AVOHAKKUUALUEELLA. 5. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen kasoihin, jotka sijaitsevat kohtisuorassa

Transkriptio

1 2/1971 T U T K I M U S K U I T U P U U N H A K K U U S T A J A L Ä H I K U L J E T U K S E S T A H A R V E N N U S M E T S I S S Ä JA AVOHAKKUUALUEELLA TtJI'KIMUSAINE ISTO Tutkimuksessa, joka iittyy HAKO-toimikunnan tutkimussarjaan, pyrittiin sevittämään eri kehitysuokkien harvennusmetsissä ja avohakkuuaueea ikipituisen ja vapaanpituisen kuitupuun korjuumenetemien ajanmenekkejä, tuotoksia ja kustannuksia maataous- ja metsätraktoreita käytettäessä. Aineisto kerättiin G.A. Serachius Oy:n työmaia Keuruua syksyä 1~69. Tutkimukseen kuuui viisi korjuumenetemää., joia hakattiin yhteensä k-m. Menetemät 1. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen kasoihin, jotka sijaitsevat kohtisuorassa ajouraa vastaan. Menetemissä 1-4 ähikujetus kuormaa kantavaa metsätraktoria m kuitupuun hakkuu pastae kasoihin m kuitupuun hakkuu suorimaa. 4. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen tien suuntaisiin kasoihin. 5. Noin 3 m kuitupuun hakkuu ajouran varteen kasoihin, jotka sijaitsevat kohtisuorassa ajouraa vastaan. Lähikujetus maataoustraktoria. Kaikissa korjuumenetemissä vamistettiin kuoreista tynkäkarsittua kuusikuitupuuta. Ajouraväi oi noin 3 m kuitupuun menetemissä 30 m ja m kuitupuun menetemissä 20 m. Ajouran eveys oi 3. 5 m. Korjuuoosuhteet Tauukossa 1 on esitetty eri menetemien korjuuoosuhteet.

2 T a u u k k o Työmaan yeistiedot Ensiharvennusmetsä Väjennysmetsä Erittey Avohakkuuaue Menetemä, n:o V Metsikön ikä, Pystyyn jääneen puuston tiheys, runk. /ha Leimikon tiheys, k-m 3/ha Leimikon rungon keskik., k-m 3 Hakkuumäärä, -"Puutavaran pituus, m 4 ja ja n n n n. 3 TUTKIMUSTULOKSET Korjuukustannukset eri menetemissä 9heisessa kuvassa esitetään eri korjuumenetemien suhteeisia kustannuksia 0.10 k- m :n rungonsuuruusuokassa ja 200 m: n ajomatkaa ensiharvennusmetsässä, väjennysmetsässä ja avohakkuuaueea metsätraktoria käytettäessä. Väje~nysmetsän noin 3 m kuusikuitupuun hakkuukustannukset rungonsuuruusuokassa 0.10 k-m on otettu työvaiheittaisista hakk.uutaksoista (pakkausaue 4, , oksaisuusuokka III, pituusuokka 3). Muut hakk.uukustannukset on askettu tämän suhteessa tuts UHT E E L L I S E T K0 RJ UUKUS T A NNUKS E T kimustuoksiin perustuen. E R I L A I S I S S A ME T S I K Ö I S S Ä Metsätraktorin (Ford Brunett 5000) kustannuksina LähiRungon käyttöosa 0.10 ~-m3 kujettajineen on käytetty kujetus Leimikon tiheys 33 k-m /ha 42 mk/työmaatunti. Ajomatka 200 m Hakkuu Lähikujetus metsätraktoria 120 ENSIHARVENNUSMETSÄ VÄI.JENNYSMETSÄ AVOHAKKUUALUE o Kuva 2 Menetemä - Tutkittujen menetemien väiset erot eriaisissa metsiköissä ovat samassa rungonsuuruusuokassa erittäin pienet. Väjennysmetsässä ja avohakkuuaueea ovat yhyen kuitupuun korjuukustannukset yhtä suuret. Ensiharvennusmetsässä vastaavat kustannukset ovat 1 %edeisiä suuremmat (menetemä 1). Tämä johtuu siitä, että tiheä pystyyn jäänyt puusto haittasi puiden kaatoa ja erityisesti kaadon suuntausta, jooin myös puutavaran kasaus vaikeutui kasausmatkan pidentyessä. Noin 3 m kuitupuun hakk.uutuotos oi ensiharvenn~smetsässä k-m :n rungonsuuruusuokissa % pienempi kuin väjennysmetsässä ja avohakkuuaueea.

3 Pastae kasoihin ja suorimaa hakatun m kuitupuun suhteeiset korjuukustannukset (menetemät 2 ja 3) ovat 2 % suuremmat kuin yhyen kuitupuun korjuukustannukset väjennysmetsässä. Vastaavasti menetemässä, jossa pitkä kuitupuu kasataan ajouran varteen (Metsätehon tiedotukset 284 ja 287, 1969), korjuukustannukset oivat % suuremmat kuin yhyen kuitupuun menetemässä. - Puutavaran hakkuun kannata sekä suorimaa tehty että pastae kasoihin hakattu pitkä kuitupuu ovat eduiset. Eniten aikaa vaativa on ajouran varteen kasoihin hakattu pitkä kuitupuu. Käytännössä suoritun kuitupuun menetemä ei tue kuitenkaan kysymykseen harvennusmetsässä, siä kuormaus vaikeutuu mekoisesti pystypuuston haitan vuoksi ja sioin syntyy heposti myös puustovaurioita m kuitupuun kuormaus oi tässä tapauksessa väjennysmetsässä 31.7 %hitaampaa kuin avohakkuuaueea. Väjennysmetsässä kapeaa ajouraväiä käytettäessä pastae pieniin kasoihin hakatun pitkän kuitupuun kuormaus oi 18.3 %nopeampaa kuin vastaavan pituisen suoritun kuitupuun, mutta 36.9 %hitaampaa kuin ajouran varteen kasatun noin 3 m kuitupuun kuormaus. Nivepuominosturia kuormattaessa tiheässä harvennusmetsässä vaaditaan, että pitkä kuitupuu on kasattava ajouran varteen. Hakkuumiehee raskaana työvaiheena tämä ei kuitenkaan tue käytännössä kysymykseen. Kun koneeinen kasauskin on use:immiten vain kustannuksia isäävä yimääräinen työvaihe, tuee m kuitupuun korjuu harvennusmetsissä kysymykseen vain seaisissa tapauksissa, joissa pystyyn jäävän puuston tiheys on ahainen (ae 600 runkoa/ha). Täöin voitaneen käyttää kapeaa ajouraväiä puuston tuote~ kärsimättä ja hakata puutavara pastae kasoihin ähikujetuksen tapahtuessa kuormaa kantavaa metsätraktoria. Hyvissä maasto-oosuhteissa pystyyn jäänyt puusto ei hidastanut noin 3 m kuitupuun kuormausta. Eduisinta oi kuormata tämä tavara kasoista, jotka oi sijoitettu ajourae tien suuntaisesti. Täöin kuormaus oi 13.2 %nopeampaa kuin ajouraa vastaan kohtisuoraan sijoitetuista kasoista kuormattaessa. Tämä kuormauksen nopeutuminen aensi esimerkkitapauksessa korjuun kokonaiskustannuksia 2 %. Tutkimuksessa sevitettiin myös niitä syitä, jotka aiheuttivat yhyen kuitupuun kuormauksen hidastumisen harvennusmetsissä. Tapauksia, joissa kuormaus sevästi vaikeutui, oi vain 5 %kuormattujen taakkojen määrästä. Suurimpia syitä kuormauksen hidastumiseen oi mm. kasojen iian etäinen sijainti, jooin jouduttiin usein käyttämään nosturin hydrauista jatkopuomia (39 %tapauksista). Myös kasan väärä sijainti puiden väissä tai takana aiheutti kuormaushankauuksia ( 31 %: ssa tapauksista). Pystypuuston haitta oi kokonaisuudessaan kuitenkin niin vähäinen, ettei se aentanut noin 3 m kuitupuun kuormaustuotosta. - Ajovaiheessa (tyhjänä-, kuormattuna- ja kuormausajossa) pystyyn jäänyt puusto ei hidastanut koneen kukua, koska maasto oi hyvä ja ajourat oivat riittävän eveät (3.5 m). On kuitenkin uonnoista, että vaikeissa maasto-oosuhteissa kapeaa ajouraa käytettäessä ajo hidastuu sekä maaston että pystypuuston haitan vuoksi. Täaisissa oosuhteissa oisikin pyrittävä käyttämään eveitä ajouria (4 m:n), jooin ainakin osaksi vätytään työn hidastumiseta ja puustovaurioita. Korjuukustannukset eriaisissa metsiköissä Kuvassa (s. 2) korjuumenetemiä on vertaitu yksinomaan 0.10 k-m 3 :n rungonsuuruusuokassa. Todeisuudessa avohakkuuaueen ja väjennysmetsän rungot ovat kuitenkin keskimäärin tätä suurempia ja ensiharvennusmetsän rungot pienempiä. Tarkkoja eriaisten metsiköiden runkojakautumasarjoja ei oe käytettävissä. Mikäi kuitenkin ähdetään siitä, että h~idetun ensiharvennusmetsän hakkuukertym~n rungon keskikoko on iki~äärin k-m, tavanomaise~ harvennusmetsän 0.10 k-m, vä.jennysmetsän O. 20 k-m ja avohakkuuaueen k-m, ovat näissä rungonsuuruusuokissa parhaimmiksi osoittautuneiden kuitupuumenetemien suhteeiset korjuukustannukset tauukon 2 mukaiset. Kustannusten askentaperusteet ovat samat kuin ~uvassa ukuun ottamatta avohakkuuta, jossa eimikon tiheytenä on käytetty 90 k-m / ha. 3

4 T a u 1 u k k o 2 Korjuukustannukset eriaisissa metsiköissä Keskimääräinen Erittey rungon ~oko, k-m Kuitupuun pituus, m Kasan sijainti Suhteeiset korjuukustarr nukset Ensiharvennusmetsä 0.05 Harvenn usmet sä 0.10 Väjennysmetsä 0.20 Avohakkuuaue o.4o n. 3 ajouran varressa n. 3 - "- n. 3 ~ - " pastaa n. 3 ajouran varressa pastaa Korjuukustannukset maataous- ja metsätraktoreita käytettäessä Maataoustraktorikujetusta tutkittiin noin 3 m kuitupuun osata väjennysmetsässä ja avohakkuuaueea (menetemä 5). Traktorina käytettiin hydrauisea Hakki kouranosturia varustettua Nuffied 10/60:ta, jossa oi vetävä teiperävaunu. Kun maataoustraktorin ja kujettajan työmaatuntikustannuksina on käytetty 21 mk, ovat noin 3 m kuitupuun korjuun (hakkuun + ajon) kokonaiskustannukset maataoustraktorimenetemässä 5 % suuremmat kuin metsätraktorimenetemässä. Suurimmat erot maataous- ja metsätraktorimenetemien väiä ovat kuormauksessa, siä jäkimmäisessä noin 3 m kuitupuun kuormaus oi % nopeampaa kuin edeisessä. Maataoustraktoria käytettäessä myös ajonopeudet oivat pienempiä ja purkaminen oi hitaampaa kuin metsätraktorikujetuksessa. Menetemien väinen ähikujetustuotosero oi 200 m:n ajomatkaa 135 % metsätraktorin hyväksi. Maataoustraktorikujetukseen perustuvan aineiston pienuuden vuoksi (1 traktori, 25 kuormaa) ei oe syytä yksityiskohtaisesti anaysoida tuoksia. Näyttää kuitenkin sitä, että maataoustraktorin ammattimainen käyttö puutavaran ähikujetuksessa meko hyvissäkin maasto-oosuhteissa on epätaoudeisempaa kuin metsätraktorin käyttö. Tarkemmat tiedot tämän tutkimuksen yksityiskohdista ovat saatavissa Metsätehosta. Juhani Tenhoa Metsäteho Review 2/1971 STUDY OF THE CUTTING AND FORWARDING OF PULPWOOD IN THINNINGS AND A CLEAR CU'ITING AREA The object of the study was to compare the different methods of harvesting approx. 3-m and m careessy imbed spruce pupwood in a first thinning, heaviy thinned forest and a cear cutting area, using a farm tractor and a forwarder. M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjaostusteoisuuden Keskusiiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 15, Hesinki 17 HELSIHKI 1171 PAIHOVAUTE

5 K A T S A U S T 0 I M I N T A A N V U 0 N N A 9 7 HALLINTOELIMET Metsätehotoimikunta Metsäneuvos Oavi Linnamies (puheenjohtaja), metsäneuvos A.J. Ronkanen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja Topi E. Heikker ö, metsäiihoitaja Niio Jukarainen, metsapääikkö Leo Kari, varatoimitusjohtaja Jorma Kami, metsäpääikkö Auno Koskinen, metsänhoitaja Henry Kvist, metsäpääikkö Sakari Leskinen, metsäpääikkö Pentti Meamies, metsäpääikkö Antti V. Pitkänen, metsäneuvos johtaja Erik Reinius, metsäpääikkö Hannu Saarinen, metsäpääikkö Oi Sarantoa, metsäneuvos johtaja Santeri Sauvo, apuaismetsäpääikkö Kaevi. Viikama ja puheenjohtaja Pekka Virtanen. Työvaiokunta Varatoimitusjohtaja Väinö Niku (puheenjohtaja), metsäpääikkö Oi Sarantoa (varapuheenjohtaja), metsäneuvos Oavi Linnamies, yimetsänhoitaja Niio Lotia, kehittämispääikkö Oi Pesonius, johtaja Erik Reinius, metsäneuvos A.J. Ronkanen ja metsäpääikkö Hannu Saarinen. Tekniinen toimikunta Metsät. isensiaatti Auis E. Hakkarainen (puheenjohtaja), jäsenyhtiöiden edustajina metsänhoitajat Turkka Jämsen, Juhani Järvinen, Raimo Koskinen, yimetsänhoitaja Uoevi Sarapää ja metsänhoitaja Yrjö Schidt sekä metsähaituksen edustajana metsänhoitaja Unto Sivennoincn. HENKILÖKUNTA Toimihenkiöorga.nisaatio on katsauksen Katsaus toimintaan mukainen. Toiminnan tehostamisen johdosta tutkijain ukumäärä isääntyy vuoden 1971 aikana kar dea. Toisen tehtäväaana tuevat oemaan suunnitteututkimukset ja toisen metsänhoi totöiden tutkimukset. 1

6 KOKEILUTOIMINTA Vuoden 1970 oppupuoiskoa suoritettiin kome metsätraktoreiden pikatestausta. Testattavina oivat BM-Vovo SM 868, Tei-Lokkeri ja Vatra Farmet M 2. Tämä uusien metsäkoneiden, ähinnä metsätraktoreiden, maasto-, käyttö- ja turvaominaisuuksien testaustoiminta aoitettiin varsinaisesti vuoden 1970 akupuoea. Monitoimikoneiden kokeiuissa vamistuivat ruotsaaisen ÖSA-kaato-juontokoneen käyttökokeiun tuokset sekä Pika 50 -karsinta-katkontakoneen korjuumenete.miä koskeva tutkimus, samoin korjaus- ja tuotostiastot viidestä Pika 50 -koneesta. Yhteistoiminnassa Oy Wärtsiä Ab:n kanssa suoritettiin käyttökokeiuja teeskooppipuominosturin prototyypiä. Vuoden 1971 pikatestausohjemassa ovat MF-Kärppä, Vamet 880 K, Vamet Jehu sekä mahdoisesti muita myöhemmin nimettäviä metsä.koneita. Kestotestausta jatkuvaa tärinäkeotarkkaiua käyttäen suoritetaan tärkeimmistä kotimaisista metsätraktoreista sekä BM-Vovo SM 868:sta. Yhteistyötä testaustoiminnassa metsähaituksen ja Vakoan kanssa pyritään kehittämään. Monitoimikoneista ovat kokeiuohjemassa edeeen seitsemän jäsenyhtiön yhteisesti hankkima Logma T-300 -karsinta-kasauskone sekä nejä eri yhtiöiden omistamaa Pika 50 -konetta. Niiden korjauksista, tuotoksista ja kustannuksista eri työmenetemiä käyttäen ja eri oosuhteissa kerätään jatkuvaa tiastoa. Metsätehon jäsenten piirissä on muodostettu kome aueittaista monitoimikoneiden kokeiuryhmää, jotka pyrkivät saamaan kokeitaviksi uusia monitoimikoneita. Metsäteho suorittaa näitä koneita ja niihin perustuvia korjuuketjuja koskevat tutkimukset ja toimii ryhmien yhdyseimenä. Monitoimikoneiden kehittämiseksi ja niiden vamistuksen edistämiseksi aaditaan sevityksiä ja tarve-ennusteita sekä toimitaan yhdyseimenä vamistajien ja käyttäjien väiä. Kokeiuohjema sisätää isäksi nive- ja teeskooppipuominostureiden käyttökokeiuja, puristuspankkojuonnon ja pihtijuonnon vertaiututkimuksia sekä muita metsätraktorimenetemiä koskevia tutkimuksia. TUTKIMUSTOIMINTA Vuoden 1970 oppupuoiskoa saatiin päätökseen seuraavat tutkimukset. Hakkuumiehen suorittama kuitupuun kasaus Leikkuuterää suoritetun katkonnan aiheuttamat vahingot. Pika 50 Monitoimikoneiden potentiaainen taoudeisuus Puunkorjuumenetemät ja korjuutekniset oosuhteet hankintavuonna 1969/70 Kuormaa kantavan metsätraktorin tuotokseen vaikuttavat tekijät Metsätraktorin koko, kustannukset ja kannattavuus Liki- ja vapaanpituisen kuitupuun autoonkuormaus ja kuorman koko Puutavaran käsittey runkojuontovarastoa Ajonopeus puutavaran autokujetuksessa Eduisin tietiheys ja ähikujetusmatka Puutavaran vamistus ja ähikujetus harvennusmetsissä ja avohakkuuaueia Konekarsinnan aatu Nejän ensiksi mainitun tutkimuksen tuokset jukaistiin vuonna 1970 ja muut kaistaan ähiaikoina Metsätehon sarjoissa. ju- Vuoden 1971 tutkimusohjeman pääpaino tuee oemaan uusien menetemien käyttöön ja sen perusteisiin iittyvissä tutkimuksissa. Erityisesti on mainittava puunhankintatoiminnan suunnitteuun iittyvien tutkimusten isääminen sekä metsänhoitotöiden tutkimusten mukaan ottaminen ohjemaan. Pakka- ja maksuperustetutkimuksissa rajoitutaan ähinnä suppeisiin tarkistuksiin. Tärkeimmät tutkimusaiheet ovat seuraavat. 2

7 Katsaus toimintaan vuonna 1971 Metsätehon katsaus Li i t e VUONNA 1970 ILMESTYNEET METSÄTEHON JULKAISUT Metsätehon tiedotus Vertaieva tutkimus metsäkujetuksesta EM-Vovo SM 661 ja BM-Vovo SM 668 -metsätraktoria. Jaakko Saminen Vertaieva tutkimus runkojuonnosta tyvet ja atvat edeä Michigan Ranger 666 Cark -metsätraktoria. Jaakko Saminen ja Lasse Säteri Tutkimus puutavaran vamistustavan ja eimikkotekijöiden vaikutuksesta hakkuuseen ja metsäkujetukseen kuormaa kantavaa metsätraktoria. Mikko Kahaa ja Kaus Rantapuu 25 vuotta Metsätehon toimintaa. Auis E. Hakkarainen Tutkimus simävaraisesti katkotun noin 3 m paperipuun ja sahatukin vamistuksesta ja ähikujetuksesta harvennusmetsissä. Juhani Tenhoa Tutkimus mäntykuitupuun painomittauksesta. Arno Tuovinen Maataous- ja metsätraktoreiden eduisuus metsäkujetuksessa. Unto Väisänen Tutkimus juontomenetemän ja eimikkotekijöiden vaikutuksesta runkojuontoon. Kaus Rantapuu Pika 50 -monitoimikone. Voitto Pökki-Jaakko Saminen Tutkimus hakkuumiehen suor ittamasta kuitupuun kasauksesta. Reijo Haaja Leikkuuterää suoritetun katkaisun aiheuttamat vahingot. Pika 50. Arno Tuovinen Monitoimikoneiden potentiaainen taoudeisuus. Voitto Pökki - Unto Väisänen Metsätehon katsaus 1/1970 2/ /1970 4/1970 5/1970 6/1970 7/1970 8/1970 9/ / / / / / / J!O 16/ / / / / / / / / /1970 Vertaieva tutkimus runkojuonnosta tyvet ja atvat edeä Michigan Ranger 666 Cark -metsätra.ktoria. Tiivistemä Metsätehon tiedotuksesta 291. Jaakko Saminen ja Lasse Säteri Tutkimus puutavaran vamistustavan ja eimikkotekijöiden vaikutuksesta hakkuuseen ja metsäkujetukseen kuormaa kantavaa metsätraktoria. Tiivistemä Metsätehon tiedotuksesta 292. Mikko Kahaa ja Kaus Rantapuu Katsaus toimintaan vuonna Markku Rauhaahti Moottorisahojen meu ja tärinä. Unto Sivennoinen Tärkeimpiä pohjoismaissa vuonna 1969 imestyneitä puutavaran korjuuta käsitteeviä jukaisuja Tutkimus simävaraisesti katkotun noin 3 m paperipuun ja sahatukin vamistuksesta ja ähikujetuksesta harvennusmetsissä. Tiivistemä Metsätehon tiedotuksesta 294. Juhani Tenhoa Yksinkertaisia puunkarsintaaitteita. Raimo Savoainen Puutavara-autot tavea Raimo Savoainen Maataous- ja metsätraktoreiden eduisuus metsäkujetuksessa. Tiivistemä Metsätehon tiedotuksesta 296. Unto Väisänen Tutkimus juontomenetemän ja eimikkotekijöiden vaikutuksesta runkojuontoon. Tiivistemä Metsätehon tiedotuksesta 297. Kaus Rantapuu Tutkimus runkojen koneeisesta kasauksesta. Jaakko Saminen ja Lasse Säteri Kockum Brunett KL- 836 B -metsätraktori. Sture Lampen- 'oitto Pökki-Jaakko Saminen Traktorinkujettajan ajokortti. Auis E. Hakkarainen Ajankäyttö runkojen kaadossa. Mikko Kahaa Kuitupuun korjuu Yhdysvatain eteävatioissa. Tiivistemä APA:n jukaisusta Southern Pupwood Producer Survey Report, Septembei-October Leo Erund Tutkimus hakkuusta käytävä- ja riviharvennuksessa. Juhani Tenhoa Katsaus toimintaan. Markku Rauhaahti BM-Vovo SM 868 -metsätraktori. Sture Lampen -Voitto Pökki -Jaakko Saminen Korjaus- ja tuotostiastoja Pika 50 -monitoimikoneesta. Lasse Säteri Puunkorjuumenetemät ja korjuutekniset oosuhteet hankintavuonna 1969/70. Raimo Savoainen Harvennusmetsien monitoimikoneita. Juhani Tenhoa Leikkuuterää suoritetun katkonnan aiheuttamat vahingot. Pika 50. Tiivistemä Metsätehon tiedotuksesta 300. Arno Tuovinen Kuitupuun korjuuketjut ja nykyisiä monitoimikoneita Pohjois-Amerikassa. Eero Reinius Logma T-310 -karsinta-kasauskone. Antero Koskinen ÖSA-kaato-kasaua-juontokone. Juhani Pöänen -Jaakko Saminen Tei-Lokkeri-metsätraktori. Reijo Haaja -Sture Lampen Kockum Processor 78 ATK -monitoimikone. Eero Reinius

8 ( (

9 Koordinoivat tutkimukset Korjuutekniset oosuhteet erityisesti monitoimikoneita ajateen Työ- ja pääomapanos eriaisia korjuu- ja kujetusmenetemiä käytettäessä Metsäkujetuksen ja korjuun vuosisuunnitema Ennuste siitä, miten puun toimittaminen kannota tehtaaseen kehittyy 1970-uvua Eriaisten puutavaran käsitteypaikkojen sijoitus taoudeisena kysymyksenä Korjuututkimukset Leimikkotekijöiden ja työmenetemien vaikutus tuotokseen runko- ja puujuonnossa Traktoreiden tuotos- ja kustannustiasto Harvennusmetsien puunkorjuun jatkotutkimukset Monitoimikonekorjuuketjut Monitoimikoneiden vaikutus puutavaran aatuun ja määrään Autokuj etustutkimukset Maksuperustciden täydennyksien isäksi tutkitaan eriaisten autoperävaunuyhdistemien käyttömahdoisuuksia eri tavaraajeja kujetettaessa sekä vaihtoperävaunujen ja vaihtoavojen sovetuvuutta eri oosuhteissa. Mittaustutkimukset Yhteistyössä muiden tutkimusaitosten kanssa suoritetaan uusien mittausmenetemien kehittämiseen iittyviä tutkimuksia. Metsänhoitotöiden tutkiminen Metsätehon jäsenet ovat katsoneet tarpeeiseksi metsänhoitotöiden pakka- ja mak. superuste- sekä koneeistamistutkimusten kiiree~sen isäämisen. Tämän vuoksi Metsäteho on ottanut nämä tutkimukset ohjemaansa. Ensi vaiheessa pyritään suorittamaan mainittujen tutkimusten koordinointia, vaikuttamaan metsänhoitotöiden j a niiden koneeistamisen työvaikeusuokituksen aikaan 13aamiseen sekä kehittämään koneeistamista ottaen huomioon metsänhoidon ja puunkorjuun koneidenkäytön yhteennivetämisen. Tärkeänä tehtävänä on jäsenten informointi suoritettujen tutkimusten ja kokeiujen tuoksista. Metsänhoitotöiden tutkijan apuna toimii koordinoivana ja neuvoa antavana eimenä metsänhoitotöiden toimikunta, johon kuuuvat yimetsänhoitaja Väinö Koivisto (puheenjohtaja) sekä metsänhoitajat Nis Bitzow, Leo Häggman, Risto Nederström ja Tauno Turunen. Tietojenkäsitteytoiminta Metsätehoon on perustettu tietojenkäsitteytoimikunta, jonka tehtävänä on parantaa metsäosastojen tietojenkäsitteytoiminnan informaatiota, käsiteä tietojenkäsitteyn yhteisiä ongemia ja organisoida yhteistoimintaa. Toimikuntaan, joka toimii koordinoivana ja neuvoa antavana eimenä, kuuuvat metsät. isensiaatti Unto Väisänen (puheenjohtaja) sekä metsänhoitajat Osmo Airo, Eero Heiö, Kai Karsson, ATK-pääikkö Viho Myyrinne, ekonomi Jukka Repo, metsänhoitaja Jukka Sor sa ja uonnont. kandidaatti Jaakko Petonen (sihteeri). TIEDOTUS- JA KOULUTUSTOIMINTA Kouutus Vuoden 1970 jäkipuoiskoa toimeenpantiin kuusi kouutustiaisuutta: Kanadanja Yhdysvatain-retkeiy, metsäoppiaitosten metsäteknoogian aineopettajien kouutuspäivä, konekurssin 1. jakso, monitoimikoneseminaari kotimaisten metsäkoneiden 3

10 vamistajie, upäivät. syysmetsäpäivien esitemätiaisuus sekä kouutusmiesten neuvotte- Vuoden 1971 ohjemassa ovat seuraavat kouutustiaisuudet. Monitoimikoneretkeiy Ruotsiin hemi- tai maaiskuussa Konekurssit: Vuonna 1970 aoitetun konekurssin 2. jakso maaiskuussa, uuden konekurssin 1. jakso toukokuussa ja 2. jakso okakuussa Puunkorjuun ja kujetusten kustannus- ja vaihtoehtoaskennan kurssi kevättavea Puunkorjuun rationaisointipäivät syksyä Puutavaran varasto- ja tehdaskäsitteypäivät syksyä Syysmetsäpäivien esitemätiaisuus Kouutusmiesten neuvotteupäivät Jäsenten ja metsätaouden muiden p11r1en kouutusta tuetaan esitemin ja uentosarjoin sekä toimittamaa tiedotus- ja kouutusaineistoa. Metsätehon tiedotus- ja kouutustoiminnan tarpeen määrittämiseksi ja toiminnan koordinoimiseksi muiden toteuttaman kouutuksen kanssa suoritetaan kouutustarvetiedusteu. Edeä mainituista kouutustiaisuuksista ja muusta kouutustoiminnasta taan tarkemmin eriiskirjeiä. tiedote- Metsätehon eokuvapaveuun on hankittu kome uutta eokuvaa: n:o 94 n:o 95 n:o 96 Metsäkonekatsaus Seostusehtiseä varustettu super-8 mm:n värieokuva. Esitysaika noin 13 min. Puutavaran teko työpenkkimenetemää. Optisea ääneä varustettu 16 mm:n värieokuva. Esitysaika noin 17 min. Pohjoisamerikkaaista puunkorjuuta Seostusehtiseä varustettu super-8 mm:n värieokuva. Osa 1: Tavaraajimenetemä. Esitysaika noin 13 min. Osa 2: Runko- ja puumenetemä. Esitysaika noin 16 min. Parhaiaan on tekeiä kaksi uutta eokuvaa aiheista eimikon suunnitteu ja puutavaran autokujetus. Lisäksi toimintavuoden suunnitemissa on kaksi tai kome muuta eokuvaa. Metsätehon eokuvapaveun uetteo on vapaasti tiattavissa Metsätehosta. Muusta tekeiä oevasta tiedotus- ja kouutusaineistosta mainittakoon opas Leimikon suunnitteu. Eräät jäsenyhtiöt ovat jukaisseet työohjeoppaita. Metsäteho pyrkii mahdoisuuksien mukaan tukemaan ja koordinoimaan tätä toimintaa sekä informoimaan oppaista jäseniään. Vastikään ovat O/Y Kyro A/B:n, Oy Nokia Ab:n, Oy W. Rosenew Ab:n ja G. A. Serachius Oy:n metsäosastot yhteistyönä jukaisseet oppaan Hakkuutyöohjeet ja Tehdaspuu Oy on jukaissut oppaan Jäävarasto-ohjeita. Tiedotus Metsätehon jukaisusarjoissa imestyi vuonna tiedotusta ja 25 katsausta. Ne sisätävät pääasiassa oman kokeiu- ja tutkimustoiminnan tuoksia. Kahdeksassa katsauksessa seostetaan uusia menetemiä ja koneita sekä muiden tutkimustuoksia. Lisäksi imestyi kaksi toimintakatsausta.(ks. iitettä) Metsätehon jukaisut, oppaat, tiedotukset ja katsaukset ovat asiasta kiinnostuneiden tiattavissa Metsätehosta, osoite Rauhankatu 15, Hesinki 17, puh. 9o {puh ähtien 9o ). Tiedotusten hinta on 2,OO 6,50/kp ja katsausten 0,50. 1, 00/kp. Markku Rauhaahti M E T S Ä T E H Suomen Puunjaostusteoisuuden Keskusiiton Rauhankatu 15, 0 metsätyöntutkimusosasto Hesinki 17 HELSINKI 1971 PAJHOVAU!