Ekologinen Jalanjälki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekologinen Jalanjälki"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupungin Ekologinen Jalanjälki vuonna 2005 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

2 Viite Natural Interest 2009: Hämeenlinnan kaupungin ekologinen jalanjälki Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja s. ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 1 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

3 Sisällys 1 ARVIOINNIN TIIVISTELMÄ JALANJÄLKIMENETELMÄT KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT EKOLOGINEN JALANJÄLKI HIILIJALANJÄLKI LASKENTAMENETELMÄT ILMASTONMUUTOKSEN HAASTEET KUNNILLE HÄMEENLINNAN KAUPUNKI NATURAL INTEREST OY HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JA SUOMEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI ENERGIANKULUTUS JA ASUMISJALANJÄLKI LIIKENNEJALANJÄLKI KULUTUSJALANJÄLKI JA JÄTTEET JÄTTEET RAVINTO RAKENTAMINEN BIOKAPASITEETTI BIOKAPASITEETIN LASKENTA EKOLOGINEN VELKA PÄIVÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VERTAILUA MAA ALUEIDEN KUORMITUS EKOLOGISEN JALANJÄLJEN PIENENTÄMINEN ENERGIA LIIKENNE MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN KULUTTAMINEN JA RAVINTO TOIMINTAMALLIT TIEDONKERUU ASUMINEN JA PALVELUT LIIKENNE MAANKÄYTTÖ LÄHTEET...29 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 2

4 1 Tiivistelmä Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tilasi Kanta-Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen ja hiilidioksidipäästöjen arvioinnin Natural Interest Oy:ltä joulukuussa Selvitys rajattiin Kanta-Hämeenlinnaa koskevaksi, koska alueesta oli käytettävissä aiempaa vertailutietoa vuodelta 1999 ja koska käytettävissä oleva rahoitus ei olisi ollut riittävä seudullisen ympäristötoimen koko toiminta-alueen ekologisen jalanjäljen laskemiseksi. Natural Interest käyttää alueiden jalanjälkien laskennassa englantilaisen Best Foot Forwardin kehittämää Regional Stepwise -laskentaohjelmaa, joka perustuu BFF:n Regional Stepwisen Global Footprint Networkin ekologisen jalanjäljen laskentakantaan. Ohjelmistolla lasketut ekologiset jalanjäljet ovat suoraan verrannollisia Living Planet -raportissa laskettuihin valtioiden ekologisiin jalanjälkiin. Raportti julkaistaan joka toinen vuosi, viimeisin syksyllä 2008 ja Kanta-Hämeenlinnaa koskevat laskelmat pohjautuvat näihin tietoihin. Kanta-Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki on huomattavasti suurempi kuin sen fyysinen pinta-ala, alueellinen biokapasiteetti (luonnonvarojen tuotto) tai maapallon biokapasiteetti asukasta kohden. Näiden lukujen perusteella Kanta-Hämeenlinna kuluttaa luonnonvaroja reilusti yli maapallon uusiutumiskyvyn. Luonnonvarojen kulutus ei tietystikään voi jatkua yli uusiutumiskyvyn loputtomiin, vaan yhteiskuntamme tulee muuttua niin, että se toimii maapallon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Vuoden 2008 Living Planet -raportissa suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2005 oli 5,25 globaalihehtaaria. Hämeenlinnan vanhan kaupungin asukkaan ekologinen jalanjälki samana vuonna oli 5,24 globaalihehtaaria eli melkein identtinen keskimääräisen suomalaisen jalanjälkeen. Vuonna 1999 hämeenlinnalaisen ekologisen jalanjälki oli 11 % pienempi kuin keskivertosuomalaisen jalanjälki, eli suhteessa Suomen ekologisen jalanjäljen aikaisempiin arviointeihin hämeenlinnalaisen ekologinen jalanjälki on kasvanut. Jos jokainen maapallon asukas kuluttaisi samaan tahtiin suomalaisten ja kantahämeenlinnalaisten kanssa tarvitsisimme kolme maapalloa kulutuksen tyydyttämiseksi pitkällä aikavälillä. Kantahämeenlinnalaisen hiilijalanjälki oli noin 8,5 tonnia. Hiilijalanjäljen koostumus eroaa hieman ekologisen jalanjäljen koostumuksesta. Hiilijalanjäljestä yli kolmasosa aiheutui asumisen energiankulutuksesta. Toiseksi suurin kuormittaja oli kuluttaminen, noin kolmanneksen osuudella hiilijalanjäljestä. IPCC, EU ja muut kansainväliset tahot ovat yleisesti sitä mieltä, että vuonna 2050 hiilidioksidipäästöjen tason tulee olla 1 2 tonnia maapallon asukasta kohden. Joidenkin arvioiden mukaan päästöjen tulee jopa nollautua, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylitä vaarallista kahden asteen kynnysarvoa. Hämeenlinnalaisten päästöt ovat kahdeksankertaiset tavoitteeseen verrattuna. Kantahämeenlinnalaisen ekologisesta jalanjäljestä hiukan alle kolmasosa aiheutui ravinnosta ja rakennus- sekä asumisjalanjäljet aiheuttivat noin viidesosan. Hämeenlinnalaisen kulutusja asumisjalanjäljet olivat suurempia kuin keskimääräisen suomalaisen, vastaavasti liikennejalanjälki oli pienempi. Kanta-Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen ja hiilijalanjäljen laskemiseksi kerättiin tietoa alueen vuoden 2005 kulutuksesta seuraavilta osa-alueilta: Energiankulutus, liikennöinti, ravinnonkulutus, jätteet, kulutus (tavarat ja palvelut), rakentaminen sekä maankäyttö. Rakentamisen ja ravinnonkulutuksen osalta jouduttiin käyttämään valtakunnallista tietoa. 3 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

5 2 Jalanjälkimenetelmät Ekologinen jalanjälki mittaa alueen asukkaiden vuosittain kuluttamia luonnonvaroja. Sen avulla pyritään helpottamaan elintapojemme aiheuttaman ympäristökuormituksen hahmottamista. Ekologisen jalanjäljen arvioinnissa mitataan, miten paljon tuottavaa maata Hämeenlinnan kaupungin asukkaiden vuosittainen kulutus vaatii. Ekologinen jalanjälki mitataan hehtaareissa, tarkemmin sanottuna mittayksikkönä toimii globaalihehtaari. Globaalihehtaari on hehtaarin suuruinen alue (100 x 100 metriä), jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Globaalihehtaarista käytetään lyhennettä gha. Jos kaikki maapallon tuottava maa jaetaan maapallon asukkaiden kesken, jää jokaiselle asukkaalle noin 2 globaalihehtaaria tuottavaa maata. Vuonna 2005 maapallon asukkaiden keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 2,7 globaalihehtaaria eli noin 30 % suurempi kuin maapallon vuosittainen tuottokyky. Hiilijalanjälki on mittari, jonka avulla arvioidaan asukkaiden vaikutusta ilmaston muutokseen. Hiilijalanjälki mittaa kuinka paljon esimerkiksi asumisen energiankulutuksesta tai autoilusta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjäljen koko ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, joko kilogrammoina tai tonneina. Hiilidioksidiekvivalentti sisältää kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja eri kaasujen ilmastoa kuormittava osuus otetaan huomioon vertaamalla niitä hiilidioksidiin. 2.1 Kestävän kehityksen indikaattorit Ekologisesta jalanjäljestä on tullut luultavasti maailman käytetyin ja tunnetuin kestävän kehityksen mittari. - Maailman tila, 2008 Kestävän kehityksen indikaattorien avulla pyritään ohjaamaan yhteiskunnallisia päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan sekä samalla mahdollistamaan tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisella kestävän kehityksen ulottuvuudella on omat indikaattorinsa, esimerkiksi kestävän metsätalouden, alueiden käytön ja liikenteen indikaattorit. Parhaimmillaan indikaattorit antavat päättäjille ja kansalaisille nopeasti luotettavaa tietoa kestävän kehityksen tärkeistä ilmiöistä ja aihealueista. Ekologinen jalanjälki on muodostunut yhdeksi ekologisen kestävyyden suosituimmista indikaattoreista. Useat suomalaiset ja ulkomaiset kaupungit sekä muut alueelliset toimijat ovat käyttäneet ekologista jalanjälkeä toimintojensa ekologisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Sitä voidaan käyttää arvioitaessa ekologista kysyntää ja tarjontaa, asetettaessa poliittisia tavoitteita ja seurattaessa tavoitteiden edistymistä. Ekologinen jalanjälki on myös valittu yhdeksi Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelman indikaattoreista. Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma määrittelee taloudellisen kestävyyden tasapainoiseksi talouskasvuksi, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai luonnonvarojen tuhlaamiseen. Viime aikoina on puhuttu muun muassa siitä, että jatkuvassa käytössä oleva bruttokansantuote ei välttämättä ole paras mahdollinen mittari kestävän talouden arvioinnissa. BKT jättää kokonaan huomioimatta inhimillisen ja luonnonpääoman hupenemisen. Se ei ota huomioon esimerkiksi metsien ja viljelysmaan tuhoamista, öljyn tai pohjaveden hupenemista Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 4

6 tai vaikkapa saasteiden aiheuttamia kustannuksia. 2.2 Ekologinen jalanjälki Mathis Wackernagelin ja William Reesin 1990-luvulla kehittämän ekologisen jalanjäljen laskentamallin pyrkimyksenä on tarjota väline nykyisten tuotanto- ja kulutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteluun helposti sisäistettävän, yksiselitteisen ja puolueettoman mittayksikön avulla. Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä käytetään ekologisesti tuottavaa maa-alaa. Käytettävät maa-alueet sisältävät peltoa, laidunta, metsää, tuottavia vesialueita (kalastus, hiilinielut jne.), energiankulutuksen vaatimaa energiamaata sekä rakennettua maata. Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä toimii globaalihehtaari (gha). Globaalihehtaari on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekologinen jalanjälki lasketaan aina vuosikohtaisesti, tulisi arviointi suorittaa tasaisin väliajoin jatkuvuuden takaamiseksi ja seurannan helpottamiseksi. Ekologisen jalanjäljen arvioinnin lähtöoletuksena on, että ihmisten toiminnot, kuten liikenne, rakentaminen, materian- ja energiankulutus sekä niiden tuotanto kuluttavat vuosittain tietyn määrän maapallon uusiutuvia luonnonvaroja. Samoin päästöjen ja jätteiden luontoon takaisin sulauttaminen vaatii tuottavaa maata kaatopaikkojen ja hiilinielujen muodossa. Ekologisella jalanjäljellä pyritään siis mittaamaan, kuinka paljon maapallon tarjoamia resursseja vuositasolla kulutamme. Alueen ekologista jalanjälkeä voidaan verrata alueen olemassa olevaan biokapasiteettiin eli siihen, kuinka paljon tarkastelun kohteena olevassa paikassa on luonnonresursseja ekologisesti tuottavan maa-alan muodossa. Biokapasiteetilla siis pyritään kuvaamaan alueen vuotuista, yhteenlaskettua ekologista tuottoa, kun ekologinen jalanjälki kuvaa alueella tapahtuvaa kysyntää. 2.3 Hiilijalanjälki Hiilijalanjäljestä (carbon footprint) on kehittynyt suosittu tapa ilmaista organisaation, kunnan tai tuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Hiilijalanjälki on käytännöllinen tapa seurata esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä. Esimerkiksi Iso- Britanniassa sekä hiili- että ekologisen jalanjäljen käyttö on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Hiilijalanjälki voidaan ilmaista monella eri tavalla, joista suosituimmat ovat kaikkien kasvihuonekaasujen määrä hiilidioksidiekvivalentteina esitettynä, jolloin kertoimia hyödyntämällä tietyn kasvihuonekaasun ilmasto-vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmasto-vaikutusta. Toinen tapa on laskea hiilijalanjälki pelkistä hiilidioksidipäästöistä, jättäen muut kasvihuonekaasupäästöt huomioitta. Muita tapoja ovat muun muassa päästöjen sitomiseen vaadittavan pinta-alan laskeminen tai esimerkiksi hiilidioksidipäästönä taloudellisen tuotannon yksikköä kohti. Tässä raportissa hiilijalanjälki esitetään hiilidioksidiekvivalenttina asukasta kohti. 2.4 Laskentamenetelmät Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikallistason ekologisen jalanjäljen 5 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

7 laskentamenetelmiä osana paikallisen kestävän kehityksen indikaattorit -hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natural Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regional Stepwise -laskentaohjelman, jolla voidaan laskea jonkin valtiota pienemmän alueen ekologinen jalanjälki. Ohjelmalla on laskettu muun muassa Pohjois-Irlannin, Skotlannin, Lontoon, Isle of Wightin, Lillen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Lahden, Nurmijärven, Mäntsälän, Kauniaisten ja nyt Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki. Global Footprint Networkin ekologisen jalanjäljen laskentakantaan tehtiin vuonna 2008 muutos. Aikaisemmin ydinvoiman ekologinen jalanjälki on laskettu hiilivoiman aiheutuvien päästöjen mukaan, mutta vuoden 2008 raportissa tästä käytännöstä luovuttiin. Vuoden 2003 raportissa ydinvoiman osuus ihmiskunnan kokonaisjalanjäljestä oli n. 4 prosenttia. Siirtyminen uuteen laskentatapaan ei näin ollen olennaisesti ole vaikuttanut useimpien maiden kansalliseen jalanjälkeen. Muutos laskentatavassa on sen sijaan näkynyt selkeästi paljon ydinvoimaa käyttävissä maissa kuten Suomessa, Belgiassa, Ranskassa, Japanissa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Vuonna 2003 Suomen ekologinen jalanjälki oli 7,64 gha kun se vuoden 2005 laskelmissa on 5,25 gha. (enemmän aiheesta Living Planet 2008 raportissa ja Global Footprint Networkin kotisivuilla). Toinen, erityisesti Suomea koskeva muutos, on metsäosion laskentatavan muutos Ville Väinämön tutkimuksen mukaisesti. Väinämön tutkimuksen perusteella Suomen metsäosion jalanjälki on laskennallisesti pienentynyt aikaisempiin julkaisuihin verrattuna. Kyseisen laskentamenetelmän muuttamisen johdosta, uusia ja vanhoja ekologisen jalanjäljen mittauksia on hankalia verrata suoraan keskenään. Vertailu on hankalaa myös sen takia, että eri tahot käyttävät raporteissa eri laskentamenetelmiä. Perusperiaate ekologisen jalanjäljen laskennassa on kuitenkin aina sama. Hämeenlinna laski ekologisen jalanjälkensä viimeksi vuonna 2002, jolloin tarkasteltiin vuoden 1999 tilannetta. Vuoden 1999 raportissa käytettiin kuntaliiton kehittämää sovellusta EJ1999.xls kun taas tämän jalanjälki on laskettu Regional Stepwise -ohjelmalla. Jalanjäljet eivät ole globaalihehtaareissa suoraan vertailukelpoisia, mutta yleisesti voi kuitenkin todeta että kun vuoden 1999 raportissa Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki oli 11 % pienempi kuin keskivertosuomalaisen niin vuonna 2005 oli puolestaan melkein identtinen. 2.5 Ilmastonmuutoksen haasteet kunnille Koko maapallon keskimääräinen ilman ja meriveden lämpötila on nousussa, jää- ja lumipeitteet ovat laajoilla alueilla sulaneet ja valtamerten pinta on noussut. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat jo lähivuosina ja vielä voimakkaammin vuosisadan loppua kohti. Ilmastonmuutokseen on siis sopeuduttava. Kuntien osalta sopeutumista tarvitaan usealla toimialalla. Kunnille ilmastonmuutos tuo haasteita monella eri sektorilla. Ensinnäkin sademäärät kasvavat tulevaisuudessa, lämpötilojen on ennustettu nousevan 2,2-6,2 astetta ja sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Kunnissa tämäntyyppiset säämuutokset näkyvät esimerkiksi tulvina sekä kuivien ja hellejaksojen lisääntymisenä. Merenpinta tulee myös nousemaan, mutta kuinka paljon ja millä vauhdilla ei varmuudella tiedetä. Ilmastonmuutos tulee näkymään myös muiden sään ääri-ilmiöiden kuten esimerkiksi myrskyisyyden ja tuulisuuden lisääntymisenä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi kuntien on aktiivisesti pyrittävä vähentämään Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 6

8 omia päästöjään ja näin ollen vähentämään ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä. Syksyllä 2008 valmistunut Suomen hallituksen Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia edellyttää merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä kaikilta sektoreilta ja toimijoilta niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Myös Hämeenlinnan kaupunki on laatinut oman energiansäästöstrategian. 3 Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan seutu on rautakaudesta lähtien ollut asuttua aluetta. Noin vuonna 1280 alettiin Ruotsin kuningas Maunu Birgernpojan määräyksestä rakentaa linnaa, jonka keskeiset ja näyttävimmät osat olivat valmiina 1400-luvun loppuun mennessä. Nykyinen Hämeenlinnan kaupunki perustettiin v keskiaikaisen linnan pohjoispuolelle, josta se vuonna 1777 siirrettiin nykyisen keskustan paikalle. Siirron jälkeen kaupunki alkoi vähitellen kasvaa ja vaurastua. Vaikka Hämeenlinnan kaupunkikuva on muuttunut huomattavasti on siinä edelleen merkkejä kaupungin pitkästä historiasta: keskiaikainen linna hallitsee yhä maisemaa. Tori ja pääkadut kulkevat samoin kuin 1700-luvun lopulla, luvun alun empirerakennuskannasta on jäljellä muutama talo Pikkutorin ympärillä sekä lääninhallituksen rakennus. Raatihuone ja lyseon keskeinen osa sekä kaakkoiskulman puurakennukset museoineen kertovat 1800-luvun lopun rakentamisesta. Tori- ja kirkkopuisto on palautettu 1900-luvun alun asuun pengerpuistoineen ja kioskikäytävineen. Hämeenlinna sijaitsee keskellä Etelä-Suomea ja on Etelä-Suomen läänin päätoimipaikka. Moottoritie 3 ja valtatie 10 kulkevat kaupungin halki. Luonto on monipuolista ja vaihtelevaa. Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin kaupunkiin vuonna Vanajavesi, Ahveniston ja Hattelmalan harjut sekä Aulangon luonnonsuojelualue ovat olennainen osa hämeenlinnalaista maisemaa (Jutila 2007). 41 % työpaikoista on julkisessa hallinnossa, palveluelinkeinoissa 27 % ja teollisuudessa runsaat 18 %. Suurin työnantaja on Hämeenlinnan kaupunki, jonka palveluksessa on 2561 henkilöä. Elinkeinoasioista vastaa seudullinen elinkeinoyhtiö, Kehittämiskeskus Oy Häme, jonka tehtävänä on yritysten toimintaedellytysten kehittäminen ja seudun kilpailukyvyn parantaminen Yksi Hämeenlinnan menestystekijöistä on kaunis luonnonympäristö, joka tarjoaa asukkaille mittavat ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet. Luonnolla on merkitystä myös kaupungin matkailuvalttina. Hämeenlinnan haasteena onkin alkuperäisen luonnon suojelun, kulttuurihistoriallisten ympäristöjen säilyttämisen sekä kaupungin kasvun aiheuttaman laajentumispaineen yhteensovittaminen. Vuonna 2002 kaupungin alueesta 34,4 km2 eli 19 % oli asemakaavoitettua aluetta. Uusia asemakaavoja laaditaan niin täydennysrakennusalueille kuin uusille alueille. Viimeaikaisena esimerkkinä täydennysrakentamisesta on Keinusaaren asemakaava ja uuden alueen käyttöön otosta vuoden 2007 asuntomessujen alue Harvoilanmäessä. Maankäytön ratkaisut vaikuttavat pysyvästi ympäristöön eivätkä ne aina ole ristiriidattomia. Maankäytön suunnittelussa tyypillistä keskustelua käydään kaupunkirakenteen tiivistämis- ja hajautumisnäkökulmien ympärillä. Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan asustuksen ja toimintojen levittäytymistä siten, että työssäkäynti- ja asiointietäisyydet kasvavat, mikä puolestaan lisää liikenneverkoston rakentamis- ja ylläpitokustannuksia, liikennemääriä sekä rakennetun maa-alan osuutta. Toisaalta yhdyskuntarakenteen tiivistäminenkään ei aina 7 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

9 ole ainoa oikea vaihtoehto, kun halutaan säilyttää luonnonarvoiltaan, historiallisesti tai maisemallisesti tärkeitä ympäristöjä. Hämeenlinna on liikenteen risteyskohta. Etelä-pohjois -suunnassa kaupungin halkaisee Hämeenlinna Tampere -moottoritie ja itä länsi -suunnassa valtatie 10. Liikenne, etenkin henkilöautoliikenne, on Hämeenlinnan suurin ulkoilman saastuttaja. Sekä henkilöautojen määrä, että ajetut kilometrit ovat lisääntyneet. Suurin osa teollisuuden ilmapäästöistä syntyy energian- ja lämmöntuotannossa. Vuonna 2003 Hämeenlinnassa oli 10 teollisuuslaitosta ilmanlaadun velvoitetarkkailun piirissä. 4 Natural Interest Oy Natural Interest Oy on ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen asiantuntijayritys. Toimitamme yritysten, kuntien, tuotteiden, palveluiden sekä tapahtumien ympäristökuormitusten arviointeja, ilmasto-ohjelmia ja strategioita, toimenpidesuosituksia, selvityksiä sekä kasvihuonekaasupäästöennusteita. Toimintojen arvioinnit suoritetaan Natural Interestin yhteistyökumppanin Best Foot Forwardin kehittämällä, elinkaariarviointeihin sekä suoritepohjaisiin kertoimiin perustuvalla EcoIndex - laskentakannalla tai KASVENER -laskentamallilla. Natural Interest tarjoaa ympäristökuormitusten arviointeja suorien ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen (hiilijalanjäljen) sekä ekologisen jalanjäljen muodossa. Natural Interestin kehittämät liikennöinnin hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmät ovat auditoitu Suomen Ympäristökeskuksen toimesta. Yrityksen asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Itella, SFS Joutsenmerkki, MTV, HS.fi, Artek, Elcoteq SE, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Elisa, Britannian suurlähetystö, AEL, WWF, Reaktor Innovations Oy (vuoden suomalainen ja eurooppalainen työpaikka 2008), Culmentor Oy sekä Nurmijärven, Mäntsälän kunnat ja Kauniaisten, Kaarinan ja Lahden kaupungit. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 8

10 5 Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki oli 5,24 globaalihehtaaria asukasta kohti Hämeenlinnan kaupungin asukkaat kuluttivat noin 14 kertaa kaupunkinsa pinta-alan verran luonnonvaroja Kanta-Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki oli vuonna 2005 kokonaisuudessaan noin globaalihehtaaria ja vastaavasti biokapasitetti vain globaalihehtaaria (taulukko 1). Taulukko 1: Kanta-Hämeenlinnan jalanjälkiarvioinnin tulosten yhteenveto Hämeenlinnan pinta-ala ha Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki gha Hämeenlinnan biokapasiteetti gha Keskimääräinen suomalaisen ekologinen jalanjälki oli samana vuonna 5,25 globaalihehtaaria, eli hämeenlinnalaisen jalanjälki oli hieman pienempi kuin suomalaisen keskimäärin. Aikaisempiin ekologisen jalanjälkien arviointeihin nykyistä arvoa ei suoranaisesti voi verrata laskentamenetelmien muuttumisen vuoksi, mutta koska laskentamenetelmät ovat kauttaaltaan muuttuneet, voidaan aikaisempia jalanjälkiä verrata suhteessa nykyiseen. Edellisessä arvioinnissa vuonna 2002 hämeenlinnalaisen jalanjälki oli 11 % pienempi kuin suomalaisen keskimäärin. Nyt jalanjäljet ovat melkein identtisiä, mikä viittaa siihen että hämeenlinnalaisen jalanjälki on kasvanut nopeammin kuin suomalaisen keskimäärin. Kuva 1: Asukkaiden ekologiset jalanjäljet globaalihehtaareina ja prosentuaalinen osuus Biokapasiteettia hämeenlinnalaista kohti oli 2,83 globaalihehtaaria, eli hämeenlinnalaisen kulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin kaksi Hämeenlinnaa. Jos jokainen maapallon asukas kuluttaisi luonnonvaroja yhtä paljon kuin hämeenlinnalainen, tarvittaisiin noin 3 maapalloa jotta toiminta olisi kestävää. Vertailu Suomen ja Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen 9 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

11 koostumuksen eroavaisuuksista on kuvassa 1. Ravinnonkulutus muodostaa melkein kolmasosan ekologisesta jalanjäljestä. Rakentaminen aiheuttaa myös suuren ekologisen jalanjäljen. Asuminen, kuluttaminen ja liikennöinti aiheuttavat loput ekologisesta jalanjäljestä. Taulukossa 2 on eritelty Hämeenlinnalaisen ja keskimääräisen suomalaisen ekologisen jalanjäljen koko sekä koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. Seuraavissa kappaleissa esitellään Hämeenlinnalaisten ja suomalaisten vuoden 2005 keskimääräinen kulutus asukasta kohti, toimintojen vaatima ekologinen jalanjälki sekä niistä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt. Taulukko 2: Vertailu asukkaiden ekologisten jalanjälkien välillä Hämeenlinna gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 5,24 5,25 Koostumus Asuminen 1,03 0, % Liikennöinti 0,48 0,68-29 % Ravinto 1,62 1,62 Rakentaminen 1,23 1,23 Tavarat 0,64 0, % Palvelut 0,23 0, Energiankulutus ja asumisjalanjälki Asuminen on useissa tutkimuksissa todettu yhdeksi suurimmaksi ympäristökuormittajaksi, eikä tämä arviointi tee poikkeusta. Asumisen osuus on noin viidennes hämeenlinnalaisen ekologisesta jalanjäljestä. Asumisjalanjälkeen huomioidaan rakennetun maan, kulutus- ja lämmityssähkön, kaukolämmön sekä erillislämmityksen aiheuttama ympäristökuormitus. Energiankulutuksen osalta arviointi sisältää Kanta-Hämeenlinnan kotitalouksien asuntojen lämmittämiseen käytetyn energian (eritelty lämmitysmuodoittain) sekä kulutussähkön. Kotitalouksien kulutussähkön osalta arviointi perustuu valtakunnalliseen keskiarvoon. Arvioinnin tietolähteinä toimivat Tilastokeskus, Energiateollisuus ja Vattenfall. Energiankulutuksesta sähkölämmityksen osuus oli 22 %, erillislämmityksen 16 %, kulutussähkön 17 % ja kaukolämmön 45 %. Kokonaisenergiankulutus ( kwh) oli hieman Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 10

12 pienempi kuin keskimääräisen suomalaisen, mutta kantahämeenlinnalaisen asumisjalanjälki oli kuitenkin 16 % suurempi (taulukko 3). Asumisjalanjäljen ero suomalaisen ja hämeenlinnalaisen välillä selittyy Kanta-Hämeenlinnan sähkön ja lämmön valtakunnallista keskiarvoa korkeammilla ominaispäästöillä. Kaukolämpöverkossa on yleensä vain yksi toimittaja, eikä kuluttajalla ole mahdollisuutta kilpailuttaa kaukolämmön toimittajaa sähkön tapaan. Kaukolämmöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja ekologinen jalanjälki voidaankin laskea yhden tuottajan ominaispäästöjen mukaisesti. Kaukolämmön osalta Vattenfallin Hämeenlinnan tuotannon ominaispäästöt olivat 15 % korkeammat valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Korkeammat ominaispäästöt yhdistettynä 42 % korkeampaan kulutukseen aiheuttivat keskimääräistä suuremman jalanjäljen Sähkön osalta arviointi on kaukolämpöä monimutkaisempaa. Alueen rakennuksiin hankittu sähkö tulee valtakunnanverkosta, eikä yksittäistä sähköntoimittajaa ole kaukolämmön tapaan. Jotta alueen jalanjälkiarviointia voitaisiin hyödyntää ohjaavana työkaluna, on sähkön jalanjäljen laskenta suoritettu paikallisen sähköyhtiön ominaispäästöjen perusteella. Hämeenlinnan kohdalla tämä tarkoittaa ominaispäästöjen laskentaa Vattenfallin toimittamien tietojen perusteella. Vattenfallin sähkön ominaispäästöt olivat myös valtakunnan keskiarvoa korkeammat (161 gco 2 /kwh 400 gco 2 /kwh), aiheuttaen huomattavasti suuremman ympäristökuormituksen kulutettua kilowattituntia kohden kuin muualla Suomessa. Vuoden 2005 tilastoissa ei vielä juurikaan näy maalämmön tai puupellettien käyttö, mutta tulevaisuudessa uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetun energian määrän oletetaan nousevan, pienentäen asukkaan ekologista jalanjälkeä ja hiilidioksidipäästöjä. Taulukko 3: Kanta-Hämeenlinnan ja Suomen keskimääräinen energiankulutus henkeä kohti. Lähteet: Tilastokeskus, Energiateollisuus. Hämeenlinna kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Sähkölämmitys % Erillislämmitys % Kulutussähkö Kaukolämpö % Yhteensä % Asumisen ekologinen jalanjälki koostuu energiankulutuksesta aiheutuneiden päästöjen takaisin sitomiseen tarvittavasta energiamaasta, eli hiilinielusta, puun polttoon kulutetusta metsämaasta ja asuinrakennusten peittämästä rakennetusta maasta. Asumisen ekologinen jalanjälki oli 1,03 globaalihehtaaria asukasta kohti, joka kattaa 19 % hämeenlinnalaisen ekologisesta jalanjäljestä. 82 % asumisjalanjäljestä koostui energiankulutuksesta aiheutuneiden hiilidioksidipäästöjen vaatimasta energiamaasta, 5 % puunpoltosta ja 13 % rakennetusta maasta. Suomen ja Kanta-Hämeenlinnan asumisjalanjälkien koostumukset eroavat toisistaan 11 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

13 huomattavasti. Suomalaisen asumisjalanjäljestä vain 64 % aiheutui hiilidioksidipäästöistä, 30 % puun poltosta ja 6 % rakennetusta maasta. Hämeenlinnassa asumisen energiankulutuksen osuus oli siis valtakunnan keskiarvoa matalampaa, mutta korkeampien ominaispäästöjen vuoksi asumisen energiajalanjälki oli kuitenkin valtakunnan keskiarvoa suurempi. Puun poltto oli valtakunnan keskiarvoa huomattavasti pienempää (0,05 0,27 gha, Hämeenlinna ensin mainittuna), mutta rakennetun maan ekologinen jalanjälki oli jälleen hieman suurempi (0,13 0,05 gha). Suurempi rakennetun maan ekologinen jalanjälki tarkoittaa sitä, että Kanta-Hämeenlinnassa on asukasta kohden enemmän rakennettua maata kuin Suomessa keskimäärin. Rakennetun maan suurempi lukema ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tiiviimpi rakentaminen olisi ekologisen jalanjäljen kannalta pelkästään huono asia, sillä tiivis yhdyskuntarakenne pienentää vastaavasti liikennöintitarvetta ja mahdollistaa ympäristön kannalta tehokkaampien lämmitysmuotojen hyödyntämisen. Jos Hämeenlinnassa kulutetun energian ominaispäästöt olisivat vastanneet valtakunnan keskiarvoa, olisi pienempi energiankulutus yhdessä tiiviimmin yhdyskuntarakenteen vuoksi aiheuttanut 0,75 globaalihehtaarin ekologisen jalanjäljen. Tämä luku olisi alle Suomen keskiarvon ja neljäsosan pienempi kuin nykyinen asumisjalanjälki. Kuva 2: Kanta-Hämeenlinnan asumisjalanjäljen koostumus globaalihehtaareina ja prosentteina 7 Liikennejalanjälki Liikenteen ekologiseen jalanjälkeen kuuluvat olennaisena osana liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, mutta siihen lasketaan myös liikennettä varten rakennettujen kulkuväylien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-ala. Liikenne muodosti 9 % kantahämeenlinnalaisen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 12

14 ekologisesta jalanjäljestä vuonna 2005, kokonaisliikennemäärän ollessa 36 % pienempi kuin suomalaisen keskimäärin. Kantahämeenlinnalaisen liikenteestä aiheutuvan ekologisen jalanjäljen koko oli 0,48 globaalihehtaaria. Suomalaisen liikennejalanjälki vuorostaan oli 0,68 gha. Vuonna 2005 kantahämeenlinnalainen matkusti yksityisautolla keskimäärin kilometriä, mikä on 40 % vähemmän kuin suomalainen keskimäärin. Myös junien ja linja-autojen käyttö oli keskimääräistä vähäisempää. Keskimäärin hämeenlinnalainen liikkui vuonna vain 299 kilometriä linja-autolla, kun vastaava luku suomalaiselle oli 990 km. Aikaisemmissa vanhan Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen arvioinneissa on liikennejalanjäljen laskennassa hyödynnetty VTT:n Lipasto-tietokantaa. Lipasto on erinomainen tietokanta valtakunnallisen kokonaisliikennöinnin määrän seurantaan, mutta alueelliseen seurantaan se soveltuu heikosti sillä Lipasto seuraa nimenomaan alueen läpi tapahtuvaa liikennettä. Tiedonkeruutapa rankaisee alueita joiden lävitse kulkee suuria liikenneväyliä, kuten Hämeenlinnaa ja muita ruuhka-suomen alueita. Tässä arvioinnissa käytettiin Tiehallinnon ja WSP Groupin liikennöintitutkimusta, jossa selvitettiin liikennöintiä kuntakohtaisilla otoksilla. Hämeenlinnan kohdalla tulokset ovat yllättäviä, sillä liikennöintimäärät ovat pieniä valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Syitä voi olla useita, alueellisen keskuksena Hämeenlinnasta löytyy useimmat asukkaiden tarvitsemat palvelut ja liikennöinnin tarve voi hyvinkin olla keskimääräistä suomalaista pienempää. Toisaalta tutkimuksen otos on saattanut olla juuri Hämeenlinnassa pieni, eikä se välttämättä kerro koko totuutta kantahämeenlinnalaisten liikennöinnistä. Lentämisen henkilökilometreistä ei ole saatavilla paikkakunta- tai maakuntakohtaista tietoa, joten lentämisen suhteen jouduttiin turvautumaan valtakunnan keskiarvoihin. Erillisen selvityksen puuttuessa on mahdotonta sanoa miten hyvin luku vastaa lentojen todellista määrää hämeenlinnalaisten kohdalla. Hämeenlinna hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus Yksityisautoilu % Lentäminen Linja-auto % Juna, metro, raitiovaunu % Veneily Moottoripyöräily Yhteensä % Kuva 3: Kanta-Hämeenlinnan liikenne. Lähteet: VTT, Tiehallinto, WSP Group. 13 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

15 Rakennetun maan eli liikenteen infrastruktuurin osuus liikennejalanjäljestä oli (15 %). Loput jalanjäljestä muodostuu liikenteen hiilidioksidipäästöihin tarvittavasta energiamaasta. Yksityisautoilun osuus hiilidioksidipäästöistä oli 50 %. Kuva 4: Liikennejalanjäljen koostumus, globaalihehtaarit ja prosentuaalinen osuus 8 Kulutusjalanjälki ja jätteet Ekologisen jalanjäljen laskennassa kulutusjalanjälki jakautuu palvelujalanjälkeen ja tavarajalanjälkeen (kulutushyödykkeet). Kuluttamisen ekologinen jalanjälki sekä hiilidioksidipäästöt ovat arvioinnin haastavin osuus, sillä kuluttamisen ympäristökuormituksesta on vielä vähän kansallista tai kansainvälistä tietoa saatavilla, jolloin arvioinneissa joudutaan turvautumaan välillisiin arviointeihin. Kuluttamisen ympäristökuormituksen vähäisen tiedon lisäksi alueellisesta kuluttamisesta on vähän tilastoitua tietoa. Tässä arvioinnissa kulutusjalanjäljen laskemiseksi hyödynnettiin Tilastokeskuksen rakennustilastoa, yhdyskuntajätemääriä sekä Ilpo Mäenpään kotitalouksien kulutustutkimuksia. Palvelujalanjälkeen lasketaan liikerakennusten, toimistorakennusten, opetusrakennusten, hoitoalan ja muiden julkisten rakennusten energiankulutus ja yhdyskuntajätteen määrä. Tavarajalanjälki perustuu kotitalousjätteen määrään sekä Mäenpään tutkimuksiin. Kulutusjalanjälki koostuu alueella kulutettujen tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen kulutetusta energiasta, tavaroihin tarvittavista luonnonresursseista, rahdista, liike-, palvelutilojen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 14

16 energiankulutuksesta sekä kotitalouksien jätemääristä. Erityisesti kulutustavaroiden kohdalla ekologisen jalanjäljen globaali ulottuvuus tulee parhaiten esille, sillä arvioinnissa pyritään huomioimaan viennin ja tuonnin erot. Ympäri maailmaa tuotettujen tavaroiden kohdalla tuotannon jalanjäljen arvioiminen on mahdotonta, joten arviointi suoritetaan kansainvälisten keskiarvojen perusteella. Ulkomailla valmistetun tuotteiden ekologinen jalanjälki on osa loppukuluttajan kulutusjalanjälkeä, eikä ekologinen jalanjälki jää valmistusmaahan. Tällä tavalla esimerkiksi Suomessa valmistetun paperin ekologinen jalanjälki matkustaa tuotteen mukana, samoin käy Japanissa valmistetulle autolle. Rakennustilaston perusteella selvisi, että kantahämeenlinnalaisen palveluiden tuottamiseen kuluu Suomen keskiarvon verran energiaa, aiheuttaen melkein identtisen palvelujalanjäljen (taulukko 4). Taulukko 4: Kanta-Hämeenlinnan ja Suomen kulutus kwh/henkeä kohti. Lähde: Tilastokeskus. Hämeenlinna kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus Palvelut % Kantahämeenlinnalaisen kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli 0,64 globaalihehtaaria eli noin 6 % isompi kuin suomalaisen (0,60 gha). Hämeenlinnalaisten kulutusjalanjäljen (tavarat + palvelut) osuus omasta ekologisesta kokonaisjalanjäljestään sama 16 % kuin suomalaisenkin. Voidaan siis sanoa että Hämeenlinnan palvelurakenne ja niiden ympäristökuormitus ovat tyypillisen suomalaista. 8.1 Jätteet Hämeenlinnan kuntakohtainen jätemäärä oli selvitetty Kiertokapula Oy:n toimesta, ja arvioinnissa hyödynnettiin näitä tietoja. Jätemääriä verrattiin keskimääräisen suomalaisen jätemääriin vuonna Yhdyskuntajätteiden jätemäärät olivat Hämeenlinnassa hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Huomioitavaa oli sen sijaan kierrätettävän jätteen valtakunnan keskiarvoa alhaisempi osuus. Se oli Kanta-Hämeenlinnassa 100 kg per asukas kun Suomalaisten keskiarvo oli 141 kg per /asukas. Jätteen hyödyntäminen oli Hämeenlinnassa melkein 30 % pienempää kuin muualla Suomessa keskimäärin (taulukko 5). Jätejalanjälki on osa kulutus- ja ravintojalanjälkeä, eikä sen koostumusta eritellä arvioinnissa erikseen, mutta jätemäärän koko vaikuttaa etenkin kulutushyödykkeiden ekologiseen jalanjälkeen. Tiedot Kanta-Hämeenlinnan jätemääristä ja jätejakeista ovat melko helposti saatavilla, mikä tarkentaa ekologisen jalanjäljen arviointia. Taulukko 5: Kanta-Hämeenlinnan ja Suomen jätemäärät henkeä kohti. Lähde: Kiertokapula, Global Footprint Network. Hämeenlinna kg/asukas Suomi kg/asukas Erotus Yhdyskuntajäte Kierrätetyn jätteen osuus % 15 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

17 Kuva 5: Kantahämeenlinnalaisen kulutusjalanjäljen koostumus. 9 Ravinto Ravinto on asumisen ja liikenteen ohella yksi eniten ympäristöä kuormittavia toimintojamme. Noin kolmannes hämeenlinnalaisten ekologisesta jalanjäljestä aiheutuu ravinnosta. Ravinnonkulutuksesta ei kuitenkaan ole saatavilla kuntakohtaista tietoa, joten taulukossa 6 on esitetty suomalaisten keskimääräinen ravinnonkulutus ja eläinperäisen ravinnon osuus kokonaiskulutuksesta vuonna Kantahämeenlinnalaisten ja suomalaisten ravintoalanjäljen osuus ekologisesta kokonaisjalanjäljestä oli 1,62 gha asukasta kohti. Taulukko 6: Suomen ravinnonkulutus henkeä kohti. Lähde: Finfood. Hämeenlinna kg/asukas Kokonaiskulutus 1077 Eläinperäisen ravinnon osuus 756 Kasvisperäisen ravinnon osuus 321 Ravintojalanjälkeen sisältyvät kasvisten, lihan ja kalan tuotantoon tarvittavat pelto-, laidun- ja vesialueet. Ravintojalanjäljestä suurin osa aiheutui eläinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta. Eläinperäisen ravinnon jalanjäljen suuri koko johtuu eläinperäisten tuotteiden raaka-aineiden pidemmästä tuotantoprosessista, sillä tuotantoeläimien ruokintaan tarvitaan kasvikunnan tuotteita, mikä kuormittaa laidun- ja peltomaita. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 16

18 Ilmaston kannalta tulee myös huomioida, että märehtijöiden ruoansulatuksessa muodostuu runsaasti metaania. Lisäksi lannan käsittelyssä vapautuu metaania ja dityppioksidia. Metaanipäästöt ovat kokonaisuudessaan naudan- ja lampaanlihan sekä meijerituotteiden suurin yksittäinen ilmastonmuutosta aiheuttava tekijä. Sekä eri lihalaatujen että kasviperäisten tuotteiden ekologisissa jalanjäljissä on suuria eroja. Esimerkiksi veden alla viljelty riisi on suuri ilmaston kuormittaja verrattuna vaikka perunaan. Myös kasvihuonetuotteiden energiantarve ja sitä kautta ilmastovaikutukset ovat suuria, mutta toisaalta kasvihuonetuotanto rehevöittää vesistöjä selvästi vähemmän kuin peltotuotanto. Itämeren ja sisävesien rehevöityminen onkin eräs suuri haaste, joka liittyy suoraan ruoan tuottamiseen ja kuluttamiseen. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että kestäviä ruokavalintoja pohdittaessa on syytä pitää mielessä myös muut ympäristövaikutukset kuin pelkät kasvihuonekaasupäästöt. Yleensä ajatellaan, että kuljetusten, pakkausten ja teollisuuden osuus elintarvikkeiden ekologisesta jalanjäljestä on suuri. Tosiasiassa ostosvalinnoilla sekä ruoan valmistus- ja säilömistavalla on usein suuri merkitys. Riippumatta siitä, millaista ruokaa ja missä syömme, helpoin tapa vähentää ruoan tuotannon aiheuttamia ympäristöhaittoja on välttää syötäväksi kelpaavan ruokajätteen syntymistä. Ruokajätteen vähentäminen pienentäisi myös hämeenlinnalaisen jätejalanjälkeä. Jätteen, eli kaikkein turhimman kuormituksen, voisi karsia pois miettimällä ja suunnittelemalla tarkemmin, miten ruokaa valmistetaan ja mitä kotitalouteen hankitaan. 10 Rakentaminen Rakentamisen ekologisella jalanjäljellä pyritään arvioimaan paikallisesta rakennustuotannosta aiheutuvaa energian- ja puumateriaalin kulutusta. Rakentamisjalanjälki on suuri suhteessa koko ekologiseen jalanjälkeen, sillä rakentamiseen kuluu paljon puutavaraa, energiaa ja rakennettu maa peittää ekologisesti tuottavaa maata. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jalanjäljessä johtuu myös siitä, että ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmä painottaa erityisesti puuraaka-aineiden kulutusta. Kanta-Hämeenlinnassa rakentamisen ekologinen jalanjälki oli 1,23 gha asukasta kohti. Maankäyttö jakautui seuraavasti: 1,18 kului raaka-aineiden tuottamiseen ja 0,05 globaalihehtaaria rakennustuotannon hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Rakentamisen ekologisen jalanjäljen laskennassa on kehittämistä niin laskennan kuin hyödynnetyn tiedon puolelta. Laskurissa käytettävät oletusarvot ovat tällä hetkellä hyvin yleisellä tasolla, eikä alueellisia vaihteluja rakennuskannan suhteen voida ottaa huomioon. Rakentamisen määrä myös vaihtelee suuresti alueellisesti ja taloudellisen suhdanteen mukaan. Vuosittaisen ekologisen jalanjäljen kannalta rakentaminen näyttäytyy kuitenkin suurena osana ympäristökuormitusta juurikin sen nopean syklin johdosta, suuretkin rakennustyömaat valmistuvat vuoden - kahden aikana, kuluttaen huomattavan määrän uusiutuvia luonnonvaroja. 11 Biokapasiteetti Eräs alueen ekologisen jalanjäljen arviointiprojektin tavoitteista on verrata alueen ekologista tuottokykyä siellä kulutettuihin luonnonvaroihin. Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutettuja 17 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

19 luonnonvaroja, kun biokapasiteetilla mitataan alueen vuosittaista ekologista tuottokykyä. Vertaamalla alueen kysyntää (ekologinen jalanjälki) tarjontaan (biokapasiteettiin) saadaan käsitys alueen toimintojen ekologisesta kestävyydestä. Suomessa asukasta kohden biokapasiteettia oli 11,73 globaalihehtaaria, kun hämeenlinnalaista kohden biokapasiteettia oli 2,83 globaalihehtaaria. Verratessa Suomen laskennallista biokapasiteettia suomalaisten ekologiseen jalanjälkeen nähdään, että vuonna 2005 Suomen ekologinen tuotto oli suurempaa kuin kysyntä. Hämeenlinnan kohdalla biokapasiteetti kattoi puolet kysynnästä. Suomen kansallinen omavaraisuus on kuitenkin harhaanjohtavaa, sillä vaikka suomalaisen kulutus pysyykin laskennallisesti maamme rajojemme sisäpuolella, ei luonnonvarojen kulutusta tai maapallon kantokykyä voida ajatella kansallisella tasolla. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen onkin luonnonvarojen suurtuhluri, sillä kulutamme huomattavasti enemmän kuin maapallon asukasta kohden oleva biokapasiteetti 2,1 antaisi myöten. Jos jokainen maapallon asukas eläisi kuten suomalainen, tarvittaisiinkin kolme maapalloa kattamaan aiheutuva luonnonvarojen kysyntä Biokapasiteetin laskenta Biokapasiteetin laskemiseksi alueen maankäyttö jaetaan maankäyttöluokkiin tuottavan maan mukaisesti. Tässä mallissa maankäyttöluokat ovat laidunmaa, viljelymaa, tuottavat vesialueet sekä metsämaa. Myös rakennettu maa huomioidaan biokapasiteetin laskennassa. Rakennetun maan osalta kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten pinta-alasta. Maapallolla on biologisesti tuottavaa maa-alaa noin 11,2 miljardia hehtaaria, mikä on noin neljäsosa maapallon pinta-alasta. Ala sisältää noin 2,3 miljardia ha merten ja sisävesien kalastusalueita ja noin 8,8 miljardia ha tuottavaa maata. Tuottava maa-ala koostuu noin 1,5 miljardista ha:sta viljelymaata, 3,5 miljardista ha:sta laidunta, 3,6 miljardista ha:sta metsää ja 0,2 miljardista ha:sta rakennettua maata. Jos tuottava maa jaettaisiin jokaisen maapallon asukkaan kesken, sitä olisi noin 2 globaalihehtaaria asukasta kohti. Biokapasiteetin laskennassa otetaan huomioon myös muun luonnon ja eläinlajien tarvitsema maa-alue. Arviot muiden lajien kuin ihmisen tarvitsemasta biokapasiteetista vaihtelevat 10 %:n ja 75 %:n välillä. Brundtlandin komissio arvioi muiden lajien tarvitsevan 12 % tuottavasta maa-alasta, ja tätä lukua on käytetty tässä arvioinnissa. Biologisesti tuottavat fyysiset alueet muunnetaan gha:ksi kertomalla alueet ensin koko maailmaa koskevilla kertoimilla, joilla suhteutetaan erilaisen tuottokyvyn maankäyttöluokkia toisiinsa, ja sitten kerrotaan ne kyseiselle valtiolle ominaisella tuottokyky-kertoimella (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Tällä tavoin kyseessä olevan maankäyttöluokan kansallinen tuottokyky suhteutetaan maapallon keskimääräiseen tuottokykyyn. Tuottokykykerroin lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen. Hämeenlinnan vanhan kaupungin biokapasiteetin arviointi on tehty vuoden 2005 tuottokykykertoimilla. biokapasiteetti (gha) = alue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) 11.2 Ekologinen velka -päivä Kanta-Hämeenlinnan ekologinen jalanjälki on noin kaksi kertaa suurempi kuin käytössä oleva biokapasiteetti ja 14 kertaa suurempi kuin entisen kaupungin fyysinen pinta-ala. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 18

20 Hämeenlinnalainen kulutti alueen oman biokapasiteetin, eli alueen vuoden 2005 luonnonvarat 197 päivässä - toisin sanoen vuonna 2005 Hämeenlinnan omat luonnonvarat oli kulutettu loppuun Lopun vuotta hämeenlinnalaiset elivät ekologisesti velaksi. Samana vuonna Suomen biokapasiteetin kuluttamiseen olisi tarvittu 816 päivää, eli suomalaisilla jäi luonnonvaroja laskennallisesti reilusti säästöön. Kaikkien maapallon asukkaiden ekologinen jalanjälki on kuitenkin suurempi kuin olemassa olevat luonnonvarat. Esimerkiksi vuonna 2008 maailmanlaajuinen ekologisen velan päivä oli 23. syyskuuta, jolloin olimme kuluttaneet vuosittaiset luonnonvaramme. Tämä tarkoittaa, että kulutimme noin 30 % enemmän luonnonvaroja vuoden aikana kuin mitä maailman biologinen uusiutumiskyky sallisi. Maailman ekologinen velkapäivä siirtyy vuosi vuodelta aikaisempaan ajankohtaan. Vuonna 1987 ekologinen velka-päivä oli 15. joulukuuta ja vuonna marraskuuta. Kuva 6: Kanta-Hämeenlinnan ekologisen jalanjäljen fyysinen koko vanhan kaupunkialueen pintaalaan verrattuna 12 Hiilidioksidipäästöt Keskimääräisen hämeenlinnalaisen vuoden 2005 hiilijalanjälki oli kgco 2 (taulukko 7), mikä on suurin piirtein samankokoinen kuin keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki. Suomalaisen hiilijalanjäljen arviot vaihtelevat noin kuudesta viiteentoista tonniin hiilidioksidia, tietolähteestä ja laskentatavasta riippuen. Suomen rajojen sisällä tapahtuneen toiminnan hiilidioksidipäästöt vuonna 2005 olivat noin 11 tonnia asukasta kohden, mutta tämä luku ei huomio tuonti- tai vientituotteita. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on kansainvälisessä vertailussa kuitenkin huomattavan korkea. Riippumatta laskentamenetelmästä ja arvioinnin rajauksesta onkin selvää että suomalainen aiheuttaa suuren määrän hiilidioksidipäästöjä muihin maailman asukkaisiin verrattuna. 19 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot