Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002"

Transkriptio

1 Nurmijärvi 2007 Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Ympäristölautakunta

2 ISBN Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi

3 Sisältö 1. Johdanto Kestävä kehitys Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta Kestävän kehityksen indikaattorit Ekologinen jalanjälki Laskentamenetelmä Nurmijärven kunta Natural Interest Oy Nurmijärven ekologinen jalanjälki Maa-alueiden kuormitus Kulutus ja ekologiset jalanjäljet Asuminen ja energiankulutus Liikennöinti Kulutustavarat ja palvelut Jätteet Ravinto Rakentaminen Nurmijärven biokapasiteetti Vertailua Ekologisen jalanjäljen pienentäminen Tiedonkeruu Energiankulutus Liikennöinti Maankäyttö Jätteet Arvioinnin tiivistelmä Lähteet

4 1. Johdanto Marraskuussa 2006 Nurmijärven ympäristölautakunta tilasi ekologisen jalanjäljen arvioinnin Natural Interest Oy:ltä. Natural Interest käyttää alueiden ekologisen jalanjäljen arvioinneissaan yhteistyökumppaninsa Best Foot Forwardin kehittämää Regional Stepwise -laskentaohjelmaa, jolla on tehty mm. Turun, Lahden, Oulun, Tampereen, Helsingin, Vantaan ja Espoon ekologisten jalanjälkien arvioinnit. Nurmijärven kunnan arviointi tehtiin uusimman, vuoden 2002 Global Footprint Networkin laskentakannan mukaisesti. Samaa laskentakantaa käytettiin WWF:n Living Planet raportissa. Arviointi aloitettiin keräämällä tietoa nurmijärveläisten energiankulutuksesta, liikennöinnistä, jätteistä, ravinnonkulutuksesta, hyödykkeisiin kulutetuista euroista, sekä maankäytön jakaantumisesta Nurmijärven kunnan alueella. Tiedonkeruu suoritettiin Natural Interestin ja Nurmijärven kunnan toimesta. 2. Kestävä kehitys Yleisimmin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tarkoitetaan ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä tavalla, joka ei vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta Kestävään kehitykseen katsotaan kuuluvan kolme ulottuvuutta: Ekologinen Taloudellinen Sosiaalinen ja kulttuurinen Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Taloudellinen kestävyys on eri toimintojen, palveluiden ja tuotteiden tuottamista ekologisesti kestävästi sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Muun muassa Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma määrittelee taloudellisen kestävyyden tasapainoiseksi kasvuksi, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai luonnonvarantojen hävittämiseen. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä asiana on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalisen kestävyyden kriteerillä viitataan ihmisten tasa-arvoisiin 3

5 mahdollisuuksiin luoda oma hyvinvointinsa, käyttää perusoikeuksiaan ja osallistua tasa-arvoisesti sekä globaaliin, kansalliseen että paikalliseen päätöksentekoon. Kulttuurinen taso ymmärretään paikallisten kulttuurien säilyttämisenä ja intellektuaalisena vapautena Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävän kehityksen indikaattorien avulla pyritään ohjaamaan päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan ja samalla mahdollistaa tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisella ulottuvuudella on omat indikaattorinsa, esim. kestävän metsätalouden indikaattorit, alueidenkäytön indikaattorit ja liikenteen indikaattorit. Parhaimmillaan indikaattorit antavat päättäjille ja kansalaisille nopeasti luotettavaa tietoa tärkeistä ilmiöistä ja aihealueista. Ekologinen jalanjälki on muotoutunut yhdeksi suosituimmista ekologisen kestävyyden indikaattoreista. Useat kunnat ja muut alueelliset toimijat ovat käyttäneet ekologista jalanjälkeä toimintojensa ekologisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Dongtanin kaupungissa Kiinassa ekologista jalanjälkeä käytettiin työkaluna kaupungin yhdyskuntarakenteen suunnitteluvaiheessa Ekologinen jalanjälki Mathis Wackernagelin ja William Reesin 1990-luvulla kehittämän ekologisen jalanjäljen laskentamallin pyrkimyksenä on tarjota väline nykyisten tuotanto- ja kulutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteluun helpon, yksiselitteisen ja puolueettoman mittayksikön avulla. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kehityksen mittari, indikaattori ja työkalu, joka ilmaisee toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen yksiselitteisenä yksikkönä. Ekologisen jalanjäljen arvioinnin lähtöoletuksena on, että energian ja aineen kulutus sekä päästöt ja jätteet vaativat tietyn vuosittaisen maa-alan resurssien tuottamiseen ja päästöjen luontoon takaisin sulattamiseen. Ekologisen jalanjäljen arvioinnissa tarkastellaan toimintoja kuten ravinnontuotanto, energiankulutus, jätteiden tuotanto, asuminen, liikenne, kulutushyödykkeet ja palvelut. Koska ekologinen jalanjälki on uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta mittaava indikaattori, se auttaa meitä ymmärtämään näiden toimintojen maapallolle aiheuttamaa kuormitusta. Uusiutumattomista luonnonvaroista huomioidaan pelkästään niiden vaikutus bioproduktiiviseen kapasiteettiin. 1 4

6 Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä käytetään ekologisesti tuottavaa maa-alaa (peltoa, laidunta, metsää, tuottavia vesialueita, energiankulutuksen vaatimaa energiamaata ) ja rakennettua maata. Ekologinen jalanjälki esitetään globaalihehtaareina aina yhdelle vuodelle kerrallaan. Globaalihehtaari (gha) on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekologinen jalanjälki esittää pelkästään sen hetkisen tilanteen, tulisi jatkuvuuden ja seurannan takaamiseksi arviointi suorittaa vuosittain. Taatakseen ekologisen jalanjäljen objektiivisuuden Natural Interestin ohjelmistot perustuvat maailmanlaajuisen Global Footprint Network -organisaation ja yhteistyökumppanimme Best Foot Forwardin kehittämään Regional Stepwise -laskentaohjelmaan. Vuodesta 2000 alkaen kansakuntien ekologiset jalanjäljet on esitetty osana WWF:n Living Planet - raporttia. Nurmijärven arvioinnin tulokset ovat vertailukelpoisia vuoden 2004 raportin tuloksiin Laskentamenetelmä Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikallisen tason ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää osana paikallisen kestävän kehityksen indikaattorit hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natural Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regional Stepwise -laskentaohjelman, jolla voidaan laskea kaupungin tai muun valtiota pienemmän alueen ekologinen jalanjälki. Ohjelmalla on laskettu mm. Pohjois-Irlannin, Skotlannin, Lontoon, Isle of Wightin, Lillen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Lahden ja nyt Nurmijärven ekologinen jalanjälki. Regional Stepwise -laskentaohjelman tulokset ovat vertailukelpoisia WWF:n Living Planet -raportin kanssa. Ville Väinämö on tutkinut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa tutkimuksessa suomalaisen metsäjalanjälkeä käyttäen suomalaisia tietoja. WWF:n laskennassa suomalaisen kuluttamien puunjalostusteollisuustuotteiden (kulutushyödykkeet ja rakentaminen) jalanjälki oli 2,78 gha, kun Väinämön tutkimuksen perusteella tuloksen pitäisi olla 1,78 gha. WWF:n Living Planet - raportin mukaan suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2002 (6,85 gha) on siis tämän tutkimuksen mukaan noin 1 gha liian suuri. Pääkaupunkiseudun jalanjälki vuodelle 2001 laskettiin Väinämön tutkimuksen mukaisilla kertoimilla, siksipä ne ovat kauttaaltaan yhden gha:n pienempiä kuin muiden alueiden asukkaiden ekologiset jalanjäljet. Vertailtavuuden vuoksi pääkaupunkiseudun jalanjäljet on tässä laskettu vanhalla menetelmällä, eli niiden metsäjalanjälki on tässä tutkimuksessa 1 gha:n suurempi kuin julkaistussa tutkimuksessa. Nurmijärven ekologisen jalanjäljen arvioinnissa Väinämön tutkimusta ei hyödynnetty vertailtavuuden säilyttämiseksi ja koska menetelmää ei ole vielä sisäistetty Regional Stepwise -laskentaohjelmaan. Kun Väinämön tutkimuksen kertoimet otetaan käyttöön GFN:n toimesta, voidaan Nurmijärven laskentakin päivittää uuden metsäkertoimen mukaiseksi. 5

7 4. Nurmijärven kunta Nurmijärven kunta sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu noin ihmistä ja se on siten asukasluvultaan Suomen suurin maalaiskunta. Nurmijärven pinta-ala on 367,3 km 2, josta 5,4 km 2 on vesistöjä. Väestöntiheys on 103 asukasta/km 2. Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Hyvinkää, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Nurmijärvi ja viisi muuta Keski-Uudenmaan kuntaa muodostavat ns. KUUMA-kunnat. KUUMA-yhteistyön tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. Kunnan elinkeinorakenne on voimakkaasti palveluvaltainen: palveluala työllistää 65 % kunnassa työssäkäyvistä henkilöistä. Seuraavana, noin 30 % osuudella tulevat yhdessä teollisuus, rakentaminen sekä sähkö- ja vesihuolto. Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle noin eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakinaista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä yhteensä 115 taloa. Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen vuonna 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan vuonna Nimensä kunta on saanut pitäjän keskellä sijainneesta Nurmijärvestä, joka kuivatettiin viljelysmaaksi osittain jo 1920-luvulla ja lopullisesti 1950-luvun alussa. Kunnan kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki, joissa asuu yli 75 % kunnan asukkaista. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Kylistä löytyy edelleen perinteistä maalaismaisemaa ja Nurmijärven yleisilme on luonnonläheinen ja pientalovaltainen. Nurmijärven asukasluku on jatkuvassa kasvussa ja vuonna 2030 väkiluvun ennustetaan olevan jo Nurmijärven luoteisosassa sijaitsee Salpausselän reunamuodostuma. Vantaanjoki virtaa kunnan itäosan halki ja sillä on sivujokia eri puolilla kuntaa. Nurmijärven alueella on viisi järveä. Kunnan läpi kulkevat vilkasliikenteiset Helsinki-Tampere moottoritie ja kehäväylä Hangosta Porvooseen. Kunnan luoteisosassa on rautatie pelkästään tavaraliikenteelle. 5. Natural Interest Oy Natural Interest Oy on Helsingissä toimiva ympäristöalan konsulttiyritys, joka on keskittynyt erityisesti ekologisen jalanjäljen arviointeihin, sekä toimintojen hiilidioksidipäästöjen kautta tapahtuvaan ympäristökuormituksen arviointiin. Natural Interest Oy toimii läheisessä yhteistyössä englantilaisen Best Foot Forward Ltd:n kanssa. 6

8 Natural Interestin palveluita käyttävät niin erikokoiset yritykset toimintansa ja tuotteidensa ympäristökuormituksen arvioinnissa kuin hallinnolliset organisaatiot, kunnat ja muut alueelliset toimijat. 6. Nurmijärven ekologinen jalanjälki Nurmijärven kunnan ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli yhteensä globaalihehtaaria, eli 7,62 globaalihehtaaria asukasta kohden Nurmijärven ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli 7,62 globaalihehtaaria asukasta kohden. Suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli 6,85 gha, eli nurmijärveläisen jalanjälki oli 11 % suurempi kuin suomalaisen keskimäärin. Suomen ja Nurmijärven ekologisen jalanjäljen koostumuksen erot on esitetty kuvassa 1. Nurmijärven ekologinen jalanjälki Suomen ekologinen jalanjälki Rakentaminen 19 % Ravinto 20 % Rakentaminen 20 % Ravinto 21 % Palvelut 8 % Palvelut 8 % Hyödykkeet 16 % Asuminen 25 % Asuminen 17 % Liikennöinti 12 % Hyödykkeet 22 % Liikennöinti 12 % Kuva 1. Nurmijärven ja Suomen ekologisten jalanjälkien koostumus Nurmijärveläisen suomalaista suurempi jalanjälki selittyy pääasiassa 62 % suomalaista suuremmalla asumisjalanjäljellä (1,97 gha > 1,22 gha). Liikennöinnin jalanjälki oli 11 % ja palveluiden 13 % suurempi kuin suomalaisen keskimäärin. Sen sijaan nurmijärveläiset tuottivat vähemmän jätettä ja kuluttivat vähemmän kulutushyödykkeitä, näistä koostuvan jalanjäljen ollessa 25 % pienempi keskivertosuomalaiseen verrattuna. Nurmijärven biokapasiteetti oli globaalihehtaaria, eli Nurmijärven toimintojen ylläpitämiseksi kestävällä tavalla tarvittaisiin noin 2,7 kertaa Nurmijärven biokapasiteettia suurempi maa-ala ja noin 7 kertaa Nurmijärven fyysistä pinta-alaa suurempi maa-alue. Kuvassa 1 on esitetty nurmijärveläisen ja suomalaisen ekologisen jalanjäljen koostumuksen vertailu. Nurmijärveläisen asumisesta 7

9 aiheutuvan jalanjäljen ero selittyy pääasiassa Suomea keskimäärin korkeammasta energiankulutuksesta. Lisäksi Nurmijärven kaukolämmön tuotanto tuotettua kilowattituntia kohden tuotti Suomea keskimäärin korkeammat hiilidioksidipäästöt. Verkkosähkön kulutus oli 23 % korkeampaa kuin muualla Suomessa. Yli 90 % asumisen jalanjäljestä aiheutui energiankulutuksesta. Liikennöinnin jalanjälki oli 0,91 gha, kun suomalaisen liikennejalanjälki oli 0,83 gha. Henkilöautojen osuus Nurmijärven liikennöinnin jalanjäljestä oli 56 %. Suhteessa suomalaisen ja nurmijärveläisen liikennejalanjälki oli molemmilla 12 % ekologisen jalanjälkensä koosta. Ravinnonkulutuksesta kuntakohtaista tietoa ei ollut saatavilla, joten arvioinnissa käytettiin suomalaisen keskiarvoa. Ravinnonkulutuksen jalanjäljestä lähes 75 prosenttia johtuu eläinperäisen ravinnon kulutuksesta. Taulukossa 1 on eritelty nurmijärveläisen ja suomalaisen ekologisen jalanjäljen koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. 0,01 desimaalin ero Nurmijärven ekologisessa jalanjäljessä johtuu pyöristyksestä. Taulukko 1. Nurmijärven ja Suomen vuoden 2002 ekologisen jalanjäljen vertailu Nurmijärvi gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 7,62 6, % Koostumus Asuminen 1,97 1, % Liikennöinti 0,91 0, % Ravinto 1,49 1,49 0 % Rakentaminen 1,41 1,41 0 % Hyödykkeet 1,21 1,61-25 % Palvelut 0,62 0, Maa-alueiden kuormitus Alueen ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla yhteen maa-alueet, jotka tarvitaan asukkaiden kulutuksen vaatimien resurssien tuottamiseen, sekä heidän jätteidensä että päästöjensä luontoon takaisin suodattamiseen. Nurmijärven ekologinen jalanjälki kuormitti maa-alueista selkeästi eniten energiamaata. Energiamaa tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden luonnon kiertokulkuun vuosittaisella tasolla takaisin suodattamiseksi tarvittavaa maa-aluetta. Toiseksi eniten Nurmijärven ekologinen jalanjälki kuormitti metsämaata, jonka osuus jalanjäljestä oli 24 %. 74 % metsämaasta kului rakentamiseen vaadittavan puumateriaalin tuottamiseen ja 22 % kulutushyödykkeiden tuottamiseen. Suureen metsäjalanjäljen kokoon vaikuttaa osittain myös laskentaohjelman painottama metsäteollisuuden puunkäyttö (katso 3.1). Kuvassa 2 on esitetty Nurmijärven ekologisen jalanjäljen maa-alueiden suhteellinen kuormitus. 8

10 Nurmijärven jalanjäljen koostumus maa-alueittain Rakennettu maa 2 % Vesialue 3 % Metsä 24 % Laidunmaa 3 % Energiamaa 57 % Viljelymaa 11 % Kuva 2. Nurmijärven ekologisen jalanjäljen maa-alueiden kuormitus Energiamaan osuus koko 7,62 gha:n ekologisesta jalanjäljestä oli 4,04 gha, eli 57 %. Energiamaata kuormittivat selkeästi eniten asumisesta ja liikennöinnistä aiheutuvat suorat hiilidioksidipäästöt, niiden ollessa 62 % koko energiamaan kuormituksesta. Hyödykkeet ja palvelut sitoivat 33 % energiamaasta. Luku koostuu palveluiden ja tuotteiden tuottamisen ja valmistamisen aikana niihin sitoutuneesta hiilidioksidista koko elinkaaren ajalta. 7. Kulutus ja ekologiset jalanjäljet Nurmijärven ekologisen jalanjäljen laskemiseksi kerättiin tietoa alueen asukkaiden kulutuksesta vuodelta 2002 seuraavilta osa-alueilta: Energiankulutus Liikennöinti Ravinnonkulutus Jätteet Hyödykkeet ja palvelut Maankäyttö Seuraavissa viidessä kappaleessa esitellään nurmijärveläisen ja suomalaisen keskimääräinen kulutus, prosentuaalinen erotus sekä jalanjäljen koostumus. 9

11 Suurin osa tiedosta saatiin Tilastokeskukselta ja Nurmijärven kunnalta. Lisäksi käytettiin Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmää sekä Tiehallinnon, Energiateollisuuden ja VTT:n tietopankkeja. Tietoa pyrittiin keräämään vuodelta 2002 tai 2003, ellei se ollut mahdollista käytettiin uusinta käytettävissä ollutta tietoa. Tiedonkeruusta tarkemmin kappaleessa Asuminen ja energiankulutus Energiankulutus oli vuonna 2002 Nurmijärvellä selkeästi muuta maata korkeampaa. Nurmijärveläinen kulutti energiaa kwh henkeä kohden, 28 % enemmän kuin suomalainen keskimäärin. Sähkönkulutus oli Nurmijärvellä asukasta kohden keskimäärin 23 % korkeampaa kuin muualla Suomessa. Arvioinnissa oletettiin, että kaikki Nurmijärvellä kulutettu sähkö ostettiin valtakunnan verkosta. Lämmityksen osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 69 %. Kaukolämmön osuus oli myös huomattavasti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin, lisäksi kulutetun kaukolämmön hiiliintensiteetti oli korkeampi, aiheuttaen suuremmat hiilidioksidipäästöt kilowattituntia kohden kuin muualla Suomessa keskimäärin. Arvioinnissa oletettiin, että Nurmijärvellä kulutettu kaukolämpö hankittiin Nurmijärven Sähkö Oy:ltä. Erillislämmitettyjen asuntojen suuri määrä näkyy etenkin öljylämmityksen suuressa osuudessa (4 882 kwh henkeä kohden), mikä on huomattavasti korkeampi kuin suomalaisen keskimääräinen kwh henkeä kohden. Taulukossa 2 on eritelty nurmijärveläisen ja suomalaisen energiankulutuksen eroavaisuudet. Taulukko 2. Nurmijärven ja Suomen keskimääräinen energiankulutus henkeä kohden Nurmijärvi kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Yhteensä % Sähkönkulutus % Verkkovirta yhteensä Vihreän sähkön osuus 28% Lämmitys % Kaukolämpö % Öljy % Puu % Muu Hiili % Maakaasu % Lähteet: Tilastokeskus, Energiateollisuus Asumisen ekologinen jalanjälki koostuu maa-alasta, joka liittyy asuntojen lämmitykseen, kotitalouksien sähkönkäyttöön ja asuinrakennusten maantarpeeseen. Asumisen ekologisen jalanjäljen koko oli 1,97 globaalihehtaaria asukasta kohden ja 93 % koko asumisen vaatimasta jalanjäljestä koostui hiilidioksidin suodattamiseen vaadittavasta energiamaasta, 3 % metsämaasta ja 4 % rakennetusta maasta. 10

12 Suuri kaukolämmön kulutus yhdistettynä keskiarvoa korkeampaan kaukolämmön hiili-intensiteettiin johti siihen, että kaukolämmön osuus asumisjalanjäljestä oli huomattavan suuri, 1,05 globaalihehtaaria (70 % asumisjalanjäljestä). Esimerkiksi tamperelaisen vuoden 2001 ekologisen jalanjäljen arvioinnissa kaukolämmön osuus oli vain 0,30 gha (35 % tamperelaisen asumisjalanjäljestä) asukasta kohden. Erillistalojen käyttämä öljylämmitys oli myös huomattava osa asumisjalanjäljestä, 0,30 gha, kun tamperelaisen vastaava jalanjälki oli 0,06 gha. Asumisjalanjäljen koostumus on esitetty kuvassa 3. Asumisjalanjäljen koostumus Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Kaukolämpö 1,05 Hyödykkeet 1,21 Asuminen 1,97 Öljy 0,30 Puu 0,05 Liikennöinti 0,91 Ravinto 1,49 Muut polttoaineet 0,03 Sähkö 0,45 Rakennettu maa 0,08 Kuva 3. Nurmijärven asumisjalanjäljen koostumus 7.2. Liikennöinti Liikennöinnin ekologiseen jalanjälkeen kuuluvat olennaisena osana liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, mutta siihen lasketaan myös liikenteen vaatimien kulkuväylien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-ala. Kuntakohtaiset liikennöintitiedot vuodelle 2002 saatiin yksityisautoilun osalta Tiehallinnolta ja linjaauto- sekä moottoripyöräkilometrien osalta VTT:n LIISA-tietokannasta. Muissa liikennöintimuodoissa käytettiin Suomen 2002 keskiarvoja. Arvioinnissa on pyritty mittaamaan nurmijärveläisen liikennöintiä, jättäen läpikulkuliikenne arvioinnin ulkopuolelle. Nurmijärveläinen matkusti yksityisautolla keskimäärin km, 28 % enemmän kuin suomalainen keskimäärin. Yksityisautoilun kilometrit on laskettu henkilökilometreinä. Muissa liikennemuodoissa ei havaittu mainittavia eroavaisuuksia, pääasiassa kuntakohtaisten tilastojen puutteesta johtuen. 11

13 Liikennöinnin henkilökilometrit on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Nurmijärven liikennöinti Nurmijärvi hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus % Yhteensä % Yksityisautoilu % Lentäminen Linja-auto % Juna, metro, raitiovaunu Veneily Moottoripyöräily % Lähteet: VTT, Tiehallinto Liikennöinnin ekologisen jalanjäljen koko oli 0,91 gha, kun suomalaisen jalanjälki oli 0,83 gha eli nurmijärveläisen liikennöinnin jalanjälki oli 10 % suurempi. Liikennöinnin 0,91 globaalihehtaarin jalanjäljestä 96 % koostui liikenteen päästöistä ja 4 % rakennetusta maasta. Yksityisautoilun jalanjälki oli selkeästi suurin 56 % osuudella liikennöintijalanjäljestä. Kuvassa 4 on esitetty liikennöinnin ekologisen jalanjäljen koostumus. Liike nnöintijalanjälje n koostum us Hyödykkeet 1,21 Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Raideliikenne 0,02 Veneily Linja-auto 0,11 0,03 Lentäminen 0,20 Liikennöinti 0,91 Moottoripyöräily 0,00 Asuminen 1,97 Ravinto 1,49 Yksityisautoilu 0,51 Rakennettu maa 0,04 Kuva 4. Liikennöintijalanjäljen koostumus 12

14 7.3. Kulutustavarat ja palvelut Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki koostuu alueella kulutettujen tavaroiden tuotantoon tarvittavan energian sekä kasvi-, eläin- ja puuperäisten resurssien käytöstä. Erityisesti kulutustavaroiden osalta ekologisen jalanjäljen globaali ulottuvuus tulee parhaiten esille, sillä arvioinnissa huomioidaan vienti- ja tuontituotteet ja niiden aiheuttamat globaalit ympäristövaikutukset. Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologisen jalanjäljen laskemiseksi käytetään Tilastokeskuksen keräämää kulutustietoa sekä paikallisia jätemäärätietoja. Kuntakohtaista kulutustietoa ei ikävä kyllä ole saatavilla, mutta Tilastokeskukselta saatiin tietoa maakuntakohtaisesti, sekä Uudenmaan kohdalta eriteltynä pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan kulutustietoja. Tästä tiedosta laskettiin nurmijärveläisen palveluihin kuluttama euromäärä toimialaluokittain. Laskennan mukaan nurmijärveläinen kulutti 17 % enemmän rahaa palveluihin kuin suomalainen keskimäärin. Toisaalta kulutuksen jakauma painottui enemmän palveluihin kuin kulutushyödykkeisiin, toisin kuin muualla Suomessa, pienentäen kulutuksen ekologista jalanjälkeä. Palveluihin kohdistuva korkeampi kulutus muuhun maahan verrattuna johtuu todennäköisesti alueen elinkeinorakenteesta ja hyvästä työllisyystilanteesta. Taulukossa 4 on esitetty Suomen ja Nurmijärven palveluihin ja hyödykkeisiin kohdistunut kulutus henkeä kohden vuonna Taulukko 4. Nurmijärven ja Suomen kulutus henkeä kohden Nurmijärvi Suomi Erotus /asukas /asukas Palveluihin kulutettu euromäärä % Lähde: Tilastokeskus Kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli Nurmijärvellä 25 % pienempi ja palveluiden jalanjälki 13 % suurempi kuin muualla Suomessa. Kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli 1,21 gha (suomalaisen 1,61), hyödykkeiden pienempään jalanjälkeen vaikuttavat niin pienempi euromääräinen kulutus kuin alhaisemmat jätemäärätkin (katso 7.4 Jätteet). Palveluiden jalanjälki oli 0,62 (Suomi 0,55) globaalihehtaaria nurmijärveläistä kohden. Kuvassa 5 on esitetty palvelujalanjäljen koostumus. 13

15 Palvelujalanjäljen koostumus Liikennöinti 0,91 Hyödykkeet 1,21 Rakentaminen 1,41 Palvelut 0,62 Toimistot 0,21 Kauppa 0,15 Sosiaalipalvelut 0,07 Hotellit & Ravintolat 0,06 Asuminen 1,97 Ravinto 1,49 Koulutus & Terveydenhuolto 0,14 Kuva 5. Palvelujalanjäljen koostumus Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki jakaantuu pääasiassa palveluiden ja tuotteiden valmistamisessa tapahtuviin suoriin ja epäsuoriin hiilidioksidipäästöihin, palveluiden tarjoajien energiankulutukseen sekä jätteiden hajoamisessa vapautuvan hiilidioksidin takaisin luontoon suodattamiseen vaatimaan energiamaahan Jätteet Jätemäärät kerättiin Nurmijärven kunnan taholta ja tulosta verrattiin suomalaisen keskimääräiseen kotitalousjätteen määrään. Nurmijärveläinen tuottaa melkein 100 kiloa vähemmän jätettä vuositasolla Suomen keskiarvoon verrattuna. Myös kierrätetyn jätteen määrä oli suhteellisesti korkeampi kuin muualla Suomessa. Tämä vaikuttaa myös epäsuorasti kappaleessa 7.3 käsiteltyyn kulutustavaroiden ekologiseen jalanjälkeen. Taulukko 5. Nurmijärven ja Suomen jätemäärät henkeä kohden Nurmijärvi Suomi Erotus kg/asukas kg/asukas Kotitalousjäte % Kierrätetyn/kompostoidun osuus % Lähteet: Nurmijärven kunta, Global Footprint Network 14

16 7.5. Ravinto Ravinnonkulutuksen osalta kuntakohtaista tietoa ei ollut saatavilla, joten alla olevassa taulukossa 6 on esitelty vuoden 2002 suomalaisen keskimääräinen ravinnonkulutus ja eläinperäisen ravinnon osuus kokonaiskulutuksesta. Taulukko 6. Suomen ravinnonkulutus henkeä kohden Nurmijärvi kg/asukas Kokonaiskulutus 979 Eläinperäisen ravinnon osuus 473 Lähde: Global Footprint Network Ravintojalanjälkeen sisältyvät kasvisten, lihan ja kalan tuotannossa tarvittavat pelto-, laidun- ja vesialueet. Ravintojalanjäljestä melkein 60 % aiheutui eläinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta. Eläinperäisen ravinnon jalanjäljen suuri koko johtuu lihan tuotantoprosesseihin sitoutuneesta energiasta ja laidunmaiden sekä rehupeltojen vaatimasta maaalasta. Kuvassa 6 on esitetty ravinnonkulutuksesta aiheutuvan ekologisen jalanjäljen kuormitus maaalueittain. Ra v intojalanjä ljen koostum us Hyödykkeet 1,21 Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Ravinto 1,49 Viljelymaa 0,88 Laidunmaa 0,20 Vesialue 0,22 Liikennöinti 0,91 Asuminen 1,97 Energiamaa 0,18 Kuva 6. Ravintojalanjäljen koostumus 15

17 7.6. Rakentaminen Rakentamisen ekologisella jalanjäljellä pyritään arvioimaan paikalliseen rakennustuotantoon liittyvää energian- ja puumateriaalin kulutusta. Rakentamisen ekologinen jalanjälki on suhteessa suuri, sillä rakentamiseen kuluu paljon puutavaraa ja rakennettu maa peittää tuottavaa maa-alaa. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jalanjäljessä johtuu myös siitä, että ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmä painottaa puuraaka-aineen käyttöä. Lisäksi rakentamisjalanjäljen arvioinnissa jouduttiin käyttämään valtakuntatasoista tietoa. Rakentamisen ekologinen jalanjälki oli 1,41 gha asukasta kohden, 1,36 gha:n ollessa metsämaata ja 0,05 gha:n energiamaata. 8. Nurmijärven biokapasiteetti WWF:n Living Planet -raportin mukaisesti yksi ekologisen jalanjäljen arviointiprojektin tavoitteista on arvioitavan alueen biokapasiteetin määritteleminen. Biokapasiteetti kuvaa olemassa olevaa uusiutuvien luonnonvarojen tarjontaa, ekologisen jalanjäljen kuvatessa luonnonvarojen kysyntää. Alueen biokapasiteetti on sen erilaisten biologisesti tuottavien alueiden summa ja se ilmaistaan globaaleina hehtaareina (gha). Alueen biokapasiteetin mittaaminen mahdollistaa alueellisen ekologisen kestävyyden hahmottamisen. Maapallolla on biologisesti tuottavaa maa-aluetta noin 11,2 miljardia hehtaaria, mikä kattaa noin neljänneksen maapallon pinta-alasta. Se sisältää 2,3 miljardia hehtaaria merellisiä ja sisämaan kalastusalueita ja 8,8 miljardia hehtaaria tuottavaa maata. Maa-ala koostuu noin 1,5 miljardista hehtaarista viljelymaata, noin 3,5 miljardista hehtaarista laidunta, noin 3,6 miljardista hehtaarista metsää ja noin 0,2 miljardista hehtaarista rakennettua maata. Biokapasiteetin laskennassa otetaan huomioon myös muun luonnon ja eläinlajien vaatima maa-alue. Arviot muiden lajien vaatimasta biokapasiteetista vaihtelevat 10% (Loh, 2000) ja 75% (Noss & Cooperrider, 1994) välillä. Brundtlandin komissio (WCED, 1987) arvioi muiden lajien tarvitsevan 12% ja tämä luku on otettu ekologisen jalanjäljen arvioinneissa huomioon. Biokapasiteetin laskemiseksi kunnan maankäyttö pyritään jakamaan tuottavaan maahan (laidunmaahan, viljelymaahan, tuottavaan vesialueeseen, sekä metsään ja puistoihin) ja rakennettuun maahan. Rakennetun maan osalta kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten vaatimasta pinta-alasta. Biologisesti tuottavat fyysiset alueet muunnetaan globaaleiksi hehtaareiksi kertomalla ne ensin koko maailmaa koskevilla kertoimilla, joilla suhteutetaan erilaisen tuottokyvyn omaavia maankäyttöluokkia toisiinsa ja sitten kerrotaan kyseiselle valtiolle ominaisella tuottokyky-kertoimella (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Näin ko. maankäyttöluokan tuottokyky suhteutetaan maailman 16

18 tuottokykyyn. Satoisuuskerroin lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen. Nurmijärven kunnan arviointi on tehty vuoden 2002 satoisuuskertoimilla. biokapasiteetti (gha) = alue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) Käyttäen ylläkuvattua laskentamenetelmää Nurmijärven biokapasiteetti vuonna 2002 oli noin globaalihehtaaria Nurmijärven fyysisen pinta-alan ollessa hehtaaria. Nurmijärven toimintojen ylläpitämiseksi kestävällä tavalla tarvittaisiin siis noin 2,7 kertaa Nurmijärven biokapasiteettia suurempi maa-ala ja noin 7 kertaa Nurmijärven fyysistä pinta-alaa suurempi maa-alue. Kuvassa 7 havainnollistetaan Nurmijärven ekologisen jalanjäljen koko suhteessa kunnan kokoon. Siitä nähdään miten Nurmijärvi tarvitsisi usean naapurikunnan biokapasiteetin ylläpitääkseen toimintansa ekologisesti kestävästi. Kuva 7. Nurmijärven kunnan ekologisen jalanjäljen fyysinen koko Lähde: Regional Stepwise 9. Vertailua Nurmijärven asukkaan ekologista jalanjälkeä verrattiin ensinnäkin WWF:n Living Planet raportissa julkaistuihin maiden ekologisiin jalanjälkiin. Vertailuun lisättiin Regional Stepwise - laskentaohjelmistolla suoritettuja suomalaisten kuntien ekologisen jalanjäljen arviointeja. Muiden kuntien arvioinnit tehtiin pääasiassa vuoden 2001 laskentaohjelmalla. 17

19 Maapallon asukkaan keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 2,23 gha, samalla kun biokapasiteettia oli 1,85 gha asukasta kohden. Kuvasta 8 nähdään nurmijärveläisen ekologisen jalanjäljen suhde valittuihin valtioihin ja eräisiin suomalaisiin kaupunkeihin. Taulukon jakavan viivan alapuolelle jäävien alueiden asukkaiden ekologinen jalanjälki alittaa maapallon laskennallisen kantokyvyn (1,85 gha). 10 9,9 9, ,7 7,62 7 7, ,9 6,9 6,85 6,8 6,8 6,7 6,4 6,4 6,2 6,2 6 5,8 5,5 5,4 5,3 5,2 5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,3 4 3,9 3,8 3 2,5 2,23 2, Arabiemiraatit USA Australia Nurmijärvi Turku (2001) Espoo (2001) Ruotsi Vantaa (2001) Viro Suomi Pääkaupunkiseutu (2001) Helsinki (2001) Tampere (2001) Kanada Tanska Irlanti Norja Ranska Uusi Seelanti UK Sveitsi Portugali Belgia Saksa Espanja Latvia Venäjä Japani Liettua Italia Meksiko Maailman ka. Brasilia Kiina Kuuba Intia 1,5 1,4 0,8 Kuva 8. Alueellisten ekologisten jalanjälkien vertailu Lähteet: Regional Stepwise, Global Footprint Network Kuvassa 9 havainnollistetaan Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys vuodesta 1961 vuoteen

20 8,0 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys 7,0 6,0 5,0 Gha 4,0 3,0 2,0 1,0 0, EF Per Cap Global Biocap Per Cap Kuva 9. Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global Footprint Network Kuvassa 10 näkyy Suomen ekologisen jalanjäljen kehitys maapallon kantokykyyn ja muiden maiden kasvaviin jalanjälkiin suhteutettuna. Jos vuonna 1961 maapallon jokainen asukas olisi kuluttanut uusiutuvia luonnonvaroja samalla tavalla kuin suomalainen, olisimme tarvinneet 1,2 maapalloa elintapojemme ylläpitämiseksi ekologisesti kestävästi. Vuonna 2001 luku oli jo 3,6 maapalloa. 19

21 Jos jokainen eläisi kuten suomalainen Kuva 10. Jos jokainen eläisi kuten suomalainen Lähde: Global Footprint Network 10. Ekologisen jalanjäljen pienentäminen Kaikilla alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeensä. Arkipäivän valinnat kulutuksen, matkustamisen, energiankäytön ja ruokailun suhteen vaikuttavat omaan ekologiseen jalanjälkeen. Nurmijärven kunta voi maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja ympäristökasvatuksella vaikuttaa asukkaiden valintoihin. Kunnan hallinnon olisi lisäksi toimittava esimerkkinä asukkailleen ja pyrittävä sitoutumaan oman hallinnollisen toimintansa ympäristökuormituksen pienentämiseen. Energiankulutuksesta aiheutuvaa ekologista jalanjälkeä voidaan pudottaa tietysti vähentämällä energiankulutusta, suosimalla energiatehokkaita hankintoja, mutta myös siirtymällä kuluttamaan uusiutuvista luonnonvaroista tuotettuja energiamuotoja. Laajemmissa energiaratkaisuissa kannattaa perehtyä vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin, kasvihuonekaasupäästöihin ja pyrkiä valitsemaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Poliittisella tasolla sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen on myös yksi varteenotettava vaihtoehto ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Suomen ja Nurmijärven ekologisesta jalanjäljestä suurin osa koostuu energiankulutuksesta ja sen suhteellinen osuus on tulevaisuudessa selkeässä kasvussa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä voidaan olennaisesti vaikuttaa tulevaisuuden rakennusten ja liikenteen energiankulutukseen ja siten myös ekologisen jalanjäljen kokoon. Kaupunkimainen, eheä rakentaminen pienentää liikennemääriä lyhyempien etäisyyksien ja parempien kevyen- ja 20

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Esa Varho 2016 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Esa Varho 2014 Oras Group, kaksi brändiä Käyttäjäystävälliset tuotteet elektronisten hanojen

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot