Tervetuloa työelämään! Työelämän ABC Kaikki mitä sinun tulee tietää työelämästä.

Transkriptio

1 Tervetulo työelämään! Työelämän ABC Kikki mitä sinun tulee tietää työelämästä. SELKOESITE

2 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Käyntiosoite: Mikonktu 8 A, 6. krs Postiosoite: PL Helsinki Puhelin Sähköposti sttk@sttk.fi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on koulutettujen mmttilisten j sintuntijoiden eli toimihenkilöiden järjestö. Toimihenkilöt ovt sirnhoitji, lähihoitji, insinöörejä, toimistosihteereitä, pnkkitoimihenkilöitä, it-sintuntijoit, poliisej, plomiehiä, merkonomej j niin edelleen. STTK edust kikki jäseniään j vlvoo jäsentensä etuj työelämässä koulutuksen tsost riippumtt. STTK:hon kuuluu 19 jäsenliitto. Niissä on yhteensä noin jäsentä. Voit oll STTK:n jäsen jo opiskeluikn. STTK-Opiskelijt järjestää tphtumi liittojen opiskelijjäsenille j levittää tieto työelämästä monin tvoin. Mukn on helppo tull. Kun liityt mmttiliiton jäseneksi jo opiskeluikn, st moni rhnrvoisi etuj sekä turv työelämässä Til mksuton työelämän uutiskirje! Kun liityt STTK-Opiskelijoiden postituslistlle, st noin kerrn kuukudess sähköisen uutiskirjeen. Siinä on hyödyllistä tieto työelämästä j jnkohtisist sioist. Liittyminen postituslistlle ei velvoit sinu mihinkään. Liittyä voit osoitteess 2

3 Tervetulo työelämään! Tämä ops trjo perustieto työelämästä. Oppss käydään läpi työelämän snsto j nnetn perustieto työsuhteeseen liittyvistä sioist. Omist oikeuksist knntt pitää kiinni työelämässä. On myös tärkeää muist, että yksin ei trvitse pärjätä. Jos et ymmärrä ti os jotin si, st pu työpikn luottmusmieheltä ti mmttiliitost. Ammttiliittoon knntt liittyä jo opiskeluikn. Trvitsetko lisätieto työelämästä? Löydät lisää tieto osoitteest Sivustoll on esimerkiksi videoit työhstttelust j tieto luottmusmiehen tehtävistä. Sisällysluettelo Yhteystiedot 2 Tervetulo työelämään! 3 Työpikn hkeminen 4 Miten j mistä het työtä? 4 Työhkemus 4 Ansioluettelo 5 Työhstttelu 6 Mhdollisi hstttelukysymyksiä 6 Työnhkijn muistilist 7 Työsuhde 8 Työsopimus 8 Vkituinen työ 9 Määräikinen työ 9 Kokoikinen työ 10 Os-ikinen työ 10 Vuokrtyö 10 Keikktyö 10 Koeik 10 Työik 11 Jksotyöik 11 Liukuv työik 11 Sunnuntityö 11 Lisä- j ylityö 11 Ylityön enimmäismäärät 12 Lisä- j ylityön korvminen 12 Yö- j vuorotyö 12 Plkk 12 Plknmksu 13 Verovpt korvukset 13 Päivärht 13 Aterikorvus 13 Kilometrikorvukset 13 Vuosilom 13 Vuosilomn nsint j lomn ntminen 14 Vuosilomplkk 14 Siruslom Työelämään tulevn muistilist 15 Työntekijän velvollisuudet 15 Apu j turv työelämässä 16 Ammttiliitto 16 Kuk voi liittyä mmttiliiton jäseneksi? 16 Ammttiliiton merkitys 16 Luottmusmies 17 Luottmusmiehen tehtävät 17 Luottmusmiehen merkitys hyvää syytä kuulu liittoon! 17 Miten luottmusmieheksi tulln? 18 Luottmusvltuutettu 18 Työehtosopimus, virkehtosopimus 18 Työehtosopimuksen sitovuus 18 Pikllinen sopiminen 18 Työsuhteen päättyminen 19 Irtisnominen 19 Rskn ti perhevpll olevn työntekijän irtisnominen 19 Irtisnomisjt 19 Irtisnomiset edellyttävät YT-neuvotteluj 19 Tkisinottovelvollisuus 20 Työsopimuksen purkminen 20 Plknmksu työnteon päättyessä 20 Työtodistus 20 Turv työttömyyden vrlle 20 Työssäoloehto 21 Työttömyysetuudet 21 Ansiosidonninen päivärh 21 Peruspäivärh 21 Työmrkkintuki 21 Työttömäksi jäävän muistilist 22 Mitä nuorten pitäisi tietää työeläkkeistä? 22 Trkist työeläkeotteesi 23 Elinikkerroin 23 Akkosellinen sihkemisto

4 Työpikn hkeminen Ennen kuin lt etsiä töitä, mieti hetki seurvi kysymyksiä: Millisest työstä olet kiinnostunut? Hlutko työskennellä ihmisten vi koneiden knss, teetkö töitä mieluiten käsillä vi koneill? Millinen koulutus sinull on j millisiin töihin se soveltuu? Millinen työ sinulle sopii? Onko sinull esimerkiksi jokin llergi, jok vikeutt työtä jollin lll? Mitkä ovt vhvoj puolisi työntekijänä? Entä heikkouksi? Millinen on tilnne työmrkkinoill; millisi töitä on trjoll? Keskity hkemn vin niitä töitä, joist olet oikesti j idosti kiinnostunut. Älä lähetä hkemuksi työpikkoihin, joihin et hlu mennä. Työnntj kyllä huom, jos olet idosti kiinnostunut työstä ti jos et ole. Miten j mistä het työtä? Kun tiedät, milliset työt sinu kiinnostvt, voit lk etsiä tieto voimist työpikoist. St tieto työpikoist esimerkiksi: snomlehdistä ilmisjkelulehdistä työ- j elinkeinotoimistost internetin työnvälityssivuilt vuokrtyönvälittäjiltä yritysten omilt verkkosivuilt. Voit myös ott suorn yhteyttä sinu kiinnostvn yritykseen j kysyä, onko heillä voimi työpikkoj. Kikist voimist työpikoist ei ilmoitet julkisesti. Yritys voi etsiä työntekijää puskrdion välityksellä eli henkilökohtisten suhteiden j yhteyksien kutt. Sinun knntt kerto sukulisille j tuttville siitä, että olet hkemss työpikk. Heillä stt oll tieto sinu kiinnostvst työpikst! Työhkemus Kun löydät ilmoituksen kiinnostvst työpikst, vst siihen lähettämällä työhkemus. Ennen kuin teet työhkemuksen, lue työpikkilmoitus läpi vielä kerrn. Trkist, mitä ominisuuksi työhön vditn: millist koulutust, titoj j ominisuuksi työntekijällä pitää oll. Työhkemuksess sinun tulee osoitt, että sinull on vditut ominisuudet. Jollei sinull ole kikki ominisuuksi, kerro sekin työhkemuksess. Nuorell työntekijällä ei ole esimerkiksi pitkää työkokemust. Kokemuksen voi korvt sillä, että on into oppi uusi sioit. Ldi työhkemus jokiseen työpikkn erikseen. Älä siis monist yhtä j sm hkemust kikkille. Tekstiin jää helposti kohti, jotk pljstvt, että hkemus on lun perin kirjoitettu jotkin toist työpikk vrten. Se ei nn hyvää kuv sinust. 4

5 Työhkemuksess on hyvä tuod esiin seurvt sit: miksi hlut kyseiseen työhön ti yritykseen millinen koulutus sinull on missä olet ollut työssä ikisemmin millisiss töissä viihdyt millinen työntekijä olet perustelu, miksi juuri sinut pitäisi vlit tehtävään. Älä ole turhn vtimton, mutt kerro sioist totuudenmukisesti. Työhkemuksen pitää oll sillinen, eikä siinä s oll kirjoitusvirheitä. Hyvä pituus on yksi pperiliusk (A4). On hyvä nt jonkun tutun ihmisen luke hkemus ennen sen lähettämistä. Tällinen tuttv voi oll esimerkiksi äiti ti isä, sisr, ystävä ti opettj. Toinen voi huomt hkemuksess olevt virheet helpommin kuin sinä. Voit pyytää lukij kertomn, onko hkemus trpeeksi kiinnostv. Ansioluettelo Työhkemukseen liitetään usein nsioluettelo eli CV (Curriculum Vite). Ansioluettelo on list siitä, mitä ost, mikä on koulutuksesi j missä olet ollut iemmin töissä. Ldi nsioluettelo jokiseen työhkemukseen erikseen. Tällöin voit pinott osmistsi sopivll tvll. Ansioluettelon pitää oll selkeä j ytimekäs. Siinä pitää oll vin oleelliset sit. Hyvä pituus nsioluettelolle on enintään kksi pperiliusk (A4). Ann jonkun toisen luke myös nsioluettelo ennen sen lähettämistä. Nuoren työnhkijn knntt minit kikenliset työt, joit on tehnyt, vikk se olisi vin npurin nurmikon leikkmist ti lpsenvhtin olemist. Kikke työkokemust rvostetn. Luottmustehtäviksi voit minit esimerkiksi toiminnn hrrstuskerhoiss ti oppilskunnss. Minitse myös, jos olet tehnyt vpehtoistyötä ti osllistunut kielikurssille. Jos hlut, voit nimetä henkilön, jok voi suositell sinu. Hän voi oll esimerkiksi entinen työnntj, työkveri, opettj ti hrrstuskerhon ohjj. Kysy suosittelijlt in etukäteen, voitko minit hänet suosittelijn. Ansioluettelon tietojen pitää oll totuudenmukisi. Koulutustiedoiss j työhistoriss ei sisi oll ukkoj. Jos olet viettänyt välivuott koulun jälkeen, kerro jollin tvll, mitä sen vuoden ikn teit. Älä liitä työhkemukseen todistusjäljennöksiä, jos niitä ei ole pyydetty. Työnntj päättää työhkemuksen j nsioluettelon perusteell kutsuuko hän sinut työhsttteluun. Ne knntt siis tehdä huolellisesti! Ansioluetteloss ovt tvllisesti seurvt sit: henkilötiedot koulutus työkokemus osminen erityisosminen luottmustehtävät kielitito hrrstukset suosittelijt / trkempi tietoj ntvt. Ansioluettelo? CV? Onko niillä ero? Esitä tiedot ikjärjestyksessä siten, että uusin tieto on ensin. 5

6 Työhstttelu Jos työnntj kiinnostuu sinust työhkemuksen perusteell, hän kutsuu sinut työhsttteluun. Vlmistudu työhsttteluun huolell. Hnki tieto työpikst etukäteen, tutustu esimerkiksi työpikn verkkosivuihin. Jos tunnet jonkun, jok on ollut smss työpikss, kysele häneltä tietoj pikst. Selvitä yrityksen sijinti etukäteen, jott tiedät, minne menet hstttelupäivänä. Svu hsttteluun joiss j pirteänä. Jos olet jostin syystä myöhässä, ilmoit siitä hstttelijlle! On epäkohtelist, jos hstttelij joutuu odottmn sinu turhn. Muist myös phoitell myöhästymistäsi. Pukeudu hsttteluun sinmukisesti. Juhlvtteit ei trvitse puke päälle, tärkeintä on, että vtteet ovt puhtt j siistit. Myös henkilökohtinen hygieni on tärkeää. Likinen j epäsiisti olemus ei sovi työhsttteluun. Jos sinull on ksvoiss huomiot herättäviä lävistyksiä, ne ehkä knntt poist hstttelun jksi se tosin riippuu tehtävästä, jot het. Hstttelutilnteess on suuri merkitys sillä, millisen ensivikutelmn nnt. Hstttelij luo sinust ensimmäisen mielikuvn jo kättelyn perusteell. Ilmeet, eleet j ulkoinen olemus vikuttvt ensivikutelmn. Ensivikutelm voi oll vike muutt myöhemmin. Muist hyvät käytöstvt j ole reips koko hstttelun jn. Kuuntele, kun sinulle puhutn. Vst kysymyksiin selkeästi j totuudenmukisesti. Ktso hstttelij silmiin, kun puhut hänelle. Vikk kysymykseen löytyisi vstus hkemuksest ti nsioluettelost, vst siihen silti sinmukisesti. Ot hsttteluun mukn kopiot koulun päättötodistuksist j työtodistuksist sekä muist osmisnäytteistä. Mhdollisi hstttelukysymyksiä Voit hrjoitell hstttelu etukäteen miettimällä mhdollisi kysymyksiä j vstuksi niihin. Kysymyksiä, joihin ehkä joudut vstmn: Miksi het tätä työpikk j tälle llle? Miten hyvin tunnet yrityksemme? Millinen käsitys sinull on hkemstsi työtehtävästä? Mitä odott siltä? Millinen työkokemus sinull on? Millisiss työtehtävissä viihdyt? Millinen koulutus sinull on? Millinen työntekijä olet? Kerro kolme hyvää j kolme huono puolt itsessäsi? Miksi meidän tulisi vlit juuri sinut? Mitä hrrstt? Tlr du svensk? Do you spek English? Onko sinull jotin kysyttävää meiltä? Voit nähdä huonot puolesi kehittymiskohtein, sioin, joist hlut oppi lisää. Kielititosi voidn testt kysymällä os kysymyksistä vierll kielellä. Yritä vstt kysymykseen smll kielellä. Vikk et hllitsisi kieltä hyvin, osoitt kuitenkin, että yrität tull toimeen vierll kielellä. Mieti myös etukäteen joitkin kysymyksiä, jotk kysyt työhönottjlt. Kysymykset voivt liittyä työhön ti yritykseen. Muist, että työhsttteluss voi pärjätä monell tvll. Ole om itsesi j yritä oll jännittämättä liik! 6

7 Kysymykset, joit hsttteluss ei s kysyä Hsttteluss esitettävien kysymysten pitää liittyä hettvn työhön. On joitkin kysymyksiä, joit hstttelij ei s kysyä työhsttteluss. Niitä ovt esimerkiksi: Aiotko hnkki lpsi lähitulevisuudess? Mitä uskonto edustt? Oletko poliittisesti ktiivinen ti jonkin puolueen jäsen? Oletko mmttiliiton jäsen? Onko sinull jokin vkv sirus? Asutko prisuhteess? Terveydentiln liittyvät kysymykset ovt sllittuj, jos ne liittyvät työtehtävään. Joskus hsttteluss voi oll tilnne, että kiellettyyn kysymykseen on oikestn pkko vstt. Esimerkiksi perheen perustmist koskevn vstuksen ei kuitenkn trvitse oll kovin trkk. Ts-rvolin perusteell rskuden ti rskuden suunnittelun kysyminen ei ole sllittu. Lin mukn työnhkijoit ei s sett erirvoiseen semn rskuden perusteell. TYÖNHAKIJAN MUISTILISTA Työhkemus Hnki tieto työpikst etukäteen. Mieti, mitä sinä voit trjot yritykselle työntekijänä. Persoonllinen työhkemus erottuu, hkemuksen pitää kuitenkin oll sillinen. Käytä ik CV:n tekemiseen. Pyydä, että joku tuttu lukee työhkemuksesi j CV:si. Pyydä suosittelijoit, esimerkiksi entisiä työnntji. Kerro rohkesti, mitä ost, j ole ylpeä siitä. Liitä todistukset mukn vin, jos niitä pyydetään. Työhstttelu Ot selvää, milliseen pikkn olet pyrkimässä töihin. Ot pyydettäessä työ- j opiskelutodistukset mukn. Hrjoittele hstttelutilnnett etukäteen. Mieti etukäteen mhdollisi kysymyksiä j vstuksi niihin. Mieti joitkin kysymyksiä, jotk voit kysyä työnntjlt. Pukeudu siististi j sinmukisesti. Muist kohtelit käytöstvt. 7

8 Työsuhde Työsopimus Ennen työn loittmist työntekijä j työnntj tekevät työsopimuksen. Työsopimus on työelämän perussopimus. Siinä työntekijä sitoutuu tekemään työnntjlle sovittuj töitä j työnntj mksmn sovittu plkk. Työsopimus knntt tehdä kirjllisesti pperilomkkeelle, jonk sekä työntekijä että työnntj llekirjoittvt. Työsopimus voidn tehdä myös suullisesti ti vin sähköisesti. Tällöin työnntjn pitää nt kirjllinen selvitys työnteon ehdoist, jos työsuhde kestää yli kuukuden. Kirjllinen työsopimus on sekä työntekijän että työnntjn etu. Siitä voidn trvittess trkist, mitä on sovittu. Suullisess sopimuksess se ei ole mhdollist. Työsopimuksess tulisi oll inkin seurvt sit: milloin työnteko lk työntekopikk työsuhteen muoto j kesto mhdollinen koeik pääsilliset työtehtävät työik mitä työehtosopimust sovelletn plkk j plknmksukusi miten vuosilom määräytyy irtisnomisik j miten se määräytyy määräikisen työsopimuksen kesto määräikisuuden peruste 8

9 Työn eri muodot Vkituinen työ Vkituinen työ trkoitt työsuhdett, jok on voimss toistiseksi. Työsopimuksess ei ole tällöin snottu, milloin työsuhde päättyy. Os os työsopimuksen sioist voidn sopi viittmll ln työehtosopimukseen. Jos työsopimus llekirjoitetn hyvissä join ennen työnteon lku, pitää työ loitt sovittun päivänä. Jos et voi ti io loitt työtä sovittun päivänä, sinun pitää sopi siitä työnntjn knss ti irtisno sopimus ennen työnteon lku. Jos et hlu mennä töihin, ilmoit sist työnntjlle mhdollisimmn ikisin. On tärkeää, että työsopimukseen on merkitty trksti työntekopikk. Se on tärkeää erityisesti silloin, jos yrityksellä on useit eri toimipisteitä. Jos yrityksellä on useit toimipisteitä esimerkiksi Helsingin lueell j työntekopikksi on merkitty vin Helsinki, työntekijä voi joutu työskentelemään jtkuvsti eri puolill kupunki eri toimipisteissä. Työsopimuksess on syytä määritellä trksti myös työtehtävät. Jos työtehtävät on määritelty liin väljästi ti epätrksti, työntekijä voi joutu tekemään myös työtehtäviä, joihin häntä ei ole vrsinisesti plkttu. Työnntj ti työntekijä ei voi muutt työsopimust ilmn toisen ospuolen suostumust. Lue työsopimus trkkn läpi ennen kuin llekirjoitt sen. Vrmistu siitä, että olet ymmärtänyt kikki kohdt. Voit pyytää sopimuksen muksi, jos hlut perehtyä siihen huolell. Jos olet mmttiliiton jäsen, voit pyytää työpikn luottmusmiestä käymään työsopimuksen yhdessä läpi. Vkituinen työsuhde päättyy irtisnomisell. Työsopimuksen voi irtisno joko työntekijä ti työnntj. Työnntjll pitää oll irtisnomiseen sillinen j pinv syy. Työntekijä voi irtisno itsensä ilmn perustett. Työsuhde voi päättyä myös työsuhteen purkuun, jolloin työnteko j plknmksu päättyvät heti. Työsuhteen purkuun pitää oll kuitenkin erittäin pinvt syyt. Määräikinen työ Työsopimus voi oll määräikinen. Tällöin työsuhde päättyy ennlt sovittun päivänä. Määräikiselle työsopimukselle täytyy oll perusteltu syy, jok merkitään työsopimukseen. Työsopimukseen pitää merkitä myös määräikisen työsuhteen kesto. Jos niitä ei ole merkitty, voidn työnntjlle määrätä skkorngistus. Määräikiselle työlle voi oll useit syitä. Syy voi oll esimerkiksi se, että työntekijä on sijinen, kiirepulinen, kusipulinen ti hän tekee työhrjoittelu. Esimerkiksi kesätyöntekijä on tyypillinen kusipulinen Jos olet epävrm, onko määräikisen työsuhteesi peruste lillinen, voit ott yhteyttä mmttiliittoosi. Jos työntekijä tekee useit määräikisi sopimuksi peräkkäin, hänelle kertyy työsuhde-etuj smll tvll kuin vkituisille. Tällisi etuj ovt esimerkiksi vuosilom j sirusjn plkk. Pääsääntö on, että määräikist työsopimust ei voi päättää ennen määräjn päättymistä. Määräikiseen työsopimukseen on kuitenkin mhdollist sopi irtisnomisik. Tällöin työsopimuksen voi irtisno smoill perusteill kuin vkituisess työsuhteess. 9

10 Määräikinen työsopimus voidn kuitenkin purk smoin perustein kuin vkituinen työsopimus. Määräikiseen työsuhteeseen ei s sovelt huonompi työehtoj kuin vkituiseen työhön. Työnntjn tulee kohdell kikki työntekijöitä tspuolisesti riippumtt siitä, millisess työsuhteess kukin työskentelee. Miksi työsopimukseni on määräikinen? Kokoikinen työ Kokoikisess työsuhteess työntekijä noudtt normli työik. Se trkoitt yleensä sitä, että työntekijä tekee viisi työpäivää viikoss. Työtuntej on viikoss 37,5 ti 40 tunti. Säännöllinen viikkotyöik on määritelty liss ti työehtosopimuksess. Vuokrtyö Työntekijä voi tehdä työsopimuksen myös työvoim vuokrvn yrityksen knss. Tällöin työntekijä on työsuhteess vuokrusyritykseen, mutt työntekopikk vihtelee. Myös plkk voi vihdell työntekopikn mukn. Vuokrtyöntekijälle pitää mks plkk yleensä sen työehtosopimuksen mukn, jok sitoo vuokrusyritystä. Jos vuokrusyritystä ei sido mikään työehtosopimus, työntekijälle pitää mks plkk työntekopikk sitovn työehtosopimuksen mukn. Keikktyö Työnntj voi hlut työntekijän tekemään lyhyen keikktyön ti muun lyhytkestoisen työn. Tällöinkin on kysymys määräikisest työstä j sopimus knntt tehdä kirjllisesti. Kyseessä on työsuhde, vikk työ kestää lyhyen ik j työntekijä tekisi sitä esimerkiksi omss kodiss omll tietokoneell. Jos olet epävrm, onko kyseessä työsuhde vi itsenäisen mmtinhrjoittjn työ, ot yhteyttä omn mmttiliittoosi. Työntekomuoto vikutt työn ehtoihin j etuihin. Os-ikinen työ Jos työntekijä tekee työtä vin osn päivää ti viikko, on kyseessä os-ikinen työ. Plkk mksetn suhteess työikn. Yleensä os-ikisen työnä pidetään työtä, jot tehdään lle 30 tunti viikoss. Jos työnntjlle tulee trve ott lisää työntekijöitä, lisätyötä on trjottv ensin os-ikisille. Os-ikisen työsuhteen työehdot eivät s oll huonompi kuin kokoikisen työsuhteen ehdot, mutt edut voidn määritellä työjn mukn. Koeik Työsopimuksess voidn sopi koejst, jok s kestää enintään neljä kuukutt. Koeik on in työsuhteen luss. Koeikn työntekijä ti työnntj voi purk työsopimuksen päättymään välittömästi. Kummnkn ei trvitse ilmoitt syytä. Työnntj ei kuitenkn s purk työsopimust syrjivällä ti epäsillisell perusteell. Jos työnntj järjestää työntekijälle erityisen yli neljä kuukutt kestävän koulutuksen, koeik voidn sopi 6 kuuden kuukuden pituiseksi. Os-ikisell työntekijällä voi oll useit työsuhteit eri työnntjiin. 10

11 Myös määräikisen työsuhteen lkuun voidn sopi koeik. Jos työsuhde kestää lle khdeksn kuukutt, koeik s oll enintään puolet työsuhteen kestojst. Jos määräikinen työsuhde kestää esimerkiksi puoli vuott, koeik voi oll korkeintn kolme kuukutt. Työik Työik on se ik, jonk työntekijä käyttää työntekoon ti on velvollinen olemn työpikll. Kodin j työpikn väliseen työmtkn käytetty ik ei ole työik. Säännöllinen työik on enintään khdeksn tunti vuorokudess ti 40 tunti viikoss. Useill loill työik on kuitenkin lyhyempi, esimerkiksi 37,5 tunti viikoss. Työik voi joust päivittäin, viikoittin j kuukusittin, mutt jousto pitää tsoitt työehtosopimuksess minitun jn kuluess. Jksotyöik Joillkin loill säännöllinen työik voidn järjestää jksoin. Jksotyöik noudtetn esimerkiksi monill plveluloill, liikenneloill, sirnhoitolll, poliisin työssä, vrtiointityössä j kuljetuslll. Työik voidn järjestää monell tvll. Yleensä säännöllinen jksotyöik s oll kolmen viikon ikn enintään 128 tunti j khden viikon ikn enintään 88 tunti. Liukuv työik Työntekijä j työnntj voivt sopi liukuvst työjst. Tällöin työntekijä voi sovituiss rjoiss määrätä, milloin työpäivä lk j päättyy. Työntekijän j työnntjn pitää sopi siitä, mikä on kiinteä työik vuorokudess, pljonko työik voi liuku sekä siitä, pljonko työjn ylityksiä j lituksi voi enintään kertyä. Sunnuntityö Sunnuntin ti kirkollisen juhlpäivänä s teettää työtä vin, jos työtä tehdään sen ldun vuoksi säännöllisesti niinä päivinä. Tällisi töitä ovt esimerkiksi monet terveydenhoitoon liittyvät työt. Sunnuntityötä voi teettää myös silloin, jos siitä on sovittu työsopimuksess ti työnntj nt siihen erikseen luvn. Jos sunnuntityötä tehdään säännöllisenä työikn, siitä pitää mks 100 prosentill korotettu plkk eli plkk sunnuntityöstä on kksinkertinen. Jos työ on smll lisä- ti ylityötä, on myös siitä mksettv korvus. Lisä- j ylityö Työnntj voi pyytää työntekijää tekemään joskus lisätyötä ti ylityötä. Lisätyötä on sovitun työjn lisäksi tehty työ, jok ei ylitä lin mukist säännöllistä työik eli 40 tunti viikoss. Jos säännöllinen työik on 37,5 tunti viikoss, lisätyötä ovt sen päälle tehtävät 2,5 tunti (37,5+2,5=40). Ylityötä on säännöllisen työjn lisäksi tehty työ. Työnntj ei voi määrätä tekemään lisätyötä ti ylityötä ilmn työntekijän suostumust. Työnntjn tulee pyytää työntekijältä suostumus ylityöhön jok kert erikseen. Työntekijän ei ole yleensä pkko suostu lisätyöhön ti ylityöhön. Joisskin tpuksiss kunnn ti vltion virkmies ei kuitenkn voi kieltäytyä ylityöstä. Onko ylitöihin pkko suostu? 11

12 Ylityön enimmäismäärät Ylityötä s tehdä enintään 138 tunti neljän kuukuden ikn, kuitenkin enintään 250 tunti vuodess. Tämän lisäksi luottmusmies j työnntj voivt sopi 80 tunnin lisäylitöistä vuodess. Ylityötä s kuitenkin oll enintään 138 tunti neljässä kuukudess. Lisä- j ylityön korvminen Lisätyöstä pitää mks vähintään säännöllisen työjn plkk. Ylityöstä pitää mks korotettu plkk. Plkk korotetn seurvsti: 2 ensimmäistä työtunti, korotus 50 prosentti seurvt työtunnit, korotus 100 prosentti. Jksotyössä korvukset mksetn jkson työjn ylittäviltä tunneilt. Työntekijä j työnntj voivt sopi, että lisä- ti ylityöstä mksettv plkk korvtn kokonn ti osittin vp-ikn. Vp-ik lskettess tulee ott huomioon, että ylityöstä mksetn korotettu plkk. Työehtosopimuksiss on yleensä snottu trksti, miten ylityö korvtn. Työntekijä ei voi luopu oikeudestn ylityökorvuksiin edes työsopimuksessn. Pljonko yötyöstä mksetn? Yö- j vuorotyö Lin mukn yötyötä on työ, jok tehdään kello 23:n j 6:n välillä. Joisskin töissä yötyökorvust mksetn jo kello 21 lkvst työstä. Työikliss on määritelty, mitä työtä s teettää yötyönä. Tällisi töitä ovt esimerkiksi teiden j ktujen kunnosspito j monet terveydenhoitoln työt. Jos yötyö on vrllist ti rskst, työik s oll enintään 8 tunti vuorokudess. Työehtoehtosopimuksiss on määritelty, milloin yötyöstä mksetn erillinen korvus. Yötyö liittyy usein vuorotyöhön. Vuorotyössä vuorojen pitää vihtu säännöllisesti. Yövuoroj ei s teettää smll työntekijällä pitkiä ikoj peräkkäin. Jksotyössä työntekijällä s teettää enintään seitsemän työvuoro yötyötä peräkkäin. Yövuoroll trkoitetn jksotyössä työvuoro, jost vähintään kolme tunti sijoittuu klo 23:n j 6:n väliseen ikn. Plkk Suoritetust työstä mksetn plkk. Plkk voi oll ikplkk eli tuntiplkk ti kuukusiplkk. Plkk voi myös perustu työsuoritukseen. Tällöin puhutn yleensä urkkplkst. Plkk j sen määräytyminen on syytä merkitä työsopimukseen. Työehtosopimuksiss on määritelty, pljonko eri töistä pitää vähintään mks plkk. Plkk ei s oll pienempi kuin työehtosopimuksess määritelty vähimmäisplkk, mutt se voi oll suurempi. 12

13 Ennen kuin sovit omst plkstsi, tutustu ln työehtosopimukseen. Jos olet mmttiliiton jäsen, st liitolt pu omn plkksi määrittelemiseen. Plkk korotetn työehtosopimuksen mukn. Työnntj voi korott plkk myös enemmän kuin työehtosopimuksess on sovittu. Sen sijn työnntj ei voi lent plkk ilmn työntekijän suostumust. Plkk ei void lent missään tpuksess lle työehtosopimuksen minimiplkn, ei edes työntekijän suostumuksell. Plknmksu Plkk pitää mks vähintään kerrn kuukudess. Tuntiplkklisille plkk mksetn kksi kert kuukudess. Plknmksukusi j plkkpäivä on syytä merkitä työsopimukseen. Plkk pitää mks plknmksukuden viimeisenä päivänä, jos ei ole toisin sovittu. Jos plknmksupäivä on esimerkiksi rkilunti, sunnunti ti jokin pyhäpäivä, plkkpäivä on yleensä edeltävä rkipäivä. Työnntjn pitää nt työntekijälle plkklskelm. Siinä näkyvät plkn määrä, mhdolliset lisät j mksetut korvukset. Siitä näkyvät myös ennkonpidätys j muut mksut, jotk on otettu plkst. Trkist in plkklskelmstsi, että siinä näkyvät kikki trvittvt tiedot. Kun työsuhde päättyy, loppuplkk pitää mks työsuhteen viimeisenä päivänä. Verovpt korvukset Työntekijälle mksetn verovpit korvuksi työmtkoist, joit hän tekee työnntjn määräyksestä. Näitä korvuksi ovt esimerkiksi päivärht j kilometrikorvukset. Työmtk kodin j työpikn välillä ei korvt. Päivärht Työnntj mks työmtkoilt päivärh. Sen edellytys on, että työmtk kestää yli 6 tunti j mtk on yli 15 kilometriä vrsinisest työpikst ti sunnost. Verovp päivärh lenee puoleen, jos yli kymmenen tunnin työmtkn ikn on trjottu kksi lämmintä teri j yli kuuden tunnin työmtkn ikn yksi teri. Päivärhn määrän päättää Verohllitus vuosittin. Päivärh on verovpt tulo. Lisätietoj päivärhoist on Verohllituksen verkkosivuill osoitteess Aterikorvus Jos työmtklt ei sen lyhyen keston vuoksi mkset päivärh, s työntekijä terikorvuksen. Tietoj terikorvuksest on Verohllituksen verkkosivuill osoitteess Kilometrikorvukset Jos työntekijä käyttää työmtkll om uton, hänellä on oikeus sd kilometrikorvus. Jos hän kuljett utossn myös työtovereit, korvust korotetn kyydissä olijoiden määrän mukn. Tietoj kilometrikorvuksest on Verohllituksen verkkosivuill osoitteess Vuosilom Työntekijä nsitsee vuosilom. Vuosilom nsitn työssäolokuukusien mukn. Työssäolokuukusi on sellinen klenterikuukusi, jonk ikn työntekijä on tehnyt työtä vähintään 14 vuorokutt ti 35 työtunti. Lom nsitn myös jlt, jolloin työnntj on velvollinen mksmn työntekijälle plkn, vikk työntekijä ei ole töissä. Tällist ik ovt muun muss siruspäivät j äitiys-, isyys- ti vnhempinvp. Myös lomutusjlt kertyy lompäiviä. 13

