Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot"

Transkriptio

1 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003

2 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot

3 Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa käynnistettiin vuoden 2000 opua aaja projekti Kohti strategisia yritysverkostoja. Projekti on jatkoa TT:n aikaisemmie hankkeie, joissa on kartoitettu suomaaisen teoisuuden tuotannoista yhteistyötä ja sähköisen iiketoiminnan aaja-aaisuutta. Tämä sevitys Kohti strategisia yritysverkostoja - osaraportti II, Lisäarvoa uovat verkostot käsitteee verkostoitumista isäarvoa uovana prosessina. Sevitys vahvistaa jo ensimmäisen osaraportin päätemää, että verkostoituminen on peruuttamattomaa tavaa muuttanut yritysten toimintaogiikkaa ja kipaiuympäristöä. Suomaaisie yrityksie verkostoituminen on useimmiten out onnistunut strategiavainta. Yhä kovenevassa ja gobaisoituvassa kipaiussa yksittäinen yritys ei voi haita kaikkia tuotannon ja iiketoiminnan osa-aueita. Oakseen kustannustehokas, joustava ja nopea sekä tuottaakseen aadukkaita tuotteita ja paveuja yritys tarvitsee kumppaneita. Lisäarvoa tuotetaan ensi sijassa oppuasiakkaan hyväksi, mutta hyödyt ovat nähtävissä myös koko kansantaoudessa. Kun kipaiu ei oe enää yksittäisten yritysten vaan yritysten yhteistyöverkostojen väistä, koko verkoston on huoehdittava kipaiukyvystään. Tämä tosiseikka on tuut esie erityisesti heikommassa suhdannevaiheessa. Verkosto-osapuoten suorituskykyä seurataan entistä tarkemmin ja useia mittareia. Tavoitteeinen, uottamukseinen, pitkäaikaiseksi tarkoitettu strateginen yhteistyö tarkoittaa käytännössä sitoutumista myös verkoston kipaiukyvyn yäpitämiseen kokonaisuutena. Verkosto-osapuoten suorituskyvyn mittaaminen ei oe pudotuspeiä vaan kehittämistarpeiden kartoitusta. Verkostokumppaneina pysyvät ne, joia on kykyä ja haukkuutta jatkuvaan kehittämiseen. Kun kehittäminen on kaikkien osapuoten etu, kehittämisvaraa ei pitäisi syödä yhytnäköiseä kipaiuttamisea. Strategisessa kumppanuudessa pitäisi voida uottaa myös siihen, että pidemmää aikaväiä yhteistyöstä saatavat hyödyt koituvat kaikkien osapuoten hyväksi. Myös riskien tuisi oa verkostokumppaneiden väiä tasapainossa. Muuttuvassa toimintaympäristössä ja suhdanteiden vaihtuessa yritysten yhteistyöverkostot ovat osoittautuneet varsin dynaamisiksi ja joustaviksi. Yhteistyön peisäännöissä ja verkostorooien tasapainottamisessa on kuitenkin edeeen kehittämisen varaa. Verkostojen toiminnasta tarvitaan jatkuvasti tietoa. Yritysten kokemusten kartoittaminen, verkostojen toiminnan anaysointi ja tiedon jakaminen ovat TT:n tärkeitä tehtäviä. Hesinki Kaevi Hemiä Toimitusjohtaja Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 3 Teoisuus ja Työnantajat 2003

4 Johdanto n Tämä TT:n sevitys on yritysten yhteistyöverkostoja tutkivan projektin toinen osaraportti. Ensimmäinen osaraportti käsittei verkostoyhteistyön tiannetta teoisuudessa: miaista kehitystä yritysten yhteistyössä on tapahtunut mikä on teoisuuden verkostoitumisaste ja miten verkostoihin on sitouduttu kuinka moni yrityksistä on verkostoyhteistyön ukopuoea ja mitkä ovat keskeisimmät syyt mitkä ovat yhteistyön kriteerit ja toimintaperiaatteet, tavoitteet, saavutetut hyödyt ja ongemat miainen on yeisarvio verkostoyhteistyöstä ja sen kehitysnäkymistä Aineisto kerättiin yrityskyseyä vuosien 2000 ja 2001 vaihteessa. Vastauksia saatiin yhteensä 363 yrityksetä. Tuokset antoivat myönteisen kuvan verkostoyhteistyöstä, ja hyödyt todettiin kiistattomiksi kaikia verkostoyhteistyön tasoia. Taoudeisten näkymien heiketessä yritysverkostot joutuivat uuteen tianteeseen, ja sevitystä oi tarvetta täydentää haastatteuin. Uudessa tianteessa keskeisiksi kysymyksiksi nousivat verkostokumppaneiden arviointi ja kehittäminen, verkostojen sopimuspoitiikka sekä verkostojen sopeutuminen kysynnän muutoksiin. Kyseyaineistoa täydennettiin myöhemmin tehdyiä n. 40 yritysjohtajan teemahaastatteuia. Haastatetavat vaittiin siten, että aineisto oisi edustava yrityskoon, toimiaan, maantieteeisen sijainnin ja yrityksen verkostoaseman suhteen. Toinen osaraportti sevittää, miten isäarvo verkostossa rakentuu kuinka verkostoituminen prosessina etenee miaisten vaiheiden kautta yhteistyökumppanit vaikoituvat kuinka yhteistyökumppaneita arvioidaan miaisia yhteistyösopimuksia verkostossa tehdään miainen merkitys sopimuksia on kuinka yritysverkosto sopeutuu kysynnän muutoksiin kuinka eri osapuoet voivat kehittyä verkoston osina Tämä raportti on osa TT:n sevityksiä, joia kartoitetaan ns. uuden taouden imenemistä, vaikutusta ja merkitystä teoisuudessa ja eräissä teoisuuden paveuissa. Aiempia sevityksiä aihepiiristä ovat oeet Teoisuuden tuotantoyhteistyö (TT 1997) Tehoa tietoverkoista eektroninen iiketoiminta PKT-yrityksissä ja koko teoisuudessa (TT 2000) Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti I Teoisuuden verkottumisen yeiskatsaus (TT 2001) Teoisuuden tietotekniikkamenot (TT 2002) Tämän sevityksen toteutuksesta ja raportin aadinnasta ovat vastanneet osastopääikkö Pekka Tsupari, PKT-asiamies Tarja Nissinen sekä taouspoiittinen asiamies Penna Urria. Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 4 Teoisuus ja Työnantajat 2003

5 Sisäys 1 KÄSITTEET Verkottua vai verkostoitua Mitä on verkostoituminen? 6 2 VERKOSTOYRITYKSET Yritysten toimintamait Verkostomainen toimintamai Verkostoyritykset tasoittain 10 3 LISÄARVO RAKENTUU VERKOSTOISSA Lisäarvoa oppuasiakkaae Lisäarvoa kumppanie Lisäarvoa kansantaoudee 13 4 VERKOSTON MUODOSTAMINEN Yhteistyökumppaneiden kartoitus ja vainta Verkostoitumisen ähtökohdat ja tavoitteet Vaintaprosessi Verkoston kipaiukyvyn yäpito Suorituskyvyn mittaaminen Kumppaneiden pisteytys ja kehittämistavoitteet 20 5 VERKOSTON OHJAUS Yhteistyösopimukset ja kysyntäennusteet Verkoston johtaminen ja sosiaainen pääoma 24 6 KUINKA KEHITTYÄ VERKOSTON TOIMIJANA? 25 Lähteet 27 ISBN Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 5 Teoisuus ja Työnantajat 2003

6 1 Käsitteet 1.1 Verkottua vai verkostoitua Käsitteitä verkottua ja verkostoitua on käytetty rinnakkain, ja niiä on yeisesti tarkoitettu samaa asiaa. Vaikka merkitykset ovat toistaiseksi vakiintumattomia, käsitteiden erottamisee on sekeät ja oogiset perusteut. Tässä raportissa verkottumisea tarkoitetaan tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttöä. Verkko on siis tekninen väine, jonka avua voidaan oa yhteydessä muihin toimijoihin. Verkko kuvaa eri organisaatioiden väisten yhteyksien rakennetta samaan tapaan kuin tiekartta kuvaa esimerkiksi tieyhteyksiä paikkojen A, B ja C väiä. Vastaavasti, kun yritys A on verkottunut yritys B:n ja C:n kanssa, se voi kommunikoida tietoverkon kautta B:n ja C:n kanssa, mikä uo niiden väie uudenaisia toimintamahdoisuuksia. Pekkä tietoverkko ei vieä tee toimivaa yritysverkostoa, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä, verkostoitumista. Verkostoituminen on näin oen käsitteenä aajempi. Toisiinsa verkostoitumaa ei yhteistyöä yritykset hakevat mahdoisuuksia ja ratkaisuja ongemiin, joihin niiden omat voimavarat eivät riitä tai niiden käyttö ei oe taoudeisesti järkevää. Tässä yhteistyössä tietoverkot ja tietoiikenne ovat uusien ratkaisujen yksi mahdoistaja ja väine. Näin ymmärrettynä verkko ja verkosto ovat siis saman asian kaksi puota: verkko on toimijoiden väisiä yhteyksiä kuvaava, usein tekninen rakenne. Verkosto on sosiaainen ja taoudeinen, isäarvoa uova prosessi. Imiöinä verkko ja verkosto täydentävät toisiaan: verkko on tiedonsiirron väine, jotta verkosto voisi yipäätään toimia tehokkaasti ja isäarvoa tuottavasti. Iman verkostoa verkko jää rakenteeiseksi puitteeksi. 1.2 Mitä on verkostoituminen? Yritysten väistä yhteistyötä on out yhtä kauan kuin iiketaoudeista kaupankäyntiä. Kaikki yhteistyö ei kuitenkaan oe verkostomaista. Kuinka verkostoituminen ja verkostotaous sitten eroavat perinteisestä markkinaehtoisesta toiminnasta? Mitä verkostoituminen tarkoittaa? Myös verkostoyritystä voidaan tarkastea yksinkertaistettuna panos-tuotos-ajatteun mukaisesti. Ukopuoisia panoksia tarvitaan sekä yrityksen varsinaiseen tuotanto- tai paveuprosessiin että tukitoimintoihin. Yrityksestä uospäin ähtee virta tuotanto- tai paveuprosessin tuotoksia. Hyvin aajasti määritetynä kaikki nämä virrat voitaisiin tukita verkostoitumiseksi. Näin ei oe kuitenkaan perustetua tehdä. Käytännössä ei oe järkevää esimerkiksi väittää, että yritys A oisi verkostoitunut esimerkiksi kirjanpidossa, siivouksessa tai kiinteistönhoidossa, mikäi nämä paveut ostetaan yrityksetä B. Näitä osin kyse on pääsääntöisesti puhtaasta ukoistamisesta. Saman ogiikan mukaan muutkin yrityksen tukitoimintoihin iittyvät ukopuoiset panokset voidaan rajata pääsääntöisesti käsitteen ukopuoee. Verkostoitumisen täytyy siis iittyä tavaa tai toisea yrityksen ydintoimintoihin, sen nyt ja/tai tuevaisuudessa keskeisimpiin tuotanto- ja/tai paveuprosesseihin. Yritysten väinen tuote- ja paveuprosessien verkostoyhteistyö pitää edeä esitetyn perusteea sisäään myös verkostoyritysten tiedon ja osaamisen yhdistämisen. Yeiseä tasoa tätä voi kuvata siten, että kun tietoverkko yhdistää teknisesti eri ydintoiminnot toisiinsa, niin ohjaus- ja johtamisjärjestemä pyrkii sitouttamaan yritysten avainenkiöt verkostoyhteistyöhön. Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 6 Teoisuus ja Työnantajat 2003

7 Tässä yhteydessä voidaan puhua verkoston sosiaaisesta pääomasta, siä sitouttaminen on sosiaainen prosessi. Verkostoyritysten sosiaainen pääoma muodostuu periaatteessa komen uottuvuuden kautta. Rakenteeinen uottuvuus viittaa niihin tapoihin, joia osapuoet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Toinen, suhteiden uonnetta kuvaava uottuvuus tarkoittaa uskottavuutta ja uotettavuutta yhteistyökumppaneiden väiä. Sosiaaisen pääoman komas uottuvuus on kognitiivinen taso. Se pitää sisäään verkostosuhteessa vaitsevan yhteisen näkemyksen ja tietoisuuden tavoitteista ja menetteytavoista. Mitä kehittyneempää ja tiiviimpää vuorovaikutus on, sitä paremmat edeytykset on uottamuksen synnye. Vuorovaikutuksessa myös tieto siirtyy ja oppiminen tehostuu, ei organisaation sosiaainen pääoma karttuu. Vuorovaikutus on myös edeytys sie, että verkoston toimijat mietävät yhteistyön sisäön ja arvot samaa tavoin. Verkostoituminen voidaan määriteä: VERKOSTOITUMINEN on PROSESSI, JOSSA YHTEISTYÖYRITYSTEN TIETO, OSAAMINEN JA ARVOT YHDISTETÄÄN LISÄARVOA SYNNYTTÄVÄKSI TOIMINNAKSI. Kuten määritemästä imenee, verkostoitunut toiminta kahden tai useamman osapuoen väiä on: 1. Tavoitteeista, pitkäaikaista, jatkuvaa ja säännöistä yhteistyötä opputuotteiden tuottamiseksi. Verkostoituminen edeyttää sen kataista henkiöiden ja organisaatioiden tuntemusta sekä yhteisen arvo- ja ajatteumaaiman jakamista tai ainakin ymmärtämistä, ettei sen saavuttaminen oe mahdoista kertauonteisessa tai hyvin satunnaisessa yhteistyössä. 2. Yhteistyötä ydinprosesseissa joko opputuotteiden tuotannossa tai tuotantoa tukevissa ydintoiminnoissa, kuten tutkimuksessa ja kehitystoiminnassa, tieto- ja viestintätekniikassa, myynnissä ja markkinoinnissa. 3. Vuorovaikutteista ja uottamukseista Mitä kehittyneempää ja tiiviimpää vuorovaikutus on, sitä paremmat edeytykset on uottamuksen synnye. Vuorovaikutus on myös edeys sie, että eri organisaatioiden toimijat tiedostavat yhteisen viitekehyksen ja mietävät yhteistyön sisäön samaa tavoin. 4. Moempien osaamista kehittävää strategista kumppanuutta, jossa oppiminen on väine tuevaisuuden taoudeisten hyötyjen tavoitteussa. Mikäi vain toisen ydinosaaminen kehittyy yhteistyön seurauksena, on kyse pikemminkin aihankinnasta tai muusta vastaavasta. Kaiken yritystoiminnan ähtökohtana on ähtökohtaisesti voiton tavoitteu, joten strategisessa yhteistyössä kyse on aikajänteestä: verkostoituminen tähtää väittömien hyötyjen ohea pidemmän tähtäimen kipaiukyvyn edistämiseen. VERKOSTOITUMINEN ei oe Kertauonteista TAVAROIDEN JA PALVELUJEN OSTAMISTA. Kipaiutukseen perustuvaa ALIHANKINTAA. VAIN yhtä OSAPUOLTA HYÖDYTTÄVÄÄ. Verkostoitumisessa (strategisessa kumppanuudessa) osapuoet jakavat keskenään aidosti kriittistä tietoa, joten uonnoisena edeytyksenä on moemminpuoinen uottamus. Verkostoituminen on normaaia yhteistyötä syvempää, ja siinä on monia tasoja. Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 7 Teoisuus ja Työnantajat 2003

8 2 Verkostoyritykset 2.1 Yritysten toimintamait Yritykset voivat periaatteessa vaita toimintamainsa yksin tekemisen ei hierarkian (vertikaainen integraatio) ja markkinoita ostamisen ei markkinaehtoisuuden väitä. Yeiseä tasoa voidaan sanoa, että verkostoyritykset sijoittuvat markkinoiden ja hierarkioiden väiin. Perusvaihtoehtoja hierarkian ja markkinaehtoisuuden osata voidaan uonnehtia seuraavasti: Kun yritys toimii yksin ei hierarkisesti, se ei oe riippuvainen muista yrityksistä. Se vastaa yksin isäarvon tuottamisesta oppuasiakkaae. Vertikaaisesti omat toimintonsa integroinut yritys ei käytä juurikaan aihankintaa, vaan pyrkii itseriittoisuuteen omistamaa ja haitsemaa koko iiketoimintaketjun. Markkinaehtoisesti toimiva yritys pyrkii puoestaan tuotantokustannusten minimoimiseen kipaiuttamaa aihankkijoita. Yritys voi ostaa markkinoita ähes kaiken, ja tehokkuus tuee esiin tuotantokustannusten minimoitumisena. Markkinaehtoisesti toimiva päähankkijayritys ostaa markkinoita tuotteita tai komponentteja kuoisenkin tarpeensa mukaan sitoutumatta kuitenkaan syväisempään yhteistyöhön. Ns. perinteisen aihankkijan kytkös yritysten yhteistyöverkostoon on öyhä. Perinteinen aihankkija myy tuotantokapasiteettia, eikä siä oe yhteistä kehittämistoimintaa päähankkijan kanssa. Sen osaaminen ja tuotantoresurssit eivät oe pitkäe erikoistuneita, mistä syystä tuotteet ja komponentit ovat heposti korvattavissa. Keskeisin ostokriteeri on hinta. Moempiin perusvaihtoehtoihin iittyy ongemia, eikä toimintamaeja puhtaimmiaan juuri esiinny käytännössä. Yksin toimiminen johtaa yeisesti sisäiseen tehottomuuteen, siä se edeyttää yrityksetä useiden toimintojen samanaikaista haintaa ja kehittämistä sekä monipuoisia ja suuria investointeja. Samanaikainen kehittämistyö useissa toiminnoissa on resursseja vaativaa, eikä erikoistuneen osaamisen ja tuotantoteknoogian kehittäminen vättämättä onnistu. Myös useiden toimintojen samanaikainen hainta voi tapahtua nopeuden ja joustavuuden kustannuksea. Yksin toimimisen vaihtoehtona on markkinaehtoinen toiminta, johon myös iittyy suuria kustannuksia. Kustannukset aiheutuvat täöin kipaiuttamisesta, aihankkijoiden vaihtamisesta, vavonnasta, organisaatioiden väisestä yhteydenpidosta ja opportunistisen käyttäytymisen peosta. Opportunistisen käyttäytymisen ei väistävedon peko onkin usein juurtunut yritysten väiä hyvin syväe, minkä vuoksi sen aiheuttamat uottamuspuat johtavat tehottomuuksiin. 2.2 Verkostomainen toimintamai Verkostomainen toimintamai pyrkii minimoimaan markkinaehtoisen toiminnan ja vertikaaisesti integroituneen toiminnan heikkoudet ja maksimoimaan niiden hyödyt. Käytännössä tämä tarkoittaa optimointia. Keskusteu verkostomaisen toiminnan yivoimaisuudesta tai hyödyisyydestä perustuu pohjimmitaan siihen, että verkostot nähdään taoudeisen toiminnan organisoitumismuotona, joa voidaan optimoida toiminnan tehokkuutta eri osa-aueia. Verkostomainen toimintamaikaan ei kuitenkaan oe itsestäänsevyys ja kaikissa tianteissa paras ratkaisu. Kuten edeä on myös määritemäisesti todettu, kyseessä ei oe myöskään staattinen tia vaan prosessi, joka etenee ja jota on arvioitava jatkuvasti. Yeisesti voidaan todeta, että verkostomaisuuden isääntyessä yritysten väinen markkinaehtoinen kaupankäynti tavaroia ja paveuia muuttuu vuorovaikutteisemmaksi, informaatiota sisätäväksi vaihdannaksi. Toiseksi yhteistyö muuttuu pekästä tietojen vaihdosta moemminpuoiseen kehittämiseen. Lisäksi verkostoyhteistyö kehittyneim- Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 8 Teoisuus ja Työnantajat 2003

9 miään kattaa keskeisimmät ydintoiminnot ja iiketoiminta-aueet. Verkostoitumista voi tapahtua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin vertikaaisesti integroituneet yrityskokonaisuudet voivat purkautua ja toisaata oemassa oevat markkinaehtoiset aihankintasuhteet voivat muuttua verkostomaisiksi. Vertikaaisten hierarkioiden pikkoutuminen toteutuu usein käytännössä yritysrakennejärjesteyssä, jossa yritys ukoistaa ydintoimintoihin kuuumattomia tehtäviä. Markkinaehtoisten suhteiden verkostoituminen toteutuu esimerkiksi siten, että aihankintasuhteissa sopimussuhteet pidentyvät ja yhteistyö muuttuu aihankintasuhteesta toimintaa yhteistyössä kehittäväksi. Yhteistyö kipaiijoiden kesken on yeistynyt varsinkin pienten teknoogiayritysten väiä. Kipaievien teknoogiayritysten yhteistyö on hepompaa perinteiseen teoisuuteen verrattuna, koska teknoogiayritysten ydinosaaminen on hyvin spesifiä ja siihen iittyvä tacit knowedge ei hijainen tieto on vaikeasti kopioitavissa. Täaiset kipaievat teknoogiayritykset voivat perustaa tietyn tehtävän suorittamista varten ns. virtuaaiyrityksen (vrt. projektikohtainen yhteistyö). Virtuaaiyritys yeensä puretaan, kun tehtävä on suoritettu. Kuten ensimmäisessä osaraportissa jo todettiin, verkostoyritysten toiminnan eräs arviointikriteeri on iiketoiminnan aajuus. Verkostoyritysten väistä iiketoiminnaista aajuutta ja sitoutuneisuutta voidaan empiirisesti arvioida sen perusteea, kuinka kattavaa yhteistoiminta on, ja toisaata sen mukaan, kuinka aaja-aaista yhteistyö on suhteessa kunkin yrityksen koko iiketoimintaan. Keskeisiä kysymyksiä tästä näkökumasta ovat: mitä ydintoimintoja verkostoyhteistyö kattaa ja kuinka suurta yhteistoiminta on suhteessa kunkin yrityksen omiin resursseihin? Ensimmäisen osaraportin mukaan pekkä iiketoimintauottuvuus ei oe vieä riittävä anayysiväine, joa voi tarkastea verkostoitumista, uokitea verkostoyrityksiä tai anaysoida niiden toimintaa. Aivan yhtä tärkeää on ottaa mukaan tarkasteuun se, miten verkostossa toimivien yritysten yhteistoiminta on organisoitu ja minkäaisia koordinaatiomekanismeja niiden väie on rakennettu. Mikäi organisaatioteoriassa todettu yhteys vaitsee verkostotasoa, toteutuu myös verkostoissa seuraava ainaaisuus: oemassa oeva tai tavoitetava vaihdanta edeyttää määrätynaista organisaatiorakennetta (verkostorakennetta). Aivan kuten yksittäisissä organisaatioissa on rakenteensa, joia toimintaa ohjataan ja haitaan, myös verkostoituminen vaatii omat organisatoriset puitteet, joia verkostoyritykset nivotaan kiinteästi yhteen. Aiemman raportin mukaan verkostot nivotaan yhteen käytännössä eriaisten sopimusten, tavoitteiden, arvojen ja teknoogisten ratkaisujen kautta. Moderni verkostoituminen on out kiinteästi sidoksissa mm. internetin äpimurtoon 1990-uvun opua. Kuviossa 1 on esitetty ensimmäisen osaraportin mukainen perusviitekehys, jossa verkostoyrityksiä ja niiden väisiä suhteita voidaan tarkastea yhtäätä organisatorisen ja toisaata iiketoiminnaisen sitoutuneisuuden näkö-kumista. Kuvion vaaka-akseia sijaitsevat eri iiketoiminta-aueet ja pystyakseia eriaiset organisatoriset ratkaisut, joia verkostojen toimintaa pyritään ohjaamaan. Empiirisesti jokainen verkostoyritys voidaan pisteyttää moempien uottuvuuksien eri ominaisuuksien suhteen ja sijoittaa koordinaatistoon. Näin voidaan muodostaa eriaisia verkostoyrityksiä ja erityyppisiä verkostoja. Kuvio 1. Verkostoitumisen viitekehys Suurta Organisatorinen sidonnaisuus Sopimustyypit, yhteiset tavoitteet, arvot, teknoogia, strategia Vähäistä Vähäistä Liiketoiminainen sidonnaisuus Tuotanto, ogistiikka, t&k, rahoitus, markkinointi, henkiöstö Suurta Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 9 Teoisuus ja Työnantajat 2003

10 Kuvio 2. Yritystyöverkoston toimijatasot Kuvio 3. Strategisen verkoston perusrakenne C B A Asiakkaat Päähankkijat Järjestemätoimittajat Aihankkijat Muut yritykset (eivät mukana verkostossa) kipaievat tiaukset, verkostoyritysten benchmarking Muut toimittajat Avaintoimittajat Strategiset yhteistyökumppanit Verkoston veturiyritys 2.3 Verkostoyritykset tasoittain Verkoston yritykset voidaan jakaa verkostoitumisintensiteetin isäksi komentasoisiin toimijoihin: päähankkijoihin, järjestemätoimittajiin ja osatoimittajiin. Tasot eivät mittaa verkostoitumisen syvyyttä, vaan yrityksen asemaa verkostossa. Päähankkija vastaa oppuasiakkaan rajapinnasta ei toimii opputuotteen myyjänä, vastaa suunnitteusta ja vamistuksesta sekä antaa toimeksiantoja järjestemätoimittajie ja aihankkijoie. Järjestemätoimittaja (kokonaistoimittaja, sopimusvamistaja) vastaa suurempien kokonaisuuksien vamistuksesta ja kokoonpanosta sekä toimittaa niihin iittyviä paveuita päähankkijae. Osatoimittajaa (aihankkijaa) ei oe omia tuotteita, vaan tuotteet ja paveut sisätyvät joko kokonaan tai osittain päähankkijan tuotteisiin. Aihankkijaa voi edeeen oa omia aihankkijoita. Riippumatta toimijatasosta kukin toimija, myös osatoimittaja, voi oa päähankkijae tärkeä strateginen yhteistyökumppani. Strategisen kumppanuuden edeytyksenä on, että yhteistyöhön sitoutumisen aste on korkea ja että yhteistyötä tehdään useissa toiminnoissa, kuten esimerkiksi tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, vamistuksessa ja materiaaivirtojen hainnassa. Tästä johtuen strateginen kumppani on integroitunut kiinteästi arvoverkon osaksi ja siä on oma, osaamisetaan ja esimerkiksi tuotantoteknoogiataan pitkäe erikoistunut osuutensa. Kukin pitkäe erikoistunut arvoverkon osa edustaa yksittäisen yrityksen ydinosaamista. Kapeaa erikoistumisaueea yritys kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan ja tuotantomenetemiään. Yrityksen investoinnit on fokusoitu tämän toiminnon hoitamiseen. Erikoistumisen ja jatkuvan kehittämisen kautta yritys saavuttaa kipaiuedun verkoston muihin toimijoihin nähden. Yrityksestä tuee korvaamaton verkoston osa. Yrityksissä tehdyt haastatteut osoittivat, että verkostot rakentuvat veturiyritysten (ydinyritysten) ympärie. Yhteistyöyrityksiä voidaan hahmottaa eriaisina kerrostumina sen mukaan, Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 10 Teoisuus ja Työnantajat 2003

11 miainen etäisyys yhteistyöyritykseä on veturiyritykseen. Ydinyritys on tyypiisesti päähankkija, joa on haussaan jokin kriittinen resurssi, kuten esimerkiksi yivertainen tutkimusja tuotekehitystoiminta tai asiakasrajapinnan hainta. Lähinnä veturiyritystä ovat strategiset kumppanit, jotka toimivat ikään kuin päähankkijan osastoina. Täaisia strategisia kumppaneita voivat oa yhtä hyvin suuremmista kokonaisuuksista vastaavat järjestemätoimittajat kuin myös yksittäisten osien toimittajat. Oennaista on, että niiden pitkäe erikoistunut osaaminen ja teknoogia tekevät niistä korvaamattomia veturiyrityksee. Täaista yhteistyökumppania ei voida yeensä vaihtaa iman korkeita kustannuksia. Verkoston aitamia toimivat ns. perinteiset, tuotantokapasiteettia myyvät yritykset, joiden tuotteet ovat heposti korvattavissa ja joiden toiminta voidaan kipaiuttaa. 3 Lisäarvo rakentuu verkostoissa n Verkostoyhteistyön perimmäisenä tavoitteena on yhdessä muiden yritysten kanssa toimien tuottaa isäarvoa oppuasiakkaae, joka edeyttää kutakin yrityksetä onnistunutta integroitumista arvoverkoston osaksi. Jotta integroituminen oisi onnistunut, jokaisen verkostoyrityksen tuee tuntea oppuasiakkaan tarpeet, tunnistaa oma ydinosaamisensa, ymmärtää oma osuutensa isäarvon tuottamisessa ja iittää se aukottomasti muiden verkoston toimijoiden ydinosaamisaueisiin. Kuvio 4. Lisäarvon synty verkostossa Yhteistyösuhteet verkostossa Lisäarvo rakentuu panos-tuotos-prosessissa, jossa tuote tai tuotteen osa siirtyy vaiheesta toiseen. Lisäarvon syntyyn vaikuttavat käytettävissä oevat resurssit; koneet ja aitteet sekä taoudeiset ja inhimiiset tuotannontekijät. Paveuprosessi on uonteetaan eri tyyppinen: paveuja ei voi varastoida, ja ne kuutetaan tuottamishetkeä. Paveua voidaan kuitenkin uoda isäarvoa yhdistämää se esimerkiksi tuotteeseen. Lisäarvon syntymistä verkostossa voidaan hahmottaa oheisen kuvion avua. Kuviosta nähdään, että isäarvo muodostuu vuorovaikutteisen prosessin tuoksena. Yrityksen oma ydinosaaminen uo toisaata isäarvoa asiakkaae Yäpitää Ydinosaaminen Rajoittaa Luo Määrittää Hepottaa Vahvistaa Lisäarvo asiakkaae Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 11 Teoisuus ja Työnantajat 2003

12 samaa, kun asiakas määrittää tai ohjaa yrityksen ydinosaamista omien tarpeidensa pohjata. Yrityksen ydinosaamisea asiakkaae uotu isäarvo vahvistaa edeeen yrityksen yhteistyösuhteita verkostossa; toisaata yhteistyösuhteet ei toiminta verkostossa hepottavat isäarvon tuottamista verkostoyritysten keskinäisen työnjaon kautta. Ydinosaaminen määrää ja rajaa yrityksen verkostorooin samaa, kun vakiintuneet yhteistyösuhteet auttavat yritystä yäpitämään omaa ydinosaamistaan. Lisäarvon syntyminen edeyttää siten tasapainoisia kaksisuuntaisia suhteita yrityksen ydinosaamisen, verkostosuhteiden ja asiakkaae tuotettavan isäarvon (asiakkaan tarpeiden tyydyttämisen) väiä. 3.1 Lisäarvoa oppuasiakkaae Jokaisea yritykseä on asiakas, ei yritys täyttää jonkin markkinoia oevan tarpeen tai hyödyntää jonkin markkinoia oevan mahdoisuuden. Nopeasti kehittyviä aoia oemassa oevaa markkinoiden tarvetta ei edes aina oe, vaan yritykset uovat innovaatioiaan uusia tarpeita ja uutta kysyntää. Toiminta-ajatuksessaan yritys vastaa kysymykseen, miksi se on oemassa, ketä se paveee. Liikeidea määritteee yrityksen tavan tehdä toiminta-ajatuksea iiketoimintaa. Asiakas voi oa toinen organisaatio, kuten yritys, tai oppukäyttäjä. Jotta iikeidea oisi pitkää aikaväiä kantava, yrityksen toiminnan on tuotettava asiakkaaeen isäarvoa, josta asiakas on vamis maksamaan. Esimerkiksi tuotteen oppukäyttäjä saa isäarvoa sen prosessin kautta, jossa tuote suunniteaan ja kehitetään, vamistetaan ja toimitetaan asiakkaan uottuvie. Tavaisesti oppukäyttäjää on vaittavanaan useita vaihtoehtoisia tuotteita. Vainta tapahtuu isäarvon tuottamisen näkökumasta. Lisäarvon arviointikriteerit ovat asiakaskohtaisia: hinta, aatu, toimitusaika, räätäöinti ja sopivuus asiakkaan tarpeisiin, jakeujärjestemät, after saes -paveut. Myös mieikuvatekijöiä on vaintatianteessa huomattava merkitys. Perinteiset organisaatioteoriat ovat tarkasteeet yritystä panos-tuotos-yksikkönä, jonka rajojen sisää ovat kaikki tuotteen tai paveun tuottamiseksi tarvittavat prosessit. Tänä päivänä tuotteet ovat usein niin monimutkaisia, että yhden yrityksen on todeisuudessa mahdotonta vastata koko prosessista, tuotekehityksestä aina after saes -toimintoihin asti. Verkostoitumaa yritykset jakavat ja haitsevat markkinariskiä. Strateginen vainta itse tekemisen ja markkinoita ostamisen väiä pohjautuu markkinoiden vaatimuksiin ja yrityksen omiin resursseihin ja toimintamahdoisuuksiin. Markkinat toimivat dynaamisesti, ja esimerkiksi oppuasiakkaiden tarpeet muuttuvat kaiken aikaa. Seainen yritys tai yritysverkosto, joka kykenee toimimaan proaktiivisesti ennakoiden oppuasiakkaidensa tarpeet ja kuoinkin isäarvoa tuottavat tekijät, saa kipaiuetua suhteessa muihin toimijoihin. Reaktiivisesti toimivat yritykset tai yritysverkostot vastaavat jo tapahtuneisiin markkinoiden muutoksiin. Täöin riskit ovat pienemmät, mutta edeäkävijän edutkin on osin menetetty. Loppuasiakkaiden tarpeiden ennakointi on usein erittäin vaikeaa, vaikka vaatimusten taustaa oevia toimintaympäristön muutoksia ja kehitystrendejä, kuten esimerkiksi teknoogista kehitystä, seurattaisiinkin tarkoin. Markkinoia on pajon esimerkkejä siitä, kuinka asiakkaiden tarpeiden ennakoinnissa on epäonnistuttu ja kuinka suuriksi äpimurroiksi kaavaiut tuotteet tai paveut eivät menestykään markkinoia. 3.2 Lisäarvoa kumppanie Verkostossa yritykset ovat myös toinen toistensa asiakkaita, jooin yritykset uovat isäarvoa toisieen. Ensimmäisen osaraportin tuokset osoittavat, että yritykset hyötyvät yhdessä toimimisesta monin tavoin. Verkoston suurempien tuotantovoyymien vuoksi esimerkiksi tuotteiden tai komponenttien yksikkökustannukset aenevat. Tuotantoprosessiin saadaan isää joustavuutta, kun kokonaisuuksista vastaavat useammat toimijat. Käytettävissä oeva tuotantokapasiteetti voidaan fokusoida oman ydinosaamisen ympärie, jooin investointitarve vähenee ja keskittyy. Kapasiteetin käyttö ja materiaaivirtojen ohjaus tehostuvat, kun tuotantoa kyetään suunnitteemaan kokonaisuutena. Kes- Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 12 Teoisuus ja Työnantajat 2003

13 kittyminen omae, usein varsin kapeae ydinosaamisaueee tuottaa parempaa aatua. Verkoston kipaiukyky muihin kipaieviin toimijoihin verrattuna perustuu yksittäisten yritysten ydinosaamisaueiden yhdistämiseen ja yritysten väisiin verkostosuhteisiin. Ydinosaamisaueiden tuee oa toisiaan täydentäviä ja kokonaisuuteen sopivia. Lisäarvoa tuottavassa verkostossa verkostosuhteisiin iittyy moemminpuoisia hyötyjä isäarvoa myös kumppanie. Lisäksi toiminnaiset riskit kyetään rajaamaan. Kuten edeä todettiin, verkosto muodostuu yeisesti jonkin veturi- ei ydinyrityksen ympärie. Ydinyritykseä on usein haussaan jokin kriittinen resurssi tai keskeinen osaamisaue. Ydinyritykseä on yeensä myös omien tuotteidensa kautta kontaktipinta oppuasiakkaan markkinoihin, jooin ydinyritys on tyypiisesti päähankkija. Ydinyrityksen ympärie rakentuva verkosto voi vastata eriaisista täydentävistä toiminnoista, päähankkijan tuotteen osaksi tuevista komponenteista sekä eriasteisesta kokoonpanosta. Komponenttien vamistajia ei oe varsinaisesti omia tuotteita, ja ne ovat tyypiisesti aihankkijoita. Aihankkijat voivat kuitenkin omaa osaamistaan jatkuvasti kehittämää ottaa varsin strategisen ja korvaamattoman rooin verkoston osana. Järjestemätoimittajia voi oa omiakin tuotteita, mutta verkostossa järjestemätoimittajien asema perustuu kokonaisuuden haintakykyyn ja päähankkijan tarpeiden täyttämiseen. Verkostosuhteiden rakentaminen akaa oman ydinosaamisaueen tunnistamisea. Ydinosaaminen määrittää sen, miaisia tuotteita, komponentteja tai kokonaisuuksia yritys vamistaa ja mistä muista toiminnoista se verkoston osana vastaa. Verkostosuhteiden rakentaminen on arvoverkon rakentamista. Huomionarvoista on, että yrityksen asemaa verkostossa ei seitä sen koko, vaan sen osaaminen, resurssit ja kehittymispotentiaai. Verkostosuhteita rakennetaan myös aatimaa yhteistyökumppaneiden vainnae mittaristoja, yhteistyön peisääntöjä, yhteisiä strategioita ja toimintaperiaatteita sekä sitouttamaa tärkeät kumppanit yhteistyöhön eriaisin sopimuksin. Verkostokumppaneiden isäarvon tuottokykyä ja isäarvon tuottamiseen kuuvia kustannuksia voidaan arvioida ja mitata monin tavoin. Tää toiminnaa varmistetaan verkoston kipaiukykyisyys. Tehtyjen haastatteujen mukaan yeisimpiä mittauskohteita ovat aatu, nopeus, resurssien käytön tehokkuus, hintakehitys ja hintakipaiukyky. Verkosto on materiaai- ja informaatiovirroista muodostuva kokonaisuus, jonka muotoa ja tavoitteita sääteee markkinoiden dynamiikka. Oakseen kipaiukykyinen verkoston on eettävä ja muututtava markkinoiden vaatimusten mukaan. Kun isäarvon tuottaminen kumppanie tuottaa oputa isäarvoa myös asiakkaae, kunkin verkostoyrityksen on perustetava oma paikkansa verkostossa isäarvon tuottamisen näkökumasta. Yritykset, jotka omaa ydinosaamiseaan ovat kyenneet integroitumaan arvoverkon kiinteäksi osaksi, eräänaiseksi yhteistyön sisäkehäksi, ovat vaikeasti korvattavissa. Markkinoiden vaatimusten paineessa niitä vaaditaan kuitenkin erittäin suurta joustavuutta, proaktiivista otetta esimerkiksi markkinoihin ja teknoogian kehitykseen, nopeaa reagointikykyä sekä kykyä ja haua toimintansa jatkuvaan kehittämiseen. 3.3 Lisäarvoa kansantaoudee Kansantaouden ja taoudeisen kasvun näkökumasta yritysten ja koko yhteiskunnan verkostoituminen merkitsee erikoistumisen tuomien hyötyjen isääntymistä. Taoudeinen kasvu ja aineeisen hyvinvoinnin isääntyminen perustuvat pitkäti tuottavuuden kasvuun, johon vaikuttavat muun muassa teknoogian kehitys ja erikoistuminen ei työnjaon isääntyminen. Verkostoitumisen tarkkoja hyötyjä koko kansantaoudee on varsin vaikeaa mitata, eikä aihetta oe kattavasti sevitetty. Sevää kuitenkin on, että verkostoituminen on muuttanut taouden rakenteita ja yritysten toimintatapoja. Mitä imeisimmin verkostoituminen ja siihen jo määritemäisestikin kytkeytyvä uusi viestintä- ja informaatioteknoogia ovat mahdoistaneet nopeamman taouskasvun isäämää tuottavuutta. On myös mahdoista, että verkostoituneen toimintatavan yeistyminen maaimanaajuisesti muuttaa vähiteen taouden dynamiikkaa ja Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 13 Teoisuus ja Työnantajat 2003

14 kansantaouksien suhdannevaihteuiden uonnetta. Suomessa tehdyt sevitykset osoittavat, että verkostomainen toimintatapa yeistyi ja syveni teoisuudessa pitkin harppauksin 1990-uvua. TT:n verkostoitumista kartoittavan tiedusteun mukaan (Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti I) verkostoituminen koskettaa aaja-aaisesti koko teoisuutta ja kaikenkokokoisia yrityksiä. Raportin mukaan jo ähes kome nejäsosaa teoisuusyrityksistä on mukana verkostoyhteistyössä. TT:n tiedusteu osoitti, että verkostoituneiden yritysten iikevaihdon kasvu oi sevästi nopeampaa kuin verkostojen ukopuoea oevien. Myös henkiökunnan määrä oi isääntynyt verkostoituneissa yrityksissä muita nopeammin. Vuosina iikevaihto kasvoi verkostoissa mukana oevissa yrityksissä keskimäärin yi 8 prosenttia vuodessa ja henkiöstö vajaat 3 prosenttia. Verkostojen ukopuoea oevissa yrityksissä vastaavat kasvuuvut oivat vain noin 2,5 ja 1,5 prosenttia. Vaikka verkostoitumisen kansantaoudeisten vaikutusten todeista suuruutta on vaikea arvioida, tarkasteemaa Suomen kansantaouden kehitystä 1990-uvun opua voidaan tuoda esiin joitakin kehitystrendejä, joihin verkostoitunut toimintatapa on ainakin osataan out johtamassa. Tuoreimpien sevitysten mukaan työn tuottavuuden kasvuvauhti Suomessa on out 1990-uvua sevästi Yhdysvatoja ja EU-maiden keskiarvoa nopeampaa. Erityisen voimakas kasvuhyppäys tapahtui 1990-uvua teoisuudessa. Suomen teoisuuden työn tuottavuus oi vuonna 1987 kome nejäsosaa Yhdysvatojen tasosta. Tuoreimman, vuotta 2000 koskevan arvion mukaan Suomen tehdasteoisuuden työn tuottavuus on jo yi 6 prosenttia Yhdysvatoja korkeampi. Työn tuottavuuden voimakas kasvu 1990-uvua merkitsi Suomessa myös muita maita nopeampaa bruttokansantuotteen ja sitä kautta kansaaisten hyvinvoinnin isääntymistä. Vuosina BKT kasvoi Suomessa keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa ja teoisuustuotanto 7,5 prosenttia. Kasvu oi sevästi pitkäaikaista keskiarvoa ripeämpää, ja myös kansainväisesti verrattuna kasvuuvut oivat korkeat. Huomionarvoista on, että tuottavuuden ja tuotannon kasvu ei oe kuitenkaan out nopeaa kaikia toimiaoia. Kasvua on voimistanut Suomessa erityisesti eektroniikka- ja sähköteoisuus, kun taas monia muia teoisuuden toimiaoia sekä tuottavuuden että tuotannon kasvu on out vaatimatonta. Tapahtunutta kehitystä ei voida seittää pekästään verkostomaisen toimintatavan yeistymiseä, mutta sevää on, että eektroniikka- ja sähköteoisuuden nopea kasvu ja verkostoitumisen syventyminen ovat tapahtuneet yhtäaikaisesti. Nopea tuotannon kasvu ei kuitenkaan oe johtanut suuriin investointitarpeisiin teoisuudessa. Päinvastoin, teoisuuden investointiaste ei kiinteiden investointien suhde jaostusarvoon on out 1980-uvuta ähtien trendinomaisessa askussa. Kun 1980-uvua teoisuuden investointiaste oi keskimäärin 18,3 prosenttia, se oi askenut 1990-uvua noin 17 prosenttiin. TT:n tuoreen investointitiedusteun mukaan investointiaste askee kuuvana vuonna noin 12 prosenttiin. Tämä taso on historiaisesti ahainen ja myös kansainväisesti verrattuna mataa. Pääoman tuottavuus teoisuudessa kasvoi merkittävästi 1990-uvua, kun tuotantoa kyettiin isäämään sevästi investointiasteen askusta huoimatta. Tämä merkitsi kapasiteetin tehokkaampaa hyödyntämistä. Mieenkiintoista on, että 1990-uvun suhdannehuipuissa teoisuuden kapasiteetin täyskäyttöaste nousi yhä korkeammaksi. Käyttöaste on noussut kaikenkokoisissa yrityksissä, ja PK-yrityksissä nousu oi jopa kaikkein suurinta. Tästä huoimatta teoisuus ei törmännyt kapasiteettipuaan toisin kuin 1980-uvua, jooin kapasiteettipua oi suhdannehuipuissa merkittävä tuotannon kasvun rajoite. Imeistä on, että kapasiteettipuasta johtuvat rajoitukset tuotannoe ovat vähentyneet, koska verkostoituminen on joustavoittanut yritysten toimintaa ja mahdoistanut kapasiteetin käytön paremman hainnan. Teoisuuden investoinneissa tapahtui 1990-uvua kokonaisuutena suuri rakennemuutos. Samaa kun kiinteiden investointien osuus jaostusarvosta on aentunut, panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kasvaneet huomattavasti. T&k-investoinnit suhteessa jaostusarvoon ovat isääntyneet 1980-uvun 3,4 pro- Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 14 Teoisuus ja Työnantajat 2003

15 Kuvio 5. Työn tuottavuuden kehitys sentista 6 prosenttiin 1990-uvua. Vuonna 2003 t&k-investointien osuuden teoisuuden jaostusarvosta arvioidaan oevan noin 8,5 prosenttia. Investointien rakennemuutosta seittävät monet tekijät. Keskeinen syy rakennemuutokseen on kuitenkin se, että teoisuuden kipaiukyky on nykyisin riippuvainen entistä enemmän osaamisesta ja sitä kautta t&k-panostuksesta. Suurten yritysten tutkimuspanostukset ovat edeeenkin vataosa koko teoisuuden t&k-menoista. TT:n sevitys osoitti kuitenkin, että mitä tiiviimpää ja sitoutuneempaa verkostoyhteistyö on, sitä aaja-aaisempaa myös tutkimusyhteistyö verkostoyritysten kesken on. Verkostoitunut toimintatapa onkin tarjonnut myös pienemmie yrityksie mahdoisuuden osaistua seaisiin tuotekehitysprojekteihin, joihin niiä yksin toimiessaan ei oisi suurten riskien vuoksi out mahdoisuuksia '80 USA = 100 '85 Lähteet: University of Groningen ja The Conference Board, ETLA '90 Tauukko 1. Kapasiteetin täyskäyttöosuus teoisuudessa, % (Niiden yritysten osuus joia kapasiteettia sopivasti/iian vähän) Ae Yi 250 henkeä henkeä henkeä Täyskäyttöasteen nousu* *Täyskäyttöasteen nousu %-yks. suhdannehuipusta vuoden 2000 suhdannehuippuun. Lähde: TT:n suhdannebarometri '95 '00 Suomi, teoisuus Suomi Kuvio 6. Teoisuuden investointiaste Kiinteät investoinnit ja t & k-menot, % jaostusarvosta 30 Tutkimus ja tuotekehitys Kiinteät investoinnit 0 '75 '80 '85 '90 '95 '00 02** '03* Lähteet: Tiastokeskus ja TT:n investointitiedusteu (vuodet ) Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 15 Teoisuus ja Työnantajat 2003

16 4 Verkoston muodostaminen 4.1 Yhteistyökumppaneiden kartoitus ja vainta Verkostoituminen on dynaaminen prosessi, joka käynnistyy, etenee ja muotoutuu yritysten toimintaympäristön muutosten mukaan. Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa: asiakkaiden tarpeet, kipaiuympäristö ja sieä oevien toimijoiden määrä sekä esimerkiksi teknoogia, tuotantomenetemät, tuotteet ja jakeujärjestemät muuttuvat ja kehittyvät kaiken aikaa. Verkostoitumisen kehityspout vaihteevat kokeiunuontoisesta kapasiteetinostosta jo aun perin pitkäjännitteiseksi tarkoitettuun yhteistyöhön. Verkostoitumisen dynaamiseen uonteeseen kuuuu, että operatiivisista tarpeista ähtevä yhteistyö saa ajan myötä ja yritysten verkostoitumiskyvyn kasvaessa syväisempää sisätöä. Operatiivisesta näkökumasta verkostoitumiskyky iittyy yrityksen ominaisuuksiin järjestemänä. Mitattavia kohteita ovat järjestemän kyky toimia joustavasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti sekä kyky tuottaa aatua. Strategisesta näkökumasta yrityksen verkostoitumiskykyä tarkasteaan yrityksen kasvun, kehityksen ja einkaaren näkökumasta. Täöin verkostoitumisen ähtökohdat ovat sidoksissa yrityksen ydinosaamisaueisiin. Päätös voi oa tietoinen strateginen vainta tai markkinoiden vaatimusten saneema vättämättömyys, johon yritys sopeutuu. Kummassakin tapauksessa yritys joutuu jossakin vaiheessa vaitsemaan strategisesti tärkeät ydinosaamisaueensa, joihin kuuumattomat aueet ukoistetaan tai ostetaan markkinoita. Yritysten yhteistyötä edeytetään strategista yhteensopivuutta. Verkostoitumiskyvyn vaikeammin mitattavia osa-aueita ovat kyky johtaa ja kehittää verkoston aineeisten pääomien isäksi myös aineettomia pääomia. Taouden pitäminen terveeä pohjaa sekä riskienhainta myös tuevissa, muuttuvissa oosuhteissa ovat verkostoitumiskykyyn keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Myös tuevaa kehitystä pitäisi kyetä ennakoimaan, vaikka taouden tunnusuvut mittaavat mennyttä kehitystä. Aineettomaa pääomaa tarkoitetaan osaamista ja osaamispääomaa operatiivisia tiaus-toimitusprosesseja aajemmassa mieessä (esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyössä) Verkostoitumisen ähtökohdat ja tavoitteet Haastatteuissa todettiin, että verkostoitumisen sekeä ähtökohta on keskittyminen ja erikoistuminen siihen, mitä parhaiten osataan. Keskittyminen ja erikoistuminen voivat kohdistua esimerkiksi suunnitteuun, tiettyyn vamistusmenetemään, tiettyyn tuotteeseen tai komponenttiin tai tietyn asiakasryhmän paveemiseen. Vainta on yeensä out tietoinen. Verkosto mahdoistaa yrityksee keskittymisen ja erikoistumisen omaan, vaikeasti kopioitavaan ydinosaamiseen, jossa siä on suhteeisesti suurin kipaiuetu. Toimintaa oisi usein voitu jatkaa iman ukoistamistakin. Kasvu oisi kuitenkin näissä tapauksissa hitaampaa, koska useiden osaamisaueiden rinnakkainen kehittäminen vaatii runsaasti resursseja. Verkostoitumaa on saatu merkittävästi isää kasvukapasiteettia. Myös eri yritysten osaamisaueiden yhdistämiseä on kyetty uomaan kokonaan uutta iiketoimintaa. Haastatteujen mukaan verkostoyhteistyöä pyritään myös tasaamaan kapasiteetin käyttöä. Useia teoisuuden toimiaoia pyrkimys täysin tiausohjautuvaan tuotantoon ei oisi mahdoista yksin toimien, koska toimitusajat muodostuisivat kohtuuttoman pitkiksi. Tuotanto ei myöskään oisi tehokasta epätasaisen kuormituksen sekä pienehköjen sarjojen tai voyymien vuoksi. Lisäksi yritys joutuisi yäpitämään monipuoista konekantaa, jonka käyttöaste jäisi a- Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 16 Teoisuus ja Työnantajat 2003

17 haiseksi. Esimerkiksi projektiuontoisessa toiminnassa, jossa projektit ovat täysin asiakasohjautuvia ja kysyntä heiahteee rajusti, oman tuotannon yäpitäminen ei oisi tarkoituksenmukaista iman, että kapasiteetin käyttöä tasoitetaan muiden toimittajien kanssa. Varsin usein verkostoitumisen taustaa ovat kustannussyyt: yritys itse on ehkä menettänyt oman kipaiukykynsä tietyssä toiminnossa. Se ei oe ehkä kehittänyt riittävästi toimintaansa, ja tuotantomenetemät ja aitteet ovat vanhentuneita. Myös työvoimavataisia aoia, kuten tekstiiiteoisuudessa, Suomen työvoimakustannukset pakottavat verkostoitumaan havemman kustannustason maihin. Tapauksissa, joissa ydinosaamiseen kuuumattoman toiminnon yäpitäminen yrityksen sisää edeyttäisi huomattavia investointeja, ukoistaminen on vaihtoehto investoinneie. Haastatteuissa todettiin myös täydentävän osaamisen tarve yhteistyön motiivina. Esimerkiksi tuotanto-orientoituneee PKT-yrityksee hyvä kumppani on päähankkija, joka vastaa markkinoinnista. Täöin yritys itse voi keskittyä suunnitteuun ja tuotannon tehokkuuden kehittämiseen, markkinakanavien ja brandien rakentaminen on päähankkijan asia. Päähankkijan ja järjestemätoimittajan näkökumasta täydentävyys merkitsee kipaiukykyä parantavia, kattavampia tuote- ja paveukokonaisuuksia oppuasiakkaae. Pekästään osaamisen kehittäminen on harvoin verkostoitumisen syynä, vaan oppiminen nähdään väineenä tuevaisuuden suurempien taoudeisten hyötyjen tavoitteussa. Verkostoyhteistyössä tuotannoiset osatoimittajat pääsevät osaiseksi myös päähankkijan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta. T&k-toimintaan osaistuminen tuotteen einkaaren akuvaiheessa hepottaa investointien suuntaamista ja tuotantomenetemien edeeen kehittämistä. Käytännössä tämä auttaa esimerkiksi vättämään investoimista aitteisiin ja vamistusmenetemiin, jotka ovat poistumassa käytöstä. Päähankkijan näkökumasta tuotantoon suuntautuneea osatoimittajaa on arvokasta tietoa esimerkiksi vamistettavuudesta, kokoonpanosta ja materiaaien käytöstä, miä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Myös uusien tuotteiden markkinoie tuoa voidaan nopeuttaa, kun suunnitteuprosessissa tuevat aun perin huomioon otetuiksi mm. vamistettavuuteen ja kokoonpanoon vaikuttavat seikat. Kun usein vain päähankkijaa on kosketuspinta oppuasiakkaaseen, myös oppuasiakkaan tarpeet voidaan väittää tutkimus- ja tuotekehitystyössä suoraan osavamistajie Vaintaprosessi Verkostoituminen etenee ja kehittyy yeensä päähankkijavetoisesti. Tyypiisesti verkoston veturiyrityksiä kumppaneiden ja aihankkijoiden hakeminen on systemaattista. Täaiset veturiyritykset seuraavat jatkuvasti aaa toimivia yrityksiä ja seuovat niistä toiminnaisesti ja taoudeisesti hyväksyttävät potentiaaiset kumppanit. Jotta yhteistyötä voitaisiin edes testata, potentiaaisen kumppanin on täytettävä tietyt taoudeiset ja toiminnaiset kriteerit. Toimittajien vaintaa ohjaavat päähankkijan iiketoiminnan tavoitteet. Liiketoiminnan tavoitteista johdetaan edeeen hankintatoimen tavoitteet. Hankintatoimi on ymmärrettävä aajasti kattamaan paitsi materiaaihankinnat ja niihin iittyvän ogistiikan, myös tavarantoimittaja- ja osatoimittajayhteistyön hainnan. Yeisesti edeytetään, että toimittajat (aihankkijat ja järjestemätoimittajat) tuevat yhteistyön kehittyessä ja syventyessä osaistumaan myös tutkimus- ja tuotekehitysprosessiin, jossa hankintatoimea, kuten esimerkiksi materiaaien ja osien vainnaa, tuotantomenetemiä sekä vamistettavuudea, on suuri vaikutus opputuotteen hintaan ja aatuun, kuten edeä verkostoitumisen ähtökohdissa todettiin. Hankintatoimen tavoitteet muodostavat pohjan, jota uodaan kriteeristö yhteistyökumppaneiden vainnae. Pienemmiä yrityksiä verkostoyhteistyön aoittaminen ei oe yeensä kovin systemaattista, vaan se käynnistyy kokeiusta. Esimerkiksi kysyntähuipussa yrityksen oma kapasiteetti ei riitä, ja yritys tekee tarjouspyynnön. Vastaavasti kysynnän heiketessä, kun omaa kapasiteettia on vapaana, toimittajayritys voi tarjota kapasiteettiaan vakiintuneiden yhteistyösuhteiden ukopuoee. Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 17 Teoisuus ja Työnantajat 2003

18 Kyse on kapasiteetin ostamisesta, mikä on perinteistä aihankintaa. Mikäi toimitus täyttää ostajan vaatimukset, se johtaa yeensä yhteistyön jatkumiseen. Toimituksen onnistumisen arvioimiseksi pienemmääkin ostajayritykseä on vähintään intuitiivinen kriteeristö ei tuntuma siitä, että hinta-aatu-suhde on hyväksyttävää tasoa. Kyseyn perusteea tärkeimmät kriteerit yhteistyökumppaneiden vainnae ovat: kyky sisäistää vastuu ja noudattaa sopimuksia kustannustehokas toiminta uottamus yhteisiin toimintatapoihin yhteiset aatunormit täydentävä erikoisosaaminen. Käsitys kohtuuisesta hinta-aatu-suhteesta syntyy kokemuksen kautta ja pyytämää useita tarjouksia. Yritys voi verrata tarjouksia esimerkiksi tianteeseen, jossa se oman kapasiteettipuansa vuoksi joutuisi teettämään yitöitä tai investoimaan uusiin tuotantoväineisiin. Tarjouspyyntöjä ei uusita huonoie toimittajie, vaan joudutaan jäeen hakemaan uusia potentiaaisia kumppaneita. Huonoja toimittajia ovat siis edeä esitettyjen kriteerien perusteea ne, jotka eivät sisäistä vastuutaan, rikkovat yhteistyösopimusta, eivät toimi kustannustehokkaasti eivätkä noudata yhteisiä toimintatapoja ja aatunormeja. Haastateut yritykset uetteivat seuraavanaisia ongemia erityisesti yhteistyön akuvaiheessa: toimitusajat viivästyvät aatu ei vastaa odotuksia kustannuskehitys ei oe toivottava kapasiteetin käyttöaste vaihteee suuresti tieto tiauksista, toimituksen vaiheesta ja kysynnän muutoksista ei kuje kysynnän ennakoiminen on vaikeaa pajon aikaa kuuu epäsevyyksissä ja keskusteuissa esimerkiksi onko aatu riittävä ja mistä toimituksen viivästyminen on aiheutunut epäsevä vastuunjako yhteisiä toimintatapoja opeteaan, mutta yhteiset tavoitteet ovat usein epäseviä yritykseä on iian pajon toimittajia, joiden toimintaa on vaikea haita kokonaisuuden tai projektin hainta ontuu. Haastatteujen mukaan yritys voi joutua ottamaan takaisin sisään jo ukoistamansa toiminnon, jos osia ja järjestemiä toimittavien yritysten työ ei vastaa sen vaatimuksia ja jos kehittämistoimenpiteistä ei päästä yksimieisyyteen. Yhteistyön akuvaiheessa, kun toiminto ei oe vieä pitkäe eriytynyt osaamisvaatimuksitaan eikä tarvittavata kone- ja aitekannataan, toiminnon takaisin iittäminen omaan yritykseen on vieä kohtuuisen heppoa. Myös pitkittyvän suhdannetaantuman aikana yritys voi varmistaa oman henkiöstönsä töiden riittävyyden karsimaa verkoston aitamia toimivia standardikomponenttien vamistajia. Oman vamistuksen uudeeen aoittaminen on kuitenkin mahdoista vain, jos yritys on yäpitänyt vamistukseen tarvittavia teknisiä ja osaamisvamiuksia. Kun verkostoyhteistyössä on myös sosiaainen uottuvuus, toimijoiden vainta ja henkiökemioiden yhteensopivuus on tärkeää. Joissakin tapauksissa verkostoyritysten yhteyshenkiöitä on yhteistyön sujuvuuden parantamiseksi jouduttu vaihtamaan. Sekeästi määriteyt asiakasvastuuaueet ja toimintavatuudet parantavat yhteistyötä. Yhteistyö voi oppua akuunsa myös strategisen yhteensopimattomuuden takia: kumppani ei oe haukas sitoutumaan pitkäjännitteiseksi tarkoitettuun yhteistyöhön, kuten esimerkiksi asiakaskohtaisiin investointeihin tai päähankkijan edeyttämään kasvustrategiaan. Hauttomuuden taustaa voi oa yhteisen näkemyksen puute ja epävarmuus esimerkiksi kasvutavoitteiden reaistisuudesta. Yritysten verkostoyhteistyössä ongemat ovat yeisimmin operatiiviseen toimintaan ja sosiaaiseen uottamusnäkökumaan iittyviä. Harvemmin esiintynyt strateginen yhteensopimattomuus on kuitenkin yhteistyön hankain este, joka on operatiivisia ja sosiaaisia ongemia vaikeammin ratkaistavissa. Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 18 Teoisuus ja Työnantajat 2003

19 4.2 Verkoston kipaiukyvyn yäpito Suorituskyvyn mittaaminen Kun yhteistyö on edennyt pidemmäe, tuee tarve systematisoida yhteisiä toimintatapoja. Kokeiujen tai järjestemäisen arvioinnin ja seuonnan kautta yrityksee on vaikoitunut joukko toimittajia, joiden toiminta vastaa odotuksia. Yritys voi jo tehdä pysyväksi tarkoitetun vainnan itse tekemisen ja markkinoita ostamisen väiä, jos markkinoia on varteenotettavia vaihtoehtoja. Samaa kun yritys sitoutuu verkostoyhteistyöhön, sen riippuvuus muista kasvaa. Sen on varmistettava omaan toiminta-aueeseensa kuuumattomien osien häiriötön toiminta, kuten esimerkiksi tiettyjen komponenttien, tuotteiden ja paveujen saanti. Yhteisiä toimintatapoja pyritään täsmentämään. Yhteisten toimintatapojen tarkoituksena on sitouttaa yhteystyön osapuoia, siä häiriö yhden verkostoyrityksen toiminnassa vaikuttaa koko verkoston toimintaan. Sitouttaminen edeyttää kiinteämpää vuorovaikutusta, ja tiedon kukua on tehostettava. Toimitussopimukset, aatukriteerit ja tuotannoiset tavoitteet ovat yeisimmin kirjaisessa muodossa, strategioista ja arvoista vain keskusteaan. Suurimmat päähankkijayritykset ovat yeisesti kehittäneet mittaristoja, joia ne seuraavat jatkuvasti aihankkijoidensa ja toimittajiensa isäarvon tuottokykyä. Pyrkimys on mahdoisimman objektiivisten ja yksiseitteisten mittareiden käyttöön, jotta vätyttäisiin turhita ongemien sevitteyitä. Yeisesti mitattavia kohteita ovat: aatu aika kustannukset osaaminen ja resurssit ympäristönäkökohdat. Laadua tarkoitetaan aatujärjestemien tasoa ja toimivuutta, prosessien aatua ja virheettömiä tuotteita. Kirjattujen aatujärjestemien isäksi aadun tuee toteutua kaikessa yrityksen toiminnassa viime kädessä asiakastyytyväisyytenä. Kuekin osatekijäe on määritety oma maksimipistetaso, johon yrityksen saamaa pistemäärää verrataan. Aika mittauskohteena jakautuu useisiin osatekijöihin. Tuotekehitysaika, time to market, on aika, joka kuuu innovaatiosta kaupaiseksi tuotteeksi. Verkostoyhteistyöä tätä prosessia on kyetty varsin pajon yhentämään. Toimitusaika, time to customer, ja toimitusvarmuus ovat tärkeitä mittauskohteita, siä viivästymiset jossakin verkoston osassa viivästyttävät koko toimitusta oppuasiakkaae. Edeeen mittauskohteina voivat oa prosessien äpimenoajat ja koneiden asetusajat. Esimerkiksi toimitusvarmuus on yksiseitteisesti askettavissa ja pisteytettävissä. Pisteytys voi tapahtua esimerkiksi siten, että 100 prosentin toimitusvarmuudesta yritys saa 20 pistettä. Jos toimitusvarmuus putoaa 98 prosenttiin, yritys saa enää 12 pistettä, ja 95 prosentin toimitusvarmuudesta ei saa pisteitä enää oenkaan. Kustannukset mittauskohteena jakautuvat hintakipaiukykyyn ja hintatrendien kehitykseen. Osatoimittajien hintoja verrataan yeisiin markkinahintoihin. Mitä ahaisemmat yrityksen hinnat ovat suhteessa markkinahintoihin, sitä korkeamman pistemäärän yritys saa. Markkinoiden hintataso voidaan tarkistaa pyytämää tarjouksia verkoston ukopuoeta. Yhteistyön jatkuessa hintakehityksen odotetaan oevan aeneva pidemmää aikaväiä. Maksimipisteet voi saada yritys, joka vuositasoa kykenee aentamaan hintojaan esimerkiksi 10 prosentia. Osaaminen ja resurssit jakautuvat edeeen johdon ja henkiöstön kyvykkyyteen sekä teknoogian ja osaamisen tasoon. Verkostoyritys voi saada pisteitä omasta kouutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Tuotantoteknoogia arvioidaan tuotantoprosessin automaatioasteen ja sekä koneja aitekannan iän perusteea. Ympäristökysymykset jakautuvat edeeen yrityksen sovetamaan ympäristöjärjestemään, ympäristöainsäädännön tuntemukseen sekä yrityksessä kirjatun ympäristöpoitiikan toteutukseen. Yrityksie asetetut ympäristövaatimukset vaihteevat huomattavasti toimiaoittain. Taoudeisesti epävarmoina aikoina korostuu verkostokumppanin taoudeisen tianteen jatkuva seuranta. Luottoriskien seurantajärjestemää pidetään ajan tasaa kaikista yhtiöistä, jotka toimittavat akisääteiset tuostietonsa Patentti- ja rekisterihaitukseen. Yritysten suostumusta Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 19 Teoisuus ja Työnantajat 2003

20 uokituksen tekemiseen ei kysytä. Luottokepoisuusuokitus antaa kokonaiskuvan yrityksen uottokepoisuudesta ja iiketoimintakyvykkyydestä. Tämän isäksi kumppaniyrityksetä voidaan pyytää sevityksiä esimerkiksi kustannusrakenteesta. Yrityskohtaisesti voi oa muitakin mitattavia ja seurantaa edeyttäviä kohteita. Pienemmissäkin päähankkijayrityksissä seurataan yeisesti toimitusaikoja, kustannuksia ja aatua. Parhaimmat kokonaispisteet saaneet vaikoituvat avaintoimittajiksi, joiden kanssa yhteistyö voi edetä pidemmäe Kumppaneiden pisteytys ja kehittämistarpeet Yritys, joka on pystyy osoittamaan omaa toiminnaaan täyttävänsä mittariston kriteerit, pääsee pidempiaikaiseksi tarkoitettuun toimittajayhteistyöhön päähankkijan kanssa. Tässä vaiheessa yritys on C-uokan toimittaja (ks. kuvio 3 sivua 10: Strategisen verkoston perusrakenne). Useat yritykset vaitsevat tietoisesti tämän toimijatason. Tätäkin tasota yritys voi päästä strategisesti tärkeään asemaan riippuen siitä, miaista osaamista, tuotetta tai kokonaisuutta se opputuotteessa edustaa. Ratkaisevaa on myös toimittajan haukkuus ja kyky kehittämistoimintaan. Mikäi yrityksen toiminta eri kriteereiä arvioiden jää vaaditun pistemäärän ae ja toimittaja on hauton ja kyvytön parannuksiin tai sen resurssit eivät mahdoista päähankkijan edeyttämiä kehittämistoimenpiteitä, yritys karsiutuu Kuvio 7. Verkostoituminen päähankkijan näkökumasta Kuvio 8. Verkostoituminen aihankkijan näkökumasta Yhteistyön perusteet ja tavoitteet markkinoiden vaatimukset, teknoogia, strategia... Akutianne tavoitteet, resurssit, haukkuus yhteistyöhön... Kumppaneiden kartoitus miaisia yrityksiä on markkinoia? Kumppaneiden kartoitus Ei osaistuta verkostoyhteistyöhön Potentiaaiset kumppanit Potentiaaiset kumppanit Arviointi teknoogia, taoudeinen asema, yhteistyökyky... Neuvotteut, koetoimitus Kyvykkäät yhteistyökumppanit yhteistyön kokeiu, koetoimitus Pisteytys ja uokitteu Suorituskyvyn seuranta ja mittaus Yritys osaksi verkostoa yhteistyösopimus A B C A B C Strategiset kumppanit Avaintoimittajat Muut toimittajat Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II 20 Teoisuus ja Työnantajat 2003

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

KUOPION KOKOUS- JA KONFERENSSIPALVELUT

KUOPION KOKOUS- JA KONFERENSSIPALVELUT KUOPION KOKOUS- JA KONFERENSSIPALVELUT KUOPIO CONVENTION BUREAU 26.10.2015 Kirsi Vartiainen kirsi.vartiainen-tissari@kuopio.fi p. 044 718 2053 1. Kongressimatkaiu Suomessa 2. Kuopio Convention Bureau sevityshanke

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5 Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kuinka tuote syntyikään!

Kuinka tuote syntyikään! Kuinka tuote syntyikään! SWECO PIC yhyesti Integrointi Prosessi Yhteistyö Onnistumiset Haasteet SWECO Combined expertise in consuting engineering, environmenta technoogy and architecture Net saes 341 M

Lisätiedot

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille:

Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: Talentum Pro Helsinki 2016 3 Kirjassa on kolme viestiä sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille: 1 hankinnoilla on merkitystä 2 hyvin johdetuilla ja toteutetuilla hankinnoilla sekä hyvällä yhteistyöllä

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS

IUSEOV IRASTO - r'e NJUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS ~ IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'~ CRIAN 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS OY ARKKITEHTITOIMISTO KARI VAASA..98 KYYHKYNEN ARKITEKTBYRÅ AB SISÄLLYSLUETTELO 0. Yeistä.

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Yritysten liiketoimintasuhteet

Yritysten liiketoimintasuhteet Pekka Tsupari & Johanna Sisto & Petri Godenhjelm & Olli-Pekka Oksanen & Penna Urrila Yritysten liiketoimintasuhteet Selvitys liiketoimintasuhteista ja verkostoitumisesta Suomessa Katsauksia 2004/6 Pekka

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Hesingin kaupungin taoushaintopaveu tiedottaa 2 26.5.2009 Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon... 1 Kaupunkiyhteinen toimintatapa tiauksesta maksuun... 2 LASKE-esisevitys

Lisätiedot

Parametritettävä erikoismoduli (PSM) Bild auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen

Parametritettävä erikoismoduli (PSM) Bild auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen Parametritettävä erikoismodui (PSM) Bid auf der Vorgabeseite in der Größe 215x149 mm einfügen Mercedes-Benz Service Parametritettävä erikoismodui (PSM) Mai 639 akaen 21.11.06 kun koodi (ED5) Mai 906 kun

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6. KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO. KUOPION KAUPUNKI Projektipäällikkö Mervi Räisänen

KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO. KUOPION KAUPUNKI Projektipäällikkö Mervi Räisänen KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS JA SEUTUVALVOMO KUOPION KAUPUNKI Projektipääikkö Mervi Räisänen ESITYKSEN SISÄLTÖ Yeisesittey rakennuskannasta Kuutustiasot Sähkö Lämpö Vesi Rakennuskannassa toteutettuja

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Lexmarkin tulostuksenhallinta

Lexmarkin tulostuksenhallinta Lexmarkin tuostuksenhainta Optimoi verkkotuostus ja saavuta kipaiuetu tuostuksenhaintaratkaisua, jonka voit ottaa käyttöön omissa tioissasi tai pivipaveun kautta. Turvainen ja kätevä tuosteiden vapautus

Lisätiedot

Yritysverkostot ja niiden johtaminen

Yritysverkostot ja niiden johtaminen Yritysverkostot ja niiden johtaminen Tuomas Ahola Tampereen teknillinen yliopisto Kansainvälisten järjestöjen hankinnat - PKyritysten mahdollisuus menestykseen Helmikuu 17, 2016 18.2.2016 1 Tuomas Ahola

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Sisältö Verkostojen elinkaarimalli Verka- mentelmäkehitysprojektin aineisto strategisen kehittämisen

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Strateginen johtaminen edellyttää henkilöstöjohtamisen

Strateginen johtaminen edellyttää henkilöstöjohtamisen Strateginen johtaminen edellyttää henkilöstöjohtamisen mittaamista Uudista ja Uudistu Vaihtuva johtajuus 2011 Vahingossa Hyvä? Taru From 28.9.2011 HR4 Solutions Oy 2011 HR4 Solutions Oy - 28.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS YHTEISTYÖ - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 8.-9.10.2014 Tampere Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Verkkotunnistautuminen

Verkkotunnistautuminen Verkkotunnistautuminen Lapin TIVA seminaari Rovaniemeä Jukka Keso 29.9.2006 Fujitsu ettei tietotekniikka kävisi työstä Fujitsu on tieto- ja viestintätekniikan paveutoimittaja Patja- ja Sohva-toimintamait

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri Osaisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspääikkö Mirja Wihuri SALLI OSALLISUUS! IsoVakeinen 28.3.2012 Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö Nykytianne Tuevaisuus Miten edetään UUSI PALVELUALUMALLI

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki HENKILÖSTÖVIESTINTÄ MUUTOKSESSSA Kuntamarkkinat 11. 12.9.2013 MUUTOS, MUUTOS, MUUTOS Muutos on jatkuvaa ja oemassaoon edeytys Organisaation kyky muuttua on mainetekijä vetovoima sisäiset ongemat kantautuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

7.1 Taustamelun estimoinnista

7.1 Taustamelun estimoinnista 7 Puheen ehostus Puheen ehostamisea taroitetaan seaisia menetemiä, joia puheen aatua pyritään parantamaan. Kuuostaa ysinertaiseta, mutta mitä sitten taroitetaan aadua? Siä voidaan taroittaa ainain seeyttä

Lisätiedot

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9.

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9. 3 2008 2.9.2008 Hesingin kaupunki Taous- ja suunnitteukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Pakanaskenta hoitaa pakat maksuun ajaaan sekä pakkatiedot verottajae, eäkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

AVOIMUUTTA RAKENNUSALALLE

AVOIMUUTTA RAKENNUSALALLE AVOIMUUTTA RAKENNUSALALLE WWW.ASUTAAN.FI MIKÄ ON ASUA-REMONTIT? ASUA Remontit on yritys jonka tärkein tehtävä on jättää jäkeensä aina tyytyväinen asiakas. Tyytyväinen asiakas syntyy pitävistä aikatauuista,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot