Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002"

Transkriptio

1 Nurmijärvi 2007 Nurmijärven ekologinen jalanjälki 2002 Ympäristölautakunta

2 ISBN Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi

3 Sisältö 1. Johdanto Kestävä kehitys Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta Kestävän kehityksen indikaattorit Ekologinen jalanjälki Laskentamenetelmä Nurmijärven kunta Natural Interest Oy Nurmijärven ekologinen jalanjälki Maa-alueiden kuormitus Kulutus ja ekologiset jalanjäljet Asuminen ja energiankulutus Liikennöinti Kulutustavarat ja palvelut Jätteet Ravinto Rakentaminen Nurmijärven biokapasiteetti Vertailua Ekologisen jalanjäljen pienentäminen Tiedonkeruu Energiankulutus Liikennöinti Maankäyttö Jätteet Arvioinnin tiivistelmä Lähteet

4 1. Johdanto Marraskuussa 2006 Nurmijärven ympäristölautakunta tilasi ekologisen jalanjäljen arvioinnin Natural Interest Oy:ltä. Natural Interest käyttää alueiden ekologisen jalanjäljen arvioinneissaan yhteistyökumppaninsa Best Foot Forwardin kehittämää Regional Stepwise -laskentaohjelmaa, jolla on tehty mm. Turun, Lahden, Oulun, Tampereen, Helsingin, Vantaan ja Espoon ekologisten jalanjälkien arvioinnit. Nurmijärven kunnan arviointi tehtiin uusimman, vuoden 2002 Global Footprint Networkin laskentakannan mukaisesti. Samaa laskentakantaa käytettiin WWF:n Living Planet raportissa. Arviointi aloitettiin keräämällä tietoa nurmijärveläisten energiankulutuksesta, liikennöinnistä, jätteistä, ravinnonkulutuksesta, hyödykkeisiin kulutetuista euroista, sekä maankäytön jakaantumisesta Nurmijärven kunnan alueella. Tiedonkeruu suoritettiin Natural Interestin ja Nurmijärven kunnan toimesta. 2. Kestävä kehitys Yleisimmin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tarkoitetaan ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttämistä tavalla, joka ei vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta Kestävään kehitykseen katsotaan kuuluvan kolme ulottuvuutta: Ekologinen Taloudellinen Sosiaalinen ja kulttuurinen Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Taloudellinen kestävyys on eri toimintojen, palveluiden ja tuotteiden tuottamista ekologisesti kestävästi sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Muun muassa Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma määrittelee taloudellisen kestävyyden tasapainoiseksi kasvuksi, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai luonnonvarantojen hävittämiseen. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä asiana on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalisen kestävyyden kriteerillä viitataan ihmisten tasa-arvoisiin 3

5 mahdollisuuksiin luoda oma hyvinvointinsa, käyttää perusoikeuksiaan ja osallistua tasa-arvoisesti sekä globaaliin, kansalliseen että paikalliseen päätöksentekoon. Kulttuurinen taso ymmärretään paikallisten kulttuurien säilyttämisenä ja intellektuaalisena vapautena Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävän kehityksen indikaattorien avulla pyritään ohjaamaan päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan ja samalla mahdollistaa tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisella ulottuvuudella on omat indikaattorinsa, esim. kestävän metsätalouden indikaattorit, alueidenkäytön indikaattorit ja liikenteen indikaattorit. Parhaimmillaan indikaattorit antavat päättäjille ja kansalaisille nopeasti luotettavaa tietoa tärkeistä ilmiöistä ja aihealueista. Ekologinen jalanjälki on muotoutunut yhdeksi suosituimmista ekologisen kestävyyden indikaattoreista. Useat kunnat ja muut alueelliset toimijat ovat käyttäneet ekologista jalanjälkeä toimintojensa ekologisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Dongtanin kaupungissa Kiinassa ekologista jalanjälkeä käytettiin työkaluna kaupungin yhdyskuntarakenteen suunnitteluvaiheessa Ekologinen jalanjälki Mathis Wackernagelin ja William Reesin 1990-luvulla kehittämän ekologisen jalanjäljen laskentamallin pyrkimyksenä on tarjota väline nykyisten tuotanto- ja kulutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteluun helpon, yksiselitteisen ja puolueettoman mittayksikön avulla. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kehityksen mittari, indikaattori ja työkalu, joka ilmaisee toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen yksiselitteisenä yksikkönä. Ekologisen jalanjäljen arvioinnin lähtöoletuksena on, että energian ja aineen kulutus sekä päästöt ja jätteet vaativat tietyn vuosittaisen maa-alan resurssien tuottamiseen ja päästöjen luontoon takaisin sulattamiseen. Ekologisen jalanjäljen arvioinnissa tarkastellaan toimintoja kuten ravinnontuotanto, energiankulutus, jätteiden tuotanto, asuminen, liikenne, kulutushyödykkeet ja palvelut. Koska ekologinen jalanjälki on uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta mittaava indikaattori, se auttaa meitä ymmärtämään näiden toimintojen maapallolle aiheuttamaa kuormitusta. Uusiutumattomista luonnonvaroista huomioidaan pelkästään niiden vaikutus bioproduktiiviseen kapasiteettiin. 1 4

6 Ekologisen jalanjäljen mittayksikkönä käytetään ekologisesti tuottavaa maa-alaa (peltoa, laidunta, metsää, tuottavia vesialueita, energiankulutuksen vaatimaa energiamaata ) ja rakennettua maata. Ekologinen jalanjälki esitetään globaalihehtaareina aina yhdelle vuodelle kerrallaan. Globaalihehtaari (gha) on hehtaarin kokoinen alue, jonka ekologinen tuottavuus vastaa maapallon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekologinen jalanjälki esittää pelkästään sen hetkisen tilanteen, tulisi jatkuvuuden ja seurannan takaamiseksi arviointi suorittaa vuosittain. Taatakseen ekologisen jalanjäljen objektiivisuuden Natural Interestin ohjelmistot perustuvat maailmanlaajuisen Global Footprint Network -organisaation ja yhteistyökumppanimme Best Foot Forwardin kehittämään Regional Stepwise -laskentaohjelmaan. Vuodesta 2000 alkaen kansakuntien ekologiset jalanjäljet on esitetty osana WWF:n Living Planet - raporttia. Nurmijärven arvioinnin tulokset ovat vertailukelpoisia vuoden 2004 raportin tuloksiin Laskentamenetelmä Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikallisen tason ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää osana paikallisen kestävän kehityksen indikaattorit hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natural Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regional Stepwise -laskentaohjelman, jolla voidaan laskea kaupungin tai muun valtiota pienemmän alueen ekologinen jalanjälki. Ohjelmalla on laskettu mm. Pohjois-Irlannin, Skotlannin, Lontoon, Isle of Wightin, Lillen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Lahden ja nyt Nurmijärven ekologinen jalanjälki. Regional Stepwise -laskentaohjelman tulokset ovat vertailukelpoisia WWF:n Living Planet -raportin kanssa. Ville Väinämö on tutkinut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa tutkimuksessa suomalaisen metsäjalanjälkeä käyttäen suomalaisia tietoja. WWF:n laskennassa suomalaisen kuluttamien puunjalostusteollisuustuotteiden (kulutushyödykkeet ja rakentaminen) jalanjälki oli 2,78 gha, kun Väinämön tutkimuksen perusteella tuloksen pitäisi olla 1,78 gha. WWF:n Living Planet - raportin mukaan suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2002 (6,85 gha) on siis tämän tutkimuksen mukaan noin 1 gha liian suuri. Pääkaupunkiseudun jalanjälki vuodelle 2001 laskettiin Väinämön tutkimuksen mukaisilla kertoimilla, siksipä ne ovat kauttaaltaan yhden gha:n pienempiä kuin muiden alueiden asukkaiden ekologiset jalanjäljet. Vertailtavuuden vuoksi pääkaupunkiseudun jalanjäljet on tässä laskettu vanhalla menetelmällä, eli niiden metsäjalanjälki on tässä tutkimuksessa 1 gha:n suurempi kuin julkaistussa tutkimuksessa. Nurmijärven ekologisen jalanjäljen arvioinnissa Väinämön tutkimusta ei hyödynnetty vertailtavuuden säilyttämiseksi ja koska menetelmää ei ole vielä sisäistetty Regional Stepwise -laskentaohjelmaan. Kun Väinämön tutkimuksen kertoimet otetaan käyttöön GFN:n toimesta, voidaan Nurmijärven laskentakin päivittää uuden metsäkertoimen mukaiseksi. 5

7 4. Nurmijärven kunta Nurmijärven kunta sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu noin ihmistä ja se on siten asukasluvultaan Suomen suurin maalaiskunta. Nurmijärven pinta-ala on 367,3 km 2, josta 5,4 km 2 on vesistöjä. Väestöntiheys on 103 asukasta/km 2. Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Hyvinkää, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Nurmijärvi ja viisi muuta Keski-Uudenmaan kuntaa muodostavat ns. KUUMA-kunnat. KUUMA-yhteistyön tavoitteena on kehittää aluetta kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä sekä hoitaa kuntien tehtäviä yhdessä. Kunnan elinkeinorakenne on voimakkaasti palveluvaltainen: palveluala työllistää 65 % kunnassa työssäkäyvistä henkilöistä. Seuraavana, noin 30 % osuudella tulevat yhdessä teollisuus, rakentaminen sekä sähkö- ja vesihuolto. Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle noin eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakinaista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä yhteensä 115 taloa. Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen vuonna 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan vuonna Nimensä kunta on saanut pitäjän keskellä sijainneesta Nurmijärvestä, joka kuivatettiin viljelysmaaksi osittain jo 1920-luvulla ja lopullisesti 1950-luvun alussa. Kunnan kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki, joissa asuu yli 75 % kunnan asukkaista. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Kylistä löytyy edelleen perinteistä maalaismaisemaa ja Nurmijärven yleisilme on luonnonläheinen ja pientalovaltainen. Nurmijärven asukasluku on jatkuvassa kasvussa ja vuonna 2030 väkiluvun ennustetaan olevan jo Nurmijärven luoteisosassa sijaitsee Salpausselän reunamuodostuma. Vantaanjoki virtaa kunnan itäosan halki ja sillä on sivujokia eri puolilla kuntaa. Nurmijärven alueella on viisi järveä. Kunnan läpi kulkevat vilkasliikenteiset Helsinki-Tampere moottoritie ja kehäväylä Hangosta Porvooseen. Kunnan luoteisosassa on rautatie pelkästään tavaraliikenteelle. 5. Natural Interest Oy Natural Interest Oy on Helsingissä toimiva ympäristöalan konsulttiyritys, joka on keskittynyt erityisesti ekologisen jalanjäljen arviointeihin, sekä toimintojen hiilidioksidipäästöjen kautta tapahtuvaan ympäristökuormituksen arviointiin. Natural Interest Oy toimii läheisessä yhteistyössä englantilaisen Best Foot Forward Ltd:n kanssa. 6

8 Natural Interestin palveluita käyttävät niin erikokoiset yritykset toimintansa ja tuotteidensa ympäristökuormituksen arvioinnissa kuin hallinnolliset organisaatiot, kunnat ja muut alueelliset toimijat. 6. Nurmijärven ekologinen jalanjälki Nurmijärven kunnan ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli yhteensä globaalihehtaaria, eli 7,62 globaalihehtaaria asukasta kohden Nurmijärven ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli 7,62 globaalihehtaaria asukasta kohden. Suomalaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2002 oli 6,85 gha, eli nurmijärveläisen jalanjälki oli 11 % suurempi kuin suomalaisen keskimäärin. Suomen ja Nurmijärven ekologisen jalanjäljen koostumuksen erot on esitetty kuvassa 1. Nurmijärven ekologinen jalanjälki Suomen ekologinen jalanjälki Rakentaminen 19 % Ravinto 20 % Rakentaminen 20 % Ravinto 21 % Palvelut 8 % Palvelut 8 % Hyödykkeet 16 % Asuminen 25 % Asuminen 17 % Liikennöinti 12 % Hyödykkeet 22 % Liikennöinti 12 % Kuva 1. Nurmijärven ja Suomen ekologisten jalanjälkien koostumus Nurmijärveläisen suomalaista suurempi jalanjälki selittyy pääasiassa 62 % suomalaista suuremmalla asumisjalanjäljellä (1,97 gha > 1,22 gha). Liikennöinnin jalanjälki oli 11 % ja palveluiden 13 % suurempi kuin suomalaisen keskimäärin. Sen sijaan nurmijärveläiset tuottivat vähemmän jätettä ja kuluttivat vähemmän kulutushyödykkeitä, näistä koostuvan jalanjäljen ollessa 25 % pienempi keskivertosuomalaiseen verrattuna. Nurmijärven biokapasiteetti oli globaalihehtaaria, eli Nurmijärven toimintojen ylläpitämiseksi kestävällä tavalla tarvittaisiin noin 2,7 kertaa Nurmijärven biokapasiteettia suurempi maa-ala ja noin 7 kertaa Nurmijärven fyysistä pinta-alaa suurempi maa-alue. Kuvassa 1 on esitetty nurmijärveläisen ja suomalaisen ekologisen jalanjäljen koostumuksen vertailu. Nurmijärveläisen asumisesta 7

9 aiheutuvan jalanjäljen ero selittyy pääasiassa Suomea keskimäärin korkeammasta energiankulutuksesta. Lisäksi Nurmijärven kaukolämmön tuotanto tuotettua kilowattituntia kohden tuotti Suomea keskimäärin korkeammat hiilidioksidipäästöt. Verkkosähkön kulutus oli 23 % korkeampaa kuin muualla Suomessa. Yli 90 % asumisen jalanjäljestä aiheutui energiankulutuksesta. Liikennöinnin jalanjälki oli 0,91 gha, kun suomalaisen liikennejalanjälki oli 0,83 gha. Henkilöautojen osuus Nurmijärven liikennöinnin jalanjäljestä oli 56 %. Suhteessa suomalaisen ja nurmijärveläisen liikennejalanjälki oli molemmilla 12 % ekologisen jalanjälkensä koosta. Ravinnonkulutuksesta kuntakohtaista tietoa ei ollut saatavilla, joten arvioinnissa käytettiin suomalaisen keskiarvoa. Ravinnonkulutuksen jalanjäljestä lähes 75 prosenttia johtuu eläinperäisen ravinnon kulutuksesta. Taulukossa 1 on eritelty nurmijärveläisen ja suomalaisen ekologisen jalanjäljen koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. 0,01 desimaalin ero Nurmijärven ekologisessa jalanjäljessä johtuu pyöristyksestä. Taulukko 1. Nurmijärven ja Suomen vuoden 2002 ekologisen jalanjäljen vertailu Nurmijärvi gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 7,62 6, % Koostumus Asuminen 1,97 1, % Liikennöinti 0,91 0, % Ravinto 1,49 1,49 0 % Rakentaminen 1,41 1,41 0 % Hyödykkeet 1,21 1,61-25 % Palvelut 0,62 0, Maa-alueiden kuormitus Alueen ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla yhteen maa-alueet, jotka tarvitaan asukkaiden kulutuksen vaatimien resurssien tuottamiseen, sekä heidän jätteidensä että päästöjensä luontoon takaisin suodattamiseen. Nurmijärven ekologinen jalanjälki kuormitti maa-alueista selkeästi eniten energiamaata. Energiamaa tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden luonnon kiertokulkuun vuosittaisella tasolla takaisin suodattamiseksi tarvittavaa maa-aluetta. Toiseksi eniten Nurmijärven ekologinen jalanjälki kuormitti metsämaata, jonka osuus jalanjäljestä oli 24 %. 74 % metsämaasta kului rakentamiseen vaadittavan puumateriaalin tuottamiseen ja 22 % kulutushyödykkeiden tuottamiseen. Suureen metsäjalanjäljen kokoon vaikuttaa osittain myös laskentaohjelman painottama metsäteollisuuden puunkäyttö (katso 3.1). Kuvassa 2 on esitetty Nurmijärven ekologisen jalanjäljen maa-alueiden suhteellinen kuormitus. 8

10 Nurmijärven jalanjäljen koostumus maa-alueittain Rakennettu maa 2 % Vesialue 3 % Metsä 24 % Laidunmaa 3 % Energiamaa 57 % Viljelymaa 11 % Kuva 2. Nurmijärven ekologisen jalanjäljen maa-alueiden kuormitus Energiamaan osuus koko 7,62 gha:n ekologisesta jalanjäljestä oli 4,04 gha, eli 57 %. Energiamaata kuormittivat selkeästi eniten asumisesta ja liikennöinnistä aiheutuvat suorat hiilidioksidipäästöt, niiden ollessa 62 % koko energiamaan kuormituksesta. Hyödykkeet ja palvelut sitoivat 33 % energiamaasta. Luku koostuu palveluiden ja tuotteiden tuottamisen ja valmistamisen aikana niihin sitoutuneesta hiilidioksidista koko elinkaaren ajalta. 7. Kulutus ja ekologiset jalanjäljet Nurmijärven ekologisen jalanjäljen laskemiseksi kerättiin tietoa alueen asukkaiden kulutuksesta vuodelta 2002 seuraavilta osa-alueilta: Energiankulutus Liikennöinti Ravinnonkulutus Jätteet Hyödykkeet ja palvelut Maankäyttö Seuraavissa viidessä kappaleessa esitellään nurmijärveläisen ja suomalaisen keskimääräinen kulutus, prosentuaalinen erotus sekä jalanjäljen koostumus. 9

11 Suurin osa tiedosta saatiin Tilastokeskukselta ja Nurmijärven kunnalta. Lisäksi käytettiin Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmää sekä Tiehallinnon, Energiateollisuuden ja VTT:n tietopankkeja. Tietoa pyrittiin keräämään vuodelta 2002 tai 2003, ellei se ollut mahdollista käytettiin uusinta käytettävissä ollutta tietoa. Tiedonkeruusta tarkemmin kappaleessa Asuminen ja energiankulutus Energiankulutus oli vuonna 2002 Nurmijärvellä selkeästi muuta maata korkeampaa. Nurmijärveläinen kulutti energiaa kwh henkeä kohden, 28 % enemmän kuin suomalainen keskimäärin. Sähkönkulutus oli Nurmijärvellä asukasta kohden keskimäärin 23 % korkeampaa kuin muualla Suomessa. Arvioinnissa oletettiin, että kaikki Nurmijärvellä kulutettu sähkö ostettiin valtakunnan verkosta. Lämmityksen osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 69 %. Kaukolämmön osuus oli myös huomattavasti korkeampi kuin Suomessa keskimäärin, lisäksi kulutetun kaukolämmön hiiliintensiteetti oli korkeampi, aiheuttaen suuremmat hiilidioksidipäästöt kilowattituntia kohden kuin muualla Suomessa keskimäärin. Arvioinnissa oletettiin, että Nurmijärvellä kulutettu kaukolämpö hankittiin Nurmijärven Sähkö Oy:ltä. Erillislämmitettyjen asuntojen suuri määrä näkyy etenkin öljylämmityksen suuressa osuudessa (4 882 kwh henkeä kohden), mikä on huomattavasti korkeampi kuin suomalaisen keskimääräinen kwh henkeä kohden. Taulukossa 2 on eritelty nurmijärveläisen ja suomalaisen energiankulutuksen eroavaisuudet. Taulukko 2. Nurmijärven ja Suomen keskimääräinen energiankulutus henkeä kohden Nurmijärvi kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Yhteensä % Sähkönkulutus % Verkkovirta yhteensä Vihreän sähkön osuus 28% Lämmitys % Kaukolämpö % Öljy % Puu % Muu Hiili % Maakaasu % Lähteet: Tilastokeskus, Energiateollisuus Asumisen ekologinen jalanjälki koostuu maa-alasta, joka liittyy asuntojen lämmitykseen, kotitalouksien sähkönkäyttöön ja asuinrakennusten maantarpeeseen. Asumisen ekologisen jalanjäljen koko oli 1,97 globaalihehtaaria asukasta kohden ja 93 % koko asumisen vaatimasta jalanjäljestä koostui hiilidioksidin suodattamiseen vaadittavasta energiamaasta, 3 % metsämaasta ja 4 % rakennetusta maasta. 10

12 Suuri kaukolämmön kulutus yhdistettynä keskiarvoa korkeampaan kaukolämmön hiili-intensiteettiin johti siihen, että kaukolämmön osuus asumisjalanjäljestä oli huomattavan suuri, 1,05 globaalihehtaaria (70 % asumisjalanjäljestä). Esimerkiksi tamperelaisen vuoden 2001 ekologisen jalanjäljen arvioinnissa kaukolämmön osuus oli vain 0,30 gha (35 % tamperelaisen asumisjalanjäljestä) asukasta kohden. Erillistalojen käyttämä öljylämmitys oli myös huomattava osa asumisjalanjäljestä, 0,30 gha, kun tamperelaisen vastaava jalanjälki oli 0,06 gha. Asumisjalanjäljen koostumus on esitetty kuvassa 3. Asumisjalanjäljen koostumus Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Kaukolämpö 1,05 Hyödykkeet 1,21 Asuminen 1,97 Öljy 0,30 Puu 0,05 Liikennöinti 0,91 Ravinto 1,49 Muut polttoaineet 0,03 Sähkö 0,45 Rakennettu maa 0,08 Kuva 3. Nurmijärven asumisjalanjäljen koostumus 7.2. Liikennöinti Liikennöinnin ekologiseen jalanjälkeen kuuluvat olennaisena osana liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt, mutta siihen lasketaan myös liikenteen vaatimien kulkuväylien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-ala. Kuntakohtaiset liikennöintitiedot vuodelle 2002 saatiin yksityisautoilun osalta Tiehallinnolta ja linjaauto- sekä moottoripyöräkilometrien osalta VTT:n LIISA-tietokannasta. Muissa liikennöintimuodoissa käytettiin Suomen 2002 keskiarvoja. Arvioinnissa on pyritty mittaamaan nurmijärveläisen liikennöintiä, jättäen läpikulkuliikenne arvioinnin ulkopuolelle. Nurmijärveläinen matkusti yksityisautolla keskimäärin km, 28 % enemmän kuin suomalainen keskimäärin. Yksityisautoilun kilometrit on laskettu henkilökilometreinä. Muissa liikennemuodoissa ei havaittu mainittavia eroavaisuuksia, pääasiassa kuntakohtaisten tilastojen puutteesta johtuen. 11

13 Liikennöinnin henkilökilometrit on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Nurmijärven liikennöinti Nurmijärvi hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus % Yhteensä % Yksityisautoilu % Lentäminen Linja-auto % Juna, metro, raitiovaunu Veneily Moottoripyöräily % Lähteet: VTT, Tiehallinto Liikennöinnin ekologisen jalanjäljen koko oli 0,91 gha, kun suomalaisen jalanjälki oli 0,83 gha eli nurmijärveläisen liikennöinnin jalanjälki oli 10 % suurempi. Liikennöinnin 0,91 globaalihehtaarin jalanjäljestä 96 % koostui liikenteen päästöistä ja 4 % rakennetusta maasta. Yksityisautoilun jalanjälki oli selkeästi suurin 56 % osuudella liikennöintijalanjäljestä. Kuvassa 4 on esitetty liikennöinnin ekologisen jalanjäljen koostumus. Liike nnöintijalanjälje n koostum us Hyödykkeet 1,21 Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Raideliikenne 0,02 Veneily Linja-auto 0,11 0,03 Lentäminen 0,20 Liikennöinti 0,91 Moottoripyöräily 0,00 Asuminen 1,97 Ravinto 1,49 Yksityisautoilu 0,51 Rakennettu maa 0,04 Kuva 4. Liikennöintijalanjäljen koostumus 12

14 7.3. Kulutustavarat ja palvelut Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki koostuu alueella kulutettujen tavaroiden tuotantoon tarvittavan energian sekä kasvi-, eläin- ja puuperäisten resurssien käytöstä. Erityisesti kulutustavaroiden osalta ekologisen jalanjäljen globaali ulottuvuus tulee parhaiten esille, sillä arvioinnissa huomioidaan vienti- ja tuontituotteet ja niiden aiheuttamat globaalit ympäristövaikutukset. Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologisen jalanjäljen laskemiseksi käytetään Tilastokeskuksen keräämää kulutustietoa sekä paikallisia jätemäärätietoja. Kuntakohtaista kulutustietoa ei ikävä kyllä ole saatavilla, mutta Tilastokeskukselta saatiin tietoa maakuntakohtaisesti, sekä Uudenmaan kohdalta eriteltynä pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan kulutustietoja. Tästä tiedosta laskettiin nurmijärveläisen palveluihin kuluttama euromäärä toimialaluokittain. Laskennan mukaan nurmijärveläinen kulutti 17 % enemmän rahaa palveluihin kuin suomalainen keskimäärin. Toisaalta kulutuksen jakauma painottui enemmän palveluihin kuin kulutushyödykkeisiin, toisin kuin muualla Suomessa, pienentäen kulutuksen ekologista jalanjälkeä. Palveluihin kohdistuva korkeampi kulutus muuhun maahan verrattuna johtuu todennäköisesti alueen elinkeinorakenteesta ja hyvästä työllisyystilanteesta. Taulukossa 4 on esitetty Suomen ja Nurmijärven palveluihin ja hyödykkeisiin kohdistunut kulutus henkeä kohden vuonna Taulukko 4. Nurmijärven ja Suomen kulutus henkeä kohden Nurmijärvi Suomi Erotus /asukas /asukas Palveluihin kulutettu euromäärä % Lähde: Tilastokeskus Kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli Nurmijärvellä 25 % pienempi ja palveluiden jalanjälki 13 % suurempi kuin muualla Suomessa. Kulutushyödykkeiden ekologinen jalanjälki oli 1,21 gha (suomalaisen 1,61), hyödykkeiden pienempään jalanjälkeen vaikuttavat niin pienempi euromääräinen kulutus kuin alhaisemmat jätemäärätkin (katso 7.4 Jätteet). Palveluiden jalanjälki oli 0,62 (Suomi 0,55) globaalihehtaaria nurmijärveläistä kohden. Kuvassa 5 on esitetty palvelujalanjäljen koostumus. 13

15 Palvelujalanjäljen koostumus Liikennöinti 0,91 Hyödykkeet 1,21 Rakentaminen 1,41 Palvelut 0,62 Toimistot 0,21 Kauppa 0,15 Sosiaalipalvelut 0,07 Hotellit & Ravintolat 0,06 Asuminen 1,97 Ravinto 1,49 Koulutus & Terveydenhuolto 0,14 Kuva 5. Palvelujalanjäljen koostumus Kulutustavaroiden ja palveluiden ekologinen jalanjälki jakaantuu pääasiassa palveluiden ja tuotteiden valmistamisessa tapahtuviin suoriin ja epäsuoriin hiilidioksidipäästöihin, palveluiden tarjoajien energiankulutukseen sekä jätteiden hajoamisessa vapautuvan hiilidioksidin takaisin luontoon suodattamiseen vaatimaan energiamaahan Jätteet Jätemäärät kerättiin Nurmijärven kunnan taholta ja tulosta verrattiin suomalaisen keskimääräiseen kotitalousjätteen määrään. Nurmijärveläinen tuottaa melkein 100 kiloa vähemmän jätettä vuositasolla Suomen keskiarvoon verrattuna. Myös kierrätetyn jätteen määrä oli suhteellisesti korkeampi kuin muualla Suomessa. Tämä vaikuttaa myös epäsuorasti kappaleessa 7.3 käsiteltyyn kulutustavaroiden ekologiseen jalanjälkeen. Taulukko 5. Nurmijärven ja Suomen jätemäärät henkeä kohden Nurmijärvi Suomi Erotus kg/asukas kg/asukas Kotitalousjäte % Kierrätetyn/kompostoidun osuus % Lähteet: Nurmijärven kunta, Global Footprint Network 14

16 7.5. Ravinto Ravinnonkulutuksen osalta kuntakohtaista tietoa ei ollut saatavilla, joten alla olevassa taulukossa 6 on esitelty vuoden 2002 suomalaisen keskimääräinen ravinnonkulutus ja eläinperäisen ravinnon osuus kokonaiskulutuksesta. Taulukko 6. Suomen ravinnonkulutus henkeä kohden Nurmijärvi kg/asukas Kokonaiskulutus 979 Eläinperäisen ravinnon osuus 473 Lähde: Global Footprint Network Ravintojalanjälkeen sisältyvät kasvisten, lihan ja kalan tuotannossa tarvittavat pelto-, laidun- ja vesialueet. Ravintojalanjäljestä melkein 60 % aiheutui eläinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta. Eläinperäisen ravinnon jalanjäljen suuri koko johtuu lihan tuotantoprosesseihin sitoutuneesta energiasta ja laidunmaiden sekä rehupeltojen vaatimasta maaalasta. Kuvassa 6 on esitetty ravinnonkulutuksesta aiheutuvan ekologisen jalanjäljen kuormitus maaalueittain. Ra v intojalanjä ljen koostum us Hyödykkeet 1,21 Palvelut 0,62 Rakentaminen 1,41 Ravinto 1,49 Viljelymaa 0,88 Laidunmaa 0,20 Vesialue 0,22 Liikennöinti 0,91 Asuminen 1,97 Energiamaa 0,18 Kuva 6. Ravintojalanjäljen koostumus 15

17 7.6. Rakentaminen Rakentamisen ekologisella jalanjäljellä pyritään arvioimaan paikalliseen rakennustuotantoon liittyvää energian- ja puumateriaalin kulutusta. Rakentamisen ekologinen jalanjälki on suhteessa suuri, sillä rakentamiseen kuluu paljon puutavaraa ja rakennettu maa peittää tuottavaa maa-alaa. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jalanjäljessä johtuu myös siitä, että ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmä painottaa puuraaka-aineen käyttöä. Lisäksi rakentamisjalanjäljen arvioinnissa jouduttiin käyttämään valtakuntatasoista tietoa. Rakentamisen ekologinen jalanjälki oli 1,41 gha asukasta kohden, 1,36 gha:n ollessa metsämaata ja 0,05 gha:n energiamaata. 8. Nurmijärven biokapasiteetti WWF:n Living Planet -raportin mukaisesti yksi ekologisen jalanjäljen arviointiprojektin tavoitteista on arvioitavan alueen biokapasiteetin määritteleminen. Biokapasiteetti kuvaa olemassa olevaa uusiutuvien luonnonvarojen tarjontaa, ekologisen jalanjäljen kuvatessa luonnonvarojen kysyntää. Alueen biokapasiteetti on sen erilaisten biologisesti tuottavien alueiden summa ja se ilmaistaan globaaleina hehtaareina (gha). Alueen biokapasiteetin mittaaminen mahdollistaa alueellisen ekologisen kestävyyden hahmottamisen. Maapallolla on biologisesti tuottavaa maa-aluetta noin 11,2 miljardia hehtaaria, mikä kattaa noin neljänneksen maapallon pinta-alasta. Se sisältää 2,3 miljardia hehtaaria merellisiä ja sisämaan kalastusalueita ja 8,8 miljardia hehtaaria tuottavaa maata. Maa-ala koostuu noin 1,5 miljardista hehtaarista viljelymaata, noin 3,5 miljardista hehtaarista laidunta, noin 3,6 miljardista hehtaarista metsää ja noin 0,2 miljardista hehtaarista rakennettua maata. Biokapasiteetin laskennassa otetaan huomioon myös muun luonnon ja eläinlajien vaatima maa-alue. Arviot muiden lajien vaatimasta biokapasiteetista vaihtelevat 10% (Loh, 2000) ja 75% (Noss & Cooperrider, 1994) välillä. Brundtlandin komissio (WCED, 1987) arvioi muiden lajien tarvitsevan 12% ja tämä luku on otettu ekologisen jalanjäljen arvioinneissa huomioon. Biokapasiteetin laskemiseksi kunnan maankäyttö pyritään jakamaan tuottavaan maahan (laidunmaahan, viljelymaahan, tuottavaan vesialueeseen, sekä metsään ja puistoihin) ja rakennettuun maahan. Rakennetun maan osalta kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten vaatimasta pinta-alasta. Biologisesti tuottavat fyysiset alueet muunnetaan globaaleiksi hehtaareiksi kertomalla ne ensin koko maailmaa koskevilla kertoimilla, joilla suhteutetaan erilaisen tuottokyvyn omaavia maankäyttöluokkia toisiinsa ja sitten kerrotaan kyseiselle valtiolle ominaisella tuottokyky-kertoimella (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Näin ko. maankäyttöluokan tuottokyky suhteutetaan maailman 16

18 tuottokykyyn. Satoisuuskerroin lasketaan jokaiselle vuodelle erikseen. Nurmijärven kunnan arviointi on tehty vuoden 2002 satoisuuskertoimilla. biokapasiteetti (gha) = alue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) Käyttäen ylläkuvattua laskentamenetelmää Nurmijärven biokapasiteetti vuonna 2002 oli noin globaalihehtaaria Nurmijärven fyysisen pinta-alan ollessa hehtaaria. Nurmijärven toimintojen ylläpitämiseksi kestävällä tavalla tarvittaisiin siis noin 2,7 kertaa Nurmijärven biokapasiteettia suurempi maa-ala ja noin 7 kertaa Nurmijärven fyysistä pinta-alaa suurempi maa-alue. Kuvassa 7 havainnollistetaan Nurmijärven ekologisen jalanjäljen koko suhteessa kunnan kokoon. Siitä nähdään miten Nurmijärvi tarvitsisi usean naapurikunnan biokapasiteetin ylläpitääkseen toimintansa ekologisesti kestävästi. Kuva 7. Nurmijärven kunnan ekologisen jalanjäljen fyysinen koko Lähde: Regional Stepwise 9. Vertailua Nurmijärven asukkaan ekologista jalanjälkeä verrattiin ensinnäkin WWF:n Living Planet raportissa julkaistuihin maiden ekologisiin jalanjälkiin. Vertailuun lisättiin Regional Stepwise - laskentaohjelmistolla suoritettuja suomalaisten kuntien ekologisen jalanjäljen arviointeja. Muiden kuntien arvioinnit tehtiin pääasiassa vuoden 2001 laskentaohjelmalla. 17

19 Maapallon asukkaan keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 2,23 gha, samalla kun biokapasiteettia oli 1,85 gha asukasta kohden. Kuvasta 8 nähdään nurmijärveläisen ekologisen jalanjäljen suhde valittuihin valtioihin ja eräisiin suomalaisiin kaupunkeihin. Taulukon jakavan viivan alapuolelle jäävien alueiden asukkaiden ekologinen jalanjälki alittaa maapallon laskennallisen kantokyvyn (1,85 gha). 10 9,9 9, ,7 7,62 7 7, ,9 6,9 6,85 6,8 6,8 6,7 6,4 6,4 6,2 6,2 6 5,8 5,5 5,4 5,3 5,2 5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,3 4 3,9 3,8 3 2,5 2,23 2, Arabiemiraatit USA Australia Nurmijärvi Turku (2001) Espoo (2001) Ruotsi Vantaa (2001) Viro Suomi Pääkaupunkiseutu (2001) Helsinki (2001) Tampere (2001) Kanada Tanska Irlanti Norja Ranska Uusi Seelanti UK Sveitsi Portugali Belgia Saksa Espanja Latvia Venäjä Japani Liettua Italia Meksiko Maailman ka. Brasilia Kiina Kuuba Intia 1,5 1,4 0,8 Kuva 8. Alueellisten ekologisten jalanjälkien vertailu Lähteet: Regional Stepwise, Global Footprint Network Kuvassa 9 havainnollistetaan Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys vuodesta 1961 vuoteen

20 8,0 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys 7,0 6,0 5,0 Gha 4,0 3,0 2,0 1,0 0, EF Per Cap Global Biocap Per Cap Kuva 9. Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global Footprint Network Kuvassa 10 näkyy Suomen ekologisen jalanjäljen kehitys maapallon kantokykyyn ja muiden maiden kasvaviin jalanjälkiin suhteutettuna. Jos vuonna 1961 maapallon jokainen asukas olisi kuluttanut uusiutuvia luonnonvaroja samalla tavalla kuin suomalainen, olisimme tarvinneet 1,2 maapalloa elintapojemme ylläpitämiseksi ekologisesti kestävästi. Vuonna 2001 luku oli jo 3,6 maapalloa. 19

21 Jos jokainen eläisi kuten suomalainen Kuva 10. Jos jokainen eläisi kuten suomalainen Lähde: Global Footprint Network 10. Ekologisen jalanjäljen pienentäminen Kaikilla alueen asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeensä. Arkipäivän valinnat kulutuksen, matkustamisen, energiankäytön ja ruokailun suhteen vaikuttavat omaan ekologiseen jalanjälkeen. Nurmijärven kunta voi maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja ympäristökasvatuksella vaikuttaa asukkaiden valintoihin. Kunnan hallinnon olisi lisäksi toimittava esimerkkinä asukkailleen ja pyrittävä sitoutumaan oman hallinnollisen toimintansa ympäristökuormituksen pienentämiseen. Energiankulutuksesta aiheutuvaa ekologista jalanjälkeä voidaan pudottaa tietysti vähentämällä energiankulutusta, suosimalla energiatehokkaita hankintoja, mutta myös siirtymällä kuluttamaan uusiutuvista luonnonvaroista tuotettuja energiamuotoja. Laajemmissa energiaratkaisuissa kannattaa perehtyä vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin, kasvihuonekaasupäästöihin ja pyrkiä valitsemaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Poliittisella tasolla sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen on myös yksi varteenotettava vaihtoehto ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Suomen ja Nurmijärven ekologisesta jalanjäljestä suurin osa koostuu energiankulutuksesta ja sen suhteellinen osuus on tulevaisuudessa selkeässä kasvussa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä voidaan olennaisesti vaikuttaa tulevaisuuden rakennusten ja liikenteen energiankulutukseen ja siten myös ekologisen jalanjäljen kokoon. Kaupunkimainen, eheä rakentaminen pienentää liikennemääriä lyhyempien etäisyyksien ja parempien kevyen- ja 20

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 MARKKU KYÖSTILÄ Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2007 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen piirros: Riihimäen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti,

Lisätiedot

Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä

Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ekologinen jalanjälki pienemmäksi tavaroiden uudelleenkäytöllä Tiivistelmä Natural Interestin raportista Huhtikuu 2007 1 JOHDANTO...1 1.1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ekologinen Jalanjälki

Ekologinen Jalanjälki Hämeenlinnan kaupungin Ekologinen Jalanjälki vuonna 2005 Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 2 Viite Natural Interest 2009: Hämeenlinnan kaupungin ekologinen jalanjälki 2005. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,72 globaalihehtaaria.

ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,72 globaalihehtaaria. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Jälki oli maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 6 prosentilla eteläkarjalaisen 5,93 globaalihehtaarin jalanjäljen.

Jälki oli maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 6 prosentilla eteläkarjalaisen 5,93 globaalihehtaarin jalanjäljen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri?

Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri? Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri? Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Teollinen ekologia kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Työryhmä: Maija Mattinen, Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti Kalevi, Tuuli Myllymaa, Olli-Pekka Pietiläinen, Marja Salo, Jyri

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

KUNTAJÄLKI 2010: RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI

KUNTAJÄLKI 2010: RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI KUNTAJÄLKI 2010: RIIHIMÄKELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Riihimäen kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat

Askel kohti energiatehokkaampaa Helsinkiä. Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat Kulutustiedot ja teemakartat 2 Sisältö Johdanto... 2 Kaukolämpö... 3 Sähkö... 5 Vesi... 9 Jätetiedot... 10 Teemakartat... 14 Sanna Viilo, Sito Tietotekniikka Oy Anna Johansson,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI

TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Tampereen kaupunki Teemu Huotari TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI YMPÄRISTÖVALVONNAN JULKAISUJA 2/2002 TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Teksti: Teemu Huotari Kannen kuva: Marja Kokko Taulukot ja

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Esa Varho 2016 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Esa Varho 2014 Oras Group, kaksi brändiä Käyttäjäystävälliset tuotteet elektronisten hanojen

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot