Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio

1 Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1

2 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät puupolttoaineet 1005 GWh Muut 26 GWh REF 19 GWh Vesivoima 43 GWh Tuontisähkö 425 GWh Rakennusten lämmitys 346 GWh Kaukolämpö 50 % Puu 12 % Öljy 18 % Sähkö 20 % Tieliikenne 240 GWh Bensiini 36 % Diesel 64 % Muu sähkönkulutus 68 GWh Yhteensä GWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

3 Äänekosken energiatase 2010 Energian kokonaiskulutus alueella 4695 GWh Paikalliset energianlähteet 3740 GWh Koko energiankäytöstä 80 % Omasta energiantuotannosta 93 % Uusiutuvat energianlähteet 3600 GWh Koko energiankäytöstä 77 % Omasta energiantuotannosta 89 % Merkittävin energianlähde metsäteollisuuden puupolttoaineet (mustalipeä ja kiinteät puupolttoaineet, 74 % energianlähteistä) Suurin tuontienergianlähde öljy (11 % energianlähteistä) Suurin energiankäyttäjä teollisuus (86 % alueen energiankäytöstä) Energian kokonaiskulutus kasvoi n. 9 % vuodesta 2004 Alueen energiankulutus ja polttoaineiden käyttö riippuvat pitkälti paikallisen metsäteollisuusintegraatin toiminnasta 3

4 Energialähteet 2010 (%) Vesivoima 1 % REF 1 % Muut 1 % Tuontisähkö 9 % Turve 3 % Öljy 11 % Puu 21 % Mustalipeä 53 % 4

5 Energiankäytön jakautuminen 2010 (%) Rakennusten lämmitys 7 % Muu sähkön kulutus 2 % Liikenne 5 % Teollisuus 86 % 5

6 Uusiutuva energia ja paikalliset polttoaineet Äänekoskella 2010 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 11 % vuodesta 2004 Metsäteollisuuden mustalipeä kattaa 70 % uusiutuvista energianlähteistä (kasvua 11 % vuodesta 2004) Kiinteät puupolttoaineet lämpö- ja voimalaitoksissa 28 % uusiutuvista (kasvua 11 % vuodesta 2004) Metsähakkeen käyttö noin 125 GWh Kiinteän sivutuotepuun käyttö n. 840 GWh Kierrätyspolttoaineen (REF) käyttö 19 GWh (ei käytetty 2004) Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö n. 41 GWh (laski 4 % vuodesta 2004) Maalämmöllä tuotettu n. 2 GWh (kasvua 40 % vuodesta 2004) Vesivoiman tuotanto 43 GWh (tuotantokapasiteetissa ei muutoksia, tuotanto vaihtelee sään mukaan) 6

7 Energialähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh Tuontisähkö Vesivoima Muut REF Öljy Turve Puu Mustalipeä 7

8 Energianlähteiden kehitys 2004 ja : 2010: Öljy 570 GWh Öljy 528 GWh Mustalipeä 2266 GWh Mustalipeä 2504 GWh Puu 910 GWh Puu 1005 GWh Turve 120 GWh Turve 145 GWh REF 0 GWh REF 19 GWh Muut 2 GWh Muut 26 GWh Vesivoima 57 GWh Vesivoima 43 GWh Tuontisähkö 386 GWh Tuontisähkö 425 GWh Yhteensä 4310 GWh Yhteensä 4695 GWh 8

9 Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh Liikenne Muu sähkön kulutus Rakennusten lämmitys Teollisuus 9

10 Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 (Energiantuotannon häviöt eritelty) 2004: 2010: Teollisuus 3670 GWh Rakennusten lämmitys 335 GWh Muu sähkön kulutus 85 GWh Liikenne 224 GWh Teollisuus 4040 GWh Rakennusten lämmitys 346 GWh Muu sähkön kulutus 68 GWh Liikenne 239 GWh Yhteensä 4310 GWh Yhteensä 4695 GWh Energiataseessa alueellisen lämmön- ja sähköntuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteiden osuuksien mukaisesti. 10

11 Sähkön kulutus ja hankinta Äänekosken alueella kulutettiin sähköä 932 GWh vuonna 2010 Kulutus kasvoi 5 % vuodesta 2004, pitkälti teollisuuden suuremman kulutuksen johdosta Sähkönkulutus sektoreittain Teollisuus 802 GWh (kasvua noin 6 %) Asuminen ja maatalous 88 GWh Palvelut ja rakentaminen 42 GWh Sähkönhankinta Alueen oma tuotanto voimalaitokset 465 GWh ja vesivoima 43 GWh (kattoi 54 % kulutuksesta, kasvua 4 % vuodesta 2004) Sähkön tuonti alueelle 425 GWh (kattoi 46 % sähkönkulutuksesta, kasvanut noin 10 % vuodesta 2004) 11

12 Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus oli 4040 GWh vuonna 2010, kulutus kasvoi noin 10 % vuodesta 2004 Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 3190 GWh ja tuotanto 2850 GWh (kasvoi noin 15 % vuodesta 2004) Teollisuuden kokonaissähkönkulutus 848 GWh, josta alueen oman tuotannon häviöt 46 GWh (kasvoi 6 % vuodesta 2004) Prosessilämmön tärkeimmät polttoaineet olivat: Mustalipeä (68 %) Kiinteät puupolttoaineet (22 %) Öljy (6 %) Turve (3 %) 12

13 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytettiin energialähteitä 346 GWh vuonna 2010, kasvua noin 3 % vuodesta 2004 Rakennusten lämmityksen osuudet vuonna 2010 Kaukolämpö 170 GWh (49 %) Sähkölämmitys 69 GWh (20 %) Öljy 65 GWh (19 %) Puu 41 GWh (12 %) Maalämpö 2 GWh (1 %) Vuodesta 2004 kasvoivat eniten kaukolämpö (n. 50 %) ja maalämpö (40 %) Sähkölämmitys kasvoi noin 11 %, puulämmitys väheni 4 % ja öljylämmityksen osuus laski 14 % 13

14 Öljyn kulutus Öljytuotteiden kulutus Äänekosken alueella oli 530 GWh vuonna 2010, kulutus laski 7 % vuodesta 2004 Öljyn kulutus käyttökohteittain vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Liikenteen bensiini ja diesel 239 GWh (kasvoi 7 %) Voima- ja lämpölaitokset 225 GWh (laski 6 %) Kiinteistöjen lämmitysöljy 65 GWh (laski 14 %) Öljynkulutuksen painopiste siirtymässä yhä vahvemmin lämmityksen polttoaineista liikenteen öljytuotteisiin 14

15 Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Äänekosken alueen energianhankinnan rahallinen arvo oli noin 79,3 miljoonaa euroa (M ) vuonna 2010 Mustalipeä on tässä arvostettu ilmaiseksi sivutuotteeksi Mikäli mustalipeä hinnoitellaan kiinteän polttoaineen hintatason mukaan (kiinteä sivutuotepuu 17 /MWh), sen arvo noin 42,6 M Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 60,4 M (ilman mustalipeää) Rahallisesti merkittävin energianlähde öljytuotteet, joiden arvo 40 M (tästä 66 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Kiinteiden puupolttoaineiden arvo 18,2 M ja turpeen arvo 1,5 M Alueelle ostetun tuontisähkön arvo 17,1 M (oman tuotannon ylittävä sähköenergiankulutus, ilman siirtomaksuja) Tästä suuri osa metsäteollisuuden sisäistä kauppaa Tuontisähkön ja öljyn kustannusten osuus 72 % energianhankinnan rahallisesta arvosta 15

16 Energianhankinnan CO 2 -päästöt Äänekosken alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat tonnia hiilidioksidia (tco 2 ) vuonna 2010 Öljy tco 2 (50 % päästöistä) Tuontisähkö tco 2 (30 % päästöistä) Turve tco 2 (19 % päästöistä) Päästöt kasvoivat noin 2 % vuodesta 2004, johtuen pitkälti kasvaneesta sähkönkulutuksesta Energianhankinnan päästökerroin 61 kgco 2 /MWh, kerroin laski 6 % vuodesta 2004 Energianhankinnan CO 2 -päästöt per asukas noin 14,2 tco 2, (vuonna 2004 päästöt olivat 13,8 tco 2 per asukas) Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt per asukas olivat n.11 tco 2 vuonna 2010 Asukasta kohden laskettujen päästöjen suuruus johtuu alueen teollisuuden suuresta energiankulutuksesta 16

17 Yhteystiedot Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen ja kuntien energiataseet löytyvät osoitteesta Lisätietoja: 17