MAATALOUS. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA HELSINKI,

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 99. HELSINKI, 9 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 . M aan viljelys. Sääsuhteet. Lumi- ja saderikasta huhtikuuta v. 99 seurasi miltei sateeton toukokuu, jonka kuluessa v e tty n y t maa kuivi nopeasti ja siinä määrin, että se myöhemmille kylvöille oli paikoin miltei liiaksi kuivaa. Myöhemmin muuttui kuitenkin sää kosteuden puolesta varsin suotuisaksi. Jo toukokuun loppupäivinä alkoi paikotellen tulla sateita, tosin suurimmalta osaltaan ukkosluontoisia ja alaltaan rajoitettuja, m utta kesäkuun alkupuoliskolla ne tuon tuostakin uudistuivat ja esiin tyivät suurimmassa osassa m aata, niin että sadem äärä kesäkuun kahtena ensimäisenä viikkona oli maamme oloihin nähden ta vattom an runsas. Sateen niukkuutta kärsivät vain eräät Viipurin ja Mikkelin läänien kunnat. Heinä- ja elokuulla ja tk u iva t suotuisat sadesuhteet: heinäkuun puoliväliin mennessä vain noin 0 prosenttia maan kunnista oli saanut liian vähän sadetta; närnät kunnat m uodostivat etupäässä kaksi isompaa yh tenäistä aluetta, nim ittäin itäisessä Satakunnassa Vilj akka lasta ja Hämeenkyröstä Punkalaitumelle asti etelässä sekä Tornion- ja Kemijoen jokilaaksot pohjoisessa. M utta heinäkuun loppupuolella ja vielä enemmän elokuulla aina kuukauden loppuun asti tuli sateita runsaammalta, paikoin liian paljon ja rankasti, joten siitä oli viljan leikkuulle ja korjuulle, jopa paikoin kasvavallekin viljalle, jonkun verran haittaa. Sateen määrä oli elokuulla keskim. noin 0 prosenttia suurempi kuin normaalimäärä. Sateen liikam äärä oli Vaasan tienoilla suurin. Syyskuun alussa m uuttui ilma poutaiseksi ja pysyi sellaisena noin kaksi viikkoa, helpottaen viljankorjuuta. Syyskuun puolivälissä prosenttia maan kunnista oli ilm oittan u t sadetta saadun liiaksi. Lämpösuhteet olivat nekin kesällä 9 9 enim mäkseen suotuisat kasvullisuudelle. Kesäkuun aikana lämpötila oli yleensä norm aalia korkeam pi ja ilma sateiden lomassa aurinkoista. Heinäkuulla keskilämpö niinikään oli normaalia korkeampi, eteläosissa maata astetta sekä itäja pohjoisosissa paikoin :kin astetta yli normaalin. Elokuulla keskilämpötila tosin oli alle normaalin, m utta ei kasvullisuuden edistymiselle haitaksi, sillä poikkeus normaalista oli vain ä I V astetta. Elokuulla sattuivat kesän ensimäiset huom attavam m at yöhallat, kuukauden 5-8 p:nä sekä sen loppupuolella, ne liikkuivat verrattain laajoilla alueilla, m utta olivat lieviä. Syyskuun alkupuolisko oli lämmin, vaikka k yllä senkin kuluessa sattui hallaöitä, varsinkin kuukauden 5 p:n vastaisina öinä. Hallan jälkiä havaittiin etupäässä vain perunassa. Kasvullisuuden edistymisestä kesän aikana m ainittakoon se u ra a v a a: S y y sv ilja. Ruislaiho oli paikoin epätasaista ja huonoa edellisen syksyn pitkällisten sateiden ja heikon uutissiemenen vuoksi, paikoin oli oras harvennut

3 4 _ myöskin kevään kuluessa osin kylmän johdosta, m utta varsinkin toukokuulla kestäneen poudan vaikutuksesta. Ylipäänsä oli uutissiemenestä noussut laiho huonompaa kuin vanhan siemenen kylvöstä kasvanut. Ruis alkoi tähkiä jo kesäkuun ensimäisinä päivinä miltei kaikkialla ja kuukauden 7:nnen päivän tienoissa se tähki yleisesti esim. Oulun läänin eteläosassa. Kukkiminen alkoi Etelä-Suomessa yleisesti kesäkuun 0 p:n seuduilla ja pohjoisessa kuukausien vaihteessa; kukinnan keskeyttivät kuitenkin jotenkin rajut sateet melkein kautta koko maan, ja ukkossateet myöskin aih euttivat siellä täällä huom attavia v a hinkoja rukiille, joka useissa paikoin lakoutui. Tähkäin muodostuminen ei senvuoksi kaikin paikoin ollut tasaista eivätkä tähkät kehittyneet toivomusten mukaisesti. Lisäksi elokuun sateet suuressa osassa valtaku n taa häiritsivät leik kuu- ja korjuutöitä. Nämät asianhaarat yleensä jossakin määrin alensivat keskikesällä hyväksi odotettua lopullista satotulosta. Tautia syysviljoissa ei ollut, paikoin vain nokea vehnässä. Rukiin niitto alkoi suurimmassa osassa v a lta kuntaa tavallista aikaisemmin eli heinäkuun loppuviikolla ja päättyi elokuun toisella viikolla; Pohjanm aalla ja Ahvenanm aalla alkoi niitto useimmilla p aikkakunnilla elokuun alkuviikolla, päättyen kuukauden puolivälissä. Sato rukiista tuli koko valtakunnassa keskinkertaista parempi; suhteellisesti paras se oli Oulun läänissä sekä suhteellisesti huonoin Mikkelin läänissä ja Ahvenanmaalla sekä, Vaasan läänissä, joissa valtakunnan osissa se tu li keskinkertainen. Vehnästä saatiin niinikään keskinkertaista parempi sato ja oli se varsin kin TurunPorin ja Hämeen lääneissä tyydyttä vä. Rukiinkylvö toim itettiin elokuun 0 p:n vaiheilta alkaen, pohjoisemmissa osissa valtakuntaa ryhdyttiin kylvöön jo kuukauden alussa. K ylvö suoritettiin loppuun suurimmalta osalta kuukauden päättyessä; sateiden johdosta kylvö paikoin keskeytyi ja tehtiin sitä osaksi vielä syyskuun alkuviikolla. Yleensä ruis orastui hyvin. K evätviljat. K evä tk ylvö n aikana säät olivat yleensä suotuisat, m utta monin paikoin oli maa liian kuivaa. Toukokuulla vallinnut pouta m yöskin hidastu tti oraan nousua ja harvensi orasta. Kesäkuun sateiden vaikutuksesta oras kuitenkin huom attavasti parani. Ohran k ylvö toim itettiin pääasiallisesti toukokuun jälkipuoliskolla; m uutamissa kunnissa, etenkin Itä-Suomessa, jatkettiin kylvöä vielä kesäkuun ensimäisellä viikolla. Ahvenanmaalla kylvö suoritettiin jo toukokuun kahtena ensimäisenä viikkona. Paikotellen oli kylvöön k äytetty siemen huono, jonka tähden oraskaan ei kaikkialla noussut tyyd yttävästi. Paikka paikoin ilmestyi k evätviljaan tauteja, etenkin TurunPorin läänissä. K evätviljalle olivat sateet eduksi, lukuunottam atta erinäisiä paikkakuntia, joissa sadetta tuli liiemmälti. Ohran niittoon ryhdyttiin yleisesti elokuun toisella viikolla, useissa Viipurin ja Kuopion läänien kunnissa jo ensimäisellä viikolla sekä muutamilla Oulun läänin paikkakunnilla jo heinäkuun loppupäivinä. Niittoa häiritsi tai keskeytti monella paikkakunnalla sateinen ilma, ja päättyi niitto suurimmalta osaltaan elokuun viimeisellä viikolla, osittain jo kolmannella; paikoittain niitettiin sitä vielä syyskuun ensimäisellä viikolla. Ohran sato oli koko maassa keskinkertaista parempi; suhteellisesti paras se oli Oulun läänissä, ja sitä lähinnä Uudenmaan ja Hämeen lääneissä; kaikissa näissä lääneissä läheni sato hyvää. Suhteellisesti alin sato oli Kuopion läänillä, jossa se tu li keskinkertainen.

4 5 K au ran k ylvö toim itettiin toukokuun toisella ja kolmannella viikolla, p äättyen useissa seuduissa vasta toukokuun loppuviikolla; Ahvenanmaan läänissä oli kaurankylvö yleisesti loppuunsuoritettu jo toukokuun toisella viikolla. R u n saan kevättulvan tähden kaurankylvö suomailla monessa paikoin myöhästyi. K u ten ohraa vaivasi kauraakin kuivuus toukokuulla ja sen itäm istä haittasi paikoin heikko siemen, jonka vuoksi oras useilla paikkakunnilla oli harvanlainen. Juurim atoa esiintyi monella paikkakunnalla ja kaurassa havaittiin ennenaikaista kellastumista etenkin muutamissa Hämeen läänin kunnissa ja paikoin myöskin Uudenmaan läänissä. K auran niitto alkoi elokuun toisella viikolla, harvem min sen ensimäisellä ta i kolm annella. Niitto p ä ättyi syyskuun puolivälissä, paikoin kuukauden ensimäisellä viikolla, paikoin jo elokuun päättyessä. K aurasta saatiin keskinkertaista parempi sato; paras oli tulos Uudenmaan läänissä, jossa sato, samoin kuin sitä lähinnä seuraavassa Hämeen läänissä, oli h yvä. Suhteellisesti heikoin oli sato Kuopion läänissä. Sekaviljasta saatiin myöskin keskinkertaista parempi sato, suhteellisesti yh tä h yv ä kuin kaurasta. V errattain paras sato tu li Uudenmaan läänissä. Myöskin palkokasveista oli sato keskinkertaista parempi. P e ru n a ja ju u rik a sv it. Perunain pano alkoi parhaasta päästä toukokuun kolmannella viikolla kestäen seura a van kuun alkupuolelle. Huolimatta verrattain m yöhäisestä k ylvöstä k eh ittyi peruna sateiden ja lämmön vaikutu k sesta hyvin. Mutta jo aikaiseen alkoi ruoste ja rutto vaivata kasvia ja jo elokuun puolivälissä oh rutto monin paikoin tartuttanut mukuloitakin, ja levisi myöhemmin ym päri miltei koko maan. Parhaiten säästyi Oulun lääni taudilta, ja v e r rattain harvinaisena tai yleensä lievempimuotoisena esiintyi rutto Uudenmaan, Turun Porin ja Ahvenanmaan lääneissä. Muissa lääneissä sitävastoin oli tauti aivan yleinen ja vaikeanlaatuinen. Perunannosto alkoi yleisesti syyskuun to i sella viikolla, m uutam illa paikkakunnilla perunanpahenemisen pelosta jo kuukauden ensimäisellä. Sato tuli kuitenkin keskinkertaista parempi, ollen paras Oulun ja Uudenmaan lääneissä. Juurikasvien kylvö toim itettiin jokseenkin samaan aikaan kuin perunanistutus. Turnipsia ja lanttuja sekä muitakin juurikasveja vahingoittivat madot ja hyönteiset aikalailla, m utta kasvoivat kuitenkin sateiden johdosta voim akk aasti ja saatiin niistä keskinkertaista parempi sato. H einä. K evätkylm yys ja kuivuus haittasi nurmia ja n iittyjä, jotka kuitenkin virkistyivät kesäkuun sateiden vaikutuksesta. Jo alusta kesää esiintyi n iittym ato useissa Vaasan ja muutamissa Turun Porin läänin kunnissa. Heinänteko alkoi yleensä heinäkuun toisella viikolla, eteläisissä osissa valtakuntaa osittain jo ensimäisellä. Heinäntekoa suosi koko valtakunnassa ylimalkaan kaunis sää, jonka vain tilapäiset ukkossateet siellä täällä k esk eyttivät. Heinänkorjuu suoritettiin loppuun Etelä-Suomessa heinäkuun ajalla, Vaasan ja Oulun lääneissä pääasiallisesti elokuun toisella viikolla; korjuuajan lopulla tiheään s a t tuneet sateet häiritsivät töitä. Huolimatta tästä sekä siitä, että useissa kunnissa eri osissa valtakuntaa tähkäkärpänen teki vahinkoa timoteille ja niittym ato varsinkin vanhemmille nurmille, tuli heinäsato koko maassa kuitenkin keskinkertaista parempi.

5 6 Minkälaiseksi eri viljelyskasvien sato muodostui, käy selville seuraavista numeroista, jotka ilm oittavat sadon suhteellisen arvon x) ja jotka on laskettu M aataloushallitukselle kasvuaikana saapuneiden tiedonantojen perusteella. Vehnä. Ruis. Ohra. Palko-! kasvit. P e runa K aura. Sekavilja. Juurikasvit. K ylvöheinä. Luonn. heinä. Kesäkuu H einäkuu Elokuu...» > Syyskuu.» » » S Kylvö. Seuraavassa esityksessä 99 vuoden kylvöstä ja sadosta on vertauksen vuoksi otettu huomioon myöskin vuosi 98 sekä viisivuotisjakso K vlvö m äärät ) olivat koko valtakunnassa v. 99: Vehnän... 5,046 hehtolitraa Rukiin... 48,677» Ohran... 6,46» K auran...,57,740» S e k a v ilja n... 7,57» Yhteensä korsiviljaa,405,6 hehtolitraa Perunoiden...,48,86» Vuonna 98 sekä keskimäärin vuosittain viisivuotiskautena 9 95 olivat kvlvöm äärät. hl: 98 Keskimäärin 995 Vehnän ,67 7,964 Rukiin , ,50 O h ran ,7 57,9 Kauran......,59,466,477,848 Sekaviljan ,85 65,6 Yhteensä korsiviljaa,49,666,4,65 Perunoiden...,457,70,4,479 ) Sadon suhteellisen arvon selville saamiseksi käytetään sadontoiveiden (tai sadon) ilmoittamisessa eri viljalajeille seuraavaa num eroasteikkoa: 8 = erittäin hyvä, 7 = hyvä 6 = keskinkertaista parempi, 5 = keskinkertainen, 4 = keskinkertaista huonompi, = huono, = lähes kato, = kato. ) Vehnän ja rukiinkylvöistä on huomattava, että ne kohdistuvat niinhyvin edelliseen kalenterivuoteen (syyskylvö) kuin tilintekovuoteen (kevätkylvö).

6 7 Kylvöm äärien vaihteluista vuosina 96, 97, 98 ja 99 antavat yleiskatsauksen seuraavat luvut, jotka osoittavat kylvöm ääriä mainittuina neljänä vuotena, kun vv:n 9 5 keskikylvöm äärä on m erk itty 00:ksi Vehnä Ruis Ohra... loi.o K a u r a Sekavilja , 4. Perunat Eri läänien mukaan jakaantui 99 vuoden k ylvö seuraavalla tavalla: Vehnä, Ruis, Ohra, Kaura, Sekavilja, Perunat, hl. hl. hl. hl. hl. hl. Uudenmaan lääni..,50 4,,07 04,60 6,794 4,9 A hvenanm aan lääni. 75, ,74 80,66 Turun ja Porin» 8,04 88,48 47,040 5,998 4,66,490 Hämeen lä ä n i...,46 54,58 6,0 0,480,55 8,054 Viipurin»...,0 8,66 7,9 5,99,5 40,0 Mikkelin» ,478 7, 7,05, 5,577 Kuopion» ,96 58,87 5,00,48,07 Vaasan» ,909 86,6 6,5,598 5,88 Oulun»..., 85,878 9,767,08 5,99 K oko valtakun ta 5,046 48,677 6,46,57,740 7,57,48,86 Prosenttina koko maan kylvöm ääristä olivat edellä luetellut m äärät eri lääneissä seuraavat: Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekav. Peruna. Uudenmaan lääni Ahvenanmaan lääni Turun ja Porin lääni Hämeen lä ä n i Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» (0. 0) Mitä ensiksi tulee vehnänviljelykseen, on täm ä rajo itettu miltei yksinomaan Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneihin, joista Turun ja Porin lääni on ensi sijalla, siinä kun vehnäkylvön määrä on yli puolet koko maan vehnänkylvöstä. Viimeksi m ainittu lääni oli rukiinkylvöön nähden toisella sijalla, 8. % :lla, ensi sijalla oli Vaasan lääni, 8.5:Hä. Lähinnä edellä m ainittuja läänejä on rukiin viljelyksen laajuuteen nähden Viipurin lääni, jota edustaa suhdeluku 7.0. Pienin on rukiin viljelys, A hvenanm aata

7 8 lukuunottam atta, tietenkin Oulun läänissä, jonka osalle tulee aivan vähäpätöinen osa maan rukiinkylvöstä. Sen sijaan on ohran viljelys viimeksi mainitussa läänissä sekä Vaasan läänissä ensi sijalla ja lähes puolet koko maan ohran - kylvöstä tuli v. 99 näiden läänien osalle. Niitä seuraa Kuopion lääni, 6. %:lla. Mainitun kolmen pohjoisimman läänin osalle tulee yhteensä noin / koko maan ohranviljelyksestä. K auranviljelyksen laajuuteen nähden ovat ensi sijalla Turun ja Porin sekä Viipurin läänit, joille suhdeluvut tekevät v:lta 99. ja 6.6 %. Näitä seuraavat Vaasan, Uudenmaan ja Hämeen läänit suhdeluvuilla 4.9,.5 ja.4 %. Tämänkin viljalajin viljelykseen nähden on Oulun lääni, A hvenanm aata lukuunottam atta, viimeisellä sijalla (.6 %). Sekaviljaa viljellään enimmin Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääneissä (4.7 ja 6.8 %), joita seuraavat Hämeen, Kuopion ja Oulun läänit (.8,.5 ja.o %). Perunain viljelyksestä tulee lähes /5 Vaasan läänin osalle eli 7. o %, Viipurin läänille 6. %, Kuopion läänille 5.7 % sekä Turun ja Porin läänille 4. %. Vähin osa perunain viljelyksestä, ellemme ota huomioon Ahvenanm aata, tulee Oulun läänin osalle, vain 7.8 %. Jyväsato. Eri viljalajien satom äärät olivat vuonna 9 9 koko v a lta kunnassa seuraavat: Vehnän hehtolitraa R u k iin...,050,44» Ohran...,648,6» Kauran... 7,48,7» Sekaviljan... 00,8» Yhteensä korsiviljaa,09,854 hehtolitraa Herneiden ja papujen... 0,7 hehtolitraa Tattarin...,057» Perunain... 7,0,6» Nauriiden ja muiden juurikasvien,989,799» Vuonna 98 sekä viisivuotisjaksona 9 95 keskimäärin vuosittain olivat satom äärät:... Keskim äärin vuodessa Vehnän... 76,760 hl 6,90 hl Rukiin...,047,609»,708,60» Ohran...,66,975»,709,797» K auran... 6,775,87» 7,46,0» Sekaviljan... 9,70»,867» Yhteensä korsiviljaa,608,946 hl,48,575 hl Herneiden ja papujen... 90,85 hl 99,87 hl T attarin...,507»,495» Perunain... 6,888,577» 6,686,4» Nauriiden ja muiden juurikasvien...,90,5»,49,5»

8 9 Vehnän sato vuonna 99 oli siis suurempi kuin vuonna 98, sekä niinikään tuntuvasti suurempi kuin viisivuotisjaksolla 9 95; kuten edellä kävi ilmi, oli kuitenkin kylvö koko lailla suurempi v. 99 kuin mainittuna ajanjaksona ja myös jonkun verran suurempi kuin v. 98. Rukiin sato oli vuonna 99 melkein sama kuin sato vuonna 98, m utta huom attavasti pienempi keskimäärää viisivuotisjaksolla Ohransato v:lta 99 oli hieman suurempi kuin v. 98, vaikka tosin pienempi kuin ajanjaksona 9 95 keskimäärin. Kauransato oli vuonna 99 tuntuvasti suurempi kuin vuonna 98, m utta pienempi keskisatoa vuosilta Sekaviljan sato oli myöskin suurempi kuin v:lta 98, mutta tuntuvasti pienempi kuin sato vuosilta Vuoden 98 sato oli pienempi kuin vuosikymmeniin. Koko korsiviljan sato oli v:lta 99 noin 40,900 hl suurempi kuin vuodelta 98, m utta oli huom attavasti pienempi kuin keskisato m ainitulta viisivuotiskaudelta. Herneiden ja papujen sato oli vuonna 99 suurempi kuin edellisenä vuonna, sekä hieman suurempi kuin vv keskimäärin. T attarin sato on melko lailla vaihdellut ja se oli v. 99 suurempi kuin vuonna 98 sekä keskimäärin vuosina 9 5. Vuosi 99 oli perunasatoon nähden ty y d y ttä vä, se kun oli parempi kuin vuosina 9 95 keskimäärin sekä parempi kuin v. 98. Satomäärien vaihtelut vuosina 96, 97, 98 ja 99 käyvät selville seuraavista luvuista, jotka osoittavat m ainittujen neljän vuoden satomääriä, kun vuosien 9 5 keskimääräinen sato m erkitään 00:a Vehnä R u is Ohra K a u r a S e k a v ilja H e rn e e t T a tta r i Perunat o 05. Nauriit y. m. juurikasvit Jos verrataan aikaisemmin esitettyjä satom ääriä maan väkilukuun vasta a v ilta ajoilta, saadaan seuraavat eri viljalajien keskim ääräluvut yh tä henkilöä kohti. Jokaista keskiväkiluvun henkeä kohti tu li hl: Keskim äärin vuodessa 995. Vehnää Ruista O h ra a K auraa Sekaviljaa Herneitä ja papuja T a tta ria M aatalous v. 99,

9 Keskimäärin vuodessa 995. Perunoita N auriita ja m uita ju u rikasveja Vuoden 99 sato jakaantui eri lääneille seuraavalla tavalla: Lääni. Vehnää, hl. Ruista, hl. Ohraa, hl. Kauraa hl. Sekaviljaa, hl. Herneitä ja papuja, hl. Tattaria, hl. Perunoita, hl. Nauriita ja muita juurikasveja, hl. U udenm aan Ahvenanmaan C Turun ja Porin ll Hämeen V iipurin M ikkelin Kuopion Vaasan O ulun Koko valtakunta Jokaista keski väkiluvun henkeä kohti tu li hl: L ä ä n i. Vehnää. Ruista. Ohraa. Kauraa. Sekaviljaa. Herneitä ja papuja. Tattaria. Perunoita. Nauriita ja i muita juurikasveja. Uudenmaan (O.oo) Ahvenanmaan Turun ja P o rin O.os (O.oo) Hämeen Viipurin (O.oo) M ikkelin... (O.oo) O.o i K u o p io n... (O.oo) (O.oo) V aasan... (O.oo) (o.o o ) Oulun... (O.oo) (O.oo) Koko valtakunta (O.oo). 0.60

10 Prosenttina koko maan sadosta olivat eri viljalajien satom äärät eri lääneissä: Lääni. Vehnää. Ruista. Ohraa. Kauraa. Sekaviljaa. Herneitä ja papuja. Tattaria. Perunoita. Nauriita ja muita juurikasveja. U udenm aan Ahvenanm aan Turun ja Porin... 5.» Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan o O ulun... (0.0) Jo tta saataisiin helpompi yleiskatsaus vuodentuloon vuodelta 99 ja sitä lähinnä edelliseltä ajalta, ovat, samoin kuin edellisissä vuosikertomuksissa on teh ty, eri viljalajien satom äärät alempana kaikki m uunnettu rukiiksi. M uuntamisessa on kuitenkin ta tta ri vähempiarvoisena jä te tty kokonaan huomioon ottam atta. Muuntamisen pohjana on k ä y te tty lääneille virallisesti vah vistettu ja verohintam ääriä eri vuosilta. Milloin jossakin läänissä jollekulle v ilja lajille ei ole verohintaa vah vistettu, on silloin k ä y te tty muille lääneille vah vistettu ja hintoja. Palko- ja juurikasveihin nähden on kaikissa lääneissä 0 hl ruista pantu arvoltaan vastaam aan: 9 hl herneitä ja 5 hl perunoita sekä 5 hl muita juurikasveja. Sekaviljaa muunnettaessa on pantu 0 hl rukiita = 5 hl sekaviljaa. Laskujen tulokset esitetään seuraavassa taulussa, joka käsittää tietoja vuosilta 9 9 ja 9 8 sekä viisivuotisjaksolta Sato muunnettu ruishehtolitroiksi Keskim äärin vuodessa 995. V i l j a l a j i. Absoluuttisesti. /o 0/ 0 Absoluuttisesti. Absoluuttisesti. /o V ehnä Ruis Ohra K aura Sekavilja H erneet ja pavut P eru n a t Muut juurikasvit Koko valtakunta O

11 Eri lääneissä olivat puheenalaiset m äärät v:lta 99 seuraavat: L ä ä n i. Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja. Herneet ja pavut. Perunat. Nauriit ja muut juurikasvit. Yhteensä. Uudenmaan Ahvenanmaan Turun ja Porin H äm een V iipurin Mikkelin K uopion Vaasan O ulun K oko valtakunta , Läänittäin taas oli kokonaissato, m uunnettuna ruishehtolitroiksi, seuraava : i Lääni Keskimäär. vuodessa 995 U udenm aan ! A hvenanm aan j Turun ja Porin H ämeen V iipurin Mikkelin Kuopion Vaasan O ulun Koko valtakunta Koko satotulo, ruishehtolitroiksi muunnettuna, oli vuodelta 99 vähän pienempi kuin lähinnä edelliseltä vuodelta ja pienempi kuin viisivuotisjaksolta Se oli 0.9 % 98 vuoden satotulosta pienempi sekä.7 % pienempi kuin tulos jaksolta Prosentittain olivat edelläm ainitut satom äärät, laskettuina ruishehtolitroiksi, eri lääneissä maan koko satotulosta seuraavat:

12 99 98 Keskimäärin vuodessa 995 Uudenmaan lääni Ahvenanmaan lääni ) Turun ja Porin» /. Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Verrattuna väestöön saatiin yhtä keskiväkiluvun henkeä kohti seuraavat m äärät ruis hehtolitroja: Keskimäärin vuodessa Uudenmaan lääni Ahvenanmaan lääni ) Turun ja Porin» ) 4.9 Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» K oko valtaku n ta Henkilölukuun verrattuna oli siis sadon tulos ruishehtolitroissa koko maassa v. 99 sama kuin v. 98, m utta huonompi kuin keskimäärä vuosilta Jos satomääriä verrataan ruisarvoltaan läänien m aalais-v& estöön, tulevat suhdeluvut toisenlaiset kuin äsken m ainitut, kuten seuraavista luvuista k äy ilmi: Keskim. vuodesssa Uudenmaan lääni... 6.o Ahvenanmaan lääni ) Turun ja Porin» ( 5.8 Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun»... Koko valtakunta. 4,o

13 Maalais väestöön verrattuna on siis sato yleisesti ollut suhteellisesti suurin Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääneissä. Ylem pänä olevista luvuista muuten näkyy, että läänien keskinäinen suhde on vaihdellut eri vuosina. Pienin on suhteellinen satom äärä ollut Oulun läänissä koko puheena olevana aikana. Jyväluku. K uten edellä esitetystä on käynyt ilmi, oli 99 vuoden sato sekä korsiviljaan että perunoihin nähden verrattain ty y d y ttä vä. Tämä ilmenee m yöskin tärkeim pien viljalajien jyväln vu ista. Jy v ä lu v u t olivat kertom usvuonna sekä vuonna 98 ja keskimäärin vuosilta 9 95 seuraavat : Keskimäärin vuodessa Vehnä Ruis O h ra Kaura ' Sekavilja Perunat Viljakasvien jyvälu vu t olivat vuodelta 99 huom attavasti suuremmat kuin vuodelta 98, m utta pienemmät kuin keskimäärät Poikkeuksen teki vain sekaviljan jy välu k u verrattun a vuosiin 9 5. Jyvä lu k u oli eri lääneissä vuonna 99: Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekav. Perunat. Uudenmaan lääni Ahvenanmaan lääni Turun ja Porin» Hämeen lä ä n i Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko valtakunta Kulutus. Jauham attom at korsi- ja herne vilj avarat olivat v. 99 sekä kolmena lähinnä edellisenä vuotena ja viisivuotiskautena 9 95 seuraavat: 995. vuotuinen keskim. Vehnä R u is O h ra K aura S e k a v ilja Herneet ja pavut T a tta r i Korsi- ja herneviljan varat, milj. kg o o Yhteensä,59.7,

14 5 - Jos varat jaetaan tasan kutakin maan asukasta kohti, saadaan kg:ssa seuraavat m äärät viljaa asukasta kohti: 995. vuotuinen keskin) Vehnä R u is O h ra K aura S e k a v ilja Herneet ja p avu t Tattari.' O.o 0. Yhteensä K ulutus asukasta kohti v. 99, joka oli melkoista suurempi kuin vu o sina 97 ja 98, oli siis 7/0 vuotuisesta kulutuksesta v v Missä suhteessa eri viljalajit ja hernevilja sisältyivät kullekin asukkaalle tu levaan viljam äärään, ilmenee alla olevista prosenttiluvuista: Vehnä... R u is... Ohra... Kaura... S e k a v ilja... Herneet ja pavut.. T a tta ri vuotuinen keskim O.o O.o Yhteensä loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o Kulutukseen nähden lähenee vuosi 99 normaalisia aikoja sikäli, että vehnän osuus kulutuksesta oli suhteellisesti melkein sama kuin normaalioloissa, m utta eroaa näistä siinä, että ohran ja kauran osuus oli tavattom an suuri ja rukiin osuus päinvastoin pieni. Edellä esitetyn lisäksi annetaan seuraavassa yksityiskohtaisempi selvitys eri viljalajien ynnä juurikasvien maahan tuonnista ja maasta viennistä y. m. täm än yhteydessä olevista seikoista. K auran vienti oli keskimäärin vuotta kohti viisivuotiskaudella milj. kg, m utta vuonna 98 ei viety kauraa ensinkään ja v. 99 vain m itätön määrä. K auran maahan tuonti taas nousi seuraaviin määriin: vuosina 9 95 vuotta kohti.0 milj. kg, m utta vuonna 98 vain 0.8 milj. kg ja v. 99 kokonaista 8.6 milj. kg. Tuonti teki prosenttina kauran koko kulutusm äärästä: vuosina 9 95 keskimäärin 7. %. v. 98 vain 0. % ja vuonna %. Y htä henkeä kohti tuli koko kulutusmäärästä: keskimäärin vuosina kg, vuonna kg ja vuonna kg. Väestön ruistarpeen tä y ttä ä säännöllisesti enemmän kuin puoleksi ulkomainen vilja. Vuosi 9 9 tekee tässä suhteessa poikkeuksen, sillä ulkomainen

15 6 vilja teki silloin vain noin 40 % koko rukiinkulutuksesta. Rukiin tuontim äärät olivat: vuosina 9 95 keskim äärin 6.9 m ilj. kg, vuonna 98 ainoastaan 8. m ilj. kg, m utta vuonna m ilj. kg. V ienti on aina ollut v ä häinen: vuosina 9 95 keskimäärin 0.9 milj. kg, vuonna 98 O.00 milj. kg ja vuonna 99 O.00 milj. kg. Ulkomaisen viljan osa koko kulutuksessa oli vuosina %, vuonna 98 vain, %, m utta v. 99 jo 8.9 %. R ukiinkäytön suuruutta maassa osoittavat seuraavat luvut, jotka ilmaisevat kulutuksen p aljoutta yh tä henkilöä kohti: kulutus oli vuosina kg keskimäärin, vuonna kg ja vuonna kg. Vehnän kulutus on, oltuaan vähim m illään sotavuosina, vu otta 96 kuitenkin lukuunottam atta, jälleen alkanut lisääntyä. Vehnän tuonti oli v v milj. kg, v. 98 vain.4 milj. kg, m utta v. 99 jo 05. milj. kg. Vehnän kulutuksesta on, kuten tunnettu, omassa maassa kasvatettu vilja normaalioloissa varsin vähäisenä osana; v. 98, jolloin vehnäntuonti oli minimaalinen, oli kotimaisen vehnän kulutus kuitenkin yli 9/0 koko vehnänkulutuksesta. Kotim ainen vehnä oli vv keskimäärin.7 %, v %, m utta v. 99 taas ainoastaan 6. % kulutuksesta. Y htä henkeä kohti tuli koko kulutuksesta vv kg, v. 98 vain.9 kg ja v kg. Ohran maahantuonti on yleensä vähentynyt vuosien kuluessa, mutta sodanjälkeisinä vuosina se on tuntuvasti kasvanut; oltuaan vuosina 9 95 keskimäärin vain 8.9 milj. kg ja vuonna 98 vain.5 milj. kg, nousi se vuonna milj. kilogrammaan. Tuonti oli prosenttina kulutuksesta: vuosina keskimäärin 0. %, vuonna 98 vain.5 %, mutta vuonna 99 kokonaista 8. %. Vienti on aina ollut m itättöm än vähäinen. Y htä henkeä kohti tuli ohrankulutuksesta vuosittain vuosina kg, v kg ja v kg. Niinkuin aikaisemmissa vuosikertomuksissa on huomautettu, on perunain viljelys laajentunut ja samalla niiden käyttö lisääntynyt. Perunain maasta vienti on nim ittäin ollut vähäpätöinen. Samoin ei myöskään tuonti ole ollut kovin suuri, jota osoittavat seuraavat tuontim äärät: vuosina 9-95 keskimäärin. m ilj. kg ja vuonna m ilj. kg. V. 9 9 se kuitenkin oli t a vattom an suuri, nim..7 milj. kg. Tuonti on ollut edustettuna kulutuksessa seuraavilla pienillä suhdeluvuilla: vuosina % ja vuonna 98.9 %, m utta vuonna %. Y htä henkeä kohti tuli kulutusta varten vuosina 9 95 keskimäärin 9.5 kg, vuonna 98 6.o ja v kg. Perunain saanti oli siis vuotena 9 9 suurempi kuin tavallisesti. Mitä edellä on esitetty viljankulutuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä k äy ilmi seuraavasta taulusta, jossa on otettu huomioon eri viljalajien sekä perunain ja muiden juurikasvien sato-, tuonti- ja vientim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon k äytetty paljous viisivuotisjaksolla 9 95 sekä vuosina 98 ja 99, kaikki nämä m äärät kilogrammoisssa ilm oitettuina.

16 7 V iljan ja ju u rik asvien kulutus Suom essa vuosina 999, kg '). Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura S ekavilja. Herneet ja pavut Tattari M aissi Peruna ja muut ju u rik a sv it8; Peruna. N auriit y. m. 99. S a t o... 7,07,0 9,6,48 98,895,70 57,46,050 6,008,80 7,599,55 89,54 49,88,70 09,48,945 T u o n ti... 05,0,75 7,709,76 9,90,80 8,566,87 5,84,90. 85,450 7,0,96,669,9,9 Kylvö...,58,54 4,680,744,794,760 75,887,000,65,00,59,905,589 0,77,80? V iinanvalm istus... 48,,045,88 44,794 4,79 9,70 _ V ie n ti _ 54,85 Yht. ku lu tu sta varten,69,6 0,6,6 05,957,9 99,67,75 4,4,98,904,5 4,95 7,0,5 4,9,74 09,57,87?'? Kulutus henkeä kohti keskiväkiluvusta V 98. S a t o... 5,90,50 9,47,848 97,08,500 8,79,600 5,50,800 6,8,65 55,44 48,00,90 05,67,5 T u o n ti...,95,57 8,8,5,478,009 8,044 97,68,05 670,059 7,84,0,7,7 Kylvö...,090,859 6,,984,0,60 75,97,00,548,900,6,55 5,906 0,008,900? V iinanvalm istus... 8,400,9 66,890 7,89 64,44 V ie n ti Yht. ku lu tu sta varten 6,06,788 9,600,977 76,7,79 6,480,955,954,900 5,547,78, ,66 87,75,60 06,79,056 Kulutus henkeä kohti keskiväkiluluvusta ? (K eskim äärin vuodessa). S a t o... 4,788,599 67,00,6 0,587,808 7,805,060,9,996 7,487,775 54,70 _ 468,04,968 7,0,7 T u o n ti... 67,46,85 6,86,86 8,96,46,975,886,6,79,68,8,888,44,9,40 460,990 Kylvö... 6,97 6,70,800,47,544 7,89,80,9,67,875,06,69 _ 9,90,50? V iin an v alm istu s... _,9,7,4,847 55,9 96,60 4,6,75 8,48 _ V ie n ti ,86 4D 5, ,90 7,79,89 Yht. kulutusta varten.. 7,68,04 565,06,754 87,644,44 5,55,480 9,59,694 8,970,58,9,9 86,07,459? 7,66,5 Kulutus henkeä kohti keskiväkiluvusta... 5 l ? 5.8 Sato kehruukasveista ja heinästä y. m. Taulu n:o sisältää myöskin tietoja kehruukasvien (pellavan ja hampun) satom äärästä sekä heinän, niin h yvin k y l vetyn kuin luonnollisen, sadon paljoudesta. Eri lääneissä oli kehruukasvien sato vuosina 99 ja 98 sekä vuosittain ajanjaksolla 995 seuraava, desitonneissa: Keskimäärin vuodessa Uudenmaan lääni Ahvenanmaan lääni... 5 / Turun ja Porin»..., 9,994/, Hämeen lääni...,6 8 0,7 4 7,6 0 *) Taulussa olevat luvut osoittavat jauhamattoman viljan määriä. Tuontitilaston ilmoittamia jauho- ja ryynim ääriä muunnettaessa jauhamattomaksi viljaksi on edellisiä korotettu seuraavilla suhdeluvuilla: vehnäjauhojen määrät 67 "/ :a. ruisjauhojen 6 0/a:lla, ohrajauhojen 8 /o: U a kaurajauhojen /0:lla, tattarijauhojen 00 /o:ha ja maissijauhojen 8 /o:h a sekä vehnäryynien määrät 00 % :h a, ohraryynien 07 /0:lla ja kauraryynien 00 % :^ a- ) Juurikasveja (paitsi perunoita) muunnettaessa kg:ksi on hl, pantu = 55 kg. M aatalous v. 99.

17 8 Viipurin lääni... Mikkelin»... Kuopion»... Vaasan»... Oulun»... K oko valtakunta 99., ,50,7 64 9,57 98.,44,04,0, ,65 Keskim äärin vuodessa 9-95.,90,9,98,478 5,4 4 H einäsato oli taas, erottam alla kylvöheinät ja luonnonheinät toisistaan, eri lääneissä vuonna 99 desitonneissa: Kylvöheiniä. Luonnonheiniä. Yhteensä, Uudenmaan lääni...,46, , ,958,7 9. Ahvenanm aan» 65, ,64 0.6, Turun ja Porin»,845, ,69 7.o,566,95. Hämeen lääni...,59, , ,886, Viipurin»...,855,509 7.,4,694.9,88,0 5.6 Mikkelin» , , ,07,69 5. l Kuopion»... 70, *08,574 0.,80,76. Vaasan»...,4,48 0.6,7,86 6.8,947, Oulun»... 70, ,69,845 6.,4,5 6. K oko valtaku n ta 0,750, o 0,09, o,059,88 l C O. o Koko heinäsadon paljouteen nähden oli siis Vaasan lääni ensi sijalla, 8.7 %:lla koko maan heinäsadosta. Toiselle, kolmannelle ja neljännelle sijalle tu livat Oulun, Viipurin ja Kuopion läänit, prosenttiluvuilla 6., 5.6 ja.. Pienin sato oli, Ahvenanm aan lääniä lukuunottam atta, Mikkelin läänissä, 5. %. Edellä olevien tietojen mukaan oli sato kylvö- ja luonnonheinistä koko maassa miltei yh tä suuri. Luonnonheiniin nähden on huom attava, että tiedot nyt, kuten aikaisemminkin, niistä luultavasti osoittavat liian alhaisia satomääriä. Heinänsaalis on ollut eri lääneissä ja koko maassa 9 8 sekä keskimäärin vuodessa viisivuotiskautena 9 95: 98. Keskim äärin vuodessa 995. Uudenmaan lääni....,890,049,96,655 Ahvenanmaan lääni...,46) Turun ja Porin»...,,07),45,5 Hämeen lääni...,7,78,75,05 Viipurin»...,8,8,8,448 Mikkelin»...,0 6 4,0 4 4,055,6 Kuopion»...,678,59,086,40 Vaasan»...,89,54 4,07,560 Oulun»...,48,75,79,887 K oko valtak u n ta 0,5,0,449,858

18 9 Heinäsato oli v. 99 niinmuodoin.7 % suurempi kuin vuonna 98 ja 7. % suurempi kuin v. 97, m utta 6. % pienempi kuin vuosina 9 95 keskimäärin. Suhde kylvö- ja luonnonheinäin välillä eri lääneissä vuonna 99= näkyy seuraavasta: 00 desit onnia luonno nheiniä vastasi: Uudenmaan lä ä n issä desitonr lia kylvöheiniä Ahvenanmaan läänissä... l l l. i»» Turun ja Porin» » Hämeen läänissä »» Viipurin» »» Mikkelin» » > Kuopion» »,» Vaasan» »»> Oulun» »» K oko valtakunnassa 04. desitonrlia kylvöheiniä Jos heinäsatoa verrataan taulussa n:o oleviin lehmälukuihin. saadaan vuonna 99 eri lääneissä seuraavat m äärät korjattuja heiniä yhtä lehmää kohti: Uudenmaan läänissä desit onni a Ahvenanmaan läänissä » Turun ja Porin»... 6.» Hämeen läänissä > Viipurin».... > Mikkelin»....» Kuopion» » Vaasan»....o» Oulun» K oko valtakunnassa 9.7 desitonnia Seuraavat m äärät heiniä saatiin lehm ää kohti eri lääneissä viisivuotiskautena 9-5: Uudenmaan läänissä... Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä... Viipurin»... Mikkelin»... Kuopion»... Vaasan»... Oulun»... K oko valtakunnassa desitonnia»» > >»» )> desitonnia Erilaista karjanrehua tuotiin maahan vuonna 99,585,000 kg ja oli täm ä tuonti arvoltaan noin 9,om ilj. markkaa. Erilaisia rehuja tuotiin: vehnänliiseitä 5 kg ja öljykakkuja,584,59 kg; vastaavat tu on tiarvot olivat:.

19 0 vehnänliiseiden 6,570 mk ja öljykakkujen 8,95,7 mk. Samaan aikaan nousi heinien vienti,09 kg:aan arvoltaan 8,895 mk. Edellä on mainittu, kuinka nauriiden ja muiden rehujuurikkaiden viljelys on maassa tuntuvasti lisääntynyt; viime vuosina on kuitenkin taka-askeleita otettu. Näiden juurikasvien satoluvut vuosilta 99 ja 98 sekä keskimäärin ajanjaksolta 9 95 koko maasta ja läänittäin on esitetty edellä. Jos vertaa näitä satomääriä lehmälukuun koko maassa ja eri lääneissä vastaavalta ajalta, saadaan yh tä lehm ää kohti seuraavat m äärät hl: Keskimäär. vuo dessa 9-95 Uudenmaan lääni Ahvenanmaan lääni ) Turun ja Porin» ).8 Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko valtakunta Verohinnat ja sadon arvo. Niinkuin aikaisemmissa kertomuksissa, niin esitetään tässäkin sadon arvo rahaksi laskettuna. Koska ei ole olemassa mitään hintaindeksiä, joka osoittaisi esim. viljatavarain m arkkinahintoja, on m yöskin tässä kertomuksessa arviointi perustettu pääasiallisesti virallisiin verohintoihin, jotka, kuten tunnettua, ovat m arkkinahintoja huom attavasti alem mat. Tärkeimpien viljalajien verohintojen vaihtelut käsiteltävänä olevana aikana k äyvät ilmi seuraa vasta taulukosta. Verohinnat m aassa vuosina 9 99, h l:lta.! Vehnä Ruis Ohra K aura íü m f Jm. im im. itin f. ph. j Vuosina Vuonna !» » Noustuaan sotavuosina ja oltuaan korkeimmillaan v. 98 alenivat vero - hinnat hieman v. 99, m utta olivat vielä tuntuvasti suuremmat kuin v. 97, puhum attakaan vuosien 9 95 keskim ääräisistä verohinnoista. Jos verrataan vuoden 99 hintoja vuosien 9 5 keskihintoihin, niin osoittavat edelliset seuraavan suuruista nousua: vehnälle 50.4 %, rukiille 57.5 %, ohralle % ja kauralle 64.5 %.

20 Rahaksi arvioituna oli 99 vuoden jyväsato sekä peruna- ja juurikassato eri lääneissä ja koko maassa kuten alla olevat lu vu t osoittavat. Vuoden 99 jyväsato rah ak si arvioituna, m arkkaa. L ä ä n i. Vehnä. Ruis. Ohra. K aura. S ek a vilja. Herneet ja pavut. T attari. P erunat. Nauriit ja muut ju u rik a svit. yh teen sä. U udenm aan...,74,7*0,476,795 7,086,40 68,650,5,066,05,9,760,6,45,40,05,870 9,04.9 A hvenanm aan.. 55,880,979,45 5,980,4,405 7, ,6,5 65,860 7,78,545 T urun ja P orin.. 5,975,400 56,94,45 9,8,40 6,6,705,88,95 4,776,555,604,585,70,80,975 40,469,459 H ämeen ,400 6,7,05 0,04,00 58,979, ,45,56,55 7,68,60,58, ,760 V iipurin... 78,60 56,85,40,765,40 70,8,475 0, ,085 9,666 9,94,85,59,980 7,750,66 M ikkelin... 96,0,64,565 7,6,80,9,85 57,50 40,0 55,554 9,665,5*5 95,80 94,545,089 K u opion... 00,560 5,0,075,68,50 5,0,l'«90 88,0 48,80 88,7,57,45, ,97,68 V a a s a n ,686,605 4,9,60 70,04,770 7,45 54, ,04,5,090,990 98,8,5 O ulun ,7,55,9.540,06.6<<0 80, ,58,090 65,60 79,7,45 Koko m aa,075,880 0,95,570 48,4, ,666,865 7,009,695,8,45 568,60 0,97,755 5,476,60,90,95, (0.04) V. 98 9,595,000 5,6,990 5,6,65 508,90,400 6,76,70,0,90 466,^ 6,498,50 5, ,57,075,47 % (0.0) V. 97 6,48,70 9,888, ,40,760 6,044,780 6,50,070 65,9 4,74,8 9,96,0 85,9,49 0/ , (0.O) Jos otetaan lukuun myöskin viljan olkisato ja heinät sekä kehruukasvit, saadaan täm än tuotannon laskettu arvo vuodelta 9 9 seuraavaksi: x) K ehruukasvien sekä olki- ja heinäsadon arvo vuodelta 99, mk. L ft a n J. K eh ru u - k asvit. Velinä. R uis. Ohra. K au ra. * Sek a vilja. Herneet ja pavut. T attari. Heinä. Y hteensä. Uudenm aan... 4,400 8,586,45, ,64 7,9,9 4,09 00, ,908,600 0,9,976 ; Ahvenanm aan ,964 7,40 5,98 70,78,77 6,66 6,88,950 6,79,0 T urun ja P o r i n ,600 6,474 6,87,65,9,84,4,98 5, , ,47, ,5 H ämeen ,000 89,874,990,540,00,40 6,805, ,90 94, ,00,79 V iip u rin... 50,500 74,758 6,86,86,76,54 8,097,86 9,574 77,76 0,98 04,40,50 80,766,54 M ik k e lin... 59,800 9,808,68,67 76,8,74,44 7,575 40,5,778 5,658,50 6,4,8 K uopion... 45,000 0,4,85,09,68,5 4,04,95 07,784,68 4,46 40,6,800 50,95,70 V aasan... 95,00 4, 5,890,88,49,6 8,080,95 94,0 49, ,6, O ulun ,76,9,,954,7,00 0, ,66,00 76,99,08 K oko maa,855,00,7, 5,4,000 4,84,58 5,65, ,9, ,05,994,50,6,646, V. 98,895,00 945,68 5,08,456 4,55,775 50,89,040 85,570,0,894,5,05,760,050,,95,08 0/ V. 97,67, ,87,49 4,85,59 49,69,74,65, ,65,969 98,04,550,088,955,87 /o S 00.0 i ') Heinät on arvioitu 50 pennin, kevätviljan oljet 0 ja syysviljan oljet 8 pennin sekä kehruukasvit markan arvoisiksi kilolta. Olkisato on laskettu siten, että korjattu jyväsato (kiloissa) on kerrattu syysviljassa :a ja kevätviljassa.5:a, Muunnettaessa hebtolitram ääriä kilogram moiksi on pantu hl vehniä = 77 kg, hl rukiita = 7 kg, hl. ohria = 60 kg, hl kauroja = 50 kg, hl sekulia = 60 kg ja hl tattaria = 6 kg.

21 Jos viim eksi esitetty summaluku yhdistetään jyväsadon arvoa osoittavaan summaan, saadaan koko sadon laskettu arvo olemaan v. 99,5,84,75 markkaa. Aikaisempina vuosina on kokonaissadon raha-arvo ollut,,000 markkaa: V ,79,08» 97...,940,86 > ,08» ,95» ,478» ,» ,75 Lisäys. Alem pana esitetään vehnän, rukiin, ohran, kauran ja sekaviljan kulutuksesta v. 9 9 taulu, jossa ilm oitetaan viljam äärät jauham attom ina, jotka m äärät on saatu siten, että jauhettua viljaa jauham attom aksi muunnettaessa on 00 kg vehnä- ja ruisjauhoja asetettu = 05 kg vehniä ja rukiita jauham attomana, 00 kg ohrajauhoja = 0 kg ohria, 00 kg kaurajauhoja = 00 kg kauroja ja 00 kg sekaviljajauhoja = 60 kg sekaviljaa jauham attom ana. Velinä, kg.ruis, kg Ohra, kg Kaura, kg Sekavilja, kg Sato... 7,07,0 9,6,48 98,895,70 57,46,050 6,008,80 Tuonti... 7,598,87,98,5 4,47,68 8,545,799 K y lv ö...,58,54 4,680,744,794,760 '75,887,000,65,00 V iinanvalm istus... 48,,045,88 44,794 : 4.79 V ie n ti ,85 Yht. kulutusta varten.. 77,547,5 97,85,49 00,47,54 99,596,0 4,4,98 Kulutus asukasta kohti

22 . K arjanhoito. Tiedot karjasi on lukum äärästä esitetään kunnittain taululiitteessä n:o. Hevoset. Taulun n:o mukaan oli vuotta vanhempia hevosia vuonna 99 maassa kaikkiaan 7,8, jotka jakautuivat sukupuolen ja eri läänien mukaan seuraavasti: Oriita. Tammoja. Ruunia. Yhteensä. Uudenmaan lääni... 66,49,066 7,94 Ahvenanm aan lääni...,9,55,97 Turun ja Porin».....,464 4,5 8,886 44,87 Hämeen lääni ,479,46,94 Viipurin» ,090 8,56 44,489 Mikkelin»... 89,76 6,90 9,055 Kuopion».....,46 7,985 9,560 8,79 Vaasan».....,5 6,87 9,948 48,77 Oulun».....,50,574,89 6,9 K oko valtaku n ta 8,609 5,9,759 7,8 Oriiden ja tammojen suhteellinen lukuisuus koko maassa ja eri lääneissä vuonna 9 9 ilmenee seuraa vasta: Uudenmaan läänissä vastasi 00 oritta, tammaa Ahvenanmaan»»»» 5,00» Turun ja Porin»»»»,675» Hämeen»»»»,899» Viipurin >»»»,00» Mikkelin»» >»,07» Kuopion»»»»,44» Vaasan»»»»,774» Oulun»»»» 887» K oko valtakunnassa vastasi 00 oritta,776 tam m aa Viimeksi esitetyt lu vu t osoittavat siis, että oriita on suhteellisesti enim min Oulun läänissä. Hevosten luku oli vuonna 98 sekä keskimäärin viisivuotiskautena 995 eri lääneissä ja koko maassa seuraava:

23 4 Keskimäärin vuodessa Uudenmaan lääni.... 5, 8,905 Ahvenanmaan lääni Turun ja Porin»... 44, 98 f 5,77 Hämeen lääni ,647 6,877 Viipurin»... 40,67 46,86 Mikkelin» , Kuopion»... 9,84 0,68 Vaasan»... 45, Oulun»... 6, 7,906 K oko maa henkeä kohti keskiväkiluvusta tuli hevosia vuosina 99 ja 98 sekä keskim äärin viisivuotisjaksolla 9 95: tveskimaarm vuodessa Uudenmaan lääni Ahvenanmaan lääni Turun ja Porin» f Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maa Nautaeläimet. Täysikasvuisten ( vuotta vanhempain) nautaeläinten luku oli vuonna 99 eri lääneissä ja koko maassa: Sonneja. Lehm iä. Y hteensä. Uudenmaan lääni...,506 94, 97,68 Ahvenanmaan lääni ,99 8,7 Turun ja Porin»... 4,799 58,470 6,69 Hämeen lääni...,5 08,66,48 Viipurin»...,4 47,984 50,98 Mikkelin >...,444 88,90 9,45 Kuopion»... 5,468 56,885 6,5 Vaasan»...,60 79,40 8,500 Oulun»... Koko valtakunta,58 9,84 9,55,07,6,89,00,986 Sonnien ja lehmien suhteellinen lukuisuus eri lääneissä ja koko maassa vuonna 99 näkyy seuraavista luvuista:

24 5 Uudenmaan läänissä vastasi ICO sonnia,685 lehmää Ahvenanmaan»»»», > Turun ja Porin >»»»,0 > Hämeen»»»»,6» Viipurin»»»» 6,95» Mikkelin»»»»,58» Kuopion»»»»,869» Vaasan ' )>»»» 5,675 Oulun»»»»,656» K oko valtakunnassa vastasi 00 sonnia,59 lehmää Lehmien lukn oli koko maassa ja eri lääneissä vuosina 98 sekä keskim äärin viisivuotisjaksolla 9 95: 98. Keskimäärin vuodessa 995. Uudenmaan lääni ,97 0,590 Ahvenanmaan lääni... 7,670) Turun ja Porin»... 57,550) 80,959 Hämeen lääni ,857,56 Viipurin» ,644 5,96 Mikkelin» ,55 95,670 Kuopion»... 54,405 58,87 Vaasan» , 84.7 Oulun» ,685 8,44 Koko valtakun ta,046,95,7,670 Lehmäluku vuodelta 99 verrattuna vuoteen 98 osoittaa siis koko maalle lisäystä, joka nousee 4,7:ään. Lehmien luku 00 henkeä kohti keskiväkiluvusta oli eri lääneissä ja koko maassa vuosina 99 ja 98 sekä keskimäärin vuosina 9 95 seuraava: Keskim äärin vuodessa 995. Uudenmaan lä ä n i... 6 Ahvenanmaan lä ä n i ) 5 Turun ja Porin»... ) Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan»... 5 Oulun» Koko valtakunta 5 Maatalous v

25 6 Verrattuna väkilukuun oli siis lehmiä v. 99 enimmin Kuopion ja Mikkelin lääneissä. Näissä lääneissä tu li puheena olevana vuotena 44 lehmää 00 henkeä kohti. Niitä seurasi lehmien suhteellisen lukuisuuden puolesta Oulun lääni, jossa 00 henkeä kohti tu li v lehmää. Vähin oli niiden suhteellinen luku Uudenmaan läänissä, lehmää 00 henkeä kohti. K oko maassa oli suhdeluku.. M eijeriliike. Meijerien luku. Esillä oleva tilasto vuodelta 99 käsittää yhteensä 4 meijeriä, kun vastaava luku vuodelta 98 oli 4. Sensijaan että meijerien luku on lisääntynyt.9 %:lla oli voinvalmistus v % suurempi kuin v. 98. Seuraavassa taulussa esitetään meijerien luku läänittäin ja koko v a lta kunnassa sekä kunnat ryhm itettyinä meijerien luvun mukaan kussakin läänissä ja koko valtakunnassa vuonna 99: Meijerien luku Kuntien luku, joissa oli L ä ä n i enemmän kuin 0 meijeriä kussakin Uudenmaan Ahvenanmaan Turun ja P orin Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion V aasan Oulun Koko maa Vuosina 95, keskim Meijereistä olivat siis v. 99 useimmat, 97 eli.5 % meijerien koko luvusta, Turun ja Porin läänissä. Muille lääneille olivat vastaavat suhdeluvut seuraavat: Kuopion läänille 6. %, Vaasan läänille 9. %, Oulun läänille.9 %, Hämeen läänille 9.5 %, Uudenmaan läänille 7.7 %, Mikkelin läänille.9 %, Viipurin läänille 5. % ja Ahvenanm aalle.9 %. Jos verrataan m eijerien lukua eri läänien keskiväkilukuun v. 99, havaitaan, että yh tä m eijeriä kohti tu li: Uudenmaan läänissä,95 asukasta, Ahvenanm aalla,46

26 7 asukasta, Turun ja Porin läänissä 5,057 asukasta, Hämeen läänissä 8,707 asukasta, Viipurin läänissä 5,668 asukasta, Mikkelin läänissä,980 asukasta, Kuopion läänissä 5,040 asukasta, Vaasan läänissä 6,556 asukasta ja Oulun läänissä 6,07 asukasta. Tiheimmin oli siis, väestöön verrattuna, meijereitä Ahvenan ja TurunPorin läänissä, harvimmin Viipurin läänissä. Viimeksi mainitun läänin meijerien harvalukuisuus tulee osaksi siitä, että suuret määrät sen maidontuotannosta viedään Viipurin kaupunkiin ja läänin useihin tehdaspaikkoihin. Jos tarkastetaan viimeksi esitetyn taulun muita sarekkeita, käy ilmi, että meijereitä v. 99 kokonaan puuttui 8 kunnasta, joista Viipurin läänissä 44, Turun ja Porin läänissä 4, Vaasan läänissä 46 j. n. e. H uom autettakoon m yöskin siitä, että valtakunnan suurimpien kaupunkien lähikunnissa yleensä ei ole meijereitä, koska suuret kaupunkikunnat im evät puoleensa meijerituotantoon tarvittavan raaka-aineen, maidon, semmoisenaan. Yksi meijeri kussakin oli yhteensä 66 kunnassa, kaksi meijeriä 45:ssä j.n.e. Suurin luku meijereitä oli Parikkalassa Viipurin lääniä, nim ittäin 9, kaikki kuitenkin yleensä pieniä. Muissa lääneissä oli meijerien suurin luku: Pernajassa Uudenmaan lääniä 7, Kemiössä Turun ja Porin lääniä 5, Urjalassa Hämeen lääniä 5, Sysmässä Mikkelin lääniä, Pielavedellä Kuopion lääniä 7, Peräseinäjoella, Jalasjärvellä, Lappajärvellä, Pihtiputaalla ja Viitasaarella Vaasan lääniä 4 kussakin sekä U tajärvellä Onlun lääniä 5. Meijerien omistajat. Tietoa antaneista 4 meijeristä oli 64 yksityisten henkilöjen omistamia, 7 osakeyhtiöiden ja 0 osuuskuntien omistamia. Omistajiensa mukaan jakaantuivat meijerit v. 99 eri lääneissä seuraavalla tavalla: M eijereitä, joiden om istajat olivat: Vuosina : Y h V. Yksityisiä Osake- Osuus- 9-5, teensä. 98. henkilöitä. yhtiöitä, kuntia. keskim. Uudenmaan lääni Ahvenanm aan lääni Turun ja Porin» Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» K oko valtakunta V Vuos. 95, keskimäärin Laskemalla edellä esitetyt luvut prosenteiksi asianomaisten läänien sekä koko valtakunnan meijerien luvusta saadaan seuraavat suhdeluvut: