Ekologinen Jalanjälki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologinen Jalanjälki"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupungin Ekologinen Jalanjälki vuonna 2005 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

2 Viite Natural Interest 2009: Hämeenlinnan kaupungin ekologinen jalanjälki Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja s. ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 1 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

3 Sisällys 1 ARVIOINNIN TIIVISTELMÄ JALANJÄLKIMENETELMÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT EKOLOGINEN JALANJÄLKI HIILIJALANJÄLKI LASKENTAMENETELMÄT ILMASTONMUUTOKSEN HAASTEET KUNNILLE HÄMEENLINNAN KAUPUNKI NATURAL INTEREST OY HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JA SUOMEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI ENERGIANKULUTUS JA ASUMISJALANJÄLKI LIIKENNEJALANJÄLKI KULUTUSJALANJÄLKI JA JÄTTEET JÄTTEET RAVINTO RAKENTAMINEN BIOKAPASITEETTI BIOKAPASITEETIN LASKENTA EKOLOGINEN VELKA PÄIVÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VERTAILUA MAA ALUEIDEN KUORMITUS EKOLOGISEN JALANJÄLJEN PIENENTÄMINEN ENERGIA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN KULUTTAMINEN JA RAVINTO TOIMINTAMALLIT TIEDONKERUU ASUMINEN JA PALVELUT LIIKENNE MAANKÄYTTÖ LÄHTEET...29 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 2

4 1 Tiivistelmä Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tilasi Kanta-Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen ja hiilidioksidipäästöjen arvioinnin Natural Interest Oy:ltä joulukuussa Selvitys rajattiin Kanta-Hämeenlinnaa koskevaksi, koska alueesta oli käytettävissä aiempaa vertailutietoa vuodelta 1999 ja koska käytettävissä oleva rahoitus ei olisi ollut riittävä seudullisen ympäristötoimen koko toiminta-alueen ekologisen jalanjäljen laskemiseksi. Natural Interest käyttää alueiden jalanjälkien laskennassa englantilaisen Best Foot Forwardin kehittämää Regional Stepwise -laskentaohjelmaa, joka perustuu BFF:n Regional Stepwisen Global Footprint Networkin ekologisen jalanjäljen laskentakantaan. Ohjelmistolla lasketut ekologiset jalanjäljet ovat suoraan verrannollisia Living Planet -raportissa laskettuihin valtioiden ekologisiin jalanjälkiin. Raportti julkaistaan joka toinen vuosi, viimeisin syksyllä 2008 ja Kanta-Hämeenlinnaa koskevat laskelmat pohjautuvat näihin tietoihin. Kanta-Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki on huomattavasti suurempi kuin sen fyysinen pinta-ala, alueellinen biokapasiteetti (luonnonvarojen tuotto) tai maapallon biokapasiteetti asukasta kohden. Näiden lukujen perusteella Kanta-Hämeenlinna kuluttaa luonnonvaroja reilusti yli maapallon uusiutumiskyvyn. Luonnonvarojen kulutus ei tietystikään voi jatkua yli uusiutumiskyvyn loputtomiin, vaan yhteiskuntamme tulee muuttua niin, että se toimii maapallon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vuoden 2008 Living Planet -raportissa suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2005 oli 5,25 globaalihehtaaria. Hämeenlinnan vanhan kaupungin asukkaan ekologinen jalanjälki samana vuonna oli 5,24 globaalihehtaaria eli melkein identtinen keskimääräisen suomalaisen jalanjälkeen. Vuonna 1999 hämeenlinnalaisen ekologisen jalanjälki oli 11 % pienempi kuin keskivertosuomalaisen jalanjälki, eli suhteessa Suomen ekologisen jalanjäljen aikaisempiin arviointeihin hämeenlinnalaisen ekologinen jalanjälki on kasvanut. Jos jokainen maapallon asukas kuluttaisi samaan tahtiin suomalaisten ja kantahämeenlinnalaisten kanssa tarvitsisimme kolme maapalloa kulutuksen tyydyttämiseksi pitkällä aikavälillä. Kantahämeenlinnalaisen hiilijalanjälki oli noin 8,5 tonnia. Hiilijalanjäljen koostumus eroaa hieman ekologisen jalanjäljen koostumuksesta. Hiilijalanjäljestä yli kolmasosa aiheutui asumisen energiankulutuksesta. Toiseksi suurin kuormittaja oli kuluttaminen, noin kolmanneksen osuudella hiilijalanjäljestä. IPCC, EU ja muut kansainväliset tahot ovat yleisesti sitä mieltä, että vuonna 2050 hiilidioksidipäästöjen tason tulee olla 1 2 tonnia maapallon asukasta kohden. Joidenkin arvioiden mukaan päästöjen tulee jopa nollautua, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylitä vaarallista kahden asteen kynnysarvoa. Hämeenlinnalaisten päästöt ovat kahdeksankertaiset tavoitteeseen verrattuna. Kantahämeenlinnalaisen ekologisesta jalanjäljestä hiukan alle kolmasosa aiheutui ravinnosta ja rakennus- sekä asumisjalanjäljet aiheuttivat noin viidesosan. Hämeenlinnalaisen kulutusja asumisjalanjäljet olivat suurempia kuin keskimääräisen suomalaisen, vastaavasti liikennejalanjälki oli pienempi. Kanta-Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen ja hiilijalanjäljen laskemiseksi kerättiin tietoa alueen vuoden 2005 kulutuksesta seuraavilta osa-alueilta: Energiankulutus, liikennöinti, ravinnonkulutus, jätteet, kulutus (tavarat ja palvelut), rakentaminen sekä maankäyttö. Rakentamisen ja ravinnonkulutuksen osalta jouduttiin käyttämään valtakunnallista tietoa. 3 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

5 2 Jalanjälkimenetelmät Ekologinen jalanjälki mittaa alueen asukkaiden vuosittain kuluttamia luonnonvaroja. Sen avulla pyritään helpottamaan elintapojemme aiheuttaman ympäristökuormituksen hahmottamista. Ekologisen jalanjäljen arvioinnissa mitataan, miten paljon tuottavaa maata Hämeenlinnan kaupungin asukkaiden vuosittainen kulutus vaatii. Ekologinen jalanjälki mitataan hehtaareissa, tarkemmin sanottuna mittayksikkönä toimii globaalihehtaari. Globaalihehtaari on hehtaarin suuruinen alue (100 x 100 metriä), jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Globaalihehtaarista käytetään lyhennettä gha. Jos kaikki maapallon tuottava maa jaetaan maapallon asukkaiden kesken, jää jokaiselle asukkaalle noin 2 globaalihehtaaria tuottavaa maata. Vuonna 2005 maapallon asukkaiden keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 2,7 globaalihehtaaria eli noin 30 % suurempi kuin maapallon vuosittainen tuottokyky. Hiilijalanjälki on mittari, jonka avulla arvioidaan asukkaiden vaikutusta ilmaston muutokseen. Hiilijalanjälki mittaa kuinka paljon esimerkiksi asumisen energiankulutuksesta tai autoilusta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjäljen koko ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, joko kilogrammoina tai tonneina. Hiilidioksidiekvivalentti sisältää kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja eri kaasujen ilmastoa kuormittava osuus otetaan huomioon vertaamalla niitä hiilidioksidiin. 2.1 Kestävän kehityksen indikaattorit Ekologisesta jalanjäljestä on tullut luultavasti maailman käytetyin ja tunnetuin kestävän kehityksen mittari. - Maailman tila, 2008 Kestävän kehityksen indikaattorien avulla pyritään ohjaamaan yhteiskunnallisia päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan sekä samalla mahdollistamaan tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisella kestävän kehityksen ulottuvuudella on omat indikaattorinsa, esimerkiksi kestävän metsätalouden, alueiden käytön ja liikenteen indikaattorit. Parhaimmillaan indikaattorit antavat päättäjille ja kansalaisille nopeasti luotettavaa tietoa kestävän kehityksen tärkeistä ilmiöistä ja aihealueista. Ekologinen jalanjälki on muodostunut yhdeksi ekologisen kestävyyden suosituimmista indikaattoreista. Useat suomalaiset ja ulkomaiset kaupungit sekä muut alueelliset toimijat ovat käyttäneet ekologista jalanjälkeä toimintojensa ekologisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Sitä voidaan käyttää arvioitaessa ekologista kysyntää ja tarjontaa, asetettaessa poliittisia tavoitteita ja seurattaessa tavoitteiden edistymistä. Ekologinen jalanjälki on myös valittu yhdeksi Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelman indikaattoreista. Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma määrittelee taloudellisen kestävyyden tasapainoiseksi talouskasvuksi, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai luonnonvarojen tuhlaamiseen. Viime aikoina on puhuttu muun muassa siitä, että jatkuvassa käytössä oleva bruttokansantuote ei välttämättä ole paras mahdollinen mittari kestävän talouden arvioinnissa. BKT jättää kokonaan huomioimatta inhimillisen ja luonnonpääoman hupenemisen. Se ei ota huomioon esimerkiksi metsien ja viljelysmaan tuhoamista, öljyn tai pohjaveden hupenemista Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 4

6 tai vaikkapa saasteiden aiheuttamia kustannuksia. 2.2 Ekologinen jalanjälki Mathis Wackernagelin ja William Reesin 1990-luvulla kehittämän ekologisen jalanjäljen laskentamallin pyrkimyksenä on tarjota väline nykyisten tuotanto- ja kulutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteluun helposti sisäistettävän, yksiselitteisen ja puolueettoman mittayksikön avulla. Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä käytetään ekologisesti tuottavaa maa-alaa. Käytettävät maa-alueet sisältävät peltoa, laidunta, metsää, tuottavia vesialueita (kalastus, hiilinielut jne.), energiankulutuksen vaatimaa energiamaata sekä rakennettua maata. Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä toimii globaalihehtaari (gha). Globaalihehtaari on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekologinen jalanjälki lasketaan aina vuosikohtaisesti, tulisi arviointi suorittaa tasaisin väliajoin jatkuvuuden takaamiseksi ja seurannan helpottamiseksi. Ekologisen jalanjäljen arvioinnin lähtöoletuksena on, että ihmisten toiminnot, kuten liikenne, rakentaminen, materian- ja energiankulutus sekä niiden tuotanto kuluttavat vuosittain tietyn määrän maapallon uusiutuvia luonnonvaroja. Samoin päästöjen ja jätteiden luontoon takaisin sulauttaminen vaatii tuottavaa maata kaatopaikkojen ja hiilinielujen muodossa. Ekologisella jalanjäljellä pyritään siis mittaamaan, kuinka paljon maapallon tarjoamia resursseja vuositasolla kulutamme. Alueen ekologista jalanjälkeä voidaan verrata alueen olemassa olevaan biokapasiteettiin eli siihen, kuinka paljon tarkastelun kohteena olevassa paikassa on luonnonresursseja ekologisesti tuottavan maa-alan muodossa. Biokapasiteetilla siis pyritään kuvaamaan alueen vuotuista, yhteenlaskettua ekologista tuottoa, kun ekologinen jalanjälki kuvaa alueella tapahtuvaa kysyntää. 2.3 Hiilijalanjälki Hiilijalanjäljestä (carbon footprint) on kehittynyt suosittu tapa ilmaista organisaation, kunnan tai tuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Hiilijalanjälki on käytännöllinen tapa seurata esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä. Esimerkiksi Iso- Britanniassa sekä hiili- että ekologisen jalanjäljen käyttö on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Hiilijalanjälki voidaan ilmaista monella eri tavalla, joista suosituimmat ovat kaikkien kasvihuonekaasujen määrä hiilidioksidiekvivalentteina esitettynä, jolloin kertoimia hyödyntämällä tietyn kasvihuonekaasun ilmasto-vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmasto-vaikutusta. Toinen tapa on laskea hiilijalanjälki pelkistä hiilidioksidipäästöistä, jättäen muut kasvihuonekaasupäästöt huomioitta. Muita tapoja ovat muun muassa päästöjen sitomiseen vaadittavan pinta-alan laskeminen tai esimerkiksi hiilidioksidipäästönä taloudellisen tuotannon yksikköä kohti. Tässä raportissa hiilijalanjälki esitetään hiilidioksidiekvivalenttina asukasta kohti. 2.4 Laskentamenetelmät Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikallistason ekologisen jalanjäljen 5 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

7 laskentamenetelmiä osana paikallisen kestävän kehityksen indikaattorit -hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natural Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regional Stepwise -laskentaohjelman, jolla voidaan laskea jonkin valtiota pienemmän alueen ekologinen jalanjälki. Ohjelmalla on laskettu muun muassa Pohjois-Irlannin, Skotlannin, Lontoon, Isle of Wightin, Lillen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Lahden, Nurmijärven, Mäntsälän, Kauniaisten ja nyt Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki. Global Footprint Networkin ekologisen jalanjäljen laskentakantaan tehtiin vuonna 2008 muutos. Aikaisemmin ydinvoiman ekologinen jalanjälki on laskettu hiilivoiman aiheutuvien päästöjen mukaan, mutta vuoden 2008 raportissa tästä käytännöstä luovuttiin. Vuoden 2003 raportissa ydinvoiman osuus ihmiskunnan kokonaisjalanjäljestä oli n. 4 prosenttia. Siirtyminen uuteen laskentatapaan ei näin ollen olennaisesti ole vaikuttanut useimpien maiden kansalliseen jalanjälkeen. Muutos laskentatavassa on sen sijaan näkynyt selkeästi paljon ydinvoimaa käyttävissä maissa kuten Suomessa, Belgiassa, Ranskassa, Japanissa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Vuonna 2003 Suomen ekologinen jalanjälki oli 7,64 gha kun se vuoden 2005 laskelmissa on 5,25 gha. (enemmän aiheesta Living Planet 2008 raportissa ja Global Footprint Networkin kotisivuilla). Toinen, erityisesti Suomea koskeva muutos, on metsäosion laskentatavan muutos Ville Väinämön tutkimuksen mukaisesti. Väinämön tutkimuksen perusteella Suomen metsäosion jalanjälki on laskennallisesti pienentynyt aikaisempiin julkaisuihin verrattuna. Kyseisen laskentamenetelmän muuttamisen johdosta, uusia ja vanhoja ekologisen jalanjäljen mittauksia on hankalia verrata suoraan keskenään. Vertailu on hankalaa myös sen takia, että eri tahot käyttävät raporteissa eri laskentamenetelmiä. Perusperiaate ekologisen jalanjäljen laskennassa on kuitenkin aina sama. Hämeenlinna laski ekologisen jalanjälkensä viimeksi vuonna 2002, jolloin tarkasteltiin vuoden 1999 tilannetta. Vuoden 1999 raportissa käytettiin kuntaliiton kehittämää sovellusta EJ1999.xls kun taas tämän jalanjälki on laskettu Regional Stepwise -ohjelmalla. Jalanjäljet eivät ole globaalihehtaareissa suoraan vertailukelpoisia, mutta yleisesti voi kuitenkin todeta että kun vuoden 1999 raportissa Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki oli 11 % pienempi kuin keskivertosuomalaisen niin vuonna 2005 oli puolestaan melkein identtinen. 2.5 Ilmastonmuutoksen haasteet kunnille Koko maapallon keskimääräinen ilman ja meriveden lämpötila on nousussa, jää- ja lumipeitteet ovat laajoilla alueilla sulaneet ja valtamerten pinta on noussut. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat jo lähivuosina ja vielä voimakkaammin vuosisadan loppua kohti. Ilmastonmuutokseen on siis sopeuduttava. Kuntien osalta sopeutumista tarvitaan usealla toimialalla. Kunnille ilmastonmuutos tuo haasteita monella eri sektorilla. Ensinnäkin sademäärät kasvavat tulevaisuudessa, lämpötilojen on ennustettu nousevan 2,2-6,2 astetta ja sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Kunnissa tämäntyyppiset säämuutokset näkyvät esimerkiksi tulvina sekä kuivien ja hellejaksojen lisääntymisenä. Merenpinta tulee myös nousemaan, mutta kuinka paljon ja millä vauhdilla ei varmuudella tiedetä. Ilmastonmuutos tulee näkymään myös muiden sään ääri-ilmiöiden kuten esimerkiksi myrskyisyyden ja tuulisuuden lisääntymisenä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi kuntien on aktiivisesti pyrittävä vähentämään Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 6

8 omia päästöjään ja näin ollen vähentämään ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä. Syksyllä 2008 valmistunut Suomen hallituksen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia edellyttää merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä kaikilta sektoreilta ja toimijoilta niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Myös Hämeenlinnan kaupunki on laatinut oman energiansäästöstrategian. 3 Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan seutu on rautakaudesta lähtien ollut asuttua aluetta. Noin vuonna 1280 alettiin Ruotsin kuningas Maunu Birgernpojan määräyksestä rakentaa linnaa, jonka keskeiset ja näyttävimmät osat olivat valmiina 1400-luvun loppuun mennessä. Nykyinen Hämeenlinnan kaupunki perustettiin v keskiaikaisen linnan pohjoispuolelle, josta se vuonna 1777 siirrettiin nykyisen keskustan paikalle. Siirron jälkeen kaupunki alkoi vähitellen kasvaa ja vaurastua. Vaikka Hämeenlinnan kaupunkikuva on muuttunut huomattavasti on siinä edelleen merkkejä kaupungin pitkästä historiasta: keskiaikainen linna hallitsee yhä maisemaa. Tori ja pääkadut kulkevat samoin kuin 1700-luvun lopulla, luvun alun empirerakennuskannasta on jäljellä muutama talo Pikkutorin ympärillä sekä lääninhallituksen rakennus. Raatihuone ja lyseon keskeinen osa sekä kaakkoiskulman puurakennukset museoineen kertovat 1800-luvun lopun rakentamisesta. Tori- ja kirkkopuisto on palautettu 1900-luvun alun asuun pengerpuistoineen ja kioskikäytävineen. Hämeenlinna sijaitsee keskellä Etelä-Suomea ja on Etelä-Suomen läänin päätoimipaikka. Moottoritie 3 ja valtatie 10 kulkevat kaupungin halki. Luonto on monipuolista ja vaihtelevaa. Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin kaupunkiin vuonna Vanajavesi, Ahveniston ja Hattelmalan harjut sekä Aulangon luonnonsuojelualue ovat olennainen osa hämeenlinnalaista maisemaa (Jutila 2007). 41 % työpaikoista on julkisessa hallinnossa, palveluelinkeinoissa 27 % ja teollisuudessa runsaat 18 %. Suurin työnantaja on Hämeenlinnan kaupunki, jonka palveluksessa on 2561 henkilöä. Elinkeinoasioista vastaa seudullinen elinkeinoyhtiö, Kehittämiskeskus Oy Häme, jonka tehtävänä on yritysten toimintaedellytysten kehittäminen ja seudun kilpailukyvyn parantaminen Yksi Hämeenlinnan menestystekijöistä on kaunis luonnonympäristö, joka tarjoaa asukkaille mittavat ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet. Luonnolla on merkitystä myös kaupungin matkailuvalttina. Hämeenlinnan haasteena onkin alkuperäisen luonnon suojelun, kulttuurihistoriallisten ympäristöjen säilyttämisen sekä kaupungin kasvun aiheuttaman laajentumispaineen yhteensovittaminen. Vuonna 2002 kaupungin alueesta 34,4 km2 eli 19 % oli asemakaavoitettua aluetta. Uusia asemakaavoja laaditaan niin täydennysrakennusalueille kuin uusille alueille. Viimeaikaisena esimerkkinä täydennysrakentamisesta on Keinusaaren asemakaava ja uuden alueen käyttöön otosta vuoden 2007 asuntomessujen alue Harvoilanmäessä. Maankäytön ratkaisut vaikuttavat pysyvästi ympäristöön eivätkä ne aina ole ristiriidattomia. Maankäytön suunnittelussa tyypillistä keskustelua käydään kaupunkirakenteen tiivistämis- ja hajautumisnäkökulmien ympärillä. Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan asustuksen ja toimintojen levittäytymistä siten, että työssäkäynti- ja asiointietäisyydet kasvavat, mikä puolestaan lisää liikenneverkoston rakentamis- ja ylläpitokustannuksia, liikennemääriä sekä rakennetun maa-alan osuutta. Toisaalta yhdyskuntarakenteen tiivistäminenkään ei aina 7 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

9 ole ainoa oikea vaihtoehto, kun halutaan säilyttää luonnonarvoiltaan, historiallisesti tai maisemallisesti tärkeitä ympäristöjä. Hämeenlinna on liikenteen risteyskohta. Etelä-pohjois -suunnassa kaupungin halkaisee Hämeenlinna Tampere -moottoritie ja itä länsi -suunnassa valtatie 10. Liikenne, etenkin henkilöautoliikenne, on Hämeenlinnan suurin ulkoilman saastuttaja. Sekä henkilöautojen määrä, että ajetut kilometrit ovat lisääntyneet. Suurin osa teollisuuden ilmapäästöistä syntyy energian- ja lämmöntuotannossa. Vuonna 2003 Hämeenlinnassa oli 10 teollisuuslaitosta ilmanlaadun velvoitetarkkailun piirissä. 4 Natural Interest Oy Natural Interest Oy on ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen asiantuntijayritys. Toimitamme yritysten, kuntien, tuotteiden, palveluiden sekä tapahtumien ympäristökuormitusten arviointeja, ilmasto-ohjelmia ja strategioita, toimenpidesuosituksia, selvityksiä sekä kasvihuonekaasupäästöennusteita. Toimintojen arvioinnit suoritetaan Natural Interestin yhteistyökumppanin Best Foot Forwardin kehittämällä, elinkaariarviointeihin sekä suoritepohjaisiin kertoimiin perustuvalla EcoIndex - laskentakannalla tai KASVENER -laskentamallilla. Natural Interest tarjoaa ympäristökuormitusten arviointeja suorien ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen (hiilijalanjäljen) sekä ekologisen jalanjäljen muodossa. Natural Interestin kehittämät liikennöinnin hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmät ovat auditoitu Suomen Ympäristökeskuksen toimesta. Yrityksen asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Itella, SFS Joutsenmerkki, MTV, HS.fi, Artek, Elcoteq SE, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Elisa, Britannian suurlähetystö, AEL, WWF, Reaktor Innovations Oy (vuoden suomalainen ja eurooppalainen työpaikka 2008), Culmentor Oy sekä Nurmijärven, Mäntsälän kunnat ja Kauniaisten, Kaarinan ja Lahden kaupungit. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 8

10 5 Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki oli 5,24 globaalihehtaaria asukasta kohti Hämeenlinnan kaupungin asukkaat kuluttivat noin 14 kertaa kaupunkinsa pinta-alan verran luonnonvaroja Kanta-Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki oli vuonna 2005 kokonaisuudessaan noin globaalihehtaaria ja vastaavasti biokapasitetti vain globaalihehtaaria (taulukko 1). Taulukko 1: Kanta-Hämeenlinnan jalanjälkiarvioinnin tulosten yhteenveto Hämeenlinnan pinta-ala ha Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki gha Hämeenlinnan biokapasiteetti gha Keskimääräinen suomalaisen ekologinen jalanjälki oli samana vuonna 5,25 globaalihehtaaria, eli hämeenlinnalaisen jalanjälki oli hieman pienempi kuin suomalaisen keskimäärin. Aikaisempiin ekologisen jalanjälkien arviointeihin nykyistä arvoa ei suoranaisesti voi verrata laskentamenetelmien muuttumisen vuoksi, mutta koska laskentamenetelmät ovat kauttaaltaan muuttuneet, voidaan aikaisempia jalanjälkiä verrata suhteessa nykyiseen. Edellisessä arvioinnissa vuonna 2002 hämeenlinnalaisen jalanjälki oli 11 % pienempi kuin suomalaisen keskimäärin. Nyt jalanjäljet ovat melkein identtisiä, mikä viittaa siihen että hämeenlinnalaisen jalanjälki on kasvanut nopeammin kuin suomalaisen keskimäärin. Kuva 1: Asukkaiden ekologiset jalanjäljet globaalihehtaareina ja prosentuaalinen osuus Biokapasiteettia hämeenlinnalaista kohti oli 2,83 globaalihehtaaria, eli hämeenlinnalaisen kulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin kaksi Hämeenlinnaa. Jos jokainen maapallon asukas kuluttaisi luonnonvaroja yhtä paljon kuin hämeenlinnalainen, tarvittaisiin noin 3 maapalloa jotta toiminta olisi kestävää. Vertailu Suomen ja Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen 9 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

11 koostumuksen eroavaisuuksista on kuvassa 1. Ravinnonkulutus muodostaa melkein kolmasosan ekologisesta jalanjäljestä. Rakentaminen aiheuttaa myös suuren ekologisen jalanjäljen. Asuminen, kuluttaminen ja liikennöinti aiheuttavat loput ekologisesta jalanjäljestä. Taulukossa 2 on eritelty Hämeenlinnalaisen ja keskimääräisen suomalaisen ekologisen jalanjäljen koko sekä koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. Seuraavissa kappaleissa esitellään Hämeenlinnalaisten ja suomalaisten vuoden 2005 keskimääräinen kulutus asukasta kohti, toimintojen vaatima ekologinen jalanjälki sekä niistä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt. Taulukko 2: Vertailu asukkaiden ekologisten jalanjälkien välillä Hämeenlinna gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 5,24 5,25 Koostumus Asuminen 1,03 0, % Liikennöinti 0,48 0,68-29 % Ravinto 1,62 1,62 Rakentaminen 1,23 1,23 Tavarat 0,64 0, % Palvelut 0,23 0, Energiankulutus ja asumisjalanjälki Asuminen on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi suurimmaksi ympäristökuormittajaksi, eikä tämä arviointi tee poikkeusta. Asumisen osuus on noin viidennes hämeenlinnalaisen ekologisesta jalanjäljestä. Asumisjalanjälkeen huomioidaan rakennetun maan, kulutus- ja lämmityssähkön, kaukolämmön sekä erillislämmityksen aiheuttama ympäristökuormitus. Energiankulutuksen osalta arviointi sisältää Kanta-Hämeenlinnan kotitalouksien asuntojen lämmittämiseen käytetyn energian (eritelty lämmitysmuodoittain) sekä kulutussähkön. Kotitalouksien kulutussähkön osalta arviointi perustuu valtakunnalliseen keskiarvoon. Arvioinnin tietolähteinä toimivat Tilastokeskus, Energiateollisuus ja Vattenfall. Energiankulutuksesta sähkölämmityksen osuus oli 22 %, erillislämmityksen 16 %, kulutussähkön 17 % ja kaukolämmön 45 %. Kokonaisenergiankulutus ( kwh) oli hieman Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 10

12 pienempi kuin keskimääräisen suomalaisen, mutta kantahämeenlinnalaisen asumisjalanjälki oli kuitenkin 16 % suurempi (taulukko 3). Asumisjalanjäljen ero suomalaisen ja hämeenlinnalaisen välillä selittyy Kanta-Hämeenlinnan sähkön ja lämmön valtakunnallista keskiarvoa korkeammilla ominaispäästöillä. Kaukolämpöverkossa on yleensä vain yksi toimittaja, eikä kuluttajalla ole mahdollisuutta kilpailuttaa kaukolämmön toimittajaa sähkön tapaan. Kaukolämmöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja ekologinen jalanjälki voidaankin laskea yhden tuottajan ominaispäästöjen mukaisesti. Kaukolämmön osalta Vattenfallin Hämeenlinnan tuotannon ominaispäästöt olivat 15 % korkeammat valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Korkeammat ominaispäästöt yhdistettynä 42 % korkeampaan kulutukseen aiheuttivat keskimääräistä suuremman jalanjäljen Sähkön osalta arviointi on kaukolämpöä monimutkaisempaa. Alueen rakennuksiin hankittu sähkö tulee valtakunnanverkosta, eikä yksittäistä sähköntoimittajaa ole kaukolämmön tapaan. Jotta alueen jalanjälkiarviointia voitaisiin hyödyntää ohjaavana työkaluna, on sähkön jalanjäljen laskenta suoritettu paikallisen sähköyhtiön ominaispäästöjen perusteella. Hämeenlinnan kohdalla tämä tarkoittaa ominaispäästöjen laskentaa Vattenfallin toimittamien tietojen perusteella. Vattenfallin sähkön ominaispäästöt olivat myös valtakunnan keskiarvoa korkeammat (161 gco 2 /kwh 400 gco 2 /kwh), aiheuttaen huomattavasti suuremman ympäristökuormituksen kulutettua kilowattituntia kohden kuin muualla Suomessa. Vuoden 2005 tilastoissa ei vielä juurikaan näy maalämmön tai puupellettien käyttö, mutta tulevaisuudessa uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetun energian määrän oletetaan nousevan, pienentäen asukkaan ekologista jalanjälkeä ja hiilidioksidipäästöjä. Taulukko 3: Kanta-Hämeenlinnan ja Suomen keskimääräinen energiankulutus henkeä kohti. Lähteet: Tilastokeskus, Energiateollisuus. Hämeenlinna kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Sähkölämmitys % Erillislämmitys % Kulutussähkö Kaukolämpö % Yhteensä % Asumisen ekologinen jalanjälki koostuu energiankulutuksesta aiheutuneiden päästöjen takaisin sitomiseen tarvittavasta energiamaasta, eli hiilinielusta, puun polttoon kulutetusta metsämaasta ja asuinrakennusten peittämästä rakennetusta maasta. Asumisen ekologinen jalanjälki oli 1,03 globaalihehtaaria asukasta kohti, joka kattaa 19 % hämeenlinnalaisen ekologisesta jalanjäljestä. 82 % asumisjalanjäljestä koostui energiankulutuksesta aiheutuneiden hiilidioksidipäästöjen vaatimasta energiamaasta, 5 % puunpoltosta ja 13 % rakennetusta maasta. Suomen ja Kanta-Hämeenlinnan asumisjalanjälkien koostumukset eroavat toisistaan 11 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

13 huomattavasti. Suomalaisen asumisjalanjäljestä vain 64 % aiheutui hiilidioksidipäästöistä, 30 % puun poltosta ja 6 % rakennetusta maasta. Hämeenlinnassa asumisen energiankulutuksen osuus oli siis valtakunnan keskiarvoa matalampaa, mutta korkeampien ominaispäästöjen vuoksi asumisen energiajalanjälki oli kuitenkin valtakunnan keskiarvoa suurempi. Puun poltto oli valtakunnan keskiarvoa huomattavasti pienempää (0,05 0,27 gha, Hämeenlinna ensin mainittuna), mutta rakennetun maan ekologinen jalanjälki oli jälleen hieman suurempi (0,13 0,05 gha). Suurempi rakennetun maan ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, että Kanta-Hämeenlinnassa on asukasta kohden enemmän rakennettua maata kuin Suomessa keskimäärin. Rakennetun maan suurempi lukema ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tiiviimpi rakentaminen olisi ekologisen jalanjäljen kannalta pelkästään huono asia, sillä tiivis yhdyskuntarakenne pienentää vastaavasti liikennöintitarvetta ja mahdollistaa ympäristön kannalta tehokkaampien lämmitysmuotojen hyödyntämisen. Jos Hämeenlinnassa kulutetun energian ominaispäästöt olisivat vastanneet valtakunnan keskiarvoa, olisi pienempi energiankulutus yhdessä tiiviimmin yhdyskuntarakenteen vuoksi aiheuttanut 0,75 globaalihehtaarin ekologisen jalanjäljen. Tämä luku olisi alle Suomen keskiarvon ja neljäsosan pienempi kuin nykyinen asumisjalanjälki. Kuva 2: Kanta-Hämeenlinnan asumisjalanjäljen koostumus globaalihehtaareina ja prosentteina 7 Liikennejalanjälki Liikenteen ekologiseen jalanjälkeen kuuluvat olennaisena osana liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, mutta siihen lasketaan myös liikennettä varten rakennettujen kulkuväylien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-ala. Liikenne muodosti 9 % kantahämeenlinnalaisen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 12

14 ekologisesta jalanjäljestä vuonna 2005, kokonaisliikennemäärän ollessa 36 % pienempi kuin suomalaisen keskimäärin. Kantahämeenlinnalaisen liikenteestä aiheutuvan ekologisen jalanjäljen koko oli 0,48 globaalihehtaaria. Suomalaisen liikennejalanjälki vuorostaan oli 0,68 gha. Vuonna 2005 kantahämeenlinnalainen matkusti yksityisautolla keskimäärin kilometriä, mikä on 40 % vähemmän kuin suomalainen keskimäärin. Myös junien ja linja-autojen käyttö oli keskimääräistä vähäisempää. Keskimäärin hämeenlinnalainen liikkui vuonna vain 299 kilometriä linja-autolla, kun vastaava luku suomalaiselle oli 990 km. Aikaisemmissa vanhan Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen arvioinneissa on liikennejalanjäljen laskennassa hyödynnetty VTT:n Lipasto-tietokantaa. Lipasto on erinomainen tietokanta valtakunnallisen kokonaisliikennöinnin määrän seurantaan, mutta alueelliseen seurantaan se soveltuu heikosti sillä Lipasto seuraa nimenomaan alueen läpi tapahtuvaa liikennettä. Tiedonkeruutapa rankaisee alueita joiden lävitse kulkee suuria liikenneväyliä, kuten Hämeenlinnaa ja muita ruuhka-suomen alueita. Tässä arvioinnissa käytettiin Tiehallinnon ja WSP Groupin liikennöintitutkimusta, jossa selvitettiin liikennöintiä kuntakohtaisilla otoksilla. Hämeenlinnan kohdalla tulokset ovat yllättäviä, sillä liikennöintimäärät ovat pieniä valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Syitä voi olla useita, alueellisen keskuksena Hämeenlinnasta löytyy useimmat asukkaiden tarvitsemat palvelut ja liikennöinnin tarve voi hyvinkin olla keskimääräistä suomalaista pienempää. Toisaalta tutkimuksen otos on saattanut olla juuri Hämeenlinnassa pieni, eikä se välttämättä kerro koko totuutta kantahämeenlinnalaisten liikennöinnistä. Lentämisen henkilökilometreistä ei ole saatavilla paikkakunta- tai maakuntakohtaista tietoa, joten lentämisen suhteen jouduttiin turvautumaan valtakunnan keskiarvoihin. Erillisen selvityksen puuttuessa on mahdotonta sanoa miten hyvin luku vastaa lentojen todellista määrää hämeenlinnalaisten kohdalla. Hämeenlinna hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus Yksityisautoilu % Lentäminen Linja-auto % Juna, metro, raitiovaunu % Veneily Moottoripyöräily Yhteensä % Kuva 3: Kanta-Hämeenlinnan liikenne. Lähteet: VTT, Tiehallinto, WSP Group. 13 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

15 Rakennetun maan eli liikenteen infrastruktuurin osuus liikennejalanjäljestä oli (15 %). Loput jalanjäljestä muodostuu liikenteen hiilidioksidipäästöihin tarvittavasta energiamaasta. Yksityisautoilun osuus hiilidioksidipäästöistä oli 50 %. Kuva 4: Liikennejalanjäljen koostumus, globaalihehtaarit ja prosentuaalinen osuus 8 Kulutusjalanjälki ja jätteet Ekologisen jalanjäljen laskennassa kulutusjalanjälki jakautuu palvelujalanjälkeen ja tavarajalanjälkeen (kulutushyödykkeet). Kuluttamisen ekologinen jalanjälki sekä hiilidioksidipäästöt ovat arvioinnin haastavin osuus, sillä kuluttamisen ympäristökuormituksesta on vielä vähän kansallista tai kansainvälistä tietoa saatavilla, jolloin arvioinneissa joudutaan turvautumaan välillisiin arviointeihin. Kuluttamisen ympäristökuormituksen vähäisen tiedon lisäksi alueellisesta kuluttamisesta on vähän tilastoitua tietoa. Tässä arvioinnissa kulutusjalanjäljen laskemiseksi hyödynnettiin Tilastokeskuksen rakennustilastoa, yhdyskuntajätemääriä sekä Ilpo Mäenpään kotitalouksien kulutustutkimuksia. Palvelujalanjälkeen lasketaan liikerakennusten, toimistorakennusten, opetusrakennusten, hoitoalan ja muiden julkisten rakennusten energiankulutus ja yhdyskuntajätteen määrä. Tavarajalanjälki perustuu kotitalousjätteen määrään sekä Mäenpään tutkimuksiin. Kulutusjalanjälki koostuu alueella kulutettujen tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen kulutetusta energiasta, tavaroihin tarvittavista luonnonresursseista, rahdista, liike-, palvelutilojen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 14

16 energiankulutuksesta sekä kotitalouksien jätemääristä. Erityisesti kulutustavaroiden kohdalla ekologisen jalanjäljen globaali ulottuvuus tulee parhaiten esille, sillä arvioinnissa pyritään huomioimaan viennin ja tuonnin erot. Ympäri maailmaa tuotettujen tavaroiden kohdalla tuotannon jalanjäljen arvioiminen on mahdotonta, joten arviointi suoritetaan kansainvälisten keskiarvojen perusteella. Ulkomailla valmistetun tuotteiden ekologinen jalanjälki on osa loppukuluttajan kulutusjalanjälkeä, eikä ekologinen jalanjälki jää valmistusmaahan. Tällä tavalla esimerkiksi Suomessa valmistetun paperin ekologinen jalanjälki matkustaa tuotteen mukana, samoin käy Japanissa valmistetulle autolle. Rakennustilaston perusteella selvisi, että kantahämeenlinnalaisen palveluiden tuottamiseen kuluu Suomen keskiarvon verran energiaa, aiheuttaen melkein identtisen palvelujalanjäljen (taulukko 4). Taulukko 4: Kanta-Hämeenlinnan ja Suomen kulutus kwh/henkeä kohti. Lähde: Tilastokeskus. Hämeenlinna kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus Palvelut % Kantahämeenlinnalaisen kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli 0,64 globaalihehtaaria eli noin 6 % isompi kuin suomalaisen (0,60 gha). Hämeenlinnalaisten kulutusjalanjäljen (tavarat + palvelut) osuus omasta ekologisesta kokonaisjalanjäljestään sama 16 % kuin suomalaisenkin. Voidaan siis sanoa että Hämeenlinnan palvelurakenne ja niiden ympäristökuormitus ovat tyypillisen suomalaista. 8.1 Jätteet Hämeenlinnan kuntakohtainen jätemäärä oli selvitetty Kiertokapula Oy:n toimesta, ja arvioinnissa hyödynnettiin näitä tietoja. Jätemääriä verrattiin keskimääräisen suomalaisen jätemääriin vuonna Yhdyskuntajätteiden jätemäärät olivat Hämeenlinnassa hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Huomioitavaa oli sen sijaan kierrätettävän jätteen valtakunnan keskiarvoa alhaisempi osuus. Se oli Kanta-Hämeenlinnassa 100 kg per asukas kun Suomalaisten keskiarvo oli 141 kg per /asukas. Jätteen hyödyntäminen oli Hämeenlinnassa melkein 30 % pienempää kuin muualla Suomessa keskimäärin (taulukko 5). Jätejalanjälki on osa kulutus- ja ravintojalanjälkeä, eikä sen koostumusta eritellä arvioinnissa erikseen, mutta jätemäärän koko vaikuttaa etenkin kulutushyödykkeiden ekologiseen jalanjälkeen. Tiedot Kanta-Hämeenlinnan jätemääristä ja jätejakeista ovat melko helposti saatavilla, mikä tarkentaa ekologisen jalanjäljen arviointia. Taulukko 5: Kanta-Hämeenlinnan ja Suomen jätemäärät henkeä kohti. Lähde: Kiertokapula, Global Footprint Network. Hämeenlinna kg/asukas Suomi kg/asukas Erotus Yhdyskuntajäte Kierrätetyn jätteen osuus % 15 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

17 Kuva 5: Kantahämeenlinnalaisen kulutusjalanjäljen koostumus. 9 Ravinto Ravinto on asumisen ja liikenteen ohella yksi eniten ympäristöä kuormittavia toimintojamme. Noin kolmannes hämeenlinnalaisten ekologisesta jalanjäljestä aiheutuu ravinnosta. Ravinnonkulutuksesta ei kuitenkaan ole saatavilla kuntakohtaista tietoa, joten taulukossa 6 on esitetty suomalaisten keskimääräinen ravinnonkulutus ja eläinperäisen ravinnon osuus kokonaiskulutuksesta vuonna Kantahämeenlinnalaisten ja suomalaisten ravintoalanjäljen osuus ekologisesta kokonaisjalanjäljestä oli 1,62 gha asukasta kohti. Taulukko 6: Suomen ravinnonkulutus henkeä kohti. Lähde: Finfood. Hämeenlinna kg/asukas Kokonaiskulutus 1077 Eläinperäisen ravinnon osuus 756 Kasvisperäisen ravinnon osuus 321 Ravintojalanjälkeen sisältyvät kasvisten, lihan ja kalan tuotantoon tarvittavat pelto-, laidun- ja vesialueet. Ravintojalanjäljestä suurin osa aiheutui eläinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta. Eläinperäisen ravinnon jalanjäljen suuri koko johtuu eläinperäisten tuotteiden raaka-aineiden pidemmästä tuotantoprosessista, sillä tuotantoeläimien ruokintaan tarvitaan kasvikunnan tuotteita, mikä kuormittaa laidun- ja peltomaita. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 16

18 Ilmaston kannalta tulee myös huomioida, että märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuu runsaasti metaania. Lisäksi lannan käsittelyssä vapautuu metaania ja dityppioksidia. Metaanipäästöt ovat kokonaisuudessaan naudan- ja lampaanlihan sekä meijerituotteiden suurin yksittäinen ilmastonmuutosta aiheuttava tekijä. Sekä eri lihalaatujen että kasviperäisten tuotteiden ekologisissa jalanjäljissä on suuria eroja. Esimerkiksi veden alla viljelty riisi on suuri ilmaston kuormittaja verrattuna vaikka perunaan. Myös kasvihuonetuotteiden energiantarve ja sitä kautta ilmastovaikutukset ovat suuria, mutta toisaalta kasvihuonetuotanto rehevöittää vesistöjä selvästi vähemmän kuin peltotuotanto. Itämeren ja sisävesien rehevöityminen onkin eräs suuri haaste, joka liittyy suoraan ruoan tuottamiseen ja kuluttamiseen. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että kestäviä ruokavalintoja pohdittaessa on syytä pitää mielessä myös muut ympäristövaikutukset kuin pelkät kasvihuonekaasupäästöt. Yleensä ajatellaan, että kuljetusten, pakkausten ja teollisuuden osuus elintarvikkeiden ekologisesta jalanjäljestä on suuri. Tosiasiassa ostosvalinnoilla sekä ruoan valmistus- ja säilömistavalla on usein suuri merkitys. Riippumatta siitä, millaista ruokaa ja missä syömme, helpoin tapa vähentää ruoan tuotannon aiheuttamia ympäristöhaittoja on välttää syötäväksi kelpaavan ruokajätteen syntymistä. Ruokajätteen vähentäminen pienentäisi myös hämeenlinnalaisen jätejalanjälkeä. Jätteen, eli kaikkein turhimman kuormituksen, voisi karsia pois miettimällä ja suunnittelemalla tarkemmin, miten ruokaa valmistetaan ja mitä kotitalouteen hankitaan. 10 Rakentaminen Rakentamisen ekologisella jalanjäljellä pyritään arvioimaan paikallisesta rakennustuotannosta aiheutuvaa energian- ja puumateriaalin kulutusta. Rakentamisjalanjälki on suuri suhteessa koko ekologiseen jalanjälkeen, sillä rakentamiseen kuluu paljon puutavaraa, energiaa ja rakennettu maa peittää ekologisesti tuottavaa maata. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jalanjäljessä johtuu myös siitä, että ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmä painottaa erityisesti puuraaka-aineiden kulutusta. Kanta-Hämeenlinnassa rakentamisen ekologinen jalanjälki oli 1,23 gha asukasta kohti. Maankäyttö jakautui seuraavasti: 1,18 kului raaka-aineiden tuottamiseen ja 0,05 globaalihehtaaria rakennustuotannon hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Rakentamisen ekologisen jalanjäljen laskennassa on kehittämistä niin laskennan kuin hyödynnetyn tiedon puolelta. Laskurissa käytettävät oletusarvot ovat tällä hetkellä hyvin yleisellä tasolla, eikä alueellisia vaihteluja rakennuskannan suhteen voida ottaa huomioon. Rakentamisen määrä myös vaihtelee suuresti alueellisesti ja taloudellisen suhdanteen mukaan. Vuosittaisen ekologisen jalanjäljen kannalta rakentaminen näyttäytyy kuitenkin suurena osana ympäristökuormitusta juurikin sen nopean syklin johdosta, suuretkin rakennustyömaat valmistuvat vuoden - kahden aikana, kuluttaen huomattavan määrän uusiutuvia luonnonvaroja. 11 Biokapasiteetti Eräs alueen ekologisen jalanjäljen arviointiprojektin tavoitteista on verrata alueen ekologista tuottokykyä siellä kulutettuihin luonnonvaroihin. Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutettuja 17 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

19 luonnonvaroja, kun biokapasiteetilla mitataan alueen vuosittaista ekologista tuottokykyä. Vertaamalla alueen kysyntää (ekologinen jalanjälki) tarjontaan (biokapasiteettiin) saadaan käsitys alueen toimintojen ekologisesta kestävyydestä. Suomessa asukasta kohden biokapasiteettia oli 11,73 globaalihehtaaria, kun hämeenlinnalaista kohden biokapasiteettia oli 2,83 globaalihehtaaria. Verratessa Suomen laskennallista biokapasiteettia suomalaisten ekologiseen jalanjälkeen nähdään, että vuonna 2005 Suomen ekologinen tuotto oli suurempaa kuin kysyntä. Hämeenlinnan kohdalla biokapasiteetti kattoi puolet kysynnästä. Suomen kansallinen omavaraisuus on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä vaikka suomalaisen kulutus pysyykin laskennallisesti maamme rajojemme sisäpuolella, ei luonnonvarojen kulutusta tai maapallon kantokykyä voida ajatella kansallisella tasolla. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen onkin luonnonvarojen suurtuhluri, sillä kulutamme huomattavasti enemmän kuin maapallon asukasta kohden oleva biokapasiteetti 2,1 antaisi myöten. Jos jokainen maapallon asukas eläisi kuten suomalainen, tarvittaisiinkin kolme maapalloa kattamaan aiheutuva luonnonvarojen kysyntä Biokapasiteetin laskenta Biokapasiteetin laskemiseksi alueen maankäyttö jaetaan maankäyttöluokkiin tuottavan maan mukaisesti. Tässä mallissa maankäyttöluokat ovat laidunmaa, viljelymaa, tuottavat vesialueet sekä metsämaa. Myös rakennettu maa huomioidaan biokapasiteetin laskennassa. Rakennetun maan osalta kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten pinta-alasta. Maapallolla on biologisesti tuottavaa maa-alaa noin 11,2 miljardia hehtaaria, mikä on noin neljäsosa maapallon pinta-alasta. Ala sisältää noin 2,3 miljardia ha merten ja sisävesien kalastusalueita ja noin 8,8 miljardia ha tuottavaa maata. Tuottava maa-ala koostuu noin 1,5 miljardista ha:sta viljelymaata, 3,5 miljardista ha:sta laidunta, 3,6 miljardista ha:sta metsää ja 0,2 miljardista ha:sta rakennettua maata. Jos tuottava maa jaettaisiin jokaisen maapallon asukkaan kesken, sitä olisi noin 2 globaalihehtaaria asukasta kohti. Biokapasiteetin laskennassa otetaan huomioon myös muun luonnon ja eläinlajien tarvitsema maa-alue. Arviot muiden lajien kuin ihmisen tarvitsemasta biokapasiteetista vaihtelevat 10 %:n ja 75 %:n välillä. Brundtlandin komissio arvioi muiden lajien tarvitsevan 12 % tuottavasta maa-alasta, ja tätä lukua on käytetty tässä arvioinnissa. Biologisesti tuottavat fyysiset alueet muunnetaan gha:ksi kertomalla alueet ensin koko maailmaa koskevilla kertoimilla, joilla suhteutetaan erilaisen tuottokyvyn maankäyttöluokkia toisiinsa, ja sitten kerrotaan ne kyseiselle valtiolle ominaisella tuottokyky-kertoimella (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Tällä tavoin kyseessä olevan maankäyttöluokan kansallinen tuottokyky suhteutetaan maapallon keskimääräiseen tuottokykyyn. Tuottokykykerroin lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen. Hämeenlinnan vanhan kaupungin biokapasiteetin arviointi on tehty vuoden 2005 tuottokykykertoimilla. biokapasiteetti (gha) = alue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) 11.2 Ekologinen velka -päivä Kanta-Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki on noin kaksi kertaa suurempi kuin käytössä oleva biokapasiteetti ja 14 kertaa suurempi kuin entisen kaupungin fyysinen pinta-ala. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 18

20 Hämeenlinnalainen kulutti alueen oman biokapasiteetin, eli alueen vuoden 2005 luonnonvarat 197 päivässä - toisin sanoen vuonna 2005 Hämeenlinnan omat luonnonvarat oli kulutettu loppuun Lopun vuotta hämeenlinnalaiset elivät ekologisesti velaksi. Samana vuonna Suomen biokapasiteetin kuluttamiseen olisi tarvittu 816 päivää, eli suomalaisilla jäi luonnonvaroja laskennallisesti reilusti säästöön. Kaikkien maapallon asukkaiden ekologinen jalanjälki on kuitenkin suurempi kuin olemassa olevat luonnonvarat. Esimerkiksi vuonna 2008 maailmanlaajuinen ekologisen velan päivä oli 23. syyskuuta, jolloin olimme kuluttaneet vuosittaiset luonnonvaramme. Tämä tarkoittaa, että kulutimme noin 30 % enemmän luonnonvaroja vuoden aikana kuin mitä maailman biologinen uusiutumiskyky sallisi. Maailman ekologinen velkapäivä siirtyy vuosi vuodelta aikaisempaan ajankohtaan. Vuonna 1987 ekologinen velka-päivä oli 15. joulukuuta ja vuonna marraskuuta. Kuva 6: Kanta-Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen fyysinen koko vanhan kaupunkialueen pintaalaan verrattuna 12 Hiilidioksidipäästöt Keskimääräisen hämeenlinnalaisen vuoden 2005 hiilijalanjälki oli kgco 2 (taulukko 7), mikä on suurin piirtein samankokoinen kuin keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki. Suomalaisen hiilijalanjäljen arviot vaihtelevat noin kuudesta viiteentoista tonniin hiilidioksidia, tietolähteestä ja laskentatavasta riippuen. Suomen rajojen sisällä tapahtuneen toiminnan hiilidioksidipäästöt vuonna 2005 olivat noin 11 tonnia asukasta kohden, mutta tämä luku ei huomio tuonti- tai vientituotteita. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on kansainvälisessä vertailussa kuitenkin huomattavan korkea. Riippumatta laskentamenetelmästä ja arvioinnin rajauksesta onkin selvää että suomalainen aiheuttaa suuren määrän hiilidioksidipäästöjä muihin maailman asukkaisiin verrattuna. 19 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 MARKKU KYÖSTILÄ Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2007 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen piirros: Riihimäen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti,

Lisätiedot

Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002

Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Nurmijärvi 2007 Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Ympäristölautakunta ISBN 978-952-99837-2-8 Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2007 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kestävä kehitys...

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,72 globaalihehtaaria.

ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,72 globaalihehtaaria. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Jälki oli maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 6 prosentilla eteläkarjalaisen 5,93 globaalihehtaarin jalanjäljen.

Jälki oli maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 6 prosentilla eteläkarjalaisen 5,93 globaalihehtaarin jalanjäljen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Työryhmä: Maija Mattinen, Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti Kalevi, Tuuli Myllymaa, Olli-Pekka Pietiläinen, Marja Salo, Jyri

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä

Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä Tiivistelmä Natural Interestin raportista Huhtikuu 2007 1 JOHDANTO...1 1.1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri?

Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri? Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri? Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Teollinen ekologia kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

KUNTAJÄLKI 2010: RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI

KUNTAJÄLKI 2010: RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI KUNTAJÄLKI 2010: RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Riihimäen kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot