Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa"

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh B 12 : 2000 ISSN , ISSN Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Alun perin Kanadassa kehitetyn ja Kuntaliitossa paremmin Suomen oloihin soveltuvaksi muokatun mittarin mukaan suomalainen kuluttaa jokapäiväisessä elämässään luonnonvaroja 3,34 hehtaaria vuodessa. Nyt tämä ekologiseksi jalanjäljeksi kutsuttu arvo on laskettu Vantaallekin, missä tarvittava maa-alue on hieman koko maan keskiarvoa suurempi eli 3, 5 hehtaaria asukasta kohti. Luku vastaa noin kuuden ja puolen keskikokoisen jalkapallokentän suuruista aluetta. Laskelmien arvot ovat vuodelta Ekologisen jalanjäljen oivallus on siis siinä, että kulutus on muunnettu tuottavaksi maa-alaksi, jota voidaan verrata maapallon todellisiin luonnonalueisiin eli ekologisesti tuottaviin maa-alueisiin. Se siis kertoo sen maa-alan kokonaiskysynnän, jonka jonkin alueen asukkaat tarvitsevat tuottamaan kuluttamansa resurssit ja sulauttamaan takaisin luontoon tuottamansa päästöt ja jätteet. Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutuksen suoraan tai välillisesti vaatimaa maa-alaa, riippumatta siitä missä päin maapalloa alue sijaitsee. Kulutusmuotoina ja toimintotyyppeinä ekologisen jalanjäljen laskennassa tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista, liikennettä sekä kulutushyödykkeiden ja palveluiden tuottamista. Kulutukseen tarvittavat maa-alat on jaettu seuraaviin maankäyttöluokkiin: viljelymaa, laitumet, metsät, rakennetut alueet sekä energiankulutuksen eri tavoin vaatima maa-ala. Kunnissa on eroja ainakin askeleen keveydessä Maija Hakasen Kuntaliitossa tekemässä väitöskirjassa laskettiin ekologiset jalanjäljet mm. Helsingin, Tampereen, Kouvolan, Kuopion ja Mikkelin kaupungeille sekä Mikkelin seudun kunnille. Suurin jalanjälki oli 3,67 hehtaaria ja pienin 2,68 hehtaaria. Kuntakohtaiset erot olivat siis melko suuria; esimerkiksi kouvolalaisen ekologinen askel oli lähes 40 prosenttia keveämpi kuin kuopiolaisen.(1) Kunnittaisia eroja selittävät eniten liikenteen ja asumisen energiankulutus, energiantuotannon polttoaineet sekä liikenteen ja asumisen käyttöön otetun rakennetun maan määrä asukasta kohti. Esimerkiksi kouvolalaiset saivat alhaisen arvon, koska siellä on monta positiivista tekijää kerääntynyt yhteen; tehokkaan maankäytön lisäksi kaupunki tuottaa energiaa hyvällä polttoaineella ja on muutenkin energiatehokas kunta. Mikkelissä taas puolet energiasta tuotetaan turpeella, jonka ekologinen jalanjälki on kaikista suurin. (1) Väitöskirjan laskelmat eivät ole täysin vertailukelpoisia Vantaan ekologisen jalanjälkilaskelman kanssa laskentaohjelmien kehittymisen vuoksi

2 Kuvio 1. Ekologisen jalanjäljen suuruus eräissä Suomen kaupungeissa vuonna Mikkelin mlk. Kouvola Anttola Mikkeli Tampere Ristiina Hirvensalmi Helsinki Vantaa Kuopio ha/as/v 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Suomalainen talloo suurella saappaalla Ekologista jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon ekologista kapasiteettia eli ekologisesti tuottavaa maata on käytössä. Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 3,34 hehtaaria, kun maailmanlaajuista ekologista kapasiteettia on vain 1,43 hehtaaria asukasta kohti. Karua kertomaa on se, että suomalainen käyttää ekologisesti tuottavaa maata yli kaksi kertaa enemmän kuin maapallon asukas keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna ekologisen jalanjäljen suhde kunnassa olevaan ekologiseen kapasiteettiin vaihtelee suuresti Suomessakin. Hirvensalmella on lähes viisi kertaa enemmän asukasta kohti ekologista kapasiteettia kuin on sen ekologinen jalanjälki ja Anttolassakin yli neljä kertaa enemmän. Helsinki edustaa ääripäätä: kunnan ekologinen kapasiteetti on vain yksi prosentti sen ekologisesta jalanjäljestä. Vantaallakin ekologisen kapasiteetin osuus jää vain neljään prosenttiin ekologisesta jalanjäljestä. (Liite 1) Taulukko 1. Ekologinen jalanjälki muutamissa kunnissa vuonna 1995 Kunta Maa-ala Asukas- Maa-ala Vilje- Laitumet Metsät Raken- EJ Ekologi- Glo- EJ % luku ha/as. lymaa ha/as. ha/as. nettu ha/ nen baali globaaha/as. alue as./v. kapasit. vajaus lista ha/as. EJ:stä kapasi- % teetistä Kouvola ,14 0, ,041 0,057 2, , Anttola ,76 0,727 0,027 10,871 0,314 2, , Mikkeli ,27 0,01 0 0,165 0,051 2, , Tampere ,29 0,028 0,002 0,188 0,038 3, , Ristiina ,97 0,783 0,34 9,112 0,356 3, , Mikkelin mlk ,13 0,673 0,085 6,59 0,177 3, , Hirvensalmi ,97 1,041 0,106 13,856 0,342 3, , Helsinki ,04 0, ,011 0,022 3, , Vantaa ,15 0, ,046 0,05 3, , Kuopio ,92 0,091 0,006 0,619 0,057 3, , Mikkelin seutu ,31 0,307 0,023 3,505 0,131 3, ,45 189

3 3 Kuntaliiton tarkastelussa mukana olleet kunnat käyttivät % maapallon asukkaalle keskimäärin riittävästä ekologisesti tuottavasta maasta. Vantaa kuuluu tässäkin vertailussa yläpäähän, sillä kunnan ekologinen jalanjälki on 214 % sen globaalista ekologisesta kapasiteettista. Kunnat eroavat suuresti myös siinä mikä on ekologisen jalanjäljen suhde kunnan pinta-alaan. Tämän vertailun osalta on kuitenkin muistettava, että erot kertovat enemmän kuntajaotuksesta kuin suhteellisesta ympäristökuormituksesta. Toisaalta vertailu tuo esille alueiden välistä riippuvuutta. Mikkelin seudun kuntien ekologinen jalanjälki on kokonaisuutena suunnilleen yhtä suuri kuin niiden hallinnollinen alue. Helsingissä puolestaan ekologinen jalanjälki on lähes 100 kertaa suurempi kuin kaupungin maapinta-ala. Vantaalla kunnan ekologinen jalanjälki on 24 kertaa suurempi kuin kunnan pinta-ala. (Liitteet 2 ja 3) Ekologisen jalanjäljen kehittäjien mukaan 10 prosenttia maa-alasta olisi suojeltava luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tähän määrään ei yksikään väitöskirjassa tutkituista kunnista päässyt. Suojelualueitten määrä vaihteli 0,1 prosentista 2,2 prosenttiin. Ehkä yllättäen tarkastelussa mukana olleista kunnista suurin suojeluprosentti olikin Helsingin kaupungilla. Vantaa ei myöskään voi kehuskella suojelualueidensa määrällä, joka jää alle runsaasti prosentin maa-alasta. Taulukko 2. Vantaan ekologinen jalanjälki Vantaan asukkaan ekologinen jalanjälki: 3,50 ha Koko kunnan ekologinen jalanjälki: ha Maapinta-ala asukasta kohti: 0,15 ha Vantaan ekologinen jalanjälki jaettuna kunnan maapinta-alalla: 24 Vantaan ekologinen kapasiteetti asukasta kohti: 0,15 ha Kapasiteetti prosentteina jalanjäljestä: 4 % Kunnan asukkaan globaali vajaus: -1,87 ha Kunnan asukkaan ekologinen jalanjälki suhteessa globaaliin ekologiseen kapasiteettiin: 214 % Suojelualueita % maa-alasta: 0,002 % Energia kasvattaa eniten jalanjäljen kokoa Suomalaisen ekologisesta jalanjäljestä energian osuus on 1,88 hehtaaria, ravinnontuotannon 0,47 hehtaaria, metsän 0,70 hehtaaria ja rakennetun maan 0,28 hehtaaria. Ekologista kapasiteettia Suomessa arvioidaan olevan 4,71 hehtaaria asukasta kohti. Vantaalla energian osuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin eli 2,51 hehtaaria, ravinnon osuus on 0,32 hehtaaria, metsän 0,47 hehtaaria ja rakennetun maan 0,05 hehtaaria. Kulutustyypeittäin jalanjälki jakautuu siten, että ravinnon osuus on 0,74 hehtaaria ja asumisen osuus 0,72 hehtaaria. Liikenne vaatii 0,7 hehtaaria, kulutushyödykkeet 0,96 hehtaaria ja palvelut 0,38 hehtaaria. Kuvio 2. Vantaalaisen ekologinen jalanjälki toiminnoittain/kulutustyypeittäin Palvelut 11 % Ravinto 21 % Kulutushyödykkeet 27 % Asuminen 21 % Liikenne 20 %

4 4 Paikallisia ekologisia jalanjäljen osatekijöitä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota etenkin rakennettujen alueiden ja energiankulutuksen aiheuttamiin ekologisiin jalanjälkiin. Muutoin paikallistason sovelluksissa on käytetty suoraan kansallisia keskiarvoja arvioitaessa viljelymaan, laidunten ja metsien käyttöön liittyvää kulutusta sekä ravinnontuotannon ja kulutushyödykkeiden kuluttamaa energiaa. Tiiviisti rakennettu pienentää myös jalanjälkeä Kun kunnat asetetaan rakennetun alueen tai energiankulutuksen mukaiseen järjestykseen muuttuu kuntien järjestys verrattuna koko ekologisen jalanjäljen mukaiseen järjestykseen. Indeksille tyypilliseen tapaan toisilleen vastakkaiset prosessit kumoavat toisiaan ja energiankulutuksen sekä maankäytön määrälliset ja laadulliset tekijät vaikuttavat eri tavalla ekologiseen kestävyyteen. Kuntaliitossa ekologisen jalanjäljen laskennassa asumiseen liittyvään rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on sisällytetty asuinkorttelit sekä haja-asutusalueitten asunnot, maatilat ja loma-asunnot. Liikenteeseen liittyvän rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on laskettu mukaan kaikki liikennealueet. Kulutushyödykkeisiin liittyvän rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on sisällytetty teollisuusja varastokorttelit sekä haja-asutusalueen tuotannolliset alueet (paitsi maatilakeskukset). Palvelujen rakennetun maan ekologiseen jalanjälkeen on laskettu julkisten palveluiden korttelit, liike- ja toimistorakennusten korttelit, yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä virkistys- ja liikuntapalveluiden alueet. Tulosten mukaan asukasluvultaan ja asukastiheydeltään suurissa kaupungeissa, joissa maa-alaa on alle yksi hehtaari asukasta kohti, myös rakennettujen alueiden ekologinen jalanjälki on pienin, m2 asukasta kohti. Tällaisia kuntia olivat Helsinki, Tampere, Mikkeli, Kouvola ja Kuopio. Tähän ryhmään kuuluu myös Vantaa 550 m2 suuruisella jalanjäljellään. Alle keskimääräisen rakennettujen alueiden ekologisen jalanjäljen (0,25 ha/asukas/vuosi) jää vielä Mikkelin maalaiskunta (0,177 ha/asukas/v), jossa maa-alaa noin 8 ha asukasta kohti. Lopuissa kunnissa rakennettujen alueiden ekologinen jalanjälki on suurempi kuin suomalaisen keskimäärin, yli 0,3 hehtaaria asukasta kohti. Kaikissa näissä kunnissa maaalaa on yli 10 hehtaaria asukasta kohti. Koko Mikkelin seutukunnan rakennettujen alueiden jalanjälki asettuu juuri sen suuruiseksi kuin sen asukastiheyden perusteella tulisikin asettua. Taulukko 3. Kuntien ekologiset jalanjäljet rakentamisen käyttöön otetun maan osalta (EJ = ekologinen jalanjälki) Maa-ala Asukas- Maa-ala Rakennet- Rakennet- Rakennettujen alueiden EJ, ha/asukas ha luku ha/asukas tu ala ha tu ala % Yhteensä asuminen liikenne kulutus Palvelut Helsinki , ,022 0,008 0,006 0,002 0,006 Vantaa , ,050 0,019 0,020 0,008 0,003 Tampere , ,380 0,140 0,012 0,007 0,005 Mikkeli , ,510 0,020 0,019 0,005 0,007 Kouvola , ,057 0,020 0,022 0,010 0,005 Kuopio , ,057 0,018 0,028 0,006 0,005 Mikkelin mlk , ,177 0,082 0,091 0,002 0,002 Anttola , ,314 0,134 0,170 0,003 0,006 Hirvensalmi , ,342 0,155 0,181 0,042 0,004 Ristiina , ,356 0,085 0,147 0,119 0,005 Mikkelin seutu , ,131 0,048 0,060 0,017 0,005 Asuminen ja liikenne vaativat suurin piirtein yhtä paljon rakennettua aluetta. Niiden ekologinen jalanjälki kasvaa suunnilleen samassa suhteessa kuin kunnan rakennettujen alueiden koko ekologinen jalanjälki. Asumisen osalta kuntakohtaiset erot kasvavat 16 -kertaisiksi, liikenteen osalta 13 -kertaisiksi. Vaikka Helsingin rakennettujen alueiden jalanjälki on useissa maankäyttöluokissa on selvästi pienempi

5 5 kuin muissa tarkastelluissa kunnissa, palveluiden osalta jalanjälki on suunnilleen yhtä suuri kuin muissa kunnissa. Tämä heijastelee Helsingin asemaa pääkaupunkina. Energiaa kuluu eniten suurissa kaupungeissa Jalanjälkilaskelmissa kuntakohtainen energiankulutus on muutettu ekologiseksi jalanjäljeksi koko maata koskevien kertoimien avulla. Liikennettä koskevat tiedot on saatu VTT:n ylläpitämästä LIISAtietokannasta. Lämmitysenergian ja sähkökulutus on useimmissa kunnissa, myös Vantaalla, peräisin kunnan energialaitokselta. Laskelmien mukaan asukasluvultaan suurempien kaupunkien energian ekologiset jalanjäljet asukasta kohti olivat ehkä yllättäenkin suurempia kuin asukasluvultaan pienempien, mutta laaja-alaisten kuntien. Jos liikenteen vaikutus ekologiseen jalanjälkeen jätettäisiin huomiotta, mainittu trendi tulee vieläkin selvemmäksi. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että suuremmissa kaupungeissa käytetään asumiseen enemmän energiaa asukasta kohti. Toiseksi eri polttoaineiden vaikutus energian ekologiseen jalanjälkeen näkyy selvästi. Kun asumiseen kuluvan energian pienin arvo on 61 prosenttia suurimmasta arvosta, on pienin asumisen energian ekologinen jalanjälki (ilman liikennettä) vain 19 prosenttia suurimmasta. Maaseutumaiset kunnat, joissa on runsaasti kiinteistökohtaista lämmitystä puulla ja sähkönkulutuksessa näkyy ydinenergian vähäinen vaikutus jalanjälkeen, hyötyvät suhteessa esimerkiksi Kuopion, jossa merkittävä osa energiasta tuotetaan turpeella, jonka kerroin ekologisen jalanjäljen kannalta on kaikkein epäedullisin. Vantaalla asumiseen käytettävä energiamäärä on vertailukunnista suurimpia. Lisäksi liikenteen aiheuttama energian ekologinen jalanjälki on lähes yhtä suuri kuin asumisen aikaansaama. Taulukko 4. Eräiden kuntien ekologiset jalanjäljet energian osalta (EJ = ekologinen jalanjälki) Kunta Maa-ala Asukas- Maa-ala Asumisen Energian EJ luku ha/asukas energia yhteensä asuminen liikenne palvelut MWh/as/v Anttola ,76 9,4 1,669 0,254 0,563 0,098 Kouvola ,14 9,4 1,685 0,372 0,273 0,287 Vantaa ,15 12,5 1,76 0,7 0,68 0,38 Ristiina ,97 9,5 1,84 0,264 0,749 0,075 Mikkeli ,27 8,8 1,945 0,509 0,315 0,367 Hirvensalmi ,97 9,8 1,949 0,257 0,863 0,076 Tampere ,29 9,6 2,04 0,578 0,301 0,407 Mikkelin mlk ,13 8,5 2,054 0,302 0,902 0,097 Helsinki ,04 12,3 2,494 0,848 0,329 0,564 Kuopio ,92 11,4 2,677 0,91 0,376 0,637 Mikkeli/ seutu ,31 9,5 2,014 0,459 0,523 0,279 Ekologisen jalanjäljen käyttö Väitöskirjan mukaan esimerkkilaskelmat osoittavat, että ekologisen jalanjäljen menetelmää voidaan suhteellisen hyvin hyödyntää kuntien suunnittelun ja päätöksenteon apuna. Erityisen hyvin ne soveltuvat kuntien yhdyskuntateknisten palveluiden, energia-, jäte-, vesi- ja jätevesihuollon, arviointiin ja kehittämiseen kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Jalanjäljen avulla voidaan myös arvioida vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutusta ekologisesti kestävään kehitykseen. Ekologisen jalanjäljen lisäksi kunnassa tarvitaan myös muita kestävän kehityksen indikaattoreita. Lähteet: Hakanen, Maija (1999). Yhdyskuntien ekologisesti kestävän kehityksen arviointi, kriteerit ja mittaaminen. Suomen kuntaliitto, Acta 107/1999. Vantaan Energia Oy Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnitteluyksikkö, tilasto- ja tutkimusyksikkö

6 Ekologisen jalanjälkilaskelman tulokset Vantaalla (vuosi 1995) Liite 1 Vantaan ekologinen jalanjälki prosentteina Toiminnot/kulutustyypit Maankäyttöl. Ravinto Asuminen Liikenne Kulutush. Palvelut Yhteensä Energia 9 % 20 % 19 % 12 % 11 % 72 % Viljelymaa 9 % 0 % 0 % 0 % 0 % 9 % Laidun 3 % 0 % 0 % 1 % 0 % 4 % Metsä 0 % 0 % 0 % 13 % 0 % 13 % Rakennettu 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % Yhteensä 21 % 21 % 20 % 27 % 11 % 350 % Sivun pituus 187 m Vantaan ekologinen jalanjälki hehtaareina Toiminnot/kulutustyypit Maankäyttöl. Ravinto Asuminen Liikenne Kul.hyöd. Palvelut Yhteensä Energia Viljelymaa Laidun Metsä Rakennettu Yhteensä Sivun pituus 187 m Vantaa verrattuna Suomen keskiarvoon Maankäyttöl. Vantaa (ha) Verrattuna suomalaiseen keskiarvoon % Energia Viljelymaa 0.32 Laidun 0.15 Metsä 0.47 Rakennettu Yhteensä Suomalainen keskiarvo on 3,34ha Sivun pituus Suomalainen keskiarvo on 183m Vantaan ekologinen kapasiteetti verrattuna Suomen keskiarvoon Maankäyttöl. Vantaa (ha) Suomi (ha) Globaali (ha) Viljelymaa Laidun Metsä Rakennettu Yhteensä Maankäyttö Vantaalla ha % kunnan maa-alasta Rakennetut korttelit % Liikennealueet % Rakennnuspaikat % Yhteensä % Virkistysalueet % Energiankulutus Vantaalla Asuminen GWh Palvelut GWh Tuotanto GWh Yhteensä GWh % Turve % Kivihiili % Öljytuotteet % Maakaasu % Puu % Vesivoima % Ydinvoima % Yhteensä % Energiankulutuksen jalanjälkilaskelma Asuminen ha Palvelut ha Yhteensä ha % Turve % Kivihiili % Öljytuotteet % Maakaasu % Puu % Vesivoima % Ydinvoima % Yhteensä %

7 Vantaan ja eräiden kuntien asukasta kohti lasketun pinta-alan ja ekologisen jalanjäljen välinen suhde Liite 2 Kunnan pinta-ala/ asukas 37 Kunnan ekologinen jalanjälki/ asukas 39m 164 Kouvola 96m 187m VANTAA 364m 192m Kuopio 53m 171m Anttola 174m Tampere 19m 412m 180m 258m 186m Helsinki 52m Hirvensalmi 331m 178m Mikkelin mlk 208m 171m Mikkeli 177m Ristiina 176m Mikkelin seutu

8 Vantaan ja eräiden kuntien pinta-alan ja niiden ekologisen jalanjäljen välinen suhde 15,5km Liite 3 Kunnan pinta-ala Kunnan ekologinen jalanjälki 6,6km 29,3km Kouvola 75,8km VANTAA 48,6km 27,9km 55,8km Kuopio 22,9km 41,1km Mikkelin seutu 16,0km 7,5km Anttola 21,6km 74,3km Tampere 13,6km 9,4km Hirvensalmi 24km 12,8km Ristiina 31,2km 19,5km Mikkelin mlk 9,4km Helsinki 133,5km 31,0km Mikkeli

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001

Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 MARKKU KYÖSTILÄ Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2007 Riihimäen kaupungin monistamo 2007 Kannen piirros: Riihimäen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti,

Lisätiedot

TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI

TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Tampereen kaupunki Teemu Huotari TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI YMPÄRISTÖVALVONNAN JULKAISUJA 2/2002 TAMPERELAISEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Teksti: Teemu Huotari Kannen kuva: Marja Kokko Taulukot ja

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen.

kuin Nokian kaupungin kokonaispintaala. liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille

Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Resurssiviisauden indikaattorit alustavat tulokset pilottikaupungeille Työryhmä: Maija Mattinen, Riina Antikainen, Juhani Huuhtanen, Kirsti Kalevi, Tuuli Myllymaa, Olli-Pekka Pietiläinen, Marja Salo, Jyri

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

E-luvun laskentaan tarvittava

E-luvun laskentaan tarvittava Sähkölämmitteisen omakotitalon ostoenergian, korjatut luvut Seuraavat 3 taulukkoa on rakennettu niin, että kulutuksesta on poistettu siinä mukana oleva ylimääräinen 1000. Näin laskettu ostoenergia ja mitattu

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä

ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä ECOREG Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä Ympäristö Talous Sosiaaliskulttuurinen hyvinvointi Ekotehokkuuden kehitys v.-98-08 Taustaindikaattorit Yleistietoa mallista Viimeisimmät

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt

Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Kulutusseuranta - Taloyhtiöt ja kiinteistöt Taloyhtiön tunnus ja nimi Sijaintikunt Kiinteistön numero ja nimi Vertailupaikkakunta Muuntokertoimet k1 ja k2 Rakennustilavuus Huoneistojen pinta-ala Nykyinen

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Laitteiden ekologiset selkäreput

Laitteiden ekologiset selkäreput Laitteiden ekologiset selkäreput 2190 kg 5233 kg 1394 kg Ministereoiden ekologinen selkäreppu 1394 kg Laskennan oletukset: Laitteen käyttöikä 8 vuotta, laitteen teho käytettäessä 15 W ja valmiustilassa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot