Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala"

Transkriptio

1 Toim. Anne Hujaa Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10

2 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Tiivistemä Sammandrag Lapsiasiavatuutetun esipuhe Johdanto Ihmisoikeudet kuuuvat kaikie I Kirsi Poari Miten vammaisuutta on määritety? Lapsen oikeuksien sopimus Lapsen etu yimpänä tavoitteena Lapsen oikeus osaistua ja tua kuuuksi Vammaisen apsen oikeus täysipainoiseen, hyvään eämään Vammaisen apsen oikeus kouunkäyntiin ja kouutukseen Vammaisten asten ja heidän perheidensä oikeus sosiaai- ja terveydenhoitopaveuihin Lapsen oikeudet kuuuvat jokaisee apsee Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10. Toimittaja Anne Hujaa Jukaisija Lapsiasiavatuutetun toimisto Vaasankatu 2, Jyväskyä Puhein: Faksi: Sähköposti: Taitto Workshop Päviä Oy Kannen kuva Coourbox ISSN-L ISSN (verkkojukaisu) ISBN (PDF) PDF jukaistu verkossa Korjattu pdf Miten oikeudet toteutuvat ja paveut toimivat vammaisten asten ja perheiden arjessa? Vanhemmita vaaditaan pajon Vanhemmie isää paveuohjausta sekä arjen tukea Kuntoutus- ja paveusuunnitemat eivät aina toteudu käytännössä Taoudeiseen tukeen pitkäjänteisyyttä ja ymmärrettävää viestintää Kuntoutuksessa pajon aueeista eriarvoisuutta Harrastuksista ioa apsen ja perheen arkeen Esteettömyydessä on vieä pajon tekemistä Lapsen oikeus avustajaan vaatii sekeytystä Vammaiset apset ja nuoret kohtaavat syrjintää Päivähoidossa on ammattitaitoa pumana henkiöstön vähyys Lähikouuperiaatteen vahvistuminen vaatii kouuyhteisön uudistumista Oppiashuoto tärkeä vammaisee apsee Peruskouun päätyttyä tarvitaan tukea itsenäistymiseen Miten uudistaa vammaispoitiikkaa apsen oikeuksien näkökumasta? Lainsäädäntö ja toimintakäytännöt sekeiksi Ikärajat apsen oikeuksien sopimuksen mukaiseksi Varhaista tukea apsee vahvistettava Perheie isää paveuohjausta Omaishoidon tukea kehitettävä Lainsäädäntö tukemaan apsen oikeutta eää vanhempiensa kanssa Vanhempien uupumusta ehkäistävä Esteetön toimintaympäristö tukemaan vammaisen apsen ja nuoren osaisuutta Vammaisten asten ja nuorten kokemustieto hyödyntämään paveuiden kehittämistä Ammattiaisten on tarpeen uudistaa omia asenteitaan Lisää vertaisryhmätoimintaa apsie ja nuorie Sairaaoista apsiystäväisiä Kuntapaveuissa erityisryhmät huomioon Tietopohja paremmaksi Lopuksi: apsinäkökuma on monen viranomaisen vastuua Lähteet Tiastotiedot

3 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10. Tiivistemä Lapsiasiavatuutetun toimisto on vuosina kartoittanut vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien asten oikeuksia ja seurannut vammaispoitiikan kehittymistä. Tämä työ on nyt koottu jukaisuksi, jossa injataan tuevaisuuden haasteita vammaisten asten oikeuksien kehittämiseksi ähituevaisuudessa. Tarkoituksena on antaa eväitä apsen oikeuksien vatavirtaistamiseen osaksi suomaaista vammaispoitiikkaa. Vammaisen apsen ja hänen perheensä arjen tuee oa hyvää apsiperheen arkea. Yhteiskunnassa on purettava niitä esteitä, joita vammaisea apsea on täysipainoisen eämän toteuttamiseksi. Paveut tuee järjestää sekeäksi kokonaisuudeksi, ja vanhempien tuee saada riittävä paveuohjaus. Omaishoidon tuesta tuee kehittää todeinen vaihtoehto vammaisten asten perheie. Yhteistyötä viranomaisten ja toimijoiden kesken tuee isätä. Sairaaoiden apsiystäväisyyttä tuee kehittää Lapsea on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin niin myös vammaisea apsea. Vammaisen apsen osaisuutta on vahvistettava, vammaisie apsie on uotava mahdoisuuksia antaa paautetta paveujen aadusta. Vammaisten asten oikeus tehdä kanteuja viranomaisten toiminnasta tuee turvata: apsia ja nuoria tuee oa käytössään enemmän heie ymmärrettävää tietoa oikeusturvastaan. Asiakkaiden ja potiaiden osaisuuden vahvistamisen tavat on myös ajatetava vammaisten asten ja nuorten kannata, jotta heidän kokemuksensa hyödynnetään paveuiden kehittämisessä. Vammaisia apsia koskeva ainsäädäntö on hajaaan eri aeissa. Lainsäädäntöä tueekin sekiyttää. Suunnitteia oeva kehitysvammaain ja vammaispaveuain yhdistäminen tuee toteuttaa pikaisesti, ja ohjauksea on sekiytettävä toimintakäytännöt yhteneväisiksi koko maassa. Lainsäädäntö tuee myös muuttaa apsen oikeuksien sopimuksen ikärajojen kanssa yhteneväiseksi sekä tehdä akiesitykseen apsivaikutusten arviointi. YK:n apsen oikeuksien komitea on toistuvasti edeyttänyt Suometa parempaa tiedonkeruuta ja tietojen jukaisua vammaisten asten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta. Vammaisia apsia ja nuoria koskevia tutkimuksia tuee tehdä säännöisesti, jotta vammaispoitiikan uudistustyö perustuisi nykyistä parempaan tietoon asten hyvinvoinnista. Avainsanat: Lapsen oikeudet, vammaisuus, vammaispoitiikka, vatavirtaistaminen, osaisuus, yhdenvertaisuus 3

4 Barn i behov av särskit stöd är i första hand barn. Barns rättigheter som en de av handikappoitiken. Barnombudsmannens byrås pubikationer 2011:10. Sammandrag Under åren har barnombudsmannens byrå utrett hurdana rättigheter barn med handikapp och barn i behov av särskit stöd har samt föjt med handikappoitikens utvecking. Utredningsarbetet har nu sammanstäts ti en pubikation där riktinjer dras upp för framtida utmaningar när det gäer att utvecka handikappade barns rättigheter inom den närmaste framtiden. Avsikten är att ge vägedning i hur barns rättigheter kan bi en integrerad de av den finändska handikappoitiken. Handikappade barn och deras famijer ska ha en bra vardag precis som aa andra barnfamijer. Samhäet bör avägsna de oägenheter som hindrar handikappade barn från att eva ett fuvärdigt iv. Tjänsterna bör arrangeras i tydiga heheter och förädrarna bör få tiräckig introduktion ti tjänsterna. Stödet för närståendevård bör utveckas ti ett verkigt aternativ för famijer med handikappade barn. Samarbetet mean myndigheter och oika aktörer borde förbättras. Sjukhusen borde bi mer barnväniga. Barn har rätt att påverka saker som gäer dem sjäva och det samma gäer även handikappade barn. Handikappade barns deaktighet bör stärkas och ikvä bör det skapas möjigheter för handikappade barn att ge respons om kvaiteten på tjänsterna. Handikappade barns rätt att framföra kagomå om myndigheternas agerande måste säkras, det vi säga barn och unga bör få begripig information om sin rättssäkerhet. Praxis när det gäer att stärka kundernas och patienternas deaktighet borde även inbegripa handikappade barns och ungas synpunkter för att på så sätt utnyttja deras erfarenheter då tjänsterna utveckas. Lagstiftningen som gäer handikappade barn är utspridd i oika agar. Lagstiftningen bör atså förtydigas. Panerna på att förena Lagen angående speciaomsorger om utveckingsstörda och Lagen om service och stöd på grund av handikapp bör genomföras i snabb takt och ikvä krävs kara anvisningar för att få enhetig praxis i hea andet. Lagstiftningen bör även ändras ti att vara förenhetiga med barnkonventionens ådersgränser samt i agförsaget äggas fram ett försag om bedömning av konsekvenserna för barn. FN:s barnrättskommitté har upprepade gånger förutsatt att Finand på ett bättre sätt samar och pubiceras information om hur de handikappade barnen mår och deras rättigheter tigodoses. Forskning med anknytning ti handikappade barn och unga bör utföras regebundet så att reformarbetet inom handikappoitiken skue bygga på information om barnens väbefinnande som är bättre än för närvarande. Nyckeord: Barnets rättigheter, handikapp, handikappoitik, integrering, deaktighet, jämighet 4

5 Lapsiasiavatuutetun esipuhe Suomaainen yhteiskunta on hijaeen oppimassa, että ihmisoikeudet kuuuvat myös vammaisie ihmisie. Lähivuosina Suomen vatio tuee ratifioimaan vuonna 2006 hyväksytyn YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksien sopimuksen. Mutta kuuuvatko yhtääiset ihmisoikeudet myös vammaisie apsie ei ae 18-vuotiaie? Tekemistä vieä riittää, siä tuoreissakin vammaispoitiikan asiakirjoissa asioita tarkasteaan ensisijaisesti aikuisnäkökumasta. Lapsiähtöinen arviointi on vähäistä eikä asten vanhempienkaan tarvitsemaa tukea aina asiakirjoissa muisteta. YK:n apsen oikeuksien sopimus kuitenkin hyväksyttiin jo yi 20 vuotta sitten. Sen mukaan kaikie apsie kuuuvat samat, yhdenvertaiset oikeudet. Tämän jukaisun tarkoituksena on antaa eväitä apsen oikeuksien vatavirtaistamiseen osaksi suomaaista vammaispoitiikkaa. YK:n apsen oikeuksien ja vammaisten oikeuksien sopimukset kukevat käsi kädessä. Vammainen apsi on ensisijaisesti apsi. Se tarkoittaa apsen oikeutta ikätason mukaiseen eämään, kaverisuhteisiin, epoon, eikkiin ja vapaa-aikaan sekä oikeutta kasvaa ja oppia omien yksiöisten kehitysedeytystensä mukaisesti. Vammainen apsi ei siis oe paveuiden, toimenpiteiden ja diagnoosien kohde vaan oman eämänsä aktiivinen toimija, jota aikuisten vevoisuus on tukea. Samaa apsea on oikeus erityiseen suojeuun sekä ensisijaisesti omien vanhempien huoenpitoon sekä kasvatukseen. Sevitystyö apsen oikeuksien näkökumasta vammaispoitiikkaan aoitettiin apsiasiavatuutetun toimistossa jo vuonna Yitarkastaja Satu Siitari teki kenttätyötä ja haastattei aan toimijoita. Tuntumaa vammaisten asten ja heidän perheidensä arkeen on saatu myös Vammaisten asten ja nuorten tukisäätiön yhteydessä (VAMLAS) toimivan YTRY -verkoston työhön osaistumaa. Verkostoon kuuuu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa toimivia järjestöjä. Vuonna 2010 yitarkastaja Anne Hujaa jatkoi sevitystä perehtymää vammaispoitiikan tuoreisiin injauksiin. Syksyä 2011 YTM, TtM Kirsi Poari kirjoitti ihmisoikeussopimus- ten sisätöä asten kannata kuvaavan osan. Tekstin toimitustyötä on eri vaiheissa tehnyt myös Tiinu Wuoio Medita Communications Oy:stä. Johtopäätöksiä on pohdittu apsiasiavatuutetun toimistossa yhteistyönä. Kartoitus on osoittanut, että vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien asten ja nuorten arkea kehystävä ainsäädäntö ja ohjeistus on hajanaista ja monimutkaista. Osaavia ammattiaisia on moneen tarpeeseen. Paveuiden kokonaisuuden hainta ja viestin vieminen ammattiaiseta toisee jää usein vanhempien tehtäväksi. Lapsen ja nuoren näkeminen kokonaisina ihmisinä arjen ioineen ja onnen aiheineen saattaa jäädä diagnoosien varjoon. Mieeeni on jäänyt eri tapaamisista vammaisen apsen vanhempien toteamus siitä, miten heidän on tukea saadakseen muistettava perustea kaikki se mihin apsi ei kykene. Lapsi tai nuori itse voi oa näissä tapaamisissa kuunteijana. Rakenna siinä sitten myönteistä minäkuvaa ja apsen vahvaa itsetuntoa, saattaa vanhempi oikeutetusti puuskahtaa. Lähikouuperiaatteen vahvistuminen Suomessa on myönteistä. Pajon on vieä tekemistä eriaisuuden hyväksymisen ja eriaisen oppimisen ymmärtämisen kanssa niin aikuisten kuin astenkin parissa. Vammaiset apset ja nuoret kokevat vieä syrjintää ja oudoksuntaa niin kouussa kuin vapaa-ajaakin. Tämän jukaisun tarkoituksena on out avata apsen oikeuksien sopimuksen merkitystä vammaispoitiikan kannata sekä arvioida paveuiden ja ainsäädännön ongemakohtia. Seuraavana askeena apsiasiavatuutetun toimiston työssä on sevittää vammaisten asten ja nuorten omia kokemuksia paveuiden ja arjen toimivuudesta. Yhteistyötä on tehty jo vuoden 2010 aikana Kuurojen Liiton kanssa. Kuuovammaisten asten näkemyksiä kartoittava sevitys jukaistaan akuvuodesta Suuret kiitokset jokaisee tämän jukaisun tekemiseen osaistuneee! Etenkin YTRY-verkoston jäsenten asiantuntemus on out toimistoemme suureksi avuksi. Huoeinen ukija ja kommentoija koko vamisteuprosessin ajan on out erikoissuunnitteija Erja Pietiäinen Kehitysvammaiitosta. Hänee erityiset kiitokset. Jyväskyässä Maria Kaisa Aua, apsiasiavatuutettu 5

6 1. Johdanto Suomaaisessa vammaispoitiikassa on tehty merkittäviä uudistuksia ja injauksia viimeisten 10 vuoden aikana. Näihin kuuuvat vationeuvoston seonteko eduskunnae vammaispoitiikasta 2006, haituksen vammaispoiittinen ohjema (Vampo ), vammaispaveuain uudistaminen sekä aki vammaisten henkiöiden tukkauspaveusta. Uudet injaukset perustuvat vammaisten yhtääisten ihmisoikeuksien, syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden ja osaisuuden periaatteie. Vationhainnossa kehittämistyö jatkuu edeeen tavoitteena yhdistetty vammaispaveuaki ja kehitysvammaaki. Aiempien ohjemien ja akien vamisteussa on arvioitu vain rajaisesti asten, nuorten ja perheiden paveuiden nykytiaa. Lapsen ihmisoikeuksien näkökumaa jatkovamisteussa sekä vammaispoiittisen ohjeman toimeenpanossa on tarpeen vahvistaa. Suomen eduskunta hyväksyi YK:n apsen oikeuksien yeissopimuksen vuonna 1991, ja sopimus on sen jäkeen vaikuttanut apsiasioiden ainsäädäntöön. Etenkin asten oikeus osaistua, vaikuttaa ja tua kuuuksi on vahvistunut. YK hyväksyi vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevan yeissopimuksen jouukuussa Suomi aekirjoitti sopimuksen vuonna 2007, mutta ratifiointi edeyttää vieä eräitä ainsäädännön muutoksia. Sopimus takaa vammaisie ihmisie samat oikeudet, joiden on jo aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa todettu kuuuvan kaikie ihmisie ikään, sukupuoeen, uskontoon tai kansaisuuteen katsomatta. Vammaisten asten ja nuorten osata tuee varmistaa, että kaikissa toiminnoissa noudatetaan apsen oikeuksien sopimusta ja vammaissopimusta ja muita ihmisoikeussopimuksia. Tästä syystä ainsäädäntöä ja käytäntöjä tuee tarkastea ihmisoikeusnäkökumasta. Merkittävimmät apsen oikeuksien sopimuksen periaatteet, jotka koskevat myös vammaista asta ovat: apsen oikeus erityiseen suojeuun ja tukeen haavoittuvan asemansa perusteea apsen edun asettaminen etusijae yhteiskunnaisessa päätöksenteossa apsen oikeus jäädä henkiin ja kehittyä yksiöisten edeytystensä mukaisesti apsen oikeus yhdenvertaiseen kohteuun vammaisuudestaan riippumatta apsen oikeus tua kuuuksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin apsen oikeus eää ensisijaisesti vanhempiensa kanssa jukisen vaan vevoisuus tukea vanhempia. Tämän jukaisun tarkoituksena on avata apsinäkökumaa vammaispoitiikkaan. Jukaisun toinen uku avaa keskeisten ihmisoikeussopimusten sisätöä. Komannessa uvussa arvioidaan vammaisten asten, nuorten ja perheiden arkea ja oikeuksien toteutumista. Nejännessä uvussa injataan suosituksia vammaispoitiikan uudistamiseksi apsinäkökumasta. Tässä jukaisussa käytetään pääasiassa termiä vammainen apsi, mutta myös erityistä tukea tarvitseva apsi sioin kun se tuntuu uontevata. Vammaisuuden käsitteen taustaa on käsitety uvussa 2. 6

7 Käsitteiden yksityiskohtaisempaa määritteyä ei oe katsottu tarpeeiseksi. Erityisen tuen käsitettä käytetään etenkin varhaiskasvatuksen ja kouun yhteydessä ja se on arkikäytössä aajempi kuin apsen vammaisuus. Rajojen vetäminen ei oe kuitenkaan aivan yksinkertaista. Lapsen vammaisuus tai erityisen tuen tarve voi oa taustataan hyvin monenaista: synnynnäistä, myöhemmää iää todettua tai tapaturmasta aiheutunutta. Sevityksen omassa on esitety saatavia oevia tiastoja vammaisista ja erityistä tukea tarvitsevista apsista. Aiempien ohjemien ja akien vamisteussa on arvioitu vain rajaisesti asten, nuorten ja perheiden paveuiden nykytiaa. Lapsen ihmisoikeuksien näkökumaa jatkovamisteussa sekä vammaispoiittisen ohjeman toimeenpanossa on tarpeen vahvistaa. Mikä on VAMPO? Vammaispoiittinen ohjema Vampo ( ) on ensimmäinen vatakunnainen ohjema vammaispoitiikasta Suomessa. Ohjema injaa vammaispoitiikan seuraavien vuosien keskeiset toimenpiteet. Tavoitteena on vammaispoitiikan vatavirtaistaminen ja tasaarvon edistäminen. Epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan ohjeman mukaan toimenpiteitä monea tasoa: itsenäisen eämän tukemisessa, yhteiskunnaisessa osaistumisessa, rakennetussa ympäristössä, iikennepaveuissa, kouutuksessa, työssä, terveydessä ja kuntoutuksessa, sosiaaiturvassa, turvaisuudessa, kuttuurissa ja vapaa-ajassa, moniperusteisen syrjinnän torjumisessa, tietojenkeruussa sekä kansainväisessä yhteistyössä. Ohjema käsitteee kuitenkin vain vähän nimenomaisesti vammaisten asten eämään iittyviä näkökohtia. Siksi on tärkeää, että apsen oikeudet otetaan huomioon vammaispoiittisen ohjeman toimeenpanossa. Lisätietoa vamposta: 7

8 2. Ihmisoikeudet kuuuvat kaikie Kirsi Poari Miten vammaisuutta on määritety? Vammaisuutta on perinteisesti tarkastetu ääketieteeisenä ja hoidoisena kysymyksenä tai sosiaaipoiittisena ongemana, johon yhteiskunta on vastannut yksiöön kohdistuvia toimenpiteiä. Vammainen ihminen on tuooin out ähinnä tarkasteun kohteena eikä päätöksiä tekevänä subjektina ja toimijana. 1 Toinen ähtökohta vammaisuuden tarkasteuun on vammaisuuden ymmärtäminen yhteiskunnan rakenteista johtuvaksi vammaisten ihmisten eriarvoistumiseksi. Vammaisuus ei täöin määrity yksiön ominaisuuksien, kuten esimerkiksi diagnoosin perusteea, vaan määritteyn fokus on yksiön toimijuudessa ja osaistumisenmahdoisuuksissa yhteiskunnassa. 2 Näkökuma tuee esiin myös YK:n apsen oikeuksien komitean yeisessä huomautuksessa vammaisten asten oikeuksista jäsenvatioie. Komitea korostaa, että vammaisten asten rajoitteena ja esteenä ei oe vamma itsessään, vaan pikemminkin eriaisten sosiaaisten, asenteeisten ja fyysisten esteiden kokonaisuus, jonka apset jokapäiväisessä eämässään joutuvat kohtaamaan 3. Parina viime vuosikymmenenä ihmisoikeusnäkökuman vahvistumisen myötä vammaisuutta tarkasteaan yhä enemmän oikeudeisesta näkökumasta. Vammaisten henkiöiden oikeuksien painottaminen on siirtänyt vammaispoitiikan painopisteen toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kaikia ihmisiä on yhdenvertaiset mahdoisuudet eää ja toimia yhteiskunnassa. 4 Useissa tutkimuksissa on tuotu esie huoi siitä, että vammaiset apset tuevat kahteen kertaan marginaisoiduiksi. Vammaiset ihmiset vähemmistönä yhteiskunnassamme joutuvat hepommin syrjityksi ja vastaavasti apset ovat ryhmä, joiden ääni hukkuu hepommin aikuisten mieipiteiden ae. Lasten oikeudet ovat usein käytännössä toissijaisia aikuisten oikeuksiin nähden. Lasten osaistuminen ja heidän mieipiteidensä kuueminen ja huomioon ottaminen on vättämätöntä, siä apsuus ei oe apsie annettu vamis oosuhde tai tia, vaan myös apset toiminnaaan vaikuttavat siihen 5. Vammaisten asten kohdaa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että paveujärjestemiä ja tukitoimia suunnitetaessa tuee ottaa huomioon asten ja perheiden yksiöiset eämäntianteet. Lapsen vammaisuus ei oe seainen yhteinen nimittäjä, joka oikeuttaisi käsitteemään perheitä yhtenä homogeenisena ryhmänä, joa on yhteiset ominaisuudet, tarpeet ja oosuhteet 6. Myöskään vammaiset apset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa kaikki tarvitsisivat samanaista apua. Jokaisea apsea on omat yksiöiset tarpeensa, mahdoisuutensa ja toiveensa. Näiden sevittämiseksi myös vammaisea apsea tuee oa tiaisuus osaistua häntä koskevien paveuiden suunnitteuun sekä vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin. Lapsen etua ei voida vain oettaa ja aikaisempaan tietoon pohjautuen pääteä, vaan se öydetään asta itseään kuunneen 7. 1 Vahva pohja osaisuudee ja yhdenvertaisuudee. Suomen vammaispoiittinen ohjema VAMPO Sosiaai- ja terveysministeriön jukaisuja 2010:4; Konttinen 2007, Konttinen 2007, s CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 4 Vahva pohja osaisuudee ja yhdenvertaisuudee. Suomen vammaispoiittinen ohjema VAMPO Sosiaai- ja terveysministeriön jukaisuja 2010:4. 5 Aanen 2001, s Mattus 2001, s Vehkakoski, s

9 Lapsen oikeuksien sopimus Yhdistyneiden Kansakuntien apsen oikeuksien yeissopimus (LOS) on apsen oikeuksia säänteevä kansainväinen sopimus, joka hyväksyttiin YK:n yeiskokouksessa ja tui Suomen osata voimaan (SopS 59 60/1991). Lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu apsen kannata keskeiset ihmisoikeudet. Ihmisoikeussopimuksena se on varsin aaja ja kattava, ja sitä pidetään tärkeimpänä asten ihmisoikeuksia koskevana sopimuksena. Lapsen oikeuksien yeissopimus on Geneven sopimuksen jäkeen maaiman toiseksi aajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen ukopuoea ovat ainoastaan Yhdysvaat ja Somaia. 8 Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia ae 18-vuotiaita. Sopimus on yeisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikia apsia pitäisi oa ihonväriin, sukupuoeen, kieeen, uskontoon, poiittisiin mieipiteisiin, kansaisuuteen, etniseen tai sosiaaiseen akuperään, varaisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään katsomatta (LOS 2 artika). Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista vavoo YK:n apsen oikeuksien komitea (Committee on the Rights of the Chid, CRC), joe apsen oikeuksien sopimukseen iittyneet maat ovat sitoutuneet antamaan maakohtaisen raportin kahden vuoden kuuttua iittymisestään ja sen jäkeen viiden vuoden väein. Suomi on jättänyt nejännen määräporttinsa 2008, joka käsitetiin komiteassa akuvuodesta Lapsen oikeuksien komitean tehtävänä on tehdä päätemiä apsen oikeuksien toteutumisesta sekä antaa huomautuksia sekä suosituksia jäsenvatioie maakohtaisten raporttien perusteea. Jäsenvatiot vastaavat suosituksiin ja huomautuksiin komiteae seuraavan maaraporttinsa yhteydessä. Komitea myös vamisteee yeisiä huomautuksia sopimuksen tukintaohjeiksi. Komitea on istunnossaan antanut yeisen huomautuksen vammaisten asten oikeuksista. Asiakirja on käännetty suomeksi ja on sivua Lapsiasiavatuutettu on itsenäinen vation viranomainen, jonka työn perusta on YK:n apsen oikeuksien sopimuksessa. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista apsiasiavatuutettu arvioi ja edistää yeiseä yhteiskuntapoitiikan ja ainsäädännön tasoa. Lapsiasiavatuutettu antoi 2011 ensimmäisen kerran YK:n apsen oikeuksien komiteae oman arvionsa apsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa 9. Lapsiasiavatuutetun raportti täydensi Suomen vation komiteae vuonna 2008 antamaa nejättä määräaikaisraporttia. Lapsen oikeuksien komitea antoi Suomea koskevat päätemänsä Suomen nejännen määräaikaisraportin perusteea 10. Päätemissä oi useita suosituksia siitä, miten vammaisten asten oikeuksien toteutumista Suomessa tuisi parantaa. Komitean päätemiä vammaisten asten osata käsiteään tarkemmin seuraavissa uvuissa. 8 Myös muissa ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet koskevat apsia. Merkittäviä täaisia kansainväisiä ihmisoikeussopimuksia ovat esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (63/1999), uudistettu Euroopan sosiaainen peruskirja (80/2002), kansaaisoikeuksia ja poiittisia oikeuksia koskeva yeissopimus (KP-sopimus, 108A/1976), taoudeisia, sosiaaisia ja sivistykseisiä oikeuksia koskeva yeissopimus (TSS-sopimus, 6/1976) sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yeissopimus (68/1986). 9 Raportti on jukaistu apsiasiavatuutetun sivuia ja saatavissa: id=52437&foderid= &name=dlfe pdf Raportissa apsiasiavatuutettu antoi suositukset iittyen vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asten tianteeseen Suomessa: a) Suomen haituksen tuee isätä kaikkien opettajien vamiutta opettaa myös vammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia apsia. b) Suomen haituksen tuee vatavirtaistaa apsen oikeudet vammaispoitiikkaan. c) Suomen haituksen tuee varmistaa, että kaikenikäisie vammaisie apsie ja heidän perheieen tarjotaan paveuohjausta ja riittävästi tukea kotiin. d) Suomen haituksen tuee varmistaa, että myös kehitysvammaiset saavat tarpeidensa mukaisia paveuita, kun heidät sijoitetaan kodin ukopuoee. 10 CRC/C/FIN/CO/4. YK:n apsen oikeuksien komitean suositukset Suomee

10 Lapsen etu yimpänä tavoitteena Lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on turvata jokaisen apsen oikeus täysipainoiseen apsuuteen sekä kasvuun ja kehitykseen. Sopimuksessa korostetaan myös vammaisen apsen yhdenvertaista oikeutta osaistumiseen: vammainen apsi ei oe yksinomaan paveuiden kohde vaan oman eämänsä aktiivinen toimija ja samaa häneä on oikeus erityiseen suojeuun. Vammaisen apsen oikeus on ensisijaisesti oa apsi, joa on ikätovereittensa kanssa tasavertainen mahdoisuus eikkiin, kaverisuhteisiin, kouunkäyntiin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuspoiittiset tavoitteet voidaan tiivistää komeksi periaatteeksi, jotka ovat apsen suojeu (protection), huoenpito (provision) sekä osaistumisoikeus (participation). Lapsea on siis oikeus erityiseen suojeuun ja hoivaan sekä riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. Lapsea on myös oikeus osaistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. LOS 12 artikan mukaisesti jäsenvatioiden on taattava apsee, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä oikeuden imaista nämä näkemyksensä kaikissa asta koskevissa asioissa ja apsen näkemykset on otettava myös päätöksenteossa huomioon. LOS 3 artikan mukainen apsen etu on asetettu yimmäksi tavoitteeksi ja koko sopimuksen äpikukevaksi punaiseksi angaksi. Se uo vevoitteet myös viranomaistoimintaan. LOS 3 artikan 1. kohdassa säädetään: Kaikissa jukisen tai yksityisen sosiaaihuoon, tuomioistuinten, haintoviranomaisten tai ainsäädäntöeimien toimissa, jotka koskevat apsia, on ensisijaisesti otettava huomioon apsen etu. Viranomaisten on siis tehtävä apsia koskevat ratkaisunsa apsen edun näkökumasta ja myös kyettävä perusteemaan päätöksensä sen mukaisesti. Lapsen oikeuksien komitean mukaan LOS 3 artikan tuisi muodostaa perusta myös vammaisie apsie suunnatuissa paveuissa, kuten kaikissa muissakin vammaisia apsia koskevissa viranomaistoimissa. 11 Sama vevoite sisätyy YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksien yeissopimukseen, jonka Suomi on aekirjoittanut mutta ei vieä ratifioinut 12. Sopimuksen 7 artikan 2. kohdassa todetaan, että kaikissa vammaisia apsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon apsen etu. Lapsen edun määrittey iittyy kiinteästi apsen oikeuksien sopimuksen muihin periaatteisiin. Lapsen etu, apsen osaistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon sekä apsen suojeeminen ja huoenpito ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja samaa ne kiinnittyvät myös yhteiskunnan arvoihin ja arvostuksiin. LOS 18 artikan mukaan vanhemmia on ensisijainen ja yhteinen vastuu apsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Tässä tehtävässään vanhempien tuee toimia apsen edun mukaisesti. Sopimus vevoittaa jäsenvatioita tukemaan vanhempia kasvatustehtävässään sekä LOS 5 artikan mukaisesti kunnioittamaan vanhempien vastuuta, oikeuksia ja vevoisuuksia apsensa kasvatuksessa. Suomen perustusain 19.3 :n mukaan jukisen vaan on tuettava perheen ja muiden apsen huoenpidosta vastaavien mahdoisuuksia turvata apsen hyvinvointi ja yksiöinen kasvu. Vammaisten asten osata apsen oikeuksien komitea korostaa apsen omaa perheympäristöä parhaana hoitopaikkana vammaisee apsee. Komitean mukaan tämän toteutumiseksi vammaisten asten perheet tarvitsevat yhteiskunnata riittävästi tukea ja apua. Yeisessä huomautuksessaan jäsenvatioie 13 komitea on tuonut esie huoensa vammaisten asten sijoittamisesta hoitoaitoksiin. Komitea on kehottanut jäsenvatioitaan turvautumaan aitoshoitoon sijoittamiseen vasta viimeisenä vaihtoehtona ja sioinkin, jos se on ehdottoman vättämätöntä ja apsen edun mukaista. Ensisijaisesti tuisi suosia perhehoitotyyppistä sijaishuotoa. Komitean mukaan jo oemassa oevaa aitoshoitoa tuisi uudistaa niin, että painopiste oisi pienissä, apsen oikeudet ja tarpeet huomioon ottavissa asuntoatyyppisissä ratkaisuissa. Komitea painottaa myös tehokasta tarkastus- ja vavontajärjestemää oemassa oevan aitoshoidon asianmukaisuuden varmistamiseksi. 11 Lapsen oikeuksien komitean päätemissä Suomee tuodaan esie, ettei Suomen ainsäädännössä kattavasti viitata apsen etuun ja ettei tätä periaatetta riittävästi ymmärretä ja oteta huomioon apsia koskevassa päätöksenteossa. CRC/GC/FIN/CO/ Kohta 26 ja Lapsen oikeuksien komitea kiirehtii Suomen vatioe antamissaan päätemissä Suomea ratifioimaan YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevan yeissopimuksen. CRC/C/FIN/CO/ Kohta CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. get_fie?p id=52437&foderid= &name=dlfe pdf 10

11 Lapsen oikeus osaistua ja tua kuuuksi Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikan mukaan jokaisea apsea on oikeus imaista näkemyksensä häntä koskevassa asiassa. Tämä on yksi sopimuksen perusarvoista. Sopimus myös vevoittaa ottamaan apsen mieipiteet huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen oikeuksien komitea on määriteyt 12 artikan yhdeksi sopimuksen nejästä yeisperiaatteesta. Se merkitsee sitä, että 12 artikan mukainen sääntey tuee ottaa huomioon, kun tukitaan tai pannaan täytäntöön muita sopimuksen oikeuksia. Sopimuksen yeisperiaatteita ovat LOS 12 artikan isäksi oikeus syrjimättömyyteen, oikeus eämään ja kehittymiseen sekä edeä mainittu apsen edun ensisijaisuus. Lapsen oikeuksien yeissopimuksen 12 artikassa säädetään: 1. Sopimusvatiot takaavat apsee, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti imaista nämä näkemyksensä kaikissa asta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon apsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2. Tämän toteuttamiseksi apsee on annettava erityisesti mahdoisuus tua kuuuksi häntä koskevissa oikeudeisissa ja hainnoisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimieimen väitykseä kansaisen ainsäädännön menetteytapojen mukaisesti. LOS 12 artikassa ei varsinaisesti käytetä käsitettä osaistuminen, mutta apsen oikeuksien komitean mukaan säädöksessä on sisäöisesti kysymys osaistumisen oikeudesta 14. Lapsen osaistuminen on siis apsen oikeutta imaista näkemyksensä vapaasti itseään koskevissa asioissa. Osaistuminen tarkoittaa myös sitä, että aikuisten tuisi ottaa huomioon asten mieipiteet päätöksenteossa, poitiikan ja yhteiskunnaisten toimenpiteiden suunnitteussa sekä ainsäädännössä. Osaistuminen on ymmärrettävä apsen ja aikuisen väiseksi vuoropuheuiseksi ähtökohdaksi. Kyse ei oe vain hetkeisestä teosta vaan prosessista, jonka myötä menetteytapoja ja toimenpiteitä asta koskevissa asioissa voitaisiin kehittää. Lapsen kuuemisen tärkeys tuee esiin myös perustusaissa, jonka 6.3 :n mukaan apsia on kohdetava tasa-arvoisesti yksiöinä ja heidän tuee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. YK:n vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevassa yeissopimuksessa säädetään vammaisten asten osaistumisen oikeudesta (7 artikan 3 kohta). Artikan mukaan sopimuspuoet varmistavat, että vammaisia apsia on oikeus vapaasti imaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksieen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden asten kanssa, ja että heiä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi 15. Säädöksessä ei korostu ainoastaan asten yhdenvertainen oikeus näkemystensä imaisijoina suhteessa aikuisiin vaan myös vammaisten asten yhdenvertainen oikeus tuoda mieipiteitään esie suhteessa ikätovereihin. Lapsen oikeuksien komitea on painottanut, että apsen kuuemisen toteuttamisessa ähtökohtana ja oetusarvona on uottamus apsen kyvykkyyteen imaista mieipiteensä häntä koskevassa asiassa. Komitea on imaissut huoensa siitä, että varsinkin pienten asten sekä niiden asten osata, joia on esimerkiksi vammansa vuoksi vaikeuksia imaista mieipiteensä, osaistumisenoikeus ei jäsenvatioissa täysin toteudu CRC/C/GC/12. Yeinen huomautus nro 12 (2009). Lapsen oikeus tua kuuuksi. apset_nuoret_perheet/apsenoikeudet/crc_genera_comment_no_12_juk.pdf 15 YK:n yeissopimus vammaisten henkiöiden oikeuksista ja sopimuksen vainnainen pöytäkirja. Suomen YK-iitto: sekä enabe/rights/ahc8adart.htm 16 Lapsen oikeuksien komitea on esittänyt päätemissään Suomen vatioe huoensa siitä, ettei vammaisten asten oikeus tua kuuuksi toteudu asianmukaisesti. CRC/C/FIN/CO/ Kohta

12 Komitea tuo esie, että tutkimusten mukaan jo hyvinkin pienet apset kykenevät imaisemaan näkemyksensä, kunhan aikuiset osaavat vaita sopivan keinon tai viestintätavan apsen imaisue. Myös niiden asten, jotka vammansa vuoksi tarvitsevat erityisiä kommunikaatioväineitä tai tukkipaveuita, tarpeet tuee ottaa huomioon. 17 Tähän iittyy oeeisesti myös Suomen perustusain 17, jonka mukaan viittomakietä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tukitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan aia. Koska apsen etu on yeissopimuksessa asetettu yimmäksi tavoitteeksi, tuee sopimuksen muita tavoitteita ja niiden toteutumista arvioida apsen edun näkökumasta. Lapsen edun toteuttamisessa apsen huoenpidon tai suojeun tarve voi joissain tianteissa rajoittaa apsen LOS 12 artikan mukaista osaistumisoikeutta ja esimerkiksi ohittaa apsen määräämisoikeuden häntä koskevissa oikeudeisissa kysymyksissä. Lapsen oikeuksien sopimus edeyttää, että apsea on oikeus saada turvaa, huoenpitoa ja ohjausta aikuisita päätöksentekotianteissa, jotka ovat hänee haastavia. Vaikka aikuinen tekisikin päätöksen apsen puoesta, asta tuee kuitenkin kuunnea ja hänen mieipiteensä tuee ottaa huomioon hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavasti. YK:n apsen oikeuksien sopimuksen 23 artika vammaisen apsen asemasta 1. Sopimusvatiot tunnustavat, että henkisesti tai ruumiiisesti vammaisen apsen tuisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä eämästä ooissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseuottamusta ja hepottavat apsen aktiivista osaistumista yhteisönsä toimintaan. 2. Sopimusvatiot tunnustavat vammaisen apsen oikeuden saada erikoishoitoa sekä rohkaisevat ja varmistavat avun uottamisen käytettävissä oevien voimavarojensa mukaisesti siihen oikeutettuihin apsiin sekä heidän hoidostaan vastaaviin henkiöihin, sioin kun apua on haettu ja kun se sovetuu apsen tianteeseen ja hänen vanhempiensa tai muiden hoitajiensa oosuhteisiin. 3. Tunnustaen vammaisen apsen erityistarpeet tämän artikan 2 kappaeen määräysten mukaista apua on annettava tarvittaessa kiinnittäen huomiota vanhempien tai apsen muiden hoitajien varaisuuteen. Apu on suunnitetava varmistamaan vammaisen apsen mahdoisuus kouunkäyntiin, kouutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspaveuihin, ammattikouutukseen ja virkistystoimintaan siten, että apsi sopeutuu mahdoisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan ja että hän saavuttaa mahdoisimman korkean yksiökohtaisen kehitystason, sivistykseinen ja henkinen mukaan uettuina. 4. Sopimusvatiot edistävät kansainväisen yhteistyön hengessä asianmukaista terveydenhoitoa sekä vammaisten asten ääketieteeistä, psykoogista ja toiminnaista hoitoa sekä yeissivistävää ja ammattikouutusta koskevan tiedon vaihtoa, mukaan ukien myös tietojen evittäminen ja saanti. Tavoitteena on auttaa sopimusvatioita parantamaan vamiuksiaan ja taitojaan sekä aajentamaan kokemuksiaan näiä aoia. Tässä on erityistä huomiota kiinnitettävä kehitysmaiden tarpeisiin. 17 CRC/C/GC/12. Yeinen huomautus nro 12 (2009). Lapsen oikeus tua kuuuksi. 12

13 Vammaisen apsen oikeus täysipainoiseen, hyvään eämään Lapsen oikeuksien yeissopimukseen sisätyy 23 artika, jossa eriisesti tunnustetaan vammaisen apsen oikeudet. Artikassa on asetettu tavoitteeksi vammaisen apsen oikeus ja mahdoisuus täysipainoiseen, hyvään eämään ooissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseuottamusta ja hepottavat aktiivista osaistumista yhteisön toimintaan. Sopimuksen 23 artikan 1 kohdan ydinajatus on se, että vammaisten asten tuisi oa osaisina kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa 18. Ajatus on ausuttu myös vammaisten henkiöiden oikeuksia koskevan sopimuksen 7 artikan 1 kohdassa, jossa säädetään, että vammaisten asten tuee voida nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden asten kanssa 19. Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artika on 23 artikan rinnaa tärkeä säädös koskien erityisesti vammaisen apsen oikeuksia. LOS 2 artika vaatii sopimusvatioita huoehtimaan siitä, että kaikki niiden oikeudenkäyttöaueea oevat apset voivat nauttia sopimuksen oikeuksista iman minkäänaista syrjintää. Artikassa on erikseen yhtenä kieettynä syrjintäperusteena mainittu vammaisuus. Myös Suomen perustusain 6 :n, yhdenvertaisuussäännöksen, 3 momentissa taataan apsie tasa-arvoinen kohteu yksiöinä ja 2 momentissa säädetään, ettei ketään saa iman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan muun muassa iän tai vammaisuuden perusteea. Vammaisten asten osata yhdenvertaisuus edeyttää ensinnäkin sitä, että apset ovat tasa-arvoisessa asemassa aikuisiin nähden ja myös sitä, että vammaista asta tuee kohdea yhdenvertaisesti suhteessa muihin apsiin. Yhdenvertaisuussäännöksessä korostuu myös apsen huomioiminen yksiönä. Viranomaistoiminnassa se merkitsee sitä, että kunkin apsen erityistarpeet ja tapaukseen iittyvät oosuhteet on otettava huomioon ratkaisuja tehtäessä. 20 Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikaan iittyen apsen oikeuksien komitea on Suomee antamassaan viimeisimmässä päätemäasiakirjassaan esittänyt huoensa siitä, että vammaisia apsia syrjitään Suomessa ja kehottanut Suomen vatiota tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja. 21 Lapsen oikeuksien sopimuksen 23 artikan 2 kohdan mukaan sopimusvatiot tunnustavat vammaisen apsen oikeuden apsen tarpeisiin iittyvään asianmukaiseen erikoishoitoon. Lapsen oikeuksien komitean huomautuksessa korostetaan, että hoito ja apu on suunnitetava siten, että vammaisia apsia on hyvät mahdoisuudet kouunkäyntiin, kouutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspaveuihin, ammattikouutukseen ja virkistystoimintaan 22. Vammaisen apsen oikeus kouunkäyntiin ja kouutukseen Kouunkäynnin ja kouutuksen osata apsen oikeuksien komitea on huomautuksessaan 23 korostanut, että vammaisee apsee annettavan kouutuksen tuee vahvistaa apsen itsetuntoa ja itseuottamusta. Lapsea on oikeus kokea, että häntä kunnioitetaan ja hänen ihmisoikeutensa tunnustetaan. Lapsen oikeuksien komitea painottaa inkuusioperiaatteen mukaista kouutusta, jonka tuisi vahvistaa ja tukea vammaisen apsen yhteenkuuuvuutta ikätovereidensa sekä oman yhteisönsä kanssa. Jotta kouutus kykenisi antamaan vammaisee apsee onnistumisen, menestymisen ja asioidenhainnan kokemuksia, tuisi kiinnittää huomiota erityisesti kouurakennusten esteettömyyteen, oppimisympäristöön ja -strategioihin, opetusmenetemiin ja -väineisiin sekä opettajien kouutukseen CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 19 YK:n yeissopimus vammaisten henkiöiden oikeuksista ja sopimuksen vainnainen pöytäkirja. Suomen YK-iitto: sekä 20 Hakaehto-Wainio CRC/C/FIN/CO/ Kohta 24 ja CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 23 CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 24 Komitea on esittänyt huoensa päätemissään Suomen vatioe siitä, ettei opettajia kouuteta riittävästi työskenteemään vammaisten asten kanssa eivätkä vammaisten asten perheet saa riittävää, hyvänaatuista ja ajantasaista tukea tai opetuksen ohjausta astensa kuntouttamisen tueksi. CRC/C/FIN/CO/ Kohta 39 ja

14 Vammaisen apsen kouunkäynnin oennaisia edeytyksiä ovat myös riittävä henkiökohtainen apu sekä apsen mahdoisuus asianmukaisiin kommunikaatioväineisiin ja -keinoihin. Lapsen oikeuksien komitea isäksi painottaa, että vertaistuea on tärkeä merkitys vammaisen apsen eämässä ja vertaistuen toteutumista tuisi edistää kaikin keinoin myös kouussa ja opiskeussa. Korostaessaan inkuusioperiaatetta opetuksessa apsen oikeuksien komitea 25 tuo painokkaasti esie, ettei vammaista asta tue sijoittaa yeisopetukseen iman hänen erityistarpeidensa huomioimista. Vammaisee apsee tuee turvata kouunkäyntiin ja opiskeuun asianmukaiset paveut sekä riittävä tuki. Perusähtökohdataan inkusiivinen opetus tarkoittaa arvoja, periaatteita ja käytäntöjä, joiden avua kaikki oppiaat saavat mieekästä ja aadukasta opetusta ja jossa huomioidaan kaikkien oppiaiden moninaiset oppimisoosuhteet ja -vaatimukset. Inkuusioon iittyy keskeisesti ajatus osaistumisen vahvistamisesta. Osaistuminen merkitsee myös sitä, että asten omia kokemuksia, mieipiteitä ja näkemyksiä kouusta ja oppimisesta tuee kuua ja niitä tarvitaan kouutyöskenteyn kehittämiseksi ja parantamiseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostetaan vammaisten asten oikeutta opiskeuun ja ammatiiseen kouutukseen (LOS 23 artika 3 kohta). Asian merkitys tunnustetaan myös Uudistetussa Euroopan sosiaaisessa peruskirjassa 26, jonka 15 artikassa säädetään vammaisten henkiöiden oikeudesta saada ohjausta, kouutusta ja ammatiista kouutusta yeisten järjestemien puitteissa aina, kun se on mahdoista tai, sioin kun se ei oe mahdoista, asiaan erikoistuneiden jukisten tai yksityisten organisaatioiden avua. Vammaisten asten itsenäisyyden ja osaistumisen oikeuden kannata on tärkeää, että toisen asteen opiskeumahdoisuudet ovat yhtä aia saavutettavissa ja moninaiset kuin heidän ikätovereiaan. Lisäksi vammaisee apsee tuee turvata hänen tarvitsemansa yksiöinen tuki opiskeussa. Vammaisten asten ja heidän perheidensä oikeus sosiaai- ja terveydenhoitopaveuihin Lapsen oikeuksien sopimuksessa osaistumisen oikeus kytkeytyy tiiviisti apsen hyvän eämän määritteyyn. Sopimus vevoittaa aikuisia ottamaan sevää asten ja nuorten mieipiteistä sekä ottamaan ne huomioon päätöksissä apsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämä on myös apsiystäväisen terveydenhuoon perusta: mitä paremmin aikuiset ovat periä asten ja nuorten kokemuksista ja näkökumista, sitä aadukkaampia paveuita ja parempaa tukea he myös osaavat antaa apsie. Lapsen oikeuksien sopimuksen vevoitteet on otettu huomioon terveydenhuoossa erityisesti potiaan asemasta ja oikeuksista annetun ain 7 :ssä, jossa säädetään aaikäisen itsemääräämisoikeudesta. Terveydenhuoossa apsen oikeus osaistua itseään koskevaan päätöksentekoon on kuitenkin vaitettavan usein kaventunut keskusteuksi apsen oikeudesta päättää itsenäisesti hoidostaan, josta syystä apsen mieipiteiden ja näkemysten sevittäminen muissa hänen terveydenhuotoonsa iittyvissä kysymyksissä on jäänyt vähemmäe huomioe. 27, CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet. 26 Uudistettu Euroopan sosiaainen peruskirja tui Suomessa voimaan Vammaisia henkiöitä koskee erityisesti sen 15 artika, joka turvaa vammaisie henkiöie oikeuden itsenäisyyteen, sosiaaiseen integraatioon ja mahdoisuuteen osaistua yhteisöiseen eämään. 27 Poari, Lapsee on annettava mahdoisuus antaa paautetta hoidostaan sekä keskustea häntä hoitavan terveydenhuoon ammattiaisen kanssa. Lapsi tarvitsee myös riittävästi ymmärrettävää tietoa sekä kokemuksen siitä, että hänen näkemyksiään kuunneaan ja ne myös otetaan huomioon apsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lasten omia kokemuksia terveydenhuoostaan on sevitetty apsiasiavatuutetun kyseyssä, joka oi osa Euroopan neuvoston aajempaa kyseyä. Moemmat raportit ovat uettavissa apsiasiavatuutetun sivuia: Lasten kokemuksia terveydenhuoosta Euroopan neuvoston asten terveydenhuotoon iittyvän kyseyn Suomen raportti sekä Chid-friendy heath care: the views and experiences of chidren and young peope in Counci of Europe member States. 14

15 Lapsen oikeuksien komitea painottaa, että kaikia apsia on oikeus mahdoisimman hyvään terveyteen ja oikeus saada aadukasta terveyden- ja sairaudenhoitoa. LOS 24 artikassa säädetään apsen oikeudesta terveydenhuotopaveuihin 29 ja vastaavasti apsen oikeudesta sosiaaiturvaan säädetään LOS 26 artikassa. Vammaisten asten osata tämä tarkoittaa muun muassa apsen erityistarpeet huomioon ottavia sosiaai- ja terveydenhuotopaveuita, iikkumisen ja toiminnan esteettömyyttä sosiaai- ja terveydenhuoon yksiköissä sekä riittävää sosiaai- ja terveydenhuoon ammattihenkiöiden tietämystä ja kouutusta apsen vammaisuuteen iittyen. Lapsen oikeuksien komitea myös korostaa vammaisen apsen kanssa työskenteevien ammattiaisten yhteistyön tärkeyttä sekä moniammatiisen ähestymistavan merkitystä sosiaai- ja terveydenhuoossa. Suomen perustusain 19.3 :n mukaan jukisen vaan on turvattava jokaisee riittävät sosiaai- ja terveyspaveut. Lisäksi perustusain 22 vevoittaa jukisen vaan turvaamaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen 30. Sosiaai- ja terveyspaveuiden saamisessa oikeuden vahvuutta kuvaa jako subjektiivisiin ja määrärahasidonnaisiin sekä kunnan vapaaehtoisesti järjestämiin paveuihin. Subjektiiviset oikeudet muodostavat paveun saajae vahvimman oikeuden, jooin säädetyn paveun järjestämiseen ei ähtökohtaisesti sisäy harkintaa. Määrärahasidonnaisten paveujen järjestäminen on sidottu sosiaai- ja terveydenhuoon erityisainsäädännöä kunnassa esiintyvään tarpeeseen. Kunnaa on määrärahasidonnaisten paveujen tarpeen suhteen sevittämisvastuu paveuiden sisäöstä ja aajuudesta kunnassa. Jos kunta taousarviosta päättäessään tietoisesti mitoittaa määrärahansa tiedossa oevaa tarvetta vähäisemmäksi, toimitaan vastoin perustusain 19.3 :n ja 22 :n asettamaa vevoitetta. 31 Vammaisten asten vanhemmat joutuvat käytännössä ottamaan pajon vastuuta apsensa sosiaai- ja terveydenhuoon sekä opetustoimen paveuiden koordinoinnista sekä tiedon väittämisestä eri viranomaistahojen väiä. Useia vanhemmia on myös huoi apsensa paveujen riittävyydestä sekä niiden tasa-arvoisesta saamisesta. Lapsen oikeuksien sopimus edeyttää riittävää, yksiöisten tarpeiden mukaista jukisen vaan tukea sekä tietoa paveuista vammaisten asten vanhemmie, jotta perheet seviäisivät arjen mukanaan tuomista haasteista 32. Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevissa päätemissä ja suosituksissa 33 on tuut esie huoi siitä, että paikaisviranomaisten vammaisten asten perheie järjestämät hyvinvointipaveut ovat eritasoisia ja -aatuisia eri puoia maata. Ongema johtuu osittain siitä, että kuntien käytössä oevat taoudeiset voimavarat ovat hyvin eriaiset ja myös siitä, että vammaisten asten avun tarpeita arvioidaan ja priorisoidaan eri tavoin eri aueia. Myös asten vanhemmat ovat oeet huoissaan aueeisesta epätasa-arvosta vammaisten asten akisääteisten paveuiden ja tukien saamisessa. Esimerkiksi Kivirannan ja Jokisen 34 tutkimuksessa iikuntavammaisten asten vanhemmat toivat esie, että eroja eri kuntamuotojen väiä oi muun muassa hoitotuen, omaishoitotuen ja vammaispaveuain mukaisten etuuksien myöntämisessä. Yhdenvertaisuuden vaatimus edeyttää viranomaisten ratkaisukäytännötä tiettyä yhteneväisyyttä ja ennustettavuutta paveuihin ja etuuksiin iittyen. Lapsen oikeudet kuuuvat jokaisee apsee Vaikka apsen oikeuksien yeissopimuksessa sekä 2 artikassa että 23 artikassa korostuvat vammaisten asten oikeudet, niiden huomioiminen ei kuitenkaan rajoitu näihin kahteen artikaan 29 LOS 24 artikan 1 kohdassa säädetään apsen oikeudesta terveydenhuotopaveuihin: Sopimusvatiot tunnustavat, että apsea on oikeus nauttia parhaasta mahdoisesta terveydentiasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista paveuista. Sopimusvatiot pyrkivät varmistamaan, ettei yksikään apsi joudu uopumaan oikeudestaan nauttia täaisista terveyspaveuista. 30 Perustusain 2 uku 22 : Perusoikeuksien turvaaminen. Jukisen vaan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 31 Pajukoski 2006, s CRC/C/GC/9. Yeinen huomautus nro 9 (2006). Vammaisten asten oikeudet 33 CRC/C/15/Add ; CRC/C/FIN/CO/ Kohta Kiviranta & Jokinen 2003, s

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA Sosiaaityöntekijä Kirsi Koivistoinen Lapsiperhepaveut/poiisin sosiaaityö LASTENSUOJELU JA VALVONTARANGAISTUS Taustaa 9/2013 ähtien

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Mitä kuuuu kehittämistyöeni? YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Annukka Jämsä-Taskinen apuaisosastonhoitaja, toimintaterapeutti Kuopion kaupunki

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki,

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki, Kokemuksia ja mahdoisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien kouutuksen toteuttajana 7.3.2013, Hesinki, Kuopion kansaaisopisto: Maria Normi ja Johanna Jussia SUOMEA MAAHANMUUTTAJANUORILLE

Lisätiedot

Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7

Kirsi Alila. Lapsivaikutusten arviointi kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7 Kirsi Aia Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä näkökumia Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:7 apsiasiavatuutetun toimisto Lapsivaikutusten arviointi kansaisia ja kansainväisiä

Lisätiedot

Romanin ja poliisin kohdatessa

Romanin ja poliisin kohdatessa Romanin ja poiisin kohdatessa -oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6. KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 9.-10.9.2014 Ouu Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Viime vuosina Kuopiossa on toteutettu vanhuspaveuiden paveurakenneuudistus, jonka myötä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS YHTEISTYÖ - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 8.-9.10.2014 Tampere Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri Osaisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspääikkö Mirja Wihuri SALLI OSALLISUUS! IsoVakeinen 28.3.2012 Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö Nykytianne Tuevaisuus Miten edetään UUSI PALVELUALUMALLI

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015 Vastaanottotoiminnan tiimimaiin siirtyminen 2015 Jari Saarinen Terveysjohtaja 19.8.2015 1 Kuopion kaupungin strategia 2020 Asiakasähtöisyys Ennataehkäisevät paveut Peruspaveuita tuee keventää, keskittyä

Lisätiedot

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5 Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen

Lisätiedot

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi Tasa-arvoa oppiaitoksiin - Toimintamaeja tasa-arvosuunnitteun tueksi Työryhmä Lehtinen Saia (siht.), Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika,

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2008 akaen. Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjäe eduista turvaa tapaturmien varata Yrittäjä on yeisen sairausvakuutuksen korvausten varassa, jos työssä, työmatkaa tai vapaa-aikana

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Suunnitteujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiiikunnan

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi 2012 2013 jäsen+ Opetusaan Ammattijärjestö OAJ tukea,turvaa,etuja www.oaj.fi Eina Keinänen ei auksi tiennyt, että sosionomin on mahdoista iittyä OAJ:hin, mutta kun se sevisi, vainta oi sevä. Lastentarhanopettaja

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Kansaaistoiminnan nykytian kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyseyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö ASSUU KUOPIOSSA-LÄHIÖHANKE SATEENVARJO / KASVUALUSTAHANKE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Perusturva- ja terveysautakunta 63 16.6.2015 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Päätöshistoria Perusturva- ja terveysautakunta

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

ZLapsen oikeuksien päivä

ZLapsen oikeuksien päivä Luota mun vahvuuksiin! ZLapsen oikeuksien päivä 20.11. Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Vuoden 2013 lapsen oikeuksien päivänä korostetaan erityisesti niiden lasten ja nuorten oikeuksia,

Lisätiedot

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja uo terveeisen sisäimaston 1 E nergiansäästöä voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. Maapaon imaston ämpiämisen ja kasvihuoneimiön torjuminen ovat tuevaisuuden

Lisätiedot

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013 NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE Nisiä-neuvotteukunnan kokous 27.2.2013 LÄHTÖKOHDAT Hankesuunnitema 2008 Suunnitemasta toteutunut v. 2009 aikana paveukeskuksen kotihoitotiojen peruskorjaus / Oukan

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen 17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Sisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 19.05.2015

Sisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 19.05.2015 Sisäiikuntatiasuunnitema Hyvinvoinnin edistämisen autakunta 19.05.2015 Sisäiikuntatiasuunnitema Luonnos 11052015 Sisäiikuntatiat Lähtökohdat: Jää- ja uimahaien, Kuopio- hain ja Studentian (kaupungin käytössä

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot MobiePay soveuksen sopimusehdot MobiePay by Danske Bank on mobiiiaitteisiin adattava Danske Bank Oyj:n maksuväine (jäjempänä MobiePay-soveus) sähköistä rahansiirtoa varten. Näitä sopimusehtoja soveetaan

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen!

PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen! 1 2015 PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI Pirkkaa on ykkönen! 2 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI PIRKKALA ON YKKÖNEN! Perspektiiviä poitiikkaan On mukavaa asua maaiman parhaaa paikaa. Suomi on

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Esa Iivonen Lapsi erotilanteessa toteutuuko lapsen etu? Lapsiasiavaltuutetun seminaari 16.12.2014 Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Lapsen oikeuksien sopimuksessa (LOS) turvattujen oikeuksien

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET KOTONA

LAPSEN OIKEUDET KOTONA LAPSEN OIKEUDET KOTONA Kannusta minut vahvaksi! hanke suunnittelija Johanna Matikka johanna.matikka@ensijaturvakotienliitto.fi Vanhemmat alkavat moittia lapsia, kun niistä on tullut yhtä viisaita kuin

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Pinninkatu 51, 33100 Tampere EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE Asia Lausunto hallituksen esityksestä 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon antaja

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Galleria BE 19 Do Up with Art Create Happy Spaces sisustusleikin ohjeistus 2010

Galleria BE 19 Do Up with Art Create Happy Spaces sisustusleikin ohjeistus 2010 Gaeria BE 19 Do Up with Art Create Happy Spaces sisustuseikin ohjeistus 2010 Do Up With Art Create Happy Spaces sisustuseikin kuvaus ja säännöt Do Up with Art - Create Happy Spaces -sisustustapa, on jokaisee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski Kuopion kaupunki Terveydenhuoon paveuaue www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-30.11.2014 Päätoteuttaja: Kuopion kaupunki perusturvan ja terveydenhuoon paveuaueet Osatoteuttajat:

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014

Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta. Inka Hetemäki 20.11.2014 Paperittomien ja liikkuvien lasten tilanne lapsen oikeuksien näkökulmasta Inka Hetemäki 20.11.2014 Tästä tänään Lapsista ja epätasa-arvosta Mikä ajaa liikkeelle Jokunen sana ihmisoikeuksista Useampi sana

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot