Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala"

Transkriptio

1 Toim. Anne Hujaa Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10

2 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Tiivistemä Sammandrag Lapsiasiavatuutetun esipuhe Johdanto Ihmisoikeudet kuuuvat kaikie I Kirsi Poari Miten vammaisuutta on määritety? Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen etu yimpänä tavoitteena Lapsen oikeus osaistua ja tua kuuuksi Vammaisen apsen oikeus täysipainoiseen, hyvään eämään Vammaisen apsen oikeus kouunkäyntiin ja kouutukseen Vammaisten asten ja heidän perheidensä oikeus sosiaai- ja terveydenhoitopaveuihin Lapsen oikeudet kuuuvat jokaisee apsee Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10. Toimittaja Anne Hujaa Jukaisija Lapsiasiavatuutetun toimisto Vaasankatu 2, Jyväskyä Puhein: Faksi: Sähköposti: Taitto Workshop Päviä Oy Kannen kuva Coourbox ISSN-L ISSN (verkkojukaisu) ISBN (PDF) PDF jukaistu verkossa Korjattu pdf Miten oikeudet toteutuvat ja paveut toimivat vammaisten asten ja perheiden arjessa? Vanhemmita vaaditaan pajon Vanhemmie isää paveuohjausta sekä arjen tukea Kuntoutus- ja paveusuunnitemat eivät aina toteudu käytännössä Taoudeiseen tukeen pitkäjänteisyyttä ja ymmärrettävää viestintää Kuntoutuksessa pajon aueeista eriarvoisuutta Harrastuksista ioa apsen ja perheen arkeen Esteettömyydessä on vieä pajon tekemistä Lapsen oikeus avustajaan vaatii sekeytystä Vammaiset apset ja nuoret kohtaavat syrjintää Päivähoidossa on ammattitaitoa pumana henkiöstön vähyys Lähikouuperiaatteen vahvistuminen vaatii kouuyhteisön uudistumista Oppiashuoto tärkeä vammaisee apsee Peruskouun päätyttyä tarvitaan tukea itsenäistymiseen Miten uudistaa vammaispoitiikkaa apsen oikeuksien näkökumasta? Lainsäädäntö ja toimintakäytännöt sekeiksi Ikärajat apsen oikeuksien sopimuksen mukaiseksi Varhaista tukea apsee vahvistettava Perheie isää paveuohjausta Omaishoidon tukea kehitettävä Lainsäädäntö tukemaan apsen oikeutta eää vanhempiensa kanssa Vanhempien uupumusta ehkäistävä Esteetön toimintaympäristö tukemaan vammaisen apsen ja nuoren osaisuutta Vammaisten asten ja nuorten kokemustieto hyödyntämään paveuiden kehittämistä Ammattiaisten on tarpeen uudistaa omia asenteitaan Lisää vertaisryhmätoimintaa apsie ja nuorie Sairaaoista apsiystäväisiä Kuntapaveuissa erityisryhmät huomioon Tietopohja paremmaksi Lopuksi: apsinäkökuma on monen viranomaisen vastuua Lähteet Tiastotiedot

3 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10. Tiivistemä Lapsiasiavatuutetun toimisto on vuosina kartoittanut vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien asten oikeuksia ja seurannut vammaispoitiikan kehittymistä. Tämä työ on nyt koottu jukaisuksi, jossa injataan tuevaisuuden haasteita vammaisten asten oikeuksien kehittämiseksi ähituevaisuudessa. Tarkoituksena on antaa eväitä apsen oikeuksien vatavirtaistamiseen osaksi suomaaista vammaispoitiikkaa. Vammaisen apsen ja hänen perheensä arjen tuee oa hyvää apsiperheen arkea. Yhteiskunnassa on purettava niitä esteitä, joita vammaisea apsea on täysipainoisen eämän toteuttamiseksi. Paveut tuee järjestää sekeäksi kokonaisuudeksi, ja vanhempien tuee saada riittävä paveuohjaus. Omaishoidon tuesta tuee kehittää todeinen vaihtoehto vammaisten asten perheie. Yhteistyötä viranomaisten ja toimijoiden kesken tuee isätä. Sairaaoiden apsiystäväisyyttä tuee kehittää Lapsea on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin niin myös vammaisea apsea. Vammaisen apsen osaisuutta on vahvistettava, vammaisie apsie on uotava mahdoisuuksia antaa paautetta paveujen aadusta. Vammaisten asten oikeus tehdä kanteuja viranomaisten toiminnasta tuee turvata: apsia ja nuoria tuee oa käytössään enemmän heie ymmärrettävää tietoa oikeusturvastaan. Asiakkaiden ja potiaiden osaisuuden vahvistamisen tavat on myös ajatetava vammaisten asten ja nuorten kannata, jotta heidän kokemuksensa hyödynnetään paveuiden kehittämisessä. Vammaisia apsia koskeva ainsäädäntö on hajaaan eri aeissa. Lainsäädäntöä tueekin sekiyttää. Suunnitteia oeva kehitysvammaain ja vammaispaveuain yhdistäminen tuee toteuttaa pikaisesti, ja ohjauksea on sekiytettävä toimintakäytännöt yhteneväisiksi koko maassa. Lainsäädäntö tuee myös muuttaa apsen oikeuksien sopimuksen ikärajojen kanssa yhteneväiseksi sekä tehdä akiesitykseen apsivaikutusten arviointi. YK:n apsen oikeuksien komitea on toistuvasti edeyttänyt Suometa parempaa tiedonkeruuta ja tietojen jukaisua vammaisten asten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Vammaisia apsia ja nuoria koskevia tutkimuksia tuee tehdä säännöisesti, jotta vammaispoitiikan uudistustyö perustuisi nykyistä parempaan tietoon asten hyvinvoinnista. Avainsanat: Lapsen oikeudet, vammaisuus, vammaispoitiikka, vatavirtaistaminen, osaisuus, yhdenvertaisuus 3

4 Barn i behov av särskit stöd är i första hand barn. Barns rättigheter som en de av handikappoitiken. Barnombudsmannens byrås pubikationer 2011:10. Sammandrag Under åren har barnombudsmannens byrå utrett hurdana rättigheter barn med handikapp och barn i behov av särskit stöd har samt föjt med handikappoitikens utvecking. Utredningsarbetet har nu sammanstäts ti en pubikation där riktinjer dras upp för framtida utmaningar när det gäer att utvecka handikappade barns rättigheter inom den närmaste framtiden. Avsikten är att ge vägedning i hur barns rättigheter kan bi en integrerad de av den finändska handikappoitiken. Handikappade barn och deras famijer ska ha en bra vardag precis som aa andra barnfamijer. Samhäet bör avägsna de oägenheter som hindrar handikappade barn från att eva ett fuvärdigt iv. Tjänsterna bör arrangeras i tydiga heheter och förädrarna bör få tiräckig introduktion ti tjänsterna. Stödet för närståendevård bör utveckas ti ett verkigt aternativ för famijer med handikappade barn. Samarbetet mean myndigheter och oika aktörer borde förbättras. Sjukhusen borde bi mer barnväniga. Barn har rätt att påverka saker som gäer dem sjäva och det samma gäer även handikappade barn. Handikappade barns deaktighet bör stärkas och ikvä bör det skapas möjigheter för handikappade barn att ge respons om kvaiteten på tjänsterna. Handikappade barns rätt att framföra kagomå om myndigheternas agerande måste säkras, det vi säga barn och unga bör få begripig information om sin rättssäkerhet. Praxis när det gäer att stärka kundernas och patienternas deaktighet borde även inbegripa handikappade barns och ungas synpunkter för att på så sätt utnyttja deras erfarenheter då tjänsterna utveckas. Lagstiftningen som gäer handikappade barn är utspridd i oika agar. Lagstiftningen bör atså förtydigas. Panerna på att förena Lagen angående speciaomsorger om utveckingsstörda och Lagen om service och stöd på grund av handikapp bör genomföras i snabb takt och ikvä krävs kara anvisningar för att få enhetig praxis i hea andet. Lagstiftningen bör även ändras ti att vara förenhetiga med barnkonventionens ådersgränser samt i agförsaget äggas fram ett försag om bedömning av konsekvenserna för barn. FN:s barnrättskommitté har upprepade gånger förutsatt att Finand på ett bättre sätt samar och pubiceras information om hur de handikappade barnen mår och deras rättigheter tigodoses. Forskning med anknytning ti handikappade barn och unga bör utföras regebundet så att reformarbetet inom handikappoitiken skue bygga på information om barnens väbefinnande som är bättre än för närvarande. Nyckeord: Barnets rättigheter, handikapp, handikappoitik, integrering, deaktighet, jämighet 4

5 Lapsiasiavatuutetun esipuhe Suomaainen yhteiskunta on hijaeen oppimassa, että ihmisoikeudet kuuuvat myös vammaisie ihmisie. Lähivuosina Suomen vatio tuee ratifioimaan vuonna 2006 hyväksytyn YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksien sopimuksen. Mutta kuuuvatko yhtääiset ihmisoikeudet myös vammaisie apsie ei ae 18-vuotiaie? Tekemistä vieä riittää, siä tuoreissakin vammaispoitiikan asiakirjoissa asioita tarkasteaan ensisijaisesti aikuisnäkökumasta. Lapsiähtöinen arviointi on vähäistä eikä asten vanhempienkaan tarvitsemaa tukea aina asiakirjoissa muisteta. YK:n apsen oikeuksien sopimus kuitenkin hyväksyttiin jo yi 20 vuotta sitten. Sen mukaan kaikie apsie kuuuvat samat, yhdenvertaiset oikeudet. Tämän jukaisun tarkoituksena on antaa eväitä apsen oikeuksien vatavirtaistamiseen osaksi suomaaista vammaispoitiikkaa. YK:n apsen oikeuksien ja vammaisten oikeuksien sopimukset kukevat käsi kädessä. Vammainen apsi on ensisijaisesti apsi. Se tarkoittaa apsen oikeutta ikätason mukaiseen eämään, kaverisuhteisiin, epoon, eikkiin ja vapaa-aikaan sekä oikeutta kasvaa ja oppia omien yksiöisten kehitysedeytystensä mukaisesti. Vammainen apsi ei siis oe paveuiden, toimenpiteiden ja diagnoosien kohde vaan oman eämänsä aktiivinen toimija, jota aikuisten vevoisuus on tukea. Samaa apsea on oikeus erityiseen suojeuun sekä ensisijaisesti omien vanhempien huoenpitoon sekä kasvatukseen. Sevitystyö apsen oikeuksien näkökumasta vammaispoitiikkaan aoitettiin apsiasiavatuutetun toimistossa jo vuonna Yitarkastaja Satu Siitari teki kenttätyötä ja haastattei aan toimijoita. Tuntumaa vammaisten asten ja heidän perheidensä arkeen on saatu myös Vammaisten asten ja nuorten tukisäätiön yhteydessä (VAMLAS) toimivan YTRY -verkoston työhön osaistumaa. Verkostoon kuuuu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa toimivia järjestöjä. Vuonna 2010 yitarkastaja Anne Hujaa jatkoi sevitystä perehtymää vammaispoitiikan tuoreisiin injauksiin. Syksyä 2011 YTM, TtM Kirsi Poari kirjoitti ihmisoikeussopimus- ten sisätöä asten kannata kuvaavan osan. Tekstin toimitustyötä on eri vaiheissa tehnyt myös Tiinu Wuoio Medita Communications Oy:stä. Johtopäätöksiä on pohdittu apsiasiavatuutetun toimistossa yhteistyönä. Kartoitus on osoittanut, että vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien asten ja nuorten arkea kehystävä ainsäädäntö ja ohjeistus on hajanaista ja monimutkaista. Osaavia ammattiaisia on moneen tarpeeseen. Paveuiden kokonaisuuden hainta ja viestin vieminen ammattiaiseta toisee jää usein vanhempien tehtäväksi. Lapsen ja nuoren näkeminen kokonaisina ihmisinä arjen ioineen ja onnen aiheineen saattaa jäädä diagnoosien varjoon. Mieeeni on jäänyt eri tapaamisista vammaisen apsen vanhempien toteamus siitä, miten heidän on tukea saadakseen muistettava perustea kaikki se mihin apsi ei kykene. Lapsi tai nuori itse voi oa näissä tapaamisissa kuunteijana. Rakenna siinä sitten myönteistä minäkuvaa ja apsen vahvaa itsetuntoa, saattaa vanhempi oikeutetusti puuskahtaa. Lähikouuperiaatteen vahvistuminen Suomessa on myönteistä. Pajon on vieä tekemistä eriaisuuden hyväksymisen ja eriaisen oppimisen ymmärtämisen kanssa niin aikuisten kuin astenkin parissa. Vammaiset apset ja nuoret kokevat vieä syrjintää ja oudoksuntaa niin kouussa kuin vapaa-ajaakin. Tämän jukaisun tarkoituksena on out avata apsen oikeuksien sopimuksen merkitystä vammaispoitiikan kannata sekä arvioida paveuiden ja ainsäädännön ongemakohtia. Seuraavana askeena apsiasiavatuutetun toimiston työssä on sevittää vammaisten asten ja nuorten omia kokemuksia paveuiden ja arjen toimivuudesta. Yhteistyötä on tehty jo vuoden 2010 aikana Kuurojen Liiton kanssa. Kuuovammaisten asten näkemyksiä kartoittava sevitys jukaistaan akuvuodesta Suuret kiitokset jokaisee tämän jukaisun tekemiseen osaistuneee! Etenkin YTRY-verkoston jäsenten asiantuntemus on out toimistoemme suureksi avuksi. Huoeinen ukija ja kommentoija koko vamisteuprosessin ajan on out erikoissuunnitteija Erja Pietiäinen Kehitysvammaiitosta. Hänee erityiset kiitokset. Jyväskyässä Maria Kaisa Aua, apsiasiavatuutettu 5

6 1. Johdanto Suomaaisessa vammaispoitiikassa on tehty merkittäviä uudistuksia ja injauksia viimeisten 10 vuoden aikana. Näihin kuuuvat vationeuvoston seonteko eduskunnae vammaispoitiikasta 2006, haituksen vammaispoiittinen ohjema (Vampo ), vammaispaveuain uudistaminen sekä aki vammaisten henkiöiden tukkauspaveusta. Uudet injaukset perustuvat vammaisten yhtääisten ihmisoikeuksien, syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden ja osaisuuden periaatteie. Vationhainnossa kehittämistyö jatkuu edeeen tavoitteena yhdistetty vammaispaveuaki ja kehitysvammaaki. Aiempien ohjemien ja akien vamisteussa on arvioitu vain rajaisesti asten, nuorten ja perheiden paveuiden nykytiaa. Lapsen ihmisoikeuksien näkökumaa jatkovamisteussa sekä vammaispoiittisen ohjeman toimeenpanossa on tarpeen vahvistaa. Suomen eduskunta hyväksyi YK:n apsen oikeuksien yeissopimuksen vuonna 1991, ja sopimus on sen jäkeen vaikuttanut apsiasioiden ainsäädäntöön. Etenkin asten oikeus osaistua, vaikuttaa ja tua kuuuksi on vahvistunut. YK hyväksyi vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevan yeissopimuksen jouukuussa Suomi aekirjoitti sopimuksen vuonna 2007, mutta ratifiointi edeyttää vieä eräitä ainsäädännön muutoksia. Sopimus takaa vammaisie ihmisie samat oikeudet, joiden on jo aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa todettu kuuuvan kaikie ihmisie ikään, sukupuoeen, uskontoon tai kansaisuuteen katsomatta. Vammaisten asten ja nuorten osata tuee varmistaa, että kaikissa toiminnoissa noudatetaan apsen oikeuksien sopimusta ja vammaissopimusta ja muita ihmisoikeussopimuksia. Tästä syystä ainsäädäntöä ja käytäntöjä tuee tarkastea ihmisoikeusnäkökumasta. Merkittävimmät apsen oikeuksien sopimuksen periaatteet, jotka koskevat myös vammaista asta ovat: apsen oikeus erityiseen suojeuun ja tukeen haavoittuvan asemansa perusteea apsen edun asettaminen etusijae yhteiskunnaisessa päätöksenteossa apsen oikeus jäädä henkiin ja kehittyä yksiöisten edeytystensä mukaisesti apsen oikeus yhdenvertaiseen kohteuun vammaisuudestaan riippumatta apsen oikeus tua kuuuksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin apsen oikeus eää ensisijaisesti vanhempiensa kanssa jukisen vaan vevoisuus tukea vanhempia. Tämän jukaisun tarkoituksena on avata apsinäkökumaa vammaispoitiikkaan. Jukaisun toinen uku avaa keskeisten ihmisoikeussopimusten sisätöä. Komannessa uvussa arvioidaan vammaisten asten, nuorten ja perheiden arkea ja oikeuksien toteutumista. Nejännessä uvussa injataan suosituksia vammaispoitiikan uudistamiseksi apsinäkökumasta. Tässä jukaisussa käytetään pääasiassa termiä vammainen apsi, mutta myös erityistä tukea tarvitseva apsi sioin kun se tuntuu uontevata. Vammaisuuden käsitteen taustaa on käsitety uvussa 2. 6

7 Käsitteiden yksityiskohtaisempaa määritteyä ei oe katsottu tarpeeiseksi. Erityisen tuen käsitettä käytetään etenkin varhaiskasvatuksen ja kouun yhteydessä ja se on arkikäytössä aajempi kuin apsen vammaisuus. Rajojen vetäminen ei oe kuitenkaan aivan yksinkertaista. Lapsen vammaisuus tai erityisen tuen tarve voi oa taustataan hyvin monenaista: synnynnäistä, myöhemmää iää todettua tai tapaturmasta aiheutunutta. Sevityksen omassa on esitety saatavia oevia tiastoja vammaisista ja erityistä tukea tarvitsevista apsista. Aiempien ohjemien ja akien vamisteussa on arvioitu vain rajaisesti asten, nuorten ja perheiden paveuiden nykytiaa. Lapsen ihmisoikeuksien näkökumaa jatkovamisteussa sekä vammaispoiittisen ohjeman toimeenpanossa on tarpeen vahvistaa. Mikä on VAMPO? Vammaispoiittinen ohjema Vampo ( ) on ensimmäinen vatakunnainen ohjema vammaispoitiikasta Suomessa. Ohjema injaa vammaispoitiikan seuraavien vuosien keskeiset toimenpiteet. Tavoitteena on vammaispoitiikan vatavirtaistaminen ja tasaarvon edistäminen. Epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan ohjeman mukaan toimenpiteitä monea tasoa: itsenäisen eämän tukemisessa, yhteiskunnaisessa osaistumisessa, rakennetussa ympäristössä, iikennepaveuissa, kouutuksessa, työssä, terveydessä ja kuntoutuksessa, sosiaaiturvassa, turvaisuudessa, kuttuurissa ja vapaa-ajassa, moniperusteisen syrjinnän torjumisessa, tietojenkeruussa sekä kansainväisessä yhteistyössä. Ohjema käsitteee kuitenkin vain vähän nimenomaisesti vammaisten asten eämään iittyviä näkökohtia. Siksi on tärkeää, että apsen oikeudet otetaan huomioon vammaispoiittisen ohjeman toimeenpanossa. Lisätietoa vamposta: 7

8 2. Ihmisoikeudet kuuuvat kaikie Kirsi Poari Miten vammaisuutta on määritety? Vammaisuutta on perinteisesti tarkastetu ääketieteeisenä ja hoidoisena kysymyksenä tai sosiaaipoiittisena ongemana, johon yhteiskunta on vastannut yksiöön kohdistuvia toimenpiteiä. Vammainen ihminen on tuooin out ähinnä tarkasteun kohteena eikä päätöksiä tekevänä subjektina ja toimijana. 1 Toinen ähtökohta vammaisuuden tarkasteuun on vammaisuuden ymmärtäminen yhteiskunnan rakenteista johtuvaksi vammaisten ihmisten eriarvoistumiseksi. Vammaisuus ei täöin määrity yksiön ominaisuuksien, kuten esimerkiksi diagnoosin perusteea, vaan määritteyn fokus on yksiön toimijuudessa ja osaistumisenmahdoisuuksissa yhteiskunnassa. 2 Näkökuma tuee esiin myös YK:n apsen oikeuksien komitean yeisessä huomautuksessa vammaisten asten oikeuksista jäsenvatioie. Komitea korostaa, että vammaisten asten rajoitteena ja esteenä ei oe vamma itsessään, vaan pikemminkin eriaisten sosiaaisten, asenteeisten ja fyysisten esteiden kokonaisuus, jonka apset jokapäiväisessä eämässään joutuvat kohtaamaan 3. Parina viime vuosikymmenenä ihmisoikeusnäkökuman vahvistumisen myötä vammaisuutta tarkasteaan yhä enemmän oikeudeisesta näkökumasta. Vammaisten henkiöiden oikeuksien painottaminen on siirtänyt vammaispoitiikan painopisteen toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kaikia ihmisiä on yhdenvertaiset mahdoisuudet eää ja toimia yhteiskunnassa. 4 Useissa tutkimuksissa on tuotu esie huoi siitä, että vammaiset apset tuevat kahteen kertaan marginaisoiduiksi. Vammaiset ihmiset vähemmistönä yhteiskunnassamme joutuvat hepommin syrjityksi ja vastaavasti apset ovat ryhmä, joiden ääni hukkuu hepommin aikuisten mieipiteiden ae. Lasten oikeudet ovat usein käytännössä toissijaisia aikuisten oikeuksiin nähden. Lasten osaistuminen ja heidän mieipiteidensä kuueminen ja huomioon ottaminen on vättämätöntä, siä apsuus ei oe apsie annettu vamis oosuhde tai tia, vaan myös apset toiminnaaan vaikuttavat siihen 5. Vammaisten asten kohdaa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että paveujärjestemiä ja tukitoimia suunnitetaessa tuee ottaa huomioon asten ja perheiden yksiöiset eämäntianteet. Lapsen vammaisuus ei oe seainen yhteinen nimittäjä, joka oikeuttaisi käsitteemään perheitä yhtenä homogeenisena ryhmänä, joa on yhteiset ominaisuudet, tarpeet ja oosuhteet 6. Myöskään vammaiset apset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa kaikki tarvitsisivat samanaista apua. Jokaisea apsea on omat yksiöiset tarpeensa, mahdoisuutensa ja toiveensa. Näiden sevittämiseksi myös vammaisea apsea tuee oa tiaisuus osaistua häntä koskevien paveuiden suunnitteuun sekä vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin. Lapsen etua ei voida vain oettaa ja aikaisempaan tietoon pohjautuen pääteä, vaan se öydetään asta itseään kuunneen 7. 1 Vahva pohja osaisuudee ja yhdenvertaisuudee. Suomen vammaispoiittinen ohjema VAMPO Sosiaai- ja terveysministeriön jukaisuja 2010:4; Konttinen 2007, Konttinen 2007, s CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 4 Vahva pohja osaisuudee ja yhdenvertaisuudee. Suomen vammaispoiittinen ohjema VAMPO Sosiaai- ja terveysministeriön jukaisuja 2010:4. 5 Aanen 2001, s Mattus 2001, s Vehkakoski, s

9 Lapsen oikeuksien sopimus Yhdistyneiden Kansakuntien apsen oikeuksien yeissopimus (LOS) on apsen oikeuksia säänteevä kansainväinen sopimus, joka hyväksyttiin YK:n yeiskokouksessa ja tui Suomen osata voimaan (SopS 59 60/1991). Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu apsen kannata keskeiset ihmisoikeudet. Ihmisoikeussopimuksena se on varsin aaja ja kattava, ja sitä pidetään tärkeimpänä asten ihmisoikeuksia koskevana sopimuksena. Lapsen oikeuksien yeissopimus on Geneven sopimuksen jäkeen maaiman toiseksi aajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen ukopuoea ovat ainoastaan Yhdysvaat ja Somaia. 8 Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia ae 18-vuotiaita. Sopimus on yeisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikia apsia pitäisi oa ihonväriin, sukupuoeen, kieeen, uskontoon, poiittisiin mieipiteisiin, kansaisuuteen, etniseen tai sosiaaiseen akuperään, varaisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään katsomatta (LOS 2 artika). Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista vavoo YK:n apsen oikeuksien komitea (Committee on the Rights of the Chid, CRC), joe apsen oikeuksien sopimukseen iittyneet maat ovat sitoutuneet antamaan maakohtaisen raportin kahden vuoden kuuttua iittymisestään ja sen jäkeen viiden vuoden väein. Suomi on jättänyt nejännen määräporttinsa 2008, joka käsitetiin komiteassa akuvuodesta Lapsen oikeuksien komitean tehtävänä on tehdä päätemiä apsen oikeuksien toteutumisesta sekä antaa huomautuksia sekä suosituksia jäsenvatioie maakohtaisten raporttien perusteea. Jäsenvatiot vastaavat suosituksiin ja huomautuksiin komiteae seuraavan maaraporttinsa yhteydessä. Komitea myös vamisteee yeisiä huomautuksia sopimuksen tukintaohjeiksi. Komitea on istunnossaan antanut yeisen huomautuksen vammaisten asten oikeuksista. Asiakirja on käännetty suomeksi ja on sivua Lapsiasiavatuutettu on itsenäinen vation viranomainen, jonka työn perusta on YK:n apsen oikeuksien sopimuksessa. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista apsiasiavatuutettu arvioi ja edistää yeiseä yhteiskuntapoitiikan ja ainsäädännön tasoa. Lapsiasiavatuutettu antoi 2011 ensimmäisen kerran YK:n apsen oikeuksien komiteae oman arvionsa apsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa 9. Lapsiasiavatuutetun raportti täydensi Suomen vation komiteae vuonna 2008 antamaa nejättä määräaikaisraporttia. Lapsen oikeuksien komitea antoi Suomea koskevat päätemänsä Suomen nejännen määräaikaisraportin perusteea 10. Päätemissä oi useita suosituksia siitä, miten vammaisten asten oikeuksien toteutumista Suomessa tuisi parantaa. Komitean päätemiä vammaisten asten osata käsiteään tarkemmin seuraavissa uvuissa. 8 Myös muissa ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet koskevat apsia. Merkittäviä täaisia kansainväisiä ihmisoikeussopimuksia ovat esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (63/1999), uudistettu Euroopan sosiaainen peruskirja (80/2002), kansaaisoikeuksia ja poiittisia oikeuksia koskeva yeissopimus (KP-sopimus, 108A/1976), taoudeisia, sosiaaisia ja sivistykseisiä oikeuksia koskeva yeissopimus (TSS-sopimus, 6/1976) sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yeissopimus (68/1986). 9 Raportti on jukaistu apsiasiavatuutetun sivuia ja saatavissa: id=52437&foderid= &name=dlfe pdf Raportissa apsiasiavatuutettu antoi suositukset iittyen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asten tianteeseen Suomessa: a) Suomen haituksen tuee isätä kaikkien opettajien vamiutta opettaa myös vammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia apsia. b) Suomen haituksen tuee vatavirtaistaa apsen oikeudet vammaispoitiikkaan. c) Suomen haituksen tuee varmistaa, että kaikenikäisie vammaisie apsie ja heidän perheieen tarjotaan paveuohjausta ja riittävästi tukea kotiin. d) Suomen haituksen tuee varmistaa, että myös kehitysvammaiset saavat tarpeidensa mukaisia paveuita, kun heidät sijoitetaan kodin ukopuoee. 10 CRC/C/FIN/CO/4. YK:n apsen oikeuksien komitean suositukset Suomee

10 Lapsen etu yimpänä tavoitteena Lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on turvata jokaisen apsen oikeus täysipainoiseen apsuuteen sekä kasvuun ja kehitykseen. Sopimuksessa korostetaan myös vammaisen apsen yhdenvertaista oikeutta osaistumiseen: vammainen apsi ei oe yksinomaan paveuiden kohde vaan oman eämänsä aktiivinen toimija ja samaa häneä on oikeus erityiseen suojeuun. Vammaisen apsen oikeus on ensisijaisesti oa apsi, joa on ikätovereittensa kanssa tasavertainen mahdoisuus eikkiin, kaverisuhteisiin, kouunkäyntiin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuspoiittiset tavoitteet voidaan tiivistää komeksi periaatteeksi, jotka ovat apsen suojeu (protection), huoenpito (provision) sekä osaistumisoikeus (participation). Lapsea on siis oikeus erityiseen suojeuun ja hoivaan sekä riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. Lapsea on myös oikeus osaistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. LOS 12 artikan mukaisesti jäsenvatioiden on taattava apsee, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä oikeuden imaista nämä näkemyksensä kaikissa asta koskevissa asioissa ja apsen näkemykset on otettava myös päätöksenteossa huomioon. LOS 3 artikan mukainen apsen etu on asetettu yimmäksi tavoitteeksi ja koko sopimuksen äpikukevaksi punaiseksi angaksi. Se uo vevoitteet myös viranomaistoimintaan. LOS 3 artikan 1. kohdassa säädetään: Kaikissa jukisen tai yksityisen sosiaaihuoon, tuomioistuinten, haintoviranomaisten tai ainsäädäntöeimien toimissa, jotka koskevat apsia, on ensisijaisesti otettava huomioon apsen etu. Viranomaisten on siis tehtävä apsia koskevat ratkaisunsa apsen edun näkökumasta ja myös kyettävä perusteemaan päätöksensä sen mukaisesti. Lapsen oikeuksien komitean mukaan LOS 3 artikan tuisi muodostaa perusta myös vammaisie apsie suunnatuissa paveuissa, kuten kaikissa muissakin vammaisia apsia koskevissa viranomaistoimissa. 11 Sama vevoite sisätyy YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksien yeissopimukseen, jonka Suomi on aekirjoittanut mutta ei vieä ratifioinut 12. Sopimuksen 7 artikan 2. kohdassa todetaan, että kaikissa vammaisia apsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon apsen etu. Lapsen edun määrittey iittyy kiinteästi apsen oikeuksien sopimuksen muihin periaatteisiin. Lapsen etu, apsen osaistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon sekä apsen suojeeminen ja huoenpito ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja samaa ne kiinnittyvät myös yhteiskunnan arvoihin ja arvostuksiin. LOS 18 artikan mukaan vanhemmia on ensisijainen ja yhteinen vastuu apsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Tässä tehtävässään vanhempien tuee toimia apsen edun mukaisesti. Sopimus vevoittaa jäsenvatioita tukemaan vanhempia kasvatustehtävässään sekä LOS 5 artikan mukaisesti kunnioittamaan vanhempien vastuuta, oikeuksia ja vevoisuuksia apsensa kasvatuksessa. Suomen perustusain 19.3 :n mukaan jukisen vaan on tuettava perheen ja muiden apsen huoenpidosta vastaavien mahdoisuuksia turvata apsen hyvinvointi ja yksiöinen kasvu. Vammaisten asten osata apsen oikeuksien komitea korostaa apsen omaa perheympäristöä parhaana hoitopaikkana vammaisee apsee. Komitean mukaan tämän toteutumiseksi vammaisten asten perheet tarvitsevat yhteiskunnata riittävästi tukea ja apua. Yeisessä huomautuksessaan jäsenvatioie 13 komitea on tuonut esie huoensa vammaisten asten sijoittamisesta hoitoaitoksiin. Komitea on kehottanut jäsenvatioitaan turvautumaan aitoshoitoon sijoittamiseen vasta viimeisenä vaihtoehtona ja sioinkin, jos se on ehdottoman vättämätöntä ja apsen edun mukaista. Ensisijaisesti tuisi suosia perhehoitotyyppistä sijaishuotoa. Komitean mukaan jo oemassa oevaa aitoshoitoa tuisi uudistaa niin, että painopiste oisi pienissä, apsen oikeudet ja tarpeet huomioon ottavissa asuntoatyyppisissä ratkaisuissa. Komitea painottaa myös tehokasta tarkastus- ja vavontajärjestemää oemassa oevan aitoshoidon asianmukaisuuden varmistamiseksi. 11 Lapsen oikeuksien komitean päätemissä Suomee tuodaan esie, ettei Suomen ainsäädännössä kattavasti viitata apsen etuun ja ettei tätä periaatetta riittävästi ymmärretä ja oteta huomioon apsia koskevassa päätöksenteossa. CRC/GC/FIN/CO/ Kohta 26 ja Lapsen oikeuksien komitea kiirehtii Suomen vatioe antamissaan päätemissä Suomea ratifioimaan YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevan yeissopimuksen. CRC/C/FIN/CO/ Kohta CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. get_fie?p id=52437&foderid= &name=dlfe pdf 10

11 Lapsen oikeus osaistua ja tua kuuuksi Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikan mukaan jokaisea apsea on oikeus imaista näkemyksensä häntä koskevassa asiassa. Tämä on yksi sopimuksen perusarvoista. Sopimus myös vevoittaa ottamaan apsen mieipiteet huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen oikeuksien komitea on määriteyt 12 artikan yhdeksi sopimuksen nejästä yeisperiaatteesta. Se merkitsee sitä, että 12 artikan mukainen sääntey tuee ottaa huomioon, kun tukitaan tai pannaan täytäntöön muita sopimuksen oikeuksia. Sopimuksen yeisperiaatteita ovat LOS 12 artikan isäksi oikeus syrjimättömyyteen, oikeus eämään ja kehittymiseen sekä edeä mainittu apsen edun ensisijaisuus. Lapsen oikeuksien yeissopimuksen 12 artikassa säädetään: 1. Sopimusvatiot takaavat apsee, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti imaista nämä näkemyksensä kaikissa asta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon apsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi apsee on annettava erityisesti mahdoisuus tua kuuuksi häntä koskevissa oikeudeisissa ja hainnoisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimieimen väitykseä kansaisen ainsäädännön menetteytapojen mukaisesti. LOS 12 artikassa ei varsinaisesti käytetä käsitettä osaistuminen, mutta apsen oikeuksien komitean mukaan säädöksessä on sisäöisesti kysymys osaistumisen oikeudesta 14. Lapsen osaistuminen on siis apsen oikeutta imaista näkemyksensä vapaasti itseään koskevissa asioissa. Osaistuminen tarkoittaa myös sitä, että aikuisten tuisi ottaa huomioon asten mieipiteet päätöksenteossa, poitiikan ja yhteiskunnaisten toimenpiteiden suunnitteussa sekä ainsäädännössä. Osaistuminen on ymmärrettävä apsen ja aikuisen väiseksi vuoropuheuiseksi ähtökohdaksi. Kyse ei oe vain hetkeisestä teosta vaan prosessista, jonka myötä menetteytapoja ja toimenpiteitä asta koskevissa asioissa voitaisiin kehittää. Lapsen kuuemisen tärkeys tuee esiin myös perustusaissa, jonka 6.3 :n mukaan apsia on kohdetava tasa-arvoisesti yksiöinä ja heidän tuee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevassa yeissopimuksessa säädetään vammaisten asten osaistumisen oikeudesta (7 artikan 3 kohta). Artikan mukaan sopimuspuoet varmistavat, että vammaisia apsia on oikeus vapaasti imaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksieen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden asten kanssa, ja että heiä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi 15. Säädöksessä ei korostu ainoastaan asten yhdenvertainen oikeus näkemystensä imaisijoina suhteessa aikuisiin vaan myös vammaisten asten yhdenvertainen oikeus tuoda mieipiteitään esie suhteessa ikätovereihin. Lapsen oikeuksien komitea on painottanut, että apsen kuuemisen toteuttamisessa ähtökohtana ja oetusarvona on uottamus apsen kyvykkyyteen imaista mieipiteensä häntä koskevassa asiassa. Komitea on imaissut huoensa siitä, että varsinkin pienten asten sekä niiden asten osata, joia on esimerkiksi vammansa vuoksi vaikeuksia imaista mieipiteensä, osaistumisenoikeus ei jäsenvatioissa täysin toteudu CRC/C/GC/12. Yeinen huomautus nro 12 (2009). Lapsen oikeus tua kuuuksi. apset_nuoret_perheet/apsenoikeudet/crc_genera_comment_no_12_juk.pdf 15 YK:n yeissopimus vammaisten henkiöiden oikeuksista ja sopimuksen vainnainen pöytäkirja. Suomen YK-iitto: sekä enabe/rights/ahc8adart.htm 16 Lapsen oikeuksien komitea on esittänyt päätemissään Suomen vatioe huoensa siitä, ettei vammaisten asten oikeus tua kuuuksi toteudu asianmukaisesti. CRC/C/FIN/CO/ Kohta

12 Komitea tuo esie, että tutkimusten mukaan jo hyvinkin pienet apset kykenevät imaisemaan näkemyksensä, kunhan aikuiset osaavat vaita sopivan keinon tai viestintätavan apsen imaisue. Myös niiden asten, jotka vammansa vuoksi tarvitsevat erityisiä kommunikaatioväineitä tai tukkipaveuita, tarpeet tuee ottaa huomioon. 17 Tähän iittyy oeeisesti myös Suomen perustusain 17, jonka mukaan viittomakietä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tukitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan aia. Koska apsen etu on yeissopimuksessa asetettu yimmäksi tavoitteeksi, tuee sopimuksen muita tavoitteita ja niiden toteutumista arvioida apsen edun näkökumasta. Lapsen edun toteuttamisessa apsen huoenpidon tai suojeun tarve voi joissain tianteissa rajoittaa apsen LOS 12 artikan mukaista osaistumisoikeutta ja esimerkiksi ohittaa apsen määräämisoikeuden häntä koskevissa oikeudeisissa kysymyksissä. Lapsen oikeuksien sopimus edeyttää, että apsea on oikeus saada turvaa, huoenpitoa ja ohjausta aikuisita päätöksentekotianteissa, jotka ovat hänee haastavia. Vaikka aikuinen tekisikin päätöksen apsen puoesta, asta tuee kuitenkin kuunnea ja hänen mieipiteensä tuee ottaa huomioon hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavasti. YK:n apsen oikeuksien sopimuksen 23 artika vammaisen apsen asemasta 1. Sopimusvatiot tunnustavat, että henkisesti tai ruumiiisesti vammaisen apsen tuisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä eämästä ooissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseuottamusta ja hepottavat apsen aktiivista osaistumista yhteisönsä toimintaan. 2. Sopimusvatiot tunnustavat vammaisen apsen oikeuden saada erikoishoitoa sekä rohkaisevat ja varmistavat avun uottamisen käytettävissä oevien voimavarojensa mukaisesti siihen oikeutettuihin apsiin sekä heidän hoidostaan vastaaviin henkiöihin, sioin kun apua on haettu ja kun se sovetuu apsen tianteeseen ja hänen vanhempiensa tai muiden hoitajiensa oosuhteisiin. 3. Tunnustaen vammaisen apsen erityistarpeet tämän artikan 2 kappaeen määräysten mukaista apua on annettava tarvittaessa kiinnittäen huomiota vanhempien tai apsen muiden hoitajien varaisuuteen. Apu on suunnitetava varmistamaan vammaisen apsen mahdoisuus kouunkäyntiin, kouutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspaveuihin, ammattikouutukseen ja virkistystoimintaan siten, että apsi sopeutuu mahdoisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan ja että hän saavuttaa mahdoisimman korkean yksiökohtaisen kehitystason, sivistykseinen ja henkinen mukaan uettuina. 4. Sopimusvatiot edistävät kansainväisen yhteistyön hengessä asianmukaista terveydenhoitoa sekä vammaisten asten ääketieteeistä, psykoogista ja toiminnaista hoitoa sekä yeissivistävää ja ammattikouutusta koskevan tiedon vaihtoa, mukaan ukien myös tietojen evittäminen ja saanti. Tavoitteena on auttaa sopimusvatioita parantamaan vamiuksiaan ja taitojaan sekä aajentamaan kokemuksiaan näiä aoia. Tässä on erityistä huomiota kiinnitettävä kehitysmaiden tarpeisiin. 17 CRC/C/GC/12. Yeinen huomautus nro 12 (2009). Lapsen oikeus tua kuuuksi. 12

13 Vammaisen apsen oikeus täysipainoiseen, hyvään eämään Lapsen oikeuksien yeissopimukseen sisätyy 23 artika, jossa eriisesti tunnustetaan vammaisen apsen oikeudet. Artikassa on asetettu tavoitteeksi vammaisen apsen oikeus ja mahdoisuus täysipainoiseen, hyvään eämään ooissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseuottamusta ja hepottavat aktiivista osaistumista yhteisön toimintaan. Sopimuksen 23 artikan 1 kohdan ydinajatus on se, että vammaisten asten tuisi oa osaisina kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa 18. Ajatus on ausuttu myös vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevan sopimuksen 7 artikan 1 kohdassa, jossa säädetään, että vammaisten asten tuee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden asten kanssa 19. Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artika on 23 artikan rinnaa tärkeä säädös koskien erityisesti vammaisen apsen oikeuksia. LOS 2 artika vaatii sopimusvatioita huoehtimaan siitä, että kaikki niiden oikeudenkäyttöaueea oevat apset voivat nauttia sopimuksen oikeuksista iman minkäänaista syrjintää. Artikassa on erikseen yhtenä kieettynä syrjintäperusteena mainittu vammaisuus. Myös Suomen perustusain 6 :n, yhdenvertaisuussäännöksen, 3 momentissa taataan apsie tasa-arvoinen kohteu yksiöinä ja 2 momentissa säädetään, ettei ketään saa iman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan muun muassa iän tai vammaisuuden perusteea. Vammaisten asten osata yhdenvertaisuus edeyttää ensinnäkin sitä, että apset ovat tasa-arvoisessa asemassa aikuisiin nähden ja myös sitä, että vammaista asta tuee kohdea yhdenvertaisesti suhteessa muihin apsiin. Yhdenvertaisuussäännöksessä korostuu myös apsen huomioiminen yksiönä. Viranomaistoiminnassa se merkitsee sitä, että kunkin apsen erityistarpeet ja tapaukseen iittyvät oosuhteet on otettava huomioon ratkaisuja tehtäessä. 20 Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikaan iittyen apsen oikeuksien komitea on Suomee antamassaan viimeisimmässä päätemäasiakirjassaan esittänyt huoensa siitä, että vammaisia apsia syrjitään Suomessa ja kehottanut Suomen vatiota tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja. 21 Lapsen oikeuksien sopimuksen 23 artikan 2 kohdan mukaan sopimusvatiot tunnustavat vammaisen apsen oikeuden apsen tarpeisiin iittyvään asianmukaiseen erikoishoitoon. Lapsen oikeuksien komitean huomautuksessa korostetaan, että hoito ja apu on suunnitetava siten, että vammaisia apsia on hyvät mahdoisuudet kouunkäyntiin, kouutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspaveuihin, ammattikouutukseen ja virkistystoimintaan 22. Vammaisen apsen oikeus kouunkäyntiin ja kouutukseen Kouunkäynnin ja kouutuksen osata apsen oikeuksien komitea on huomautuksessaan 23 korostanut, että vammaisee apsee annettavan kouutuksen tuee vahvistaa apsen itsetuntoa ja itseuottamusta. Lapsea on oikeus kokea, että häntä kunnioitetaan ja hänen ihmisoikeutensa tunnustetaan. Lapsen oikeuksien komitea painottaa inkuusioperiaatteen mukaista kouutusta, jonka tuisi vahvistaa ja tukea vammaisen apsen yhteenkuuuvuutta ikätovereidensa sekä oman yhteisönsä kanssa. Jotta kouutus kykenisi antamaan vammaisee apsee onnistumisen, menestymisen ja asioidenhainnan kokemuksia, tuisi kiinnittää huomiota erityisesti kouurakennusten esteettömyyteen, oppimisympäristöön ja -strategioihin, opetusmenetemiin ja -väineisiin sekä opettajien kouutukseen CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 19 YK:n yeissopimus vammaisten henkiöiden oikeuksista ja sopimuksen vainnainen pöytäkirja. Suomen YK-iitto: sekä 20 Hakaehto-Wainio CRC/C/FIN/CO/ Kohta 24 ja CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 23 CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 24 Komitea on esittänyt huoensa päätemissään Suomen vatioe siitä, ettei opettajia kouuteta riittävästi työskenteemään vammaisten asten kanssa eivätkä vammaisten asten perheet saa riittävää, hyvänaatuista ja ajantasaista tukea tai opetuksen ohjausta astensa kuntouttamisen tueksi. CRC/C/FIN/CO/ Kohta 39 ja

14 Vammaisen apsen kouunkäynnin oennaisia edeytyksiä ovat myös riittävä henkiökohtainen apu sekä apsen mahdoisuus asianmukaisiin kommunikaatioväineisiin ja -keinoihin. Lapsen oikeuksien komitea isäksi painottaa, että vertaistuea on tärkeä merkitys vammaisen apsen eämässä ja vertaistuen toteutumista tuisi edistää kaikin keinoin myös kouussa ja opiskeussa. Korostaessaan inkuusioperiaatetta opetuksessa apsen oikeuksien komitea 25 tuo painokkaasti esie, ettei vammaista asta tue sijoittaa yeisopetukseen iman hänen erityistarpeidensa huomioimista. Vammaisee apsee tuee turvata kouunkäyntiin ja opiskeuun asianmukaiset paveut sekä riittävä tuki. Perusähtökohdataan inkusiivinen opetus tarkoittaa arvoja, periaatteita ja käytäntöjä, joiden avua kaikki oppiaat saavat mieekästä ja aadukasta opetusta ja jossa huomioidaan kaikkien oppiaiden moninaiset oppimisoosuhteet ja -vaatimukset. Inkuusioon iittyy keskeisesti ajatus osaistumisen vahvistamisesta. Osaistuminen merkitsee myös sitä, että asten omia kokemuksia, mieipiteitä ja näkemyksiä kouusta ja oppimisesta tuee kuua ja niitä tarvitaan kouutyöskenteyn kehittämiseksi ja parantamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostetaan vammaisten asten oikeutta opiskeuun ja ammatiiseen kouutukseen (LOS 23 artika 3 kohta). Asian merkitys tunnustetaan myös Uudistetussa Euroopan sosiaaisessa peruskirjassa 26, jonka 15 artikassa säädetään vammaisten henkiöiden oikeudesta saada ohjausta, kouutusta ja ammatiista kouutusta yeisten järjestemien puitteissa aina, kun se on mahdoista tai, sioin kun se ei oe mahdoista, asiaan erikoistuneiden jukisten tai yksityisten organisaatioiden avua. Vammaisten asten itsenäisyyden ja osaistumisen oikeuden kannata on tärkeää, että toisen asteen opiskeumahdoisuudet ovat yhtä aia saavutettavissa ja moninaiset kuin heidän ikätovereiaan. Lisäksi vammaisee apsee tuee turvata hänen tarvitsemansa yksiöinen tuki opiskeussa. Vammaisten asten ja heidän perheidensä oikeus sosiaai- ja terveydenhoitopaveuihin Lapsen oikeuksien sopimuksessa osaistumisen oikeus kytkeytyy tiiviisti apsen hyvän eämän määritteyyn. Sopimus vevoittaa aikuisia ottamaan sevää asten ja nuorten mieipiteistä sekä ottamaan ne huomioon päätöksissä apsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämä on myös apsiystäväisen terveydenhuoon perusta: mitä paremmin aikuiset ovat periä asten ja nuorten kokemuksista ja näkökumista, sitä aadukkaampia paveuita ja parempaa tukea he myös osaavat antaa apsie. Lapsen oikeuksien sopimuksen vevoitteet on otettu huomioon terveydenhuoossa erityisesti potiaan asemasta ja oikeuksista annetun ain 7 :ssä, jossa säädetään aaikäisen itsemääräämisoikeudesta. Terveydenhuoossa apsen oikeus osaistua itseään koskevaan päätöksentekoon on kuitenkin vaitettavan usein kaventunut keskusteuksi apsen oikeudesta päättää itsenäisesti hoidostaan, josta syystä apsen mieipiteiden ja näkemysten sevittäminen muissa hänen terveydenhuotoonsa iittyvissä kysymyksissä on jäänyt vähemmäe huomioe. 27, CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 26 Uudistettu Euroopan sosiaainen peruskirja tui Suomessa voimaan Vammaisia henkiöitä koskee erityisesti sen 15 artika, joka turvaa vammaisie henkiöie oikeuden itsenäisyyteen, sosiaaiseen integraatioon ja mahdoisuuteen osaistua yhteisöiseen eämään. 27 Poari, Lapsee on annettava mahdoisuus antaa paautetta hoidostaan sekä keskustea häntä hoitavan terveydenhuoon ammattiaisen kanssa. Lapsi tarvitsee myös riittävästi ymmärrettävää tietoa sekä kokemuksen siitä, että hänen näkemyksiään kuunneaan ja ne myös otetaan huomioon apsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lasten omia kokemuksia terveydenhuoostaan on sevitetty apsiasiavatuutetun kyseyssä, joka oi osa Euroopan neuvoston aajempaa kyseyä. Moemmat raportit ovat uettavissa apsiasiavatuutetun sivuia: Lasten kokemuksia terveydenhuoosta Euroopan neuvoston asten terveydenhuotoon iittyvän kyseyn Suomen raportti sekä Chid-friendy heath care: the views and experiences of chidren and young peope in Counci of Europe member States. 14

15 Lapsen oikeuksien komitea painottaa, että kaikia apsia on oikeus mahdoisimman hyvään terveyteen ja oikeus saada aadukasta terveyden- ja sairaudenhoitoa. LOS 24 artikassa säädetään apsen oikeudesta terveydenhuotopaveuihin 29 ja vastaavasti apsen oikeudesta sosiaaiturvaan säädetään LOS 26 artikassa. Vammaisten asten osata tämä tarkoittaa muun muassa apsen erityistarpeet huomioon ottavia sosiaai- ja terveydenhuotopaveuita, iikkumisen ja toiminnan esteettömyyttä sosiaai- ja terveydenhuoon yksiköissä sekä riittävää sosiaai- ja terveydenhuoon ammattihenkiöiden tietämystä ja kouutusta apsen vammaisuuteen iittyen. Lapsen oikeuksien komitea myös korostaa vammaisen apsen kanssa työskenteevien ammattiaisten yhteistyön tärkeyttä sekä moniammatiisen ähestymistavan merkitystä sosiaai- ja terveydenhuoossa. Suomen perustusain 19.3 :n mukaan jukisen vaan on turvattava jokaisee riittävät sosiaai- ja terveyspaveut. Lisäksi perustusain 22 vevoittaa jukisen vaan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen 30. Sosiaai- ja terveyspaveuiden saamisessa oikeuden vahvuutta kuvaa jako subjektiivisiin ja määrärahasidonnaisiin sekä kunnan vapaaehtoisesti järjestämiin paveuihin. Subjektiiviset oikeudet muodostavat paveun saajae vahvimman oikeuden, jooin säädetyn paveun järjestämiseen ei ähtökohtaisesti sisäy harkintaa. Määrärahasidonnaisten paveujen järjestäminen on sidottu sosiaai- ja terveydenhuoon erityisainsäädännöä kunnassa esiintyvään tarpeeseen. Kunnaa on määrärahasidonnaisten paveujen tarpeen suhteen sevittämisvastuu paveuiden sisäöstä ja aajuudesta kunnassa. Jos kunta taousarviosta päättäessään tietoisesti mitoittaa määrärahansa tiedossa oevaa tarvetta vähäisemmäksi, toimitaan vastoin perustusain 19.3 :n ja 22 :n asettamaa vevoitetta. 31 Vammaisten asten vanhemmat joutuvat käytännössä ottamaan pajon vastuuta apsensa sosiaai- ja terveydenhuoon sekä opetustoimen paveuiden koordinoinnista sekä tiedon väittämisestä eri viranomaistahojen väiä. Useia vanhemmia on myös huoi apsensa paveujen riittävyydestä sekä niiden tasa-arvoisesta saamisesta. Lapsen oikeuksien sopimus edeyttää riittävää, yksiöisten tarpeiden mukaista jukisen vaan tukea sekä tietoa paveuista vammaisten asten vanhemmie, jotta perheet seviäisivät arjen mukanaan tuomista haasteista 32. Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevissa päätemissä ja suosituksissa 33 on tuut esie huoi siitä, että paikaisviranomaisten vammaisten asten perheie järjestämät hyvinvointipaveut ovat eritasoisia ja -aatuisia eri puoia maata. Ongema johtuu osittain siitä, että kuntien käytössä oevat taoudeiset voimavarat ovat hyvin eriaiset ja myös siitä, että vammaisten asten avun tarpeita arvioidaan ja priorisoidaan eri tavoin eri aueia. Myös asten vanhemmat ovat oeet huoissaan aueeisesta epätasa-arvosta vammaisten asten akisääteisten paveuiden ja tukien saamisessa. Esimerkiksi Kivirannan ja Jokisen 34 tutkimuksessa iikuntavammaisten asten vanhemmat toivat esie, että eroja eri kuntamuotojen väiä oi muun muassa hoitotuen, omaishoitotuen ja vammaispaveuain mukaisten etuuksien myöntämisessä. Yhdenvertaisuuden vaatimus edeyttää viranomaisten ratkaisukäytännötä tiettyä yhteneväisyyttä ja ennustettavuutta paveuihin ja etuuksiin iittyen. Lapsen oikeudet kuuuvat jokaisee apsee Vaikka apsen oikeuksien yeissopimuksessa sekä 2 artikassa että 23 artikassa korostuvat vammaisten asten oikeudet, niiden huomioiminen ei kuitenkaan rajoitu näihin kahteen artikaan 29 LOS 24 artikan 1 kohdassa säädetään apsen oikeudesta terveydenhuotopaveuihin: Sopimusvatiot tunnustavat, että apsea on oikeus nauttia parhaasta mahdoisesta terveydentiasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista paveuista. Sopimusvatiot pyrkivät varmistamaan, ettei yksikään apsi joudu uopumaan oikeudestaan nauttia täaisista terveyspaveuista. 30 Perustusain 2 uku 22 : Perusoikeuksien turvaaminen. Jukisen vaan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 31 Pajukoski 2006, s CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet 33 CRC/C/15/Add ; CRC/C/FIN/CO/ Kohta Kiviranta & Jokinen 2003, s

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla 19.11.2015 Mikkeli Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa Merike Helander Lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander. lakimies, lapsiasivaltuutetun

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin

Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari Lapsella on oikeus leikkiin Esa Iivonen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen seminaari 12.9.2014 Lapsella on oikeus leikkiin Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsille tärkeät ihmisoikeudet. Sopimus hyväksyttiin

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Esa Iivonen (MLL) ja Kirsi Pollari (LSKL) Lapsen oikeuksien iltapäivä 8.11.2016 Tuumasta toimeen Sote- ja maakuntauudistuksen oikeudellinen lapsivaikutusten

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Pinninkatu 51, 33100 Tampere EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE Asia Lausunto hallituksen esityksestä 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon antaja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI

ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI ONGELMIA SOSIAALIPALVELUISSA OSAATKO OHJATA, TIEDÄTKÖ VELVOLLISUUTESI Vatakunnainen seminaari kotityöpaveuyrittäjie / -ammattiaisie 9.10.2013 Oavi Korteainen Sosiaai- ja potiasasiamies 2 KOTITYÖPALVELUJEN

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta!

Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Aikuinen hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Elinvoimainen kunta tarvitsee lapsia ja nuoria. Jokaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään kotona ja kotikunnassa, tässä ja

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta 1 2 Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta Petra Kouvonen Ohjelmajohtaja Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa -ohjelma (2013 2017), ITLA 3 Lapsen etu Lapsen etu toteutuu YK:n

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS, KEVÄT 2015 ERÄITÄ ASKARRUTTAVIA ASIOITA jos oppilaan huoltaja antaa luvan johonkin oppilaaseen liittyvään, onko oppilaalla sanavaltaa?

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander, lakimies 16.11.2015 2 YK:n yleissopimus lapsen

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys

Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys Esa Iivonen Twitter @EsaIivonen Miten kannatella lapset laman yli? Seminaari eduskunnassa lapsiperheköyhyydestä 8.3.2016 Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys Lapsiperheköyhyys perusoikeusja ihmisoikeusnäkökulmasta

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Lukuteorian kertausta ja syvennystä

Lukuteorian kertausta ja syvennystä Lukuteorian kertausta ja syvennystä Tehtäviä jaoisuudesta 1. Okoot a, b, c ja d kokonaisukuja, joie a c ja (a c) (ab + cd). Osoita, että (a c) (ad + bc).. Okoon n pariton positiivinen kokonaisuku. Osoita,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Esa Iivonen Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät Oulu. Lasten oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa

Esa Iivonen Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät Oulu. Lasten oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa Esa Iivonen Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 8.-9.2.2017 Oulu Lasten oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa Tärkeimmät oikeudet on kirjattu ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin Tärkeimmät oikeudet

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot