Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin"

Matilda Ranta
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen avulla. Sovellus keräsi automatisoidusti tietoa kohdehenkilöiden liikkumismääristä ja kulkutavoista. Tuloksissa on huomioitu liikkuminen jalan, pyörällä, autolla, metrolla, bussilla, junalla ja raitiovaunulla. Liikkumismäärien lisäksi tutkittiin taustatekijöiden vaikutusta liikkumisen kasvihuonekaasupäästöihin ottaen huomioon liikkumistavan ja matkan. Henkilöiden taustatietoja selvitettiin kyselyllä, jonka tuloksia on koottu taulukkoon 1. Tietoja liikkumisesta on käytetty henkilökohtaisen päästökaupan kokeilun päästökaton määrittämiseen ja taustatietoja henkilökohtaisten päästöoikeuksien määrän määrittämiseen. Tutkittaviksi taustatiedoiksi valittiin ikä, lasten määrä taloudessa, asumisetäisyys keskustasta, tulot ja koulutusaste. Vain vähintään kaksi viikkoa sovellusta käyttäneet käyttäjät on otettu huomioon tulosten käsittelyssä, jotta saataisiin edustavampi kuva ihmisten liikkumisesta. Ajanjakso analysoituun tiedonkeruuseen oli kuusi kuukautta Taulukko 1. Käyttäjien profiilitiedot kategorioittain. Kategoria N Kategoria N Syntymävuosi Matka kotoa Alle 3 km keskustaan 3 5 km km km Yli 20 km 17 Korkein Peruskoulu tai vähemmän 6 Kotitalouden tulot Alle koulutusaste Lukio, ylioppilas tai ammatillinen tutkinto Ammattikorkeakoulu Yliopistotutkinto Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto Yli Ammattiryhmä Kotiäiti tai isä 4 Alle 15 vuotiaiden Ei yhtään 48 Opiskelija 7 lukumäärä Yksi 12 Työntekijä 28 taloudessa Kaksi 20 Alempi toimihenkilö 15 Kolme tai neljä 9 Ylempi toimihenkilö 15 Johtavassa asemassa toisen palveluksessa 4 Kunta Lahti 71 Yrittäjä tai yksityinen ammatinharjoittaja 9 Muu 18 Eläkeläinen 5 Muu 2 Yhteensä 89 Käyttäjät liikkuivat päivässä keskimäärin 39,2 km ja keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa olivat 21,5 kgco 2 eq. Nämä tiedot vastaavat kutakuinkin valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (2016) tuloksia, joiden mukaan keskimääräinen viikoittainen liikkuminen oli noin 41 km. Kuvassa 1 on esitettynä keskimääräisen käyttäjän kulkutapojen jakauma matkan pituuden ja kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Yli puolet matkasta taittuu autolla ja junalla kuljetaan toiseksi pisin matka. Auto aiheuttaa yli 90 %

2 kasvihuonekaasupäästöistä. Toiseksi eniten päästöjä syntyy bussilla liikkumisesta, 5 %. Valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen verrattuna autoilijoiden osuus oli matalampi, kun taas julkisen liikenteen käyttäjien määrä oli suurempaa. Kulkutapojen jakautuminen matkan pituuden suhteen 0,1 % 4,3 % 4,9 % 6,2 % Kulkutapojen jakautuminen kasvihuonekaasupäästöjen suhteen 2,1 % 5,1 % 2,6 % 17,1 % 64,7 % 92,3 % Pyörä Bussi Auto Metro Juna Raitiovaunu Kävely/juoksu Pyörä Bussi Auto Metro Juna Raitiovaunu Kävely/juoksu Kuva 1. Matkan jakautuminen eri kulkutavoilla matkan pituuden ja kasvihuonekaasupäästöjen suhteen. Kuva perustuu 114 käyttäjän tietoihin. Iän vaikutus liikkumiseen Kuvassa 1 on esitettynä syntymävuosi ryhmittäin ja keskimääräinen päivässä liikuttu matka luvuilla syntyneillä keskimääräinen matkan pituus vastaa liikkumisen keskiarvoa, joka on noin 40 km päivässä. Nuoremmilla 90 luvulla syntyneillä alle 30 vuotiailla keskimääräinen matka on selvästi suurempi, kun taas vanhemmilla ennen 60 lukua syntyneillä yli 58 vuotiailla matkan pituus on selvästi pienempi. Osa yli 60 vuotiaista on eläkkeellä, joten matkustaminen töihin vähenee, mikä edelleen saattaa vähentää liikkumista. Alle 30 vuotiailla matkustaminen saattaa olla suurta kouluun ja töihin liikkumisen lisäksi matkustamisesta kotipaikkakunnalle käymään. Tähän ryhmään kuitenkin vaikuttaa suuresti pieni otanta ja yhden käyttäjän matka, joka oli suurin kaikista vastaajista. Kuvassa 2 on esitettynä syntymävuosi ryhmittäin ja liikkumisesta kertyneet kasvihuonekaasupäästöt viikossa. 90 luvulla syntyneet liikkuvat noin kolmasosan enemmän kuin 80 luvulla syntyneet, mutta päästöjä kertyy melkein puolet enemmän. Lisäksi 70 luvulla syntyneet liikkuvat kestävämmillä kulkutavoilla kuin muut ikäluokat.

