kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

Transkriptio

1 E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Kulutuksen rajat muuttuvat näkyviksi, kun resurssien kysyntää verrataan niiden tarjontaan. Biokapasiteetti kuvaa maapallomme rajallista biologisesti tuottavien alueiden määrää. Näiden alueiden avulla tuotetaan tarvitsemamme uusiutuvat luonnonresurssit. Jalanjälkilaskenta liittää luonnonympäristön asettamat rajat ja kulutuksen toisiinsa. Ekologinen jalanjälki herättelee pohtimaan, millaisen kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Nurmijärveläisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 6,89 globaalihehtaaria. KuntaJälki2010-mallilla laskettu ja vuoden 2007 laskentatietoihin pohjautuva kokonaisjalanjälki oli yhteensä globaalihehtaaria. Jalanjälki oli seitsemän kertaa suurempi kuin Nurmijärven kunnan kokonaispinta-ala. Kuviossa 1 on esitetty, mistä kulutustoiminnoista nurmijärveläisen jalanjälki rakentuu. Nurmijärveläisen, uusimaalaisen ja suomalaisen jalanjälkiä vertaillaan seuraavan sivun kuviossa 2. Kuviossa 3 puolestaan esitellään KuntaJälki-nimiseen hankkeeseen osallistuneiden kuntien jalanjälkien rakenteet. Nurmijärveläisen jalanjälki oli 12 prosenttia kookkaampi kuin keskivertosuomalaisen 6,16 globaalihehtaarin jalanjälki. Se oli myös maakunnan jalanjälkikeskiarvoa suurempi ja ylitti 9 prosentilla uusimaalaisen 6,30 globaalihehtaarin jalanjäljen. Vuoden 2010 kansainvälisen jalanjälkilaskelman mukaan ihmisen 2,7 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki oli puolet suurempi kuin planeetallamme keskimäärin tarjolla ollut 1,8 globaalihehtaarin biokapasiteetti. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon luonnon resursseja kuin nurmijärveläiset, maapallon tuotantokyky ei riittäisi, vaan tarpeidemme tyydyttämiseen tarvittaisiin yhden maapallon sijasta lähes neljä samanlaista planeettaa. NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 1

2 Ekologinen jalanjälki voi olla lyhyellä aikavälillä biokapasiteettia suurempi. Samalla se merkitsee, että käytämme olemassa olevia luonnonvaroja liikaa ja syömme tulevien sukupolvien eväitä. Uusiutuvien resurssien kulutus kiihtyy koko ajan, kun ympäri maapalloa tavoitellaan länsimaista elintasoa. Pidemmällä aikajänteellä ihmiskunnan on mahdotonta nostaa aineellista hyvinvointiaan nurmijärveläiselle tasolle. E kologinen jalanjälki tarkastelee uusiutuvien luonnonresurssien kulutusta taulukon 1 mukaisten biologisesti tuottavien alueiden avulla. Ympäri maapalloa sijaitsevat viljelysmaat, laitumet, vesialueet ja metsät tuottavat ruokaa, luonnonkuituja ja puuta. Rakennuksia, väyliä ja muuta infrastruktuuria varten tarvitaan maaalaa. 2 NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Jalanjälkeen sisältyy myös päästöille oma aluetyyppinsä. Oletuksena on, että osa maapallon biokapasiteetista tarvitaan energiamaaksi. Sen avulla sidotaan fossiilisperäisistä polttoaineista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt siten, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei muutu. Puhtaasti laskennallinen energiamaa kuvaa kulutuksen energiankäytön päästöjen aiheuttamaa kuormitusta elävälle luonnolle. Kulutus esitetään uusiutuvien luonnonresurssien ja energian käytöstä syntyneiden päästöjen avulla. Jalanjäljen laskentamenetelmä muuntaa resurssi- ja päästömäärät eri alueiden pinta-aloiksi. Alueet voivat sijaita lähtömaasta riippuen ympäri maapalloa. Kunkin alueen oletetaan pystyvän tarjoamaan vain yhtä resurssia kerrallaan. Tuottavuudeltaan erilaiset ja eri puolilla maapalloa sijaitsevat aluetyypit muunnetaan yhteismitallisiksi globaa-

3 lihehtaareiksi. Se on laskennallisesti hehtaarin suuruinen alue, jonka tuottavuus vastaa maapallon biologisesti tuottavien alueiden keskiarvoa tarkasteluvuoden aikana. Mittayksiköstä käytetään yleisesti lyhennettä gha. Muunnetut maa-alueet voidaan laskea yhteen ja tuloksena saadaan kulutuksen ekologinen jalanjälki. Se kertoo, kuinka paljon vuoden aikana tarvitaan biokapasiteettia. Biokapasiteetti kuvaa uusiutuvien resurssien tarjontaa. Nykyisenlaista kulutusta ei pysty kattamaan kuntien alueen biokapasiteetilla. Ekologinen jalanjälki nostaakin esiin kysymyksen, onko kulutus kestävällä ja tasa-arvoisella pohjalla suhteessa maa- pallon rajallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin. Biokapasiteettia oli tarjolla KuntaJälki2010-mallin laskentavuonna 2007 yhteensä 12 miljardia globaalihehtaaria; samanaikaisesti ihmiskunnan yhteenlaskettu jalanjälki oli 18 miljardia globaalihehtaaria. Ekologinen jalanjälki voi olla väliaikaisesti biokapasiteettia suurempi, jos vuoden aikana tuotettujen uusiutuvien resurssien lisäksi kulutetaan olemassa olevia resurssivarantoja. Varantojen pienentyminen heikentää kuitenkin resurssien tuotantoa tulevaisuudessa. Ellei nykyistä kulutuksen kasvua saada käännettyä, elämän kannalta kriittisistä uusiutuvista luonnonvaroista tulee NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 3

4 KuntaJälki2010-mallilla voitiin arvioida virallisten kertoimien pohjalta paikkakuntakohtaisten tietojen ja paikalliseen tilanteeseen muokatun tilastoaineiston avulla nurmijärveläisen keskimääräisen ekologisen jalanjäljen koko ja rakenne. N urmijärveläisen jalanjäljestä liittyi 48 prosenttia ravinnon kulutukseen. Kuvion 4 ravintojalanjälkeen sisältyvät vuoden aikana syödyn lihan, kalan ja kasvisten tuotantoon tarvitut viljelysmaat, laitumet ja vesialueet. Suurin osa ravintojalanjäljestä oli kuitenkin elintarvikkeiden valmistuksen hiilidioksidipäästöjä sitovaa laskennallista energiamaata. Ravintojalanjäljestä oli 60 prosenttia lihaa ja kalaa. Liharuoan ekologinen jalanjälki oli viidenneksen kasvisten jalanjälkeä suurempi. olemaan todellinen pula. Jalanjälkien välinen ero ei synny laidunmaiden ja rehun tuotantoon tarvittujen viljelysmaiden määrästä, vaan lähinnä aailman luonnonsäätiö WWF lihatuotteiden tuotannon päästöihin julkaisee vuosittain Living Planet -raportissaan Suomen ja muiden maiden ekologiset jalanjäljet ja biokapasiteetit. Nurmijärveläisen jalanjäljen laskennassa hyödynnettiin WWF:n tulokset laskeneen Global Footprint Network -järjestön uusinta Suomea koskevaa kerroinaineistoa. Kansainvälisen mallin ja kertoimien mukaisesti vuoden 2010 jalanjälkilaskennassa käytettiin vuoden 2007 tietoja. Nurmijärvi osallistui Ekokumppanit Oy:n KuntaJälkihankkeeseen. Siinä kehitetyllä M 4 NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI

5 liittyvästä energiamaasta. Nurmijärveläiset voivat vaikuttaa valinnoillaan ravintojalanjälkeen. Se pienenee, kun ruokavaliossa lisätään kasvisten osuutta. Lähellä tuotetun ruoan suosiminen pienentää kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamaa energiajalanjälkeä. Ruokailutottumusten muutokset eivät näy vain ekologisen jalanjäljen koossa, vaan myös parantavat fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Asumisen ekologinen jalanjälki muodostuu asuintalojen ja vapaaajanasuntojen lämmityksestä, kotitalouksien sähkönkäytöstä ja rakennusten maantarpeesta. Nurmijärveläisten asumisen 0,69 globaalihehtaarin jalanjäljestä oli 43 prosenttia lämmön- ja sähköntuotannosta aiheutuvien päästöjen tarvitsemaa energiamaata. Kiinteistöjen lämmitykseen käytetyn puun tarvitsemasta metsäalueesta muodostui neljännes asumisen jalanjäljestä. Vajaa kolmannes keskimääräisen nurmijärveläisen asumisjalanjäljestä oli rakennusten viemää rakennettua maa-aluetta. Kaukolämmöllä oli kuuden prosentin osuus nurmijärveläisen asumisen jalanjäljestä kuten kuviosta 5 näkyy. Lämpö tuotettiin tarkasteluvuoden 2007 aikana lähinnä puulla, osin myös turpeella ja öljyllä, Nurmijärven Sähkön lämpökeskuksissa. Tuotannossa käytettyjen fossiilisperäisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt näkyvät jalanjäljessä energiamaana. Kaukolämmön tuotannossa käytetty metsäpolttoaine huomioidaan laskelmissa metsäjalanjälkenä. Oletuksena on, ettei puun palamisesta vapautuva hiilidioksidi lisää ilmakehän hiilimäärää eikä kasvata energiajälkeä, jos poltetun puun tilalle kasvaa uutta biomassaa. KuntaJälki-laskennassa ei huomioida muusta puunkäytöstä sivuvirtoina syntyneitä puupolttoaineita. Niihin liittyvä metsäjälki sisältyy jo tuotteisiin, joiden tuotannossa poltettava puuaines on NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 5

6 syntynyt. Kotitalouksien suoraan sähkönkäyttöön liittyi 26 prosenttia asumisen jalanjäljestä. Tästä sähkön 0,18 globaalihehtaarin jalanjäljestä oli vajaa kolmannes suoraa sähkölämmitystä ja lämpöpumppujen tarvitsemaa sähköä. Nurmijärveläisen sähkönkulutuksen jalanjälki muodostui valtakunnallisen tuotannon perusteella, koska kunnan alueella ei ollut KuntaJälki2010mallin määritelmän mukaista paikallista sähköntuotantoa. Jalanjäljen laskennassa hyödynnettiin koko maan keskiarvosähkön hiilidioksidin ominaispäästökerrointa. Rakennustilastojen pohjalta arvioitu kiinteistökohtainen lämmitys muodosti 37 prosenttia asumisen jalanjäljestä. Reilu kolmasosa 0,26 globaalihehtaarin jalanjäljestä oli öljylämmityksen energiamaata. Loppuosa erillislämmityksen jalanjäljestä oli polttopuuhun liittynyttä metsäjälkeä. KuntaJälki-mallissa asumisen ekologinen jalanjälki sisältää Nurmijärvellä sijaitsevat vapaa-ajanasunnot. Mökkien energiankäytön, polttopuun ja rakennettujen alueiden 0,04 globaalihehtaarin jalanjälki muodosti vain 6 prosenttia nurmijärveläisen keskimääräisestä asumisen jalanjäljestä. Kunnalla ja asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa eri tasoilla asumisen jalanjälkeä kasvattavaan energiankulutukseen. Isommissa energiaratkaisuissa kuten lämmitysmuotoa valittaessa kannattaa valita taloudellisten reunaehtojen puitteissa mahdollisimman päästötön vaihtoehto. Pienemmissä hankinnoissa voi suosia vähän energiaa kuluttavia laitteita. Helppoa 6 NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI arkipäivän jalanjäljen pienentämistä on energian säästäminen. Kunta voi vaikuttaa valistuksen avulla asukkaiden energiankäyttötottumuksiin ja auttaa heitä pienentämään asumisen ekologista jalanjälkeä. Liikkumisen ekologinen jalanjälki syntyy energiamaasta, jota tarvitaan eri kulkumuotojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Teiden ja muun liikenteen infrastruktuurin viemä maa-

7 alue sisältyy KuntaJälki-laskennassa tavaroiden ja palvelujen jalanjälkeen. Nurmijärveläisen 0,30 globaalihehtaarin liikkumisen jalanjäljestä oli 73 prosenttia peräisin autoilusta (kuvio 6). Henkilöautomatkojen 0,22 globaalihehtaarin jalanjälki oli 3 prosenttia koko ekologisesta jalanjäljestä. Linja-autot muodostivat 4 prosenttia liikenteen jalanjäljestä raideliikenteen matkojen osuuden jäädessä käytännössä nollaan prosenttiin. Laiva- ja lentomatkailu aiheuttivat 23 prosenttia liikenteen jalanjäljestä. Nurmijärveläinen voi vaikuttaa liikkumisen ekologiseen jalanjälkeen järkeistämällä henkilöauton käyttöä. Matkojen yhdistely, lyhyiden ajomatkojen välttäminen ja kimppakyytimahdollisuuksien hyödyntäminen pienentävät jalanjälkeä. Joukkoliikenne tarjoaa monille asukkaille vaihtoehdon oman auton käytölle. Kävely ja pyöräily ovat jo henkilökohtaisen fyysisen kunnon kannalta viisaita valintoja. Myös Nurmijärven kunta voi ratkaisuillaan pienentää liikkumisen jalanjälkeä. Kevyen ja julkisen liikenteen määrään voi vaikuttaa, kun kunta kiinnittää aiempaa enemmän huomiota niiden sujuvuuteen ja alentaa asukkaiden kynnystä käyttää ympäristöä vähemmän kuormittavia liikennemuotoja. Pitkäjänteisellä yhdyskuntasuunnitellulla saadaan vähennettyä päästöjä synnyttävää henkilöautoliikennettä. Nurmijärveläisen hyödykejalanjälki muodostui 86 prosenttisesti tavaroiden jalanjäljestä loppuosan aiheutuessa palveluista (kuvio 7). Tavaroiden ja palvelujen 2,07 globaalihehtaarin jalanjäljestä oli 73 prosenttia metsäjalanjälkeä. Se syntyi erityisesti kulutetusta paperija kartonkimäärästä. Mukana on myös kulutustavaroiden tuotannossa käytettyyn puuhun liittyvä metsäjälki. Hyödykejäljestä oli 23 prosenttia hyödykkeiden tuotannon energiankäytön päästöjä sitovaa energiamaata. Kolme prosenttia tavaroiden ja palvelujen jalanjäljestä oli luonnonkuitujen tuotantoon tarvittua viljelys-, laidun- ja vesialuetta. Noin prosentin verran hyödykejalanjäljestä liittyi palvelurakennusten tarvitsemaan maa-alaan; osuuteen sisältyy myös liikenteen infrastruktuuri. Kierrätys ja uusiokäyttö pienentävät ekologista jalanjälkeä. Jätteen syntyyn ja resurssien kulutukseen vaikutetaan kuitenkin ennen kaikkea hankintojen määrää vähentämällä. Hankintavaiheessa kannattaa kiinnittää määrän lisäksi huomiota tuotteiden ympäristömyötäisyyteen, laatuun, käyttöikään ja energiatehokkuuteen. Myös lainaaminen, yhteiskäyttö ja tavaroiden korvaaminen aineettomilla palveluilla pienentävät jalanjälkeä. NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 7

8 Rakennustuotantoon liittynyt puutavara ja energiankäyttö aiheuttivat 7 prosenttia nurmijärveläisen ekologisesta jalanjäljestä. Yli 90 prosenttia rakentamisen 0,51 globaalihehtaarin jalanjäljestä syntyi rakennustuotannossa käytetystä puusta. Rakentamisen jalanjälki arvioitiin rakennustilaston tietojen pohjalta. Nurmijärven kunta voi vaikuttaa rakentamisen ohjaamisen avulla välillisesti asukkaidensa jalanjäljen kokoon. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus pienentävät liikkumisen ja rakennusten lämmityksen aiheuttamia energiajalanjälkiä. Kunta voi myös neuvonnan ja ohjauksen avulla vaikuttaa rakentajien ratkaisuihin. N urmijärveläisen ekologisen jalanjäljen rakennetta voi tarkastella kulutustoimintojen lisäksi aluetyyppien avulla. Jalanjälki rakentuu kuvion 8 mukaisesti erilaisista biologisesti tuottavista alueista, joita tarvitaan tuottamaan uusiutuvia luonnonresursseja tai sitomaan kulutuksen energiaperäiset päästöt. Kuviossa 9 verrataan nurmijärveläisen jalanjäljen aluerakennetta uusimaalaisen ja suomalaisen jalanjälkien rakenteeseen. Kuviossa 10 tarkastellaan KuntaJälkihankekuntien jalanjälkiä alueiden avulla. Viljelys-, laidun- ja vesialueet muodostivat neljänneksen nurmi- 8 NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI järveläisen 6,89 globaalihehtaarin jalanjäljestä. Nämä alueet liittyvät valtaosin elintarvikkeiden tuotantoon. Mukaan on myös tavaroiden ja palvelujen liittyviä kasveista ja elämistä saatavien kuitujen tuotantoon liittyviä jalanjälkialueita. Jalanjäljestä oli 31 prosenttia

9 metsämaata. Tästä 2,15 globaalihehtaarin kokoisesta metsäjalanjäljestä aiheutui 70 prosenttia paperin, pahvin ja muiden puuperäisten hyödykkeiden tuotannosta. Rakentamiseen tarvittua puuainesta oli 22 prosenttia metsäjalanjäljestä ja 8 prosenttia metsämaasta liittyi poltettuun puuhun. Rakennetun alueen osuus jalanjäljestä oli 3 prosentin luokkaa. Eheä rakentaminen vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeen muutenkin kuin vähentämällä rakennuksien ja väylien maa-alan tarvetta. Liikkumisen tarve vähenee ja liikenteen päästöjen sitomiseen tarvittavan energiamaan määrä pienenee, kun välimatkat lyhenevät. Myös energiatehokkaan kauko- lämmön käyttömahdollisuudet paranevat. Energiamaan jalanjälkiosuus oli 40 prosenttia. Sitä tarvittiin jalanjälkilaskennassa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä syntyneiden päästöjen sitomiseen. Yli ¾ laskennallisesta 2,77 globaalihehtaarin energiajalanjäljestä liittyi välillisesti ravinnon, tavaroiden, palvelujen ja rakennusten tuotannossa. Lämmityksen, liikkumisen ja sähkönkäytön suorasta energiankulutuksesta aiheutui 22 prosenttia energiamaasta. Henkilöautoista aiheutui 3 prosenttia energiajalanjäljestä. Sähkön- ja lämmönkulutuksen päästöjen sitomiseen tarvittiin 10 prosenttia energiamaasta. NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 9

10 Tähän asumisen jalanjälkeen sisältyvä energiajalanjäljen osuus muodostui 59 prosenttisesti kotitalouksien sähkönkulutuksesta, 33 prosenttisesti öljylämmityksestä ja 8 prosenttisesti kaukolämmön kulutuksesta. N urmijärveläisen ekologinen jalanjälki laskettiin tamperelaisen Ekokumppanit Oy:n vetämässä KuntaJälki-hankkeessa. Ajanmukaisen ja avoimen laskentasovelluksen puuttumisen vuoksi hankkeessa kehitettiin suomalaiskuntien jalanjäljen laskentaan tarkoitettu KuntaJälki-malli. Hankkeeseen osallistuivat Nurmijärven lisäksi Forssa, Hyvinkää, Inkoo, Janakkala, Järvenpää, Kaarina, Kerava, Kirkkonummi, Lahti, Lappeenranta, Luoto, Mikkeli, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pietarsaari, Pornainen, Riihimäki, Sievi, Sipoo, Siuntio, Tampere ja Tuusula. KuntaJälki-hanke toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien asukasta kohti laskettujen ekologisten jalanjälkien keskiarvo oli 6,33 globaalihehtaaria. Kuviosta 10 ilmenee, että suurin jalanjälki oli kooltaan 7,54 globaalihehtaaria ja pienin 5,43 globaalihehtaaria. Erot kuntien ekologisissa jalanjäljissä syntyivät asumiseen, tavaroihin ja palveluihin sekä ravintoon liittyneistä tekijöistä. Virhemarginaali oli arviolta ±0,2 globaalihehtaaria. Pienempien ja keskimääräistä mökkivaltaisempien kuntien osalta marginaali kasvoi jopa ±0,4 globaalihehtaariin. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen lämmityskäyttö kasvattaa energia- 10 NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI jalanjälkeä. Lämmöntuotantoon käytetty päästötön metsäpolttoaine näkyy metsäjalanjälkenä. Pienemmissä osallistujakunnissa, joissa on suhteellisen runsaasti vapaa-ajanasuntoja, korostuivat puun kiinteistökohtaisen pienpolton arviointiin liittyneet epävarmuudet. Suurimmat laskennalliset virhelähteet liittyvät ravinnon, tavaroiden ja palvelujen jalanjälkiin. Paikallisten tietojen puutteellisuuden vuoksi KuntaJälki2010-malli arvioi ravinnon ja hyödykkeiden jalanjäljet hyödyntämällä Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tuloksia. Tilastotietoja muokattiin kuntakohtaisilla väestö-, perhemuoto-, tulo-, alue- ja taajamatietojen avulla. Laskentatapa vaikuttaa osittain siihen, että ravinto- ja hyödykejalanjälki kasvaa keskimääräistä suuremmaksi etenkin kaupunkimaisilla eteläsuomalaiskunnilla, joissa asuu suhteellisen paljon keskivertoa

11 enemmän ansaitsevia lapsiperheitä. E kologinen jalanjälki on yksilötasolta koko maapallon mittakaavaan skaalautuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa, kuinka paljon biologisesti tuottavaa aluetta tarvitaan kattamaan kulutukseen liittyvät resurssien tarpeet ja sitomaan syntyneet päästöt. Helppotajuisena ja vertailukelpoisena mittarina jalanjälki antaa nurmijärveläisille ja kunnan päätöksentekijöille kuvan elämäntapamme kestävyydestä. Se tuo paikalliselle tarkastelutasolle kysymykset, jotka liittyvät luonnon uusiutumiskyvyn ylläpitämiseen ja globaalisti tasa-arvoisempaan kulutukseen. Vajaan seitsemän globaalihehtaarin kokoinen jalanjälki osoittaa, että keskimääräinen nurmijärveläinen kuluttaa luontoa moninkertaisesti sen uusiutumisvauhtia enemmän. Maamme sijainti ja luonnonolosuhteet selittävät jonkin verran nurmijärveläisten ja suomalaisten suurempaa resurssien kulutusta. Vaikka kulutukseen on tällä hetkellä vielä varaa ja mahdollisuus, kehitys ei mene pidemmällä jänteellä kestävään suuntaan, jos luonnonympäristön asettamia rajoja ei huomioida täällä Pohjolassakin. Ekologinen jalanjälki ilmaisee, mitkä nurmijärveläisten kulutustoiminnot kuormittavat luonnon ekosysteemejä. Se ei kerro suoraan, miten kestävämpi kulutustaso saavutetaan. Ekologisen jalanjäljen pienentämiskeinot on kuitenkin helposti nähtävissä kyse on niistä samoista keinoista, joilla vaikutetaan ilmastonmuutokseen, energian ja materiaalien tehokkaampaan käyttöön ja elämänlaadun parantumiseen. Jokainen nurmijärveläinen voi vaikuttaa arkipäivän valinnoillaan. Ravintoon liittyvät valinnat ovat esimerkkejä siitä, että jalanjälkeä pienentävät teot ovat hyödyllisiä muutoinkin kuin ympäristömielessä. Asumisen ja liikkumisen energiavalinnoilla vaikutetaan päästöjen määrään. Energiaa voi säästää elämänlaadun siitä kärsimättä. Liikkumisessa voi hyödyntää julkisen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia ja järkeistää auton käyttöä. Ekologinen jalanjälki haastaa nurmijärveläiset kestävämpään elämäntapaan, jossa siirrytään yksittäisistä valinnoista koko kulutuksen kattavaan kokonaisuuteen. Yksi ihminen ei voi muuttaa koko ihmiskunnan toimintaa. Hän voi kuitenkin tehdä omasta kulutuksestaan kestävämpää ja olla näin pisarana muutoksen virrassa. Nurmijärven kunta voi kannustaa toimillaan asukkaita kestävämpiin kulutusvalintoihin. Kunnan omat konkreettiset teot on tärkeitä, koska se on esimerkki asukkaille ja alueella toimiville yrityksille ja yhteisöille. NURMIJÄRVELÄISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 11