PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI. Pirkkala on ykkönen!"

Transkriptio

1 PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI Pirkkaa on ykkönen!

2 2 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI PIRKKALA ON YKKÖNEN! Perspektiiviä poitiikkaan On mukavaa asua maaiman parhaaa paikaa. Suomi on mittausten mukaan maaiman kärkimaa eää ja me pirkkaaaisina oemme onneisessa asemassa asuessamme kouutus- ja terveyspaveuissa ja eämänaadussa mitaisijoie ytävässä kunnassa Suomessa. Kansainen tai paikainen onnenpotku ei oe syntynyt itsestään, vaan pitkäjänteisen, visionäärisen ja rohkean työn tuoksena. Kaikki tiedämme, miten hyvinvointia on Suomessa rakennettu, mutta Pirkkaassa oikeat päätökset hyvinvointimme takeeksi on tehty viimeisen parin vuosikymmenen aikana hyvän paikaispoitiikan keinoin. Pirkkaassa on otu avoimia ja ennakkouuottomia toimimaan yhteistyössä aueemme muiden kuntien ja yhteisöjen kanssa ja tää tavoin oemme pystyneet vaikuttamaan siihen, miten asiat ovat edistyneet ja kehittyneet. Totuus on, ettei kukaan menesty yksin, vaan vankkumattoman yhteistyön avua, jossa on voimaa, niin sisäisesti kuin ukoisesti. On erityisen mieyttävää keskustea kuntaaisten kanssa esimerkiksi pirkkaaaisesta terveydenhuoosta ja kuua, miten kuntaan muuttaneet ovat positiivisesti yättyneitä hyvästä terveydenhuotojärjestemästä. He kehuvat järjestemän nopeutta, aatua sekä paveuseteeiden tarjoamia mahdoisuuksia. Pirkkaan taous on säiynyt vakaaa pohjaa ja oemme säästyneet monia muita kuntia koskettaneita säästökuureita. Tämä on pitkäjänteisen taous kurin tuosta sekä aiempien poiittisten injauksien satoa. Pirkkaassa on aktiivisia kuntaaisia sekä monipuoinen yritysmaaima, joka kerryttää kunnae positiivisen määrän verotuoja. Tämä keskeinen seikka oisi syytä muistaa myös kiitospuheissa! Pirkkaa on mittareiden mukaan myös Suomen sivistyneimpiä kuntia ja kunnassamme asuvat Suomen kouutetuimmat naiset. Meidän onkin syytä pitää huota siitä, että apsiamme ja nuoriamme on mahdoisuus jatkossakin suorittaa yioppiastutkinto omassa kunnassa. Uuden ukiomme avainsana voisi oa moderniukio. Se tarkoittaa, ettei rakennus oe uusi ja moderni vain ensimmäiset viisi vuotta vamistumisensa jäkeen, vaan säiyy dynaamisena ja edistykseisenä, eräänaisena kehityksen esiairueena. Pirkkaa on uonut erittäin hyvän sijaintinsa ansiosta asukkaie ja yrityksie viihtyisät ja ogistisesti järkevät aueet asettua ja sijoittua. Oemme kyenneet rohkeaa otteea kaavoittamaan aueita myös tuevaisuuden tarpeie. Pirkkaan tuisi tuevaisuudessa keskittyä tarjoamaan mahdoisuuksia etenkin yksinyrittäjie ja pienyrityksie, koska yksityisten paveuiden tukeminen on erityisen tärkeää niiden kohdistuessa suoraan kuntaaiseen tuottajana sekä paveuiden käyttäjänä. Tavoitteenamme on isätä työisyyttä ja samaa monipuoistaa paveuita. Pirkkaa on historiainen aue, jonka muinaisuutta tutkitaan edeeen arkeoogisin kaivauksin. Historia vaikuttaa nykyisyydessä ja useat pirkkaaaiset kuttuuriyhdistykset tuovat tätä toiminnassaan esiin. Kunnassamme on myönteinen imapiiri ja vastaan tueekin usein ystäväisiä ja hymyieviä ihmisiä. Vahvasta kasvusta huoimatta Pirkkaassa on säiynyt yhteisöisyys, jonka synnyttämää uottamuksea pystymme rakentamaan kuntaamme järkevästi myös tuevaisuudessa. Kokoomus on Pirkkaan suosituin puoue. Pirkkaa on out ja on edeeen Pirkanmaan kokoomusaisin kunta ja koko maan mittakaavassakin aivan kärkipaikoia. Pekästään hyvä sijainti ei uo menestystä, vaan se tarvitsee isäkseen hyvää visiota ja ohjausta. Pirkkaan menestymiseen eri mittareissa voi öytää yhteisen nimittäjän: Pirkkaassa on harjoitettu rakentavaa ja pitkäjänteistä kokoomuspoitiikkaa, jonka tuoksista meiä on nyt mahdoisuus nauttia. Pirkkaan kokoomustoiminta on vahvaa ja aktiivista ja uottuu kuntatoiminnan isäksi maakunta tasoe kattaen eri yhteistyöeimet sekä erinomaiset vuorovaikutussuhteet vatakunnan korkeimpiin päättäjiin. Toivotan hyviä ukuhetkiä uusimman Ruiskukan parissa! Lehtemme kertoo kokoomusaisen poitiikan uonteesta, injauksista ja saavutuksista Pirkkaassa. Pajon oemme saaneet yhdessä aikaan. Pirkkaa on yksinkertaisesti ykkönen! NIILO RAUTIONMAA Päätoimittaja, Pirkkaan Ruiskukka 2015 Rakennusmestari, yrittäjä Kunnanvatuutettu Pirkkaan Kokoomus ry:n puheenjohtaja Pirkanmaan Kokoomuksen haituksen vj 2015 Pirkkaaa on rakennettu vuosikymmeniä pitkäjänteiseä ja suunnitemaisea kokoomuspoitiikaa, jonka keskeisiä tavoitteita ja saavutuksia Pirkkaan hyvinvoinnin ja kasvun kannata ovat oeet: Pirkkaa on kirinyt monia mittareia Suomen ykköskunnaksi. Saavutettu asema ei oe pikavoitto, vaan vuosikymmenten johdonmukaisen poitiikan tuos. Pirkkaassa kokoomus on suurimpana ryhmänä out aikojen kuuessa kehityksen takaajana uvua kuntamme oi vieä hyvin maaaismainen pitäjä, jossa oi kuitenkin jo panostettu maakaasun sekä muihin runkoinjoihin ja maanhankintaan. Vasemmiston ja vihreiden poiittisea aianssia jäätiin tuooin kuitenkin jossitteemaan päätöksenteossa. Vieä 90-uvuakaan eivät kaikki poiittiset tahot nähneet yritystoiminnan merkitystä. Vatuustossakin puhuttiin verotuojen tuevan kuntaaisten verotuksesta. Siis mistä? Eettiin edeeenkin seisovan veden aikaa, jossa vieä vuoden 1993 ama jarrutti iikkeeeähtöä. Poiittisen vastuun muutos johti amavuoden jäkeen kunnan voimakkaaseen kasvuun, jota kesti seuraavaan taantumaan vuoteen 2008 saakka. Kuntamme kehitystä johdettiin hyvin rationaaisesti kunnanjohtaja Risto Koiviston ja kunnanhaituksen puheenjohtajan Antero Saksaan toimesta, mitä virkamiesjohdon toiminta tuki. Kokoomuksen oi monissa asioissa heppo yhtyä kunnanjohtajan esitteyyn kunnanhaituksen päätöksenteossa ja siä painoarvoa asioita vietiin vatuustoon. Itsenäisyyden varmistaminen kasvun kautta oi johtoankana. Kaavoitusta pienessä kunnassa toteutettiin ekoogisesti ja kustannustehokkaan tiiviisti. Myös kaikki iikenneratkaisut oivat kunnan kannata tuevaisuuteen suunnattuja. Vation rakentama kehätie ja Kurikan oma äpimenokatu, vihreiden vastustuksista huoimatta, oivat tuevaisuuteen suunnattuja. Päätöksissä oi tuevaisuuden kasvun tarvenäkökohtia, joiden nyt nähdään reaisoituneet odotettuakin nopeammin. Miten iman näitä enää pärjäisimme? Maan hankinta kunnan omistukseen ja jaostamiseen oi osaa vatuutettuja seviö, vaikka osae päättäjiä se sioin antoi eväitä toisenaiseen jukisuuteen kunnan varojen tuhaaminen vuosiksi. Lähtökohtaisesti Pirkkaan ongemana oi ostovoiman karkaaminen Tampereee. Suunniteun maanhankinnan ja kaavoituksen kautta ostovoima saatiin kääntymään Pirkkaae voimakkaasti voitoiseksi. Yhtenä ratkaisevana tekijänä oi Partoan kaupaisen aueen käynnistäminen. Tässäkin kokoomusainen visio kunnan kehittämisessä oi ratkaisevassa osassa, kun kunnanhaituksen äänestyksen ratkaisi puheenjohtaja Antero Saksaan ääni. Vaihtoehtona oi panostus ainoastaan kuntakeskukseen, joka sekin toki nähtiin tärkeäksi, mutta tehty priorisointi osoittautui oikeaksi. Partoa akupisteenä, kehätien varsi ja entokentän aue ovat niitä kunnan tuevaisuuden aueita, joiden ansiosta työpaikkaomavaraisuutemme on kasvanut voimakkaasti aun 40 prosentista nykyiseen noin 70 prosenttiin. Kasvu on out suhteeisesti jopa nopeinta vatakunnassa. Aikoinaan voimakkaasti kritisoitu panostus maanhankintaan maakuntamme keskeisie ogistisie aueie ja niie nyt akanut einkeinoeämän sijoittuminen on Pirkkaae seainen voimavara, jota reserviä kunta voi hyödyntää jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tuevaisuus on nyt monita ositaan omissa käsissämme, koska päätöksentekijöiä oi aikojen kuuessa perspektiiviä ja visioita ratkaisuissaan. HANNU VALLAS (kunnaispoitiikassa 24 vuotta mukana oeena), yrittäjä Sijainnin hyödyntäminen Yeiskaava 1996, Partoa Kuntakeskus, 2001 Visio nykyisistä teoisuus- ja iiketonteista Musiikkiopisto Kuttuuriopastoiminta Pirkkaa-isä Sivistyksen vaaiminen ja edistäminen Monipuoisten paveuiden kehittäminen Osaavien ihmisten rekrytointi poiittisten vaintojen sijaan Kehityksen mahdoistaminen ja rohkeat päätökset Taouden strateginen suunnitteu Vuorovaikutteinen seutuyhteistyö Vastuu ja vahva näkemys toimintaympäristöjen muutoksista kunnassa Kokoomuksen tuevaisuuden tavoitteita päätöksenteossa ovat: Rohkeus uudistuksiin, rohkeus uudistua Kehitysmyönteisyys, myönteiseä asenteea sevitään vaikeinakin aikoina Haintomain kehittäminen Kokoomusainen pormestari Poitiikan äpinäkyvyys ja avoimuus Yhteisöisyys ei yhteisöisen uottamuksen rakentaminen Ennakkouuottomuus Investointien eri rahoitusmuodot Vakaan taouden yäpito Einkeinojen kehittäminen, kuntakeskus ja entokenttävyöhyke Terveyden edistäminen ja sairauksien ennataehkäisy Kuttuurin edistäminen, esimerkiksi monitoimitiat Sivistyksen edistäminen, esimerkiksi ukio Jukisen iikenteen kehittäminen Yeisen hyvinvoinnin isääminen Partoa 1989

3 PIRKKALAN RUISKUKKA 3 VALTUUSTORYHMÄ VAIKUTTAMISEN PAIKKA Vaikuttaminen ja päätöksenteko ovat haasteeisia, mutta asiat edistyvät oikeanaisea aktiivisuudea, asenteea ja avoimuudea. Hyvä ja edistykseinen vaikuttaminen ja sitä kautta syntynyt päätös ovat mitei aina kompromissi eri osapuoten ja näkemysten väiä. Tiimityön merkitys korostuu päätöksenteossa. Pirkkaan vatuustossa istuu 43 vatuutettua. Kokoomuksen vatuustoryhmä on suurin. Vatuustoryhmämme koostuu 15 vatuutetusta sekä komesta varavatuutetusta. Joukossamme on eri aojen asiantuntijoita sekä osaajia niin ensimmäisen kauden vatuutettuja kuin pitkäaikaisia vaikuttajiakin. Pirkkaan vatuusto kokoontuu yhteisistuntoon kerran kuukaudessa. Vatuuston isäksi poiittista vaikuttamista tapahtuu kunnanhaituksessa, poiittisessa vaiokunnassa, viidessä eri autakunnassa, puheenjohtajakokouksissa, eriaisissa foorumeissa ja asukastapahtumissa. Kunnaisen ja seutukunnaisen päätöksenteon kannata on tärkeää, että vuorovaikutus kuntaaisiin, virkamiehiin ja muihin sidosryhmiin on jatkuvaa, ennakkouuotonta ja rakentavaa. Vaikka yemmiä päätöksenteon asteia on oma merkityksensä, poiittisen vaikuttamisen eräs keskeinen yksikkö on vatuustoryhmä. Vatuustoryhmässämme vaikutetaan Pirkkaan yhteisiin asioihin vamisteemaa keskusteujen kautta vatuuston päätettäväksi tuevia asioita. Tasavertainen vuorovaikutteisuus ryhmän jäsenten kesken on tärkeää ja keskeisimmistä asioista muodostetaan aina yhteinen näkemys. Kaiken takana on kuitenkin yksiön vapaus tuoda oma näkemyksensä juki, ryhmän pohdittavaksi. Vatuustoryhmämme kokoontuu pääsääntöisesti torstai-itaisin, juuri ennen vatuuston maanantaista istuntoa. Vatuustoryhmän avoimiin ryhmäkokouksiin ovat tervetueita äsnäoo- ja puheoikeudea Pirkkaan paikaisyhdistysten kokoomusjäsenet. Vatuustoryhmä järjestäytyy vuosittain. Vuonna 2015 puheenjohtajana toimii aekirjoittanut ja varapuheenjohtajana Pirkko Jartti. Ryhmämme sihteerinä jatkaa Iona Saomaa. Kokonaisuudessaan vatuustoryhmämme keskeinen tehtävä on muodostaa kokoomusainen kanta päätökseen tuevista asioista. Ryhmämme näkemys edustaa kuntaaisten ja Kokoomuksen kannattajien tavoitteita ja huomioi Pirkkaan kunnan kokonaisedun. Kokoomuksen kunnanhaitusryhmä päivittää ja ohjaa autakuntien ohea vatuustoryhmän päätöksentekoa. Omassa ryhmässämme käytyjen pohdintojen isäksi oemme aktiivisesti yhteydessä muihin ryhmiin. Näin saamme riittävät taustatiedot ja perusteet oman kantamme tueksi. Kokoomuksen strateginen haitusohjema koostuu viidestä pääkohdasta, joita soveamme myös paikaistoiminnassamme. Kyseisiä vatakunnaisia tavoitteita ovat: 1) työn asettaminen etusijae, 2) osaamisen kääntäminen uuteen nousuun 3) hyvinvoinnin kehittäminen vaikeinakin aikoina 4) puhtaiden ja kestävien ratkaisuiden edeäkävijyys 5) turvaisuuden ja seuduisen aseman vahvistaminen Keskitymme oennaiseen, pyrimme määrätietoiseen asioiden hoitoon ja järkevämpään säänteyyn päätöksenteon eri vaiheissa. Yksinkertaistaen, keskittyminen oennaiseen on tärkeää! PIRKKALAN TEKNINEN TOIMI KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN TAKAAJANA MARKO JARVA Kokoomuksen vatuustoryhmän pj. Teknisen autakunnan pj., Tiedonhainnan asiantuntija Pirkkaan tekninen toimi tuottaa kuntaaisie useita paveuita. Hieman ironista on, että teknisten paveuiden oemassaoo huomataan usein vasta niiden puuttuessa tai niiden toiminnan ontuessa. Pirkkaan kunnan investoinnit vuonna 2015 ovat noin 11,9mij., josta teknisen toimen osuus on merkittävä 10,5mij.. Mihin rahat sitten kohdistetaan? Korjausvean haitseminen on yksi keskeisimmistä teknisen toimen tavoitteista. Katu- ja vesihuoon saneeraukseen on varattu määrärahoja vuodee ,2mij.. Korjausveka on moninkertainen. Priorisointi tapahtuu vuosittain päivitettävän eriisen kunnaistekniikan saneerausohjeman mukaan. Yhdyskuntarakennetta kehittämää on mahdoisuus uoda esteetön ja viihtyisä ympäristö, jossa on heppo iikkua ja jossa myös paveujen saanti on taattua. Einympäristön terveeisiä ja turvaisia rakenteita vahvistetaan oikeanaisen yhdyskuntasuunnitteun avua (asuminen, paveut, iikenne). Kunnaistekniikan vastuuaueeseen kuuuvat kadut ja tiet, virkistysaueet, moninaiset ukoiikuntapaikat (hiihtoadut, uimarannat, uisteukentät), venepaikat ja yeisesti kaikki kunnaistekniikan rakenteisiin iittyvät asiat. Kunnassamme merkittäviä kunnaistekniikan hankkeita ovat oeet Linnakaion aue sekä vuonna 2015 Sojan aueen kunnaistekniikan rakentaminen (Soja on tuevaisuuden aadukas asuinaue asukkaae). Tiapaveu huoehtii kunnan omistamien kiinteistöjen yäpidosta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja teknisestä kunnossapidosta. Vatuusto vahvisti vuonna 2014 toimitiastrategian, joka toimii oivaisena työkauna tiapaveun hankkeiden priorisoinnissa. Vuosina tiapaveun keskeisimpiä haasteita ovat oeet Pirkkaassa esiintyvien sisäimaongemien sevittey ja niihin iittyvät korjaustoimenpiteet. Tekninen toimi on out asian suhteen aktiivinen, mutta kyseessä on aajempi kansainen haaste, jossa yhtenäisten ennataehkäisevien toimintatapojen ja menetemien etsiminen ja kehittäminen ovat vasta aussa. Kokoomus on suhtautunut sisäimaongemiin austa ähtien vakavasti, ja niihin iittyvät kysymykset ovat osa puoueen strategista haitusohjemaa. Ruoka- ja puhtauspaveu tuottaa päivittäin noin ounasateriaa, joka tarkoittaa vuodessa yi mijoonaa ateriaa. Pirkkaassa sijaitsee kuusi ruokapaveuita tuottavaa vamistuskeittiötä. Puhtauspaveut huoehtivat puoestaan siivouksesta, joka kattaa pinta-aataan päivittäin ähes m2. Järkevästi kohdennettuina kouut, päiväkodit, aitokset ja vanhainkoti saavat päivittäisen yäpitosiivouksen, juuri oikeaan aikaan ja oikein menetemin. Sisäiman aatuun iittyen (oikeanainen) siivous on yksi keskeinen tekijä. Myös jätehuoto on eräs teknisen toimen vastuuaueista. Pirkkaa on antanut jätehuoon järjestämistehtävät Pirkanmaan Jätehuoto Oy:e. Yhtiö huoehtii jätteiden käsitteystä, kierrätyksestä sekä oppusijoittamisesta ja vastaa myös jäteneuvonnasta. Tampereen Vesi hoitaa kuntamme vesihuoon ja siihen iittyvän asiakaspaveun, askutuksen sekä iittymissopimukset. Kyseisen yhteistyön kautta toteutetaan myös kiinteistöjen iitoskohtaausunnot kunnan vesija viemäriverkkoa koskien. Pirkkaassa pao- ja peastustoimi on järjestetty Pirkanmaan peastusaitoksen turvin ja voimin. Edeä esitetyn tehtäväkartoituksen perusteea on heppo huomata, että teknisen toimen vastuuaue on monisäikeinen. Tässäkin prosessissa keskeiseksi nousee hyvä yhteistyö vamisteevien virkamiesten ja uottamushenkiöiden väiä. Se antaa hyvät ähtökohdat vaikeidenkin asioiden hoitamiseen ja entistä paremman einympäristön uomiseen. HYVINVOINNIN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET PIRKKALASSA Pirkkaan väestö ikääntyy seuraavan 25 vuoden aikana kiihtyvää vauhtia. Koko Suomeen suhteutettuna väestön ikääntyminen on suurta. Kun yi 75-vuotiaita on nyt kunnassamme 1100 henkiöä, niin ennusteen mukaan vastaava uku vuonna 2040 on Sevää on, että tähän paveutarpeen kasvuun on reagoitava heti useammaakin tavaa. Pohdittava on, miaista asumista ja mihin Pirkkaassa on isättävä. Ratkaistava myös on, miten ikääntyvän väestön paveuja tuotetaan niin kotioosuhteissa kuin hoivaaitoksissa. Kokoomuksen tavoitteena on oa kehittämässä toimintamaeja, joissa asiakkaan vainnanvapaus säiyy aajana. Vaikka jokainen pitää kotiaan parhaana eämisen paikkana, niin monesti se muodostuu iäkkääe yksinäisyyden tyyssijaksi. Tuevaisuudessa tuemme tarvitsemaan runsaasti isää hoivakoteja. Kun kotipaveut eivät enää riitä tai sosiaainen kanssakäyminen on rajoittunutta, hoivapaveun yksiköt tuevat tarpeeisiksi. Uudet hoivayksiköt tuee sijoittaa niin, että ne voivat heposti tukeutua oemassa oeviin terveys- ja hoivapaveuihin. Uusia senioritaoia on kysyntää, eikä niitä pidä sijoittaa muusta asumisesta erieen, vaan osaksi normaaia asumisympäristöä. Terveyden edistäminen Vatakunnan tasoa on ymmärretty, ettei keskittyminen pekästään sairauksien hoitoon riitä tuevaisuudessa. Resursseja on vaikeinakin taoudeisina aikoina suunnattava terveyden edistämiseen, jooin sairauksien ennataehkäisy on avainsana. Tutkimustuokset osoittavat, että koko väestön sairastuvuutta voidaan askea %, mikäi sairastuvuus saadaan askemaan korkeasti kouutetun väestön riskitasoe. Keinot eivät oe monimutkaisia tai kaiita: iikunnan isääminen, terveeinen ravitsemus, painonhainta, tupakoimattomuus sekä akohoin kohtuukäyttö. Kansantautiemme diabeteksen ja verenpainetaudin ääkekuut puoittuisivat, mikäi kansaaiset innostuisivat tarttumaan näihin yksinkertaisiin keinoihin. Myös kunnan voimavaroja kannattaa keskittää siihen, miten kuntaaisten motivointia omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen vahvistetaan. Tutun porukan kokoaminen iikunnan säännöiseen harrastamiseen, voi pekästään oa ratkaiseva sysäys yksiön hyvinvoinnin isäämiseen. Ihmisen hyvinvoinnin oeeisena osana on myös hyvä henkinen vire. Tähän iittyen kuttuurin monimuotoiset harrastamisen ja kokemisen muodot ovat tärkeitä. Pirkkaassakin kuttuurin harrastamisen tukeminen on tärkeä osa terveyden edistämistä. Kuoroauu, harrastajateatteri tai muu taiteeinen harrastus ovat monee jokaviikkoinen hyvänoon tuottaja. Jukiset tiat oisikin syytä suunnitea niin, että ne mahdoistavat eriaisten harrastajaryhmien toiminnan. Asukkaiden hyvinvointi on kunnan strategiassa yksi painopisteaue. Kunnan kannata ei siis oe ajanhukkaa uhrata aikaa ideointiin, joa kehitetään uusia kannustuskeinoja kuntaaisten innostamiseksi iikunnan ja harrastusten pariin. Kun uudet keinot öytyvät, niihin öytyy myös tarvittava taoudeinen tuki. ANTERO SAKSALA, Perusturvaautakunnan puheenjohtaja, kunnaisneuvos

4 4 PIRKKALAN RUISKUKKA SUOMALAISESTA OPINPOLUSTA Esitin kymmenvuotiaae tyttäreeni kysymyksen, oisiko kiva käydä kouua samassa pihapiirissä ainakin kymmenen vuoden ajan? Hän totesi, että voisihan siihen kyästyä, mutta ainakin se oisi turvaista. Lasten ja nuorten oppimispoun turvaisuus ja eheys ovat avainsanoja Pirkkaan kunnan pohtiessa opetuksensa uudeeenjärjestämistä. Kuten muuaakin Suomessa, myös Pirkkaassa kouutuksen sisäisiä haasteita ovat opetuksen aadun ja kustannustehokkuuden varmistaminen sekä opetussuunnitemiin ja yioppiastutkintoon iittyvien muutosten äpivieminen. Eräs vaihtoehto opetuksen uudeeen muotoiemiseen on ajatus yhtenäiskouusta, joka madataa nivevaiheiden ongemia oppiaiden siirtyessä entisistä aa-asteista yäasteie ja sietä edeeen ukioihin. Keisari Aeksanteri II antoi vuonna 1865 autonomisee Suomen suuriruhtinaskunnae asetuksen kunnaisesta itsehainnosta ja seuraavana vuonna kansakouuasetuksen. Se teki kansakouun perustamisen pakoiseksi maaseudua. Kansakouuasetuksen tavoite oi rakentaa yhtenäinen kouuverkko koko Suomeen. Kansakouujen vakiinnutettua asemansa, taoiset siirtyivät kannattamaan kouujen perustamista ja taonpojat aktivoituivat kunnaishainnon päättäjiksi. Lopputuoksena jokainen kyä ja sen tiaton väestö oisi haunnut perustaa oman kouun ja kuntakokous joutuikin hiitsemään kouujen perustamista. Opettajasta tui maaaiskyän keskeinen henkiö, joka ei äheä kansaa, vijei maata ja edisti sivistysrientoja. Vuoden 1921 oppivevoisuusaki teki kansakouusta koko kansan kouun, koska ennen akia joka viides apsi oi jäänyt kouun ukopuoee. Oppivevoisuus esti tavanomaisen kouun keskeyttämisen vuoden iässä (jatkouokat vuotiaie). Oppikouuun meni 1930-uvun opussa noin 12 prosenttia apsista. Kokonaisuudessaan nuori itsenäinen kansaisvatio tarvitsi kouua vation vahvistamiseen uvun kasvatus- ja kouuajatteussa korostui saksaainen pedagogia, joka keskittyi opetuksen muotoihin ja opetussuunniteman rakenteeseen. Ihanneoppias oi tiedonhauinen aktiivi, jonka henkinen riippumattomuus ja siveeinen tahto johdattivat tutkivaan ja eettiseen persoonaisuuteen. Opettajan keskeistä asemaa uokassa korosti hänen paikkansa kateederia ei korokkeea. Opetustunnit oivat pitkäti ennata suunnitetuja. Niiden aikana opettaja kuuustei äksyn, antoi uuden tehtävän, yritti herättää oppiaan kiinnostusta aihepiiriin, käsittei oppiainesta, kertasi opetetun asian, antoi uutta tietoa ja teki harjoitteita opetetussa asiassa. Oppiaat istuivat hijaa omia paikoiaan ja kuunteivat syventyneinä edes pää ei saanut iikahtaa. Kaavamaisuudesta tuikin nopeasti rasite. Kuten useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa opetussuunnitemat kehittyivät toisen maaimansodan jäkeen yksityiskohtaisemmiksi ja sitovimmiksi. Kouuhaituksen pitkäaikaisen yijohtaja Oskari Mantereen tavoitteena oi, että koko kansakouusta ja oppikouusta muodostuisi uusi, entistä yhteisöisempi yhtenäiskouu, joka paveisi aajoja kansankerroksia (apsikeskeisyys). Mantere jatkoi mieiaojen kääntämistä yhtenäiskouuperiaatteee (akimuutos 1928, komiteamietintö 1932) myötämieisemmäksi, vaikka Suomen taoutta koeteut 1930-uvun aun ama pakotti kaikki keskittymään kouutoimen rutiineista seviytymiseen. Mantereen suuri haave yhtenäiskouusta toteutui vasta pajon myöhemmin ja huomattavasti toisenaiseksi muokkautuneena peruskouuna. Uudesta yhtenäiskouuajatuksesta on tuut viimeisen 15-vuoden aikana yksi perusopetuksen tavoitteista. Keskeistä yhtenäiskouuideassa on oppiaan eheän oppimispoun uominen niin, että oppimisen nivevaiheet uottuvat ukiokouutukseen saakka, jooin muodostuu oppiaan niin hautessa13-14vuotinen yhtenäinen kokonaisuus. Esikouu, perusopetuksen uokka-asteet 1-9 ja ukio-opetus voivat sijaita samassa rakennuksessa tai toistensa ähettyviä. Vantaaa yhtenäiskouun opinpoku akaa jo äitiysneuvoan puoeta. Mitään määrättyä maia yhtenäiskouun toteuttamiseksi ei oe, vaan jokainen kouu opettajineen ja oppiaineen uo sen yhteisöisyyden hengessä oman näköisekseen. Oppiaae yhtenäiskouujärjestemä tarjoaa joustavuutta ja turvaisen jatkumon. Oppias, joka saa opiskea koko opintiensä samassa pihapiirissä tuttujen opettajien johdoa, on oikeutettu oppija ja hänen opetuksensa ja oppimisensa turvattua. Lukiokouutuksea on tässä yhtenäisyyden jatkumossa paikkansa tuevaisuudenkin Pirkkaassa. ILONA SALOMAA Kunnanhaituksen jäsen, fiosofian tohtori, opettaja VEROÄYRIIN KOHDISTUU PAINETTA Yi puoet Suomen kunnista on nostanut veroprosenttia tää vatuustokaudea. Pirkkaa teki korotuksen etupainotteisesti viime vatuustokauden oppupuoea, mutta paine isäkorotuksie on edeeen oemassa. Kuntamme taoudeisesti kovin haaste on investointipaine, joka johtuu paitsi kasvukivuista niin myös yäkouukiinteistön kataisista yätyksistä. Pirkkaa ei vaitettavasti myöskään oe irraaan vationtaoudesta, jota vaivaa rakenteeinen aijäämä (kestävyysvaje). Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, heikosta tuottavuudesta ja iian suuresta jukisesta sektorista. Ongemat eivät korjaannu veronkorotuksia Suomen kokonaisveroaste on maaiman korkeimpia. Vataosa ekonomisteista tuntuu oevan sitä mietä, ettei verotusta voi enää kiristää. Niin sanottu Lafferin käyrän akipiste, jonka jäkeen verotuotot eivät kasva veroasteen noustessa, on maassamme ohitettu. Jos verotusta kiristetään, se johtaa ihmisten kuutusmahdoisuuksien vähenemiseen ja sitä kautta ennestään kituiaan taouskasvun hiipumiseen sekä työttömyyden isääntymiseen. Verojen korotus aiheuttaa vaaraisen kierteen, joka vie kansantaoutta kiihtyvää vauhdia aaspäin. Suomen menestys viimeisen komen vuosikymmenen aikana on perustunut ennen kaikkea yksityisen sektorin tuottavuuden kasvuun, mikä on johtanut verotuojen kasvuun. Työn tuottavuus on noussut noin 2,5-kertaiseksi vuodesta 1975 vuoteen 2008, minkä jäkeen kasvu pysähtyi. Kansantaouden kokonaistuotanto on nyt samaa tasoa kuin vuoden 2006 aussa ja 10 % pienempi kuin huippuvuonna Samaan aikaan jukisen sektorin menokasvu ei oe edes hidastunut ja yäpidämme jokapäiväistä hyvinvointiamme veaksi. Eräs ääke ongemiin on tuottavuuden kasvattaminen Tax Revenue Yksityinen sektori on onnistunut ottamaan aajasti teknoogiainnovaatioita käyttöön, mutta jukinen sektori ei juuri oenkaan. Tuevaisuudessa jukisen sektorin paveuja on pakko kyetä korvaamaan koneia, aitteia ja digitaisoinnia, jotta jäjee jääviä henkiöresursseja ja pakkamenoja voidaan kohdentaa seaisiin paveuihin, joissa niiden tarve on vättämätöntä. Perusterveydenhuotoa voidaan osittain korvata kotidiagnooseia aitteiden ja soveusten turvin, jotka anaysoivat näytteestä sairauden ja määräävät ääkkeet. Kirjastopaveuita voidaan korvata tietotekniikaa, jooin säästöt syntyvät paitsi henkiöresursseista, mutta myös ämmitettyä (hukka)tiaa vaativan kirjavarastoinnin tarpeen poistumisesta. Linja-autoiikenteen voisi korvata robottiajoneuvoia Googe Car:n, robottiaudin tai TerraMax:n teknistä esimerkkiä seuraten. Viranomaisasiointia tuee jatkossakin siirtää aajamittaisesti nettiin, ja jukisomisteisten rakennusten käyttöastetta kasvattaa. Lafferin käyrän akipiste osoittaa pisteen, jossa veroasteennousu supistaa kokonaisverotuottoa. 0 35% 70% Tax Rate Teknoogista kehitystä odotettaessa nopeampi tapa parantaa tuottavuutta (tuotos/panos -suhde) on työajan pidentäminen. Kestävyysvajeen kattamiseen hyväksytty rakennepaketti määritteee kunnie kahden mijardin euron tasapainotustoimet, josta mijardi saavutetaan tehtävien karsimisea ja toinen tuottavuuden parantamisea. Pekotia on, että tavoite epää täysin tyhjän päää ja rakennepaketin kokonaistavoite saavutetaan tosiasiaisesti ainoastaan työvoimaa vähentämää. Todennäköisesti Pirkkaassakin joku ennen pitkää keksii, että näiden toimien sijaan kunnan on turvauduttava taouspaineita hepottaakseen veronmaksajiin kohdistuviin veronkorotuksiin. Kokonaistaoudeisista ähtökohdista tarkastetuna veronkorotuksissa ei oe niiden haitaisten seurausvaikutusten vuoksi merkittävää järkeä, joten niitä on syytä vättää viimeiseen saakka. Keinot tasapainotetun taouden yäpitämiseksi tuee Pirkkaassakin öytää muuata kuin veronmaksajien sekänahasta. MIKA HAKKARAINEN, Ympäristöautakunnan jäsen, Kansantaoustieteiijä

5 PIRKKALAN RUISKUKKA 5 EDUSKUNTAVAALIT 2015 Koti ja isänmaa. se on jäntti. aeksi jäntti Kansanedustajaehdokas 1. turvaisuus 2. sivistys ja Kasvatus 3. reipas yrittäminen aeksijantti.fi Marko kivi TURVALLISUUS on kaikkien oikeus Suomessa Työn TekemInen pitää oa aina kannattavaa koulutus turvaa tuevaisuutta maaseutu tuee huomioida päätöksenteossa markokivi.fi Paoesimies 42-vuotias, komen apsen isä Ruoveden kunnanvatuuston pj. PSHP:n vatuuston jäsen Suomen Jääkiekkoiiton iittovatuuston jäsen Reservin yiuutnantti kivenkovaa työntekoa Kimmo Sasi varatuomari, dip.ekonomi, vatiovarainvaiokunnan pj - Vation taous tasapainoon säästöiä - Pirkkaan entokenttäauetta kehitettävä - Sankiasta pidettävä hyvää huota

6 6 PIRKKALAN RUISKUKKA EDUSKUNTAVAALIT 2015 POHDINTAA TURVALLISUUDESTA Turvaisuuteen kuuuvat vakauden ja demokratian edistäminen. Seuraavaa vaaikaudea injataan turvaisuuspoitiikkaa ja tehdään päätöksiä puoustusvoimien merkittävistä hankinnoista. Turvaisuuteen tarvitaan riittävä rahoitus ja se merkitsee kipeitä eikkauksia muissa menoissa. Uudenaisiin kriiseihin on varauduttava aiempaa monipuoisemmin. Pirkanmaaa sevittiin vuoden 2011 Tapani -myrskyn sähkökatkoksista ja Nokian vuoden 2007 vesikriisistä iman hengen menetyksiä, ähinnä hyvän onnen ansiosta. Kyseessä oivat ns. uudet, odottamattomat kriisit ja ne antoivat vakavan viestin yhteiskuntamme haavoittuvuudesta. Yhteiskunnae kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen on keskeinen osa arjen turvaisuutta. Poiittista ohjausta tarvitaan sähkö- ja tietoverkkojen suojaamisessa ja veden ja ämmön jakeun varmistamisessa. Tämä vaatii merkittäviä investointeja. Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen on aue, jossa tarvitaan poiitikkojen tukea. Jos kotihoidossa oeva vanhus jää iman sähköä, puheinyhteyksiä, vettä ja ämpöä, niin miten hänet saadaan turvaan ja kenen toimesta? Tiannetta pahentavat eri toimijoiden eriaiset auejaot ja toimintareviirit. Tietoverkot ja kyberturvaisuus ovat turvaisuuden uusi aue. Nykyisin puoustusvoimia on asiaan iittyen oma yksikkönsä. Samaa yksityisyyden suojaaminen ja kansaaisvapaudet ovat kaikie tärkeä osa puoustamisen arvoista yhteiskuntaa. Puoustusvoimat ovat rakennusuudistuksessaan onnistuneet vationhainnon antamissa säästötavoitteissa. Ikäuokat ovat pienentyneet ja noin 80 % miespuoisista ikäuokista suorittaa asepaveuksen. Maanpuoustus on aiempaa teknisempää ja terveysvaatimukset ovat samaa kiristyneet. Kutsunnat ovat yhteiskunnainen tarttumakohta, jossa yhteiskunta voi vaikuttaa kouunsa päättäneiden ihmisten eämään. Vaikka asevevoisuus muuttuu vaikoivammaksi, niin yhteistyötä sosiaaiviranomaisten kanssa tarvitaan. Mitä voimme tehdä niie, jotka eivät suorita asetai siviiipaveua terveyssyistä? Keskusteu kansaaispaveusta toivottavasti jatkuu samaa, kun säiytämme yeisen asevevoisuuden. Voisiko asevevoisuutta nivetää esimerkiksi paremmin osaksi opiskeua? Tuevaisuudessa puoustusmäärärahoja on isättävä uvua uusinnan aaisena ovat aivaston keskeiset aukset ja imavoimien torjuntahävittäjät. Ne ovat kaiita, mutta vättämättömiä hankintoja. Puoustusvoimien tuee pystyä tukemaan joustavasti siviiiyhteiskuntaa uusissa kriiseissä. Tämä on keskeinen osa kansaista turvaisuuttamme ja oikeusvatioideaamme. Turvaisuuskuut ovat merkittävässä määrin henkiökuuja ja nykyiset säätöohjemat ovat eikanneet henkiömäärää samaa, kun toiminnan ja erityisesti eri viranomaisten yhteistyöhön iittyvien prosessien kehittäminen on kangerreut. Suomi on arvoitaan maa, jota kansaaiset hauavat puoustaa. Siihen kuuuvat toimivat ja korruptiosta vapaat instituutiot, sananvapaus ja muut kansaaisvapaudet, oikeusaitos ja kansaaisyhteiskunta. Se on yhteiskunta, jossa on hyvä yrittää ja työskenneä. PIRKKO JARTTI Työterveyshuoon erikoisääkäri Pirkanmaan Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Pirkko Jartin faktat: https://twitter.com/pirkkojartti https://instagram.com/pirkkojartti/ https://www.facebook.com/pirkko.jartti Oen työterveyshuoon, hainnon ja iikenneääketieteen erikoisääkäri. Oen toiminut yi 15 vuotta poitiikassa, muun muassa perusturvaautakunnassa ja vammaisneuvostossa. Nykyisin oen Pirkkaan kunnanhaituksen I varapuheenjohtaja ja toisen kauden vatuutettu. Oen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vatuutettu sekä toista kautta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamisiikeaitoksen ja sairaaa-apteekin johtokunnassa. Oen Pirkkaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja sekä Pirkanmaan ja Pirkkaan Lasteniiton puheenjohtaja sekä vatuustoryhmän varapuheenjohtaja. Pirkkaan kunnanhaituksen 1. varapuheenjohtaja Pirkkaan kunnanvatuutettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vatuutettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksen ja sairaaa-apteekin johtokunnan jäsen Tampereen kuttuuriyhdistyksen jäsen Maaaistaon tytär SOTE ELI SOSIAALI JA TERVEYS SOTE muodostuu kahdesta sanasta: sosiaai ja terveys. Keskusteua on tähän saakka käyty ähinnä erikoissairaanhoidon ehdoia. Etenkin sosiaaipuoen järjestämisestä on puhuttu vähän. Pahin ongema on out se, että terveydenhuoossa eri tahojen päättäjät eivät puhu keskenään. Tää tavoin he eivät pysty poistamaan byrokraattisia pääekkäisyyksiä ja puonkauoja. Kunnia on out vain vähäisiä mahdoisuuksia vaikuttaa kuuihin ja hoitoketjut ovat hajanaisia. Potiaiden hoidosta ei oteta kokonaisvastuuta. Sosiaai- ja terveydenhoidon menot ovat noin 25 mijardia euroa vuodessa. Eriaisina veroina siitä maksetaan 71 % ei noin 17,7 mijardia euroa. Se on erittäin suuri rahamäärä, jonka voi suhteuttaa vation budjettiin, joka on noin 54 mijardia euroa ja vation vekaan, joka on 100 mijardia euroa. 16 mijardia euroa kuuu terveyteen, kuusi mijardia euroa sosiaaipaveuihin ja kome mijardia euroa vanhuspaveuihin. Kunnat maksavat menoista 38 %, vatio 32 %, kotitaoudet 15 %, Kea 10 % ja isäksi vieä vakuutusyhtiöt ja työantajat. Rahoitus on yhtä suuri ongema kuin paveuiden järjestäminen. Suomaaiset ikääntyvät ja SOTE-menot kasvavat nykymenoa 4,5 mijardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Tää hetkeä jokainen toimija ja rahoittaja tarkasteevat asioita omasta näkökumastaan, joka on tärkein syy ongemiin. Isoin jakoinja on perusterveydenhuoon ja erikoissairaanhoidon väiä. Niiä on myös eri maksaja. Erikoissairaanhoito on tuut potiaan kannata yhä tehokkaammaksi. Esimerkkinä tästä ovat syöpähoidot, joissa kustannukset ovat nousseet huimaavasti. Nykyisessä terveydenhuoossa vaaditaan myös erikoistumista, mikä pienissä yksiköissä on kaista ja vaikeaa. Pienen kunnan osata sosiaaija terveydenhuoon kuut voivat nousta kohtuuttoman suuriksi. Jos asukasmäärä on pieni, niin vähäinenkin yättävä tapahtuma voi nostaa kuuja asukasta kohden todea roimasti. Hoitojen kannata keskittäminen on tärkeää. Esimerkiksi kaikki Suomen einsiirrot tehdään Hesingissä HUS:ssa. Vuonna 2014 niitä tehtiin 355. Perusterveydenhuoossa on tärkeää saada erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potiaat nopeasti oikeaan hoitopaikkaan, koska samaa säästetään yhteiskunnan varoja ja myös potiaan kipuja. Sosiaaipaveuiden ja terveydenhuoon tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan. Jos potias siirretään kotiin sairaaasta, niin tarvittavat tukitoimet on suunnitetava ja järjestettävä hyvin. Sitä varten tarvitaan moniammatiisia tiimejä, joissa on mukana eri ääketieteen aoja sekä sosiaaipuoen tuntemusta. Tämä oikein tehtynä ennataehkäisee raskaan hoidon tarvetta. Tavoitteena on, että jukinen, yksityinen ja komas sektori toimivat yhdessä, jooin ne tarjoavat eveämmät hartiat ja raha riittää paremmin. Neuvoapaveuissa tuee ongemaperheet havaita ajoissa ja puuttua ongemiin ennen kuin ne räjähtävät käsiin. Sairauksien ennataehkäisy on erittäin tärkeää. Liikunta, riittävä yöuni ja terveeinen ruokavaio ovat asioita, joita tuee painottaa riittävästi. 100 Tuevaisuudessa kaikki terveyskeskukset ja sairaaat joutuvat siirtymään yhä tehokkaampiin ja äpinäkyvämpiin prosesseihin. Kustannustehokkuutta ja aatua edeytetään. Hoitoketjut ovat suomaaisissa kunnissa epäseviä, koska hoito on jakautunut eri toimijoie ja edeeen toimijoiden eri organisaatioyksiköie. Tässä meie on haastetta kerrakseen. PIRKKO JARTTI Erikoisääkäri Pirkanmaan Kokoomuksen kansanedustajaehdokas #kouutusupaus # terveysupaus PIRKON VAALITEEMAT TERVEYS JA HYVINVOINTI Sosiaai- ja terveyspaveujen pääekkäisyyksien poistaminen ja järkiperäistäminen. Kokonaistaoudeisuus. Jukisen, yksityisen ja komannen sektorin toimiva yhteispei. TURVALLISUUS Laaja-aainen turvaisuus ei oe pekästään taoudeisen pohjan varmistamista, vaan myös yeisen vakauden ja demokratian edistämistä. Riittävien puoustusmäärärahojen takaaminen. YRITTÄJYYS Pk-yrityksiä oi 99,8 % kaikista yrityksistä vuonna Niiden iikevaihto oi 53 % kokonaisiikevaihdosta. Pk-yritysten toiminnan kannustaminen ja niiden työistämismahdoisuuksien yäpitäminen. Taoudeinen hyvinvointi pääasiaksi. LÄHIRUOKA Eettinen, kestävä, turvainen ruokatuotanto, terveeinen ähiruoka. Oman aueen raakaaineet ja tuotteet näkyviksi, hepoimmin saataviksi ja jakeu toimivaksi. KULTTUURI Taide itsessään on arvo. Kuttuuri- ja iikuntaseteit käyttöön ja heti. Paveuseteit.

7 PIRKKALAN RUISKUKKA 7 LÄHI- JA LUOMURUOAN EDISTÄMINEN Maataous työistää noin henkeä, 12 % työvoimasta. Yrityksiä on noin 1900, joista suurin osa on pieniä. Pirkanmaa on ähi- ja uomuruoan edeäkävijä. Maaseudun eävänä pitämisessä ja matkaiun edistämisessä yrittäjäähtöiseä ähiruoaa on pajon mahdoisuuksia. Eduskunnaa, ministeriöiä ja ennen kaikkea kuntapäättäjiä on vieä tehtävää turhien ruokaesteiden madatamisessa. Siksi ähiruoka on eräs vaaiteemani. Kiitos ähiruoan edistämisestä kuuuu rohkeie yrittäjie, jotka ovat tarttuneet niin tuottamiseen, jaostamiseen, jakeuun kuin markkinointiin. Erityiskiitos kuuuu Ahmannin kouun hankkeie ja kouutuksee, joiden avua on uotu pajon uusia toimintamaeja. Pirkanmaaa on monipuoista eintarviketuotantoa sukaanvamistajista kahvipaahtimoihin, ammastioista marjatioihin ja erikoiseipomoihin. Tuevaisuudessa oisi suotavaa, että Pirkanmaan ähiruokahanke muuttuisi jatkuvaksi toiminnaksi ja sen hyvät käytännöt eviäisivät koko maahan. Suomessa on iikaa hankkeita, jotka päättyvät hankerahoituksen päättymiseen ja tavoitteena tuisikin oa siirtyminen kestävään iiketoimintaan. Lähi- ja uomuruoka ovat matkaiun vetovoimatekijät, jos ne huomioidaan matkaiumarkkinoinnissa aueeisesti ja vatakunnaisesti. Lähiruoka antaa ruoae kasvot. Tärkein merkintä on tuottajan nimi ja paikkakunta. Lähiruoan määritemän mukaan ähiruoka on ruoantuotantoa ja -kuutusta, joka käyttää oman aueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman aueensa taoutta, työisyyttä ja ruokakuttuuria. Lähiruoka on kuttuuri-, kuuttaja-, yritys-, einkeino-, aue- ja vientipoitiikkaa. Suomi on syystä ypeä eintarviketurvaisuudestaan ja siitä on syytä pitää kiinni. Siti pienimuotoisen tiatuotannon ei tarvitsisi toimia aivan samoia vaatimuksia, kuin eintarviketeoisuuden suuryksiköiden massatuotannon, kunhan aadunvavonta on kunnossa. Jukisten hankintojen, etenkin kuntahankintojen merkitys on suuri. Pientuottajan osaistumismahdoisuus kipaiutuksissa vaatii kunnissa sekä osaamista että poiittista tahtoa. PIRKKO JARTTI Erikoisääkäri Pirkanmaan Kokoomuksen kansanedustajaehdokas LUONNEHDINTOJA PIRKOSTA n Pirkko on yrittäjähenkinen, suorasekäinen päätöksentekijä ja aina ihmisen puoea! Paua Risikko Liikenne- ja kuntaministeri n Ihmisyyden ja eämän ymmärtäviä osaavia ja vahvatahtoisia naisia tarvitaan aina poitiikkaan. Sirpa Pietikäinen Europaramentaarikko n Pirkko on rakentava ja häneä on hyvät yhteistyön taidot. Päätöksenteossa hän näkee hyvin kokonaisuudet. Heena Rissanen Pormestari Pirkkaa n Oen tuntenut Pirkko Jartin usean vuoden ajan toimiessamme Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamis- ja iikeaitoksen johtokunnassa. Pirkko on osoittanut asiantuntijana kykyä katsoa tuevaisuuteen ja osata perustea tarvittava kehityssuunta. Juuri tästä on tänään kysymys. Pirkko on nyt oikea henkiö tekemään vaikeitakin ratkaisuja, siä häneä on näkemystä sekä osaamista ja uskausta tarttua tuevaisuuden edeyttämiin haasteisiin. Pirkoa on myös uontainen karisma. Häntä on heppo ähestyä ja hän osaa ähestyä ihmisiä. Totesin tämän, kun Pirkko oi kertomassa meidän Omakotiyhdistyksemme tiaisuudessa arjen terveysvinkeistä. Avoimesta vuorovaikutteisesta keskusteusta ei meinannut tua oppua! Päättäjäe ihmisäheisyys on tärkeä arvo! Matti Höyssä Tekniikan isensiaatti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiiikeaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Kaupunginvatuutettu, Tampere n Oen tuntenut Pirkko Jartin yi 20 vuoden ajan ja voin vakuuttaa, että tässä on ehdokas, joka omaa henkiökohtaisea yritteiäisyydeään, uurastukseaan ja tarmokkuudeaan voisi viedä eteenpäin meidän kaikkien yhteisiä asioita täätä Pirkanmaata ja Suomesta eduskuntaan. Pirkko Jartissa on sitä karismaa, mitä tämän päivän mediapoiitikko tarvitsee. Hän tekee työtä kaikkien puoesta, muistaen nuoret, työttömät, työssäkäyvät, vanhukset ja sotiemme veteraanit. Näin oen suositteen erikoisääkäri Pirkko Jarttia kaikie yi puouerajojen. Raii Naskai Yrittäjä, Pirkkaa n Pirkon kanssa on heppo työskenneä, hän on aito ja uonnoinen ihminen. Perusteeisuus ja määrätietoinen uonne auttavat häntä haasteissa. Lääkärin ammatti tuo Pirkoe näkemystä sote-puoen kiemuroihin. Pirkko on kuttuurin ystävä ja aktiivinen somen käyttäjä! Marko Jarva Kokoomuksen vatuustoryhmän puheenjohtaja, Pirkkaa n Kansanedustajaehdokas Pirkko Jartti on avoin, reheinen ja heposti ähestyttävä. Hän ottaa aaja-aaisesti huomioon myös maaseudun ja etenkin yrittäjien asiat. Maaseudua kasvaneena häneä on hyvät tiedot sekä maa- että metsätaouden tämänhetkisestä tianteesta. Häneä on pitkä kokemus myös kunnaispoitiikassa ja ääkärinäkin hän on toiminut jo yi 30 vuotta, joten sosiaai- ja terveysasiat ovat hainnassa. Tapani Rajaa Tmi Metsuri-yrittäjä Kyröskoski, Hämeenkyrö n Vuodesta 1989 Pirkko on toiminut uottoääkärinäni ja aina oen saanut hänetä asianmukaisen avun ja hoidon. Pirkko ottaa kaikki potiaat tasavertaisesti huomioon ja hänee on äärimmäisen tärkeää ikään ja sukupuoeen katsomatta se, että kaikki saavat tasavertaisen ja aadukkaan hoidon. Oen ioa voinut vuosien saatossa suositea Pirkon ammattitaitoa useie ystävieni. Pirkko on empaattinen, uotettava ja hoitaa asiat aina potiaan kannata parhaaa mahdoisea tavaa. Hän on erittäin tunnoinen ja kantaa vastuun ja uskon, että häneä on pajon annettavaa meie kaikie yhteiskunnan asioiden hoitamisessa. Me tarvitsemme Pirkkoa! Niina Vijanen Tampere n Oen tuntenut Pirkon useita vuosia ja minue on jäänyt hänestä aina seainen kuva, että hän hoitaa asiat mitä upaa. Hän on kova työmyyrä ja tykkää kukea uonnossa ja iikkuu pajon sekä ui avannossa. Hänee etusijaa ovat perheiden asiat, ihmisten terveyspaveut, nuorten syrjäytymisen ehkäisy, oikeudenmukainen verotus ja kouutusasiat sekä se, että ihmiset voisivat tuntea oonsa turvaiseksi. Myös ikä-ihmisten asioiden hoitaminen on äheä sydäntä. Pirkon kanssa on heppo keskustea kaikenaisista asioista ja hän kuunteee ja kertoo oman mieipiteensä asioihin. Hän on siis heposti ähestyttävä ihminen. Oen itse out omaishoitajana vakavasti sairaie vanhemmieni. Pirkon kanssa oemme pajon juteeet omaishoidon tianteesta, mikä ei todeakaan oe heppo tämän päivän Suomessa, vaikka pajon on tehty. Monasti omaishoitajan työ on työtä 24/7 ja pakkiot kovin pienet verrattuna aitoshoidon säästöön. Ja moni hoitaja on itse myös iäkäs ja voimat hiipuvat. Näitä asioita Pirkko kuunteee mieeään ja hauaa niihin parannuksia. Juha Oksaa omaishoitaja. n Pitkään henkiökohtaisesti tuntemani erikoisääkäri Pirkko Jartti on koegoiden ja potiaiden arvostama työterveysääkäri, joa on monipuoinen näkemys myös terveydenhuoon organisaatioiden kehittämiseen. Hän on toiminut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vatuustossa Pirkkaan edustajana ja myös oman kuntansa keskeiseä näköaapaikaa, Pirkkaan kunnanhaituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Häneä on siis tietoa, taitoa ja kokemusta toimia keskeisenä terveyspoitiikan vaikuttajana. Täaisina SOTE-sotkujen aikoina tarvitsemme vatakunnan päätöksentekoon mukaan asiantuntijoita, joia on sydän ja järki paikaaan, kuten Pirkoa. Minna Tanner Syöpätautien ja sädehoidon erikoisääkäri, dosentti Osastonyiääkäri, Syöpätautien yksikkö TAYS n Pirkko Jartin ystäväinen ja rauhainen oemus nojaa vankkaan ammattitaitoon, jonka hän on hankkinut työterveyshuoon erikoisääkärinä. Tätä ammatiista näkemystä tarvitaan terveys- ja hyvinvointipaveuittemme järkiperäistämisessä, jossa jukisen ja yksityisen sektorin paveut sovitetaan parhaiten paveemaan meidän hyvinvointia mahdoisimman taoudeisesti. Ratkaisuja on useita, jooin asiantuntemuksen isäksi vaaditaan poiittisten peisääntöjen tuntemusta oikean vainnan tekemiseksi. Pirkon 15 vuoden kokemus poitiikasta muodostaa hänen toisen vankan osaamisaueensa. Maaaistaon tyttärenä hän on jo apsena kokenut yrittäjyyden arkea, jossa tavoitteet täytyy asettaa riittävän korkeae, samaa kuitenkin pitää jaat maassa ja varautua kohtaamaan mahdoisesti esiin tuevat haasteet. Yrittäjyyden monet kasvot näkyvät myös monin tavoin työterveyshuoon arjessa ja auttavat ymmärtämään pk-yritysten monimuotoista toimintaympäristöä. Turhien säädösten purkaminen yrittäjyyden- ja työistämismahdoisuuksien edistämiseksi ovat Pirkoe äheisiä teemoja. Kovien arvojen vastapainoksi, Pirkko rakastaa terveeisiä eintapoja, joihin kuuuvat ähiruoka ja reipas iikunta. Hän hauaakin paveuseteeiden käytön avua edistää iikunta- ja kuttuuriharrastuksiamme kaikinpuoisen hyvinvointimme isäämiseksi. Pirkko on myös uotettava demokratiamme ja yeisen vakauden puoustaja, joka hauaa taata riittävät resurssit näiden arvojen edistämiseen. Mauri Loukiaa dip.ins. Pirkkaan Kokoomuksen Toivo, puheenjohtaja n Arvostan Pirkko Jartin tekemää työtä. Jokaisea apsea on oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Lastentarhanopettajakouutusta on isättävä, jotta aadukas esiopetus ja varhaiskasvatus toteutuvat. Eduskunnan käsitteyssä oevaa varhaiskasvatusain uudistusta ei oe vieä saatu vamiiksi. Pirkko on vamis viemään varhaiskasvatusakiuudistusta kaksivaiheisesti eteenpäin. Päivikki Viitanen Lastentarhanopettaja n Pirkko on positiivinen, ämmin ja avoin ihminen, joka on aina vamis auttamaan. Pirkko on aina kannustanut minua tekemään omia rohkeita vaintoja eämässäni ja tukenut niissä. Pirkko on aidosti kiinnostunut minun ja perheeni asioista. Oen myös saanut Pirkota korvaamatonta apua ja neuvoja urheiuvammoissani. Lauri Viitanen NCAA Yiopistourheiija Neumann University n Opin tuntemaan Pirkon hänen opiskeuvuosinaan. Lääkäriksi opiskeessaan hän tui kesätöihin Virtain terveyskeskukseen, jossa terveyskeskusaboratorio oi oiva paikka opetea näytteenottoa ja suoneen pistämistä. Tätä taitoa hän tui tarvitsemaan siirtyessään myöhemmin ääkärin ammattiin. Kontaktit potiaaseen tuivat tutuiksi aamukierroia vuodeosastoia, kuten myös käytännön arki. Ihmisäheisyys, potiaan kuunteeminen ja äsnäoo ovat terveydenhoitoammattiaisee ensiarvoisen tärkeitä uonteenpiirteitä ammattitaidon isäksi. Tunnistan näistä hyvin Pirkon, joka on aina hyväntuuinen, kuunteeva ja ottaa asioiden käsitteyyn osaa kiireettä. Sittemmin vuosien jäkeen tiemme kohtasivat Tampereea taidenäytteyn avajaisissa. Tiesin, että Pirkko on kiinnostunut taiteista ja on muutenkin kuttuurinnäkäinen. Tunnistan näistä myös itseni, kuvataiteiija kun oen nykyään. Oi siis uontevaa kutsua Pirkko kuvataidenäytteyn avajaisiin Pispaaan. Pirkkohan tui samanaisena hymyieväisenä, kuin hänet muistin. Pirkko on jaat hyvin maankamaraa oeva, ystäväinen, asioista sevää ottava, toisia ajatteeva maaaistaon tytär Virroita, joe myös perinteet ja isänmaa ovat äheä sydäntä. Hän on varteenotettava ehdokas tuevissa eduskuntavaaeissa. Leena Vaara Virrat n Pirkon avua terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntevuutta eduskuntaan. Ammatiinen kouutus ja yrittäjyys ovat Suomen tärkeitä tuevaisuuden takaajia. Eero Viitanen Insinööri Pirkkaa n Pirkko on kannustava, rohkaiseva ja vastuuta kantava arvopoiitikko. Tarvitsemme asioihin tarttuvaa ja asioita eteenpäin vievää henkiöä myös eduskuntaan. Minun vaintani on Pirkko. Pirkko on out kannustamassa minua mukaan Pirkkaan Kokoomusnaisten toimintaan. Pirkkoa on aina out heppo ähestyä. Kuttuuri on Pirkon sydämen asia. On out io osaistua hänen kanssaan monenaisiin kuttuuritapahtumiin. Pirkko seuraa aikaansa ja hän on aidosti kiinnostunut ihmisten arjesta. Pirkko on out myös työyhteisöni työterveysääkäri ja ansainnut sen arvostuksen. Anita Ranta haintopääikkö n Arvostan Pirkon ammattitaitoa sekä ääkärinä että poiitikkona. Pirkoa on taitoa kuunnea ja etsiä eri osapuoia tyydyttävä ratkaisu. Tarvitsemme nyt eduskuntaan Pirkkoa. Häneä on monipuoista osaamista. Maija Sutinen Tietojärjestemäasiantuntija Tampere

8 8 PIRKKALAN RUISKUKKA EDUSKUNTAVAALIT 2015 Oikeasti kokemusta. Aidosti osaamista. Maksaja: Uuden kasvun tukiyhdistys ry Veitsenterävä, raudanuja eduskuntaan Maksaja: Sofian tukiyhdistys Tuevaisuus on tehtävä! Kansanedustajuus on ammattityötä Puhetta seuraa teot! Kiinteistömaaiman myynnin ykköset, Anne Kytömäki Kiinteistömaaiman ja Tuukka Saomaa, myynnin tekevät ykköset, tuosta Anne Pirkkaassa, Kytömäki Tampereea ja Tuukka Saomaa, ja ympäristökunnissa. tekevät tuosta Pirkkaassa, Tampereea ja ympäristökunnissa. Ota yhteyttä! Ota Yhteistyömme yhteyttä! Gof Pirkkaan kanssa jatkuu - Tervetuoa taas ensi kesänä Kiinteistömaaima Pirkkaa Openiin! Yhteistyömme Gof Pirkkaan kanssa jatkuu - GPi:n jäsenie, aennus paveuhinnasta. Kysy tarjous! Tervetuoa taas ensi kesänä Kiinteistömaaima Pirkkaa Openiin! GPi:n jäsenie, aennus paveuhinnasta. Kysy tarjous! Kiinteistömaaima Pirkkaa Sitra Oy LKV Kouutie 1, Kiinteistömaaima Pirkkaa Sitra Oy LKV Kouutie 1, Pirkkaa Kiinteistömaaiman myynnin ykköset, Anne Kiinteistömaaiman myynnin ykköset, Anne Kytömäki ja Tuukka Saomaa, tekevät tuosta Kytömäki ja Tuukka Saomaa, tekevät tuosta Pirkkaassa, Pirkkaassa,. Tampereea Tampereea ja ja ympäristökunnissa. ympäristökunnissa. Ota yhteyttä! Yhteistyömme Gof Pirkkaan kanssa jatkuu - Yhteistyömme Gof Pirkkaan kanssa jatkuu - Tervetuoa taas ensi kesänä Kiinteistömaaima Pirkkaa Openiin! Tervetuoa taas ensi kesänä Kiinteistömaaima Pirkkaa Openiin! GPi:n jäsenie, aennus paveuhinnasta. Kysy tarjous! GPi:n jäsenie, aennus paveuhinnasta. Kysy tarjous! Kiinteistömaaima Pirkkaa Sitra Oy LKV Kouutie 1, 1, Pirkkaa Tuukka Saomaa Yrittäjä Tuukka LKV, HM, Saomaa RAK, YAT 0500 Yrittäjä LKV, HM, RAK, YAT kiinteistomaaima.fi kiinteistomaaima.fi Anne Kytömäki Myyntijohtaja Kiinteistönväittäjä Anne Kytömäki Myyntijohtaja LKV, KiAT Kiinteistönväittäjä LKV, KiAT kiinteistomaaima.fi kiinteistomaaima.fi Margit Järvensivu Myyntisihteeri, LKV Margit Kaupanvahvistaja Järvensivu Myyntisihteeri, LKV Kaupanvahvistaja Tykkää meistä facebookissa. Tykkää meistä facebookissa.

9 PIRKKALAN RUISKUKKA 9 PYHÄJÄRVEN RANNAT PIRKKALAN MENNEISYYDESSÄ Pirkkaan pitäjä on vuosisatojen kuuessa kokenut suuria aueeisia muutoksia. Varhaisen keskiajan Suur-Pirkkaa käsitti eräaueineen puoet nykyisestä Pirkanmaasta Rautakausi oi kuttuurihistoriaisesti erittäin rikasta aikaa. Monenaiset jumakäsitykset, eriaiset pavontamenot, riitit sekä Kaevaan tarusto ovat rautakautisia. Pirkkaankyää on ikivanhoja nimiä ja uskomuksia, joista mainittakoon Hiisi -akuiset nimet. Hiisi oi metsästyksen jumaa, mutta toisaata se viittasi pyhään ehtoon. Uhriehdossa oi karsikkometsä: tapana oi karsia puu uhriehdossa, kun perhekunnassa tapahtui tärkeitä asioita, kuten avioiitto, kuoema tai odotetun poikaapsen syntymä. Pyhän ehdon Hiiden vieressä Hiidenmäeä sijaitsee Hiittenkaivo ei Hiidenähde. Moisio on kyän vanhimman tai merkittävän henkiön taon nimi. Moisionaakso sijaitsee Hiidenmäen änsipuoea tanssikaion äheä. Hiidenmäen eteäpuoea on tasainen peto nimetään Laukaa ja nimi viittaa viroaisperäiseen sanaan joka tarkoittaa aavaa maata. Laukaa on todiste battiaisperäisestä asutuksesta Pirkkaankyää. Keskiajaa Pirkkaankyä mainitaan kauppa- ja markkinapaikkana. Turkiskaupan keskus sijaitsi Pirkkaassa ja Kokemäenjoen kautta paikae oi hyvät meriyhteydet. Vedet oivat korkeammaa, joten turkiskauppiaie oi uontaista kokoontua Pirkkaankyään Tursian notkoon. Vanhan Pirkkaan Historia -teoksessa kerrotaan että, viikinkikautena 800 uvua eteärannikkoa pitkin kuki suuri idäntie. Ruotsissa asuneet varjagikauppiaat matkustivat auksiaan Venäjäe kyseistä tietä pitkin. Matkan varrea oi vakiintuneita kauppapaikkoja, joissa vaihdettiin sisämaan asukkaiden tuotteita tarpeeisiin kauppatavaroihin. Vättämättömyystavaroita oivat suoa, rauta, aseet sekä yeisyystavarat kuten hemet, kankaat ja koriste-esineet. Pirkkaankyässä suoritetut peastuskaivaukset, joissa öytyi hemiä, nuoenkärkiä ja eäinten uita, vahvistavat muinaista kertomusta. Pirkkaassa asumisen ja eämisen jäkiä on öytynyt runsaasti Pyhäjärven rannoita. Vesiteiä oi tärkeä merkitys kaupankäynnissä. Viimeisimpiä vesitien hyödyntäjä oi 1800-uvua Pyhäjärven Höyrysaha Oy. PIRJO KIVELÄ Kunnanhaituksen varajäsen, Tekninen autakunta, ammatinopettaja SAHAN ALUE NYKYINEN PIKKUVENETSIA Vuonna 1880 E. Johansson perusti Partoaan Pyhäjärven rannae Pyhäjärven Höyrysaha Oy:n. Saha paoi 1891 ja ajautui konkurssiin. Omistajaksi vaihtui Afred Sein. Vuonna 1912 yritys muutettiin osakeyhtiöksi nimeä Pyhäjärven Saha Oy. Sahaaitoksen ympärie kasvoi nopeasti aktiivinen asuinympäristö. Työntekijät asuivat Vähämäen rinteeä nykyisen Naistenmatkantien varrea, Pakkaankumaa tai sahan rakennuttamissa vuokra-taoissa Partoassa. Sahan väittömässä äheisyydessä oi kaksi kauppaa ja ruokaa-kahvia. Sodan jäkeen toiminta akoi katkonaisesti, mutta aika oi jo ajanut pienten sisämaasahojen ohi. Lopuisesti toiminta päättyi vuonna 1955, jonka jäkeen Pirve Oy aoitti virvoitusjuomien puottamisen tehtaan konttorirakennuksessa. Pirve Oy aajensi toimitioja. Pirven toiminta jatkui 2000-uvue saakka. Rakennukset on sittemmin purettu ja samaa sahan ja virvoitusjuomapuotuksen saastuttama maa vaihdettu. Aueee on rakentunut Pirkkaan Pikku Venetsia. PIRJO KIVELÄ Kunnanhaituksen varajäsen, Tekninen autakunta KOLMAS SEKTORI PALVELUTUOTTAJA JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISIJÄ Jukisea sektoria on kova paine aentaa kustannuksiaan. Viime aikoina on tiedostettu, että ongemaiseen tianteeseen voisi aiempaa vahvemmin tua avuksi komas sektori vapaaehtoistyöntekijöineen. Komannen sektorin toiminnan integroiminen kunnaiseen paveutuotantoon ähtee vapaaehtoisjärjestöjen ja yhdistysten toiminnan tehostamisesta. Paveutuotantoon pyrkivien yhdistysten on otava ajan tasaa vapaaehtoisen paveutuotannon tarpeista ja mahdoisuuksista. Yhdistysten johtamisen on otava korkeaa tasoa, jotta toiminta on tehokasta ja toisaata eduista ja vähän kuormittavaa. Yhdistysten saadessa resurssinsa ja paveutuotantokykynsä optimoitua, integroituminen kunnaiseen paveutuotantoon on mahdoista. Vapaaehtoistoiminnan integroiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kunnan resursseja vähennettäisiin merkittävästi, vaan vapaaehtoistoiminnan voimin tuotettua paveua voidaan käyttää esimerkiksi riittämättömien viihdetoimintaresurssien isätukena. Esimerkiksi työttömistä koostuvin vapaaehtoisvoimin voisi oa mahdoista suorittaa joitakin kuntasektorin avustustehtäviä. Joihinkin tehtäviin riittäisi mahdoisesti pienempi määrä ammattiaisia, jos vapaaehtoisvoimat oisi vajastettu isäkäsiksi. Komannen sektorin toiminnan ei tarvitse oa suoraan kohteen paveun tuottoa, vaan se voi oa myös tukitoimintaa, joka keskittyy yksittäisiin ongemiin aitosten sisää. Esimerkin omaisesti voidaan mainita eriaiset ryhmät kouukiusaamista vastaan tai vanhusten virkistystoimintaryhmät, jotka pureutuvat paveuiden sisäisiin aueisiin, joia kärsitään useimmiten kroonisesta resurssipuasta. Kroonisen resurssipuan hoitoon on mahdoisuus vaikuttaa komannen sektorin suoran paveutuotannon kautta, tai mahdoisesti johonkin tiettyyn asiaan kohdistuvan varainkeruun avua. Rahoituskeräyksiä suorittavat järjestöt voivat tukea myös suoraan paveua tuottavia vapaaehtoisjärjestöjä. Vapaaehtoistyö rikastuttaa eämää ja sen perimmäisenä tarkoituksena on auttamisen isäksi uusien ihmissuhteiden uominen, verkostoituminen ja mieekäs tekeminen. Yhdistykset toimivat eri tahojen etujärjestöinä, mutta isäävät myös merkittävää tavaa yhteisöisyyttä ehkäisten näin samaa syrjäytymistä. Komannen sektorin vahvuus on erityisesti vertaistuki-, ohjaus-, harrastus- ja neuvontatoiminnassa. Vapaaehtoistyöstä puhuttaessa on muistettava, että kyse on aina vapaaehtoisuudesta. Avoin kysymys on se, öytyykö kunnista tarpeeksi haukkaita sitoutumaan toimintaan? Kokemukset ovat osoittaneet, että työtön on joutunut työvoimatoimiston tarkkaiemaksi, mikäi hän on osaistunut vapaaehtoistyöhön. Tämä ongema vaatii ratkaisua. Yhdistyksissä toimiminen antaa arvokasta työkokemusta, pitää ihmisen mukana yhteiskunnassa, tuo onnistumisen tunteita, joista työttömyysaikana voi oa puaa, sekä isää henkiön mahdoisuuksia työistyä esimerkiksi uomiensa verkostojen avua. RIITTA HIIDENHELMI Opiskeija SAMI HIIDENHELMI Tuotekehitysinsinööri HAJA-ASUTUSALUEIDEN RAKENTAMINEN Suhteeisen pienen pinta-aansa vuoksi Pirkkaan on panostettava viihtyisään ympäristöön. Suppea pinta-aamme uo sekä mahdoisuuden että haasteen. Mahdoisuutena on, että ympäristökuntiin verrattuna kykenemme ahaisemmia kustannuksia uomaan asukkaie ja eäimie viihtyisän einympäristön. Haasteena on puoestaan äheisyys: kaiken oessa simiemme aa virheisiin ja huoimattomuuksiin ei jää varaa. Pirkkaan kunnan puisto- ja iikuntaosasto on viimeiset vuodet tehnyt mittavaa työtä viihtyisyyden parantamiseksi karsimaa puskia tien- ja kukuväyien varsita. Ennen ähes umpeen kasvanut Vähäjärven ympäristö on nykyään viihtyisä viheraue. Kunnassamme on vieä pajon tehtävää ympäristöviihtyvyyden isäämiseksi, mutta merkittävää edistymistä on jo tapahtunut. Pirkkaan niin kutsuttu haja-asutusaue, kehätien ukopuoinen aue Toiviota ukuun ottamatta, on out rakentamatonta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Poikkeuksen ovat muodostaneet entisten rakennusten tiae rakennetut uudisrakennukset. Tää tavoin maaseutu on tavoittanut muutaman uuden asukkaan. Asun Sorkkaantien varressa äheä entistä sonniasemaa ja perheeni oi viimeisiä, joka sai uvan rakentaa uuden taon ennestään rakentamattomae tontie. Pari kuukautta rakennusuvan myöntämisen jäkeen rakennusmääräykset muuttuivat sioisen kunnanvatuuston päätökseä. Miksi näin sitten on? Akujaan kunta asetti määräyksen, jonka mukaan oi omistettava kaksi hehtaaria maata, jotta sai uvan rakentaa. Myöhemmin tämä kasvoi seitsemään hehtaariin. Tää hauttiin odottaa hitaasti etenevän maakuntakaavan vamistumista. Pirkkaassa on voimassa vieäkin ns. kantatiatarkasteu vuodeta Jos omistat esimerkiksi 100 hehtaaria maata ja oet vuosien saatossa myynyt siitä 14 erikokoista määräaaa, vaikka yhteensä 40 hehtaarin edestä, ja ajatteit itse rakentaa yhden taon 60 hehtaarin tontie, et voi tehdä sitä, koska kaikki rakennuspaikat tämän rajoituksen puitteissa on käytetty. Järkevää oisi, että myös haja-asutusaueee saisi rakentaa väjyys huomioiden ja säiyttäen. Kysymyksessä on aueiden yhdenvertaisuus ei maanomistajien tasapuoinen kohteu. Kantatiatarkasteu tarvitsee päivitystä ja nykyaikaistamista. Pyrkimykseni oisi vieä tämän vatuustokauden aikana saada tuo seitsemän hehtaarin sääntö muutettua esimerkiksi nejään hehtaariin. Riittävä aueväjyys säiyisi ja maanomistajia kohdetaisiin tasapuoisemmin. Missään muussa ympäristökunnassa ei oe tämänkataista isohkoa ja määräävää rajoitusta. Pirkkaan kunnan kanta, ja etenkin kaavoitusosaston on, että rakentaminen on saittua vain aueea, jossa on asemakaava. Lisäksi kunta kaavoittaa vain omaa omistustaan. Voidaan kysyä, onko tämä maanomistajien tasapuoista kohteua? JUKKA TAMMI Kunnanhaituksen jäsen, Kunnanhaituksen edustaja ympäristöautakunnassa, yrittäjä

10 10 PIRKKALAN RUISKUKKA MINNE MENET SUOMALAINEN KUNTA? Kysymyksen voisi asettaa näin, mutta oennaisempaa oisi ehkä tivata, mitä sieä teet? Rakennatko seiniä eiispäivän tarpeisiin vai uotko ympäristöjä? Luotko hyvinvointia vai suoritteita? Seuraatko keokortteja vai tuoksia? Missä määrin oet paikaisyhteisö ja missä määrin sosiaaivation paveuja toimeenpaneva osa? Mehän voimme itse päättää ja vieä demokraattisesti, moni voisi kuvitea. Tuevaisuudessa suurimmat muistukset paikaisyhteisöihimme tuskin tehdään kunnissa, auehainnossa tai vatakunnan tasoa poiittisin päätöksin. Kunnat muuttuvat hitaasti, mutta kunta paikaisyhteisönä uudistuu jatkuvasti. Ihmiset vaihtuvat, maisemat muuttuvat ja eriaiset verkkopohjaiset paveut ovat saatavissa kaikkiaa. Suurin maisemanmuutos tuee kuitenkin tapahtumaan paveuissamme. Perinteisesti vahvasti kuntiin nojautunut paveutuotanto esimerkiksi terveydenhuoossa on murrosvaiheessa yksityisten innovaatioiden puskiessa suoraan kuuttajien koteihin ja taskuihin. Kuuttajie suunnattu terveysteknoogia tuee oemaan 2020-uvun äypuhein, joka eviää kuovakean tavoin. Erikoishoito puoestaan kehittyy harppauksin, mutta myös kustannukset nousevat. Tämä edeyttää tarpeen tuen matkustamista hoidon saamiseksi, mutta toisaata moni asia hoituu jatkossa mainiosti myös kotoa käsin uuden teknoogian avua. Terveyskeskukset muuttuvat monipuoisiksi eriaisten paveuiden hyvinvointikeskuksiksi, jotka sijaitsevat paikoissa, joissa ihmiset iikkuvat muutenkin. Lisäksi ihmisiä on kasvavissa määrin kotonaan eriaisia diagnostiikkaan sovetuvia väineitä, joiden mittaamia tietoja terveydenhuoon ammattiaiset voivat anaysoida. Ouun aueea testissä oeva kotikäyttöön sovetuva korvatuehdusmittari on hyvä esimerkki täaisesta väineestä. Tuevaisuuden kunta paveuineen muotoutuukin ennen kaikkea kuntaaisten omaksumien innovaatioiden ja paveuiden näköiseksi. Kehitys etenee niin nopeasti, että jukiset järjestemät eivät ehdi reagoida niihin. Jo nyt ääkärin pakeie voi käveä oman genomikartoituksensa kanssa, mutta täaisten mahdoisuuksien hyödyntäminen hoidossa on vieä akutekijöissä. Myös jukisten paveuiden on uudistuttava, muututtava avoimemmiksi ja toimittava yhteen kuntaaisten muuata hankkimien aitteiden ja paveuiden kanssa. Yhteiseä paveumuotoiua kaikki voittavat. Terveyspaveuiden ohea on mietittävä uudeeen myös vaikkapa seaisia käsitteitä kuin kirjasto ja kouu. Esimerkiksi kirjastojen tuee muuttua paveemaan tietotarpeiden ja kirjojen isäksi muiakin tavoia, kun suuri osa aineistosta on digitaaisesti saatavia. Ehkä kirjastot muuttuvat yhä useammin ainastoiksi, joista voi ainata kaikenaista harrastuksiin ja vapaa-aikaan iittyvää kirjaisuuden ja informaation ohea. Kouukaan ei enää merkitse perinteisiä uokkahuoneita, vaan monipuoista vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Austraian Perthissä ihastein, kuinka apset juoksivat tabetit käsissään ihasteemassa puiston eäimiä ja kasveja, ottivat kuvia ja etsivät samaa isätietoa verkosta. Kouurakentamisen oessa ajankohtaista, kunnissa oisi syytä pohtia, ajatteemmeko kouua vieäkin yksinomaan rakennuksena, vaikka oisi syytä ajatea aajempaa oppimisympäristöä kuttuurimaisemineen, uontopokuineen ja museoineen. Einympäristömme ja paveumme tuevat väistämättä muuttumaan. Kaupunkimaisuus ja teknoogian käyttö isääntyvät. Pirkkaa kasvaa osana kaupunkiseutua, mutta kaikkien kuntien osa ei oe yhtä hyvä kuin Pirkkaan. Otetaan kasvu ja kehitys avoimesti vastaan, mutta viihtyisyyden ehdoia. Nautitaan sykkeestä, mutta pidetään se sopivan tasaisena vaikka aktiivisuusrannekkeen avua. TONI K. LAINE kunta-asiantuntija, HM SEUTUKUNTAYHTEISTYÖ: RISTIRIITOJA VAI SUURIA MAHDOLLISUUKSIA? PIRKKALAN YMPÄRISTÖSTÄ, KEHITYKSESTÄ JA KAAVOITUKSESTA Tampereen kaupunkiseutu muodostuu kahdeksan kunnan kokonaisuudesta: Tampereesta keskuskaupunkina sekä sen ympäryskunnista. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen tärkein kasvukeskus heti pääkaupunkiseudun jäkeen. Sen asukasuku on yi ja se on yksi nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Mikäi kehitys jatkuu nykyiseään, väestönkasvu on ähes henkiöä seuraavien kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Tämä on enemmän kuin Lahden tai Kuopion nykyinen asukasmäärä. Näin oemme sijainnitamme, einkeinorakenteetamme ja osaamisetamme tuevaisuuden seutukunta. Maamme taouseämän kannata oemme yksi tärkeimmistä aueista ja se oisi hyvä tiedostaa ja ymmärtää. Yhteistyö on avainsana menestykseen. Meiä Pirkkaassa on varsin hyviä kokemuksia yhteisestä, yi puouerajojen menevästä yhteistyöstä. Täaisen kuttuurin soisi eviävän muuaekin. Sioin myös eri kuntien yhteistyö saisi uutta syvyyttä ja kateus ja kyräiy jäisivät pois. Nykymuotoinen yhteistyö on päässyt seutukunnassa hyvään akuun viimeisten vuosien aikana. Entinen kyräiy ja varsinkin pienempien kuntien vähättey on vähentynyt, ainakin vastuuisten tahojen osata. Yeisönosastokirjoitteu sen sijaan näyttää voimistuneen viime aikoina. Näiden nimimerkkien suojissa huuteijoiden tuisi miettiä, mitä tampereaisuus oisi iman ympäryskuntaaisen paveuiden käyttöä. Esimerkiksi kuttuuripaveut jäisivät nykyistä pajon suppeammiksi, jos käyttäjinä oisivat vain tampereaiset. Myös seutukunnan iso karhu on ymmärtänyt kehyskuntien merkityksen. Tämä myönteinen kehitys tui hyvin esie rakenneain mukaisen sevityksen teossa seutukunnae. Tässä työssä jokainen osapuoi, myös tampereaiset, oivat aidosti hakemassa uusia rakennemaeja kuntaiitosten sijaan. Tämä parivuotinen prosessi antoi uutta syvyyttä ja tempoa kuntien uudenaisee vuoropuheue. Luottamus eri kuntien väiä kasvoi merkittävästi. Tampere on äpi historiansa tarvinnut maaseudun työvoimaa, jota on sinne virrannut ympäryskunnista. Varsinkin viime vuosisadan nopea teoistuminen edeytti tätä. Vuosikymmenten saatossa tämä kehitys oi nopean kasvun edeytykset niin Tampereee kuin myös kehyskuntaaisie. Täainen uonnoinen kehitys on out kaikkien etu, eikä historiaisessa seutukunnan kasvussa oe tarvinnut miettiä voittajia tai häviäjiä. Toisaata aivan viimeiset vuosikymmenet ovat tuoneet joitakin kateuden piirteitä naapurussuhteisiin. Tosiasia on, että tämän aueen asukkaat ovat edeeen ja myös tuevaisuudessa riippuvaisia seutukunnan kehityksestä, oi hainto- ei kuntajako sitten mikä tahansa. Nykyinen kuntajako ja ainsäädäntö antavat kuitenkin aajan, hyvän ja demokraattisen kehittämiskentän hyvinkin syväiseen yhteistyöhön. Seutuyhteistyö ei siis oe tämän ajan keksintö. Se on pitkän kehityksen hyvä opputuos, jota tuee vaaia ja vahvistaa. Viraista yhteistyötä meiä on viideä osa-aueea, jotka ovat: maankäyttö, asuminen ja iikenne, infrastruktuuri, tietohainto, hyvinvointi, sekä einkeinot ja osaaminen. Näissä kuntaaisten kannata tärkeissä ja aajoissa asiakokonaisuuksissa on päästy hyviin ja toimiviin ohjemiin. Täainen on esimerkiksi parhaiaan vamistetavana oeva MAL-sopimus (maankäyttö, iikenne, asuminen ), jossa esitetään seutukunnan yhteiset tavoitteet osana koko vatakunnan kehittämistä. Seuduisten ohjemien isäksi on aajaa yhteistyötä kuntayhtymien, kunnaisten iikeaitosten ja vastuukuntatoiminnan muodossa. Täaisia kuntayhtymiä ovat esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, maakuntakaavoituksesta vastaava Pirkanmaan iitto sekä seutukuntayhteistyötä varten perustettu Tampereen kaupunkiseutu. Vastuukuntatoiminta käsittää pajon kuntien sote-toimintoja, jätehuotoa sekä joukkoiikennettä. Näitä yhteistyömuotoja on usein arvostetu epädemokraattisuudesta sekä toimintojen ja taouden ohjausvaikutusten vaikeudesta. Päätöksenteko on näyttänyt karkaavan kuntavatuutettujen uottumattomiin. Vaikka seuduisissa yhteistyömuodoissa on puutteita, ovat ne kuitenkin äheä kuntaaisia ja heijastavat parhaiten heidän tahtotiaansa. Viimeaikaisen ainsäädäntötyön vaossa nykysuuntaus näyttää kuitenkin vievän asioita toiseen suuntaan, koska perustana on keskittäminen ja säätey. Tuntuu, että oemme menossa kohti normiyhteiskuntaa: yhteiskuntaa, jossa joku tietää meitä paremmin, mitä me hauamme ja mikä on meie hyväksi. Toimiva aito yhteistyö eri kuntien väiä voi oa kyseistä keskittämistä hidastavaa. Se ottaa huomioon meidän eriaisuutemme ja tuee oemaan parempi toimintatapa, kuin säädöskeskeinen normiyhteiskunta. Seutukunnan yhteinen tahto syntyy vain aidoa yhteistyöä. PERTTI SKOGBERG Kunnanvatuuston puheenjohtaja, insinööri Pirkkaan sijainti Tampereen kaupunkiseudun ytimessä sekä kunnan suhteeisen pieni pinta-aa asettavat suuren haasteen asumisen ja ympäristön kehittämisee. Muutama vuosikymmen sitten monet muuttivat rauhaiseen, maaaismaisemaiseen Pirkkaaan, jossa he tottuivat yhyisiin väimatkoihin niin paveuiden kuin virkistäytymisen suhteen. Lenkkipout oi heppo tavoittaa. Tätä Pirkkaaa ei enää oe, eikä kuntamme profioidu idyisenä maaaiskuntana. Pirkkaa on sitoutunut muiden kaupunkiseudun kuntien kanssa vastaanottamaan seudue voimakkaan väestön kasvun maankäytön, asumisen ja iikenteen aiesopimuksea. Aiesopimuksen tavoitteena on syventää maankäytön, asumisen ja iikenteen suunnitteun ja toteutuksen yhteistyötä seutukuntien kesken. Sopimus on kaupunkiseudun kuntien keskinäinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi, mutta myös osoitus kuntien ja vatio-osapuoen yhteyden vahvistumisesta. Uusi maakuntakaava on toistaiseksi uonnosvaiheessa. Kaava katsoo useita vuosia eteenpäin ja sisätää kaikki vaadittavat yhdyskuntarakenteen aueet koko maakunnan aueea. Pirkanmaan kunnat, Pirkkaa mukaan ukien, ovat saaneet vaikuttaa kaavan sisätöön. Avoimia kysymyksiä ovat oeet, miten maakuntakaavassa voidaan sovittaa yhteen tasapuoisesti eri intressiryhmien tavoitteet ja miten Pirkkaaa kohdeaan eri iikennemuotojen somukohdissa? Vastaukset edeä mainittuihin kysymyksiin seviävät ähituevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan maakuntakaavassa päätetään aajoista suuntaviivoista. Pirkkaan kunnan kohdaa vaativana tehtävänä on edeeen käytännön kaavoitus. Meneiään oeva taantuma ei saisi vaikuttaa kaavoituksen opputuokseen ja sen tuisi jatkossakin mahdoistaa viihtyisä asuinympäristö tiiviistä rakentamisesta huoimatta. Viherverkoston ja -käytävien tuee oa kunnassa kattavia jo uonnossa iikkumista ajateen. Maakuntakaava on tuut nähtävie maaiskuussa. Täöin kaikia kuntaaisia on mahdoisuus tutustua sen sisätöön joko verkossa tai erikseen järjestettävissä yeisötiaisuuksissa. HANNU ROUTAMAA Tarkastusautakunnan puheenjohtaja, pankinjohtaja

11 PIRKKALAN RUISKUKKA 11 YRITTÄJYYS PIRKKALASSA Vataosa ei 99,8 % Suomen yrityksistä on niin sanottuja pieniä tai keskisuuria yrityksiä (ae 250 henkiöä). Vuonna 2012 Pirkkaan kunnan aueea harjoitti einkeinoa kaikkiaan 976 toimijaa jotka työistivät 3570 henkiöä (Toimiaa Oninen tiastot). Näiden yritysten iikevaihto oi yhteensä euroa ja kasvu jatkuu. Keskivertoyrittäjä Pirkkaaainen yrittäjä vastaa meko hyvin vatakunnaista keskivertoyrittäjää, joka työistää itsensä isäksi 1 3 henkiöä. Keskivertoyrittäjä on 48-vuotias mies. Naisia yrittäjistä on 34 %. Keskivertoyrittäjän yrityksen iikevaihto on ae euroa ja hänen ansiotuonsa ytää noin euroon. Toimintansa rahoittamiseen 43 % yrittäjistä on joutunut turvautumaan ukopuoiseen rahoitukseen. Yrittäjä Pirkkaassa Einkeinojohtaja Erkki Korkaan mukaan Pirkkaa on työpaikkakehityksen osata out maamme kärkikuntia jo pitkään. Tääkin hetkeä on joko käynnissä tai käynnistymässä parikymmentä hanketta. Menestyksen syiksi Korkaa uetteee Pirkkaassa harjoitettavan einkeinotoiminnan injakkuuden: ongemat pyritään ratkaisemaan heti ja kunnan päätöksenteossa pyritään joustavuuteen. Korkaan mukaan nopeimmiaan yrityksen toiminta on käynnissä uusissa toimitioissa jo puoen vuoden kuuttua tonttikaupan aekirjoituksen jäkeen. Pirkkaassa kunta, yrittäjäjärjestö ja yritykset toimivat yhteistyössä. Aamukahvitiaisuuksien isäksi yrittäjäjärjestö järjestää Road Show -tiaisuuksia, joissa yritysten ja kunnan edustajat tutustuvat yhdessä vaittujen yrittäjien toimintaan. Pirkkaassa kansainväistä yrittäjyyttä edustaa vuoden 2013 paikaiseksi yrittäjäksi vaittu Joa Oy, joka toimii jo yi 50 maassa. Yrittäjien ja kunnan yhteistyösopimus Kuntayhteistyötä Pirkkaassa voi uonnehtia sujuvaksi. Vuonna 2014 jukaistussa Pirkanmaan einkeinopoiittisessa kyseyssä tiedustetiin kaikkien kunnassa toimivien yritysten näkemystä oman kunnan ja yritysten väisestä yhteistyöstä. Kyseyn oppuraportissa todettiin, että kuntayhteistyö toimi parhaiten Pirkkaassa ja Vakeakoskea. Yhteistyön sekeyttämiseksi ja parantamiseksi kunta ja Pirkkaan yrittäjät ry kirjasivat kehityskohteet sopimuksen muotoon vuonna Sopimuksea pyrittiin edistämään yrittäjien ja kunnan yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita oivat muun muassa yrittäjiä työistävien ja verotuoja isäävien paveuseteeiden käyttö. Paveuseteeiä isätään asiakkaan vainnanmahdoisuuksia ja hyötyjä. Laaja paveuvaikoima takaa terveen kipaiun paveuiden aadua, saatavuudea ja hinnaa. Kunnan ja yrittäjien yhteistyötä tarvitaan, jotta vanhoie ja uusie yritysaueie saadaan rakennettua nopeita ja turvaisia verkkoyhteyksiä. Yrittäjät ovat myös vamiita osaistumaan yrittäjäkasvatukseen opetussuunnitemien puitteissa sekä tarjoamaan nuorie tiaisuuksia työeämäkokeiuihin. Kunta ja yrittäjät toimivat yhteistyössä nuorten kesätyöistämiseksi. Kesätyöpaikkojen markkinointia tehostetaan kesätyöseteien käytöä. Nimetyt vastuuhenkiöt seuraavat sopimuksen toteutumista. Kaksivuotisen sopimuksen jatko aekirjoitetaan ähiaikoina. Yrittäjän toiveet Yrittäjät ovat kokeneet toimintamahdoisuutensa Pirkkaassa varsin tyydyttäviksi ja yritysten tasapuoinen kohteu on sisäistetty kunnan toiminnassa. Tuevaisuudessa jatkokehitteyä kaipaavat yritysvaikutusten aiempaa perusteeisempi arviointi, joka uo kestävän pohjan päätöksenteoe, ja kunnan hankintapoitiikan aadinta, joka määritteee sevät peisäännöt jukisie hankinnoie. MAURI LOUKIALA Dipomi-insinööri Pirkkaan yrittäjät ry, sihteeri Pirkkaan Kokoomuksen Toivo, puheenjohtaja FAKTA 93 % Suomen yrittäjistä työistää ae 3 henkiöä 976 toimijaa harjoitti einkeinoa Pirkkaassa 2012 (Toimiaa Oninen tiastot) Keskiverto yrittäjä ansaitsee noin euroa vuodessa Yrittäjä arvostaa uotettavuutta, ennustettavuutta, oikeudenmukaisuutta, joustavuutta ja kuunteevuutta kuntayhteistyössä Pirkkaassa pyritään notkeu teen ja joustavuuteen päätöksenteossa Pirkkaa on sominut yhteistyösopimuksen kunnan yrittäjäjärjestön kanssa vuonna 2012 Yrittäjyyden toimintaedeytyksiä Pirkkaassa kehitetään jatkuvasti ja määrätietoisesti MITEN EU VAIKUTTAA KUNNAN TOIMINTAAN? Kuntavaait tuntuvat aina oevan paikaiset vaait, joissa profioidutaan vahvaa paikaispuheea ja joiden tuoksen ymmärtäminen vaatii paikaistietoutta. Kuntavaaien tuos voi heijastea vatakunnan poitiikan tiaa, mutta siitä huoimatta kansaisen tason asiat tuntuvat heposti kaukaisita paikaisessa tiimeyksessä. EU-teemat siinteevät vieäkin syvemmää horisontissa, kun intresseissä on paikaisen kouukeittiön uusiminen tai postiaatikon oikea paikka. Edustaako tämä kuitenkin nurinkurista ajatteua? Eikö EU:a oe sanottavansa postiaatikon paikasta kuntien akisääteisten tehtävien kautta? Puhumattakaan paikaisjoen suojeusta, johon EU vaikuttaa eriaisten jäte-, vesi- ja uontodirektiivien kautta. Miten EU sitten näkyy ja vaikuttaa kunnassamme? Lyhyt gaupkierros kuntaaisten keskuudessa antaa suuntaviivoja: EU ei Pirkkaassa juuri ponnahtee esie, mutta kuuumaa puoueeseen saa meppien kautta ajantasaista tietoa, Pirkkaa on innovatiivinen ja EU-myönteinen kunta, Kunnassamme Kokoomus järjesti keväää onnistuneen EU-paneein ja sain hyvää tietoutta, Toivoisin enemmän paikaista EU-poitiikkaa. Pikagaup osoittaa, että kuntamme koetaan EU-myönteisenä ja tietoakin on tarjoa, mutta jossakin etäisyydessä EU siti siintää paikaistasoa. Kuitenkin suomaaisesta päätöksenteosta vataosa ei jopa 80 % on EU:ssa. Suomen kunnia on aaja tehtäväkenttä ja vahva taoudeinen itsenäisyys moneen muuhun EU- maahan verrattuna, jo pekästään pohjoismaisen kuntajärjestemän tasoa. Vaikka maakunnan iitto vastaa maakunnan kehittämisestä, vastuu tietyn aueen kehittämisestä, hienosti sanottuna strategisesta kokonaisuudesta, on kunnaa. EU-auepoitiikkaan iittyen kunnan kehittämisen kannata keskeisimpiä teemoja ovat osaa- Lisätietoa misen vahvistaminen, yritysten kipaiukyvyn edistäminen, työmarkkinakysymykset sekä taoutta, hyvinvointia ja iikennettä koskevat infrakysymykset. EU:n auepoitiikan rakennerahasto-ohjemia tuetaan kansaisen auepoitiikan keskeisten tavoitteiden toteutumista. EU vaikuttaa kuntien akisääteisissä tehtävissä ja kunnanvatuustojen päätöksenteossa. Kuntaiiton vuonna 2014 aatiman sevityksen mukaan EU:n suorin vaikutus kuntaan näkyy eriaisina direktiiveinä hankintoihin, kipaiuun ja ympäristöön iittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi nyt ajankohtaista maakuntakaavan kehittämistä ohjaavat ympäristövaikutusten arviointidirektiivi, rakennustuoteasetus, uontodirektiivi ja intudirektiivi. EU:n väiinen, ohjaava koordinaatiovaikutus iittyy puoestaan sosiaai- ja terveydenhuoon, kouutuksen, nuorisopoitiikan ja kuttuurin kysymyksiin. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on osa Eurooppa strategiaa ja kouutuksen- ja kuttuuriaan kehittäminen osa Erasmus+ -ohjemaa. EU:n vaikutus kuntien akisääteisiin tehtäviin on 63 prosenttia, josta suoraa EU-vaikuttamista on 17 prosenttia ja ohjaavaa 20 prosenttia. Vatuustoaoitteessa, jossa esimerkiksi ehdotetaan rakentamisavustusten korottamista esteettömyyttä hepottavien hissien asentamiseksi, näkyy EU:n suora vaikutus vationtukisääntöjen kautta. Sen sijaan vatuustoaoitteeseen, joka on aadittu Pirkkaan yritystoiminnan edistämiseksi, EU vaikuttaa väiisesti Yrittäjyys toimintasuunniteman kautta. EU:n yrittäjyyspoiittinen ohjema pyrkii vähentämään yritysten hainnoista taakkaa ja näin saavutetuia tuoksia se tuottaa mitei 31 mijardin euron vuotuiset säästöt yrityksie. Kuntaiiton aatiman sevityksen mukaan EU vaikuttaa 53 prosenttiin kunnanvatuustojen esitysistojen asioista. Vaikutus on sekeä, vaikka esitysistoia oevista asioista mitei puoet jää prosentuaaisesti EU-vaikutuksen ukopuoee. Ahaisin EU-vaikutus esitysistoihin öytyy Rovaniemen kaupunginvatuustosta (42 %) ja korkein Vaasasta (72 %). Hesingin kaupungissa EU:n vaikutus on out tuntuvinta nuorisoautakunnassa (83 %) ja vaatimattominta asuntoautakunnassa (13 %). EU on siis äsnä kuntaaisen arjessa. Kuntaaisen kannata kunnanvatuustossa käsitetävät asiat voi oa vaikea yhdistää rikkidirektiiviin tai Eurooppa strategiaan. Päättäjiekään tämä ei oe aina itsestään sevää. Vaveutunut kannattaa kuitenkin oa, koska esimerkiksi Horisontti puiteohjema tarjoaa paikaisie pk-yrityksie markkina- ja kasvupotentiaaia, verkostoitumista ja kansainväisyyttä. Eikä tämä vaadi kuin vähän EU-myönteisyyttä ja aktiivisuutta. ILONA SALOMAA EU-vaait 2014, kampanja pääikkö, Pirkanmaa

12 12 PIRKKALAN RUISKUKKA PÄÄTÖKSENTEKO-ORGANISAATIO Vatuusto Tarkastus autakunta Kunnanhaitus Keskusvaaiautakunta Ympäristöautakunta Sivistys autakunta Perusturvaautakunta Tekninen autakunta Vatuusto on kunnan yin toimiein. Vatuustoa on yeinen toimivata päättää kunnan asukkaiden yhteisistä asioista. Vatuusto päättää mitä toimieimiä kunnassa on ja miten toimivata ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken. Yintä päätösvataa kunnassa käyttävät uottamushenkiöt vatuustossa. Pirkkaassa Kokoomuksea on 15 vatuutettua ja kome varavatuutettua. Vatuustossa kokoomuksea on puheenjohtajuus. Kunnanhaitus vastaa kunnan hainnosta ja taoudenhoidosta sekä vatuuston päätösten vamisteusta, täytäntöönpanosta ja aiisuuden vavonnasta. Kunnanhaitus vavoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevataa. Pirkkaassa Kokoomuksea on nejä edustajaa kunnanhaituksessa. Vatuusto päättää, mitä autakuntia kunnassa on sekä niiden jäsenmäärästä ja toimivaasta. Lautakuntien tehtävänä on toimia äheä paveutuotantoa sekä johtaa ja vavoa eriaista paveujen tuottamista kunnassa. Pirkkaassa on nejä niin kutsuttua superautakuntaa. Ympäristöautakunnassa on nejä kokoomuksen edustajaa, sivistysautakunnassa nejä, perusturvaautakunnassa kome (+1 edustaja Vesiahdeta) sekä teknisessä autakunnassa nejä. Puheenjohtajuudet kokoomuksea on sekä perusturvaautakunnassa että teknisessä autakunnassa ja varapuheenjohtajuudet ympäristöautakunnassa ja sivistysautakunnassa. Kunnassa on otava myös tarkastusautakunta ja keskusvaaiautakunta. Tarkastusautakunta esittää vuosittain arviointikertomuksensa vatuustoe ja arvioi siinä, miten vatuuston tiikaudee asettamat toiminnaiset ja taoudeiset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa ovat toteutuneet. Kokoomuksea on tarkastusautakunnan puheenjohtajuus. Pirkkaassa toimii myös vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto sekä eriaisia kuntaaisfoorumeita, kuten seniorifoorumi. VALTUUTETUT JA VARAVALTUUTETUT Aato, Maija Hakkarainen Mika Hyttinen Juha Jartti Pirkko Jarva Marko Kiveä Pirjo Lammi Vesa Pamroth Anne Rautionmaa Niio Routamaa Hannu Saksaa Antero Saomaa Iona Seppänen Mika Skogberg Pertti Tammi Jukka Yi-Mäenpää Antti, I-varavatuutettu Soii Saarikko, II-varavatuutettu Hannu Vetoa, III-varavatuutettu PIRKKALAN KOKOOMUSYHDISTYKSET: Pirkkaan Kokoomus ry. pj. Niio Rautionmaa vpj. Marko Jarva Pirkkaan Kokoomusnaiset ry. pj. Pirkko Jartti vpj. Iona Saomaa Pirkkaan Kokoomuksen Toivo ry. pj. Mauri Loukiaa vpj. Sami Hiidenhemi PIRKKALAN KOKOOMUKSEN TIEDOTUSLEHTI Päätoimittaja Niio Rautionmaa Toimittaja Iona Saomaa Taitto Jaakko Kahaa Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy/Sata-Pirkan Painotao Oy Painosmäärä kp Imakuvat: Lentokuva Vaas Oy

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin! KUOPIO 2016 KUOPIO ON TERVEYDEN, HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUSOSAAMISEN KESKITTYMÄ, joka tuottaa asukkaiden hyvinvointia edistäviä paveuita. Kuopio tunnistetaan hyvänä kasvuympäristönä apsie. Tervetuoa

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN

YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Mitä kuuuu kehittämistyöeni? YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN PALVELUKOKONAISUUDESSA KUOPION MALLIN MUKAAN Annukka Jämsä-Taskinen apuaisosastonhoitaja, toimintaterapeutti Kuopion kaupunki

Lisätiedot

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki,

Kokemuksia ja mahdollisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien koulutuksen toteuttajana 7.3.2013, Helsinki, Kokemuksia ja mahdoisuuksia vapaa sivistystyö nuorisotakuun ja maahanmuuttajien kouutuksen toteuttajana 7.3.2013, Hesinki, Kuopion kansaaisopisto: Maria Normi ja Johanna Jussia SUOMEA MAAHANMUUTTAJANUORILLE

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri

Osallisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspäällikkö Mirja Wihuri Osaisuuden edistäminen Kuopion kaupungissa Kehityspääikkö Mirja Wihuri SALLI OSALLISUUS! IsoVakeinen 28.3.2012 Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö Nykytianne Tuevaisuus Miten edetään UUSI PALVELUALUMALLI

Lisätiedot

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA

KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA KUN RANGAISTUS TULEE KOTIIN: LASTENSUOJELUN ROOLI VALVONTARANGAISTUKSESSA Sosiaaityöntekijä Kirsi Koivistoinen Lapsiperhepaveut/poiisin sosiaaityö LASTENSUOJELU JA VALVONTARANGAISTUS Taustaa 9/2013 ähtien

Lisätiedot

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena

Yritys ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto henkilöstön hyvinvoinnin tukena Yritys ja työterveyshuoto Työterveyshuoto henkiöstön hyvinvoinnin tukena Sisäys Työterveyshuoon tavoitteet... 4 Työterveyshuoon sisätö... 5 Henkiöstön työ- ja toimintakyvyn tukeminen... 6 Terveyden ja

Lisätiedot

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014

ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytalo, HKI 8.5.2014 KOKEMUKSIA KUNTALIITOKSISTA JA KUNTALIITOSSELVITYKSISTÄ TIETOHALLINNOLLINEN NÄKÖKULMA KUOPION KAUPUNKI ICT-muutostuki: seutujen verkostoseminaari Säätytao, HKI 8.5.2014 Jorma Haonen tietohaintopääikkö

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Suunnitteujohtaja Tapio Räsänen, Hyvinvoiva kunta - arkiiikunnan

Lisätiedot

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015 Liite 2: Vuoropysäköintikysey 2015 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua

Lisätiedot

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa

Vanhustyön tulevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa Vanhustyön tuevaisuuden visiot Kuopion kaupungissa Päivi Tikkanen Ft, TtL, yihoitaja MINKÄLAISIA KUOPIOLAISET KOTONA- ASUVAT YLI 75 -VUOTIAAT OVAT? Hyvän hoidon strategia interventiotutkimus (vuosina 2004

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6.

KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN. Heli Mattila Geriatrian asiantuntijalääkäri 6.6. KUOPION KAUPUNKI, PERUSTURVA, VANHUSPALVELUIDEN LÄÄKÄRITYÖN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2016 ALKAEN Hei Mattia Geriatrian asiantuntijaääkäri 6.6.15 LÄÄKÄRIPOOLI, TOIMINTA-AJATUS Monisairaan vanhuksen tarpeiden havaitseminen

Lisätiedot

Sisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 19.05.2015

Sisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 19.05.2015 Sisäiikuntatiasuunnitema Hyvinvoinnin edistämisen autakunta 19.05.2015 Sisäiikuntatiasuunnitema Luonnos 11052015 Sisäiikuntatiat Lähtökohdat: Jää- ja uimahaien, Kuopio- hain ja Studentian (kaupungin käytössä

Lisätiedot

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015

Vastaanottotoiminnan tiimimalliin siirtyminen 2015 Vastaanottotoiminnan tiimimaiin siirtyminen 2015 Jari Saarinen Terveysjohtaja 19.8.2015 1 Kuopion kaupungin strategia 2020 Asiakasähtöisyys Ennataehkäisevät paveut Peruspaveuita tuee keventää, keskittyä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 63 16.06.2015. 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 63 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Viime vuosina Kuopiossa on toteutettu vanhuspaveuiden paveurakenneuudistus, jonka myötä

Lisätiedot

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS YHTEISTYÖ - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 8.-9.10.2014 Tampere Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja uo terveeisen sisäimaston 1 E nergiansäästöä voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. Maapaon imaston ämpiämisen ja kasvihuoneimiön torjuminen ovat tuevaisuuden

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015

Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Kaupunginhallitus. 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Kuopion kaupunki Kokouskutsu 28/2015 1 (1) Perusturva- ja terveysautakunta 63 16.6.2015 5 Asianro 4565/06.00.00/2015 Vanhuspaveuiden ääkärityön uudeeen järjestey Päätöshistoria Perusturva- ja terveysautakunta

Lisätiedot

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS

KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS KOULUJEN SÄÄNNÖLLINEN VALVONTATARKASTUS - MITÄ TARKASTETAAN - MITEN TARKASTUS ETENEE JA - MITEN JATKOTOIMET ETENEVÄT Ympäristöterveydenhuoon aueeiset kouutuspäivät 9.-10.9.2014 Ouu Ympäristöterveyssuunnitteija

Lisätiedot

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen Vei-Matti Paananen Einkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimaina Vei-Matti Paananen Yeistä einkaarihankkeista Suomessa Vaikka puhutaan uudesta ja innovatiivisesta hankemaista, on ensimmäisestä Suomessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski

Kuopion kaupunki Terveydenhuollon palvelualue. www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski Kuopion kaupunki Terveydenhuoon paveuaue www.kuopio.fi/terve-kuopio-kioski HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-30.11.2014 Päätoteuttaja: Kuopion kaupunki perusturvan ja terveydenhuoon paveuaueet Osatoteuttajat:

Lisätiedot

KUOPION KOKOUS- JA KONFERENSSIPALVELUT

KUOPION KOKOUS- JA KONFERENSSIPALVELUT KUOPION KOKOUS- JA KONFERENSSIPALVELUT KUOPIO CONVENTION BUREAU 26.10.2015 Kirsi Vartiainen kirsi.vartiainen-tissari@kuopio.fi p. 044 718 2053 1. Kongressimatkaiu Suomessa 2. Kuopio Convention Bureau sevityshanke

Lisätiedot

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5

Haluan hyvää palvelua. Mitä voin kuluttajana vaatia? VERO2015. Taija Härkki p. 0400 432 585. copyright@taija.härkki.201 5 Hauan hyvää paveua. Mitä voin kuuttajana vaatia? VERO2015 Taija Härkki p. 000 32 585 1 5 Maaima huutaa.. Päätä nopeasti ja kadu kaikessa rauhassa 2 3 2 korostuvat Asiakkaan asema muuttumassa yksiöinen

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN TYÖLLISTYMISEN TUEN 2015-2016 - HUOMIOITA KESKEISIIN KEHITTÄMISTARPEISIIN JA -KOHTEISIIN Perusturva- ja terveysautakunta 21.10.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Uusi työistymistä edistävä moniaainen

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA

KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA RAKENNEMALLIEN PALVELUVERKKOSELVITYS SEUTUMALLI VAAJASALOMALLI KESKUSVERKKO 2003 5 km h 5 TIEMALLI h 5 km KUOPIOMALLI h h 5 km 5 km POHJOIS-SAVON LIITTO 2003 4 5 KUOPION SEUDUN

Lisätiedot

Romanin ja poliisin kohdatessa

Romanin ja poliisin kohdatessa Romanin ja poiisin kohdatessa -oppaan tarkoituksena on isätä romaniväestön ja poiisin keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Opas on tarkoitettu sekä ainvavontaviranomaisie että romaniväestöe. Se sovetuu

Lisätiedot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot

Kohti strategisia yritysverkostoja. Osaraportti II Lisäarvoa luovat verkostot Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot 2003 Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti II Lisäarvoa uovat verkostot Esipuhe Teoisuuden ja Työnantajain Keskusiitossa

Lisätiedot

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9.

Palkanlaskenta. hoitaa palkat maksuun ajallaan sekä palkkatiedot verottajalle, eläkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin 3 2008 2.9. 3 2008 2.9.2008 Hesingin kaupunki Taous- ja suunnitteukeskus TALOUSHALLINTOPALVELUN SÄHKÖINEN TIEDOTE Pakanaskenta hoitaa pakat maksuun ajaaan sekä pakkatiedot verottajae, eäkevakuutukseen ja muihin tietopankkeihin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN TARPEISIIN VASTAAVA ASUINALUE

IKÄÄNTYNEIDEN TARPEISIIN VASTAAVA ASUINALUE IKÄÄNTYNEIDEN TARPEISIIN VASTAAVA ASUINALUE Case Kuopio Pihkassa Männistöön Ympäristöministeriö ähiöhanketapaaminen 12.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖÄ Kuopion uusi organisaatio Paveutuotannon suppiomai WHO Heathy

Lisätiedot

Maapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus.

Maapallon vakavat ympäristöongelmat ovat Suomelle iso mahdollisuus. BIOTALOUS IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTIA Maapaon vakavat ympäristöongemat ovat Suomee iso mahdoisuus. Suomen kannattaa oa mukana esittämässä ratkaisuja öjyn ja muiden uonnonvarojen ehtymiseen, vesi-

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. tukea,turvaa,etuja. www.oaj.fi 2012 2013 jäsen+ Opetusaan Ammattijärjestö OAJ tukea,turvaa,etuja www.oaj.fi Eina Keinänen ei auksi tiennyt, että sosionomin on mahdoista iittyä OAJ:hin, mutta kun se sevisi, vainta oi sevä. Lastentarhanopettaja

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen

PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA. 04.05.2011 Merja Ylönen PALVELUSETELI KUOPION KAUPUNGISSA 04.05.2011 Merja Yönen MIKÄ ON PALVELUSETELI? Paveusetei on yksi paveujen järjestämistapa. Paveuseteiä myönnetään asiakkaae sitoumus maksaa tietty osa tietystä yksityisen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot Vationeuvoston asianhainnan esisevitys (VN-asianhainta) Käytössä oevien järjestemien arkkitehtuurinmukaisuusarviot 10.6.2014 Sisätö Arviointimai ja karkea ooginen tavoitearkkitehtuuri Arvioitavat oemassa

Lisätiedot

Verkkotunnistautuminen

Verkkotunnistautuminen Verkkotunnistautuminen Lapin TIVA seminaari Rovaniemeä Jukka Keso 29.9.2006 Fujitsu ettei tietotekniikka kävisi työstä Fujitsu on tieto- ja viestintätekniikan paveutoimittaja Patja- ja Sohva-toimintamait

Lisätiedot

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon

Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon Hesingin kaupungin taoushaintopaveu tiedottaa 2 26.5.2009 Laitetaan yhdessä prosessit kuntoon... 1 Kaupunkiyhteinen toimintatapa tiauksesta maksuun... 2 LASKE-esisevitys

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot

MobilePay sovelluksen sopimusehdot MobiePay soveuksen sopimusehdot MobiePay by Danske Bank on mobiiiaitteisiin adattava Danske Bank Oyj:n maksuväine (jäjempänä MobiePay-soveus) sähköistä rahansiirtoa varten. Näitä sopimusehtoja soveetaan

Lisätiedot

Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007

Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007 Kasvun vauhdittaja Katsaus vuoteen 2007 Sisäys Nautitaan yhteisestä menestyksestämme Toimitusjohtajan katsaus...2 TSOP yhyesti...4 Avainuvut...4 Asiakkaat...5 Rahoituspaveut...6 Päivittäiset raha-asiat...6

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri

Kansalaistoiminnan nykytilan kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyselyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Kansaaistoiminnan nykytian kartoitus organisaatiossa Kooste nettikyseyn vastauksista 27.10.2011 /Mirja Wihuri Hyvinvoinnin paveuaue Kansaaistoiminnan yksikkö ASSUU KUOPIOSSA-LÄHIÖHANKE SATEENVARJO / KASVUALUSTAHANKE

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Voimassa 1.1.2008 akaen. Yrittäjien tapaturmavakuutus Yrittäjäe eduista turvaa tapaturmien varata Yrittäjä on yeisen sairausvakuutuksen korvausten varassa, jos työssä, työmatkaa tai vapaa-aikana

Lisätiedot

Opiskelijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22. 3/2008 Jakelu 1. 12.9. 2008. 14-vuotias Tuulia Viljanen syö mielellään makaronilaatikkoa.

Opiskelijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22. 3/2008 Jakelu 1. 12.9. 2008. 14-vuotias Tuulia Viljanen syö mielellään makaronilaatikkoa. 3/2008 Jakeu 1. 12.9. 2008 Kuva Ari Korkaa Opiskeijat syövät tuettua ruokaa Sivu 22 14-vuotias Tuuia Vijanen syö mieeään makaroniaatikkoa. Sivu 21 Kuva Ari Korkaa Kuva Annika Söderbom Kuva Laura Vesa Poika

Lisätiedot

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi

Tasa-arvoa oppilaitoksiin - Toimintamalleja tasa-arvosuunnittelun tueksi Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika, Viitamaa-Tervonen Outi Tasa-arvoa oppiaitoksiin - Toimintamaeja tasa-arvosuunnitteun tueksi Työryhmä Lehtinen Saia (siht.), Lohikoski Pia, Putia Pirjo, Sassi Erika,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA

TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA TYÖLLISTYMISEN TUEN PALVELUT 2015-2016 - HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA, TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA JA KESKEISTÄ KEHITTÄMISKOHTEISTA Kaupunginhaitus 1.12.2014 Pirjo Oksanen ESITYKSEN SISÄLTÖ Muutama tärppi

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Autoillen kaiken ikää Ohjeita ikääntyville autoilijoille

Autoillen kaiken ikää Ohjeita ikääntyville autoilijoille LIIKENNETURVA Autoien kaiken ikää Ohjeita ikääntyvie autoiijoie 2 Oppaan sisätö: Iäkäs kujettaja arvostaa turvaisuutta 4 Mitä ikä tuo tuessaan?... 5 Harkitse, miten ja mioin ähdet...9 Ota riittävästi aikaa...9

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala

Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Toim. Anne Hujala Toim. Anne Hujaa Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti apsi Lapsen oikeudet osaksi vammaispoitiikkaa Lapsiasiavatuutetun toimiston jukaisuja 2011:10 Erityistä tukea tarvitseva apsi on ensisijaisesti

Lisätiedot

Miltä näyttää ja tuntuu käytännön arjessa - kuopiolainen näkökulma. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, Kuopion kaupunki 10.12.2014

Miltä näyttää ja tuntuu käytännön arjessa - kuopiolainen näkökulma. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, Kuopion kaupunki 10.12.2014 Mitä näyttää ja tuntuu käytännön arjessa - kuopioainen näkökuma Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, Kuopion kaupunki 10.12.2014 2014 ONNELLISTEN IHMISTEN KAUPUNKI www.kuopio.fi KUOPION STRATEGIA 2020 PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

HEALING ROOMS. Tunne-elämä ja ajatusmaailma. Rukouksen kautta Jumala voi muuttaa maailmaa. Ev.lut. pastori ERKKI SUHONEN

HEALING ROOMS. Tunne-elämä ja ajatusmaailma. Rukouksen kautta Jumala voi muuttaa maailmaa. Ev.lut. pastori ERKKI SUHONEN 1 KRISTILLISEN RUKOUSKLINIKAN TIEDOTUSLEHTI www.heaingrooms.fi 2/2013 Tunne-eämä ja ajatusmaaima muokkaavat uskoe maaperää s. 6 7 Jakojeni ja käsieni pituusero hävisi katseessani s. 8 Miten saada imestystä?

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS

IUSEOV IRASTO - r'e NJUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS ~ IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'~ CRIAN 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS OY ARKKITEHTITOIMISTO KARI VAASA..98 KYYHKYNEN ARKITEKTBYRÅ AB SISÄLLYSLUETTELO 0. Yeistä.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta

työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta työeäkeasioiden muutoksenhakuautakunta besvärsnämnden för arbetspensionsärenden TELK 50 vuotta Sisätö Esipuhe.......................................................................................................................

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki

Taru Kokkonen, Kuopion kaupunki HENKILÖSTÖVIESTINTÄ MUUTOKSESSSA Kuntamarkkinat 11. 12.9.2013 MUUTOS, MUUTOS, MUUTOS Muutos on jatkuvaa ja oemassaoon edeytys Organisaation kyky muuttua on mainetekijä vetovoima sisäiset ongemat kantautuvat

Lisätiedot

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013

NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE. Nilsiä-neuvottelukunnan kokous 27.2.2013 NILSIÄN TERVEYS- JA PALVELUKESKUSHANKE Nisiä-neuvotteukunnan kokous 27.2.2013 LÄHTÖKOHDAT Hankesuunnitema 2008 Suunnitemasta toteutunut v. 2009 aikana paveukeskuksen kotihoitotiojen peruskorjaus / Oukan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu MTEMTIIKN KOE mmatiisen kouutuksen kaikkien aojen yhteinen matematiikan vamiuksien kipaiu Nimi: Oppiaitos:.. Kouutusaa:... Luokka:.. Sarjat: LIT MERKKI OMN SRJSI. Tekniikka ja iikenne:... Matkaiu-,ravitsemus-

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue, hankkeet ja projektit 01-10/2015

Kasvun ja oppimisen palvelualue, hankkeet ja projektit 01-10/2015 Kasvun ja oppimisen paveuaue, hankkeet ja projektit 01-10/2015 Hankkeen, projektin nimi Vastuussa oeva yksikkö (projekti) Aoituspvm Loppupvm Toimintatuotot EUKK046 Kaevaan kouu / Huusko Kirsi Perusopetus

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd

Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia agneettiset ateriaait ja agneettikentän energia ateriaait jaetaan agneettisten oinaisuuksiensa ukaan koeen uokkaan: diaagneettiset, paraagneettiset ja ferroagneettiset aineet. ateria koostuu atoeista,

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot