Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7"

Transkriptio

1 Kirsi Aia Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:7

2 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 2 Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Sisätö Kirjoittajan esittey Tiivistemä Current status of chid impact assessment deveopment in Finand Lapsiasiavatuutetun esipuhe Johdanto Kirsi Aia, Ediva Oy Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:7 Jukaisija Lapsiasiavatuutetun toimisto Vaasankatu 2, Jyväskyä Puhein: Faksi: Sähköposti: Taitto Workshop Päviä Oy Kannen kuva Pixmac ISSN-L ISSN (verkkojukaisu) ISBN (PDF) PDF jukaistu verkossa Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite Tutkimuksen vaiheet Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä tiedonhaku Tutkimuksen kansainen ja kansainväinen osa Tutkimuksen ohjausryhmä ja rahoitus Tutkimuksen kansainväiset yhteydet Lapsivaikutusten arviointi: käsite, ohjaus ja toimijat Lapsivaikutusten arviointi käsitteenä Lapsivaikutusten arviointi apsen edun toteuttajana Lapsivaikutusten arviointia ohjaavat ait Lapsivaikutusten arviointi asiakirjoissa ja ohjemissa Lapsivaikutusten arvioinnin keskeisiä kansaisia toimijoita ja kehittämistyötä Vationhainto Kuntaiitto ja kunnat Kirkkohaitus Lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt Lapsivaikutusten arvioinnin kansainväisiä toimijoita ja kehittämistyötä UNICEF Chid Rights Information Network CRIN Eurochid Save the Chidren Lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen Lapsivaikutusten arviointi osana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia Lapsivaikutusten arviointi toimintana: miksi, missä, mioin, miten ja kuka? Lapsivaikutusten arvioinnin kansaisia maeja Suomen apsiasiain toimikunnan mai Stakesin mai Terveyden ja hyvinvoinnin aitoksen työväine kuntapäätöksiin Lapsivaikutusten arvioinnin kansainväisiä maeja Ruotsin mai Skotannin SCCYP-mai Engannin mai akiehdotusten apsivaikutusten arviointiin Uuden-Seeannin mai Kanadan Brittiäisen Koumbian mai Irannin mai maahanmuuttajaperheie

3 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 3 4 Kansainen apsivaikutusten arviointi: kyseytutkimuksen tuoksia Lapsivaikutusten arvioinnin käsite Lapsivaikutusten arvioinnin määrittey Lapsivaikutusten arvioinnin yhtenäisemmän määritteyn tarve Järjestöjen apsivaikutusten arviointiin iittyvä kansainen toiminta Järjestöjen kansainen toiminta Järjestöjen yhteistyötahot kansaisessa toiminnassa Lapsivaikutusten arvioinnin ainsäädännöinen kehittäminen Lapsivaikutusten arvioinnin organisointi ja hainnoinen sijoittuminen Järjestöjen apsivaikutusten arviointiin iittyvä kansainväinen toiminta Järjestöjen kansainväinen toiminta, toimintamuodot ja yhteistyötahot Kansainväisen yhteistyön kehittäminen Suomen opit kansainväisestä yhteistyöstä Keskeisin kehittäjätaho kansainväisesti Yhteenveto kansaisen osatutkimuksen vastauksista Kansainväinen apsivaikutusten arviointi: kyseytutkimuksen tuoksia Lapsivaikutusten arviointi osana yhteiskunnaista päätöksentekoa Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä ainsäädäntö ja muu ohjaus Lapsivaikutusten arvioinnin organisointi ja koordinaatio Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä tutkimus Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä kehittämistyö Haasteita ja kohdattuja ongemia Lapsivaikutusten arvioinnin tueva kehittyminen Yhteenveto kansainväisen osatutkimuksen vastauksista Pohdinta: mitä opimme? Lapsivaikutusten arviointi käsitteenä ja sen määrittey Lapsivaikutusten arvioinnin normi- ja ohjemaohjaus Kansaisia toimijoita ja kehittämistyötä Lapsivaikutusten arvioinnin hainnoinen organisointi Yhteistyön hyödyntäminen ja tehostaminen Kansainväinen peiaus Lapsivaikutusten arvioinnin haasteita Lapsivaikutusten arvioinnin kansaiset kehittämistarpeet Lähteet Internetviitteet Kirjaisuusviitteet Lakiviitteet Liitteet Liite 1: Tutkimuksen tiedonhaun koontia Liite 2: Tutkimuksen kansaisen osan kyseyomake Liite 3: Tutkimuksen kansaisen kyseyn vastaajatahot ja vastanneet Liite 4: Tutkimuksen kansainväisen kyseyn vastaajatahot Liite 5: Tutkimuksen kansainväisen osan kyseyomake Liite 6: Tutkimuksen kansainväiseen kyseyyn vastanneet Liite 7: Tutkimuksen kansaisen osion joidenkin vastaajatahojen yeinen kansainväinen yhteistyö Liite 8: Skotannin haituksen GIRFEC -ähestymistapa

4 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 4 Aia, Kirsi: Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia. Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:7 Tiivistemä Tutkimuksen Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia tarkoituksena oi tuottaa tietopohjaa eri kansaisten tahojen käyttöön suomaaisen apsivaikutusten ennakoinnin ja arvioinnin sekä organisoinnin ja menetemien kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oi sevittää apsivaikutusten arviointiin iittyvää käsitteen määritteyä, ainsäädäntöä, hainnointia sekä myös apsivaikutusten arvioinnin käyttämistä osana yhteiskunnaista päätöksentekoa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oi miaista tutkimusta ja kehittämistä sekä yhteistyötä on asian iittyen tehty. Tutkimuksen toimeksiantajana oi Lasten, nuorten ja perheiden poitiikkaohjema. Tutkimus on saanut apurahan myös Ai Paasikiven säätiötä. Kirsi Aia on peruskouutuksetaan astentarhanopettaja ja kasvatustieteen maisteri. Väitöskirja varhaiskasvatuksen aadun ohjauksesta vationhainnossa on viimeisteyvaiheessa. Kirsi Aia työskenteee kehitysjohtajana kouutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaan keskittyvässä yrityksessään Ediva Oy:ssä Lahdessa. Aiaa on vahva työkokemus varhaiskasvatuksen ja opetuksen eriaisista kunnaisista perus- ja johtotehtävistä. Vationhainnossa Aia on työskenneyt Stakesin sekä sosiaai- ja terveysministeriön asiantuntijatehtävissä. Kirsi Aian erityisosaaminen iittyy aadun, arvioinnin ja ohjauksen kysymyksiin, joiden myötä kiinnostus apsivaikutusten arviointiin ja sen kehittämiseen sekä tutkimiseen on ähtenyt iikkeee. Yhteystiedot: Kirsi Aia puh Tutkimus toteutui komen vaiheen kautta vuoden 2010 aikana. Tiedonkeruuvaihe tuotti kansaista ja kansainväistä tietoa apsivaikutusten arvioinnista. Tutkimuksen toiseen vaiheeseen iittyvä kysey suunnattiin kaksitahoisesti sekä kansaisie että kansainväisie tahoie. Kansaisen kyseyn vastaajiksi vaikoituivat keskeiset apsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt; Mannerheimin Lastensuojeuiitto, Lastensuojeun Keskusiitto, Suomen Unicef, Peastakaa Lapset ja Vammaisten asten ja nuorten säätiö. Lisäksi kansainen kyseyomake meni vastattavaksi Kirkkohaitukseen, Kuntaiittoon ja Lasten Paramenttiin. Kansainväinen kysey toimitettiin vastattavaksi seitsemään maahan apsi- ja perhetyöstä vastaaviin ministeriöihin ja apsiasiavatuutetuie. Tutkimuksen kohdemaat oivat pohjoismaista Ruotsi ja Norja, Euroopasta Enganti, Skotanti ja Hoanti, sekä Euroopan ukopuoeta Kanadan kome provinssia ja Uusi-Seeanti. Tutkimuksen komas vaihe tuotti aineiston anayysin ja raportin. Tutkimus esittää tuoksenaan aajan tiedonhaun ja kyseyjen tuostuksen sekä niihin pohjautuvat apsivaikutusten arvioinnin kansaiset kehittämistarpeet. Tutkimuksen tuoksena raportoidaan apsivaikutuksen arvioinnin käsitteen määritteyyn iittyvää pohdintaa ja teeman näkymistä kansaisessa ainsäädännössä sekä vationhainnon ohjaavissa asiakirjoissa ja ohjemissa. Tuoksena tuotetaan koottua tietoa apsivaikutusten arvioinnin keskeisistä kansaisista ja kansainväisistä toimijoista, kehittämis- ja tutkimustyöstä ja toteuttamismaeista. Kansaisen tianteen kartoitus tuo esiin näkymän siitä, että apsivaikutusten arviointi kaipaa tuekseen käsitteeistä hatuunottoa sekä rakenteiden ja vastuutahojen määrittämistä. Kehittämistarpeiden mukaan apsivaikutusten arvioinnin tietoisuutta ja tiedotusta tuisi isätä esimerkiksi kouutusten ja oppaiden muodossa. Lapsivaikutusten käyttöönoton edistäminen eritasoia kaipaa monimuotoista ohjausta ja tukea. Eri toimijoiden, niin kansaisten kuin kansainväisten tahojen yhteistyötä tuisi edistää, verkostoivan työtavan ja tiedon koordinaation avua voitaisiin tehokkaammin hyödyntää apsivaikutusten arviointiin iittyvä osaaminen ja asiantuntemus sekä sen evittäminen. Lapsivaikutusten arviointi edeyttää kehittyäkseen myös isääntyvää menetemien kehittämistä ja tiedontuotannon isäämistä, muun muassa monitahoista tutkimusta.

5 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 5 Aia, Kirsi: Chid Impact Assessment Nationa and Internationa Approaches. Pubications of the Office of the Ombudsman for Chidren 2011:7. Current status of chid impact assessment deveopment in Finand In Finand, the best interests of a chid have been we secured both at enactment eve and in the services provided; however, there is aways potentia for improving our attitudes towards chidren. There is room for deveopment in the practices of istening to chidren. In addition to egisation, chid impact assessment (CIA) has in recent years been added to severa significant documents in pubic administration as we as to the contents and recommendations presented in various agendas (for exampe, the Government Programme, Chid and Famiy Poicy, Deveopment Programme for Chid and Youth Poicy, and Nationa Deveopment Pan for Socia and Heath Care Services). Considering this background, chid impact assessment has progressed in Finand and, itte by itte, become more common as part of socia decision-making. One indicator of chid impact assessment becoming more commonpace is that it is currenty being deveoped by many parties and at severa eves in Finand. A number of ministries have both individua and joint projects and deveopment work (impact assessment as part of egisation preparation, piot projects in the chid impact assessment of egisation, etc.). The Nationa Institute for Heath and Wefare has gathered onine materia on various impact assessments and the guidebook pubished by The Nationa Research and Deveopment Centre for Wefare and Heath (STAKES; Taskinen 2006) has become a widey used basic source. The Ombudsman for Chidren hods an important roe as a promoter of CIA, as he/she keeps the issue active in socia debate and in his/her own statements, as do organisations carrying out chid and famiy work by promoting in their statements the deveopment and use of various CIA modes both in pubic administration and ocay. The Evangeica Lutheran Church of Finand is currenty in the process of renewing its own egisation and is bringing chidren s interests and chid impact assessment to the forefront as part of this process. The Association of Finnish Loca and Regiona Authorities and individua municipaities are aso essentia parties invoved in the deveopment of chid impact assessment. For instance, The Association of Finnish Loca and Regiona Authorities has prepared a guidebook on anticipatory assessment in municipa decision-making, to be competed in Municipaities pay an important roe in the experimenta activities and deveopment of CIA, but the competence of municipa actors, as we as the incusion of CIA in municipa strategy work, needs to be promoted further. There are severa municipaities that have impemented chid impact assessment toos, however mainy in sma scae projects. As a phenomenon, chid impact assessment has atey become famiiar in many sectors in Finand; awareness of the issue is better and broader. Now that the concept has been grasped, assessment knowedge has aso been transferred into practica measures, itte by itte. Consequenty, nationa and oca modes have been created to assist in the performance of this assessment. To summarise, it can sti be stated that chid impact assessment at practica eve continues to be a somewhat new and unfamiiar cause both in pubic administration and at oca eve. Further deveopment is needed before chid impact assessment becomes mainstream. Based on the mode prepared by the Finnish Nationa Committee on the Rights of the Chid, STAKES (The Nationa Institute for Heath and Wefare) pubished a guidebook on chid impact assessment in The mode provides a concrete and innovative too that is based on cear, specific questions. The guidebook contains a 6-step mode that emphasises the priority of chidren s best interests in a decision-making reated to chidren. An Engish transation of the STAKES mode is avaiabe at: In 2010, The Nationa Institute for Heath and Wefare pubished a too for CIA in municipa decision-making for specifying the aforementioned STAKES mode. The too is meant to be used in municipa anticipatory assessment and sef-assessment in order to promote the we-being of chidren, youth and famiies, as we as to pan, deveop and evauate services. The too heps identify processes that take pace in various administrative fieds and affect a chid s and famiy s ives. The mode emphasised the reguar performance of chid impact assessment as part of norma work. This too was deveoped in connection to a arger structura reform of services in the municipaity of Äänekoski.

6 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 6 Lapsiasiavatuutetun esipuhe Päätösten apsivaikutusten arviointi on 2000-uvun aikana edennyt pienin askein suomaaiseen yhteiskuntaan. Näistä askeista ja nykytianteesta Suomessa sekä kansainväisesti kertoo Kirsi Aian tärkeä tutkimusraportti. Lapsiasiavatuutetun toimisto jukaisee mieeään tämän Vationeuvoston asten, nuorten ja perheiden poitiikkaohjeman sekä Ai Paasikiven säätiön rahoittaman työn tuokset. Päätösten apsivaikutusten arviointi on tapa tarkastea asten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena, apsia ja myös heidän perheitään kuunneen ja osaistaen. Ajatteutavan moottorina on out YK:n Lapsen oikeuksien yeissopimus, jossa vevoitetaan päättäjiä hakemaan eriaisissa tianteissa apsen ja asten kannata parhaita ratkaisuja. Lapsen etua ei voida saada sevie iman että oaan kiinnostuneita asten ja nuorten omasta näkökumasta. Lapsen paras ei oe aina hänen oman mieipiteensä mukainen ratkaisu, mutta siitä huoimatta näkemykset tuee aina sevittää ja ottaa mahdoisuuksien mukaan huomioon. Kirsi Aian raportti osoittaa, että päätösten apsivaikutusten arvioinnin ja ennakoinnin aajempi käyttöönotto odottaa kansainväisestikin vieä yhteisiä maeja. YK:n apsen oikeuksien komitea on toki suosittanut, että apsivaikutusten arvioinnin sovetamisen tuee aina kuuua sopimuksen kansaiseen täytäntöönpanoon. Suomessa apsivaikutusten arvioinnin edistäminen on out 2000-uvua yksittäisten apsen oikeuksiin sitoutuneiden virkamiesten, poiitikkojen, tutkijoiden ja järjestöaktiivien varassa. Onneksi heitä on öytynyt niin vation, kuntienkin kuin seurakuntienkin päätöksenteosta uvua on aika vakinaistaa apsivaikutusten ennakointi ja arviointi osaksi jukisten ja yhteisten päätösten vamisteua. Tähän tarvitaan vevoittavaa ainsäädäntöä mutta myös pajon kouutusta ja hyvien toimintamaien kokeiua ja evittämistä. Päättäjä voi jäädä miettimään, miksi päätöksiä pitäisi tarkastea juuri asten ja apsen edun näkökumasta? Eivätkö kaikkien ihmisten näkökumat ja edut oe yhtä tärkeitä? Minkä muiden ihmisryhmien etua on tarpeen arvioida? YK:n apsen oikeuksien sopimus, jonka Suomen eduskunta on vuonna 1991 ratifioinut, on somittu turvaamaan asten erityisiä etuja, koska apset ovat haavoittuvia ja turvattomia ja usein aikuisen armoia. Periaate on out YK-päätöksenteossa voimassa jo pitkään ennen apsen oikeuksien sopimusta. Jo vuoden 1959 apsen oikeuksien juistuksessa todetaan että apsi ruumiiisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojeua ja huoenpitoa siihen uettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jäkeen. Lasten näkökumat tarvitsevat erityistä sevittämistä myös siksi, että he eivät oe äänestäjiä ja siten suoraan edustettuna päätöksenteossa. Vanhemmat ovat tärkeitä asten asioiden viestinviejiä mutta asten oman arjen näkökuma ei oe sama asia kuin vanhempien mieipide. Päätösten apsivaikutusten ennakointi vaatii päättäjätä aikaa ja vaivaa. Mutta asiaa voi miettiä myös sitä kannata, mitä hyötyä ja ioa on apsen edun arvioimisesta ja siihen iittyvästä asten omien mieipiteiden sevittämisestä. Kun asten omia näkemyksiä sevitetään ja niistä oaan kiinnostuneita, apset kokevat, että heitä arvostetaan. Mukana oeminen ja kuuuksi tueminen kiinnittää yhteisöön. Lasten osaistuminen aktivoi myös vanhempia. Lasten suojeun ja hyvien paveuiden järjestämisen tavoitteet onnistuvat paremmin, kun tiedämme mitä apset itse ajatteevat asioista. Aikuiset osaavat tehdä parempia päätöksiä sioin kun asten omasta näkökumasta oaan seviä. Lapsivaikutusten arviointi on yksi näkökuma päätösten ns. ihmisvaikutusten arviointiin. Pitkään on jo sevitetty päätösten ympäristövaikutuksia ja taoudeiset vaikutukset ovat aina päättäjien mieessä. Onpa vaadittu sevitettäväksi päätösten yritysvaikutuksiakin. Lapsen edun arviointi voi oa tienraivaajana ja esimerkin näyttäjänä myös muiden erityisryhmien näkökumie. Päätösten arviointi tietoisesti apsen edun kannata tuo avoimuutta ja äpinäkyvyyttä päätöksentekoon ja sen vamisteuun. Se edistää näin hyvää haintoa. Voipa sitä pitää myös nykyisin pajon korostetun asiakkaan ja käyttäjän näkökuman vahvistumisena. Lapsen edun arviointi on jatkuvaa vuorovaikutusta apsen kanssa, apsen näkökuman arvostamista, aikuisen vastuun ja vevoisuuksien muistamista, parhaan mahdoisen asiantuntemuksen hyödyntämistä sekä tinkimätöntä apsen ihmisoikeuksiin sitoutumista. Lasten asiat eivät oe yksinomaan aikuisten huoenaiheita vaan useimmiten ioisia ja aikuisie uutta opettavia. Jyväskyässä Maria Kaisa Aua, apsiasiavatuutettu

7 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 7 Johdanto Lapsivaikutusten arviointia kehitetään Suomessa tää hetkeä monitahoisesti. Kehittämistyötä tehdään vationhainnossa, kuntatasoa, seurakunnissa sekä komannea sektoria. Tavoitteena on kehittää apsivaikutusten arviointia menetemäksi yhteiskunnaiseen päätöksentekoon. Lapsivaikutusten arvioinnin kautta on tarkoituksena myös vatavirtaistaa Yhdistyneiden Kansakuntien apsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen, jonka Suomi on ratifioinut vuonna Suomaaisen apsivaikutusten arvioinnin tueksi on kaivattu tietoa apsivaikutusten arvioinnin toteuttamisesta ja kehittämisestä kansaisesti, muissa pohjoismaissa, Euroopassa ja aajemmin kansainväisesti. Tutkimuksen Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia tarkoituksena oi tuottaa tietopohjaa eri kansaisten tahojen käyttöön suomaaisen apsivaikutusten ennakoinnin ja arvioinnin sekä organisoinnin ja menetemien kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oi sevittää apsivaikutusten arviointiin iittyvää käsitteistöä, ainsäädäntöä, organisointia ja koordinointia sekä myös apsivaikutusten arvioinnin käyttämistä osana yhteiskunnaista päätöksentekoa suomaaisissa keskeisissä apsi- ja perhetyötä tekevissä järjestöissä sekä seitsemän maan apsiasiavatuutettujen ja ministeriöiden toiminnassa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oi miaista tutkimusta ja kehittämistyötä sekä yhteistyötä on tehty niin kansaisea kuin kansainväiseäkin tahoa. Tutkimuksen raportti sisätää kuusi ukua. Raportin ensimmäinen uku esitteee tutkimuksen tarkoituksen, tavoitteet ja toteuttamisen. Toinen uku avaa apsivaikutusten arviointia käsitteeisesti, sen ohjausta ainsäädännöisesti sekä apsivaikutusten arvioinnin esiintymistä eriaisissa vationhainnon ohjemissa ja asiakirjoissa. Lisäksi toisessa uvussa tuodaan esiin apsivaikutusten arviointi apsen edun toteuttajana. Raportin komas uku keskittyy avaamaan apsivaikutusten arviointia toimintana ja sen toteuttamista. Luvussa tarkasteaan apsivaikutusten arvioinnin yhteyttä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja yritetään yhyesti vastata miksi, missä tianteissa, mioin, kenen toimesta ja miten apsivaikutusten arviointia tuisi toteuttaa. Toisen ja komannen uvun yhteisenä tavoitteena on out kuvata tutkimuksen tiedonhaun kautta mahdoisimman kattavasti kansaisten eri toimijoiden tekemä tämänhetkinen työ ja kehittämistoiminta apsivaikutusten arvioinnin osata. Suomaaisen kehittämistyön peiiksi on kuvattu kansainväisiä toimijoita, kansainväisiä apsivaikutusten arvioinnin maeja ja mieenkiintoista kehittämistyötä. Luvut nejä ja viisi ovat tutkimuksen kuuuneen kyseyn tuosuvut. Tuokset esitetään kyseyomakkeiden teemojen mukaisesti. Moempien ukujen opussa on yhteenveto tuoksista. Raportin viimeiseen, kuudenteen ukuun on kirjattu tutkimuksen pohdintaa; mitä opimme tutkimuksesta suomaaisen apsivaikutuksen arvioinnin kehittämiseksi. Tuosten kansainväisen peiauksen isäksi kuudes uku esittää kansaiset apsivaikutusten arvioinnin kehittämistarpeet. Tutkimusraportin opusta öytyvät ähteet ja iitteet. Tämän tutkimuksen mahdoistumisesta hauan osoittaa kiitokseni komee tahoe. Kiitän Ai Paasikiven Säätiötä saamastani tutkimusapurahasta sekä Lasten, nuorten ja perheiden poitiikkaohjemaa toimeksiannosta tämän tutkimuksen tekemiseksi. Lisäksi tutkimuksen ohjausryhmä on antanut tarvitsemaani tukea tutkimuksen toteuttamiseksi. Toivon, että tutkimus ja sen tuokset hyödyttävät suomaaisen apsivaikutusten arvioinnin kehittämisessä ja edistämisessä.

8 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 8 1 Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen 1.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite Tutkimuksen Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia tarkoituksena oi tuottaa tietopohjaa eri kansaisten tahojen käyttöön suomaaisen apsivaikutusten ennakoinnin ja arvioinnin sekä organisoinnin ja menetemien kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oi sevittää apsivaikutusten arviointiin iittyvää käsitteen määritteyä, ainsäädäntöä, organisointia ja koordinointia sekä myös apsivaikutusten arvioinnin käyttämistä osana yhteiskunnaista päätöksentekoa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oi miaista tutkimusta ja kehittämistyötä sekä yhteistyötä on asian iittyen tehty. 1.2 Tutkimuksen vaiheet Vaihe aikatauu Vaiheen sisätö Vaihe 1 Kevät 2010 tiedonkeruu TIEDONKERUU tutkimuksen kohderyhmien vainta kyseyomakkeen aatiminen Vaihe 2 Kesä ja akusyksy 2010 aineiston kerääminen kyseyjen avua KYSELYTUTKIMUS aineiston anayysin aoittaminen Vaihe 3 Syksy 2010 aineiston anayysi ANALYYSI JA raportointi RAPORTOINTI hankkeen päättäminen tiedottaminen (kevät 2011) Tauukko 1. Tutkimuksen toteuttamisen vaiheet. Tutkimus sisäsi kome vaihetta, 1) tiedonkeruun ja 2) kyseytutkimuksen toteuttamisen sekä 3) tuosten anayysin sekä raportoinnin. Vaiheet on kuvattu oheisessa tauukossa (Tauukko 1). Ensimmäinen vaihe toteutui aajana kotimaisena ja kansainväisenä apsivaikutusten arvioinnin teemaan iittyvänä tiedonkeruuna. Tiedonkeruun tavoitteena oi hakea taustatietoa raportin kirjoittamista ja tutkimuksen toisen vaiheen ei kaksiosaisen kyseytutkimuksen toteuttamiseksi. Komas vaihe, joka ajoittui syksyyn 2010, sisäsi aineiston anayysin ja raportin kirjoittamisen. Komanteen vaiheeseen kuuuu myös raportin sisäöstä tiedottaminen vuoden 2011 puoea. 1.3 Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä tiedonhaku Tiedonhaun vaihe toteutui kevään 2010 aikana ja sen tavoitteena oi mahdoisimman aajan tiedonkeruun tekeminen apsivaikutusten arvioinnista niin kansaisesti kuin kansainväisestikin. Tiedonhakua tehtiin eri jukaisu- ja tietokannoista ja internetistä. Tiedonhaun kautta etsittiin muun muassa apsivaikutusten arviointiin iittyviä tutkimuksia, sevityksiä, hankkeita ja muuta kehittämistyötä. Lisäksi haettiin apsivaikutusten arviointiin kohdistuvaa ainsäädäntöä ja kirjaisuutta. Tiedonkeruun tavoitteena oi saada aajati taustatietoa Suomessa ja muuaa tehdystä apsivaikutusten arviointiin iittyvästä toiminnasta ja arviointia tekevistä tahoista.

9 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 9 Toisaata tiedonhaun pohjata vaittiin tutkimuksen kohderyhmät, rajattiin tutkimuksen tasoa ja pyrittiin vaitsemaan kohdemaiden avainhenkiöitä sekä suunnitetiin kyseyomakkeen sisätöä. Tiedonhaku tuotti pajon materiaaia ja informaatiota, jota on käytetty hyväksi tätä raporttia kirjoittaessa. Lapsivaikutusten arviointi näyttää kiinnittyvän usein apsen oikeuksiin ja niiden toteutumiseen, apsen hyvinvointiin (fyysinen, psyykkinen, taoudeinen, sosiaainen, terveydeinen) ja astensuojeuun sekä apsen tarvitsemaan erityiseen tukeen esimerkiksi kouussa. Yeisinä huomioina tiedonhausta voi todeta, että nimenomaisesti apsivaikutusten arvioinnin otsakkeen aa oi sekeästi rajatummin ähdemateriaaia kuin esimerkiksi apsen oikeuksista. Lapsivaikutusten arviointi on aiheena vieä meko uusi ja tuntematonkin niin kansaisesti kuin kansainväisesti. Imeisesti aihe on kuitenkin nousemassa parempaan tietoisuuteen ja kirjaisuus ja tutkimus aiheesta ovat isääntymässä, kunhan kokemusta kehittämistyöstä karttuu. Tiedonhaku tuotti sekeästi tiettyjä asiaan perehtyneitä maita, toimijoita ja tutkijoita. Maista Enganti (Lisa Payne) ja Uusi-Seeanti (Kirsten Hanna) ja Skotanti (Munro, Patton, apsiasiavatuutettu) nousevat esiin, muista toimijoista UNICEF. Liitteeseen yksi 1 on asiasta kiinnostuneee ukijae koottu tiedonhaun anayysin tuottamaa apsivaikutusten arviointiin iittyvää kirjaisuutta, tutkimuksia ja hankkeita. 1.4 Kyseytutkimuksen kansainen ja kansainväinen osa Tutkimukseen iittyvä kysey oi kaksiosainen sisätäen sekä kansaisen että kansainväisen osuuden. Kyseytutkimuksen aineisto kerättiin kesän ja syksyn 2010 aikana. Kansaisen kyseytutkimuksen 2 kohteena oivat keskeiset apsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt; Mannerheimin Lastensuojeuiitto (MLL), Lastensuojeun Keskusiitto (LSKL), Peastaa Lapset (PeLa), Suomen UNICEF ja Vammaisten asten ja nuorten tukisäätiö (Vamas). Kysey ähetettiin toukokuussa 2010 edeä mainittujen tahojen isäksi Kirkkohaitukseen, Kuntaiittoon ja Lasten Paramenttiin. Tutkimuksen raportoinnissa näistä kansaisista kyseyyn osaistuneista tahoista käytetään yhteistä nimitystä järjestöt eei asiayhteydestä muuta imene. Kansainen kysey suuntautui Word -muotoisena sähköpostitse yhteensä kahdeksae tahoe 3, joista syyskuun puoeenväiin mennessä vastaus saatiin yhtä ukuun ottamatta kaikita tahoita. Vastausprosentiksi muodostui 87,5 %. Kysey sisäsi nejä teemaa ja yhteensä 13, pääosin avointa kysymystä. Kyseyn teemat oivat seuraavat: I II III IV Lapsivaikutusten arviointi käsitteenä Kansainen apsivaikutusten arviointiin iittyvä toiminta Kansainväinen apsivaikutusten arviointiin iittyvä toiminta Avoin kanava Kansaisen tason aineiston kerääminen tapahtui sujuvasti, vaikka joitakin tahoja jouduttiin muistuttamaan vastaamisesta muutamaan kertaan. Kansainväisen osan kanssa törmättiin isompiin ongemiin. Vaittujen maiden apsiasiavatuutetut öytyivät heposti, mutta huomattavasti hankaampaa ja aikaa vievää oi öytää kohdemaiden apsi- ja perhepoitiikasta vastaavat ministeriöt, niiden oikeat osastot ja erityisesti ministeriöiden vastuuvirkamiehet. Vastuuministeriöiden ja -virkamiesten etsimisessä auttoivat paitsi kyseisten maiden apsiasiavatuutetut niin myös Suomen suurähetystöt kohdemaissa. Lisäksi tietoa haettiin maiden ministeriöiden nettisivuita. Joissakin tapauksissa kyseyomakkeeseen vastaaminen hajautettiin kohdemaassa monee eri ministeriöe ja/tai ministeriön osastoie ja henkiöie. 1 Liite 1: Lapsivaikutusten arvioinnin tiedonhaun koontia. 2 Liite 2: Tutkimuksen kansaisen osan kyseomake. 3 Liite 3: Tutkimuksen kansaisen kyseyn vastaajatahot ja vastaajat.

10 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 10 Kansainväinen kysey ähetettiin opetus- ja kuttuuriministeriön kautta vastaajie. Kansainväisen osion sähköiseen internet-kyseyyn vastaaminen tuotti teknisiä vaikeuksia. Kyseyn toteuttamisessa käytettiin Webropo -pohjaa, jota osa vastaajista ei pystynyt avaamaan epäsopivien ohjemien vuoksi. Tämän jäkeen osae vastaajista toimitettiin kysey uudestaan sähköpostitse Wordmuodossa vastaamisen mahdoistamiseksi. Kansainväinen kysey vaati edeä mainituista syistä kaikkiaan syksyn aikana kaksi uusintakierrosta, joka osataan venytti vastausaikaa aina jouukuun 2010 akuun asti. Huoimatta osittain hyvinkin tiiviistä kirjeenvaihdosta kansainväisten toimijoiden kanssa kyseyn vastausprosentti ei noussut kovin korkeaksi. Kansainväinen osa kyseytutkimusta kohdentui seitsemään kohdemaahan ja näiden maiden 1) apsiasiavatuutetuie ja 2) apsi- ja perhepoitiikasta vastaavaan ministeriöön 4. Kohdemaat oivat pohjoismaista Ruotsi ja Norja sekä muuata Euroopasta Skotanti, Enganti ja Hoanti 5. Euroopan ukopuoisista maista vaikoituivat mukaan Uusi-Seeanti ja kome Kanadan kaikkiaan kymmenestä provinssistä 6 ; Saskatchewan, New Foundand & Labrador sekä British Coumbia. Maiden vainnan perusteena käytettiin tiedonkeruuvaiheen tuottamaa tietoa siitä missä maissa on tehty apsivaikutusten arviointiin iittyvää työtä ja joiden toiminnasta ja sen raportoinnista oisi mahdoisimman suuri hyöty Suomen apsivaikutusten arvioinnin kehittämisee. Vaintaperusteena oi myös kiei. Kohderyhmiksi vaikoitiin maita, joiden tuottama materiaai on saatavia joko pohjoismaisia kieiä tai enganniksi. Tämä vaintaperuste jo sinänsä saattaa rajata tutkimuksen ukopuoee maita, joissa on tehty kehittämistyötä apsivaikutusten arvioinnissa. Kansainväisen osion kyseyomake 7 sisäsi niin ikään 13 kysymystä, joista suurin osa oi monivaintakysymyksiä. Monivaintakysymyksistä osa sisäsi sujettuja tai avoimia jatkokysymyksiä. Kyseyn pääkysymyksistä nejä oi avoimia kysymyksiä, joihin vastaajan tui itse tuottaa vastaus. Kysey sisäsi kuusi teemaa seuraavasti: I II III IV V VI Lapsivaikutusten arviointi osana yhteiskunnaista päätöksentekoa Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä ainsäädäntö ja muu ohjaus Lapsivaikutusten arvioinnin organisointi ja koordinointi Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä tutkimus Lapsivaikutusten arviointiin iittyvä kehittämistyö Avoin kanava Kansainväinen kyseyomake ähetettiin kaikkiaan 19 tahoe. Kyseyomakkeita paautui 8 yhdeksän kappaetta, vastausprosentiksi muodostuu täten 47. Lapsiasiavatuutetuista tai vatuutetun toimistoista vastasivat Skotanti ja Uusi-Seeanti. Ministeriöiden vastaukset paautuivat Ruotsista, Norjasta, Hoannista, Skotannista ja Uudesta-Seeannista sekä Kanadan yhdestä osavatiosta (Saskatchewan). Lisäksi skotantiainen apsen oikeuksia ajava apsijärjestöjen iittoutuma nimetään Together (Scottish Aiance for Chidren s Rights) vastasi kyseyyn Skotannin apsiasiavatuutetun ehdotuksesta. 4 Liite 4: Tutkimuksen kansainväisen kyseyn vastaajatahot. 5 Hoannissa ei oe vieä apsiasiavatuutettua. Suomen Hoannin suurähetystön mukaan paramentin yähuone on päättänyt apsiasiavatuutetun viran perustamisesta. Hoannin uuden haituksen tiedote kertoo, että apsiasiavatuutettu aoittaa työnsä vuoden 2011 aussa ja toimii kansaisessa vatuutettujen toimistossa. Tiedote öytyy osoitteesta: 6 Wikipedia: Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja komesta territoriosta. Provinsseia on meko suuri itsemääräämisoikeus, territorioia taas pienempi. Provinssit vastaavat suurimmasta osasta yhteiskunnaisista toiminnoista kuten terveydenhuoosta, kouutuksesta ja hyvinvoinnista - ja keräävät yhdessä enemmän tuoja kuin iittovation haitus. Liittovation haitus voi panna aue koko vation kattavia injauksia, joita provinssien ei oe pakko noudattaa. Kuitenkin provinssit noudattavat ähes aina vation injaa. 7 Liite 5: Tutkimuksen kansainväisen osan kyseyomake. 8 Liite 6: Tutkimuksen kansainväisen kyseyn vastanneet.

11 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Tutkimuksen ohjausryhmä ja rahoitus Tutkimushankkeessa on toiminut ohjausryhmä, johon ovat kuuuneet apsiasiavatuutettu Maria Kaisa Aua (Lapsiasiavatuutetun toimisto), ohjemajohtaja Georg Wrede Lasten, nuorten ja perheiden poitiikkaohjemasta (opetus- ja kuttuuriministeriö) ja projektipääikkö Tapani Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin aitokseta sekä kehitysjohtaja Sanna Parria, Ediva Oy:stä. Ohjausryhmän tehtävänä on out tukea tutkijaa ja edistää hankkeen etenemistä antamaa asiantuntijatukea muun muassa tutkimuksen kohdemaiden ja avainhenkiöiden vaintaan, kyseyomakkeen aadintaan ja tutkimuksen raportointiin ja sen tuoksista tiedottamiseen. Tutkija on out yhteydessä ohjausryhmään pääasiaisesti hankkeen etenemistä kuvaavien tiedotteiden ja sähköpostikeskusteujen kautta. Tutkimusta ja sen eri vaiheita esitetiin muutamaan kertaan Lapset, nuoret ja perheet -poitiikkaohjeman Lapsiähtöinen yhteiskunta -osa-aueen kokouksissa vuoden 2010 aikana. Tutkimuksen teknisen toteuttamisen osata yhteistyökumppanina oi ohjemajohtaja Wreden sihteeri Johanna Kemettinen. Tutkimusta ovat rahoittaneet tutkimusapurahaa yksityinen Ai Paasikiven säätiö ja Lasten, nuorten ja perheiden poitiikkaohjema, jonka toimeksiannosta tutkimus suoritettiin. 1.6 Tutkimuksen kansainväiset yhteydet Tutkimus huomioitiin kansainväisesti monitahoisesti. UNICEFin tutkimuskeskus (UNICEF Innocenti Research Centre IRC) tekee yhteistyössä UNICEFin Suomen, Ruotsin, Isannin, Norjan ja Tanskan kansaisten komiteoiden kanssa tutkimusta 9 apsikaupasta pohjoismaissa. Tutkimus toteutuu syksyn 2009 ja kevään 2011 väisenä aikana. Tutkimuksen teemana on teoria ja käytännöt apsen oikeuksien näkökumasta. Kiinnostuksen aiheena on myös kuinka apsikauppa inkittyy kansaiseen asten suojeun järjestemään. Tutkimusta suoritetaan moninaisesti sisätäen muun muassa aajan kirjaisuuskatsauksen, ainsäädännön anaysoinnin, sekä haastatteuja kunkin maan ministeriöistä, asiantuntijoista, eriaisista instituutioista kuten apsiasiavatuutetut ja järjestöistä. Tutkimusta suorittava tutkija Daja Wenke haastattei Kirsi Aiaa suomaaisen apsivaikutusten arvioinnin nykytiasta sekä meneiään oevasta kansaisesta ja kansainväisestä tutkimuksesta iittyen apsivaikutuksen arviointiin. Sveitsin UNICEF kutsui tutkija Kirsi Aian kaksipäiväiseen kansainväiseen konferenssiin 10 Zurichissä Konferenssiin teemana oi siirtyminen asten suojeun käsitteestä kokonaisvataisempaan näkemykseen apsen oikeuksista. Konferenssin osaistujat saapuivat muun muassa USA:sta, Kanadasta, Sierra Leonesta, Engannista, Norjasta ja Sveitsistä. Konferenssin aikana esitetiin käsiä oevan tutkimuksen kansainväisen osion austavia tuoksia ja öydöksiä. Lapsivaikutusten arviointi oi esiä konferenssissa myös yhden keskusteuryhmän aiheena. Ryhmässä pohdittiin austuksen jäkeen apsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoprosesseja ja sen yhteyttä apsen oikeuksiin. Keskusteuryhmässä tutustuttiin myös suomaaiseen apsivaikutusten arvioinnin toteuttamismaiin (Taskinen, 2006). Suomaainen monea tahoa toteutuva apsivaikutuksen arvioinnin kehittämistyö sai konferenssissa pajon huomiota osakseen. Kansainväisen UNICEFin EU- toimisto Brysseissä (Margaret Wachenfed) on imaissut kiinnostuksensa tässä raportissa esiintuotujen suomaaisten apsivaikutusten arviointimaien sekä eri toimijoiden kehittämistyön kuvausten iittämisestä Euroopan Unionin kehitteiä oevaan apsivaikutusten arvioinnin työkaupakkiin (Chid Rights Tookit). Työkaupakki iittyy UNICEFin projektiin Chid Rights Impact Assessment Resource Centre, jossa kootaan jukaisua apsen oikeuksien vaikutusten arvioinnin kansainväisistä mainnuksista ja kehittämistyöstä. 9 Theory and Practice of a Chid Rights Approach: Responses to Chid Trafficking and How They Link to Nationa Chid Protection Systems. 10 From Chid protection to a Chid Rights based state: Strengthening, protecting and encouraging by comprehensive impementation of the UN Convention on the Rights of the Chid.

12 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 12 Monet kyseyyn vastanneet kansainväiset tahot pyysivät saada tutkimuksen vamistuttua käyttöönsä enganninkieisen tiivistemän tutkimuksen keskeisistä tuoksista. Tähän pyyntöön vastataan ähettämää kaikie tutkimukseen osaistuneie kansainväisie vastaajie tiivistemä tutkimuksen tuoksista kevään 2011 aikana.

13 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 13 2 Lapsivaikutusten arviointi: käsite, ohjaus ja toimijat Tässä uvussa kuvataan apsivaikutusten arvioinnin nykytiaa Suomessa. Luvussa uodaan ensin katsaus apsivaikutusten arvioinnin käsitteen määritteyyn ja pohditaan apsivaikutusten arviointia apsen edun toteuttajana. Luku avaa miten apsivaikutusten arviointi näyttäytyy ainsäädännössä ja eriaisissa ohjaavissa ohjemissa sekä asiakirjoissa. Luvussa esiteään apsivaikutusten arvioinnissa keskeisiä toimijoita ja näiden tahojen apsivaikutusten arvioinnin iittyvää toimintaa ja kehittämistyötä kansaisesti ja kansainväisesti. 2.1 Lapsivaikutusten arviointi käsitteenä Yeisimmin viitattu määritemä apsivaikutusten arvioinnista on YK:n apsen oikeuksien komitean 11 imaisu asiasta. Komitean määritemän mukaan apsivaikutusten arviointi tarkoittaa oemassa oevien ja vamisteia oevien hainnoisten ohjemien, ainsäädännön ja muutosten tarkasteemista niiden apsiin kohdistuvien vaikutusten pohjata. Tarkoitus on myös tarkastea toteuttavatko arvioitavat asiat tehokkaasti apsen oikeuksien sopimusta. Myös seaisten ohjemien vaikutus, jotka epäsuorasti iittyvät apsiin kuten maahanmuutto, iikenne, sosiaainen turvaisuus, verot ja ympäristöön iittyvät asiat tuisi arvioida apsivaikutusten näkökumasta. A chid impact assessment invoves examining existing and proposed poicies, egisation and changes in administrative services to determine their impact on chidren and whether they effectivey protect and impement the rights expressed in the Convention on the Rights of the Chid. Poicies not directy or obviousy concerned with chidren, such as those on immigration, transportation, socia security, taxes and environmenta issues, shoud aso be assessed for their impact on chidren. Ruotsin entinen apsiasiavatuutettu 12 on määriteyt apsivaikutuksen arvioinnin yhdistemäksi toimintoja, metodeja ja työkauja, joiden kautta voidaan arvioida ohjeman, strategian, ainsäädännön, projektin tai ehdotuksen mahdoinen vaikutus ja näiden vaikutusten aste apseen tai apsiin. A combination of procedures, methods and toos by which a poicy, strategy, programme, egisation, project or proposa may be judged as to its potentia effects on a chid/chidren and the distribution of these effects on a chid/chidren. Suomessa ei oe yeisesti eikä yhteisesti määritety, mitä apsivaikutusten arviointi käsitteenä pitää sisäään. Edeä mainittuja kansainväisiä määritemiä on imeisesti käytetty apuna seuraavana esitetävissä suomaaisissa apsivaikutusten arvioinnin määritteyissä. Terveyden ja hyvinvoinnin aitos 13 on määriteyt apsivaikutusten arvioinnin seuraavasti: Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa yhteiskunnaisten päätösten arvioimista asten kannata. Arviointi tehdään päätöksiä suunnitetaessa ja myöhemmin toimenpiteitä arvioitaessa. Prosessissa otetaan huomioon myös asten oma arvio vaikutuksista Sywander, 2001,

14 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 14 Terveyden ja hyvinvoinnin aitoksen jukaisussa 14 koskien apsivaikutusten arviointia kuntapäätöksissä todetaan näin: Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkasteaan, miten apsi otetaan huomioon eriaisissa yhteiskunnaisissa toimenpiteissä ja päätöksissä, miaisia vaikutuksia päätökset aiheuttavat ja miainen tieto apsista ja päätösten vaikutuksista apsiin on päätöksenteon taustaa. Suomen apsiasiavatuutettu on puoestaan omissa ausunnoissaan 15 ja kannanotoissaan kuvannut apsivaikutusten arviointia oheisen ainauksen mukaisesti: Lapsivaikutusten arviointi on tapa tarkastea asten ja perheiden hyvinvointiin paikaisesti ja/tai kansaisesti vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena, apsia ja perheitä itseään kuunneeen ja osaistaen. Lapsivaikutusten arviointi on väine apsen edun arvioimiseksi päätöksiä tehtäessä. Näissä suomaaisissa määritemissä nousee esiin apsivaikutusten arvioinnin keskeiset näkökumat kuten arvioinnin yhdistäminen yhteiskunnaiseen; niin vatakunnaiseen kuin paikaiseenkin päätöksentekoon, apsen ja perheiden hyvinvoinnin ja edun ensisijaisuus päätöksiä tehtäessä ja asten oma osaisuus vaikutusten arvioimisessa ja kokonaisvatainen vaikutusten tarkasteu. Määritemät herättävät ajatteemaan arvioinnin peruskysymyksenä eri päätösten ja toimenpiteiden hyötyjä ja/tai haittoja apsie, nuorie ja perheie sekä heidän hyvinvoinnieen. Erityisesti toinen THL:n esitetyistä määritemä tuo esiin myös vaikutusten arvioinnin taustaa oeva tiedon ja tiedontuotantoon iittyvän tematiikan. Tiedontuotantoon iittyviä kysymyksiä ovat muun muassa miaiseen tietoon ja kenetä hankittuun päätökset tuisi perustua. Mieenkiintoista on, ettei kaikissa määritemissä mainita tai erityisesti painota asten osuutta apsivaikutusten arvioinnin osaistujana tai tiedon tuottajana. Terveyden ja hyvinvoinnin aitoksen ensimmäinen määritemä toteaa, että prosessissa otetaan huomioon myös asten oma arvio vaikutuksista. Lapsiasiavatuutetun määritemä tuo esiin asten ja perheiden kuunteemisen ja osaistamisen osana apsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointi tuottaa tietoa asten, nuorten ja apsiperheiden einoosuhteista päätöksenteon tueksi sekä nostaa esiin yhteiskunnaisen toiminnan ja päätösten vaikutukset eriaisiin apsiin, nuoriin ja apsiperheisiin. Usein apsivaikutusten arviointi 16 nivotaan tiukasti apsen oikeuksien toteutumisen arvioimiseen. Täöin arvioinnin keskiössä ovat asten oikeuksien sopimuksen artikojen toteutuminen. Käsitteeisesti sioin puhutaan apsen oikeuksien vaikuttavuuden arvioinnista 17. Lasten oikeuksien vaikuttavuuden arvioinnin taustakehys on uonnoisesti myös yeisissä ihmisoikeuksissa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa. 18 Lapsivaikutusten arvioinnista puhuttaessa nousee usein esiin myös käsite apsen oikeuksien vatavirtaistamisesta 19. Se tarkoittaa päätösten tarkasteua koko apsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen kannata. Lapsen oikeuksien sopimuksen vatavirtaistamista voidaan myös kutsua apsinäkökuman (kokonaisvataiseksi) huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Erona näiden kahden käsitteen väiä on se, että jos apsivaikutusten arviointi käsitteeisesti mieetään tiettyyn hankkeeseen ja/tai uudistukseen kohdistuvaksi ennakko-, jäki- ja/tai prosessiarvioinniksi, niin apsen oikeuksien vatavirtaistaminen on apsen oikeuksien omaksumista jatkuvaksi arviointitoiminnaksi päätöksiä vamistetaessa. 14 Heinämäki ja Kauppinen 2010, Lausunto evankeisuteriaisen kirkoiskokouksen yeisvaiokunnae apsivaikutusten arvioinnista Osoitteessa: 16 Suomessa käytetään yhennettä LAVA tai LAVAUS, engannin kieessä yhenne on CIA=Chid Impact Assessment. 17 Chid Rights Impact Assessment=CRIA. 18 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi=iva, Human Rights Impact Assessment HRIA. 19 Chid Rights Mainstreaming. Katso esimerkiksi: Mainstreaming chidren s rights in EU poicy.

15 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Lapsivaikutusten arviointi apsen edun toteuttajana Lähtökohtaisesti Suomi on oikeudeisesti sitoutunut apsivaikutusten arviointiin ratifioidessaan vuonna 1991 YK:n asten oikeuksien sopimuksen 20. Lapsen oikeuksia koskeva yeissopimus sisätää nejä keskeistä yeisperiaatetta, joita sopimuksen tehneiden vatioiden tuee noudattaa kaikkien oikeuksien sovetamisessa. Periaatteet ovat syrjinnän kieto (2 artika), apsen edun ensisijaisuus (3:I artika), oikeus eämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artika) sekä vevoite ottaa huomioon apsen näkemys hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti (12 artika). YK:n apsen oikeuksien sopimuksen artika 3:I määrää, että kaikissa jukisen ja yksityisen sosiaaihuoon, tuomioistuinten, haintoviranomaisten tai ainsäädäntöeimien toimissa, jotka koskevat apsia, on ensisijaisesti otettava huomioon apsen etu. YK:n apsen oikeuksien sopimus suosittaa apsivaikutusten ennakkoarvioinnin (ex ante) tekemistä kaikista apsiin vaikuttavista ja kohdistuvista päätöksistä. Lapsen näkökuma tuee artikan mukaan huomioida päätösten suunnitteuvaiheessa, ainvamisteussa, määrärahojen ja muiden resurssien jaossa sekä näiden prosessien arvioinnissa. Artikan mukaan apsen edun kriteerit tuee määrittää ainsäädännössä tai ain perusteosassa. Näiden kriteerien perusteea viranomaisten ja tuomioistuinten tuisi harkita apsen etua. Täöin tuisi myös arvioida päätöksen ja sen eri vaihtoehtojen mahdoiset myönteiset ja kieteiset vaikutukset apsiin. Lapsen etu on siis YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen johtava periaate. Oikeuksien sopimuksesta ei kuitenkaan suoranaisesti käy imi mitä apsen edua yksityiskohtaisemmin tarkoitetaan, vaan sen tarkempi määrittey on jätetty kansaisie tahoie. Marshain ja Parvisin 21 mukaan apsen edun määrittey onkin aina sidonnainen aikaan, paikkaan ja kuttuuriin sekä maan aineeiseen ja henkiseen kehitystasoon, yeiseen moraaiin ja ainsäädäntöön. Lapsen etu yhdistyy moneen apsen oikeuksien sopimuksen artikaan 22. Lapsen edun päätöksenteossa voidaan katsoa pohjautuvan asten oikeuksien juistuksen komen kovan p:n ohjemaan protection, provision, participation. Lapsen tuee saada erityistä suojeua, oma osuutensa yhteiskunnan taoudeisista voimavaroista ja osaistua omaa itseään koskevien asioiden suunnitteuun ja tuoda oma näkemyksensä päätöksentekoon. Taskinen (2006, 7) toteaa, että Suomessa apsen etu on säädöstasoa ja paveun järjestämisessä turvattu varsin hyvin. Sen sijaan kehittämistä vieä öytyy apsiin ja asten paveuihin panostamisessa suhteessa heidän osuuteensa väestömäärästä sekä asten osaistumismahdoisuuksissa. Suomessa apsen hyvä hoito ja kasvatus ovat kirjattuina akiin asten huoosta ja tapaamisoikeudesta 23 ja astensuojeuakiin 24 (1 ). Näiden akien pohjata apsen etu päätöksissä määräytyy sen mukaan kuinka päätös turvaa apsee: tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin äheiset ja jatkuvat ihmissuhteet mahdoisuuden saada ymmärtämystä ja heyyttä iän ja kehitystason mukaisen vavonnan ja huoenpidon taipumuksia ja toivomuksia vastaavan kouutuksen turvaisen kasvuympäristön ruumiiisen koskemattomuuden itsenäistymisen ja kasvamisen vastuuisuuteen mahdoisuuden osaistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissa kieeisen, kuttuurisen ja uskonnoisen taustan huomioimisen. 20 Lähde: 21 Marsha, Katheen ja Parvis, Pau. Lasta kunnioittaen 2009, Mm: artika 28: oikeus opiskea, artika 7,8: oikeus vanhempiin ja perheeseen, artika 12: oikeus tua kuuuksi. Lapsen edun vastaisuus on esimerkiksi artikan 19 mukaan tua pahoinpideyksi, artikan 9 mukaan tua erotetuksi vanhemmistaan. 23 Laki asten huoosta ja tapaamisoikeudesta 554/ Lastensuojeuaki 417/2007.

16 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 16 Lapsen etu koskee apsia komitasoisesti; jokaista asta yksiönä, määrättyä apsiryhmää tai apsia yeisesti ei koko apsiväestöä. Lapsivaikutusten arviointi pyrkii edistämään apsen etua vahvistamaa asten, nuorten ja perheiden osaisuutta ja osaistumista päätöksenteossa ja tuomaan täten näkyväksi eriaisten apsi- ja nuorisoryhmien sekä apsiperheiden oemassaoon, mieipiteet ja tarpeet. Lapsen edun osata on tärkeää tuoda esiin se, että apsen oikeuksien sopimuksen näkökumasta apsen etu ja apsen mieipide ovat eri asioita. Lapsen edun määritteyssä pyritään mahdoisimman aaja-aaiseen arvioon apsen tianteesta. Tässä arvioinnissa apsen mieipide on yksi tärkeä osatekijä. Lapsen etua määritetäessä on aina otettava sevää apsen mieipiteestä, mutta apsen edun mukainen päätös tai ratkaisu voi poiketa apsen mieipiteestä. 2.3 Lapsivaikutusten arviointia ohjaavat ait Suomessa yhteiskunnaisten päätösten arviointi apsivaikutusten näkökumasta on vieä erittäin vähäistä. Tämä johtuu siitä, että apsivaikutusten arviointi imiönä on vieä varsin tuntematon eikä apsivaikutusten arvioinnista oe eriistä ainsäädäntöä YK:n apsen oikeuksien sopimuksen vevoittavuuden isäksi. Vaikka omaa ainsäädäntöä apsivaikutusten arvioinnista ei oe, voidaan todeta, että Suomessa on jo varsin hyvin akitasoa huomioitu apsen etu ja apsen kuuemiseen ja osaisuuteen sekä vaikuttamiseen iittyviä asioita. Seuraavassa esiteään tätä ainsäädäntöä. Suomen perustusain 25 2 momentin mukaan kansanvataan sisätyy yksiön oikeus osaistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja einympäristönsä kehittämiseen. Samaisen ain 6 :n 3 momentin mukaan apsia on kohdetava tasa-arvoisesti yksiöinä, ja heidän tuee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Perustusaissa säädetään jukisen vaan tehtäväksi edistää yksiön mahdoisuuksia osaistua yhteiskunnaiseen toimintaan ja vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin (14, 3 mom). Jukisen vaan on edeeen pyrittävä turvaamaan jokaisee mahdoisuus vaikuttaa einympäristöään koskevaan päätöksentekoon (20, 2 mom). Perustusaki ei kummassakaan edeä mainitussa säännöksessä määrittee osaistumisen ja vaikuttamisen ikärajaa, joten säännöksen koskevat ja antavat ain sisäön tuottamat oikeudet myös apsie ja nuorie. Nuorisoaki 26 sisätää säädöksiä nuorten (0 29 v.) osaistumiseen ja kuuemiseen. Nuorie tuee järjestää mahdoisuus osaistua paikaista ja aueeista nuorisotyötä ja -poitiikkaa koskevien asioiden käsitteyyn. Lisäksi ain mukaan nuoria on kuutava heitä koskevissa asioissa. Lastensuojeuaki 27 sisätää säännökset asten ja nuorten osaistumis- ja vaikuttamismahdoisuuksista apsia ja nuoria yeisesti koskeviin asioihin. Lastensuojeuaki korostaa apsen mieipiteen huomioimista paveuissa. Edeisessä uvussa on kuvattu miten astensuojeuaki ja aki apsen huoosta ja tapaamisoikeudesta 28 (556/1994) määritteevät apsen etua. Lisäksi kuntaaki 29 ja haintoaki 30 vevoittavat tiedottamaan (kunnan) asioista ja sevittämään (kuntaaisten) mieipiteitä ja järjestämään neuvontaa paveuista. Tämä vevoite ei rajaudu ainoastaan täysiikäisiin kansaaisiin vaan myös apsiin ja nuoriin. Myös perusopetusaki, ukioaki ja ammatiisesta kouutuksesta annettu aki 31 sisätävät määräyksiä asten ja nuorten mahdoisuudesta vaikuttaa ja osaistua. Lapsen etu on yeisperiaatteena mainittu ukomaaaisaissa 32. Lapsen etu on teemana esiä myös haituksen esityksessä 33 aiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen iittyvien akien muuttamisesta. 25 Suomen perustusaki 731/ Nuorisoaki 72/2006, Lastensuojeuaki 417/2007, 8, 2 mom. 28 Laki apsen huoosta ja tapaamisoikeudesta 556/ Kuntaaki 365/1995, Haintoaki 434/ Perusopetusaki 628/ , Lukioaki 628/ , Laki ammatiisesta kouutuksesta 630/ Ukomaaaisaki 301/ Haituksen esitys aiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen iittyvien akien muuttamisesta HE 185/2010.

17 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 17 Keväää 2011 voimaan tueva uusi terveydenhuotoaki 34 säätää terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottamisesta kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätöksenteossa. Lain mukaan ratkaisujen vamisteussa on arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaiseen hyvinvointiin. Säännöksen tavoitteena on, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien perustehtävänä nostettaisiin kunnissa yhdeksi toiminnan painoaueeksi ja se oisi kytketty osaksi kunnan johtamisjärjestemää. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä toteutetaan sosiaai- ja terveyspaveujen ohea kunnan kaikia toimiaoia, muun muassa kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnitteussa ja toteutuksessa, iikennesuunnitteussa sekä kouutuksessa ja työeämässä. Liikunta-, nuoriso- ja kuttuuritoimen paveut voivat myös merkittävästi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Päätösten vaikutukset eri väestöryhmiin voivat oa hyvin eriaisia. Sosiaai- ja terveysvaikutusten ennakkoarvioinnia voidaan etukäteen arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia eri väestöryhmien terveyteen ja hyvinvointiin, osana normaaia vamisteutyötä. Suomen ainsäädännössä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on out akisääteistä vuodesta 1994, jooin tui voimaan aki ympäristövaikutusten arviointimenetteystä 35. Ympäristövaikutuksia tarkoitetaan ain mukaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia väittömiä ja väiisiä vaikutuksia Suomessa ja sen aueen ukopuoea esimerkiksi ihmisten terveyteen, einooihin ja viihtyvyyteen 36. Ihmisten terveyden, einoojen ja viihtyvyyden arviointi kuuuu sosiaaisten ja terveysvaikutusten arvioinnin piiriin. Ihmisvaikutusten arviointi on sateenvarjotermi kaikkiaan kahdeksae nykyään käytössä oevae eriisee ennakkoarvioinnie kuten sosiaaisten vaikutusten arviointi, jotka kaikki iittyvät eri ihmisryhmien hyvinvointiin, terveyteen tai tasa-arvoon. Lapsivaikutusten arviointi katsotaan kuuuvaksi osaksi ihmisvaikutusten arviointia, joten tätä kautta voidaan todeta myös apsivaikutusten arvioinnin oevan akisääteistä. 2.4 Lapsivaikutusten arviointi ohjemissa ja asiakirjoissa Sosiaai- ja terveysministeriön vuonna 2003 asettama Suomen apsiasiain toimikunta korostaa kansaisessa toimintasuunnitemassaan 37 vuodeta 2005 Lapsie sopiva Suomi 38, että kaikissa yhteiskunnan toimenpiteissä ja päätöksissä, jotka koskevat apsia on otettava huomioon apsen etu. Tämän vuoksi toimikunta esittää, että yhteiskunnan toimia ja päätöksiä tuee arvioida apsen edun kannata. Lapsiasiain toimikunta aati toimintasuunnitemassaan apsivaikutusten arviointia varten main, jota se suositteee kokeitavaksi ja edeeen kehitettäväksi. Maia esiteään uvussa Haitusohjeman 39 mukaan kehitetään asten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa, edistetään päätösten apsivaikutusten ennakointia ja arviointia sekä apsen oikeuksista tiedottamista. Haitusohjemasta öytyy maininta myös siitä, että apsi- ja nuorisopoitiikan kehittämisohjemassa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa päätösten apsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Haitusohjeman aainen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin poitiikkaohjema 40 pyrkii tukemaan asten, nuorten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähentämään syrjäytymistä, isäämään asten ja nuorten osaistumista ja kuuemista sekä asten oikeuksista tiedottamista. 34 Haituksen esitys Eduskunnae terveydenhuotoaiksi sekä aeiksi kansanterveysain ja erikoissairaanhoitoain muuttamiseksi sekä sosiaai- ja terveydenhuoon asiakasmaksuista annetun ain muuttamiseksi (HE 90/2010, 11 ) voimaan 5/ Laki ympäristövaikutusten arviointimenetteystä 468/ Lisäksi maaperään, vesiin, imaan, imastoon, kasviisuuteen, eiöihin ja uonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kuttuuriperintöön, uonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edeä mainittujen tekijöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. 37 Kansainen toimintasuunnitema toimintasuunnitema pohjaa YK:n yeiskokouksen asten erityisistunnossa vuonna 2002 hyväksyttyyn oppuasiakirjaan nimetä A Word Fit for Chidren. 38 Sosiaai- ja terveysministeriö, jukaisuja 2005:5. 39 Pääministeri Kiviniemen haituksen ohjema annettiin tiedonantona eduskunnae Haitus jatkaa Matti Vanhasen II haitusohjeman ( ) päätösten toteuttamista. 40 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin poitiikkaohjema. Katso

18 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 18 Ohjema jakautuu komeen osa-aueeseen 1) apsiähtöinen yhteiskunta, 2) hyvinvoiva apsiperhe ja 3) syrjäytymisen ehkäiseminen. Poitiikkaohjema kokoaa eri hainnonaojen ja eri toimijoiden samaan päämäärään tähtääviä ratkaisuja, joiden yhteensovituksesta se vastaa. Perustana yhteistyöe on vationeuvoston apsi- ja nuorisopoitiikan kehittämisohjema. Poitiikkaohjema sisätää useita mainintoja ja tehtäviä apsivaikutusten arvioinnista, varsinkin Lapsiähtöinen yhteiskunta -osa-aueeaan. Ohjeman mukaan hainnon ja erityisesti ainvamisteijoiden sekä ministeriöiden johdon osaamista päätösten apsivaikutusten arvioinnissa tuee parantaa, jotta varmistetaan päätösten apsen edunmukaisuus ja apsiystäväisyys. Ohjema sisätää maininnan siitä, että apsivaikutusten arvioinnin vastuut tuee määriteä. Poitiikkaohjeman mukaan apsivaikutusten arvioinnin edistämisessä tuee tehdä yhteistyötä ja järjestää kouutusta sekä piottitoimintaa eri hainnonaoia. Piottitoiminnan aoittamista pidetään tärkeänä sosiaai- ja terveys-, opetus-, iikenne- ja ympäristö- ja sisäministeriön toimiaoia. Lisäksi ohjemassa edeytetään kansainväisen kehitystyön seuraamista ja uvataan sevittää apsivaikutusten arviointia tukevan yksikön sijoittuminen esimerkiksi Stakesiin 41. Poitiikkaohjeman aaisena on toiminut Lasten hyvinvoinnin kansaiset indikaattorit -työryhmä puheenjohtajanaan apsiasiavatuutettu Maria Kaisa Aua. Mukana työryhmässä ovat oeet muun muassa opetusministeriö, sosiaai- ja terveysministeriö, vationeuvoston kansia ja THL sekä Tiastokeskus. Tehtävänä on out asten hyvinvoinnin kansaisten ydinindikaattoreiden määrittäminen. Työn ähtökohtana ovat oeet poitiikkaohjemassa määriteyt 40 kansaista ydinindikaattoria 42. Työryhmä on aatinut ehdotuksen säännöisesti seurattavien asten hyvinvointia indikoivien mittareiden kokonaisuudesta. Kokonaisuus paveee YK:n apsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen arviointia ja haituksen tarvetta seurata asten hyvinvoinnin kehityksee asetettujen tavoitteiden toteutumista. Indikaattorien tuee myös hyödyttää ja tukea kuntien asten hyvinvoinnin seurantaa. Lisäksi indikaattorikokonaisuus ratkaisee indikaattorityön jatkuvuuden ja yäpitoon iittyvät kysymykset ja arvioi tiastoviranomaisten yhteistyön tarpeet. Lapsi- ja nuorisopoitiikan kehittämisohjema on joka nejäs vuosi vationeuvoston hyväksymä ja opetus- ja kuttuuriministeriön vamisteema asiakirja, joka perustuu nuorisoain säädöksiin 43. Ensimmäinen apsi- ja nuorisopoiittinen kehittämisohjema on aadittu vuosie Kehittämisohjema sisätää vatakunnaiset nuorisopoitiikan tavoitteet ja suuntaviivat vation auehainnoe ja kuntien nuorisopoiittisee ohjematyöe. Vationeuvoston apsi- ja nuorisopoiittinen ohjema sisätää maininnan päätösten apsivaikutusten arvioinnin kehittämisestä ja apsen oikeuksien tiedottamisen edistämisestä. Lisäksi ohjema injaa, että jokaisessa kunnassa on otava vuonna 2010 vaikuttamis-, osaistumis- ja kuuemisjärjestemä 5 17-vuotiaie apsie. Kansainen sosiaai- ja terveydenhuoon kehittämisohjema 44 (KASTE) on sosiaai- ja terveysministeriön akisääteinen strateginen ohjausväine sosiaai- ja terveyspoitiikan johtamiseen. Vationeuvoston hyväksymässä ohjemassa määriteään Suomen vuosien sosiaai- ja terveyspoiittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja vavonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja ainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. KASTE -ohjeman tavoitteita ovat 1) osaisuus isääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2) hyvinvointi ja terveys isääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat sekä 3) paveuiden aatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, aueeiset erot kapenevat. Ohjema mainitsee toimenpiteessä viisi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden uomisen osata, että sosiaai- ja terveysministeriö käynnistää ministeriöiden väisen prosessin, jonka avua uodaan uudet käytännöt arvioida akien ja suunnitemien sosiaaisia ja terveysvaikutuksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota apsivaikutusten arviointiin. Näiä toimia hautaan tukea paikaisten arviointikäytäntöjen muotoutumista. 41 Stakes ja kansanterveysaitos KTL ovat yhdistyneet vuoden 2009 austa Terveyden ja hyvinvoinnin aitokseksi (THL). 42 Katso isää: 43 Nuorisoaki 72/2006, Sosiaai- ja terveydenhuoon kansainen kehittämisohjema KASTE Sosiaai- ja terveysministeriö, jukaisuja 2008:6.

19 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 19 Ajankohtaiseksi apsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tekee Kunta- ja paveurakenneuudistus 45 (Paras). Kunta- ja paveurakenneuudistusta koskeva ainsäädäntö tui voimaan Kunnat toteuttavat uudistuksen yhteistyössä vation kanssa vuoden 2012 oppuun mennessä. Viime vuosina on tapahtunut useita kuntaiitoksia, vuoden 2011 aussa tehtyjen kuntaiitosten jäkeen Suomessa on 336 kuntaa Ahvenanmaan kunnat mukaan uettuna 47. Kunta- ja niiden paveurakenteiden uudistuminen tuo tarpeen myös näihin kuntaiitoksiin iittyvien prosessien päätösten apsivaikutusten arviointiin niin ennakota kuin prosessin aikana ja sen päätyttyä. 2.5 Lapsivaikutusten arvioinnin keskeisiä kansaisia toimijoita ja kehittämistyötä Lapsivaikutusten arvioinnin keskeisiä toimijoita ja sen kehittämisen edistäjiä kansaisea tahoa ovat ministeriöt ja niiden aaiset aitokset ja toimijat/instituutiot sekä apsiasiavatuutettu. Lisäksi keskeisinä toimijoina voidaan pitää apsi- ja perhetyötä tekeviä järjestöjä ja säätiöitä sekä Kirkkohaitusta. Myös Kuntaiitoa ja kunnia on merkittävä rooi apsivaikutusten arvioinnin kehittämisessä. Tässä uvussa on koottu näiden keskeisten toimijoiden apsivaikutusten arviointiin iittyvää työtä ja toimintaa, niin että ensin esiteään vationhainnon toimintaa, sen jäkeen Kuntaiiton ja kuntien kehittämistyötä. Kirkkohaituksen ja järjestöjen toiminta apsivaikutusten arvioinnin osata esitetään omine aaukuineen Vationhainto Sosiaai- ja terveysministeriö ja sisäasiainministeriö. Sosiaai- ja terveysministeriö on yhdessä sisäministeriön kanssa paras-uudistukseen iittyen kehottanut kuntia ennakoivaan arviointiin, jotta apsen etu voidaan huomioida eriaisten vaikutusten nivetyessä yhteen. Kuntien avuksi on tehty ohjeistusmateriaai kunta- ja paveurakenneuudistusten auevaiheen toimeenpanovaiheeseen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipoitiikkaohjeman ministeriryhmä ähetti ministeriöie kirjeen 48 jossa se pyysi ministeriöitä nimeämään piottihankkeen päätöksenteon apsivaikutusten arvioinnista. Kirjeessä todettiin, että ministeriöiden nimeämät piottihankkeet voivat oa esimerkiksi vamistetava ainsäädäntöhanke tai ohjema, jossa toteutetaan apsivaikutusten ennakointia tai virtaviivaistamista. Piottihankkeesta tuee aatia raportti, jonka tavoitteena on saada piotoinnin tuokset vatakunnaiseen käyttöön. Seuraavassa kuvataan sosiaai- ja terveysministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön ja iikenne- ja viestintäministeriön vaitsemia piottihankkeita. Sisäasiainministeriö 49 imoitti piottihankkeekseen Päijät-Hämeen turvaisuussuunniteman aatimisen ja sen yhteydessä toteutettavan asten ja nuorten kuuemisen. Turvaisuussuunnitteussa ja turvaisuustyössä asten ja nuorten ääni ei tue kuuuksi, eei asiaan kiinnitetä erityistä huomiota. Piottihanke sai nimekseen Viihtyisä ja turvainen kunta (2009) turvaisuuden apsivaikutusten arviointi. Hankkeen raporttiin on koottu kokemuksia ja tuoksia toimista, joiden tarkoituksena oi kuua apsia ja nuoria ja ottaa heidän tarpeensa huomioon paikaisessa turvaisuussuunnitteussa. Hankkeen aikana kuutiin päiväkotiapsia, yäkouuaisia, nuorisotiaa käyttäviä nuoria ja perheitä. Piottihankkeen tuoksia on hyödynnetty vuonna 2010 Päijät-Hämeen turvaisuussuunniteman aatimisessa. Raportti Lapset ja nuoret mukaan turvaisuussuunnitteuun. Kokemuksia ja maeja Päijät-Hämeestä öytyy sisäasiainministeriön sivuita Katso 46 Laki kunta- ja paveurakenneuudistuksesta / Lähde: 48 Diaarinumero 96/040/ Hankkeen yhdyshenkiö sisäisen turvaisuuden sihteeristö pääikkö Tarja Mankkinen, sisäasiainministeriö. 50 Sisäasiainministeriön jukaisut 7/2010

20 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia 20 Sosiaai- ja terveysministeriön 51 toimiaaa piottihankkeeksi vaikoitui vammaispaveuja koskevan ainsäädännön uudistamisen hanke. Opetusministeriön imoittama apsivaikutusten arvioinnin kehittämistä koskeva piottihanke oi Monikuttuurisuustaitojen kehittämisohjeman aatiminen. Hanketta koordinoi Opetushaitus 52. Liikenne- ja viestintäministeriö 53 nimesi piottihankkeekseen maksueritteysäännösten tarkentamista koskevan Haituksen esityksen aatimisen. Hankkeen tavoitteena oi arvioida muista paveuista kuin viestintäpaveuista aiheutuvien maksujen eritteysäännösten tia ja vamistea tarvittavat muutokset viestintämarkkinaakiin (393/2003) ja sähköisen viestinnän tietosuojaaista annettuun akiin (516/2004). Oikeusministeriö on jukaissut paremman säänteyn sivuston 54, jota öytyy tietoa säädösvamisteun kehittämisestä ja säädösehdotuksissa käytettävistä ohjeista ja oppaista paremman säänteyn toteuttamiseksi. Sivusto sisätää muun muassa säädösehdotusten vaikutusaakohtaisia arviointiohjeita, hyödyisiä inkkejä sekä asiantuntijoiden ja tutkimusaitosten yhteystietoja. Vaikutusten arviointi on osa säädösvamisteuprosessia. Arviointi tuottaa tietoa vamisteijoie, päättäjie ja sidosryhmie suunnitteia oevan ainsäädännön vaikutuksista, niiden merkittävyydestä ja mahdoisista haitaisten vaikutusten ieventämismahdoisuuksista. Vaikutusarvioinnin keskeiset tuokset kuvataan haituksen esityksen perusteuosassa. Vastuu säädösehdotuksen vaikutusten arvioinnista ja sen sisäöstä kuuuu vamisteusta vastaavae ministeriöe ja vamisteijae. Hanketta asetettaessa sekä vamisteun akuvaiheissa tunnistetaan merkitykseiset vaikutusaueet ja vaikutukset. Vamisteun edetessä käytettävissä oevien ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusten arviointia syvennetään. Vaikutusarviointiin kuuuu isäksi toteutetun uudistuksen vaikutusten seuranta. Ohjeina apsivaikutusten arviointiin avautuvat inkit THL:n ihmisvaikutusten arvioinnin sivustoon ja apsivaikutusten arviointia koskevaan jukaisuun (Stakes, Taskinen 2006). Oikeusministeriö on vuonna 2007 tehnyt ohjeen 55 eri ikäryhmiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnista. Aiheesta on oikeusministeriön toimesta järjestetty myös kouutusta eri ministeriöiden vamisteijoie. Säädösehdotusten vaikutusten aadusta tehdyn tutkimuksen (Kauppinen & Ståh 56 ) mukaan 87 haituksen esityksestä 12 tunnistettiin vaikutuksia apsiin ja nuoriin. Käytännössä tämä tutkimuksen tuos tarkoittanee, ettei apsivaikutusten arviointi oe vieä vakiinnuttanut asemaansa säädösvamisteussa. Vationeuvoston säädösvamisteun kehittämistyöryhmä (SÄKE III -työryhmä) asetti säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin kehittämisestä vastaavan vaikutusarvioinnin asiantuntijaverkoston. Verkosto jatkaa vuonna 2009 toimineen vaikutusarviointijaoston työtä säädösehdotusten vaikutusarviointien aadun parantamiseksi. Verkoston tehtävänä on muun muassa tukea ministeriöiden säädösvamisteijoita ja asiantuntijoita vaikutusten arviointityössä uomaa arvioinnissa hyödynnettäviä työkauja ja tukitoimia sekä tuottaa arvioinnissa hyödynnettävää aineistoa ja ohjeistusta ministeriöiden Internet-sivuie ja vationeuvoston Intranettiin. Verkoston toimikausi on Vationeuvoston kansia on asettanut ajae Poitiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämishankkeen ja kehittämistä koordinoivan työryhmän. Hanke on jatkoa vationeuvoston kansian johdoa vuonna 2009 toteutetue esivamisteutyöe, minkä tuoksena syntyi raportti Poitiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen Kuinka parantaa tiedonkäyttöä poiittisessa päätöksenteossa 57. Työryhmän tehtävänä on koota ja vamistea suositukset seuraavae haituksee muutoksista, joita arviointitoiminnan parempi kytkeminen poiittiseen päätöksentekoon mahdoisesti edeyttää, piotoida uusien toimintamaien mahdoisuuksia ministeriöiden kanssa ja väittää arvioinnin näkökumaa eri kehittämishankkeisiin. 51 Hankkeen yhteyshenkiö haitussihteeri Jaana Huhta, sosiaai- ja terveysministeriö, sosiaai- ja terveyspaveuosasto. 52 Hankkeen vastuuhenkiö Pirjo Immonen-Oikkonen, Opetushaitus. 53 Hankkeen yhteyshenkiö Timo Kievari iikenne- ja viestintäministeriö Oikeusministeriö (2007). Säädösehdotusten vaikutusten arviointi: Ohjeet. Jukaisuja 2007:6. Hesinki. 56 Kauppinen, T. ja Ståh, T. (2009) Säädösvaikutusten arvioinnin aatu esimerkkinä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset haituksen esityksissä. Oikeus 38:2, Vationeuvoston kansian raporttisarja 6/2009.

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Arkistonmuodostuksesta tiedonhallintaan

Arkistonmuodostuksesta tiedonhallintaan ARKISTOINNIN/TIEDONHALLINNAN TAVOITE ON, ETTÄ ASIAKIRJAT PALVELEVAT TIEDONLÄHTEINÄ ELINKAARENSA KAIKISSA VAIHEISSA Tiedon öytymisen edeytys on, että kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja toimintatapoja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI Vatakunnainen seminaari kotityöpaveuyrittäjie / -ammattiaisie 9.10.2013 Oavi Korteainen Sosiaai- ja potiasasiamies 2 KOTITYÖPALVELUJEN

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla 19.11.2015 Mikkeli Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa Merike Helander Lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander. lakimies, lapsiasivaltuutetun

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Esa Iivonen (MLL) ja Kirsi Pollari (LSKL) Lapsen oikeuksien iltapäivä 8.11.2016 Tuumasta toimeen Sote- ja maakuntauudistuksen oikeudellinen lapsivaikutusten

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen

Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon Toiminnanjohtajien aamiainen 18.11.2015 Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia Hallituskriisi ja sote-uudistus Hallituskriisi marraskuussa 2015

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015 Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen

Lisätiedot

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Hesingin kaupungin taoushaintopaveu tiedottaa 2 26.5.2009 Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon... 1 Kaupunkiyhteinen toimintatapa tiauksesta maksuun... 2 LASKE-esisevitys

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä attioiden värähteysuunnitteu Asko Taja, dipomi-insinööri Tomi Toratti, tekniikan tohtori VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka asko.taja@vtt.i tomi.toratti@vtt.i Artikkeissa esitetään menetemät, joia voidaan

Lisätiedot

PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA

PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA PERUSOPETUS ALUEREHTORI- ORGANISAATIOMALLEJA KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSEN EDESSÄ Sote-uudistus kuntaorganisaatio muutoksen edessä Monessa kaupungissa jo siirrytty tai oaan siirtymässä tiaaja-tuottajamaista

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA

ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUKSEN KOULUTUSPÄIVÄ 26.11.2015 ASEMAKAAVAPROSESSIIN LIITTYVÄÄ HULEVESISUUNNITTELUA ESIMERKKINÄ HILTULANLAHDEN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVA Asemakaavoitus / kaavoitusarkkitehti Virpi Linde

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta

Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta 14.11.2015 Tiia Tavio, Lapsiasiahenkilö, Naantalin seurakunta Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2007 (07.11) (OR. en) PUBLIC 14215/07 LIMITE VISA 334 COMIX 924 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Viisumityöryhmä

Lisätiedot

Lukuteorian kertausta ja syvennystä

Lukuteorian kertausta ja syvennystä Lukuteorian kertausta ja syvennystä Tehtäviä jaoisuudesta 1. Okoot a, b, c ja d kokonaisukuja, joie a c ja (a c) (ab + cd). Osoita, että (a c) (ad + bc).. Okoon n pariton positiivinen kokonaisuku. Osoita,

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot