Romanin ja poliisin kohdatessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Romanin ja poliisin kohdatessa"

Transkriptio

1 Romanin ja poiisin kohdatessa -oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu käytettäväksi erityisesti kouutus- ja taustamateriaaina käsitetäessä poiisin ja romanien väistä asiointia. Oppaassa käsiteään poiisin rooia ja tehtäviä yhteiskunnassa, kansaaisten oikeuksia ja vevoisuuksia, romanien historiaa ja kuttuuria sekä eriaisia käytännön kohtaamistianteita. Tavoitteena on, että opas toimisi keskusteunavaajana ja yhtenä apuväineenä ennakkouuojen purkamisessa ja aidon yhteistyön öytämisessä. O P E T U S H A L L I T U S Romanin ja poiisin kohdatessa

2 Romanin ja poiisin kohdatessa

3 Sisäys Lukijae 5 Poiisi ja kansaaiset 6 Poiisi sevittää rikoksia ja turvaa arkea 6 Kansaaisia on oikeuksia ja vevoisuuksia 7 Työryhmä Eine Liberg, puheenjohtaja Kari Honkanen Jorma Laitinen Taito Lehmusta Roosa Åkerund Erkki Weckman Päivi Majaniemi (siht.) Eina Ekhom (siht.) Asiantuntijoina on kuutu seuraavia henkiöitä: Satu Bomerus Vei Hukkanen Unto Jääpuro Tuua Åkerund Jouni Rantanen Jukaisija ja kustantaja: Opetushaitus, romaniväestön kouutustiimi ja sisäasiainministeriön poiisiosasto Graafinen suunnitteu, taitto, kuvitus: Vafrid Åkerund / Grafimus Oy ISBN Painopaikka: Edita Prima Oy, Hesinki 2007 Romanien historia ja kuttuuri 8 Kohtaamisten historiaa 8 Romanikuttuuri 9 Tunteet, perhe, yhteisö 9 Kiei 10 Kouutus ja einkeinot 10 Puhtaus, pukeutuminen ja asuminen 11 Oikeuskäsitys 11 Kuoema ja hautajaiset 12 Kohtaamisia 12 Kun kohdataan 12 Virastoissa 13 Liikenteessä 14 Kiinniottotianteissa 14 Syrjinnän uhriksi joutuessa 15 Poitiikassa, hainnossa 16 Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä 16 Aan toimijoita ja isätietoa 19 Keskeinen ainsäädäntö ja kansainväiset sopimukset 21

4 4 5 Lukijae Tämän oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu käytettäväksi erityisesti kouutus- ja taustamateriaaina käsitetäessä poiisin ja romanien väistä asiointia. Poiisi työskenteee turvatakseen kaikkien Suomessa asuvien ja oeskeevien eämää ja arkea. Suomaainen poiisi kehittää omaa toimintaansa ja pyrkii ottamaan työssään huomioon asiakaskunnan etnisen taustan ja kuttuurin. Tuevaisuudessa poiisien joukossa on yhä enemmän etnisetä taustataan eriaisia henkiöitä; sisäasiainhainnon aaa työskentee nykyään jo useita romaneja. Kansaaisia on oikeuksia ja vevoisuuksia. Kansaaisten vevoisuuksiin kuuuu noudattaa voimassa oevia akeja. Kansaaisten oikeuksiin kuuuu yhdenvertainen kohteu. Vähemmistöryhmien jäsenet voivat oa poiisin asiakkaita ja tarvita poiisin suojeua. Romanit ovat yksi Suomen kansaisista vähemmistöistä, joiden asema on tunnustettu ainsäädännössä. Rikoisuus ei kuuu romanikuttuuriin ja joidenkin romanien rikoista käytöstä ei saa yeistää kaikkiin romaneihin. Oppaassa käsiteään eriaisia kohtaamisia poiisin ja romanien väiä. Romaneia on oikeus omaan kuttuuriin. Oppaassa esitetyt romanikuttuurin tavat eivät edusta jokaisen suomaaisen romanin katsomuksia. Oennaista on, että kaikkien Suomen vähemmistöryhmien kuttuuria arvostetaan ja vähemmistöjä pidetään osana suomaaista yhteiskuntaa. Romaniväestön ja viranomaisten yhteistyön ansiosta romanien asema on parantunut viime vuosina ja on muun Euroopan tianteeseen verrattuna hyvä. Käymme tässä oppaassa ensin yhyesti äpi poiisin rooia ja tehtäviä yhteiskunnassa sekä kansaaisten oikeuksia ja vevoisuuksia. Sen jäkeen esitteemme romanikuttuuria. Sitten seuraa ohjeita eriaisiin kohtaamistianteisiin. Opas perustuu poiisiopastyöryhmän jäsenten keräämään materiaaiin sekä oemassa oeviin romaniväestöä koskeviin jukaisuihin. Oemme pyrkineet käsitteemään poiisin ja romanien väisiä kohtaamisia myönteisessä ja rakentavassa hengessä. Yksi opas ei ratkaise kerraa kaikkia ongemia, mutta toivomme, että tämä opas toimisi keskusteunavaajana ja yhtenä apuväineenä ennakkouuojen purkamisessa ja aidon yhteistyön öytämisessä. Lämmin kiitos työryhmäe sekä monie henkiöie, jotka ovat kommentoineet tekstiä ja uovuttaneet kirjoituksiaan työryhmän käyttöön.

5 Poiisi ja kansaaiset Poiisi ja kansaaiset 6 7 Poiisi ja kansaaiset Poiisi sevittää rikoksia ja turvaa arkea Poiisi yäpitää järjestystä, vavoo akien noudattamista, pyrkii ennataehkäisemään rikoksia ja turvaa ihmisten oikeuden eää rauhassa. Poiisin on toimittava asiaisesti ja puoueettomasti sekä sovinnoisuutta edistäen. Poiisin toiminta on aina sidottu akiin ja asetuksiin. Poiisiain mukaan poiisin tuee ensisijassa neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä yäpitämään yeistä järjestystä ja turvaisuutta. Poiisi ei saa puuttua kenenkään oikeuksiin enempää kuin tehtävän suorittamiseksi on tarpeen. Turvaisuuden yäpitämiseksi poiisi tekee yhteistyötä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Lähi- ja nuorisopoiisitoiminta on tärkeä osa poiisin perustoimintaa. Poiisin eettisen vaan vannovat kaikki poiisin perustutkinnon suorittaneet virassa toimivat poiisit. Vaan ottaa vastaan poiisiyijohtaja. Poiisin eettinen vaa otettiin käyttöön vuoden 2001 aussa. Eettinen vaa korostaa kaikkien ihmisarvoa ja avointa ja sovinnoista työotetta. POLIISIN EETTINEN VALA Lupaan parhaan kykyni ja taitoni mukaan käyttäytyä aina ja kaikissa tianteissa poiisin arvoe sopivaa tavaa. Kunnioitan jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia. Käytän poiisin vatuuksiani ainsäätäjän tarkoittamaa tavaa. Noudatan esimiesteni käskyjä ja oen vamis kohtaamaan poiisin ammattiin iittyvät vaarat. Toimin avoimesti ja sovinnoisuutta edistäen. Käyttäydyn rehdisti, auttavaisesti ja ammatiista yhteishenkeä vahvistaen. Oen oikeudenmukainen ja toimin koko työyhteisön parhaaksi. Tää tavaa tahdon poiisina pavea. Poiisin eettistä vaaa voidaan tukita esimerkiksi siten, että kohdatessaan työssään romanin tai jonkin muun vähemmistön edustajan, poiisi kohtaa aina ensisijaisesti ihmisen eikä anna mahdoisten aikaisempien negatiivisten kohtaamisten vaikuttaa kyseiseen tapaamiseen. Kansaaisia on oikeuksia ja vevoisuuksia Kansaaisten oikeudet pohjautuvat muun muassa Suomen perustusakiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, YK:n yeismaaimaiseen ihmisoikeuksien juistukseen sekä Euroopan sosiaaiseen peruskirjaan. Suomen kansaaisia on pajon oikeuksia. Seuraavassa on esitety niistä tärkeimpiä. Kansaaisia on oikeus yhdenvertaiseen kohteuun. Jokainen saa itse päättää eämästään, ja kaikia on henkiökohtainen vapaus ja koskemattomuus. Ihmisiä on oikeus iikkua vapaasti paikasta toiseen ja asua vaitsemaaan paikkakunnaa. Ihmisiä on oikeus yksityiseämän suojaan, jossa tärkeitä asioita ovat kotirauha sekä kirje- ja puheinsaaisuus. Jokaisea on oikeus harjoittaa uskontoa ja kuuua tai oa kuuumatta uskonnoiseen yhdyskuntaan. Ihmisiä on oikeus kokoontua ja yhdistyä sekä imaista vapaasti mieipiteensä. Jokaisea on oikeus omaan kieeen ja kuttuuriin. Oikeuksien isäksi kansaaisia on vevoisuuksia. Kaikkien kansaaisten täytyy tuntea ja noudattaa akia. Suomessa vakituisesti asuvat apset ovat oppivevoisia, ja oppivevoisuus koskee pääsääntöisesti 7 16 vuotiaita apsia. Kansaaisten pitää maksaa veroja vatioe ja kunnae. Vanhempien pitää huoehtia, että apsia on ravinto, asunto ja turvainen eämä. Kaikia suomaaisia vuotiaia miehiä on asevevoisuus. Suomen kansaaisia täytyy oa sukunimi ja 1 3 etunimeä. Lisäksi kansaaisia on rikosten estämiseksi imoitusvevoisuus törkeästä rikoksesta kuten esimerkiksi maanpetos, vakoiu, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitey tai ryöstö. Kansaaisia on myös uhrin auttamisvevoisuus ja vevoisuus avustaa peastustoiminnassa. Jukisen vaan tehtävänä on turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Joskus oikeuksia täytyy kuitenkin rajoittaa. Pakkokeinoaki antaa oikeuden ottaa kiinni rikoksentekijä. Koskemattomuuteen joudutaan joskus puuttumaan henkiötarkastusten ja katsastuksen yhteydessä, jos henkiöä epäiään rikoksesta. Henkiöntarkastuksessa tarkastetaan takavarikoitavan esineen öytämiseksi tai muun rikosta sevittävän seikan tutkimiseksi, mitä henkiöä on vaatteissaan tai muutoin yään. Henkiökatsastus käsittää rikosten sevittämiseksi tapahtuvan katsastettavan henkiön kehon tarkastamisen, verinäytteen ottamisen ja muun

6 Poiisi ja kansaaiset Romanien historia ja kuttuuri 8 9 kehoon kohdistuvan tutkimuksen. Pakkokeinoaki voi antaa myös oikeuden tehdä kotietsintä, jos on aihetta epäiä, että on tehty rikos, jonka ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Liikkumisoikeuteen voidaan joutua puuttumaan, jos henkiön pitää oa tavoitettavissa rikoksen tutkintaan iittyvistä syistä. Käräjäoikeus voi myös määrätä ähestymiskieon. Suomen kansaaisten oikeuksien isäksi meiä on myös Euroopan Unionin kansaaisen oikeudet. Niistä tärkeimpiä ovat iikkumis- ja oeskeuoikeus äänioikeus ja vaaikepoisuus kunnaisvaaeissa missä tahansa EUmaassa äänioikeus ja vaaikepoisuus Euroopan paramentin vaaeissa oikeus suojeuun komansissa maissa, kun omaa maaa ei oe edustustoa oikeus vedota Euroopan paramenttiin ja kannea sen oikeusasiamiehee. Romanien historia ja kuttuuri Kohtaamisten historiaa Romani tuee romanikieen sanasta rom, joka tarkoittaa ihmistä. Suomessa on noin romania. Lisäksi Ruotsissa asuu noin Suomen romania. Kaiken kaikkiaan Euroopassa eää arviota mijoonaa romania. Romanit saapuivat Eurooppaan uvun aussa ja ensimmäiset maininnat romanien Suomeen tuosta ovat 1500-uvuta. Viranomaisten ja romanien kohtaamisia ovat eimanneet torjunta, kontroi ja suauttamispyrkimykset. Kohtaamisten historia voidaan tiivistää toteamaa, että viranomaisten asenteet ja asetukset romaneja kohtaan ovat oeet ajoittain hyvinkin jyrkkiä, mutta kontroi toimenpiteiden toimeenpanon suhteen on out vähäistä uvun opussa kuninkaaisea kirjeeä kehotettiin romaneja pysyvään asumiseen. Einkeinotoiminta oi tähän aikaan tiukasti säädetyä eikä maata out heppo saada, joten tämä asetus jäi käytännössä pitkäti toteutumatta. On kuitenkin monia romanisukuja, jotka ovat asuneet omissa taoissaan vuosisatoja uvun opua hyväksyttiin ensi kertaa muodoisesti romanien perinteiset einkeinot: hevoskauppa, käsityöt, veitsenteroitus, kattioiden tinaaminen ja muut kisäiaitoksen ukopuoee jääneet työt uvua romaneja pyrittiin suauttamaan kantaväestöön. Tätä tapahtui muun muassa sijoittamaa apsia astenkoteihin. Romanien oikeudesta omaan kuttuuriin ryhdyttiin keskusteemaan vasta uvua, jooin akoi myös romaniväestön yhteiskunnainen herääminen ja omien järjestöjen aktivoituminen. Romaniväestö ja viranomaiset ovat yhdessä saaneet aikaan parannuksia romanien asemaan. Lapset ovat saaneet joiakin paikkakunnia oman kieen opetusta ja työvoimaviranomaiset ovat yhdessä romanien kanssa toteuttaneet aikuisten ammatiista kouutusta. Haitusmuodon yeinen syrjintäkieto sekä vähemmistöjen oikeus omaan kuttuuriin ovat oeet tärkeitä ainsäädännöisiä virstanpyväitä romanien aseman tunnustamisessa. Uusi perustusaki vuodeta 2000 tunnustaa romanit kansaiseksi vähemmistöksi ja vevoittaa vation turvaamaan heidän kieeeen ja kuttuurieen kehittämismahdoisuudet. Romanit ovat taisteeet sekä tavi- että jatkosodassa. Romaneie oi hyvin merkittävä hetki, kun sodassa kaatuneie romanimiehie pajastettiin vuonna 2003 oma muistomerkki Hietaniemen hautausmaaa. Näin myös vatiovata tunnusti, että romanit osaistuivat Suomen itsenäisyyden puoustamiseen. Romanikuttuuri Tunteet, perhe, yhteisö Romanikuttuuri on ihmissuhde- ja tapakuttuuria, joka rakentuu ensisijaisesti oman yhteisön, suvun ja perheen ympärie. Erään romaneja koskevan tutkimuksen nimi on Aito mustaainen on ämmin ihminen. Nimi kuvaa sitä, että romanikuttuuriin kuuuu vahva huoenpito toisista ihmisistä. Ihmisten rikkaus on ihmissuhteissa ja ne ovat tärkeämpiä kuin omaisuus. Perhekäsitys ei myöskään rajoitu ydinperheeseen, vaan uusperheet, ottoapset, serkut ja kaukaisemmat sukuaiset samoin kuin jotkut muut romanit voidaan katsoa kuuuvaksi perheeseen. Romanien asennoitumista eämään värittävät voimakkaat tunteet. Kykyä sopeutua eriaisiin tianteisiin pidetään myös romanien vahvuutena. Vanhempien ihmisten kunnioittaminen on romanikuttuurin perusta. Korkeaan ikään iittyy eämänkokemus, viisaus ja perimätiedon haitseminen. Vanhemmat ovat romaniyhteisössä auktoriteetteja. Nuoremmat eivät voi esiintyä sopimattomasti tai vajavaisesti pukeutuneena vanhempien ihmisten äsnä oessa. Romanien häveiäisyyssäännöt on hyvä ottaa huomioon, ja viranomaisasioissa tuisi vättää häveiäiden asioiden ääneen sanomista muiden romanien äsnä oessa. Lasten kasvatukseen voivat osaistuvat kaikki äheä oevat aikuiset. Tärkeintä on, että apsea on turvainen ja onneinen apsuus. Romanikasvatuksen tavoitteena on uospäin suuntautunut, sosiaaisesti taitava apsi. Hyvinä asioina pidetään tunteiden ämpöä, perheen yhteenkuuuvuutta ja yhteydenpitoa muihin romaneihin. Kouumenestyksen merkitys on kasvanut viime aikoina. Naisea on romaniyhteisössä erittäin keskeinen asema kuttuurin väittäjänä ja 60-uvuia romaniapsia pakkosijoitettiin pääväestön astenkoteihin ja sijaisperheisiin. Nämä apset joutuivat kasvamaan erossa romanikuttuurista. Vaikka monet heistä aikuistuttuaan paasivatkin juurieen, osa jäi väiinputoajiksi, jotka eivät kokeneet kuuuvansa kumpaankaan kuttuuriin. Siihen aikaan aitoksissa eäneie nuorie ei out jäkihuotoa ja monien kohdaa puutteeinen kouutus on aiheuttanut sen, että heitä ei oe myöskään hyväksytty pääväestön

7 Romanien historia ja kuttuuri Romanien historia ja kuttuuri keskuuteen. Epäoikeudenmukainen kohteu katkeroitti monia. Katkeruutta seuraa turtuminen ja turtumista aggressiivinen ja yimieinen käyttäytyminen. He ja heidän apsensa ovat suuremmassa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, koska heitä yeensä puuttuu aaja sidosverkosto ja yhteisön tuki ja heidän oma identiteettinsä on usein kadoksissa ja rikkinäinen. Romaniyhteisöt ja viranomaiset ovat käynnistäneet monia projekteja romaninuorten tukemiseksi ja näihin projekteihin myös poiisi voi osaistua. Kiei Romanikieen perustana on Intian vanha kiei sanskrit. Romani ja hindi ovat sukuaiskieiä, mutta romani on eriytynyt indoarjaaisesta sukupuusta jo yi kaksituhatta vuotta sitten. Romanikietä puhuu arviota 40 mijoonaa ihmistä, joista Intiassa asuu yi 20 mijoonaa. Romanikiei on aikojen kuuessa hajaantunut useisiin eri murteisiin, joihin on tarttunut vaikutteita paikaisista kieistä. Kieen osaaminen on viimeisten vuosikymmenien aikana ratkaisevasti heikentynyt Suomessa. Nuoremmat romanit eivät osaa kietä kunnoa. Romanikiei on aiemmin out suuinen kiei. Kirjakieeksi sitä on aettu kehittää vasta parikymmentä vuotta sitten. Vuonna 1997 kotimaisten kieten tutkimuskeskusta koskeva aki uudistettiin siten, että aitoksen tehtäviin tui myös romanikieen tutkimus ja huoto. Tutkimuskeskukseen perustettiin romanikieen autakunta, johon kuuuu viisi romanijäsentä. Puutteeinen äidinkieentaito sekä vähäiset kouutusmahdoisuudet ovat syynä siihen, että ikääntyneiden romanien keskuudessa on edeeen ukutaidottomuutta tai puoikieisyyttä. Lukemisen ymmärtäminen saattaa oa heikkoa, ja tämän tunnustaminen voi oa hävettävää. Tämä voi vaikuttaa siihen, että esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessa jotkin asiat voivat jäädä epäseviksi. Etenkin pääkaupunkiseudua ja Eteä-Suomessa monien romaninuorten vanhemmat ovat sitä sukupovea, joka on asunut nuoruutensa sekä Suomessa että Ruotsissa. Monia saattaa ruotsin kieen suuinen ja kirjainen taito oa parempi kuin suomen kieen, ja heiä on oikeus viranomaisasioissa käyttää sitä kietä, jonka kokevat vahvemmaksi. Kouutus ja einkeinot Maataousyhteiskunnassa kouutukseiset erot romanien ja pääväestön väiä eivät oeet kovin suuria. Viime vuosikymmeninä kouutuksen merkitys on kasvanut niin kantaväestön kuin romanienkin parissa uvua opiskeee vasta ensimmäinen romanisukupovi, jonka vanhemmat ovat saaneet yeissivistävää ja ammatiista kouutusta. Jos vanhempien oma kouutustausta on heikko, heidän on vaikea tukea apsiaan kouunkäynnissä. Osaa romaniapsista onkin ongemia kouussa, ja iian harva jatkaa opintojaan peruskouun jäkeen. Kouussa ei aina osata kiinnittää tarpeeksi huomiota romaniasten tarpeisiin, ja asten kouunkäynnin tukemisessa on pajon tehtävää uvun aussa tehdyn sevityksen mukaan suuri poissaoojen määrä on haitannut opintoja ainakin komasosaa romanioppiaista. Puoet romaniapsista sai erityisopetusta jossakin muodossa. Romaniasten vahvuuksina oi sevityksen mukaan sosiaaisuus ja hyvä suhtautuminen opettajiin. Myös aikuis- väestön kouuttautuminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana isääntynyt merkittävästi ja monet aikuiset romanit ovat saaneet ammatin työvoimapoiittisen aikuiskouutuksen kautta. Romanit ovat kouuttautuneet esimerkiksi ähihoitajiksi, kouunkäyntiavustajiksi tai nuorisoohjaajiksi. Romaninuoret kouuttautuvat yhä aajemmin eriaisiin ammatteihin, ja he opiskeevat myös yiopistoissa ja työskenteevät akateemisissa ammateissa. Puhtaus, pukeutuminen ja asuminen Aiemmin kiertävää eämää viettäessään romanien on out pakko huoehtia puhtaudesta niin hyvin kuin mahdoista. Näin vätyttiin monita tartuntataudeita. Käsien pesu on tärkeää. Astioita ja ruokaa ei aiteta seaiseen paikkaan, jossa istutaan tai käveään. Pöytätason yäpuoea on puhdasta, tuoia ja attiaa ikaista. Käsi- ja kasvopyyhkeet ovat jokaisee erikseen. Pyykkiä pestäessä myös eroteaan eri vaatteet. Nämä iittyvät myös romanien häveiäisyys- ja kunnioittamistapoihin. Puhtaus koetaan myös symboisea tasoa. Vanhoja ihmisiä pidetään puhtaina, nuoria ei. Sukupuoisuuteen iittyviä asioita ei käsiteä vanhempien aikana. Nuoremmat eivät voi käyttäytyä sopimattomasti vanhempien ihmisten äsnä oessa, aviopari ei osoita yhteenkuuuvuuttaan muitten seurassa ja raskaus pyritään peittämään esimerkiksi hartiahuivin avua. Suomaaisen romaninaisen puku on kansainväisestikin ainutaatuinen kauneudessaan. Romaninaisen perinteinen puku on sekeä imaisu samastumisesta sekä sitoutumisesta romanikuttuuriin. Tämän tunnustukseisen pukeutumisen vuoksi romaninaiset ovat vaarassa joutua syrjinnän kohteiksi esimerkiksi kaupassa tai ravintoassa. Saattaa oa, että heitä ei päästetä sisään tai he joutuvat epäiyksenaaiseksi tai tarkastuksen kohteeksi. Täaisessa tapauksessa on mahdoista toimia joko rikostai yhdenvertaisuusain perusteea. Luvussa Syrjinnän uhriksi joutuessa on kuvattu yksi käräjäoikeuden päätös asiasta. Miehet eivät esiinny vanhempien romanien äsnä oessa yhythihaisessa paidassa, vaan kauuspaidan päää pidetään iiviä, takkia tai puseroa. Tärkeä piirre romanien asumisessa on se, että he eivät voi asua toisen romaniperheen yäpuoea. Romanien kodit ovat kauniita, ja sisustukseen kiinnitetään pajon huomiota. Jos perheenjäsen kuoee, niin yeensä perhe hauaa vaihtaa asuntoa. Muistot vainajasta ovat niin kipeitä, ettei perhe voi jatkaa asumista samassa asunnossa. On hepompi saada uudeeen ote eämästä, jos ähiympäristö ei koko ajan muistuta vainajasta. Oikeuskäsitys Romaneia on aina out oma sisäinen oikeusjärjestyksensä. Romaniyhteisössä on kirjoittamattomia akeja, mutta ennen kaikkea voimakas moraainen vastuu itsestään, omasta suvusta ja koko yhteisöstä. Huumeidenkäyttöä ja rikoisuutta ei hyväksytä, mutta näihin syyistyneitä ihmisiä yritetään tukea mahdoisuuksien mukaan. Romaneiden oma sisäinen oikeudenmukaisuus asettaa rikoksiin syyistyneet ottamaan myös yhteiskunnan säätämän rikosoikeudeisen vastuun teoistaan. Yhteisössä, jonka jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan, moraainen tuomio on out tehokas keino pitää yä järjestystä.

8 Romanien historia ja kuttuuri Kohtaamisia Romanikuttuuriin kuuuu väistämis- ja vättämismekanismi. Henkirikokseen syyistyneen ja hänen ähisukunsa on kuuunut muuttaa pois uhrin suvun ähetä. Tämä väistämis- ja vättämismekanismi on vastapuoen surun kunnioittamista, ja se on estänyt surun vaassa tehtyjä kostotoimia ja antanut kaikie aikaa rauhoittua. Aina väistäminen ei oe toiminut, mutta siä on pystytty estämään moni uusi yhteenotto. Väistämisvevoisuus on otettava huomioon asuntoasioissa ja vankeinhoidossa, siä suvut eivät voi asua samaa aueea, jos heiä on väistämisvevoisuus. Kuoema ja hautajaiset Läheisen ihmisen kuoema koetaan henkisesti niin tuskaiseksi, että perhe muuttaa mahdoisimman pian pois asunnosta. Vainajan henkiökohtaiset tavarat hävitetään. Korut, käsityöt ja vaokuvat jäävät muistoksi. Hautajaiset ovat yeensä kaksipäiväiset. Poiisita voidaan pyytää apua hautajaissaattueen iikenneohjauksessa, koska hautajaisissa on pajon väkeä. Hautajaisia edetävä yö vavotaan, vainaja on sioin viimeistä yötä maan päää. Hautauspäivän aamuna arkku tuodaan kappein pihae, jotta vainajae voidaan jättää hyvästit. Sen jäkeen vainaja saatetaan hautausmaae saattokukueessa ja siunataan. Seppeeet asketaan ja omaiset uovat haudan umpeen. Tämän jäkeen järjestetään muistotiaisuus. Muutama sukuainen tai ystävä saattaa jäädä vieä omaisten uo joiksikin päiviksi auttamaan ja tukemaan, ettei surevan tarvitse jäädä yksin. kohtaan ja tuisi omaa toiminnaaan pyrkiä muuttamaan romanien käsityksiä poiiseista. Aggressiivinen käytös kohtaamisissa kertoo usein kummankin osapuoen epävarmuudesta. Luku- ja kirjoitustaitoa pidetään Suomessa ähes itsestäänsevyytenä. Romaniväestön joukossa on henkiöitä, joia nämä taidot ovat vaiinaiset. Viranomaisten tuisi vättää monimutkaisten termien ja kapuakieen käyttämistä kaikkien asiakkaiden kanssa. Virastoissa Romanit asioivat poiisihainnon kanssa monissa asioissa. He voivat anoa passia, käydä öytötavaratoimistossa etsimässä kadonnutta kännykkää tai hakea arpajaisupaa. Poiisi myöntääkin vuosittain noin upaa. Lupamäärätään suurimpia ovat passit, ajokortit, aseuvat sekä henkiökortit. Poiisin upapaveuja saa yi 300 pisteessä. Romaneia on kokemusta myös viranomaisten heihin kohdistamasta syrjinnästä. Viranomaisen tai jukisen aitoksen syrjivästä toiminnasta voi tehdä kanteun oikeuskanserie, eduskunnan oikeusasiamiehee tai vatakunnansyyttäjänvirastoon syyttäjien osata. Muusta kuin työeämässä tapahtuvasta etniseen akuperään perustuvasta syrjinnästä voi isäksi tehdä kanteun vähemmistövatuutetue. Poiisista voi tehdä myös kanteun ääninhaituksen poiisiosastoe, sisäasiainministeriön poiisiosastoe tai paikaispoiisin poiisipääiköe. Kohtaamisia Kun kohdataan Ihmiset muodostavat käsityksensä toisista ihmistä pitkäti aiempien kokemusten ja kohtaamisten perusteea. Tasa-arvoinen, asiainen ja oikeudenmukainen kohteu poiisin puoeta edesauttaa romanien uottamuksen kasvua poiisia kohtaan. Romanien puoestaan tuisi ymmärtää, että poiisi tekee työtään, ja pyrkiä myös omaa toiminnaaan häventämään ennakkouuoja. Romanit tervehtivät aina toisiaan riippumatta siitä, ovatko he entuudestaan tuttuja. Kun vataväestön jäsenet tapaavat toisiaan, he yeensä esitteevät itsensä nimetä. Romanit kysyvät tavatessaan tuntemattoman romanin, kenen tyttö tai poika tämä on. Vanhemmata ihmisetä voidaan kysyä, mistä päin hän on ja mitä sukua hän on. Romanikuttuuriin kuuuu yhteisöisyys. Poiisi hauaa sevittää asiat epäiyn kanssa kahden kesken, romaneia taas epäiyn tukemiseen osaistuu perhe. Oisi hyvä, jos yksi omaisista toimisi perheen yhteyshenkiönä ja hoitaisi kaikki asiat, mm. tuomiset. Poiisin tuisi ymmärtää romanien pekoja ja ennakkouuoja viranomaisia

9 4 Romanikuttuuriin kuuuu yhteisöisyys ja koektiivisuus. Vakavissa rikoksissa, kuten kuoemaan johtaneissa tapauksissa, tekijä imoittautuu vapaaehtoisesti poiisie. näitä rikoksia pidetään niin moraaisesti niin väärinä ja tuomittavina, että romaniyhteisö edeyttää tekijän sovittavan rikoksensa. Rikosten sevittämiseen iittyvissä tianteissa poiisin tuisi uottaa romanien hauun sevittää asia oikeudenmukaisesti ja romanien tuisi uottaa poiisin ammattitaitoon ja pyrkimykseen auttaa kaikkia tasapuoisesti. Vanhaan romanitapaan kuuuu, että esivataa kunnioitetaan ja kun poiisie uvataan jotakin, niin se myös toteutetaan. kun rikos on tapahtunut ja poiisi on ottanut kiinni epäiyn, poiisi kertoo hänee kiinnioton syyn, mitä tapahtuu, minne viedään ja mitä tehdään. kiinniottotianteissa poiisi tekee yeenkohtaamisia kohtaamisia 5 VIRANOMAISTEN TAI JULKISEN LAITOKSEN SYRJIVÄ TOIMINTA Yeisesti, kaikki viranomaistoiminta Poiisin toiminta Terveyspaveut Sosiaaipaveut Lisäksi, etninen syrjintä iikenteessä Oikeuskanseri Eduskunnan oikeusasiamies Läänin haituksen poiisiosasto Sisäasiainministeriön poiisiosasto Paikaispoiisin poiisipääikkö Potiasasiamies Sosiaaiasiamies Lääninhaitusten sosiaai- ja terveysosastot Terveydenhuoon oikeusturvakeskus (TEO) Vähemmistövatuutettu Syrjintäautakunta Poiisi kohtaa romanin iikenteessä useimmiten yeisessä ratsiassa. normaai käytäntö ratsioissa on se, että autoa kujettaneeta henkiötä pyydetään ajokortti ja rekisteriote ja häntä pyydetään puhatamaan seuonta-akometeraitteeseen. Romanien kokemuksen mukaan heihin suhtaudutaan ratsioissa eri tavaa: yeensä kaikita pyydetään paperit ja koko auto tavaroineen tutkitaan. Romaneja tuee kohdea samoin kuin muita tieä iikkuvia. Romaniperheen isä työskenteee asianajotoimistossa ja äiti vation virastossa. Heiä on kaksi asta, toinen päiväkodissa ja toinen aakouussa. Äiti pukeutuu romaniasuun. Vuoden 2006 aikana poiisi on pysäyttänyt perheen auton yi 20 kertaa. Onko kyse iikenteen vavonnasta vai syrjinnästä? Lähde: Poiisi ja syrjintä. SEIS-projektin poiisi-esite. Edita Kiinniottotianteissa sä turvatarkastuksen. mikäi asiakkaaa on haussaan ase, asian imoittaminen ja aseen vapaaehtoinen uovuttaminen vähentää jännitystä puoin ja toisin. jos romani on pidätettynä, on hyvä ottaa huomioon kuttuuriin kuuuvat puhtaus- ja pukeutumistavat. jos vanhemmat romanit tuevat tapaamaan pidätettyä, asiasta tuisi imoittaa etukäteen, jotta pidätetty voisi pukeutua asianmukaisesti. Syrjinnän uhriksi joutuessa syrjinnän uhriksi joutunut voi toimia asiassaan rikos- tai yhdenvertaisuusain pohjata. yhdenvertaisuusakia soveetaan esimerkiksi ammatinharjoittamiseen, työhönottoon, työooihin, kouutukseen, sosiaai-, terveys- ja asumispaveuihin. Rikosaissa on säädetty muun muassa työsyrjinnästä. syrjintärikoksesta on kaikia oikeus tehdä imoitus, ja poiisia on vevoisuus ottaa imoitus vastaan ja tutkia asia. Poiisi aatii säännöisesti tutkimuksen edeisen vuoden aikana tehdyistä rikosimoitustiedoista, joissa epäiään rasistista motiivia. Vuonna 005 poiisin tietojärjestemään kirjattiin yhteensä 669 rasistista rikosta. noin 5 prosentissa uhrina oi romani ja kyseessä oivat yeensä syrjintärikokset: tapaukset iittyivät useimmiten ravintoaan pääsyn epäämiseen. Pieni osa syrjintätapauksista tapahtui kaupoissa, iikkeissä ja asuntotoimistoissa tai varattaessa aikaa terveyskeskuksessa. useiden uhritutkimusten mukaan vain osa rikoksista imoitetaan poiisie. Romanitkin kohtaavat todennäköisesti enemmän syrjintää kuin edeä mainittu tutkimus kertoo, mutta huonot kokemukset vaikuttavat siihen, että rikosimoitus tai tutkintopyyntö jää tekemättä. sisäasiainministeriön ohjeen mukaan poiisia on keskeinen asema rasististen imiöiden ehkäisemisessä ja sevittämisessä. Poiisi on usein ensimmäinen taho, jonka puoeen käännytään, kun vähemmistöryhmään kuuuva henkiö on joutunut rikoisen teon kohteeksi. Poiisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sie tehdyn imoituksen perusteea tai muutoin on syytä epäiä, että rikos on tehty. Poiisiyksiköiden imoitusten vastaanotossa ei saa suhtautua väinpitämättömästi tai vähätteevästi asiakkaan imoitukseen tapahtuneesta rikoksesta tai koetusta syrjinnästä. kaupassa käyminen on yksi arkieämän tavaisimpia toimintoja. kaupassa käynnistä tuee kuitenkin ikävä tapahtuma, jos asiakas kokee koko ajan oevansa simääpidon aaisena. mikäi kauppias epäiee jonkin romaniasiakkaan syyistyneen näpistykseen tai varkauteen, tuee tutkintatoimet kohdistaa vain tähän asiakkaaseen. Yrittäjä oi antanut myymäässä ohjeistuksen, jonka mukaan myymään henkiökunnan tui erityisesti tarkkaia romanitaustaisia henkiöitä. Lisäksi hän oi kehottanut työntekijöitä erikseen tarkkaiemaan myymäään tuutta romaninaista ja imoittanut epäievänsä naista anastuksesta muun muassa tämän etnisen akuperän perusteea sekä kietänyt tätä paaamasta myymäään. Kaikki naisen tavarat ja vaatteet tarkastettiin, mutta mitään asiaankuuumatonta ei öytynyt. Käräjäoikeus katsoi naiseen kohdistetun poistumiskehotuksen ja paaamiskieon perustuneen siihen, että nai-

10 kohtaamisia tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä 6 7 nen oi romani. Hänet oi siis asetettu eriarvoiseen asemaan etnisen akuperän vuoksi. Yrittäjä ja yritys tuomittiin sakkorangaistukseen, korvaamaan oikeudenkäyntikuuja ja maksamaan naisee euroa hyvitystä. (DNRO: R 05/1261 ( )) LÄHDE: POLIISI JA SYRJINTÄ. SEIS-PROJEKTIN POLIISI-ESITE. EDITA monet romanit ovat kokeneet syrjintää ravintoan ovea. jos romanit tekevät asiasta rikos imoituksen, niin he kokevat joskus, ettei poiisi ota heidän imoitustaan todesta. tasa-arvoinen, asiainen ja oikeudenmukainen kohteu ja käyttäytyminen edesauttavat uottamuksen syntyä ja mahdoistavat kumpaakin osapuota hyödyttävän yhteistyön asiaa tutkittaessa. Poitiikassa, hainnossa Romanit osaistuvat aktiivisesti yhteiskunnaisiin asioihin. useissa kunnissa toimii romaneja eri päätöksentekoeimissä ja uottamustehtävissä, esimerkiksi kunnanvatuutettuina tai käräjäoikeuden autamiehinä. useita romaneja on out myös ehdokkaina eduskuntavaaeissa. Romaniasiain neuvotteukunnan aueeiset sihteerit työskenteevät ääninhaituksissa ja kunnissa toimii romaniasiain yhdyshenkiöitä. yhteenvetona: Kun kohdataan kohtaa ihminen, ää ryhmää varaa aikaa oe aidosti äsnä kuuntee ää oe yimieinen tai aiarvioi toista Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä yhteistyön avainsanoja ovat riittävä tieto ja vuorovaikutus, jonka aikana keskinäinen uottamus voi kasvaa. Poiisiaitoksissa oisi hyvä oa poiisi, joka on kiinnostunut romanikuttuurista ja pystyisi uomaan ja yäpitämään aueensa romanien kanssa uottamukseiset ja avoimet suhteet. esimerkkejä hyvistä käytännöistä on jo monia. Romaniväestön edustajat ovat käyneet poiisien oppiaitoksissa ja täydennyskouutustiaisuuksissa puhumassa siitä, miten romanien kanssa voi toimia, ja täöin poiisit ovat voineet kyseä mietään askarruttavista asioista. erityisesti eriaisten eu-projektien myötä on syntynyt pajon materiaaeja kuten Poiisi ja monikuttuurinen Suomi, Vähemmistöt poiisin asiakkaina opas, Poiisit ja vähemmistöt -nettiehti sekä Opas poiisie syrjinnän tunnistamisesta. Poiiseie ja eri etnisiin ryhmiin kuuuvie tuisi järjestää teemapäiviä myönteisten asioiden merkeissä. näissä poiisi voi kertoa monipuoisesti omas- ta työstään. Romanivanhemmat voivat kertoa apsieen myönteisesti poiisin merkityksestä avun ja turvaisuuden tuojana. Romanien omissa jukaisuissa voisi oa kirjoituksia poiisin työstä ja poiisin omissa järjestöehdissä artikkeeita romaneista. Liikenneturva on yksi teema, jota voidaan käsiteä erityisesti nuorten kanssa. Hyvä käytäntö - Poiisi osaisena romanityössä kokkoassa paikaisen romaniasiain neuvotteukunnan kautta. Perustamisesta Vuoden 000 opua pidettiin poiisin, nuorisotoimen ja kouutoimen yhteinen viranomaispaaveri. opetushaituksen

11 Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä Tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä romaniväestön edustajat oi kutsuttu asiantuntijoiksi neuvotteuun. Kokouksen yhteydessä esitettiin yhtenä toimenpideehdotuksena, että paikkakunnae perustettaisiin yhteistyöein romaniasioiden järjestämiseksi. Syynä oi viranomaisten huoi romaniasten epäsäännöisestä kouunkäynnistä ja sen johdosta syntyvästä syrjäytymisestä ja pysyvästi eriarvoiseen asemaan ajautumisesta. Vuoden 2001 maaiskuua pidettiin paikaisen romaniasiain neuvotteukunnan perustava kokous. Neuvotteukuntaan saatiin hyvä edustus Kokkoan kaupungin autakunnista ja tärkeimmistä virastoista sekä poiisin edustaja. Paikaiset romanisuvut saivat omat edustajansa neuvotteukuntaan. Neuvotteukunnan tavoitteet ja toiminnat Neuvotteukunnan tavoitteena oivat seuraavat asiat: romanien einoojen pysyvään paranemiseen tähtäävät toimet romanien ja viranomaisten väisen vuoropuheun edistäminen syntyperästä johtuvan eriarvoisuuden vähentäminen romanikuttuurin tuntemuksen isääminen Lisäksi tavoitteena oi parantaa romanien itsetuntoa ja seviämistaitoja sekä isätä vataväestön romanikuttuurin tuntemusta ja vuoropuheun kautta myös hyväksyntää. Neuvotteukunta on muun muassa tiedottanut romanikuttuurista ja kannustanut osaistumaan romanikuttuurin esitteytiaisuuksiin, aatinut kirjemiä opetusjärjesteyistä ja tehnyt sevityspyyntöjä työvoimahainnoe. Neuvotteukunta on kokoontunut noin 4 kertaa vuodessa. Kokouksiin on kutsuttu eri toiminnoista vastaavia tahoja kuten työvoimaviranomaiset, aikuiskouutusaitokset ja kunnan asuntotoimesta vastaavat esitteemään toimintaa ja käymään vuoropuheua aueen romaniväestön kanssa. Lisäksi on järjestetty seminaari aiheesta Yhteiskunta - nykyaika ja romanit. Poiisiaitoksea on pidetty keskusteutiaisuus aiheesta Romanit asiakkaana syrjintä. Neuvotteukunta on tukenut romanien kesätapahtumien järjestämistä seurakunnan eirikeskuksessa sekä kannustanut ja auttanut järjestämään romanimusiikin konsertin. Se on aatinut kirjemiä ja ausuntoja viranomaisie romaneja koskevista asioista, joiden pohjata muun muassa romanien kotikieen opetus saatiin akuun Kokkoan kaupungin peruskouussa, ja tää hetkeä kaikki aueen romaniapset käyvät peruskouua ja peruskouun päättötodistuksen myötä saavat mahdoisuuden jatko-opintoihin. Romaniapsie on järjestetty kouunkäyntiä tukeva stipendi. Tuevaisuuden tavoitteita on ammatiisen kouutuksen tukeminen ja työmarkkinoie sijoittumisen edistäminen. Lopuksi Kokkoan poiisissa nähdään tarpeeiseksi pitää yä puhekanavaa romaniväestöön ja tämän vuoksi neuvotteukuntaan osaistuminen nähdään tarpeeisena osana ennata ehkäisevää toimintaa. Aan toimijoita ja isätietoa Mustaaisasiain neuvotteukunta perustettiin 1956 sosiaai- ja terveysministeriön yhteyteen. Täöin neuvotteukuntaan kuuui vain yksi romanijäsen. Vuonna 1989 neuvotteukuntaa aajennettiin ja siitä tui pysyvä ja nimi muutettiin romaniasiain neuvotteukunnaksi. Puoet jäsenistä edustaa romaniväestöä ja puoet viranomaisia, ja yhtenä jäsenenä on sisäasiainministeriön poiisiosaston poiisimies. Muita tärkeitä toimijoita hainnossa ovat romaniväestön kouutustiimi opetushaituksessa, ääninhaituksissa toimivat aueeiset romaniasiain neuvotteukunnat sekä useissa kunnissa toimivat yhdyshenkiöt. Romaniväestön kouutustiimin tehtävänä on vatakunnaisen kouutuksen kehittäminen, romanikieen- ja kuttuurin edistäminen, tiedotus- ja vaistustoiminta sekä kansainväinen toiminta. Tiimiä on ohjausryhmä, joka koostuu eri viranomaisista ja romaniväestön edustajista. Romaneia on nejä vatakunnaista järjestöä. Vanhin on vuonna 1906 perustettu Romano Missio ry (entisetä nimetään Mustaaisähetys ry), joka on kristiisten periaatteiden mukaan toimiva astensuojeu- ja sosiaaiaan paveujärjestö. Eämä ja Vao ry (entisetä nimetään Suomen Vapaa Romaniähetys) perustettiin vuonna 1964, ja Suomen Romaniyhdistys perustettiin vuonna Nuorin romanijärjestöistä, Gypsies future, tukee aitoksissa ja sijaisperheissä kasvaneita apsia ja nuoria. Suomen romanit ovat myös aktiivisesti mukana kansainväisissä romanijärjestöissä.

12 tietoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä aki ja SoPimukSet 0 Yhteystietoja keskeinen ainsäädäntö ja kansainväiset SoPimukSet nimesi romaniväestön ja saameaiset perinteisiksi kansaisiksi vähemmistöiksi. Perusoikeudet Suomen perustusaissa (731/1999) ) ja siitä, että jukisen vaan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (22 ). Yhdenvertaisuusaki (21/2004) Romaniväestön kouutustiimi (Opetushaitus) kumpuantie 0050 helsinki (09) Romaniasiain neuvotteukunta (Sosiaai- ja terveysministeriö) PL 000 VaLtioneuVosto käyntiosoite: kirkkokatu 4 (09) romani/index.htx alueelliset Romaniasiain neuvottelukunnat eteä-suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta eteä-suomen ääninhaitus PL helsinki puh itä-suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta itä-suomen ääninhaitus PL mikkeli puh Länsi-Suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta Länsi-Suomen ääninhaitus PL 080 turku puh Pohjois-Suomen aueeinen romaniasiain neuvotteukunta Ouun ääninhaitus PL oulu puh Suomen Romaniyhdistys ry Visbynkuja 0090 hesinki Romano Missio ry Vippuantie C helsinki Eämä ja Vao ry Lauttakyänkatu 5, 700 huittinen Perusoikeusuudistus 1995 Perusoikeusuudistuksea romaniväestön asema turvattiin ensi kertaa ainsäädännöä. Perustusaki kietää syrjinnän: ketään ei saa iman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuoen, iän, akuperän, kieen, uskonnon, vakaumuksen, mieipiteen, terveydentian, vammaisuuden tai muun henkiöön iittyvän syyn perusteea. Toinen tärkeä uudistus oi saameaisten ja romanien oikeus yäpitää ja kehittää omaa kietään ja kuttuuriaan. Säännöksessä on mainittu erikseen nimetä kaksi perinteistä suomaaisen yhteiskunnan vähemmistöryhmää: saameaiset ja romanit, se koskee kuitenkin myös muita ryhmiä. Vaikka itse aissa puhutaan ainoastaan oikeudesta yäpitää ja kehittää omaa kietä, niin ain perusteuitten mukaan säännös vevoittaa jukista vataa myös tukemaan oman kieen ja kuttuurin kehittämistä. Tämä tukee merkittävästi romaniväestön aseman parantamista. Myös vuoden 1998 austa voimaan tueet ja kansaisea ainsäädännöä vahvistetut kaksi Euroopan neuvoston sopimusta ovat virstanpyväitä Suomen romanien aseman vahvistamisessa. Ratifioidessaan Euroopan aueeisia vähemmistökieiä koskevan sopimuksen Suomi nimesi romanikieen ei-aueeiseksi vähemmistökieeksi. Euroopan neuvoston kansaisten vähemmistöjen suojeua koskevan puiteyeissopimuksen ratifioidessaan Suomi Suomen uusi perustusaki tui voimaan 1. päivä maaiskuuta Lain 6 sisätää yhdenvertaisuuden ain edessä sekä yeisen syrjintäkieon. Perustusakiin sisäytettiin myös vuonna 1995 uudistetut perusoikeussäännökset. Perusoikeusuudistuksen keskeisiä osia oivat taoudeisten, sosiaaisten ja sivistykseisten ei TSS-oikeuksien isääminen perustusakiin ja samaa perusoikeussäänteyn saattaminen vastaamaan Suomen ihmisoikeusvevoitteita. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kieto ovat keskeisiä ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia, mutta tasa-arvon toteutumisen kannata tärkeitä ovat myös muut perusoikeudet, esimerkiksi sosiaaiset oikeudet, joissa on erotettavissa oikeus vättämättömään toimeentuoon ja huoenpitoon (19.1 ), perustoimeentuon turva (19.2 ), sosiaai- ja terveyspaveujen turvaaminen (19.3 ), väestön terveyden edistäminen (19.3 ), perheen ja muiden apsen huoenpidosta vastaavien tukeminen (19.3 ) sekä asumisen edistäminen (19.4 ). Lisäksi eräät muutkin perusoikeussäännökset uottavat vaikutuksensa TSS-oikeuksiin. Täaisia ovat ennen kaikkea säännökset ihmisarvon oukkaamattomuudesta ja itsemääräämisoikeudesta (1 ), oikeudesta eämään sekä henkiökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 ), säännökset kieeisistä ja kuttuurisista oikeuksista (17 ) sekä hainnon ja ainkäytön oikeusturvatakeista (21 Viranomaisten tuee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteeisesti ja suunnitemaisesti sekä vakiinnuttaa seaiset hainto- ja toimintatavat, joia varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden vamisteussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tuee erityisesti muuttaa niitä oosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. (Yhdenvertaisuusaki, 4 1) Yhdenvertaisuusaki tui voimaan 1. päivä hemikuuta Yhdenvertaisuusain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisia on vevoisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteeisesti ja suunnitemaisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä oosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Laki kietää väittömän (suoran) syrjinnän, väiisen (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. Kieetyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen tai kansainen akuperä, kansaaisuus, kiei, uskonto, vakaumus, mieipide, terveydentia, vammaisuus, sukupuoinen suuntautuminen tai muu henkiöön iittyvä syy. Yhdenvertaisuusain perusteea tehdyn käsitteyn etuna rikosain perusteea tehtyyn käsitteyyn nähden on se, että syrjintäautakunnan käsitteyssä todistustaakka on jaettu. Tämä tarkoittaa sitä, että syrjinnän uhrin on ensin esi-

13 aki ja SoPimukSet tettävä näyttöä, jonka perusteea voidaan oettaa syrjintäkietoa rikotun. Mikäi täaista näyttöä esitetään, tuee vastaajan puoestaan osoittaa, ettei syrjintäkietoa oe rikottu. Laki edeyttää, että kaikki viranomaiset aativat yhdenvertaisuussuunniteman, jonka sisäöstä työministeriö on antanut suositukset syyskuussa Yhdenvertaisuusaia on saatettu voimaan Euroopan unionin rasismi- ja työsyrjintädirektiivi. Syrjintä kieetään perustusain ohea muun muassa työsopimusaissa, aissa miesten ja naisten väisestä tasa-arvosta sekä rikosaissa. Rikosaki (39/1889) Syrjintäkieon rikkomisesta tuomittavat rangaistukset määräytyvät rikosain mukaan. Rikosain 11 uvun 9 sisätää aajan syrjintäkieon. Rikosain 47 uvun 3 :ä puoestaan kieetään syrjintä työeämässä. Sopimukset Suomen syrjintäkietoja koskeva ainsäädäntö pohjautuu kansainväisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Kansaaisoikeuksia ja poiittisia oikeuksia koskevaan yeissopimukseen (SopS 7-8/1976), Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 18-19/1990), Euroopan sosiaaiseen peruskirjaan ja Kansainväisen työjärjestön (ILO) yeissopimukseen nro 111. Lisäksi yhdenvertaisuusaia toteutetaan Euroopan unionin Suomea vevoittavat direktiivit: ns. rasismidirektiivi ja työsyrjintädirektiivi. Suomen kannata ehkä tärkein vähemmistöjen oikeuksia koskeva sopimusmääräys sisätyy YK:n yeissopimukseen kansaaisoikeuksista ja poiittisista oikeuksista. Yeissopimuksen 27. artikan mukaan vähemmistöihin kuuuvita yksiöitä ei saa kietää oikeutta käyttää omaa kietään, harjoittaa omaa uskontoaan tai nauttia omasta kuttuuristaan. YK hyväksyi vuonna 1992 juistuksen kansaisiin tai etnisiin, uskonnoisiin ja kieeisiin vähemmistöihin kuuuvien oikeuksista. Euroopan neuvostossa hyväksyttiin vuonna 1994 puitesopimus kansaisten vähemmistöjen suojeemisesta. Kansaisten vähemmistöjen suojeua koskeva puiteyeissopimus (1995) Puiteyeissopimuksessa määriteään ohjemauonteisin normein ne periaatteet, jotka vevoittavat sopimusvatioita omaa aueeaan suojeemaan kansaisia vähemmistöjä. Sopimusvatiot sitoutuvat mm. noudattamaan syrjinnän kieon ja yhdenvertaisuuden periaatetta sekä monin eri tavoin tukemaan vähemmistökuttuurien yäpitämistä ja kehittymistä. Sopimus tui Suomen osata voimaan (SopS 1 2/1998) LÄHTEET JA LISÄTIETOJA Eonen, Noora (2006) Poiisin tietoon tuut rasistinen rikoisuus Suomessa. Poiisiammattikorkeakouun tiedotteita 53. Hesinki: Edita Prima Oy. Poiisi ja syrjintä (2007) SEIS-projektin poiisiesite. Hesinki: Edita Prima Oy. Rantaa,Veijo & Huttunen, Laura (1993) Aito mustaainen on ämmin ihminen : Suomen mustaaisten etnisen identiteetin rakentuminen puheessa. Tampereen yiopisto/tutkimuksia, sosiaaipoitiikan aitos. Sarja B. Romani ja terveyspaveut. Opas terveydenhuoon ammattiaisie. Hesinki: Opetushaitus ja sosiaai- ja terveysministeriö. Suomen romanit. Finitiko romaseee. Sosiaai- ja terveysministeriö. Esitteitä 2004:2. Suvaitsevaisuuden isääminen ja rasismin ehkäiseminen poiisissa. Sisäasiainministeriön määräyskokoema. Ohje. SM /Pe-0

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA Sosiaaityöntekijä Kirsi Koivistoinen Lapsiperhepaveut/poiisin sosiaaityö LASTENSUOJELU JA VALVONTARANGAISTUS Taustaa 9/2013 ähtien

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki,

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki, Kokemuksia ja mahdoisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien kouutuksen toteuttajana 7.3.2013, Hesinki, Kuopion kansaaisopisto: Maria Normi ja Johanna Jussia SUOMEA MAAHANMUUTTAJANUORILLE

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Mitä kuuuu kehittämistyöeni? YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Annukka Jämsä-Taskinen apuaisosastonhoitaja, toimintaterapeutti Kuopion kaupunki

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten

Lisätiedot

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala Toim. Anne Hujaa Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5 Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen

Lisätiedot

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi Tasa-arvoa oppiaitoksiin - Toimintamaeja tasa-arvosuunnitteun tueksi Työryhmä Lehtinen Saia (siht.), Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika,

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS YHTEISTYÖ - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 8.-9.10.2014 Tampere Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja uo terveeisen sisäimaston 1 E nergiansäästöä voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. Maapaon imaston ämpiämisen ja kasvihuoneimiön torjuminen ovat tuevaisuuden

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot MobiePay soveuksen sopimusehdot MobiePay by Danske Bank on mobiiiaitteisiin adattava Danske Bank Oyj:n maksuväine (jäjempänä MobiePay-soveus) sähköistä rahansiirtoa varten. Näitä sopimusehtoja soveetaan

Lisätiedot

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2008 akaen. Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjäe eduista turvaa tapaturmien varata Yrittäjä on yeisen sairausvakuutuksen korvausten varassa, jos työssä, työmatkaa tai vapaa-aikana

Lisätiedot

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Viime vuosina Kuopiossa on toteutettu vanhuspaveuiden paveurakenneuudistus, jonka myötä

Lisätiedot

Sähköisessä muodossa olevista pysyvään säilytykseen määrätyistä asiakirjoista otetaan paperitulosteet.

Sähköisessä muodossa olevista pysyvään säilytykseen määrätyistä asiakirjoista otetaan paperitulosteet. ROVASTIKUNTA-ARKISTON ARKISTOSÄÄNTÖ 1. Rovastikunnan asiakirjahainto ja arkistotoimi Rovastikunta on itsenäinen arkistonmuodostaja. Rovastikuntakokous akkautettiin hiippakuntahainnon uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri Osaisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspääikkö Mirja Wihuri SALLI OSALLISUUS! IsoVakeinen 28.3.2012 Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö Nykytianne Tuevaisuus Miten edetään UUSI PALVELUALUMALLI

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 9.-10.9.2014 Ouu Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6. KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi 2012 2013 jäsen+ Opetusaan Ammattijärjestö OAJ tukea,turvaa,etuja www.oaj.fi Eina Keinänen ei auksi tiennyt, että sosionomin on mahdoista iittyä OAJ:hin, mutta kun se sevisi, vainta oi sevä. Lastentarhanopettaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa

Lisätiedot

PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen!

PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen! 1 2015 PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI Pirkkaa on ykkönen! 2 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI PIRKKALA ON YKKÖNEN! Perspektiiviä poitiikkaan On mukavaa asua maaiman parhaaa paikaa. Suomi on

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7

Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7 Kirsi Aia Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:7 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Perusturva- ja terveysautakunta 63 16.6.2015 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Päätöshistoria Perusturva- ja terveysautakunta

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski Kuopion kaupunki Terveydenhuoon paveuaue www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-30.11.2014 Päätoteuttaja: Kuopion kaupunki perusturvan ja terveydenhuoon paveuaueet Osatoteuttajat:

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

Romano Missio ry. Päiväkummun lastenkoti 14 paikkaa Kotimäen pienryhmäkoti 7 paikkaa

Romano Missio ry. Päiväkummun lastenkoti 14 paikkaa Kotimäen pienryhmäkoti 7 paikkaa Romano Missio ry. Perustettu vuonna 1906 Romaniväestön hyväksi toimiva lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan kristillinen palvelujärjestö. Lastensuojeluyksiköt Päiväkummun lastenkoti

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki HENKILÖSTÖVIESTINTÄ MUUTOKSESSSA Kuntamarkkinat 11. 12.9.2013 MUUTOS, MUUTOS, MUUTOS Muutos on jatkuvaa ja oemassaoon edeytys Organisaation kyky muuttua on mainetekijä vetovoima sisäiset ongemat kantautuvat

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde SYMBOLILUETTELO a [/s ] ihisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys x [] huoneen suurin eveys- tai pituus [] attian eveys eff [] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=,78 [-] Neperin uku s [] attiapakkien

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta

työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta Sisätö Esipuhe.......................................................................................................................

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Opiskelijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22. 3/2008 Jakelu 1. 12.9. 2008. 14-vuotias Tuulia Viljanen syö mielellään makaronilaatikkoa.

Opiskelijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22. 3/2008 Jakelu 1. 12.9. 2008. 14-vuotias Tuulia Viljanen syö mielellään makaronilaatikkoa. 3/2008 Jakeu 1. 12.9. 2008 Kuva Ari Korkaa Opiskeijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22 14-vuotias Tuuia Vijanen syö mieeään makaroniaatikkoa. Sivu 21 Kuva Ari Korkaa Kuva Annika Söderbom Kuva Laura Vesa Poika

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Kansaaistoiminnan nykytian kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyseyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö ASSUU KUOPIOSSA-LÄHIÖHANKE SATEENVARJO / KASVUALUSTAHANKE

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Autoillen kaiken ikää Ohjeita ikääntyville autoilijoille

Autoillen kaiken ikää Ohjeita ikääntyville autoilijoille LIIKENNETURVA Autoien kaiken ikää Ohjeita ikääntyvie autoiijoie 2 Oppaan sisätö: Iäkäs kujettaja arvostaa turvaisuutta 4 Mitä ikä tuo tuessaan?... 5 Harkitse, miten ja mioin ähdet...9 Ota riittävästi aikaa...9

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia agneettiset ateriaait ja agneettikentän energia ateriaait jaetaan agneettisten oinaisuuksiensa ukaan koeen uokkaan: diaagneettiset, paraagneettiset ja ferroagneettiset aineet. ateria koostuu atoeista,

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen

Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai

Lisätiedot

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa Vanhustyön tuevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa Päivi Tikkanen Ft, TtL, yihoitaja MINKÄLAISIA KUOPIOLAISET KOTONA- ASUVAT YLI 75 -VUOTIAAT OVAT? Hyvän hoidon strategia interventiotutkimus (vuosina 2004

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN

Lisätiedot