Ill MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1949 LANTHUSHÄLLNING JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÄR 1949 U AGRICULTURE ET UELEVAGE DU RETAIL ANNEE 1949

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLAND S OFFICIELLA STATISTIK Ill MAATALO US 44 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1949 LANTHUSHÄLLNING 44 JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÄR 1949 U AGRICULTURE ET UELEVAGE DU RETAIL ANNEE 1949 HELSINKI 1951

2 Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino

3 Tekstiä: SISÄLLYS. Siv. I. Johdanto... 5 II. Maanviljelys...'... 7 Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys... 7 Sääsuhteet... 7 Syysviljat... 8 K evätviljat... 9 Peruna- ja juurikasvit Heinä ja laidun Maatalousmaan ala Pellon käyttö N iityn ala ja sen käyttö Hehtaarisadot ja sadon kokonaismäärä rehuyksikköinä Sadon arvo Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelma III. Kotieläimet Kotieläinten luku Nautayksikköluku Kotieläimet ja pinta-ala IV. Meijeriliike Meijerien luku Maidonlähettäjien suurin lukumäärä Meijerien vastaanottama maito- ja kermamäärä 18 Meijerituotantoon käytetty maito ja kerma.. 19 Meijerien tuotanto Meijerien käynnissäolopäivien luku V. Maataloustyö nt e k ijäin palkat Vuonna Vuosityöntekijäin palkat Muonapalkalla työskentelevien palkat Muonapalkalla olevien työntekijäin luontoisedut 26 Päiväläisten palkat Urakkatyöpalkat T aululiitteitä vuonna Taululiite N :o 1. Peltoala ja sato vuonna 1949, a) lääneittäin ja kihlakunnittain, b) maanviljelysseuroittain Taululiite N :o 2. Peltokasvien hehtaarisadot v. 1949, a) lääneittäin, b) maanviljelysseuroittain Taululiite N :o 3. Niityn pinta-ala ja sato, a) lääneittäin, b) maanviljelysseuroittain Taululiite N :o 4. Kotieläimet vuonna 1949, a) lääneittäin ja kihlakunnittain, b) maanviljelysseuroittain Taululiite N :o 5. Meijerien luku ja käynnissäoloaika, maidon lähettäjien luku ja meijereiden vastaanottama raakaaine sekä tuotanto vuonna Text: INNEHÄLL. Sid. I. Inledning... 5 II. J o r d b r u k... 7 Väderleksförhällandena och. växtlighetens utveckling... 7 Väderleksförhällandena...'... 7 Höstsäden... 8 Värsäden... 9 Potatis och rotfrukter Höet och betet Lantbruksj ordens areal Äkems användning Ängsarealen och dess användning Hektarskördarna och skördens totalbelopp en i foderenheter ens värde Konsumtionsberäkning av brödsäd och potatis 15 III. Husdjuren Antal husdjur Antal nötkreatursenheter Husdjuren och arealen IV. Mejerirörelsen Antal mejerier Maximiantal mjölkleverantörer...' Av mejerierna mottagen mjölk- och gräddmängd 18 Tili mejeriproduktionen använd mjölk och grädde 19 Mejeriernas produktion Antal dagar, da mejerierna värit i gang V. Lantbruksarbetarnas löner Är Ärsarbetamas löner Pä stat varande arbetares löner Naturaförmänerna i arbetarna tillkommande stat 26 Daglönares löner Betingsarbetares löner T abelttilagor är Tabellbilaga N :o 1. Äkerareal och skörd är 1949, a) länsvis och häradsvis b) inom lantbrukssällskapens omr&den.. 36 Tabellbilaga N :o 2. Äkerväxternas hebtarskördar är 1949, a) länsvis, b) inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N :o 3. Ängsarealen och skörden, a) länsvis, b) inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N :o 4. Husdjuren är 1949, a) länsvis och häradsvis, b) inom lantbrukssällskapen.. 46 Tabellbilaga N :o 5. Antal mejerier och tiden, da mejerierna värit i gäng, antal leverantörer och mängden av i mejerierna mottaget räämne samt Produktionen är

4 I. Johdanto. Vuoden 1949 m aataloustilaston peltoalan k ä y ttö ä ja satom ääriä koskeva osa peru stu u kansanhuolto - m inisteriön ja valtioneuvoston asettam an sadonarvioim istoim ikunnan toim esta h an k ittu u n ensitietoaineistoon. K otieläim iä koskeva tilasto on la ad ittu k ansanhuoltom inisteriön helm ikuun viim eisenä p äiv än ä v toim eenpanem an yleisen kotieläinlaskennan tu lo sten pohjalla. Tiedot peltoalan k äy tö stä k erä ttiin alueneuvojan toim esta n. s. tilastoviljelm iltä, joiden lu k u on n. 10 % viljelm ien luvusta. K untien kokonaispeltoalat on la sk ettu v tilasto sta lisääm ällä niihin v u o sittain su o rite tu t valtion varoilla p alk itu t uutisraivaukset. N iitty alat on k o rja ttu v su o ritetu n m aatalouslaskennan ja taksoituslautakuntien tie to ja sekä alueneuvojien käsityksiä ap u n a k ä y ttä e n. L eipäviljan, kau ran ja p erunan h eh taarisatojen selvittäm iseksi an n ettiin alueneuvoiien teh täv äk si valita toim intapiireistään, jo tk a k ä sittä v ä t yhden, kaksi ta i kolm e k u n ta a, piirin keskim ääräisiä kasvuolosu h te ita edustav ia tarkkailulohkoja, joiden h e h ta a risadot oli selv itettävä punnituksilla ta i m ittauksilla. Tällaisia lohkoja oli v alitta v a leipäviljalla kussakin alueneuvojapiirissä, riippuen kasvin viljelysalasta, enintään 5 ja lohkojen suuruuden tu li olla v äh in tään Perunalle v alittiin kaikissa kunnissa 4 tark - kailulohkoa. H einän hehtaarisatojen selvittäm iseksi alueneuvojat v alitsiv at alueeltaan v tilastoviljelm ää, joiden k aik ilta heinälohkoilta selvitettiin sadot. Sadon arvioinnin su o ritu sta valv o ivat t a r kastusm atkoja tekem ällä m aakunnalliset sadonarvioim islautakunnat sekä v altak u n n an sadonarvioim istoim ikunta, joihin kuului valtiovallan sekä tu o tta ja in ja k u lu ttajain edustajia. K unkin alueneuvojapiirin keskim ääräiset h e h ta a risadot tark k ailu n alaisista viljelyskasveista on laskettu aritm eettisin a keskiarvoina tarkk ailu lo hkojen sa doista. K okonaissadot on la sk ettu k u n n ittain k ertom alla kunkin k u n n an viljelysala asianom aisen alueneuvojapiirin keskihehtaarisadolla. V iljasadot on m u u n nettu ulkokuivaa, ilm an erity is tä p u h d istu sta k au p p aan kelpaavaa puin titu lo sta vastaaviksi. P erunasatoon on la sk ettu kuuluvaksi m yöskin pienet ja ru tto ise t perunat. M uiden viljelyskasvien h eh taa risato ja ei ole selvite tty tarkkailulohkoilta, v aan ovat alueneuvojat saaneet ilm o ittaa satoarvionsa alueellaan tekem iensä I. Inledning. Ar 1949 ärs lan tb ru k ssta tistik, som bendlar äkerarealens användning och skördem ängderna, grundar sig p ä d et prim ärm aterial, som inf örskaffats p ä uppdrag a v folkförsörjningsm inisteriet och den av sta tsräd e t tillsa tta skördeuppskattningskom m issionen. Den del av S tatistiken, som bendlar husdjuren ä r uta rb e tad p ä grund av resu ltaten fö r den av folkförsörjningsm inisteriet den sista februari är 1949 verkställd a allm änna husdjursräkningen. U ppgifterna om äkerarealens användning insam - lades p ä uppdrag av k retsin stru k tö rern a frän de s. k. statistiklägenheterna, vilkas a n ta l ä r om kring 10 % av lägenheternas an tal. K om m unernas to ta la äkerarealer äro beräknade enligt 1943 ärs S tatistik genom a tt därtill tillägga de ärligen m ed staten s m edel verkställda, prem ierade nyröjningarna. Ä ngsarealerna äro korrigerade sä, a tt m an an v ä n t som h jälp 1941 ärs lantbruksräkning, taxeringsnäm ndernas uppgifter sam t k retsin stru k tö rern as uppfattn in g ar. F ö r a tt utred a hektarskörderna för brödsäd, vre och potatis gav m an i uppdrag ä t k retsin stru k tö rern a a t t u tv älja i sina verksam hetsdistrikt, vilka omfa tta d e en, tv ä eller tre kom m uner, av de viktigaste odlingsväxterna kontrollskiften, representerande distrik te ts genom snittliga växtförhällanden och vilkas h ek tarsk ö rd ar skulle utredas genom vägningar eller m ätn in g ar. S ädana skiften skulle väljas för brödsäden i v arje k retsin stru k tö rsd istrik t, beroende pä växtens odlingsareal, högst 5 och skiftenas storlek borde v ara m inst 0.4. F ö r p otatisen utvaldes i alla kom m uner 4 kontrollskiften. F ö r a tt u tre d a höets hektarskördar valde kretsin stru k tö rern a frän sina om räden är statistik läg en h eter, frän vilkas alla höskiften skördarna utreddes. V erkställandet av skördeuppskattningen bevakades genom företagna inspektionsresor av landskapens skördeuppskattningsnäm nder, sam t rikets skördeuppskattningskom m ission, tili vilka hörde representanter för producenter och konsum enter. M edelhektarskördarna fö r de kontrollunderkastade odlingsväxterna i v arje k retsin stru k tö rsd istrik t h ar m an b erä k n at som aritm etisk a m edelvärden för kontrollskiftenas skördar. T otalskördarna äro b e räk n a d e, kom m unvis genom a t t m ultiplicera varje kom m uns odlingsareal m ed m edelhektarskörden för respektive k retsin stru k t ö rsd istrik t. S pannm älsskördarna äro reducerade, sä a t t de m otsvara u te to rk a t u ta n särskild rensning köpdugligt tröskningsresultat. Till potatisskörden h ar räk n ats äv en sm ä och a v rö ta ang ripn a knölar. H ek tarsk ö rd arn a för an d ra odlingsväxter äro ej u tred d a frä n kontrollskiftena, u ta n k re tsin stru k tö rern a h a f ä tt uppgiva sin skördeuppskattning pä

5 6 yleisten vaintojen perusteella. Tällä tavalla on s a a tu sekaviljan, lantun, turn ip sin, m uiden juurikasvien ja pellavan sekä n iitty h ein än sato tilasto n p o h ja n a olevat tiedot. Sokerijuurikkaan sato on esitetty Suom en R aakasokeritehdas OY:n lask u tu sten p eru s ta n a olevien tieto jen m ukaisena. Ö ljykasvien sato on e site tty eri liikkeiden tekem ien viljelyssopim usten p eru stana olevien tietojen m ukaisena. K otieläinten laskenta su o ritettiin helm ikuun v iim eisenä päivän ä kaikissa m aalaiskunnissa ja k a u p paloissa. K aikkien karjanom istajien oli kansanhuoltolautakunnille ilm o itettav a helm ikuun viim eisenä p ä i v än ä llinnassaan olevien eri kotieläinten luvut. Tieto porojen lu v u sta on sa a tu P aliskuntain Y hdistykseltä. P orojen laskenta on su o rite ttu kesäkuun viim eisenä päivänä. M eijeritilasto ja palkkatilasto on la ad ittu sam oja p eria atteita n o u d attaen kuin edellisinä vuosina. grund av sina allm anna observationer p a om radet. P& d e tta s a tt h ar m an fa tt de uppgifter, som bilda grund for skordestatistiken for blandsad, kalrot, t u r nips, an d ra ro tfru k te r och lin sam t angsho. Sockerbetornas skord h ar fram stallts enligt uppgifter grundade p a F inlands R asockerfabrik AB:s fakturering. O ljevaxternas skord ar fram stalld p a grund a v u p p gifter over olika firm ors odlingsoverenskom m elser. H usdjursrakningen utfordes den sista februari i alia landskom m uner och kopingar. Alla boskapsagare voro skyldiga a t t till folkforsorjningsnam nderna uppgiva a n ta le t a v i deras besittning varande olika h u sd ju r den sista februari. U ppgift om a n tale t renar h a r m an fa tt fran R enbeteslagsforeningen. R akningen a v ren arn a h ar verkstallts den sista juni. Mejeri- och lonestatistiken a r uppgjord enligt sam m a p rinciper som u n der foregaende ar.

6 II. M aanviljelys. Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys. S ääsuhteista ja niiden vaikutuksesta kasvillisuuden kehitykseen viljelyskautena esitettäköön m aatalousllitukselle saapuneiden satotoiveilm oitusten sekä Ilm atieteellisen keskuslaitoksen kuukausitiedonantojen perusteella seuraavaa: Sääsuhteet. Talvi oli poikkeuksellisen vähälum inen ja leuto. K eskiläm pö oli ta lv ik u u k a u sina 3 6 norm aalia korkeam pi paitsi m aaliskuussa, jolloin se oli likim ain norm aali. K u n lisäksi sad e m ääräkin oli vain noin */6 norm aalista, pysyi m aa p aljaan a etelä-suom essa ja P ohjanm aan ran n ik k o alueilla suurim m an osan ta lv ik audesta. Keski-Suom essa vaihteli lum ipeitteen paksuus 5 35 cm :n ja pohjois-suom essa cm :n välillä. Jonkin verran yhtenäisem pi lum ipeite m uodostui päivinä m aaliskuuta, pysyen se kuitenkin vain kuukauden loppupäiviin saakka. H uhtik u u n 8 p äiv än ä alkaneet sateet a ih eu ttiv at uudelleen lähes yhtenäisen lum i p eitteen. K uukauden puolivälistä alkaen se alkoi kuitenkin nopeasti ja yhtäjaksoisesti hävitä, niin e ttä h u h tik u u n lopulla oli lu n ta pääasiallisesti enää v ain pohjois-k arjalassa ja Lapissa. V aikka lum ipeite kuluneena talv en a oli ohut, ei m aan ro u taan tu m in en ollut erikoisen voim akasta. R outakerros oli yleisesti cm eli suunnilleen sam an v erran k u in edellisenä talvena. K evään tulo ta p a h tu i jonkin v erran m yöhem m in kuin vuonna K ev ät oli norm aalia noin 1 3 läm pim äm pi. Mm. touko ku u n keskiläm pötila oli 2 3 norm aalia k o r keam pi. K esäkuussa läm pötila sen sijaan oli n o r m aalia v astaava ja esiintyi kuun loppupuoliskolla jossain m äärin yölloja. H einäkuun alkupuolisko oli 1 3 norm aalia läm pim äm pi, m u tta kuukauden loppupuoliskolla jä i keskiläm pötila lähes 3 norm aalin alapuolelle. Tällöin esiintyi La 20 päivien välisenä aikana yleisesti koko v altak u n n an alueella yölloja, jo tk a m uo d ostuivat poikkeuksellisen tuhoisiksi v iljelyksille Pohjanm aalla, keski-suom en pohjoisosissa ja pohjois-savossa sekä Lapissa. P ahim pina llaöinä voitiin näillä alueilla m itä ia jopa 6 8 p ak k a sa stetta. M yöskin eteläm pänä, V arsinais-suom essa ja S a ta kunnassa, v ik u u tti lla perunaviljelyksiä ja paikoin alavilla m ailla ru ista ja ohraa. E lokuun alk up u oliskolla oli läm pötila norm aali, m u tta kuukauden loppupuolisko sen sijaan jälleen norm aalia k y l m em pi. Elokuun päivinä esiintyi uudelleen yölloja k a u tta m aan. A nkarim pina ne esiintyivät n y tk in jo m ainituille alueilla, joskin varsinainen lla-alue laajeni suhteellisen k auaksi etelään, k äsittä e n n y t m yös alueita etelä-p ohjanm aalta, pohjois- S atak u n n asta, pohjois-h äm eestä ja etelä-s avosta. II. Jordbruk. Väderleksförhällandena och växtlighetens utveckling. A ngäende väderleksförhällandena och deras inv erk an p ä växtlighetens utveckling un d er V egetationsperioden m ä m ed stö d av tili lantbruksstyrelsen ingàngna rapporter över skördeutsikterna sam t m eteorologiska centralanstaltens mänadsbulletiner anföras följande: Väderleksförhällandena. V intern v a r exceptionellt snöfattig och m ild. M edeltem peraturen v ar under vinterm änaderna 3 6 över det nórm ala utom i m ars m änad, dá den v ar n ästan norm al. D â dessutom även regnm ängden v ar blott 4/5 av det nórm ala, förblev jorden bar i syd-f inland och i Osterbottens kustom räden under stö rsta delen av vinterperioden. I m ellersta F inland varierade snötäckets tjocklek m ellan 5 35 cm ooh i norra F inland m ellan cm. E tt nägonlunda enhetligt snötäcke bildades m ellan den m ars, m en kvarstan n ad e likväl blott till de sista dagarna av m änaden. Snöfallen som begynte den 8 april förorsakade à nyo e tt nàgorlunda enhetligt snötäcke. B egynnande frän m edlet av m änaden började d et likväl sn ab b t och oav b ru tet a tt försvinna, sa a tt i slutet av april fanns det snö huvudsakligen blott endast i norra K arelen och L appland. E h u ru sn ö täck et under den förflutna vin tern v ar tu n t v ar ej tjälbildningen särskilt stark. Tjälen gick i allm änhet cm d ju p t eller ungefär sásom föregaende vin ter. Värens ankom st inträffade nágot señare än ä r V áren v ar om kring 1 3 varm are än norm alt. Bl. a. v ar m aj m änads m edeltem peratur 2 3 högre än norm alt. I ju n i v ar tem p eratu ren därem ot m otsvarande det nórm ala och under señare delen av m ánaden yppade sig i nágon m an nattfro ster. F ö rra delen av juli v ar 1-3 varm are än norm alt, m en und er señare delen av m änaden understeg m edeltem p era tu re n m ed ungefär 3 d et nórm ala. D â inträffade m ellan den allm änt inom hela rik et n a t t froster, vilka gestaltade sig exceptionollt ödesdigra för odlingarna i Ö sterbotten, i m ellersta F inlands nordliga dolar sam t i norra Savolaks och L appland. U nder de sváraste fro stn ättern a künde m an p ä dessa om räden u p p m äta ända tili 6 och 8 köldgrader. Även Sydligare i E gentliga F inland och i S atak u n ta skadade frosten potatisodlingarna och ställvis p ä läglänta m arker räg och korn. U nder fö rra delen av augusti v ar te m p eratu re n norm al, m en m ánadens señare del i stället à te r kallare än norm alt. D en augusti inträffade ányo n attfro ster över hela landet. S várast u p p träd d e de även nu p â de red an närnnda om ràdena, om även det egentliga frostom ràdet utbredde sig jäm förelsevis längt sö d eru t, o m fattan d e n u även om râden i sö d ra Ö sterbotten, norra S a ta k u n ta

7 8 Myös P ohjanm aan rannikkoalueet ja K ain u u k ärsiv ät tu n tu v ia vahinkoja. Syyskuun aik an a vallitsi sen sijaan 3 5 norm aalia läm pim äm pi kausi. K asv u kauden läm pösuhteet ovat olleet satotulosten k a n n alta poikkeuksellisen epäedulliset, ns. lla-alueella kerrassaan tu h o isat, k u ten viljelyskasveja koskevista selvityksistä voidaan to d e ta. E dellä jo m ain ittiin talv ik au d en vähäsateisuudesta. H uhtikuussa sen sijaan satoi runsaam m in. Etelä- Suomen alueella satoi tällöin noin 123 % ja pohjois - Suom en alueella 203 % norm aalista sadem äärästä. T oukokuu oli ta as poikkeuksellisen kuiva. S adem ä ä rä vaih teli m aan eri osissa y2 2/3 norm aalista. K esäkuussa sadem äärä oli su u rin p iirtein norm aali. H einäkuussa satoi sekä etelä-suom essa, e ttä pohjois- Suom essa v ain noin 60 % norm aalista. E lokuun a lk u puolisko oli suhteellisen runsassateinen, (n. 130 % norm aalista) m u tta kun kuukauden loppupuoliskolla sa to i norm aalia vähem m än, jä i koko elokuun sa d e m äärä norm aaliksi ta i hiem an sen alle. Syyskuun sa d em ä ärä oli vain 50 % norm aalista. K uun loppupuoliskolla satoi esim erkiksi V arsinais- ja etelä-s uom essa v ain noin 7 % norm aalista. Syyskaudella vallinneet p o u tasäät edistivät suuresti sadonkorjuutö itä ja saatiin k in ne p äätö kseen edullisissa olosuhteissa. Syysviljojen oraiden kehityksen k an n a lta ei p o utakausi sen sijaan ollut edullinen. O raat k e h itty i - vätk in aluksi epätasaisesti, m u tta p ara n iv a t m y ö hem m in syksyn kuluessa. K o rju u ja n o sto ty ö t s a a tiin päätökseen yleisesti lokakuun ensim m äisellä viikolla. E päedullisista sää- ja tällö in lähinnä lämpöolosu h teista jo h tu en m uodostuivat satotulokset heikom m iksi kuin edellisenä vuonna. V erraten laajoilla alueilla aih eu ttiv at h allat kevätviljojen, ru k iin ja perunan kohdalla suoranaista k ato a. Myös sadon la a tu kärsi lloista suuressa m ittak aav assa aina m a a n eteläisiä alueita m yö ten. E sim erkiksi kevätvehnäsato saatiin poikkeuksellisen heikkolaatuisena a in a etelärannikkoa m yöten. T äysin m oitteetonta, leivontakelpoista vehnää saatiin tu sk in m illään la a jem m alla alueella. V altiovallan to im esta ja ettiin k in huom attavia korvauksia ns. lla-alueen viljelijöille sattuneista vahingoista. Syysviljat. Syysviljojen kylvö- ja oraiden kehitysaik a oli syksyllä 1948 yleisesti suo tu isa, m istä jo h tu e n orastum inen ta p a h tu i tasaisesti. O raat kestivät poikkeuksellisen ta lv en v errate n hyvin., T alv eh tim inen ta p ah tu ik in yleensä ty y d y ttä v ä sti, joskin a la villa m ailla esiintyi jonkin verran jä äp o ltetta. Myös ruoste rvensi jossain m äärin syysviljojen o raita. S yysrukiin satotoiveet arvioitiin k esäkuun 15 p ä i v än ä koko m aassa k eskinkertaista parem m iksi (satoluku 5.7). H eilim öinti ta p a h tu i m aan etelä-osissa yleisesti kesäkuun päivien välisenä aikana. K un sateet aih eu ttiv at heilim öinnissä h äiriö itä ja osa laihoista lakoutui voim akkaasti, laskivat satotoiveet kesäkuun arviosta satolukuun 5.3. H einäkuun p u o livälin jälkeen sa ttu n e et llat aih e u ttiv a t vahinkoja erikoisesti edellä m ain itu lla lla-alueella, niin e ttä norra T avastland och södra Savolaks. Även Österbottens kustom r&den och K ain u u ledo kännbara skador. U nder Septem ber m&nad r&dde därem ot en period 3 5 varm are än norm alt. V äxtperiodens värm eförh& llanden va för skörderesultaten v arit exceptionellt oförm&nliga, s& a tt säga pa frostomr&det heit enkelt fördärvbringande, säsom m an av utredn ingarna över odlingsväxterna k an ko n statera. Tidigare om näm ndes redan vinterperiodens snöbrist. I april regnade det därem ot rikligare. I södra Finland regnade det om kring 123 % och i norra F in land 203 % av den nórm ala regnm ängden. Maj m anad v ar ater exceptionellt to rr. R egnm ängden varierade i landets olika dolar fr&n % 2/3 av det nórm ala. I juni v ar regnm ängden i stora drag norm al. I juli regnade d et s&väl i södra F inland som i norra F inland blott om kring 60 % av det nórm ala. F ö ria delen av augusti v ar jäm förelsevis regnrik (ungf. 130 % av det nórm ala) m en dá det under señare delen av m ánaden regnade m indre än norm alt, blev heia regnm ängden för m ánaden norm al eller n&got därunder. Septem ber m anads regnm ängd v ar b lo tt 50 % av det nórm ala. U nder den señare delen av m ánaden regnade det blott ung. 7 % av det nórm ala. D et under höstperioden r&dande uppehällsvädret befräm - jade storligen skördearbetena och m an fick dem slutförda under gynnsam m a förhällanden. F ö r utvecklingen av höstsädesbroddarna v ar ej uppehällsvädret förm änligt. B roddarna utvecklades i b ö rjan ojäm nt m en förbättrades señare under höstens lopp. Bärgningen av skörden och upptagningen av ro tfru k ter fick m an slutförda allm änt under första veckan av oktober. Till följd av ogynnsam m a väderleksförllanden närm ast av tem peraturförhällandena blevo skörderesu ltaten svagare än under foregáende ár. P á jä m förelsevis v id sträck ta om ráden förorsakade frosterna d irek t m issväxt för varsäden, rágen och potatisen. Även skördens k v alitet led av frosterna i stor Skala ända tili och m ed inom landets sydliga om ráden. Till exem pel v ad v árv e tet beträffar fick m an en sk ö rd av exceptionellt svag k v alite t tili och m ed v id sydkusten. E tt füllt oklanderligt v ete till bakning fick m an k n ap p t p á nágot v id strä ck ta re om ráde. P á uppdrag av statsm ak ten utdelades b ety d an d e ersättningar för s. k. frostskador, som förorsakats beb rukarena p á frostom rádet. Höstsiiden. Sáningstiden för höstsäden och broddarnas utvecklingstid v ar om hösten i allm änhet gynnsam, varpá berodde a tt broddbildningen skedde jä m n t. B roddarna uth ärd ad e den exceptionella vinte rn jäm förelsevis b ra. O vervintringen skedde överh u v u d tillfredsställande om även nágot isbränna visade sig. Ä ven blevo tili följd av rost hö stsäd esbroddarna nágot glesare. H östsädens skördeutsikter uppskattades den 15 juni i heia landet tili b ä ttre än m edelm áttigt (skördeta le t 5. 7 ). Blom ningen skedde i landets sydliga delar allm än t m ellan den ju n i. D& regnen fö r orsakade störingar i blom ningen och en del av säden lade sig stä rk t, sjönko sk ördeutsikterna frán juni m ánads uppskattning tili sk ö rd etalet 5.3. De efter m edlet av juli inträffade frosterna förorsakade skador i synnerhet p á det tidigare näm nda frostom rádet, sá

8 9 osa laihoista jo u d u ttiin n iittäm ään rehuksi. H alla- ja lakoutum isvahingoista jo h tu en arvioitiin ruissato elokuun puolivälissä keskinkertaiseksi (satoluku 5. o, syyskuussa 4. 9). E pävakaiset sääsu h teet h id a s tu t tiv a t leikkuu- ja k o rju u tö itä huom attavasti. L eikkuu p ä ä tty i m aan eteläisissä lääneissä päivinä elokuuta ja m uualla elokuun loppupuoliskolla. K o r ju u ty ö t saatiin päätökseen elokuussa vain m aan eteläisim m issä lääneissä. H äm een, A hvenanm aan, K y m en ja K uopion lääneissä p ä ä tty iv ä t k o rju u ty ö t sy y s k uu n ensim m äisellä viikolla ja V aasan läänissä sy y s kuun 10 päivänä. Maan eteläpuoliskolla (M ikkelin lääni m l.) arvioitiin sato k esk in k ertaista hiem an p a rem m aksi. M uualla on se arv o steltu keskinkertaista huonom m aksi ta i varsin usein heikoksi. Sama koskee sadon laatu a. K eskisatoluvuksi on lokakuussa sa atu 4. 9, alisem pien lukujen esiintyessä K uopion, V aasan, Oulun ja L apin läänien alueilla ( i). Syysvehnä ta lv eh ti ty y d y ttä v ä sti. toiveet a r vioitiin eri ilm oituskertoina yleisesti keskinkertaista parem m iksi. N iitto p ä ä tty i yleisesti päivinä elokuuta, paitsi H äm een läänissä ja Vaasan läänissä K orjuu p ä ä tty i välisenä aikana, paitsi H äm een läänissä 9 päiv än ä syyskuuta. on a r vioitu k eskinkertaista parem m aksi satoluvulla 6.0 (v ). Syysviljojen kylvö vuoden 1950 satoa v a rte n v o i tiin su o ritta a norm aalisti. R ukiin kylvö su o ritettiin yleisim m in ja syysvehnän kylvö välisenä aikana. Syys-lokakuussa vallinnut poutakausi h aittasi jossain m äärin oraiden kehitystä. Talveen siirry ttäessä oli oraiden kunto yleisesti k eskin k ertaista parem pi. Kevätviljat. K evätviljojen kylvö ta p a h tu i n o r m aalisena kylvöaikana ja m uutam aa p äiv ää m y ö hem m in kuin edellisenä vuonna. K ylvöä jän jälkeen vallinnut kuiva kausi hidasti oraiden k eh ity stä v a r sinkin etelä-suom essa, m istä johtuen orastum inen oli ep ätasaista. K esäkuun toisella viikolla ja sen jä l keenkin sa ttu n e et sateet p aransiv at kuitenkin tä ssä suhteessa tila n n e tta. K evätviljojen kehitys olisi ollutkin su otuisa, elleivät heinä- ja elokuussa s a ttu neet llat olisi tä tä k eh ity stä katkaisseet. Myös lakoutum inen h aittasi sadon norm aalia kehitystä. T untuvim pia olivat vahingot ohrasadon kohdalla, joskin kevätvehnä- ja kaurasadonkin kohdalla satotoiveet alenivat 2 3 yksikköä. K ev ätv iljo jen k o r ju u ty ö t voitiin te h d ä edullisten sääolosuhteiden v a l litessa, vaikkakin 4 5 p äiv ää m yöhem m in kuin edellisenä vuonna. K ev ätv eh n än k ylvö alkoi etelä- ja keski-suom essa ja su o rite ttiin loppuun N iitto alkoi yleisesti välisenä aikana ja p ä ä tty i syyskuun p äiv in ä m uualla paitsi H äm een, M ikkelin ja K uopion lääneissä. K orjuutyö p ä ä tty i T urun ja P orin läänissä ja m uualla välisenä aikana. K evätvehnän sato arvioitiin kesk in k e rta ista parem m aksi m aan eteläisissä lääneissä, keskinkertaiseksi H äm een läänissä ja k eskinkertaista huonom m aksi K uopion, Vaasan, Oulun ja L apin lääneissä. K oko m aan satoluvuksi saatiin lokakuussa 5.1. a tt en del av skörden m äste sl&s till foder. Tili följd av frost- och liggsädsskadorna uppskattades rägskörden i m edlet av augusti tili m edelm ättig (skördeta le t 5. 0, i Septem ber 4. 9). De ostadiga väderleksförh&llandena försenade skörde- och börgningsarbetena betydligt. en avslutades i landets sydliga Iän m ellan den augusti och annorstädes under senare delen av augusti. B ärgningsarbetena fick m an slutförda i augusti blott i landets sydligaste Iän. I T avastehus, A lands, K ym m ene och K uopio Iän slutfördes bärgningsarbetena under första veckan av Septem ber och i Vasa Iän den 10 Septem ber. I landets södra del (S:t Michels Iän m edr.) u ppskattades skörden tili nägot över m edelm ättan. A nnorstädes är den uppsk a tta d till under m edelm ättan eller m y c k et ofta tili svag. D etsam m a berör skördens kvalitet. Tili m edeltal för skörden r m an i oktober fä tt 4. 9, i det lägre ta i ( i) förekom m a p ä om räden i K uopio, Vasa, Ule&borgs och L applands Iän., H ö stv etet övervintrade tillfredställande. eutsikterna uppskattades i de olika rap p o rtern a ali-, m ä n t tili b ä ttre än m edelm ättigt. S lattern avslutades allm än t m ellan den augusti, utom i T av astehus Iän och i Vasa Iän Inkörningen och tröskningen avslutades m ellan den utom i Tavastehus Iän den 9 September. en är u p p sk a tta d tili över m edelm ättan m ed sk ö rd eta le t 6.0 (är ). Sädden av höstsäd för 1950 ars skörd kunde verkställas norm alt. R ägsädden vidtog allm änt den ochsädden av höstvete m ellan den D en under se p t. okt. rädande uppehällsperioden skadade nägot broddarnas utveckling. Vid övergängen tili v in te r voro broddarna allm änt över m edelm ättan. Värsäden. Sädden av värsäd försiggick under norm al säningstid och nägra dagar senare än under föregäende är. D en efter säningstiden ater rädande to rra perioden fördröjde broddarnas utveckling i synnerhet i södra F inland, till följd v arav broddbildningen v ar ojäm n. De under an d ra veckan i ju n i och även därefter inträffade regnen fö rb ä ttrad e likväl läget i d e tta avseende. V ärsädens utveckling skulle h a v a rit gynnsam, om ej de i juli och augusti in trä f fade frosterna de a v b ru tit denna utveckling. Även liggsäden inverkade m enligt p ä skördens norm ala u t veckling. K än n b arast voro skadorna v ad b eträffar kornskörden, om även utsik tern a för värvete- och vreskörden nedgingo m ed 2 3 enheter. V ärsädens bärgningsarbeten kunde utföras under rädande gynnsam m a väderleksförhällanden, om ocksä 4 5 dagar senare än u nder föregäende är. Sädden av v ärv ete begynte i södra- och m ellersta F inland m ellan den och slutfördes S lättern begynte allm änt under tid e n och avslutades den Septem ber annorstädes förutom i T avastehus, S :t Michels och K uopio Iän. B ärgningsarbetet fullbordades i Abo och B jörneborgs län den och annorstädes m ellan den V ärvetets skörd uppskattades tili b ä ttre än m edelm ättig i landets sydligaste län, tili m edelm ättig i T avastehus län och tili säm re än m edelm ättig i K uopio, Vasa, Uleäborgs och L applands län. Till skördetal för hela landet fick m an för oktober m ä- n ad

9 10 O hran kylvö alkoi m aan eteläpuoliskolla ja pohjois-suom essa ja p ä ä tty i L apin läänissä kylvö p ä ä tty i N iitto alo itettiin yleisesti elokuuta ja p ä ä tty i syyskuun ensim m äisellä viikolla m uualla p aitsi L ap in ja Oulun lä ä neissä, joissa se p ä ä tty i K o rju u ty ö on yleisim m in p ä ä tty n y t syyskuun toisella viikolla. O hrasato m uodostui keskinkertaiseksi (satoluku 4.6). K eskinkertaista huonom pia olivat sadot K uopion, Vaasan ja Oulun lääneissä sekä heikkoja L apin läänissä. K au ran kylvö ta p a h tu i sam anaikaisesti k e v ä t vehnän kylvön kanssa p ä ä tty e n yleensä sitä 2 4 p äiv ää m yöhem m in. E päedullisten sääsuhteiden jo h dosta ta p a h tu i k au ran tuleentum inen varsinkin m aan pohjoisosissa epätasaisesti, m ikä v a ik u tti sadon la a tu u n heikentävästi. N iitto alkoi T urun ja P orin lä ä nissä ja m uualla yleisesti välisenä aikana. N iitto p ä ä tty i kaikissa lääneissä! välisenä aikana. K o rju u ty ö voitiin alo ittaa syyskuun ensim m äisellä ja toisella viikolla ja p ä ä tty i lokakuun 4 12 päivien välisenä aikana. K au ran koko m aan sato on arvioitu keskinkertaiseksi satoluvulla 5.4. K uopion, Vaasan ja 'O u lu n lääneissä jä i sato k eskink ertaista huonom m aksi ta i heikoksi. L apin läänin k au ra sato arvioitiin lähes kadoksi (satoluku 2. 2). H erneen n iitto ta p a h tu i yleisesti ja korju u välisenä aikana. H erneen sato on arv io itu keskinkertaiseksi satoluvulla 5.3. Peruna ja juurikasvit. P erunan istu tu s alkoi m aan etelä- ja keskiosissa ja L apissa ja saatiin suoritetuksi loppuun yleisesti kesäkuun 1 8 päivien välisenä aikana m uualla paitsi Lapissa H einäkuussa sa ttu n e e t llat v au rio ittiv a t a n k a rim m in perunaviljelyksiä. V ahingot eivät rajo ittu n eet yksin varsinaiselle lla-alueelle, v aan v ik u u n tu iv at k asv u sto t lievästi m yös Varsinais-Suom essa ja etelä- H äm eessä. toiveet heik k en iv ät llojen v a ik u tu k se sta tällö in 0.7 satoluvulla. Elokuussa sa ttu n e et h allat tu rm eliv at perunakasvustoja uudelleen, niin e ttä 15 p äiv än ä syyskuuta arvioitiin perunasato keskinkertaista heikom m aksi (satoluku 4.4) eli 1.5 satolukua alisem m aksi kuin vuonna 1948 v a s ta a vana aikana. P erunan nosto voitiin su o ritta a ed u l listen sääsuhteiden vallitessa ja p ä ä tty ik in nosto yleisesti koko m aassa lokakuun 2 7 päivien välisenä aik an a eli lähes viikkoa aikaisem m in kuin edellisenä vuonna. L apin läänissä p ä ä tty i nosto jo P erunasato arvioitiin kesk in k ertaista heikom m aksi satoluvulla 4.2. H eikoim m at sadot saatiin L apin (2.3), V aasan (3.3), O ulun ja K uopion (3.6) lääneissä. Ju u rik asv ien kylvö ta p a h tu i noin viikkoa m yöhem m in kuin edellisenä vuonna. K y lv ö ty ö t aloitettiin U udenm aan läänissä 7.5. ja L apin läänissä ja p ä ä tty iv ä t vastaavasti ja K asvu ta p a h tu i sittem m in lähes norm aalisti. M yöskään tu h o e läim iä ei sanottavam m in esiin ty n y t ja m issä n iitä esiintyi, eivät vahingot olleet suuria. Juurikasvien nosto saatiin yleisesti suoritetuksi lokakuun puoleen väliin m ennessä. arvioitiin kaikkien juurik asv ien kohdalla keskinkertaiseksi satoluvulla 5.3. Heinä ja laidun. Jo h tu e n erik oislaatu isista ta lv i olosuhteista ja v arh aisk ev ään poikkeuksellisen p itk ä- K ornsädden begynte i landet«sydliga del o ch i norra F inland och slutfördes I L applands län avslutades säd den Sl&ttern b e g y n te allm änt augusti och upphörde den fö rsta veckan i Septem ber annorstädes u tom i L a p p lands och Uleäborgs län, i vilka den slutfördes B ärgningsarbetet h ar allm änt avslutats den an d ra veckan i Septem ber. K ornskörden gestaltade sig tili m edelm ättig (skördetalot 4.6). U nder medelm ä tta n voro sk ö rd arn a i K uopio, Vasa och Uleäborgs län sam t svaga i L applands län. H avresädden inträffade sam tidigt m ed värvetesadden och slutfördes i allm änhet 2 4 dagar senare. Till följd av ogynnsam väderlek m ognade vren i synnerhet i landets nordliga dolar ojäm nt, vilk et inverkade försvagande p ä skördens kvalitet. en begynte l Äbo- och B jörneborgs län och an n o r städes allm änt fran den en avslutades i alla län m ellan den tili den Bärgningsarbetena künde m an b örja m ed den fö rsta och an d ra veckan i Septem ber och avsluta dem 4 12 Oktober. H eia landets vreskörd är u p p sk a tta d tili m edelm ättig m ed sk ö rd etalet 5.4. I K uopio, Vasa och U leäborgs län blev sk ö rd en säm re än m edelm ättig eller svag. Lapplands läns vreskörd uppsk attad es tili närm are m issväxt (skördetalet 2. 2). Ä rtskörden försiggick allm änt och bärgningen den Ä rtskörden är u p p sk a tta d tili m edelm ättig m ed sk ö rd etalet Potatis och rotfrukter. P o tatissättn in g en vidtog i landets södra och centrala delar och i L ap p land och slutfördes allm änt m ellan den 1 8 juni annorstädes utom i L appland den Do i juli inträffade frosterna skadade p ä det sväraste p o tatis - odlingarna. Skadorna va begränsats ej endast tili d et egentliga frost-om rädet, u ta n skadades v äx t- beständen lindrigt även i Egentliga Finland och södra T avastland. S kördeutsikterna försvagades genom frosternas inverkan dä m ed skördetalot 0.7. De i augusti inträffade frosterna förstörde änyo potatisständen, sä a tt den 15 Septem ber u ppskattades potatisskörden tili svagare än m edelm ättig (skördetalet 4.4) eller 1.5 sk ö rd etal lägre än under m otsvarande tid är P otatisupptagningen künde m an u tfö ra under rädande gynnsam väderlek och upptagningen slutfördes även allm änt i heia, landet m ellan den 2 och 7 Oktober eller ungefär en vecka tid ig are än föregäende är. I Lapplands län avslutades upptagningen den P otatisskörden uppskattades tili under m odclm ättan m ed sk ö rd etalet 4.2. De svagaste sk ö r darna fick m an frän L applands (2.3), Vasa (3.3), U leäborgs och K uopio (3.6) län. Sädden av ro tfru k te r inträffade en vecka senare än föregäende är. Säningsarbetena vidtogo i N ylands län ochi Lapplands län och slutfördes respektive och D eras tillv ä x t skedde sedan n ästan norm alt. Även skadedjur yppades ej n äm n v ärt, och d är de visade sig, voro ej sk adorna sto ra. U p p ta g ningen av ro tfru k ter utfördes allm änt innan m edlet av Oktober. en uppskattades v ad alla ro tfru k te r vidkom m er tili m edelm ättig m ed sk ö rd etalet 5.3. Höet och betet. Till följd av speciella vinterförhällanden och förvärens exceptionellt längvariga n a tt-

10 11 aikaisista yöpakkasista, katosi apila suurim m alta osalta nurm ia, m istä johtu en n u rm et jä iv ä t rvoiksi. Tim otei to sin säilyi parem m in. A lv -rehun valm istukseen ei kesäkuun puoliväliin m ennessä vielä v o itu ry h ty ä. L aiduntam iskausi alkoi etelä-suom essa k esäkuun ensim m äisellä viikolla ja arvosteltiin niiden kunto keskim äärin koko m aassa hyväksi. H einän n iitto voitiin su o ritta a edullisten olosuhteiden v allitessa ja ry h d y ttiin siihen kesä heinäkuun vaihteessa. K orjuu aloitettiin heinäkuun 10 p äivän tienoilla ja p ä ä tty i h einäkuun viim eisellä ja elokuun ensim m äisellä ja toisella viikolla. Pohjois-Suom essa h id astiv at k o rju u tö itä elokuun puolella sateet, m istä sy y stä ne siellä p ä ä tty iv ä tk in noin viikkoa m yöhem m in kuin edellisenä vuonna. H einäsato arvioitiin koko m aassa hiem an keskinkertaista parem m aksi satoluvulla 5.5. A lisin satoluku on s a a tu L apin läänissä (4.4). Tim otein siem ensato on arvioitu keskinkertaiseksi (4.9) ja ap ilan siem ensato k esk in k erta ista huonom m aksi (3.9). Syyskuussa vallinnut kuivuus h aitta si jo n k in verran odelm an kasvua. L aitum ien kunto on sam asta sy y stä syyskautena arv o steltu keskinkertaiseksi koko m aassa. E ri viljelyskasveille la sk etu t sato lu v u t k asv u kauden eri ajankohtina ilm enevät seuraavasta asetelm asta. Ke osoittavat m illaisiksi satotoiveet ta i k o rja tu t sadot on keskim äärin arv o ste ltu m aatalo u s- llitukselle kesän aikana saapuneissa satoilm oitu ksissa J). froster försvann klövern till sto r del fran vallarna, v arfö r dessa blevo glesa. Tim otej bibehöll sig visserligen b ä ttre. F öre den 15 ju n i de m an ej ännu k u n n at b örja m ed beredning av A IV-foder. Betesperioden begynte i södra F inland under fö rsta veckan i juni och betesm arkerna uppskattades i heia landet i m edeltal till goda. H öslättern künde verkställas under gynnsam m a förllanden och m an begynte därm ed under juni juli skiftet. B ärgningen begynte om kring den 10 juli och slutfördes den sista veckan i juli och den fö rsta och an d ra veckan i augusti. I norra F inland fördröjdes bärgningsarbetena av regnen i augusti, varför de även slutfördes d är om kring 1 veckä senaro än föregäende är. H öskörden u p p sk a t tad es i heia landet nägot över m edelm ättan m ed skördetalet 5.5. D et lägsta sk ö rd etalet h ar m an fä tt i Lapplands län (4.4). F röskörden för tim otej är u p p sk a tta d tili m edelm ättig (4.9) oeh klöverns frösk ö rd tili säm re än m edelm ättig (3.9). Den i September rädande torkan var nägot tili förfäng för äterväxten. Betesmarkerna va av samma skäl under höstperioden uppskattats tili medelmättiga i heia landet. De beräknade skördetalen för olika odlingsväxter v id skilda tid e r av växtperioden fram gär av följande sam m anställning. Dessa ta l utvisa, vilket vitsord skördeutsikterna eller redan bärgad äring i m edeltal erhällit i de till lantbruksstyrelsen under som m aren inlupna skörderapporterna. x) Timoteinsiemen Timotejfrö Apilansiemen Klöverfrö Heinä Hö Rehujuurikas Foderrova Lanttu Kälrot Turnipsi Turnips Peruna Potatis Herne Ärter Kaura Havre Ohra Korn Ruis RAg Kevätvehnä VArvet e Syysvehnä Höstvete Kesäkuu J u n i p Heinäkuu J u l i...»»» Elokuu Augusti....» i>» Syyskuu September *»» 5. S Lokakuu Oktober..»»» »»..»» Maatalousmaan ala. P u u tarh an, pellon, n iity n ja raiv a tu n laitum en ala on ollut kokonaisuudessaan ja p ro sen ttein a koko m aa-alasta seuraava: Lantbruksj ordens areal. T rädgärdens, äkerns, ängens och den uppröjda betesm arkens areal h ar i sin helhet och i pro cen t a v hela jo rdarealen v ä rit följande: Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Tillsammans % koko maa-atasta i % av hela arealen P u u tarh a T rädgärd... Peltoa A k e r...:... N iitty ä N aturlig äng... R aiv a ttu a laidunta U ppröjd betesm ark O.o 8.0 l. i 0.2 x) toiveitten ilm oittam isessa on k ä y te tty num eroasteikkoa, jossa 8 tark o itta a erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parem paa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonom paa, 3 huonoa satoa, 2 m elkein katoa ja 1 katoa. rj Vid angivandet av skördeutsikterna h ar tilläm pats en sifferskala väri 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över m edelm ättig, 5 m edelm ättig, 4 under m edelm ättig och 3 dälig skörd sam t 2 n ä stan m issväxt och 1 m issväxt.

11 12 Pellon käyttö. P eltom aan k ä y ttö eri v iljelyskasveille ja kesannoksi v selviää lään eittäin, k ih la k u n n ittain ja m aanviljelysseuroittain liitetaulukoista 1. Seuraavassa esitetään koko m a ata koskeva y hdistelm ä (hehtaareina). Äkerns användning. Ä kerns användning för olika odlingsväxter och trä d a ä r 1949 fram gär länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapens om räden av tabellbilagom a 1. I d et följande anföres en hela la n d et om fattande sam m anställning (). Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Stader Yhteensä Inalles o- 1 o Syysvehnä H ö s tv e te K evätvehnä V ä r v e te R uis R ä g Ohra K o r n K au ra H a v r e...: Sekuli B lan d sä d H erne Ä rte r ? V iljat yhteensä Sum m a säd P eruna P o tatis Sokerijuurikas S o ck erb e ta L a n ttu K a ir o t T urnipsi - T u rn ip s M uut ju u rik asv it Ö vriga r o tf r u k te r O.r, P eru n a ja juurikasvit yht. Sum m a potatis och rotfrukter.../ V intarehu G rö n fo d e r l. i H einänsiem en G r ä s f rö P eltoheinä V a llh ö A lv -rehu A lv -fo d er P eltolaidun B e te sv a ll R ehukasvit yht. Sum m a foderväxter K ehruukasvit S p a n a d s v ä x te r Ö ljykasvit O ljeväxter n iistä därav: k u itu ö ljy p ellav a fib e ro lje lin öljypellava o lje lin m u u t öljykasvit övriga oljeväxter M uut kasv it Ö vriga v ä x t e r Täysikesanto H e lträ d a K oko peltoala H ela äkerarealen loo.o Niityn ala ja sen käyttö. N iityn alasta ei v k e rä tty erikseen tie to ja. K oko n iitty ala on la sk ettu v su o ritetu n m aatalouslaskennan m ukaan, kuiten k in o tta en huom ioon k ä y tettäv issä olevia ta r- kistu stieto ja. H einäksi k o rja ttu n iitty ala on la sk ettu edellyttäen suhde kokonaisniittyalaan lä än e ittä in ja m aanviljelysseuroittani sam aksi kuin vv keskim äärin. N iityn kokonaisala ja siitä heinäksi k o rja ttu osa esite tää n lään e ittä in ja m aanviljelysseuroittani liite taulukossa 3. K oko m aan k o h d alta tilasto lu v u t ovat seu raav at. Angens areal och dess anvandning. Om ángsarealerna insam lades ej á r 1949 skilt for sig nagra uppgifter. H ela angsarealen á r beráknad p a g rand av den ar 1941 v erkstallda lantbruksrakningen, m ed iakttagan d e a v tillbudsstáende kontrolluppgifter. Den del av angsarealen varifrán ho bárgats h a r beraknats under f o rutsáttning, a tt forhállandet till totalarealen lánsvis och inom lantbrukssállskapens om ráden v arit detsam m a som áren i m edeltal. Angens to ta la re al och den del dárav varifr&n ho b árg ats fram stállas lánsvis och inom lan tb ru k ssállskapens om ráden i tabellbilagan 3. Vad hela landet b etrá ffar aro de sta tistisk a ta len fóljande: Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Tillsammans N iityn koko ala H ela ä n g s a re a le n S iitä k o rja ttu heinäksi D ärav bärgad tili hö % koko alasta i % av to ta la re a le n

12 13 Hehtaarisadot ja sadon kokonaismäärä. E ri viljelyskasvien sad o t v h eh taarilta sekä kokonaisuudessa an esitetään lä än e ittä in, m aanviljelysseuroittani sekä kokonaissatojen osalta m yöskin k ihlakunnittain liitetaulukoissa 1 ja 2. A llaolevasta yhdistelm ästä näh d ään v asta a v a t koko m a ata koskevat luvut. Hektarskördarna ooh skördens totalbelopp. De olika odlingsväxternas sk ö rd ar ä r 1949 p er h e k ta r och i sin helhet anföras länsvis, inom lantbrukssällskapens om räden ooh v ad beträffar to talsk ö rd arn a även häradsvis i tabellbilagorna 1 och 2. Av nedanstäende sam m anställning fram gär m otsvarande ta i fö r hela lan det. Hehtaarisadot per hektar Maalaiskunn. ja kaupungit Landskomm. och städer Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat Landskommuner dt Kokonaissadot Totalskördar Maalaiskunn, ja kaupungit Landskommuner och städer dt Syysvehnä H ö s tv e te K evätvehnä - r- V ärvete R uis R äg Ohra K o r n K au ra H a v r e Sekuli B landsäd H erne - Ä r te r P eruna P o tatis S okerijuurikas S o ck e rb e ta L a n ttu K a ir o t Turnipsi T u rn ip s M uut juurikasvit Ö vriga r o tfru k te r V iniareb n (tuorepaino) G rönfoder (färsk v ik t P eltoheinä V a llh ö Tim oteinsiem en T im o tejfrö Apilansiem en K lö v e rfrö A lv -rehu A lv -foder lie h ru u k as v it, varsisato S panadsväxter, fiber 1) Ö ljykasvit O lje v ä x te r N iittyheinä Ä n g s h ö rehuyksikköinä. J o tta saataisiin käsitys sadon kokonaism äärästä, on ravinnoksi ja reh uk si kelvolliste n sato tu o tteid en m äärä seuraavassa e site tty rehuyksiköiksi m u u n n ettu n a. P eltolaitum esta ja heinänurm ien odelm ista s a a tu sato on ku iten kin, arvioim ista v a rte n v älttä m ättö m ie n ensitietojen p u u t tuessa, jä te tty laskelm an ulkopuolelle. M uuntam inen on su o rite ttu edellyttäen, e ttä eri sa to tu o tte ita on yhteen rehuyksikköön sisälty n y t seuraavia m ääriä (kiloina): vehnä, ruis, ohra ja herne l.o, sekavilja l. i, k a u ra 1.2, peruna 5.0, sokerijuurikas 4.5, tu rn ip si 12.5, m u u t ju u rik asv it 9.0, peltoheinä 2.5, v ih antareh u 10. o, n iitty h ein ä 3.0, sokerijuurikkaan n a a tit 12.0, m uiden juurikasvien n a a tit 15. o, syysviljojen ja kev ätv ehnän oljet 5.0, k au ra n, ohran ja sekaviljan oljet 4.0 sekä herneen ja virnan oljet 3.5. Juurikasvien n aattisad o t on la sk e ttu kertom alla juurisadot sokerijuurikkaalla kertoim ella l.o, tu rn ip silla 0.15 sekä m uilla juurikasveilla v astaav asti kertoim ella 0. s 5. L askettaessa olkisatoja on k ä y te tty seuraavia, olki- ja jyväsadon su h d e tta osoittavia kertoim ia: ruis 2. 0, syysvehnä 1.8, k ev ätv eh n ä 1.5, k a u ra 1.4, ohra, herne ja sekavilja 1.3. N äillä perusteilla la sk e ttu reh uy k sik kö m äärä on v ollut seuraava: en i foderenheter. F ö r a t t m an skall fä en uppfattn in g av skördens totalbelopp fram ställes m ängden a v de tili föda ooh foder dugliga skördeprodukte rn a i d et följande om räknad i foderenheter. Den skörd m an erhàllit frân àterv âx te n p à betesvallar och v allar h a r m an likväl u teläm n at, em edan nödiga prim äruppgifter fö r beräknandet av dessa skördar saknas. O m räkningen h ar verkställts i d et m an an tag it a t t en foderenhet a v de olika skördeprodukte rn a innehällit följande m ängder (i ): vete, räg, k o rn och ä rte r 1. o, blandsäd 1. l vre 1.2, potatis 5.0, sockerbeta 4.6, tu rn ip s 12.5, an d ra ro tfru k ter 9.0, vallhö 2.5, grönfoder 1 0.o, ängshö 3.0, sockerb etans b last 12. o, an d ra ro tfru k ters blast 15.0 höstsädens och värsädens lm 5.0, vrens, kornets och blandsädens lm 4. o sam t ärtern as och vickerns lm R otfrukternas blastskördar h a beräknats genom a tt m ultiplicera ro tfru k tssk ö rd am a fö r sockerb etan m ed m ultiplikatorn l.o, fö r tu rn ip s m ed 0.15 sa m t fö r an d ra ro tfru k te r analogt m ed Vid beräknandet- a v lm skördarna h a r m an an v änt följande m ultiplikatorer, vilka ädagalägga förhälland et m ellan lm skörden och skörden av käm a: räg 2. 0, höstv ete 1.8, v ärv ete 1.5, vre 1.4, korn, ärte r och blandsäd 1.3. D en p ä dessa grunder beräknade foderenhetsm ängden h a r är 1949 v ä rit följande. 2) Arvio. Uppskattning:

13 14 V ehnä V ete... Ruis R ä g... O hra K o r n... K au ra H a v r e... Sekuli B landsäd... H erne Ä r te r..... Maalaiskunnat Landskommuner 1000 Le Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer Viljat yhteensä Summa säd P eru n a P otatis... Sokerijuurikas S o c k e rb e ta... L a n ttu K a ir o t... T urnipsi T u rn ip s... M uut juurik asv it Övriga r o tf r u k te r Juurikasvit yhteensä Summa rotfrukter V intarehu G rönfoder A lv -rehu A lv -fo d e r... Peltoheinä V a llh ö... Syysviljan oljet H alm av höstsäd K evätviljan»»» v & rs ä d Palkokasvien»»» b a ljv ä x te r Yhteensä vintarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och lm Sokerijuurikkaan n a a tit B last av so c k e rb e ta..... Turnipsin n a a tit B last av tu rn ip s... M uiden juurikasvien n a a tit B last av övriga r o tfru k te r Yhteensä n aatit Sum m a blast pellosta Avkastningen av äkern Sadon arvo. Sadon ra-arvoa m äärättäessä on sa to tu o tteid e n hintoina k ä y te tty, m ikäli m ahdollista, m aanviljelijöille m yyntipaikalla m a k settu ja hintoja eli ns. luovutushintoja. M arkkinattom ien rehujen h in n at on arv io itu n iitä vastaavien m arkkinakelpoiste n sato tu o tteid en hintojen perusteella, ottam alla huom ioon niiden suhteellinen ruokinta-arvo. Vehnän, rukiin, ohran, k au ran, perim än, la n tu n, peltoheinän sekä heinänsiem enen h in n a t on sa a tu Pellervo-Seuran m ark kinatutkim uslaitoksen tilasto sta, ja ne ovat syyskuussa alkaneen satovuoden m yyntim äärien m u k aan p u n n ittu ja keskihintoja. M uut h in n at ovat joko virallisesti v a h v iste ttu ja ta k u u h in to ja (pellava ja pellavansiem en) ta i y lläm ain ittu ja arviohintoja. K ä y te ty t keskihinnat ja niiden perusteella lask etu t sadon a rv o t selv iäv ät allaolevasta yhdistelm ästä: ens värde. Vid bestäm m ande av skördens penningvärde h ar sâsom pris för skördeprodukterna sä v itt m öjligt an v än ts â t jo rd b ru k arn a p ä försäljningsorten betalade pris eller s. k. överlätelsepris. P risen för de foderslag, vilka sakna m arknad, b eräk n ats m ed st öd av prisen fö r m otsvarande m arknadsdugliga skördeprodukter m ed beaktande av deras relativa utfordringsvärde. P risen fö r vete, rag, korn, h av re, p o tatis, tu rn ip s, vallhö sam t höfrö h a r m an f ä tt frä n den S tatistik, som utgivits av Pellervo- Sällskapets m arknadsforskningsanstalt och de äro vägda m edeltal enligt försäljningsbestäm m elserna för d et i Septem ber ingângna skördeäret. O vriga pris äro antingen officiellt stadfästa garantipris (lin eller linfrö) eller ovannäm nda värderingspris. De använda m edelprisen och p ä grund av dem beräknade skördev ärd en fram gâ a v nedan stäend e sam m anställning. Hinta :lta Pris per Sade in kokouaisarvo ens totalv Maaiaiskui anat Maalaiskunnat ja Landskomn luner Landskommuner mk % mk ärde kaupungit och städer % Vehnä V ete... 19: R uis R ä g... 19: O hra K o r n... 14: K au ra H a v r e... 13: Sekuli B la n d s ä d... 16: H erne Ä rter... 24: Yhteensä vilja Summa säd