14 Vuosilomn nsint j lomn ntminen Jos työsuhde kestää lle vuoden, työntekijä nsitsee vuosilom kksi päivää kuukutt kohti. Jos työsuhde jtkuu yli vuoden, työntekijä nsitsee vuosilom 2,5 päivää kuukutt kohti. Joissin työehtosopimuksiss on sovittu, että lompäiviä kertyy tätä enemmän. Tulev vuosilom nsitn lomnmääräytymisvuoden ikn, jok on välinen jnjkso. Kertyneestä lomst 24 rkipäivää pitää sijoitt jlle (kesälom). Muu os lomst (tlvilom) pitää nt viimeistään ennen seurvn lomkuden lku. Lom tulee nt pääsääntöisesti yhtäjksoisen. Lomn jnkohdst voidn sopi myös toisin lin sllimiss rjoiss. Työnntjn pitää selvittää työntekijälle peritteet, joit vuosilomn ntmisess noudtetn työpikll. Ennen lomn jnkohdn määräämistä työntekijä s esittää mielipiteensä lomn jnkohdst. Työnntjn pitää ott työntekijöiden toiveet huomioon mhdollisuuksien mukn j noudtt tspuolisuutt lomien sijoittmisess. Lomn jnkohdst tulee ilmoitt työntekijälle viimeistään kuukutt ennen lomn lkmist. Ellei se ole mhdollist, jnkohdst pitää ilmoitt viimeistään kht viikko ennen lomn lkmist. Kun työsuhde päättyy pitämättä jäänyt lom korvtn rhn. Siruslom Jos työntekijä on pois työstä siruden ti tpturmn vuoksi, hänellä on oikeus sd sirusjlt plkk. Työnntj mks sirusjn plkn 10 päivältä (sirstumispäivä + 9 rkipäivää). Sen jälkeen Knsneläkelitos (Kel) mks siruspäivärh. Työehtosopimuksiss on voitu sopi pidemmästä sirusjn plkst. Työntekijän pitää ilmoitt työnntjlle, jos hän on siruden tki pois työstä. Jos työnntj vtii, työntekijän pitää esittää luotettv selvitys työkyvyttömyydestä, esimerkiksi lääkärintodistus. Työpikll on usein sovittu siitä, miten poissoloist ilmoitetn j montko päivää voi oll siruden vuoksi poiss ilmn lääkärintodistust. Työntekijällä ei ole oikeutt sirusjn plkkn, jos hän on iheuttnut työkyvyttömyytensä thlln ti törkeällä huolimttomuudell. Sko siruslomn jlt plkk? Vuosilomplkk Vuosilomn jlt mksetn normli plkk. Lisäksi työntekijälle mksetn lomrh. Lomrh on yleensä 50 prosentti eli puolet lom-jn plkst. Kertyykö os-ikiselle työntekijälle vuosilom? 14

15 TYÖELÄMÄÄN TULEVAN MUISTILISTA! Mikä ihmeen mmttiliitto? Tee työsopimus kirjllisen. Selvitä mikä on mmttiliittosi j onko työpikllsi luottmusmies. Ot selvää ln työehtosopimuksest. Muist, että määräikiselle työsopimukselle täytyy oll syy j määräikisuuden keston pitää oll tiedoss. Koeik ei ole, ellei siitä ole sovittu työsuhteen lkess. Jos koejst on sovittu, se pitää merkitä työsopimukseen ti työnntjn ntmn kirjlliseen selvitykseen. Työehtosopimukseen kirjttu vähimmäisplkk ei s litt, ylittää sen s. Ylitöistä kuuluu mks erillinen korvus. Ylitöihin ei ole pkko suostu. Pyhäpäivistä on oikeus sd pyhäkorvust. Lom nsitn vähintään vuosilomlin mukn, lomrh mksetn työehtosopimuksen mukn. Esiintyminen lkoholin ti huumeiden vikutuksen lisen työpikll voi joht työsuhteen purkuun ilmn irtisnomisik. Työntekijän velvollisuudet Työntekijän täytyy tehdä työnsä huolellisesti noudtt ohjeit, joit työnntj nt noudtt sovittuj työikoj käyttää hänelle määrättyjä suojvälineitä, kuten suojkypärää ti suojlsej huolehti omst j muiden työntekijöiden turvllisuudest j terveydestä mhdollisuuksien mukn. Työntekijä ei s hrjoitt kilpilev toimint itse ti toisen työnntjn plveluksess. Työntekijä ei myöskään s kerto ulkopuolisille työnntjns liike- ti mmttislisuuksi. 15

16 Apu j turv työelämässä Ammttiliitto Suurin os työntekijöistä Suomess kuuluu mmttiliittoon j omn lns työttömyyskssn. Ammttiliittoon kuuluu kolme neljästä työntekijästä, j mmttiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten piirissä ovt lähes kikki suomliset plknsjt. Luku on yksi milmn korkeimpi. Ammttiliitto on työntekijöiden järjestö, jok pyrkii puolustmn j prntmn työntekijöiden työehtoj. Ammttiliittojen tärkein tehtävä on neuvotell työehtosopimukset eri loille yhdessä työnntjien järjestöjen knss. Lisäksi mmttiliitot vlvovt, että työehtosopimuksi noudtetn. Riittilnteiss ne toimivt jäsentensä pun. Jäsen mks mmttiliitolle jäsenmksu. Työttömyyskss mks jäsenilleen nsioturv työttömyyden vrlt. Suomess on 34 plknsjien työttömyyskss j kksi yrittäjien työttömyyskss. Työttömyyskss mks jäsenilleen nsioiden määrään sidottu päivärh työttömyyden ikn. Tvllisesti mmttiliiton jäsen on myös työttömyyskssn jäsen, mutt on mhdollist oll jäsenenä vin mmttiliitoss ti vin työttömyyskssss. Jott työntekijä sisi nsiosidonnisen työttömyysturvn, hänen pitää kuulu työttömyyskssn. Kuk voi liittyä mmttiliiton jäseneksi? Ammttiliitot jkntuvt eri lojen mukn. Jonkin ln mmttiliiton jäseneksi voi liittyä työntekijä, jok työskentelee sillä lll. Päätoimiset opiskelijt voivt oll mmttiliitoss yleensä opiskelijjäseninä. Opiskelijjäsenen ei trvitse työskennellä lll. Opiskelijjäsen ei mks jäsenmksu opiskelujlt. Työssäolon jlt hänen tulee mks jäsenmksu, jos hän hlu sd oikeuden nsiosidonniseen päivärhn työttömyyskssn jäsenenä. Ammttiliittoon kuuluminen on työntekijän oikeus. Lin mukn mmttiosstot ti työpikkyhdistykset svt kokoontu vp-jll työnntjn tiloiss j käsitellä työelämään liittyviä sioit. Ammttiliittoon ei ole pkko kuulu, mutt siihen kuuluminen tuo työntekijälle monenlist turv j moni etuj. Ammttiliiton merkitys Ammttiliitto neuvottelee työehtosopimuksest, kosk liitto edust trpeeksi suurt joukko ln työntekijöitä. Jos työntekijät eivät liity omn lns mmttiliittoon, voi käydä niin, että mmttiliitto menettää oikeutens edust ln työntekijöitä. Tällöin se menettää oikeutens neuvotell sopimuksi. Ammttiliittojen vhvuus on siinä, että ne edustvt lj joukko työntekijöitä. Kun mmttiliittoon kuuluu tuhnsi ti jop kymmeniä tuhnsi työntekijöitä, sillä on pljon suurempi vikutusvlt kuin yhdellä työntekijällä silloin, kun neuvotelln työehdoist. Näin voidn tt se, että kikki työntekijät svt smt edut ts-rvoisesti. Jos jokinen työntekijä lkisi neuvotell työehdoistn itse, lopputulos ei olisi ts-rvoinen kikille. Työehtosopimukset ovt lkohtisi. Siksi sinun knntt liittyä siihen mmttiliittoon, jok on neuvotellut työsuhteesssi noudtettvn työehtosopimuksen. Tällöin voit vrmistu siitä, että liitto j juuri sinun etujsi. Ristiriittilnteiss vin sopimuksest neuvotellut mmttiliitto voi viedä riidn työtuomioistuimen käsittelyyn. Muuss tpuksess riit täytyy rtkist 16

17 käräjäoikeuden kutt, mikä on pitempi j vivlloisempi tp. Ammttiliitot ovt svuttneet useit prnnuksi työntekijöiden työehtoihin. Niitä ovt esimerkiksi 8 tunnin työpäivä, plkllinen vuosilom j monet vppäivät. Nämä sit eivät ole itsestään selviä, vn ne ovt vtineet mmttiliittojen kltisi toimijoit. Luottmusmies Työpikoill mmttiliitto j siihen kuuluvi työntekijöitä edust luottmusmies. Työntekijät ovt vlinneet luottmusmiehen keskuudestn. Luottmusmiehen plveluj voivt käyttää vin mmttiliiton jäsenet. Luottmusmiehen sem perustuu lkiin j sopimuksiin, jotk mmttiliitot j työnntjliitot ovt neuvotelleet keskenään. Luottmusmies toimii yhdyshenkilönä työnntjn j työntekijöiden välillä. Hän edust neuvotteluiss vin mmttiliittoon kuuluvi työntekijöitä. Yhteistoimintneuvotteluiss eli YT-neuvotteluiss luottmusmies voi kuitenkin edust myös koko henkilöstöä. Luottmusmies toimii yleensä omn toimens ohell. Suurill työpikoill voi oll kokopäiväinen luottmusmies. Häntä nimitetään pääluottmusmieheksi. Luottmusmiehen tehtävät Luottmusmiehen tärkein tehtävä on vlvo, että työpikll noudtetn työehtosopimuksi j työelämän lkej. Trvittess luottmusmies puuttuu ongelmtilnteisiin. Luottmusmies neuvottelee työnntjn knss henkilöstöä koskeviss sioiss. Hän edust työpikll mmttiliitto j tiedott jäsenistöä liiton jnkohtisist sioist. Luottmusmies huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdelln oikeudenmukisesti j ts-rvoisesti. Trvittess hän neuvoo j tukee jäseniä j utt työsuhteeseen liittyvien ongelmtilnteiden selvittämisessä. Luottmusmies trvitsee työnsä tueksi tieto j koulutust. Ammttiliitto tukee luottmusmiehen toimint ntmll monenlist koulutust. Luottmusmiehen merkitys Luottmusmies neuvoo mmttiliiton jäseniä työsuhteeseen liittyvissä sioiss, joten yksittäisen työntekijän ei trvitse itse selvittää työhön liittyvien lkien ti työehtosopimusten määräyksiä. Jos työntekijää joutuu ristiriitn työnntjn knss, hänen ei trvitse selviytyä siitä yksin, vn pun ovt luottmusmies j mmttiliitto. 10 HYVÄÄ SYYTÄ KUULUA LIITTOON! 1. Liitto vlvoo työikn j plkkn liittyviä etujsi. 2. Liiton luottmusmies utt sinu sopimn työehdoist, jotk sovitn pikllisesti työpikll. 3. St oikeusturvn j ilmist oikeuspu ristiriittilnteiss työnntjn knss. 4. Liitto neuvoo sinu työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. 5. Jos joudut lomutetuksi ti työttömäksi, st nsiosidonnisen työttömyysturvn. 6. Liitto trjo monipuolist koulutust, jonk vull voit kehittää om osmistsi. 7. St vkuutusturvn j muit rhnrvoisi jäsenetuj. 8. Tutustut muihin omn lsi mmttilisten knss. 9. Liiton jäsenlehdestä st jnkohtist j hyödyllistä tieto omst toimilstsi. 10. Pääset vikuttmn työelämän linsäädäntöön j sopimuksiin. 17

18 Miten luottmusmieheksi tulln? Luottmusmiehen vlitsevt liiton jäsenet työpikll, useimmiten vleill. Luottmusmies vlitn in määräjksi. Toimikuden pituus on yleensä kksi vuott. Ehdokkksi voi settu kuk thns henkilö, jok on kyseisen mmttiliiton jäsen j jok tuntee työpikn toiminttvt. Luottmusmies s mmttiliitolt koulutust tehtäviinsä. Luottmusvltuutettu Jos työpikll ei ole luottmusmiestä, työntekijät voivt vlit keskuudestn luottmusvltuutetun. Luottmusvltuutetun tehtävät ovt käytännössä smnkltisi kuin luottmusmiehen. Luottmusvltuutettu voi työntekijöiden päätöksellä edust työntekijöitä joisskin työsuhteit j työoloj koskeviss sioiss. Työehtosopimus, virkehtosopimus Työehtosopimus on yleensä mmttiliiton j työnntjliiton kesken neuvoteltu sopimus työnteon ehdoist. Työehtosopimus lditn eri toimiloille j eri työntekijäryhmille erikseen. Virkehtosopimus on kuntien j vltion työntekijöiden työehtosopimus. Virkehtosopimus vst työehtosopimust, joten tässä oppss kerrotut sit työehtosopimuksest koskevt myös virkehtosopimust. Työehtosopimuksess sovitn ln plkoist, plknkorotuksist, työjoist, lomist j monist muist työhön liittyvistä sioist. Lisäksi työehtosopimuksess on sovittu siitä, missä määrin työsuhdesioist voidn sopi työpikll. Työehtosopimuksess sovitut plkt j muut sit ovt in vähimmäisehtoj, joit ei s litt. Työsopimuksess j työpikoill voidn kuitenkin sopi niitä premmist eduist. Työehtosopimus tehdään määräjksi, yleensä 1 3 vuodeksi kerrlln. Sopimuskuden ikn vllitsee työruh. Se trkoitt sitä, että sinä ikn sopimukseen kohdistuvt lkot ovt kiellettyjä. Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimus voi oll yleissitov ti normlisitov. Yleissitov sopimus sitoo ln kikki työnntji riippumtt siitä, kuuluvtko ne työnntjliittoon. Yleissitovuudest päättää lutkunt, jok toimii työ- j elinkeinoministeriössä. Normlisitov työehtosopimus sitoo sopimuksen tehneiden mmttiliitojen jäseniä sekä niitä työnntji, jotk kuuluvt työnntjliittoon. Suurin os suomlisist työnntjist kuuluu työnntjliittoon, joten he noudttvt normlisitovi työehtosopimuksi. Yleissitovt työehtosopimukset löytyvät Vltion säädöstietopnkist, Pikllinen sopiminen Työehtosopimukset ntvt yhä enemmän mhdollisuuksi sopi työehdoist työpikoill. Myös työiklki trjo siihen ljt mhdollisuudet. Pikllisesti sovitn esimerkiksi työjoist, plkkusjärjestelmästä, toimenkuvist, koulutussioist j joskus plknkorotuksist. Pikllisiss sopimusneuvotteluiss yleensä luottmusmies neuvottelee työnntjn edustjn knss siitä, miten työehtosopimust sovelletn. Pikllinen sopiminen tulee tehdä työehtosopimuksen sllimiss rjoiss. 18

19 Työsuhteen päättyminen Irtisnominen Liss on määritelty, milloin työnntj voi irtisno työsopimuksen. Työnntj voi irtisno työsuhteen vin sillisest j pinvst syystä. Työntekijä ei trvitse perustett työsopimuksens irtisnomiseen. Työnntj ti työntekijä voi irtisno vin toistiseksi voimss olevn työsopimuksen. Määräikist työsopimust ei voi irtisno, ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksess. Määräikinen työsopimus päättyy ilmn irtisnomist määräjn päättyessä ti sovitun työn vlmistuess. Poikkeus on yli viisi vuott pidempi määräikinen sopimus. Sen voi irtisno viiden vuoden kuluttu sopimuksen tekemisestä smll tvll kuin toistiseksi voimss olevn työsopimuksen. Tvllisi irtisnomisen syitä ovt työnntjn tloudellisen tilnteen heikentyminen j tuotnnon väheneminen, minkä vuoksi työnntjll ei ole enää trjot työtä. Ennen irtisnomist työnntjn pitää kuitenkin yrittää järjestää työntekijälle muut työtä ti koulutust uusiin tehtäviin. Työnntj voi muutt yksipuolisesti työsuhteen os-ikiseksi yrityksen tlouteen j tuotntoon liittyvien syiden vuoksi. Tällöin pitää noudtt irtisnomisik. Jos yritys viht omistj, se ei ole peruste irtisnomiselle. Jos työnntj tekee konkurssin, sdn työsopimus irtisno molemmin puolin työsuhteen pituudest riippumtt. Smoin voidn toimi, jos työnntj kuolee. Työnntj voi irtisno vkituisen työsopimuksen myös työntekijästä johtuvst syystä. Syyn pitää oll sillinen j pinv. Tällinen syy voi oll työsopimuksen ti työhön liittyvien velvoitteiden rikkominen ti esimerkiksi se, että työntekijä vroituksist huolimtt myöhästelee olennisesti työstä. Työntekijää ei voi irtisno ennen kuin hän on snut vroituksen j hänelle on nnettu mhdollisuus korjt tpns. Rskn ti perhevpll olevn työntekijän irtisnominen Työnntj ei s irtisno työsopimust työntekijän rskuden vuoksi eikä sen vuoksi, että työntekijä on perhevpll. Työnntj voi irtisno äitiys-, isyys-, vnhempinti hoitovpll olevn työntekijän työsopimuksen vin, jos työnntjn toimint päättyy kokonn. Irtisnomisjt TYÖNANTAJAN pitää noudtt seurvi irtisnomisikoj: 14 päivää, jos työsuhde on jtkunut enintään vuoden yksi kuukusi, jos työsuhde on jtkunut 1 4 vuott kksi kuukutt, jos työsuhde on jtkunut 4 8 vuott neljä kuukutt, jos työsuhde on jtkunut 8 12 vuott kuusi kuukutt, jos työsuhde on jtkunut yli 12 vuott. TYÖNTEKIJÄN pitää noudtt seurvi irtisnomisikoj, ellei muut ole sovittu: 14 päivää, jos työsuhde on jtkunut enintään viisi vuott yksi kuukusi, jos työsuhde on jtkunut yli viisi vuott. Irtisnomiset edellyttävät YT-neuvotteluj Yli 20 hengen yrityksissä työnntj ei s päättää irtisnomisist ennen henkilöstön knss käytyjä yhteistoimintneuvotteluj (YT-neuvottelut). Neuvotteluss pyritään löytämään keinoj, joill irtisnomiset vältetään. Tällisi keinoj voivt oll esimerkiksi työntekijöiden koulutus ti uudelleen sijoitus. Neuvotteluiss henkilöstöä edust luottmusmies. 19

20 Tkisinottovelvollisuus Jos työnntj on irtisnonut työntekijän j trvitsee smn työhön työntekijää yhdeksän kuukuden sisällä irtisnomisest, työtä pitää trjot ensin irtisnotulle. Ehton on, että työntekijä on edelleen työtön työnhkij. Työsopimuksen purkminen Työsuhde voi päättyä välittömästi ilmn irtisnomisik silloin, kun työsopimus puretn. Työnntj voi purk työsopimuksen, jos työntekijä on vkvsti liminlyönyt ti rikkonut velvoitteitn. Tällinen rikkomus voi oll esimerkiksi muiden turvllisuuden vrntminen ti työnntjn omisuuden vrstminen. Vstvsti työntekijä voi purk työsopimuksen, jos työnntj rikkoo omi velvoitteitn. Työsopimus purkutuu myös silloin, jos työntekijä on poiss töistä vähintään viikon eikä ilmoit työnntjlle pätevää syytä poissololleen. Sm koskee tilnnett, joss työnntj on pois työpiklt viikon ilmoittmtt syytä poissololle. Plknmksu työnteon päättyessä Kun työsuhde päättyy, päättyy myös plknmksukusi. Loppuplkk pitää mks työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Työsopimuksess on esimerkiksi voitu sopi, että loppuplkk mksetn yrityksen normlin plknmksupäivänä. Työtodistus Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus pyytää j sd työnntjlt kirjllinen työtodistus. Työtodistukseen pitää oll merkittynä työsuhteen kesto j työtehtävien ltu. Jos työntekijä erikseen pyytää, työtodistuksess pitää minit työsuhteen päättymisen syy sekä rvio työntekijän työtidoist j käytöksestä. Jos työtodistus myöhemmin kto ti turmeltuu, työnntjn pitää nt tillle uusi todistus. Työtodistus knntt in pyytää. Se on tärkeä sikirj, kun het seurv työpikk. Trvitset työtodistust myös, jos joudut työttömäksi j het työttömyysetuutt. Turv työttömyyden vrlle Jos joudut työttömäksi, ilmoittudu heti työ- j elinkeinotoimistoon kokoiktyötä hkevksi työnhkijksi. Jos olet työttömyyskssn jäsen, kss mks sinulle tietyillä ehdoill nsioon sidottu työttömyysturv. Jos et ole työttömyyskssn jäsen, Kel mks sinulle työmrkkintuke ti peruspäivärh. Ehton työttömyysetuuden smiselle on, että olet työmrkkinoiden käytettävissä. Eli jos kieltäydyt ilmn pätevää syytä työ- j elinkeinotoimiston osoittmst työstä, seuruksen on määräik ilmn korvust. Määräik on yleensä 2 3 kuukutt. Sm määräik ilmn korvust on edessä, jos erot työstäsi. Jos työntekijällä on pitämättömiä lompäiviä, ne korvtn hänelle rhn. 20