tarkoitettu tyhjentäväksi työterveyshuoon käsikirjaksi. Siinä korostetaan niitä kehityskohteita, jotka ovat tueet esiin Varman asiakasyrityksissä. Vaikka yritykset ovat useimmiten tyytyväisiä työterveyshuotonsa toimintaan, on osoittautunut, että työterveyshuotoa ei aina osata käyttää hyväksi niin tehokkaasti kuin oisi mahdoista. Opas antaa yrityksie käytännön vihjeitä oman työterveyshuototoimintansa kehittämiseen, jotta se paveisi työhyvinvoinnin edistämistä mahdoisimman hyvin. Tietojen toivotaan auttavan yrityksiä myös työterveyspaveujen ostamisessa, tarjouspyyntöjen tekemisessä ja tarjousten arvioinnissa. Mari Antti-Poika asiantuntijaääkäri VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 3

4 Työterveyshuoon tavoitteet Työterveyshuotoain mukaan työterveyshuoon tavoite on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuoon yhteistoimin edistää työhön iittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveeisyyttä ja turvaisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Yrityksen näkökumasta työterveyshuooa voi oa myös muita tavoitteita: Hyväkuntoinen henkiöstö tekee aadukasta tuosta. Työkyvystä huoehtiminen ja työkyvyttömyysuhan ehkäiseminen vähentävät sairauspoissaooista ja varhaiseäkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Henkiöstöstä huoehtiminen uo positiivista yrityskuvaa, joa on merkitystä henkiöstön rekrytoinnie ja vaihtuvuudee. Jos työterveyshuotoon sisätyy sairaanhoito, sen järjesteyissä voidaan ottaa huomioon myös työntekijöiden ja yrityksen tarpeet. Työhyvinvoinnin kannata useimmissa yrityksissä on kehittämisen mahdoisuuksia ainakin seu raavia aueia: Osaistuminen työterveyshuoon toiminnan suunnitteuun ja seurantaan niin, että toiminta tukee yrityksen työkyvyn haintaa mahdoisimman hyvin. Suunnitteu oisi hyvä yhdistää tarkoituksenmukaisea tavaa yrityksen muuhun vuosisuunnitteuun. Suunnitteun yhteydessä kannattaa myös sopia seurannan tavoista ja mittareista. Työterveyshuotoon kertyvien tietojen tiastoinen hyväksikäyttö suunnitteun pohjana. Yhteistyömait työkykyongemien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi riippumatta siitä, tuevatko ongemat ensin esiin työterveyshuoossa vai työpaikaa. 4 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

5 Työterveyshuoon sisätö Työterveyshuotoaissa korostetaan työterveyshuototoiminnan prosessimaisuutta. Työterveyshuoon tuee perustua vuosittain tehtävään toimintasuunnitemaan, joka puoestaan perustuu asiakasyrityksen tarpeiden sevittämiseen (mm. työpaikkasevitykseen). Toiminnassa on kaksi pääinjaa: työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä työstä johtuvien vaarojen ehkäiseminen. Lisäksi aissa edeytetään työterveyshuoon aadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa. Työterveyshuoon sisätö määriteään työterveyshuotoain 12 :ssä ja tarkemmin sen perusteea annetuissa asetuksissa. Lakisääteisten vevoitteiden isäksi työnantaja voi hautessaan järjestää sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuotoa. Sairaanhoito voi oa yeisääkäritasoista tai siihen voi sisätyä erikoisääkäripaveuita vaihteevassa aajuudessa. Työterveyshuoon muu terveydenhuoto sisätää yeensä sekä työnantajan että työntekijän vapaa ehtoisuuteen perustuvia terveystarkastuksia, joissa kartoitetaan työntekijöiden yeistä terveydentiaa ja arvioidaan ja seurataan heidän työssä seviytymistään. Kean tiastojen mukaan suurin osa yrityksistä järjestää myös vapaaehtoista terveydenhuotoa ja sairaanhoitoa jossakin aajuudessa. Vapaaehtoiset paveut hepottavat monien akisääteisten vevoitteiden toteuttamista, kuten työ- ja toimintakyvyn seurantaa ja vajaakuntoisten työssä seviytymisen seurantaa sekä ehdotuksia työjärjesteyiksi ja kuntoutukseen ohjaamista. Työterveyshuoossa järjestettävän sairaanhoidon etuja ovat muun muassa: työterveyshenkiöstön erityiskouutukseen pohjautuva asiantuntemus työn ja terveyden väisistä yhteyksistä asiakkaiden työoosuhteiden tuntemus nopea hoitoon pääsy työkykyä uhkaavien ongemien varhainen havaitseminen ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen oikea-aikainen kuntoutukseen ohjaus ja kuntoutusprosessin tukeminen sairausomien oikea mitoitus. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 5

6 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen Työterveyshuotoain 8 :ssä on annettu yeisiä määräyksiä yhteistoiminnasta yrityksen, yhteistoimintaeinten ja työterveyshuoon väiä. Yrityksen kannata on tärkeää erityisesti se, miten yhteistyökanavat työterveyshuoon ja yrityksen väiä toimivat päivittäisessä työssä. Työterveyshuotoaki asettaa yrityksee ja työterveyshuooe vevoitteita työntekijöiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn seuraamiseksi ja edistämiseksi. Laissa ja sen perusteea annetuissa asetuksissa ei anneta yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, miten tehtävä tuee hoitaa. Tarkoituksenmukaisena toiminnan kannata voitaneen pitää, että yrityksessä on suunnitema siitä, miten aissa määriteyt tehtävät hoidetaan. Työterveyshuoon keinoja työkyvyn tukemisessa ovat seuraavat: Työssä seviytymisen seuranta terveystarkastukset sairaanhoito työpaikkasevitykset ja toiminnan suunnitteu sairauspoissaoojen seuranta Työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen pitkäaikaissairaiden työssä seviytymisen tukeminen sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen hoito ja ääkinnäinen kuntoutus vaikuttaminen työooihin ja järjesteyihin yhteistyö yritysten ja työterveyshuoon väiä ongemien ratkaisuissa ammatiisen kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus tiastojen ja muun henkiöstön hyvinvointia kuvaavan tiedon tuottaminen yrityksen suunnitteun tueksi Työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä voidaan tukea toisaata edistämää hyvinvointia, toisaata havaitsemaa ongemat mahdoisimman varhain ja ehkäisemää niiden paheneminen (kuva). Työterveyshuoon osuus vaihteee eri tianteissa. Työhyvinvoinnin tukeminen Työkyvyttömyyden ehkäisy menetteyt työkykyongemissa sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen Uhkaavien ongemien ehkäisy Ongemien tunnistaminen ristiriidat vaatimusten ja suorituskyvyn väiä riittämätön osaaminen tai väärä ammatinvainta ongemainen eämäntianne Ratkaisut ongemien mukaan Työhyvinvoinnin edistäminen johtaminen osaaminen ja työmotivaatio toimivat työyhteisöt terveeiset eintavat ja turvaiset työoot eämän ja työn hainta 6 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

7 Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen Työhyvinvoinnin edistäminen on osa yrityksen kehitystoimintaa. Tärkeintä on johtaminen, muun muassa esimiestyö ja töiden organisointi sekä ammatiisesta osaamisesta huoehtiminen. Työterveyshuoon tehtäviä työhyvinvoinnin edistämisessä ovat: asiantuntijatoiminta turvaisen työympäristön ja työhyvinvointia vahvistavien työyhteisöjen kehittämisessä tiasto- ym. tietojen tuottaminen työhyvinvoinnin arvioimiseksi ja kehittämiskohteiden tunnistamiseksi neuvonta ja tuki terveeisten eämäntapojen edistämisessä. Työhyvinvointia edistävät terveystarkastukset Terveystarkastuksia käytetään monissa yrityksissä väineinä sekä tietojen keräämiseen että työtä ja eintapoja koskevaan neuvontaan. Henkiökohtaisia kontakteja pidetään vaikuttavina terveyskasvatuksen kanavina, ja henkiöstö yeensä arvostaa terveystarkastuksia. Terveystarkastuksesta saatavien tietojen perusteea työntekijät voivat hautessaan tehdä itseeen terveyssuunniteman, jonka toteutumista seurataan. Jos tarkastuksessa imenee työkykyä uhkaavia ongemia, työterveyshuoto voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia työoojen korjaamiseksi tai työn järjestämiseksi niin, että työssä seviytymistä voidaan hepottaa. Jotta terveystarkastuksista saataisiin tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseen, yrityksen kannattaa pyytää terveystarkastuksien tuoksista yhteenvedot, joiden perusteea saadaan käsitys henkiöstön terveydentiasta ja sen kehittymisestä. Yhteenvedot tuee antaa seaisessa muodossa, että niistä ei voida tunnistaa yksittäisiä henkiöitä. Pienet yritykset eivät tästä syystä voi aina saada edes tiastoja tarkastusten tuoksista. Nekin voivat siti pyytää työterveyshuoota jonkinaisen arvion siitä, mitkä asiat yrityksessä tuntuvat oevan hyvin ja missä oisi parantamisen tarvetta. Terveystarkastuksissa voidaan myös saada viitettä työyhteisössä oevista ongemista, joista työnantajan oisi hyvä saada tieto mahdoisimman varhain. Tiedonkuusta täaisissa tianteissa oisi hyvä sopia. Osa yrityksistä on siirtynyt ikäryhmittäisistä tarkastuksista työyksiköittäin tehtäviin tarkastuksiin, jooin työympäristöstä, työyhteisöistä ja terveystarkastuksista saatu tieto voidaan uontevasti yhdistää. Uhkaavien ongemien ehkäiseminen Useimmia työpaikoia on henkiöitä, joia on seviytymisvaikeuksia töissä. Täöin kyse ei useinkaan oe sairaudesta, vaan ristiriidasta työn vaatimusten ja työntekijän ruumiiisen tai henkisen suorituskyvyn väiä. Esimerkkejä voivat oa tuki- ja iikuntaeinoireet toistotyössä tai iiaisen työkuorman aiheuttama uupuminen. Taustaa saattaa oa myös riittämätön osaaminen, vaikeudet muutosten kohtaamisessa, väärä ammatinvainta tai ongemainen eämäntianne. Työpaikaa imeneviä merkkejä saattavat oa isääntyneet poissaoot, heikentyneet työsuoritukset tai aikaisemmasta poikkeava käytös. Joskus vaikeudet tuevat esiin työterveyshuoossa terveystarkastuksessa tai toistuvina sairauskäynteinä. Päihdeongemat ja muun muassa seksuaainen häirintä voivat ensimmäisenä tua esiin joko työpaikaa tai työterveyshuoossa. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 7

8 Jos työntekijää on fyysistä tai psyykkistä oireiua, jonka hän itse epäiee johtuvan työstä, häneä on työterveyshuotoain mukaan oikeus saada perusteusta syystä sevitys työkuormituksestaan. Perustetu syy on ainakin sioin, kun oireiu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaooihin. Työntekijän tuisi mahdoisimman varhain kääntyä työnantajan, käytännössä ähimmän esimiehen puoeen. Esimiehen kanssa sevitetään yhdessä tianteeseen johtaneita tekijöitä ja etsitään niihin ratkaisuja. Työterveyshuoto arvioi pyynnöstä sevityksen tarpeen ja tekee arvionsa perusteea ehdotuksen terveyshaittojen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ongemat eivät useinkaan oe työterveyshuoon keinoin ratkaistavissa, vaan tarvitaan tiapäisesti tai pysyvästi työjärjesteyjä, kuten ergonomisia parannuksia, parempia työväineitä, työtehtävien tai työajan järjesteyjä. Joskus voidaan jopa tarvita siirto uusiin työtehtäviin. Yrityksen ja työterveyshuoon tuisi suunnitea toimintamait, joia ongemiin tartutaan yhdessä riittävän varhain. Työterveyshuotoa koskevat tietosuojavaatimukset on täöin uonnoisesti otettava huomioon. Hyväksi todettu tapa on keskustea ongemista avoimesti neuvotteuissa, joihin osaistuvat työntekijä, esimies, työterveyshuoon edustaja ja tarpeen vaatiessa myös uottamusmies, työsuojeuvatuutettu tai henkiöstöhainnon edustaja. Yhteiset neuvotteut antavat riittävästi tasapuoista tietoa kaikie osapuoie, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Pekät kirjaiset viestit ovat harvoin yhtä tehokkaita. Työkyvyttömyyden ehkäiseminen Kun työvoima ikääntyy, pitkäaikaissairaudet isääntyvät. Vaikka useimmat pitkäaikaissairaat ovat täysin työkykyisiä, työooihin vaikuttamaa voidaan usein hepottaa heidänkin työssä jaksamistaan ja ehkä jopa parantaa sairauksien ennustetta. Työterveyshuoon tehtävä on seurata pitkäaikaissairaiden työssä seviytymistä ja hoitaa sekä kuntouttaa heitä ääkinnäisesti. Jos työjärjesteyt ovat tarpeen, tarvitaan yhteistyötä työterveyshuoon ja yrityksen väiä. Jos sairaus aiheuttaa merkittävän uhan työkyvye, työeäkekuntoutuksena voidaan tukea esimerkiksi osa-aikaista työhönpauuta pitkän sairausoman jäkeen tai siirtymistä uusiin työtehtäviin työkokeiun muodossa. Myös tarvittavaa kouutusta voidaan tukea. Kuntoutus on yrityksee taoudeisesti erittäin eduista sioin, jos yritykseä on merkittävä omavastuu työkyvyttömyyskustannuksistaan. Työntekijän pitäminen yrityksessä voi oa erityisen eduista myös, jos häneä on yrityksen kannata merkittävää osaamista tai jos aaa tai paikkakunnaa on työvoimapuaa. Lisätietoa työeäkekuntoutuksesta saa Varman kotisivuita tai soittamaa numeroon Sairausomien pitkittymisen ehkäiseminen Pitkät, useamman kuukauden kestävät sairausomat ovat aina uhka työkyvye. Monissa yrityksissä on out tapana tehdä työntekijäe terveystarkastus työhön paatessa. Myös asetukseen hyvästä työterveyshuotokäytännöstä (1484/2001) on sisäytetty terveystarkastukset sairausvaiheiden yhteydessä. Tavoitetianne on, että jo pitkän sairausoman akaessa yhdessä työntekijän ja työterveyshuoon kanssa pohdittaisiin, miten työhönpauu aikanaan toteutetaan. Oisi arvioitava, onko todennäköistä, että työntekijä voi paata toivuttuaan entiseen työhönsä, oisiko paattava auksi osa-aikaisesti, 8 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

9 pitäisikö työtehtäviä muokata väiaikaisesti tai pysyvästi vai onko tarpeen aoittaa suunnitemat kokonaan uuden työn hankkimiseksi. Usein myös muu työyhteisö tarvitsee vamentautumista pitkään poissaoeen työntekijän paatessa työhön. Yrityksen ja työterveyshuoon tuisi sopia, miten pitkien sairausomien akaessa toimitaan. Erityisesti jos sairausoma määrätään muuaa kuin työterveyshuoossa, tuisi sopia, miten tieto siitä siirtyy työterveyshuotoon. Työnantaja voi uovuttaa sairausomatodistukset työterveyshuotoon, eei työntekijä sitä jostakin syystä kieä (aki yksityisyyden suojasta työeämässä 759/2004, 5 ). Varma on jukaissut Työkyvyttömyyden ehkäisy työpaikaa -oppaan toimintamaien kehittämiseksi työkykyä uhkaavien ongemien haitsemiseen, sairausoman pitkittymisen ehkäisemiseen ja yhteistyöhön työeäkekuntoutuksessa. Oppaan voi tiata tai tuostaa Varman kotisivuita tai soittamaa numeroon Sairauspoissaoojen seuranta Sairauspoissaooja seuraamaa saadaan kuva henkiöstön sairastavuudesta. Tiastojen avua voidaan verrata saman yrityksen eri yksiöitä, havaita muutokset työkyvyttömyydestä ajan kuuessa ja saada tietoa työkykyä edistävien toimenpiteiden tarpeesta. Tietoja voidaan verrata muiden yritysten ja yksiöiden samaa tavaa askettuihin ukuihin. Seurattavia muuttujia voivat oa muun muassa poissaoojaksojen määrä, sairauspoissaooprosentti (sairauspoissaooajan suhde teoreettiseen säännöiseen työaikaan) ja poissaoon keskimääräinen pituus. Nämä saadaan uotettavimmin henkiöstöhainnon tietojärjestemästä, jossa on reaaiaikaiset tiedot henkiöstön ukumäärästä, työajoista ja työajan käytöstä. Sairauspoissaootiastojen tukinnassa on hyvä käyttää työterveyshuoon asiantuntija-apua. Työterveyshuoto täydentää henkiöstöhainnon seurantaa isäämää tietoihin diagnoosit, jooin tiastoista imenevät myös poissaoojen pääasiaiset syyt. Kattavaa seurantaa varten tarvitaan työterveyshuotoon tiedot kaikista poissaooista ei myös oman työterveyshuoon ukopuoeta kirjoitetut todistukset ja työntekijän oman imoituksen varaan jääneet yhyet poissaoot. Jos käytössä on kattavat tiedot henkiöstön sairauspoissaooista, työterveyshuoto voi ottaa säännöisin väiajoin raportteja henkiöistä, jotka ovat oeet pitkähköä sairausomaa tai joia on toistuvia sairauspoissaooja. Useimmissa työterveyshuoon tietojärjestemissä on mahdoista määriteä sekä seuranta-aika että hakukriteereinä käytettävä sairausomapäivien ja -kertojen ukumäärä. Jos työntekijää on pajon sairauspoissaooja, työterveyshuoto voi kutsua henkiön vastaanotoe. Työterveyshuoon tehtävänä on varmistaa, että usein tai pitkään sairausomaa oeen työntekijän sairaudet ovat tehokkaassa hoidossa ja että hoidossa ja kuntoutuksessa on riittävässä määrin huomioitu työssä seviytyminen ja työhön paaaminen. Lisäksi työterveyshuoto voi tehdä työkyvyn pikaiseksi paauttamiseksi tarvittavia ehdotuksia toimenpiteiksi työpaikaa. Pienissä yrityksissä tai yksiköissä sairauspoissaootiastojen käyttömahdoisuudet ovat rajaiset. Mitä pienempi yksikkö, sitä herkempi tiasto on satunnaisie heiahteuie. Yksittäinen pitkä sairausoma esimerkiksi ennen työkyvyttömyyseäkkeee jäämistä vääristää tiastoja kohtuuttomasti. Lisäksi, jos tiastoja käsiteään yrityksessä muuaakin kuin VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 9

10 saassapitovevoisten henkiöiden kesken, pienessä yrityksessä voidaan yksiöitä tunnistaa tiastoistakin. Vaikka sairauspoissaooja ei tiastoitaisi, sairausomia on siti syytä seurata. Jos työntekijää on poikkeukseisen pajon poissaooja, työterveyshuoto voi auttaa syyn sevittämisessä. Jos työterveyshuotoon ei sisäy sairaanhoitoa tai työntekijä muuten käyttää oman työterveyshuoon ukopuoisia paveuita, ei tieto poissaooista tue työterveyshuoon tietoon. Täöin esimiehen on syytä ohjata työntekijä sairausomatodistuksineen asian sevitteyihin omaan työterveyshuotoon. Työterveyshuoon tehtävä ei oe kontrooida sairauspoissaooja. Sen keinoja sairauspoissaoojen hainnassa ovat terveyden edistäminen, osuvat työkykyarviot, sairauksien ja tapaturmien hoito ja ehkäisy sekä tarvittavien työmuutosten tai kuntoutustoimien käynnistäminen yhteistyössä yrityksen ja työntekijöiden kanssa. Tuokseinen toiminta edeyttää uottamukseisia suhteita kaikkien osapuoten väiä. Lisätietoja: Työaikakatsaus. Työajat ja poissaoot EK:n jäsenyrityksissä. Sairauspoissaookäytäntö työpaikan ja työterveyshuoon yhteistyönä. STM:n jukaisuja 2007: VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

11 Työstä johtuvien terveyden vaarojen ehkäiseminen Vationeuvoston asetuksessa (1485/2001) terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä on uetetu fysikaaisia, kemiaisia ja bioogisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Sairastumisen vaaraa työssä voivat aiheuttaa kemiaiset tekijät (esim. pöyt, kaasut, huurut), fysikaaiset tekijät (esim. meu, tärinä, säteiy) tai bioogiset tekijät (esim. bakteerit, virukset, homeet). Toistuvat rasittavat työiikkeet voivat aiheuttaa ihasten ja jänteiden kipeytymistä. Työssä voi oa myös tapaturman tai väkivaan kohteeksi joutumisen vaara. Työssä syntyvät sairaudet voidaan korvata ammattitauteina, jos työssä oeva tekijä katsotaan sairauden pääasiaiseksi aiheuttajaksi. Sairauksia on kuitenkin tavaisesti useita syitä, ja työssä oeva tekijä on vain yksi monista aiheuttajista tai vain sairautta pahentava tekijä. Täöin sairauksia ei korvata ammattitauteina, mutta työssä oevan vaaraisen tekijän vähentäminen saattaa siti oa tarpeen oireiden vähentämiseksi. Vaikka työoosuhteiden parantamistoimet kohdistuvatkin sairastuneeseen henkiöön, työoojen parantaminen useimmiten koituu myös muiden työntekijöiden hyväksi ja estää uusien sairaustapausten imaantumisen. Työterveyshuoon keinoja vaarojen ehkäisemisessä ovat: työpaikkasevitykset, toiminta asiantuntijana vaarojen arvioinnissa neuvonta ja ohjaus terveystarkastukset sekä toimenpide-ehdotukset työoojen parantamiseksi ja osaistuminen työpaikkojen suunnitteuun. Työpaikkasevitykset Työpaikkasevitykset toimivat työterveyshuotoain mukaan koko työterveyshuototoiminnan suunnitteun pohjana. Työpaikkasevityksissä kartoitetaan ainakin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt, terveydeisiä erityisvaatimuksia edeyttävät tehtävät sekä työt, joissa on erityinen tapaturmavaara. Työpaikkasevitysten perusteea suunniteaan työterveyshuoon jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi mitä terveystarkastuksia tarvitaan, mihin asioihin voidaan vaikuttaa tiedottamaa ja minkä tasoinen ensiapuvamius työpaikaa tarvitaan. Työpaikkasevityksissä voi imetä myös jatkotutkimusten, esimerkiksi työhygieenisten mittausten tai työoojen parantamisen tarve. Työterveyshuoon tuisi kyetä priorisoimaan ehdotuksensa ja erottamaan muun muassa, mitkä tekijät aiheuttavat todeista sairastumisen vaaraa ja mitkä ovat ähinnä työviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Työterveyshuoota voi pyytää myös karkeata riskiarviota, esimerkiksi siitä, kuinka vakavia sairauksia eri tekijät voivat aiheuttaa sekä siitä, onko sairauden syntyminen todennäköistä, epätodennäköistä vai hyvin epätodennäköistä. Mitä paremmin työterveyshuoto on ennata vamistautunut työpaikkasevitykseen, sitä enemmän sevityksestä on hyötyä yrityksee. Yrityksen kannattaakin antaa mahdoisimman VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 11

12 pajon tietoja työterveyshuooe etukäteen sekä varautua itsekin nostamaan esiin ongemia ja kysymyksiä, joihin hautaan vastauksia. Toiminta asiantuntijana vaarojen arvioinnissa Työturvaisuusain 10 :n mukaan työnantajan on sevitettävä ja tunnistettava työhön iittyvät haitta- ja vaaratekijät ja arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvaisuudee ja terveydee. Tarvittaessa on käytettävä ukopuoisia asiantuntijoita, joaisena voi toimia työterveyshuoto. Työterveyshuoon aatima työpaikkasevitys voi joskus oa vaarojen sevitys tai sevityksen osa. Työterveyshuoon asiantuntemus riskien arvioinnissa koskee nimenomaan vaaratekijöiden terveydeisen merkityksen arviointia. Neuvonta, ohjaus ja toimenpide-ehdotukset Työpaikkasevitysten ja terveystarkastusten perusteea työterveyshuoto voi antaa neuvoja ja ohjausta ja tehdä ehdotuksia toimenpiteiksi. Työterveyshuoto ei oe teknisten kysymysten asiantuntija. Se voi vain osoittaa asioita, jotka vaativat korjaamista, ja yrityksen teknisten asiantuntijoiden tehtäväksi jää ratkaisujen etsiminen. Suunnitetaessa uusia työpaikkoja, muun muassa rakennuksia, uusia koneita tai uusia työpisteitä kannattaa varhaisessa vaiheessa kysyä työterveyshuoota, minkäaisia asioita terveyden kannata pitäisi ottaa huomioon. Työterveyshuoon tehtävänä on toimia yrityksen asiantuntijana kaikissa työooihin iittyvissä kysymyksissä. Muutamissa yrityksissä on käytäntönä pyytää aina työterveyshuoon ausunto uusista käyttöön otettavista aineista niiden käyttöturvaisuustiedotteen perusteea. Myös investointien priorisoinnissa on käytetty apuna työterveyshuoon terveydeisiä perusteia tekemiä investointiehdotuksia. Usein terveyden kannata tärkeät investoinnit ovat osoittautuneet kannattaviksi myös tuottavuuden kannata. Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä Kun työssä on erityinen sairastumisen vaara, työterveyshuotoaki edeyttää terveystarkastuksia. Niistä säädetään tarkemmin vationeuvoston asetuksessa (1485/2001). Tarkempia ohjeita tarkastusten sisäöstä annetaan sosiaai- ja terveysministeriön (STM) ja Työterveysaitoksen (TTL) jukaisemassa oppaassa Terveystarkastukset työterveyshuoossa. Viimeistään kuukauden kuuessa työn aoittamisesta tuee tehdä akutarkastus, jossa arvioidaan, sopiiko työntekijä työhön terveydentiansa puoesta. Sopivuuden arviointi on harvoin yksiseitteistä, siä nykyisissä kehittyneissä työooissa sairastumisriskikin on usein hyvin suhteeinen. Työhön sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon vaaran suuruus, suojautumismahdoisuudet, työntekijän kouutus, motivaatio ja yksiöiset edeytykset noudattaa suojautumisohjeita. Yrityksessä oisi hyvä oa sovittu tapa toimia sioin, kun akutarkastuksessa syntyy epäiy työhön sopimattomuudesta terveydeisin perustein. Yhdessä voitaisiin miettiä esimerkiksi, onko riski vähennettävissä työjärjesteyin. Joskus voi myös oa perustetua pyytää ukopuoisen työääketieteen asiantuntijan ausunto 12 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

13 sopivuudesta. Asian huoeinen sevittey on tärkeää erityisesti työnhakijan terveydentian ja oikeusturvan kannata, mutta myös työnantajan oikeusturvan kannata. Työterveyshuotoain perusteea erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön ei saa pakata henkiöä, joa on erityinen herkkyys sairastua tässä työssä. Toisaata rikosain ja työsopimusain perusteea työnhakijaa ei saa iman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa epäeduiseen asemaan terveydentian perusteea. (Ks. myös Työhönsijoitustarkastukset työhönoton tukena). Asian huoeisea sevittämiseä varmistetaan myös, ettei yritys menetä hyvää työntekijää iman riittävää syytä. Työn jatkuessa tehdään määräaikaistarkastuksia STM:n ja TTL:n ohjeiden mukaisesti. Tarkastusten tavoitteena on seurata työntekijöiden terveydentiaa, jotta he eivät sairastuisi työssä oevien tekijöiden vaikutuksesta. Samaa työterveyshuoto antaa neuvoja ja ohjeita turvaisista työtavoista. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 13

14 Työhönsijoitustarkastukset työhönoton apuna Työhönsijoitustarkastukset ovat vakiintunut työterveyshuoon toimintatapa. Ne voivat perustua akiin tai oa vapaaehtoisia sekä työnantajae että työntekijäe. Työterveyshuotoain mukaan työhönsijoitustarkastukset tuee tehdä töissä, joihin iittyy erityinen sairastumisen vaara tai jotka asettavat erityisiä vaatimuksia terveydee. Lisäksi eräissä muissa aeissa (mm. tartuntatautiaki, aki nuorista työntekijöistä), muissa määräyksissä (esim. ima- ja rautatieiikenne) ja kansainväisissä sopimuksissa (esim. iikenne- ja sukeustyö) on terveydentiaa koskevia vaatimuksia. Lakisääteisten tarkastusten tavoitteena on yeensä suojata työntekijää tai muita työntekijöitä. Työterveyshuotoain perusteea erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaan työhön ei saa käyttää henkiöä, joa on erityinen herkkyys sairastua tässä työssä. Koska tarkastusten aiminyönnistä voi tua sanktioita työnantajae, työntekijä ei myöskään voi kietäytyä akisääteisistä tarkastuksista. Monissa yrityksissä tehdään myös vapaaehtoisia työhönsijoitustarkastuksia, joihin joskus kohdistuu iiankin suuria odotuksia. Uskotaan, että niiden perusteea voidaan sijoittaa ihmiset juuri heidän terveydeeen sopiviin töihin tai että niiden avua voidaan sukea pois työstä seaiset työnhakijat, joia on suuri riski jäädä työkyvyttömyyseäkkeee. Toisaata rikosain (578/ 1995) työsyrjintäpykään (3 ) ja työsopimusain (55/2001) 2 :n perusteea työnhakijaa ei saa iman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa epäeduiseen asemaan terveydentian perusteea. Täaisia painavia syitä voivat oa tianteet, jotka aiheuttavat vaaraa työnhakijae, muie työntekijöie tai asiakkaie tai joissa hakija on työkyvytön aiottuun työhön. On myös hyvä tiedostaa, että terveystarkastusten mahdoisuudet ennustaa sairastumisvaaraa tai työkykyä ovat huonot. Terveystarkastuksessa voidaan öytää sevät fyysiset sairaudet, jotka useimmiten ovat hoidossa eivätkä vättämättä vaikuta työkykyyn. Psyykkiset ongemat jäävät sitä vastoin yhyessä tarkastuksessa usein huomaamatta. Lisäksi tiedetään, että vaikeastikin sairaat voivat seviytyä hyvin töissä, kun taas vaikeuksia voi tua henkiöie, joia on muunaisia, osin terveydentiasta riippumattomia vaikeuksia seviytyä työssään. Nämä taas kokenut työhönottaja pystyy itse arvioimaan käyttäen tarvittaessa apuna ryhmää tai asiantuntijaa. Yrityksen ja työterveyshuoon pitäisi yhdessä sevittää ja sopia seuraavat asiat: Mitä seaisia työtehtäviä on, jotka akien mukaan edeyttävät työhönsijoitustarkastuksia? Tehdäänkö muihin tehtäviin tuevie työhöntuotarkastuksia, ja tehdäänkö ne työhön tuessa vai vasta työsuhteen somimisen jäkeen? Jos tarkastuksia tehdään, ovatko kaikki seviä, mikä niiden merkitys on koko työhönottoprosessissa tuntevatko kaikki vastuunsa? Miten meneteään, jos työhönsijoitustarkastuksen perusteea terveydentian epäiään estävän työhönvainnan tai aiheuttavan työrajoitteita? Miten meneteään, jos työntekijä kietäytyy akisääteisistä tai vapaaehtoisista tarkastuksista? Miten tarkastukset on käytännössä järjestetty? Miten tietosuoja ja tiedonkuku on järjestetty? 14 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

15 Työterveyshuoon järjestäminen Järjestämistavat Työnantaja voi järjestää työterveyspaveut itse (ns. integroitu mai) tai yhdessä toisten työnantajien kanssa. Työnantaja voi myös ostaa paveut yksityisetä ääkärikeskukseta tai terveyskeskuksesta. Jotkut isot yritykset ovat yhtiöittäneet työterveyspaveunsa, jooin ne voivat myydä paveuja myös muie yrityksie. Integroidun main etuna on työterveyshuoon tiivis yhteistyö yrityksen kanssa, minkä seurauksena työterveyshuoto yeensä tuntee muita järjestämisvaihtoehtoja paremmin työpaikan fyysiset oosuhteet, työntekijät ja työskenteyimapiirin ja -kuttuurin sekä toimintatavat ja vaikutuskanavat. Kun toimitaan työpaikan äheisyydessä, työterveysasemaa käynneissä säästetään merkittävästi työaikaa. Yritysten yhteiset työterveysasemat muistuttavat toimintatavoitaan yritysten omia asemia, vaikka maantieteeisistä syistä johtuen yhteistyö ei ehkä aina muodostu yhtä tiiviiksi kuin omae työterveysasemae. Lisäksi sairaustapauksissa matkat työterveysasemae saattavat oa pidempiä. Viime vuosina yhä useammat yritykset ovat uopuneet omasta työterveyshuoosta ja ostavat paveut yksityisetä ääkärikeskukseta. Lääkärikeskusten tarjoamat paveut vaihteevat aadutaan, mikä asettaa asiantuntemusvaatimuksia paveujen ostajae. Yhteistyön tiiviys riippuu pajoti yrityksen aktiivisuudesta. Sairaanhoitojärjesteyt toimivat yksityisissä ääkärikeskuksissa yeensä hyvin. Ajanvarausjärjesteyt ovat joustavia, hoitoon pääsee nopeasti ja tarjoa on monipuoisia erikoisääkäripaveuja, jos niitä hautaan. Kunnaisten terveyskeskusten toiminnassa on hyvin pajon vaihteua. Monet terveyskeskusten työterveysyksiköt toimivat erittäin hyvin. Terveyskeskusten ongemia ovat kuitenkin usein vaihtuva henkiökunta ja riittämättömät resurssit. Terveyskeskukset hoitavat suuren osan pienyrityksistä, minkä vuoksi yritysten määrä terveyskeskusta kohti on huomattavasti suurempi kuin muissa työterveyspaveujen järjestämistavoissa. Sen vuoksi terveyskeskuksesta saatavan paveun aatu riippuu huomattavasti myös yrityksen omasta aktiivisuudesta. Joissakin terveyskeskuksissa suunniteaan tai on toteutettu työterveyshuoon iikeaitostaminen tai eriyttäminen omaksi nettobudjetointiyksiköksi, jooin sen resurssointimahdoisuudet ovat ratkaisevasti paremmat kuin terveyskeskuksen osana. Puoueettomuus, riippumattomuus ja tietosuoja Työterveyshuotoain 5 :n mukaan työterveyshuoon ammattihenkiöiden ja asiantuntijoiden tuee oa ammatiisesti riippumattomia työnantajista, työntekijöistä ja heidän edustajistaan. Tämä merkitsee, että työterveyshenkiöstön tuee perustaa toimintansa yksinomaan asiantuntemukseen, ammatiiseen osaamiseen ja työterveyshuoon eettisiin periaatteisiin. Työterveyshenkiöstön tuee työssään noudattaa samoja eettisiä periaatteita kuin muunkin terveydenhuoon. Koska työterveyshuoto usein toimii puun ja kuoren väissä, siihen kohdistuu muuta terveydenhuotoa kovempia eettisiä paineita. Työterveyshuoto joutuu toimimaan monessa rooissa. Sen asiakkaana on toisaata yritys, joka vastaa kustannuksista ja päättää pave- VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 15

16 ujen ostamisesta. Toisaata asiakkaina ovat työntekijät ja esimiehet, jotka voivat oa joko potiaina tai tarvita työterveyshuoon muuta asiantuntemusta. Näiden asiakasryhmien tarpeet ovat usein eriaisia, vaikkakaan eivät pohjimmitaan ristiriitaisia. Luottamukseisuus on yksi työterveystoiminnan kumakivi. Työntekijöiden tuee voida uottaa siihen, että työterveyshuoto ei toimi työnantajan painostamana. Työnantajan täytyy puoestaan voida uottaa siihen, että työterveyshuoto toimii vain tieteeisen tiedon perusteea eikä työnantajaa mieyttääkseen tai työntekijöiden asianajajana. Tietosuoja Terveydenhuoon yeiset tietosuojavaatimukset koskevat myös työterveyshuotoa. Työterveyshuoon aseman vuoksi sen tietojen suojaus on erityisen suurennusasin aa. Työterveyshuotoaki (15 20 ) määritteee tietojen antamisoikeudet ja -vevoisuudet. Työntekijöiden terveyttä koskevien tietojen saassa pitämisestä säädetään aissa potiaan asemasta ja oikeuksista (785/92) sekä aissa yksityisyyden suojasta työeämässä (759/04). Työterveyshuoossa on tietojen uovuttamiseen iittyviä erityistianteita. Työnantajan tuee antaa työterveyshuooe työstä ja sen muutoksista tietoja, jotka ovat tarpeen työstä aiheutuvan vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi. Työterveyshuoon tuee antaa työnantajae ja tarvittaessa työsuojeuorganisaatioe tiedot terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä niiden perusteea aiheeisista toimenpiteistä. Tiedonantovevoisuus koskee vain seaisia tietoja, joia on merkitystä työntekijän terveyden sekä työoojen terveeisyyden kannata. Työnantajae voidaan imoittaa vain, sovetuuko tai kykeneekö henkiö suunnitetuun työhön vai ei. Mahdoiset työskenteyyn iittyvät rajoitukset on imoitettava siten, ettei terveydentiaan iittyviä yksityiskohtaisia tietoja imaista. Jos työntekijän terveydentia aiheuttaa rajoituksia työhönsijoituksee, työhönsijoituksen suunnitteu edeyttää usein neuvotteuja työterveyshuoon ja työnantajan edustajan kesken. Paras käytäntö täöin on, että työntekijä itse osaistuu keskusteuihin, joissa hänen asioitaan käsiteään. Joka tapauksessa työterveyshuoto tarvitsee työntekijän suostumuksen neuvotteuie. Tietosuojan kannata paras tapa on antaa ausunto todetusta työkyvyttömyydestä (esim. sairausomatodistukset), työkyvyn rajoituksista tai käynnistä terveysasemaa tutkitue, joka toimittaa sen itse työnantajae. Laki edeyttää työhönsijoitustarkastuksia töissä, jotka aiheuttavat erityistä sairastumisen vaaraa tai jotka asettavat erityisiä vaatimuksia terveydee. Terveydetään sopimattomia henkiöitä ei saa käyttää täaisiin töihin. Näissäkään tapauksissa työterveyshuoto ei saa imoittaa todettuja rajoituksia suoraan työnantajae iman työnhakijan suostumusta, eei työsuhde oe vieä voimassa. Työhönotosta vastaavaa henkiöä on vastuu siitä, että sopivuus vaaraiseen työhön on tarkastettu. Työntekijöiden tietosuojan kunnioittamisesta ei missään tianteessa voi tinkiä. Tietosuoja ei kuitenkaan estä järkevää toimintaa, siä kaikkia tietoja voidaan antaa asianomaisen suostumuksea. Käytäntö on osoittanut, että työntekijät yeensä suostuvat työtään, terveyttään ja työkykyään koskevien tietojen antamiseen, jos heidän, yrityksen ja työterveyshuoon väiä vaitsee uottamukseinen imapiiri. Työterveyshuoon kanssa on hyvä keskustea eettisistä ongematianteista ja sopia, miten niissä 16 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

17 toimitaan. Samoin tuisi öytää toimintatavat, joia asiat voidaan järkevästi hoitaa rikkomatta tietosuojaa. Kean korvausperiaatteet Työnantajaa on sairausvakuutusain 29 :n perusteea oikeus saada korvausta Kansanterveysaitokseta (Keata) työterveyshuoosta aiheutuneista tarpeeisista ja kohtuuisista kustannuksista. Korvaus on 60 prosenttia työterveyshuoon (korvausuokka I) ja 50 prosenttia sairaanhoidon (korvausuokka II) hyväksytyistä kustannuksista. Hyväksyttävie kustannuksie on määritety askennaisesti työntekijämäärän mukaan enimmäismäärä. Enimmäismäärä on määritety erikseen akisääteisee toiminnae (korvausuokka I) ja akisääteisen toiminnan isäksi järjestetye sairaanhoidoe ja muue terveydenhuooe (korvausuokka II). Vuonna 2006 enimmäismäärä korvausuokassa I oi 135,40 / henkiö ja korvausuokassa II 203,20 /henkiö. Korvausuokkaan II hyväksytään yeisääkäritasoinen sairaanhoito ja seaiset erikoisääkärien tutkimukset, joissa työterveysääkäri ähettää potiaan erikoisääkärin konsutaatioon ja hoitovastuu säiyy koko ajan työterveysääkäriä. Muita erikoisääkärikäyntejä Kea ei korvaa työterveyshuoon kuuina. Näistä työntekijät voivat hakea tavanomaiset sairausvakuutuskorvaukset. Paveujen hinnoitteu ja askutus Hinnoitteuperiaatteet Paveuja myyvien työterveysyksiköiden hinnoitteuperusteet vaihteevat, mikä vaikeuttaa kustannusten vertaiua. Lisäksi kustannusten ohea pitäisi arvioida paveujen aatua ja toiminnasta saatavaa hyötyä, mikä merkitsee, että paveujen ostajata vaaditaan ainakin jonkintasoista asiantuntemusta. Työterveyspaveujen ukoistaminen ei oe yhtä yksinkertaista kuin siivouksen tai työpaikkaruokaiun. Jos työterveyshuoon hautaan tukevan yrityksen toimintaa, tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja yhteistä suunnitteua, mikä vaatii panostusta myös yrityksetä ja on syytä ottaa huomioon arvioitaessa kustannuksia. Tässä käsiteään vain varsinaisia työterveyshuotopaveuja puuttumatta aboratorio-, röntgen- ja muiden tutkimusten tai toimenpiteiden hinnoitteuun. Ainakin seuraavanaisia hinnoitteuperusteita käytetään: 1. Käyntitaksat erikseen ääkäreie ja työterveyshoitajie. Hinnat on määritety erikseen terveystarkastuksie ja sairaanhoitokäynneie. Taksat voidaan uokitea käynnin vaativuuden mukaan useimmiten kahteen (normaai/ vaativa), joskus useampaankin uokkaan tai käytettävän ajan mukaan. 2. Tuotekohtaiset taksat. Tuotteina voivat oa muun muassa erityyppiset terveystarkastukset, kuntotestit ja ryhmätoiminnat. Tuotekuvauksista (esim. erityyppiset terveystarkastukset) pitäisi imetä ainakin tuotteeseen sisätyvät toimenpiteet ja aboratoriotutkimukset, tuotteen tavoitteet ja mihin tianteisiin sitä soveetaan. 3. Ajankäyttöön perustuva hinnoitteu. Esimerkiksi työpaikkakäynnit, neuvotteut ja yhteistyökokouksiin osaistuminen sekä eriiset projektit hinnoiteaan aina ajankäytön perusteea. 4. Kuukausitaksa myytäessä kokonaisia henkiökuukausia yrityksen käyttöön. VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 17

18 Työterveyshuoosta peritään usein myös ns. perusmaksu tai yeismaksu, joka määräytyy yrityksen henkiöuvun mukaan. Siä katetaan tavaisesti työterveyshuoosta aiheutuva hainnoinen työ, ja se on tavaisesti isompi aaja-aaisessa työterveyshuoossa kuin pekässä akisääteisessä työterveyshuoossa. Hinnastota pitäisi edeyttää, että siinä on sekeästi määritety, mitä perusmaksua katetaan. Osa työterveysyksiköistä paveee puheimitse tai sähköpostitse maksutta, osa askuttaa puheukohtaisesti tai ajankäytön mukaan. Puheinpaveujen askuttaminen on hyvin perustetua. Puheinpaveuun kuuu runsaasti erityisesti työterveyshoitajien aikaa, ja yeensä puheimitse hoidetaan tärkeitäkin neuvotteuja ja tehdään merkittäviä ratkaisuja. Lisäksi esimerkiksi sairauskäyntien korvaaminen puheinsoitoa säästää merkittävästi työntekijöiden aikaa, mikä tuottaa sevää isäarvoa yrityksee. Pekkien taksojen perusteea on vaikea arvioida kustannuksia, koska kokonaiskustannukset riippuvat siitä, minkäaista toiminta on. Hyvään työterveyshuotoon kuuuu monia toimintoja, joita on kuvattu edeä ja joista monet, erityisesti eriaiset työpaikkaan tai yksittäisten työntekijöiden terveystietoihin iittyvät sevitteyt, neuvotteut ja yhteydenpito yrityksiin, ovat aikaa vieviä. Jotta työterveyshuoon toiminta ohjautuisi tarkoituksenmukaiseen suuntaan, hinnoitteurakenteen tuisi turvata, että työterveyshuoto saa myös näistä toiminnoista korvauksen. Muuten vaarana on, että toiminta painottuu iikaa epätarkoituksenmukaisiin suoritteisiin, joia on paras kate. Laskutuksen perusteeksi annettavat tiedot Laskutus perustuu työterveyshuotosopimukseen, jossa on määritety muun muassa, mitä sairaanhoitokuuja työnantaja kustantaa. Työnantajan on pystyttävä vavomaan, että tutkimuksissa noudatetaan sopimusta ja että kaikki työterveyspaveuja käyttäneet ovat yrityksen pakkaistoia. Toisaata työterveyshuoon tietojen antamista rajoittavat tietosuojamääräykset. Suositetava tapa on koota tutkittujen ja hoidettujen henkiöiden nimet ja tehdyt tutkimukset eri uetteoiksi, jooin nimiä ja tutkimuksia ei voi yhdistää. Edeä kuvatuista neuvotteuista sekä muihin työpaikkaan suunnatuista toimista aiheutuvista kustannuksista tuisi saada riittävä erittey. Jotkut yksiköt käyttävät Keaa varten tehtävää karkeaa eritteyä, joka ei vättämättä riitä yrityksie. Esimerkiksi tietojen antamisen ja ohjauksen osata oisi hyvä tietää, onko neuvonnan tarve johtunut työstä tai työooista vai onko se out yeistä terveysneuvontaa tai onko se out ääkärin, työterveyshoitajan, fysioterapeutin vai muun asiantuntijan antamaa. Työpaikkakäynneistä oisi hyvä saada eritetynä itse käyntiin, matkoihin ja raportointiin kuunut aika. Laskutuksen tarkka erittey antaa työnantajae tarkempaa tietoa siitä, mistä kustannukset muodostuvat ja mahdoistavat myös eri paveuntoimittajien toimintatapojen vertaiun. 18 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

19 Yrittäjän työterveyshuoto Yrittäjä voi ostaa myös itseeen akisääteisiä ennataehkäiseviä työterveyshuoon paveuita kuten työpaikkasevityksiä, työooihin ja terveyteen kohdistuvaa neuvontaa, ensiapuvamiuteen iittyvää asiantuntemusta ja terveystarkastuksia (korvausuokka I). Vuoden 2006 austa yrittäjä on voinut järjestää itseeen myös yeisääkäritasoista sairaanhoitoa. Toiminnan pitää perustua työterveyshuoosta tehtyyn kirjaiseen sopimukseen ja sisäöstä aadittuun suunnitemaan. Yrittäjä voi hakea korvausta omista työterveyshuotokustannuksistaan erikseen Kansaneäkeaitoksen paikaistoimistosta heti (viimeistään 6 kk:n kuuttua), kun ne ovat syntyneet. Näiden korvausten osata ei siis tarvitse odottaa tiikauden päättymistä. Korvausta haetaan sevitysomakkeea, jonka työterveyshuoto antaa yrittäjäe täytettyään ensin omakkeen omata osataan. Jos yrittäjä hankkii paveut terveyskeskuksesta, terveyskeskus hakee korvaukset suoraan itseeen ja perii yrittäjätä vain omavastuuosuuden. Korvaus voidaan hakea myös tiikausittain samaa hakemuksea kuin työntekijöidenkin työterveyshuoon korvaukset. Työterveyshuoto voi ohjata yrittäjän myös Kansaneäkeaitoksen järjestämään ja kustantamaan kuntoutukseen. Kuntoutuksen ajata yrittäjä saa Kean kuntoutusrahaa, joka on pääsääntöisesti sairausvakuutuspäivärahan suuruinen. Lisätietoja yrittäjän sosiaaiturvasta, terveydestä ja hyvinvoinnista öytyy Suomen yrittäjien sivuita Tarkempaa tietoa työterveyshuoon korvauksista saa osoitteesta VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 19

20 Työterveyshuotosopimukset ja toimintasuunnitemat Työterveyshuotoaki (6 ) edeyttää, että työnantaja ja työterveyshuotoyksikkö tekevät työterveyshuoon järjestämisestä kirjaisen sopimuksen, josta imenevät työterveyshuoon yeiset järjesteyt sekä paveujen sisätö ja aajuus. Sovittaessa työterveyshuoon järjestämisestä kannattaa sopia myös seuraavista asioista: Miten toimintasuunnitema tehdään? - Miten yrityksen tarpeet kartoitetaan? - Miten tavoitteista sovitaan? Miten toimintasuunniteman toteutumista seurataan? Tietosuojaan iittyvät asiat: - Mitä tietoja ja missä muodossa yritys saa askutuksen pohjaksi? - Mitä tiastoja tai muita tietoja työnantajae annetaan? - Mitä tietä tieto kukee? Yhteistyötavat ja vastuut yhteistyössä Jos paveuja hankitaan osin aihankintana, miten mahdoisten aihankkijoiden toimintaa koordinoidaan? Jos yritys toimii useia paikkakunnia, työterveyspaveuja joudutaan ostamaan useita paveuntoimittajita. Näiden toiminnan koordinointi ja aadun seuranta vaatii sekä panostusta että osaamista. Integroidussa työterveyshuoossa koordinoinnista yeensä vastaa yrityksen oma työterveyshuoto. Kun kaikki työterveyspaveut hankitaan ostopaveuina, voi oa järkevää pyrkiä ostamaan koordinointipaveut jostakin yksiköstä, joka ottaisi toiminnasta kokonaisvastuun. Sopimuksessa pitäisi määriteä aihankkijoie asetettavat vähimmäisvaatimukset. Täaisia voivat oa esimerkiksi yrityksen työterveyshuoon toimintasuunniteman noudattaminen, toiminnan tiastointi ja seuranta sovitua tavaa sekä tiedonkuku sovitua tavaa. Toimintasuunnitema on osa sopimusta. Lain mukaan työterveyshuoosta tuee aatia kirjainen toimintasuunnitema, jonka tuee sisätää työpaikan oosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Tämä merkitsee, että yrityksen tarpeet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon. Mitä aktiivisemmin yrityksessä osaistutaan suunnitteuun ja tavoitteiden määritteyyn, sitä enemmän yritys työterveyshuoostaan hyötyy. Työsuojeun vavontaain perusteea työsuojeuviranomainen ja työsuojeuvatuutettu voivat saada nähtäväkseen työterveyshuotosopimuksen. Työnantajan omassa työterveyshuoossa sopimusta vastaa työnantajan kuvaus työterveyshuoosta, esimerkiksi toimintasuunnitema. 20 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

21 Työterveyspaveujen ostaminen Työterveyspaveujen tehokas käyttö vaatii yrityksitä osto-osaamista, suunnitteua sekä aktiivista panostusta yhteistyöhön. Yrityksessä on päätettävä, mitä hautaan: hautaanko vain täyttää ain minimivaatimukset, tarjota henkiöstöe hyvät sairaanhoitopaveut vai hautaanko työterveyshuoon tukevan henkiöstön työkyvyn säiymistä ja siten auttavan yritystä työkyvyttömyyskustannusten hainnassa. Viimeksi mainittu vaatii huomattavasti enemmän työterveyshuoota mutta myös yrityksetä. Jos yrityksessä ei oe haua tai voimavaroja yhteistyöhön ja tarvittaviin joustoihin työjärjesteyissä, työterveyshuotoon sijoitetuista kustannuksista ei myöskään saada täyttä hyötyä. Työterveyshuoon kustannusten vertaiu etukäteen on ähes mahdotonta. Todeiset kustannukset riippuvat oeeisesti toiminnan sisäöstä, ja siitä taas riippuu, mitä saadaan aikaan. Siksi tarjouksia pyydettäessä ja arvioitaessa kannattaakin kiinnittää päähuomio toiminnan sisätöön. Kustannusten minimointi saattaa pahimmiaan johtaa myös hyödyn minimointiin. Käytännössä oeeisinta on työterveyshenkiöstön ammattitaito, aktiivisuus ja yhteistyökyky, joita on mahdoton etukäteen arvioida. Yrityksen kannattaa seurata työterveyshuotonsa aatua jatkuvasti. Tärkeitä vaiheita ovat toiminnan suunnitteu ja toimintasuunniteman toteutumisen seuranta, jooin yritys voi tuoda esiin tarpeitaan ja odotuksiaan ja arvioida toiminnan toteutumista omata kannataan. Jatkuva paautteenanto ja tiivis vuoropuheu yrityksen ja työterveyshuoon väiä parantaa keskinäistä ymmärtämystä ja yhteistyön aatua. Ehdotus tarjouspyynnön sisäöksi Kuvaus yrityksestä ja toivotuista työterveyshuoon painopisteistä Sevityspyyntö seuraavista: Työterveyshuotohenkiöstön ammattihenkiöt ja asiantuntijat Minkäainen erikoiskouutus yrityksee nimettävää työterveysääkäriä ja -hoitajaa on? Onko käytettävissä tarvittaessa työfysioterapeutin ja psykoogin asiantuntemusta? Työkyvyn hainta Minkäaista tietoa on tuotettavissa työkyvyn hainnan tueksi? Miaista yhteistyötä kuntoutusasioissa on saatavissa? - miten tunnistetaan henkiöt, joia saattaa oa ongemia työssä seviytymisessä? - miten yhteistyö ehdotetaan toteutettavaksi? Paveutarjonta Lyhyt kuvaus ennataehkäisevän työterveyshuoon paveuista Miten sairaanhoito järjestetään, mikäi yritys hauaa ostaa sairaanhoitopaveuita? VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 21

22 Paveujen saatavuus Mikä on terveyshuotopaveujen etäisyys yrityksestä? Miaiset jonotusajat sairausvastaanotoie on? Hinnoitteuperiaatteet, ks. s. 17 Tietosuojakysymykset, ks. s. 16 Mitä tietoja ja missä muodossa on mahdoista saada askutuksen pohjaksi? Miten tiedonkuku työterveyshuoon ja yrityksen väiä järjestetään? Jos paveuja hankitaan osin aihankintana, miten aihankkijoiden toimintaa koordinoidaan? Laadunvavonta Onko käytössä järjestemä, joa aatua vavotaan? Miten toimintasuunniteman ja kustannusarvion toteutumista seurataan? Miten yritys voi osaistua paveujen arviointiin ja seurantaan? LKT, dos. Mari Antti-Poika toimii Varman ammatiisen kuntoutuksen asiantuntijaääkärinä ja yhtiön asiakasyrityksieen kehittämän Evita-työhyvinvointimain asiantuntijaryhmän jäsenenä. Hän on työterveyshuoon ja työääketieteen erikoisääkäri, joka on aikaisemmin toiminut työterveyshuoon kouutus- ja asiantuntijatehtävissä Työterveysaitoksessa. 22 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto

23 VARMA - Yritys ja työterveyshuoto 23

24

25 1604/01.08 Keskinäinen työeäkevakuutusyhtiö Varma Puhein Postiosoite PL 1, VARMA Käyntiosoite Annankatu 18, Hesinki ( akaen Samisaarenranta 11) Kotipaikka Hesinki Y-tunnus Internet

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6. KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki HENKILÖSTÖVIESTINTÄ MUUTOKSESSSA Kuntamarkkinat 11. 12.9.2013 MUUTOS, MUUTOS, MUUTOS Muutos on jatkuvaa ja oemassaoon edeytys Organisaation kyky muuttua on mainetekijä vetovoima sisäiset ongemat kantautuvat

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri Osaisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspääikkö Mirja Wihuri SALLI OSALLISUUS! IsoVakeinen 28.3.2012 Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö Nykytianne Tuevaisuus Miten edetään UUSI PALVELUALUMALLI

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Mitä kuuuu kehittämistyöeni? YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Annukka Jämsä-Taskinen apuaisosastonhoitaja, toimintaterapeutti Kuopion kaupunki

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski Kuopion kaupunki Terveydenhuoon paveuaue www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-30.11.2014 Päätoteuttaja: Kuopion kaupunki perusturvan ja terveydenhuoon paveuaueet Osatoteuttajat:

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2008 akaen. Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjäe eduista turvaa tapaturmien varata Yrittäjä on yeisen sairausvakuutuksen korvausten varassa, jos työssä, työmatkaa tai vapaa-aikana

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot MobiePay soveuksen sopimusehdot MobiePay by Danske Bank on mobiiiaitteisiin adattava Danske Bank Oyj:n maksuväine (jäjempänä MobiePay-soveus) sähköistä rahansiirtoa varten. Näitä sopimusehtoja soveetaan

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Hesingin kaupungin taoushaintopaveu tiedottaa 2 26.5.2009 Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon... 1 Kaupunkiyhteinen toimintatapa tiauksesta maksuun... 2 LASKE-esisevitys

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS

IUSEOV IRASTO - r'e NJUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS ~ IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'~ CRIAN 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS OY ARKKITEHTITOIMISTO KARI VAASA..98 KYYHKYNEN ARKITEKTBYRÅ AB SISÄLLYSLUETTELO 0. Yeistä.

Lisätiedot

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013 NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE Nisiä-neuvotteukunnan kokous 27.2.2013 LÄHTÖKOHDAT Hankesuunnitema 2008 Suunnitemasta toteutunut v. 2009 aikana paveukeskuksen kotihoitotiojen peruskorjaus / Oukan

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 9.-10.9.2014 Ouu Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS YHTEISTYÖ - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 8.-9.10.2014 Tampere Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6 Työterveyshuolto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 ISBN 952 00 1155 2 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy Tampere, 2003 Sisällys Mitä

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9.

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9. 3 2008 2.9.2008 Hesingin kaupunki Taous- ja suunnitteukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Pakanaskenta hoitaa pakat maksuun ajaaan sekä pakkatiedot verottajae, eäkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla

Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla Hyvä asiakkaamme 3 Työssä jatkaminen kannattaa 4 Onnistumisen edellytyksiä 6 Luottamus Tiedottaminen Lainmukaisuus Riittävä

Lisätiedot

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA Sosiaaityöntekijä Kirsi Koivistoinen Lapsiperhepaveut/poiisin sosiaaityö LASTENSUOJELU JA VALVONTARANGAISTUS Taustaa 9/2013 ähtien

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5 Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI Vatakunnainen seminaari kotityöpaveuyrittäjie / -ammattiaisie 9.10.2013 Oavi Korteainen Sosiaai- ja potiasasiamies 2 KOTITYÖPALVELUJEN

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja uo terveeisen sisäimaston 1 E nergiansäästöä voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. Maapaon imaston ämpiämisen ja kasvihuoneimiön torjuminen ovat tuevaisuuden

Lisätiedot

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Sähköisessä muodossa olevista pysyvään säilytykseen määrätyistä asiakirjoista otetaan paperitulosteet.

Sähköisessä muodossa olevista pysyvään säilytykseen määrätyistä asiakirjoista otetaan paperitulosteet. ROVASTIKUNTA-ARKISTON ARKISTOSÄÄNTÖ 1. Rovastikunnan asiakirjahainto ja arkistotoimi Rovastikunta on itsenäinen arkistonmuodostaja. Rovastikuntakokous akkautettiin hiippakuntahainnon uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Kansaaistoiminnan nykytian kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyseyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö ASSUU KUOPIOSSA-LÄHIÖHANKE SATEENVARJO / KASVUALUSTAHANKE

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

(c) Smartphone Solutions Oy

(c) Smartphone Solutions Oy Sisällysluettelo: 1 Etätyö Malliorganisaatiossa... 3 2 Etätyötehtävät... 3 3 Etätyöstä sopiminen... 4 4 Etätyön kesto ja laajuus... 4 5 Palvelusuhteen ehdot etätyön aikana... 5 5.1 Yleistä... 5 5.2 Työaika

Lisätiedot

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi Tasa-arvoa oppiaitoksiin - Toimintamaeja tasa-arvosuunnitteun tueksi Työryhmä Lehtinen Saia (siht.), Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika,

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Työterveyshuolto 2018

Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Lexmarkin suojausominaisuudet ratkaisujen käyttöönoton sisältäviin tulostimiin ja monitoimilaitteisiin

Lexmarkin suojausominaisuudet ratkaisujen käyttöönoton sisältäviin tulostimiin ja monitoimilaitteisiin Lexmarkin suojausominaisuudet ratkaisujen käyttöönoton sisätäviin tuostimiin ja monitoimiaitteisiin Paranna yrityksesi asiakirjojen ja tietojen suojausta Organisaatiosi täytyy pystyä haitsemaan verkkoaitteita

Lisätiedot