3 Syntymävuosi Kuva 2. Syntymävuosi ja keskimääräinen liikuttu matka päivässä Syntymävuosi Kuva 3. Syntymävuosi ja liikkumisen keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa. Lasten vaikutus liikkumiseen Kuvassa 4 verrataan lasten lukumäärää keskimääräisen matkan pituuteen päivässä. Kuten kuvassa näkyy, lasten lukumäärä on kutakuinkin verrannollinen matkan pituuteen. Kun lapsien määrä kasvaa, myös keskimääräinen matkan pituus päivässä kasvaa. Tämä tulos oli oletettavissa, koska lasten kuljetus esimerkiksi kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin lisää matkustamista. Kuitenkin tulosten perusteella matkustaminen ei enää kasva kahden lapsen jälkeen vaan pienenee. Kuvassa 5 on esitettynä lasten lukumäärä ja liikkumisen kasvihuonekaasupäästöt viikossa. Tulosten perusteella yksi lapsi ei lisää huomattavasti päästöjä, mutta kahden lapsen kohdalla liikkumisen päästöt kasvavat merkittävästi. Vaikka yli kaksi lasta ei lisää liikkumista merkittävästi vaan jopa vähentää sitä, se lisää liikkumisen päästöjä enemmän verraten yhteen tai kahteen lapseen. Tämä selittynee runsaammalla henkilöauton käytöllä liikkumisessa.

4 Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme tai neljä Alle 15 vuotiaiden lukumäärä taloudessa Kuva 4. Lasten, alle 15 vuotias, lukumäärä taloudessa ja keskimääräinen matka päivässä Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme tai neljä Alle 15 vuotiaiden lukumäärä taloudessa Kuva 5. Lasten, alle 15 vuotias, lukumäärä taloudessa ja liikkumisen keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa. Asuinetäisyyden vaikutus liikkumiseen Kuvassa 6 on esitettynä kuinka kaukana käyttäjä asuu keskustasta ja keskimääräinen kuljetun matkan pituus päivässä. Erityisen suurta vaihtelua matkan pituudessa ei ole nähtävissä alle 10 km etäisyydessä. Hieman yllättäen km päässä keskustasta asuvien liikkuminen on tämän selvityksen mukaan vähäisempää kuin lähempänä keskustaa asuvien, mutta tässä kategoriassa oli vain yksi vastaaja. Yli 20 km matka keskustasta lisää jonkin verran matkan pituutta. Kuvassa 7 on esitettynä kuinka kaukana käyttäjä asuu keskustasta ja liikkumisen keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa. Kuvasta näkee, että 6 10 km keskustasta asuvat liikkuvat kestävämmillä kulkutavoilla kuin 3 5 km keskustasta asuvat. Lisäksi yli 20 km keskustasta asuvilla on selvästi suurimmat päästöt.

5 Alle 3 km 3 5 km 6 10 km km Yli 20 km Etäisyys Lahden keskustan ja kodin välillä Kuva 6. Käyttäjän kodin etäisyys Lahden keskustasta ja keskimääräinen matka päivässä. Alle 3 km 3 5 km 6 10 km km Yli 20 km Etäisyys Lahden keskustan ja kodin välillä Kuva 7. Käyttäjän kodin etäisyys Lahden keskustasta ja liikkumisen keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa. Tulojen vaikutus liikkumiseen Kuvassa 8 on esitettynä kotitalouden yhteenlasketut tulot ennen veroja kuukaudessa ja keskimääräinen matkan pituus päivässä. Tulojen vaikutus matkan pituuteen on nouseva välillä euroa. Varsinkin tulojen ylittäessä euroa matkan pituus nousee suuresti. Kuitenkin tulojen noustessa yli euroon, keskimääräinen matkan pituus laskee. Kuvassa 9 on esitettynä kotitalouden yhteenlasketut tulot ennen veroja kuukaudessa ja liikkumisen kasvihuonekaasupäästöt viikossa. Matkojen pituudet kuvastavat hyvin liikkumisen päästöjä ansaitsevat kotitaloudet liikkuvat eniten, mutta keskimäärin kestävämmillä kulkutavoilla verraten muihin tuloluokkiin.

6 7 Alle Yli Kotitalouden keskimääräiset tulot [ ] Kuva 8. Kotitalouden yhteenlasketut tulot ennen veroja keskimäärin ja keskimääräinen matka päivässä. 3 Alle Yli Kotitalouden keskimääräiset tulot [ ] Kuva 9. Kotitalouden yhteenlasketut tulot ennen veroja keskimäärin ja liikkumisen keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa. Koulutuksen vaikutus liikkumiseen Kuvassa 10 verrataan korkeinta suoritettua koulutusastetta keskimääräiseen matkaan päivässä. Kuvasta voidaan nähdä, että korkeammin koulutettu matkustaa päivässä keskimäärin enemmän kuin matalammin koulutettu. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi tulojen kasvu koulutuksen kasvaessa mikä mahdollistaa rahallisesti laajemman liikkumisen. Kuvassa 11 on esitettynä korkein suoritettu koulutusaste ja liikkumisen keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa.

7 7 Peruskoulu tai vähemmän Lukio, ylioppilas tai ammatillinen tutkinto Ammattikorkeakoulu Yliopistotutkinto Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto Korkein suoritettu koulutusaste Kuva 10. Korkein suoritettu koulutusaste ja keskimääräinen matka päivässä. 3 Peruskoulu tai vähemmän Lukio, ylioppilas tai ammatillinen tutkinto Ammattikorkeakoulu Yliopistotutkinto Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto Korkein suoritettu koulutusaste Kuva 11. Korkein suoritettu koulutusaste ja liikkumisen keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt viikossa.

Samankaltaiset tiedostot

SMOTO MP2016-tutkimus

SMOTO MP2016-tutkimus Suomalaisen motoristin profiili Moottoripyöräily Suomessa MP-ajoneuvoveron vaikutus moottoripyöräilyyn SMOTO, Jari Kielinen Suomalaisen motoristin profiili SMOTO MP2016-tutkimus 2