SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1926 HELSINKI, 1927 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 23 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 926 HELSINKI, 927 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 Tekstiä: Sisällys: J o h d a n t o. P e l t o - j a n i i t t y a l a s e k ä n i i d e n k ä y t t ö. P in ta -a la... 5 P elto a la ja sen k ä y ttö... 5 V iljely k sessä o lev a k a sk i... 9 L u o n n o n n iity n ala ja sen k ä y t t ö... 9 L u o n n o n n n iitty ja p e lto a la... 0 Siv. K y l v ö, s a t o j a k u l u t u s. K y lv ö m ä ä r ä t... 0 S ä ä su h teet... K a sv illisu u d en k e h ity s... 5 S ato m ä ä rät... 8 S ato reh u y k sik k ö in ä Sadon raha-arvo K u lu tu s K o t i e l ä i m e t. K o tie lä in ten l u k u K o tie lä im e t v u o sin a K o tie lä im e t ja v ä k i l u k u K o tie lä im e t ja p e lto a la M e i j e r i l i i k e. M eijerien lu k u ja n iid en o m is t a j a t M eijerien k ä y ttö v o im a... 3 M eijerien tu o ta n to M eijerien ty ö n te k ijä in ja ty ö p ä iv ie n lu k u M a a n v i l j e l y s t y ö v ä e n s a a n t i j a p a l k k a e h d o t. M a a n v iljely sty ö v ä en sa a n ti M a a n v iljely sty ö v ä en p a lk a t T r a d u c t i o n d e s e n - t ê t e s d e s t a b l e a u x Taululiitteitä: T a u lu liite N :o. P elto a la ja sa to v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in... 2 b ) M aanviljelysseu rojen p iireissä... 0

3 Siv. T a u lu liite N :o 2. L u o n n o n n iitty ja n iitty h e in ä n sa to v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja kih lak u n n ittain :... 4 b ) M aanviljelysseu rojen p iireissä... 5 T a u lu liite N :o 3. K o tie lä im e t v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in... 6 b ) M aanviljelysseurojen p iireissä T a u lu liite N :o 4. M eijerien lu k u, o m ista ja t, k ä y ttö v o im a ja tu o ta n to v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in b ) M aanviljelysseu rojen piireissä T a u lu liite N :o 5. M eijerien h e n k ilö k u n ta v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in b ) M aanviljelysseu rojen p iireissä T au lu liite N :o 6. M a a n v iljely sty ö v ä en p a lk a t v u o n n a 926: a) L ä ä n ittä in ja k ih la k u n n itta in b ) M aanviljelysseurojen p iireissä... 36

4 Johdanto. Vuoden 926 tilaston ensiaineiston keruuseen ja k ä y ttely y n nähden on m enettelytapa ollut sam allainen kuin lähinnä edellisinä vuosina, josta tarkem pi selonteko on annettu 92 vuoden vuosijulkaisussa, jonka tähden tässä vain viitattak oon siihen, m itä m ainitun julkaisun johdannossa on esitetty. E sillä olevassa julkaisussa on sopivissa kohdissa e site tty, paitsi läh in n ä edellisen v u o den oloja, m yöskin jälkikatsauksia vuosien oloihin, joita on valaistu keskim ääräluvuin. E nsi kerran on tilastossa n y t o tettu lukuun m yöskin P etsa m on kihlakunta, josta ei ennen ole e site tty tieto ja. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. P inta-ala. V altakunnan m aalaiskuntain pinta-ala (ilm an vesistöjä) oli, tiluslajien m ukaan jaettuna, vuosina 925 ja 926 sekä keskim. vv seuraava, hehtaareissa: v v Lisäys ( - f - ) tai vähennys ( ) v % vv keskim. Muutokset verrattuina alaan v. 920, % + Li P eltoa.. 2,42,2 2,32, , ,098,444 Luonn. n iitt. 527,840 53,652 3, ,7 6.3 M uuta alaa 3,693,049 30,65,906 +,04, ,637, Y hteensä 34,363,00 x)33,36,00 T,047, ,279, Peltoala ja sen käyttö. Peltoala jakaantui valtakunnassa eri läänien k esk en seuraavasti: Lisäy s (+) tai Muute ikset v. 926 v. 925 väheiinys ( ) vv verratl Tiina Lääni tai maakunta. Ha Ha V. < ) % keskim. alaa: Q V. Ha 920., % U udenm aan , , O.i 256, Turun ja Porin.. 452, , , , A hvenanm aan...,700, , H äm een , ,275, , Viipurin... 27,05 268, , , M ikkelin... 0,657 0, , K uopion... 57,656 57, , V aasan... 45, ,722 +, , Oulun... 52,298 5,230 +, , o Y h teensä 2,42,2 2,32, , ,098, i V altakunnassa oli peltoala niinm uodoin v. 926 lisääntynyt 9,669 ha:lla, m ikä vastaa 0.5 % vuoden 925 peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli peltoalan lisäys Viipurin ja Turun-Porin lääneissä, l. i ja l.o %, ja sitä lähinnä Oulun (0.7 %) läänissä ja A hvenanm aalla (0.6 %). H äm een läänissä peltoala väheni 0. 5 %:lla.!) P etsa m o n k ih la k u n ta tu llu t lisää.

5 6 Eri läänien m aalaiskuntien p inta-alasta oli pellon osuus v. 926: U u d en m aan läänissä 22.8 %, Turun ja Porin läänissä 20.9 %, A hvenanm aalla 8.2 %, H äm een läänissä 5.8 %, Viipurin läänissä 8.7 %, M ikkelin läänissä 6.7 %, K uopion läänissä 4.4 %, V aasan läänissä.8 % ja Oulun läänissä O.9 %. V astaava prosenttiluku valtakunnalle oli, jos P etsam on alue otetaan lukuun, P eltoala valtakunnassa jakautui k äyttönsä m ukaan koko m aassa seuraa- valla tavalla, hehtaaria: v ' /O v % Lisäys (+ ) tai vähennys ( ) vv % Peltoala vv keskim. % Muutokset VV verrattuina alaan v. 920, % Syysvehnä... 9, , _p 2.6 8, Kevätvehnä... 6, , , Ruis , , , , O hra... 0, , , Kaura... 44, , , , Sekuli... 0, , , Herne, papu ja v irn a..., , , Yht. viljakasv. 87, , , , Peruna... 69, , , , Rehunauris... 6, , , Muut juurikasvit.. 4, , , Yht. perunalla ja juurikasveilla 90, , , , o Vihantarehu... 5, , , Heinää siemeneksi 8, , , Heinää rehuksi.. 855, , , , Laitumena... 22, , , Yht. vihantareh. ja heinällä,0, ,005, , , Pellava ja hamppu 5, , , Täyskesanto , , , , Muu peltoala... 3, , , Yht. peltoa 2,42, o 2,32, o + 9, ,098, o + 4. Valtakunnan peltoalasta oli niinm uodoin korsi- y. m. viljakasvien hallussa v. 926 kaikkiaan 38.2 %, perunan ja juurikasvien hallussa 4.2 %, heinäkasvien ja vihantarehun hallussa 47.2 %, pellavan ja ham pun hallussa 0.3 %, täyskesantona 9.5 % ja m uuna peltoalana 0.6 %. K okonaisuudessaan oli viljakasvien ala lisääntynyt 2,404 ha:lla eli 0.3 %:lla. R ukiin ala väh en tyi 5,503 hadla eli 2.3 %; rukiin huonon talvehtim isen tähden tä y ty i m onin paikoin rikkoa laihoja ja kylvää pellot kevätviljalle. Ohran ala lisään tyi 202 hadla ja kauran ala lisään tyi 7,7 hadla; vehnänalassa oli lisäystä 405 ha eli 2.e %. Perunan ja juurikasvien yhteinen ala lisään tyi 2.7 %:lla, perunan ala sekä suhteellisesti että absoluuttisesti huom attavasti. H einällä y. m. sekä laitum ena oleva koko ala oli lisä ä n ty n y t 0.6 %:lla. P ellavaa ja ham ppua k asvava ala oli

6 7 lisään tyn yt 0.2 %:lla, m utta täyskesannon ala vähen tyn yt 0.5 %:lla ja»muu peltoala» lisääntynyt.4 %:lla. L äänittäin jakautui peltoala käyttönsä m ukaan v. 926 seuraavalla tavalla, ha: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä... 3,86 4, u ,346 Kevätvehnä , , ,376 R u is... 2,293 44,02,259 29,530 34,098 20, ,708 5, ,753 Ohra... 5,975 6, ,837 0,666 4,408 2,006 25,922 23,247 0,2 Kaura... 59,500 5,593 2,73 64,847 60,040 27,522 28,72 68,349 4,430 44,75 Sekuli... 2,09,926 49,47,85 594,248, ,63 Herne, papu ja v ir n a... 3,52 4,337 66,765, ,806 Yht. viljakasveja 98,942 89,744 4,640 09,047 09,336 54,09 62,992 35,38 53,783 87,73 P eruna... 9,652, ,073 9,520 5,533 8,429,44 5,53 69,255 R ehunäuris..., ,27, , ,930 Muut juurikasvit...,68, ,673 Yht. perunaa ja juurikasv. 2,547 5, ,49,833 6,546 0,320 6,85 6,694 90,858 Vihantarehu... 3,58,969 7,660 2,50,63,238 2, ,92 Heinällä siemeneksi... 2, ,274, , ,28 Heinällä rehuksi... 05,286 50,48 5,02 0,408 0,93 29,358 63,43 206,297 74, ,66 Nurmilaidun... 2,367 40,365 55,875 4, ,06 5,304 22,092 Yht. vihantarehua ja heinää 23,938 97,344 5,26 26,27 9,478 32,062 66, ,832 8,3,0,45 Pellava ja hamppu...,060, , ,464 Täyskesanto... 2,80 45,980,084 28,742 28,054 6,856 6,86 34,73 8, ,93 Muu p e lto a la...,362 2, ,63 900,52 3,745,477 3,776 Koko peltoala 259, ,830, ,986 27,05 0,657 57,656 45,320 52,298 2,42,2 Edellä esitety t peltoalat olivat asianom aisten läänien ja valtakunnan p eltoalasta prosentiksi lask ettu in a seuraavat: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä (O.o) (0.0) (0.0) (0.0) 0.4 K evätvehnä (0.0) (0.0) 0.3 R u i s O h ra K aura Sekuli Herne, papu ja v ir n a Y hteensä viljakasveja P e r u n a R e h u n a u r is t. l Muut juurikasvit o.i Y hteensä perunaa ja juurikasveja Vihantarehu H einällä siemeneksi H einällä reh u k si Nurmilaidun Yhteensä vihantarehua ja heinää Pellava ja h a m p p u... Täyskesanto... Muu pe Itoaa ! Koko peltoala 00.o o 00.O 00.0^

7 8 M itä eri kasvien viljelykseen tulee, oli v. 926?;eÄM<röviljelyksen ala 5,722' ha eli 0.7 % koko peltoalasta. V ehnästä oli 4/ 0 (40.6 %) kevätvehnää, jota viljeltiin syysvehnään verraten enim m in valtakunnan itä- ja keskiosissa sekä A hvenanm aalla. Syysveh n ää viljellään etupäässä E telä- ja L ounais-suom essa. R u kiin yhteenlaskettu peltoala oli 228,753 ha eli 0.7 % valtakunnan peltoalasta. R uispellon osuus koko pellosta on suhteellisesti suurin M ikkelin läänissä (8.7 %) ja sitä lähinnä K uopion läänissä (3. i %); suhteellisesti pienin se on V aasan (8.6 %) ja U udenm aan (9.4 %) lääneissä. Ohraa kasvava ala valtakunnassa oli 0,2 ha eli 5. l % koko peltoalasta. Maan pohjois- ja keskiosissa sen viljelys on tu n tu vasti yleisem pi kuin m uissa osissa. Sr hteellisesti suurin osa ohrapellosta oli Oulun läänissä (5.3 %); sitä seurasivat ohrapellon laajuuden puolesta K uopion (7.6 %) ja V aasan (5.8 %) läänit. Suhteellisesti pienin oli ohrapellon osuus A hvenanm aalla (.3 %) ja. U udenm aan läänissä (2.3 %). K au ran viljelyksessä oli 44,75 ha, joka vastasi 20.6 % koko p eltoalasta. Suurin oli kaurapellon osuus T urun-porin (25.5 %) ja M ikkelin (24.9 %) lä ä neissä, joita lähinnä seurasi H äm een lääni (23.6 %); pienin oli kaurapelto Oulun (9.5 %) ja V aasan (5.2 %) lääneissä. Sekulia k asvava ala oli yhteensä 0,63 ha, m ikä vastasi 0.5 % m aan koko peltoalasta. Sekulia viljeltiin enim m in A hvenanm aalla (.3 %) sekä U udenm aan (0.8 % )jak uopion(0.8 %) lääneissä, vähim m in Oulun (0.3 % )jav aasan (0.3 ^ l ä ä neissä. Sekulista oli 4,884 ha korsiviljasekulia ja 5,279 ha korsi-pallcovilj ase kulia. Hernettä ja papua sekä virnaa viljellään enim m in lounaisosassa m aata, ja oli niiden viljelysala A hvenanm aalla.4 %, U udenm aan läänissä.2 % ja Turun- Porin läänissä.0 % näiden läänien koko peltoalasta. K oko m aassa oli herneen ja pavun sekä virnan viljelyksessä,806 ha eli 0.6 % koko p eltoalasta. Perunan viljelyk sen suhteellisen laajuuden puolesta, jonka koko ala v a lta kunnassa oli 69,255 ha eli 3.2 % koko p eltoalasta, oli ensi sijalla K uopion lään i 5.4 %:lla ja M ikkelin lääni 5.0 %:lla; n iitä seurasi lähinnä A hvenanm aan m aakunta 4.4 %:lla. P ienin oli puheenalainen peltoala V aasan (2.5 %), Turun ja Porin (2.6 %) sekä H äm een (2.6 %) lääneissä. R ehunaurista, jonka koko viljelysa la oli 6,930 ha eli 0.8 % koko p elto alasta, viljeltiin suhteellisesti enim m in A hvenanm aalla (.2 %) ja sitä lähinnä Vaasan ( l. i %) ja K uopion (l.o %) lääneissä. M uita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu ala oli 4,673 ha eli 0.2 % koko peltoalasta, viljeltiin enim m in U udenm aan läänissä (0.4 % ). Vihantarehun ala oli m aassa yhteensä 5,92 ha eli 0.7 %. Suurin oli sen viljelysala U udenm aan (.4 %) ja M ikkelin (.5 %) lääneissä ja sitä lähinnä K uopion ja Viipurin lääneissä, 0.8 %.

8 9 H einänsiem entä korjattiin 8,28 ha:n suuruiselta alalta, joka vastasi 0.9 % m aan peltoalasta. Suhteellisesti laajin sen ala oli A hvenanm aan m aakunnassa (.4 %), ja sitä lähinnä V aasan ( l. i /), U udenm aan (l.o %) ja Turun- Porin (l.o %) lääneissä. Rehuksi korjatun peltoheinän yhteen lask ettu ala tek i 855,66 ha, vastaten 39.9 % peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli m ainittu ala Oulun läänissä, teh d en 48.6 % täm än läänin koko alasta. L ähinnä sitä seu rasi Vaasan lääni 45.7 %:lla; pienin oli rehusatoala M ikkelin läänissä, 26.5 %, ja Turun-Porin läänissä, 33.2 %. N urm ilaitum en ala, joka nousi koko m aassa 22,092 ha:iin eli 5.7 %:iin, oli suhteellisesti suurin V aasan ( 0.2 %) ja Turun- Porin (8.9 %) lääneissä sekä pienin Ahvenanm aalla (0.5 %) ja K uopion läänissä (0.6 %). L ähellä näitä oli M ikkelin lääni 0.7 %:lla. R ehusatoala ja nurm i - laidun yhteenlaskettuina olivat 45.6 % valtakunnan peltoalasta, ja eri lääneissä oli vastaava suhdeluku seuraava: U udenm aan läänissä 45.4 %, Turun-Porin läänissä 42. i %, A hvenanm aalla 43.4 %, H äm een läänissä 44.5 %, Viipurin läänissä 42.6 %, M ikkelin läänissä 27.2 %, K uopion läänissä %, V aasan läänissä 55.9 % ja Oulun läänissä 52. i %. P ellavan ja ham pun viljelyksessä oleva ala oli kaikkiaan 5,464 ha eli 0.3 % ja oli sen suhteellinen osuus suurin U udenm aan läänissä, n im ittäin 0.4 %; pienin se oli Oulun läänissä 0. l %. Täyskesannon ala tek i yhteensä 202,93 ha, m ikä vastasi 9.5 % m aan koko peltoalasta. Suhteellisesti su m in se oli M ikkelin läänissä, 5.2 %, jossa Tukiinkin ala oli suhteellisesti laajin (8.7 %). V errattain pieni oli kesannon ala Oulun läänissä, 5.8 %, jossa rukiin ala oli 0.2 %. V iljelyksessä oleva kaski. E d ellä m ainitun p eltoalan (2,42,2 ha) lisäksi oli v. 926 viljelyksessä 2,773 ha kaskea, josta,776 ha rukiilla, 309 ha ohralla, 406 ha kam alla ja 282 ha m uilla viljelyskasveilla. Läänien m ukaan jakaantui v ilje lty kaski sem aa valla tavalla, ha: Rukiilla. Ohralla. Kauralla. Muulla. Yhteensä. U udenm aan läänissä... T m u n ja Porin läänissä... i i 2 A hvenanm aalla... H äm een läänissä V iipm in» M ikkelin» K uopion» ,058 V aasan» Oulun» K oko m aa, ,773 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. L uonnonniityn ala sekä se osa siitä, jolta satoa korjattiin v. 926, oli valtakunnassa ja eri lääneissä niinkuin osoittaa seuraava taulukko, johon on otettu vastaavat tied ot m yöskin vuodelta 925 ja v iisivu otisjak solta M aataloiis v

9 0 Lääni tai maakunta. i Luonnoniniityn koko ala, V V Vv keskim. ' Siitä korjattua alaa,!! Korjattu ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala %:na koko alasta. Uudenmaan... 9,39 2, , ,740;, Turun ja Porin.. 29,560 9, ,737 9, ,98! 9, Ahvenanmaan.. 2,498 2, ,466 2, ,750; 2, Hämeen... 8,938, ,398, ,252 4, Viipurin... 59,338 53, , , Mikkelin... 39,347.33, ,686!.36, Kuopion... 82, ,593 75, ,535; 76, Vaasan... 5,347 36, ,894 36, ,2; 38, Oulun ,853 99, ,65 99, ,467: 99, Yhteensä 53, , , ,7 45, L uonnonniitty väh en tyi v:sta 925 vuoteen 926 3,82 hailia eli 0.7 %:lla, tehden viim eksim ainittuna vuonna 527,840 Täm ä ala jakaantui eri läänien kesken prosentittain seuraavasti: Oulun läänin osalle tu li 43. l %, K uopion läänille 5.6 %, V iipurin läänille. l %, V aasan läänille 9.6 %, M ikkelin läänille 7.4 %, Turun ja Porin läänille 5.6 %, H äm een läänille 3.5 % ja U udenm aan läänille 3.6 % sekä A hvenanm aalle 0.5 %. K oko n iittyalasta korjattiin v. 926 heinää ainoastaan 444,77 hailta, m ikä v astasi 84. % koko alasta. K orjatun alan suhde koko n iitty a la a n oli m elkoisesti erisuuri eri lääneissä, vaihdellen suhde 64. i %:sta (Häm een lääni) 96. g %:iin (A hvenanm aan m aakunta). Luonnonniitty ja peltoala su h tau tu ivat v. 926 eri lääneissä toisiinsa siten, että 00 peltohehtaaria vastasi seuraava ala luonnonniittyä: Turun ja Porin lään issä 6.6 ha, H äm een läänissä 6.7 ha, U udenm aanläänissä 7.2 ha, Vaasan läänissä.3 ha, Viipurin läänissä 2.5 ha, A hvenanm aalla 2. ha, M ikkelin läänissä 35.2 ha, K uopion läänissä 52.4 ha ja Oulun läänissä 49.5 K oko m aassa oli vastaava n iittyala 24.6 Kylvö, sato ja kulutus. K ylvöm äärät. K ylvöm ääriä laskettaissa on k ä y tetty edellisissä vuosikertom uksissa esitetty jä keskikylvöm ääriä, joten kokonaiskylvöm äärät koko m aalle oliv a t v. 926 ja v v keskim äärin seuraavat: Kylvömäärä ha:lle kg. 54 Kokonaiskylvömäärä, desitonnia, v ,393 Kokonaiskylvömäärä, vv keskim., desitonnia. 3,324 S yysvehnän... K evätvehnän... 85,796 0,789 R ukiin... 4 i) 322, ,72 Ohran * ,022 28,905 ) S y ys- ja k evätrukiille y h teisesti.

10 Kylvömäärä ha:lle kg. Kokonaiskylvömäärä, desitonnia, v Kokonaiskylvömäärä, vv keskim., desitonnia. K auran , ,535 Sekulin ,647 2,433 H erneen, pavun ja virnan ,33 20,96 Perunan......,637,33,704,04,490 R e h u n a u r iin Ennenkuin tehdään selkoa 926 vuoden satotuloksista, esitettäköön niihin vaik u ttaneista sääsu h teista seuraavaa: T am m ikuu. K uun aikana va llitsi suurim m aksi osaksi p ou tainen pakkassää, m utta sen loppupuolella tu li m atalan paineen vallitessa runsaita lum isateita koko m aassa. L äm pötilan keskiarvo oli yleensä 2 6 norm aalia alhaisem pi, ja kuukausi oli kaikkialla vähäsateinen, sade tu li m elkein yksinom aan lum ena. L u m en syvyys oli enim m äkseen 3 6 dm, lounaassa pienem pi, m utta itärajalla ja Petsam on sisäosissa sekä kuun lopussa m yös K arjalan kannaksen sisäosissa, läntisellä U udellam aalla ja paikotellen sisäm aassa ja E telä-pohjanm aalla 7 9 dm. H elm ikuu. L äm pötila oli koko m aassa norm aalia alhaisem pi, poikkeuksen ollessa yleensä alle 2, m utta A hvenanm aalla 3. L ukuunottam atta m aan pohjoisia ja lounaisia osia oli kuukausi vähäsateinen. K uun lopussa oli yleisiä vesi- ja räntäsateita, sam oin 5 8 p. yleisesti lounaassa ja paikotellen K eski- Suom essa, m utta m uutoin tu li sade lum ena. Lum en sy v y y s oli yleensä 4 8 dm, m u tta itärajalla L aatokan pohjoispuolella ja K arjalan K annaksen sisä osissa 8 dm. M aaliskuu. L äm pötila oli yleensä 0.5 a.5 norm aalia korkeam pi,l apissa 3 4. K uun kuluessa ei ollut erikoisen ankaria pakkassäitä. M aan lou n aisosia lukuunottam atta oli kuukausi runsassateinen, m utta poikkeus norm aalista oli vähäinen. E nsim äisten 0 päivän aikana oli lounaassa ja paikotellen K eskija Pohjois-Suom essa ja kuun lopussa paikotellen lounaassa vesi- ja räntäsateita, m u tta m uutoin tu li sade lum ena. L um ensyvyys oli yleensä o 8, lounaassa 3 4 dm, m u tta m onin paikoin itärajalla yli m. K uun 5 p. oli lu m en syvyys Oulun läänissä yleensä ta vallista pienem pi, m uualla m aassa n. 0 5 cm su u rem pi kuin norm aali. H uhtikuu. K evääntulo alkoi kuun puolivälissä; kuun loppupuolella oli yleisesti yökylm iä, m utta päivällä auringon paistaessa verrattain läm m intä. K uun keskiläm pö oli lounaassa, Tam pereella ja Inarissa m elkein norm aali, m uualla noin a.5 sitä alhaisem pi. Oulun ja Viipurin lääneissä oli kuukausi runsassateinen, V aasan ja K uopion lääneissä m elkein norm aali, m utta m uualla m aassa vähäsateinen; kuun alkupuolella sade tu li enim m äkseen lum ena, jälk i m äisellä puoliskolla m elkein yksinom aan veten ä ta i räntänä. L um ensyvyys väh en i niin, e ttä kuun 5 p. oli lounaisessa saaristossa ainoastaan rippeitä

11 2 lu m esta ja lounaisella rannikollakin lu m en sy v y y s oli 4 dm; m uualla sen sijaan silloin ei huom attu san ottavia m uutoksia, m utta kuun jälkim äisellä p u o liskolla lum i suli kaikkialla h uom attavasti. E nnen kuun loppua aukeat m aat kävivät lum ettom iksi lounaassa ja läntisellä rantaseudulla K eski-pohjanm aalle saakka pohjoisessa sekä p aikotellen K eski-suom essa; m aan itärajalla ja p oh joisessa oli silloin kuitenkin vielä yleensä 2 6 dm lunta. Jäitten läh tö joissa tapahtui eteläisellä, lounaisella ja läntisellä rannikkoseudulla kuun viim eisinä päivinä. Toukokuu. K uun alussa ilm a kylm eni nopeasti, ollen 4 ja 5 p:nä pakkasasteita koko maassa; 7 0 p:nä satoi m onin paikoin ensin lunta ja vähitellen vettä; 7 20 p:nä läm pötila kohosi E telä- ja K eski-suom essa sekä 20 ja 2 p:nä Pohjois-Suom essa. M yöhem m in sattu i sateita K aakkois-suom essa, m utta sen jälkeen ilm a kylm eni ja Pohjois-Suom essa sattu i joitakin lum isateita, m utta kuun lopulla läm pötila alkoi nousta sateiden vallitessa koko m aassa. L äm pötila oli kuukauden aikana E telä-suom essa m iltei norm aali, K eski-suom essa hiem an alle ja Pohjois-Suom essa jonkun verran y li norm aalin. K orkein läm pötila, Turussa 20 p:nä, oli 26, ja alin eteläosassa m aata, K uopiossa 5 p. vastaisena yönä, 8. H alloja sattu i kuukauden jälkipuoliskolla K eski-suom essa p:n vastaisina öinä sekä m uutam in paikoin E telä-suom essa 26 p:nä vastaisen a yönä. K uukausi oli runsassateinen; kuun alussa satoi etelärannikolla runsaasti ja pohjoisessa paikotellen lunta. Paikallisia lum i- ja räntäsateita sattu i vielä 6 9 ja p:nä, m utta m uutoin tu li sade vetenä. L um i katosi aukeilta m ailta kuun alussa K eski-suom en lum isim m issa seuduissa ja kuun puolivälissä pohjoisessa. M etsät kävivät lum ettom iksi lounaassa kuun ensim äisen 0- päiväiskauden aikana, K eski-suom essa 5 20 p:nä ja pohjoisessa yleensä kuun lopussa. Jäitten läh tö järvistä tap ah tu i lounaassa 0 p:nä, K eski-suom essa 5 20 p:nä ja pohjoisessa kuun lopussa ta i v a sta kesäkuussa. K esäkuu. K uun ensi päivinä oli sää epävakainen ja verraten läm m in ja 8 p. m uuttui se poutaiseksi ja jäähtyi. Tuli halloja, aluksi pohjoiseen, m yöhem m in itä- ja keskusosiin; 0 3 p:nä nousi läm pötila ja oli poutaista, m utta 6 p. kylm ät pohjoistuulet jääh d yttivät säätä koko m aassa, jolloin tuli sateita aluksi idässä ja m yöhem m in useina päivinä pohjoisosissa m aata. L u n ta satoi 8 ja 9 p:nä pohjoisessa K ajaanin seuduille saakka ja halloja oli varsinkin pohjoisessa. K uun p:nä oli taas sateita eri osissa m aata, jonka jälkeen seurasi pärin päivän pouta ja läm pim äm pää; 26 p. oli ukkosta ja sateita eri paikoin. L äm pötila oli etelässä ja idässä 2 norm aalia korkeam pi, Pohjanm aan tasangolla ja K eski-suom essa suunnilleen tavallinen. H alloja oli 0 2 päiviä vastaisin a öinä Pohjois-, Itä- ja K eski-suom essa ja paikotellen eteläm pänäkin, 3 p:ää v a sten paikotellen lännessä ja etelässä sekä 8 2 p:iä v a ste n etu päässä P o h jois-suom essa. H allat tek ivät vahinkoa m onin paikoin alavilla m ailla perunantaim ille ja viljelyskasvien oraille. Pohjoisessa ja suuressa osassa Itä-Sucm ea oli sadem äärä suurem pi kuin tavallisesti, m utta m unalla oli kuukausi liian kuiva; 6 20 p:nä oli suuressa osassa Oulun lääniä ja paikotellen K uopion läänissä lum i- taik k a räntäsateita.

12 3 H einäkuu. L äm pötila oli L ounais-suom essa noin asteen verran ja K aak kois- ja L änsi-suom essa sekä Oulun läänin länsiosissa hiem an norm aalia korkeam pi. K eski-suom essa, Oulun lään in itäosassa ja Inarissa oli sen sijaan hiukan norm aalia kylm em pää. Läm pim in päivä oli 3 p., nousten m aan keskiläm pö silloin 20 asteeseen; keskim äärin kylm intä, n. 4, oli 6 ja 7 p:nä. K orkein läm pötila oli enim m äkseen paikotellen sisäm aassa ja Inarissa kuitenkin Se saavu tettiin enim m äkseen 2 4, Pohjois-Suom essa p:nä. A lhaisin läm pötila ilm assa oli yleensä 4, Sodankylässä kuitenkin 0, ja n äm ät arvot saavutettiin yleensä kuukauden toisella ja kolm annella viikolla. H alloja sa ttu i useina öinä, kaikki Oulun läänissä ja V aasan lään in pohjoisosissa. Y leensä hallat olivat heikkoja ja vah in goittivat paikallisesti alavilla m ailla perunaa. K ovem p i halla oli II p:ää vastaan, jolloin Sodankylässä perun a n lisäksi turm eltui paikotellen ohra, sam oin U tsjoella. K uukausi oli vähäsa tein en ja p itk iä poutajaksoja oli yleisesti. Elokuu. L äm pötilan keskiarvo oli koko m aassa 0.5 ä 2 norm aalia korkeam pi, ollen suhteellisesti läm pim intä Pohjois-Suom essa. H alloja oli useina öinä, ankarim m at öillä 20 ja 30 p. vasten, jolloin m onin paikoin v a h in g o ittu i v a t kokonaan peruna ja osittain viljatkin. Sadem äärän puolesta kuukausi o li m aan länsiosissa m elkein norm aali, m utta idässä ja pohjoisessa vähäsateinen ja koko m aan keskiarvo oli norm aalia pienem pi. Syyskuun keskiläm pötila oli norm aali p aitsi K eski-suom essa, jossa se oli s itä vähän alhaisem pi, ja pohjoisessa, jossa se taas oli jonkun verran sitä korkeam pi. H alloja ta v a ttiin öinä: 4 p:ää vasten Pohjois- ja Itä-Suom essa, 8 p:ää v asten K uopion läänin pohjois-osissa, 0 p:ää vasten Itä-Suom essa ja m yöhem m in m onina öinä. K uun alkupuolella sattu n eet hallat k esk eyttivät m onin paikoin perunankasvun ja osittain vah in goittivat m yöhästyneitä vihantia kevätviljoja. K uukausi oli vähäsateinen; kuun puolivälissä sa ttu i siellä tä ä llä m aan poh joisia keskiosissa rän täsateita, m u tta m uutoin tu li sade vetenä. Lokakuun keskiläm pötila oli yleensä 3 norm aalia alem pi. K ylm in tä oli kuukauden lopussa ja lask i läm pötila silloin E telä- ja K eski-suom essa 9 ä 4, Oulusta pohjoiseen päin 7 ä 24 asteeseen. K uukauden sadem äärä oli pohjoisessa vähän pienem pi, etelässä ja K eski-suom essa suurem pi ku in norm aalitapauksissa. K uun 4 p:stä alkaen tu li sade Pohjois-Suom essa m elkein yk sinom aan lum ena, K eski-suom essa 5 p:stä ja E telä- ja L ounais-suom essa 7 20 p:stä alkaen. K uun jälkim äisen puoliskon aikana m aa oli yleensä lum en peittäm änä. Lum en sy v y y s, joka kuun lopulla nousi yleensä 3 dm :iin, oli suurin m aan keski- ja eteläosissa ja pienin lännessä ja pohjoisessa. K uun loppupuolella jä ä ty iv ä t pienet, pohjoisem pana m yöskin keskikokoiset vesistöt. M arraskuulla oli keskim ääräinen läm pötila E telä-suom essa ä 3, pohjoisem pana yleensä 0 ä 2 ja Lapissa 5, ollen yleensä n. 2 norm aalia läm pim äm pää. K uukausi oli pohjoisessa runsas-, m uualla m aassa väh äsateinen.

13 4 Lokakuussa tu llu t lum i jäi p ysyväisek si vain paikotellen m aan pohjoisosissa. M uualla se suli kuun 0:nteen päivään m ennessä; 8 p. tu li m aan sisäosiin uusi lum ipeite, m ikä kuitenkin pian suli, ja m aa p eitty i uudelleen lum ella kuun lopussa, jolloin m yös uusi jäätym iskausi alkoi. Joulukuun läm pötila oli 3 norm aalia alem pi, ollen suhteellisesti kylm intä keski- ja itäosissa. K uukausi oli kaikkialla vähäsateinen, sade tu li en im m äkseen lum ena. L um ensyvyys oli rannikoilla yleensä alle dm, lounaassa oli m aa suuren osan kuuta jokseenkin ta i aivan lum eton. M uualla m aassa oli lum en sy v y y s yleensä 3 dm ja kuun lopussa itäisessä rajaseudussa yli 3 dm. Vuoden 926 sääsuhteista annetaan M eteorologisen keskuslaitoksen kuukausijulkaisujen perusteella alem pana seuraavat yleisk atsau k set. Ilm a n läm pötila C elsius en asteissa huhti syysku u lla 926 ja Paikkakunta. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syj skuu K u u kau d en keskiarvo J Maarianhamina , Turku H elsinki ! Viipuri , T a m p e r e Sortavala ! Jyväskylä ! Kuopio... 0, S Vaasa ! K aiaani Oulu Sodankylä Inari A lin läm pötila huhti syysku u lla 926. i Paikkakunta. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syysinm. Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. C Maarianhamina Turku ' Helsinki ; Viipuri : T am pere ! Sortavala Jyväskylä Kuopio Vaasa Kajaani Oulu Sodankylä Inari

14 5 Sadem äärä m m :ssä huhti syyskuulla, 926 ja Paikkakunta. H uhtikuu. Toukokuu. K esäkuu. H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. Koko m äärä v N orm aalim äärä vv i Koko m äärä v Normaali määräi : vv Koko m äärä v N orm aalim äärä : vv , Koko m äärä v i N orm aalim äärä vv Koko m äärä v N orm aalim äärä vv Koko m äärä v N orm aalim äärä vv H u h tik u u - Syyskuu. Koko m äärä v N orm aalim äärä vv i Poikkeus v. 926 vuosien normaalimäärästä %. Maarianhamina Turku Huittinen Lavia o 75 H a n k o Vihti Helsinki Loviisa V irolahti Lappeenranta Viipuri Sortavala F o rssa ?? Hattula T am pere Mäntyharju Vaasa V ? 329 Jyväskylä Tohmajärvi Viitasaari , Kuopio Iisalm i Oulu : Utajäivi Kajaani Sodankylä Inari ; K asvillisuuden kehityksestä m ainittakoon M aataloushallitukselle aikana saapuneiden vuod en tu loilm oitu sten perusteella seuraavaa: kesän S yysviljat. A ikainen lum entulo syksyllä ja lum irikas kylm ä talvi, joka tu on tuostaankin k esk eytyi suojailm an kautta vesi- ja räntäsateiden vallitessa, m atkaansai sen, että m aa m onella paikkakunnalla ei p äässyt kunnolleen routaantum aan, ennenkuin lum ipeite, joka joulukuun lopusta 925 oli paksum pi kuin tavallisesti, tuli pysyväiseksi. N äin oli asianlaita etenkin m aan etelä- ja lounaisosissa, jota vastoin ta lv i m uissa osissa valtak u n taa yleisesti tu li säännöllisten ilm asuhteiden vallitessa. Seurauksena oli, että ta lv i m aan eteläosissa oli harvinaisen tuhoisa syysrukiille, jonka oraita laajalti esiin ty n y t lum ihom e k u o letti talven ja kevään aikana. M yöhäisen kevään tullen oli pakko rikkoa rukiin kylvöjä laajoilla aloilla ja kylvää pellot kevätviljoille. Täm än kautta ruispellon ala väheni m aan eteläosassa, U udenm aan, Turun ja Porin, A hvenanm aan, H äm een ja Viipurin lääneissä, lähes 5,600 h a lla, kun taas esim. ohranala lisään ty i sam oissa lääneissä 670 ha: a ja kauran ala noin 3,800 h a lla. M onelta paikka

15 6 kunnalta ilm oitettiin, että jalostetu t ruislaadut k estivät talven huonom m in kuin m aatiaislaadut. K esäkuun toisella viikolla alkanut kuiva sää ed isti syysviljain kasvutilaa, parantaen satotoiveita m elkolailla. K esäkuun toisella viikolla k ä y n y t halla hiem an vik u u tti rukiin orasta. R uis alkoi heilim öidä m aan e telä osissa juhannuksen aikaan, pohjoisosissa vasta kesäkuun loppu- ta i heinäkuun alkupäivinä, ja loppui etelässä viim em ainitun kuun alussa sekä pohjoisem pana kuukauden puolivälissä. Sää oli heilim öim iselle yleen sä erittäin suotuisa; ainoastaan Oulun läänissä yleisem m in sekä V aasan ja K uopion lääneissä harvoilla paikkakunnilla oli heilim öim isen aikana osittain sateisia ilm oja ja kylm iä tuulia, jotk a sitä p itk ittivät. R ukiinkorjuu alotettiin E telä-suom essa yleensä elokuun en si päivinä, kolm essa pohjoisim m assa läänissä noin viikkoa m yöhem m in. R ukiista saatiin keskinkertainen sato, eteläm m issä lääneissä huonom pi kuin pohjoisissa, joista viim eksim ainituista V aasan lääni sai keskinkertaista parem m an ja Oulun lääni m elkein y h tä h yvän sadon. V ehnästä, jota lum ihom e ta l vella ja keväällä ei ollut haitannut sam assa m äärässä kuin ruista, saa tiin n iin ikään keskinkertaista parem pi sato, joka U udenm aan ja Turun-Porin lääneissä läh en teli keskinkertaista parem paa. S yysk ylvöt suoritettiin jokseenkin yleisesti elokuun puolivälistä kuukauden loppuviikolle. A luksi h aittasi oraan nousua paikotellen kuivuus, m utta m yöhem m in tu lleet sateet sitä tu n tu v a sti ed istivät, niin e ttä oras m yöhäsyksy llä oli sangen lupaava. K evätviljat. K evään m yöhästym isen ja toukokuulla sattuneiden liian runsaiden sateiden sekä, varsinkin Pohjanm aalla, tu lvien tähden v iivästyi kevätk ylvöjen teko noin puolitoista ta i kaksi viikkoa. Ohran kylvöön ryh d yttiin yleisesti toukokuun viim eisen kym m enpäiväisjakson alussa sekä K uopion, Vaasan, M ikkelin ja Viipurin lääneissä v asta kuukauden loppupäivinä, ja k ylvö p ä ä tty i yleensä kesäkuun alkupäivinä, m ainituissa lääneissä kuitenkin vasta sam an kuun ensim äisen viik on lopussa ta i seuraavan viik on alussa. A h venanm aalla su o ritettiin ohrankylvö tavallisu u d en m ukaan aikaisem m in, jo to u k o kuun p u olivälistä sen neljännelle viikolle. V errattain harvoissa paikoissa k esäkuun alkupuolella k äynyt halla vahingoitti ohranoraita. H einäkuulla ja m yöhem m inkin vallinneet poutajaksot h aittasivat kasvullisuutta suuresti, enim m in A hvenanm aalla; sangen yleisesti ohra tuleentui liian aikaiseen ja jy v ä tuli pientä, sen sijaan eivät hallat sitä vahingoittaneet, eivätk ä liioin taudit eikä tuhohyönteiset. Ohranleikkuuseen ryh d yttiin yleisesti elokuun kolm annella viikolla; korjuuta h aittasivat varsinkin keski- ja pohjoisosissa m aata sateet tu n tu v a sti, eteläosissa sitä vastoin korjuusäät olivat erittäin suotuisat. tu li koko m aassa keskinkertainen, neljässä pohjoisim m assa sekä H äm een lä ä n issä keskinkertaista parem pi. K auran kasvua h a itta siv a t yleen sä sam at sääsu h teet kuin ohraakin; elo kuun puolivälistä sattu n eet sateet kuitenkin huom attavasti vaik u ttivat kasvia, n iin että olkisato tu li m elko runsaam paa kuin keskikesällä oli arvioitu. Elokuun lopulla ja syyskuussa käyneet hallat tu o ttiv a t vahinkoa paikoin vielä vihantana

16 7 olevalle kauralle, m utta suurim m alta osalta vilja jo oli n iitetty. Kaura, sam oin kuin ohrakin, säästyi taudeilta. K auranniitto alotettiin elokuun loppuviikolla, eteläosassa m aata sen kolm annella viikolla, ja lo p etettiin syysk u u n ensim m äisellä tai, pohjoisem pana, toisella viikolla. Maan keski- ja pohjoisosissa liiat sateet useilla paikkakunnilla p itk ittiv ä t korjuuaikaa. oli keskinkertainen, ollen V aasan, K uopion, M ikkelin ja H äm een lääneissä keskinkertaista parem pi. Sekavilja ja p alkokasvit a n to iv at niinikään keskinkertaisen sadon. Peruna ja juurikasvit. Perunanpano alotettiin toukokuun loppupäivinä ta i kesäkuun alussa, kestäen paikotellen aina kesäkuun puolivälin tienoille. Perunaa, joka oli hyvällä kasvualulla kesäkuussa, rasitti kuivuus heinäkuun ja elokuun ajalla suuresti, niin että taim et paikotellen n ä iv etty iv ä t. Syyskuun su otuisat ilm at m elko lailla paransivat sato-odotuksia eikä edellisenä vuonna yleistä perunaruttoa ta v a ttu kuin ani harvoilla paikkakunnilla, eikä perunaa m uukaan ta u ti vaivannut, m utta loppukesällä esiin tyneet hallat vik u u ttivat varsia useissa kunnissa, paikoin jopa pahastikin. Perunannostoon ryh dyttiin m aan eteläosissa syysk u u n p u olivälin tien oissa ja korjuusäät olivat m itä parhaim m at; toisin paikoin kuitenkin liiat sateet olivat esteenä korjuulle. oli sekä paljoudeltaan että yleensä laadultaankin sangen h y v ä sekä suurem pi kuin m aassa koskaan ennen on saatu. ttehunauriista ja m uista juurikasveista saatu sato oli niinikään ty y d y ttä v ä. H einä. Nurm iheinä varttui jo alkukesästä jokseenkin reheväksi; Oulun läänissä m aassa kauan p y sy n y t routa hid astu tti ruohonkasvua niittym ailla. V anhoilla ja vanhanpu oleisilla nurm illa n iitty m a to te k i vahinkoa, m u tta m elkoista tuntuvam pi oli sen luonnonniityille tekem ä tuho, erittäinkin kolm essa pohjoisim m assa läänissä. M yöskin kuivuudesta heinä kärsi huom attavasti. H einäntekoon ryh d yttiin etelä- ja lounais-suom essa heinäkuun 5 8 p:n tienoissa, itä- ja keski-suom essa lö p:n paikkeilla ja kolm essa pohjoisim m assa läänissä v asta 4 5 p:nä. K aikkialla oli sää heinänkorjuun aikana erinom ainen ja heinänlaatu oh erittäin h yvä. oli keskinkertaista parem pi. Y leisesti k atsoen on san ottava, e ttä 926 vuoden sato oli, varsinkin perunaan nähden, erittäin hyvä, lukuun ottam atta ruista, jonka tulo oli heikonpuolinen. M inkälainen eri viljelyskasvien kasvutila oli eri ajankohtina kasvukauden kuluessa n äkyy seuraavista luvuista, jotk a ilm oittavat sadon suhteellisen arvon x) ja jotk a perustuvat M aataloushallitukselle kesän aikana saapuneihin tiedonantoihin: x) V u o d en tu lo to iv eitten ilm o itta m isessa on k ä y te tty n n m eroasteik k oa, jo ssa 8 ta r k o itta a erittä in h y v ä ä, 7 h y v ä ä, 6 k esk in k ertaista parem paa, 5 k esk in k ertaista, 4 k e sk in kerta ista h u onom p aa ja 3 h u onoa v u o d en tu lo a sek ä 2 m elk ein k a to a ja katoa. M aatalous v

17 i 8 Vehnä. Ruis. Ohra. Kesäk. 5 P Heinäk.»» Elok.»» o 3.8 Syysk.»» o »»» o Kaura. Peruna. Sekavilja. Palkokasvit. Juurikasvit. Kylvöheinä. Niittyheinä. m äärät. Eri viljelyskasveista saadut satom äärät olivat v. 926, lään ittäin esitetty in ä, seuraavat, desitonneissa: Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan maakunta. Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Valtakunta v l Valtakunta v Syysvehnä... 47,05 83,68 4,233,383 5, , , K evätvehnä,558 34,03 0,435,992 26,9 9,086 2,73, ,706 98,564 Ruis , ,228 7, ,654 44, , , ,646 25,75 3,024,896 3,475,752' Ohra... 84,036 26,648 2,395 43,942 37,49 63,850 65, , ,003,560,999,408,020 Kaura ,279,537,045 33, ,62 38,54 403, ,933 95,424 5,927,259 6,865,585 Sekuli... 28,835 27,09 2,7 5,703 5,907 7,625 6,859 9,554 7,34 40,753 43,303 Herne, papu ja v ir n a... 44,057 60,228 2,948 22,06 4,790 4,208,45 6,980,409 58,4 58,799 Peruna...,066, ,304 58, ,43,8, ,340,56,853,357,37 706,804 8,50,083 7,23,377 Rehunauris 452,333 70,037 22,00 562,754 37, , ,378,45,205 64,367 4,088,825 3,972,859 Muut juurikasvit 236, ,404 3,889 54,44 96,740 5,505 37,448 65,486 23,803 80,768 80,256 Vihantarehu... 34,537 63, ,9 68,068 50,642 42,836 96,486 35, , ,782 Heinänsiemen.. 7,82 3, ,343 5,533,099,374 4,76 2,662 53,082 54,88 Peltoheinä 3,75,65 4,374,333 92,003 2,89,379 3,208, ,909,907, ,69,729,586 23,538,545 24,457,08 Niittyheinä... 40,049 22,6 29,600 29,756 73,8 38,698,008,56 350,042,678,36 4,643,39 4,876,524 Pellava ja hamppu... 3,023 3,499 59,798 2, ,84 2, ,344 6,040 m äärät olivat viisivuotisjaksolla seuraavat, dt: vuotuisin keskim äärin U udenm aan Turun ja Porin Ahvenanmaan m aakunta. Hämeen Viipurin Mikkelin K uopion V aasan Oulun V altakunta. Syysvehnä... 38,659 66,043 3,292,34 4, ,988 Kevätvehnä... 9,800 29,994 5,909,96 9,354 6,223,826, Ruis ,09 607,523 8, ,75 408, , , ,523 65,3 2,874,57.3 Ohra... 7,49 27,39 2,30 29,599 2,36 55,068 25,62 294,403 25,87,258,837 Kaura... 80,80,378,658 30, , ,57 302, , ,579 9,63 5,0,963 Sekuli... 28,564 26,645,82 6,36 5,49 6,683 2,970 4,895 4,853 28,058 Herne, papu j v ir n a... 38,245 50,34 2,705 7,770 3,374 4,57,77 5, ,045 Peruna , ,475 60,794 68, ,202 58, ,64 927, ,236 5,935,530 Rehunauris , ,99 28, , ,905 84,75 29, ,053 24,28 2,998,997 Muut juurikasvi 9,359 69,745 3,995 52,492 73,953 3,650 30,039 64,429 2,955 62,67 Vihantarehu 04,097 5, ,264 56,826 44,95 33,978 74,89 3,22 447,934 Heinänsiemen. 6,722 0, , ,298,64,962 43,743 Peltoheinä... 2,807,546 3,800,888 60,7 2,782,645 3,080, ,837,696,72 4,760,306,63,677 2,490,257 Niittyheinä... 27,95 234,287 36,70 67,30 875, ,658,260, ,029 2,274,58 5,888,03 Pellava ja hamp Pu... 2,339 3, ,069 2,69 776,044 2, ,693

18 9 V iljelysalaan verrattuna oli sato hehtaarilta v. 926 seuraava, kiloja: Valtakunta V V altakunta v Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin j Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä...,477,788 2,045, ,500,000,836,33,645,695 Kevätvehnä...,45.490,936,423,535,575, ,329,532,587 R u is...,39,357,358,238,25,207,423,446,660,322,484 Ohra...,406,282,629,328,288,449,377,487,557,48,28 Kaura...,42,330,545,296,379,56,407,353,354,344,352 Sekuli...,428,403,42,369,342,284,35,36,558,385,45 Herne, papu ja vim a,398,389,776,252,78,92 976,293,532,339,356 Peruna...,046,537,300 2,80,754 3,923 3, ,82 2,288 0,74 Rehunauris... 26,92 26, ,458 22,073 29,259 24,453 22,328 6,858 24,5 24,209 Muut juurikasvit ,365 4,404 8,708 5,380 2,240,888,330,555 7,57 7,672 Vihantarehu... 3,757 3,24 3,635 3,368 3,66 3,40 3,460 3,545 3,686 3,446 3,503 Heinänsiemen Peltoheinä... 3,06 2,908 3,824 2,69 2,893 2,806 3,008 2,538 2,336 2,753 2,880 N iittyheinä...,076,072,239,0,356,37, ,045,095 Pellava ja hamppu V iisivuotisjaksolla olivat vastaavat satom äärät keskim äärin v u o tta k oh ti taas seuraavat, kg: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin Uudenm aan Syysvehnä...,383,533,560,308,27,6 907,248,00,445 Kevätvehnä...,27,408,377,6,262,270 93,039 83,306 R u is...,336,323, ,204,27,56,09,03,228 Ohra...,260,233,275,242,38,209,034,078,02,39 K a u r a...,342,252,59,86,63,04 996,07 895,70 Sekuli...,455,326,64,282,245,254,40,25,009,273 Herne, papu ja virna,25,24, ,02, ,56 Peruna... 8,960 8,764,449 8,805 8,844 9,937 8,47 8,395 8,950 8,797 Rehunauris... 25,565 2,602 9,739 24,670 8,530 24,373 2,54 7,896 4, Muut juurikasvit.. 7,768 2,938 6,646 3,494,360 3,929 0,923 9,958 6,88 3,38 Vihantarehu... 3,63 3,039 3,470 3,294 3,273 3,342 3,73 2,978 3,0 3,58 Heinänsiemen Peltoheinä... 2,753 2,640 3,270 2,605 2,886 2,766 2,805 2,380 2,277 2,607. N iittyheinä...,076,23,560,67,62,96,656,244,40,303 Pellava ja hamppu E delläesitetyn sadon lisäksi saatiin viljellyistä kaskista v. 926 seuraavat satom äärät, desitonnia: Ruista. 9 Ohraa. Kauraa, 8 Turun ja Porin läänissä... Viipurin»... 5, Mikkelin»... 4,36 227,72 K uopion»... 5,645, Vaasan» Oulun» Y hteensä 5,954 3,202 3,363

19 20 rehuylcsikköinä. Jos yleiskatsauksen, helpottam iseksi tahtoo lausua koko sadon yhteissum m ana, voidaan eri kasvilajeista saadut satom äärät m uuntaa sam anarvoisiksi yksiköiksi, m itkä m ahdollisim m an tarkkaan ilm oittavat eri kasvien fysioloogisen ravintoarvon, joka on tod ettu n iitä rehuaineina käytettäissä. A llaolevassa taulukossa on pellosta saatu sato m uunnettu rehuyksiköiksi; laskelm asta on kuitenkin jä te tty pois perunavarsisato, koska se vain poikkeustapauksissa otetaan talteen, sam oin pellava-, ham ppu- ja heinänsiem ensato, sy y stä että niiden käyttötarkoitus on toinen kuin m uiden viljelyskasvien; niinikään on jä te tty arvioim atta se rehum äärä, joka vastaa laitum eksi käytetyn nurm en heinänsaantia sekä nurm ista ja lu on n on n iityiltä saatua äpäresatoa, koska tila sto ei anna siitä m itään selv ity stä. M uuntam isessa on 926 v:n sadolle k ä y te tty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle sekä virnalle l.o, ohralle ja sekulille l. i, kauralle.2, perunalle 5.o, rehunauriille 2.5, m uille juurikasveille 7.5, peltoheinälle ja vihantarehulle 2.5, n iittyheinälle 3.0, rehunauriin naateille 2 0.o, m uitten juurikasvien naateille 3.0, vehnän ja rukiin oljille 5.0, kauran oljille 4.0 sekä ohran 3.7, sekaviljan 4.o, herneen ja virnan oljille 3.5 x). E dellä m ainitut näkökohdat huom ioon otta en ovat sadot v:lta 926, rehuyksiköiksi m uunnettuina, seuraavat,,000 yksiköin. L isäksi ilm o itetaan vastaavat m äärät v:lta 925 ja vuotuiset keskim äärät ajanjaksolta V ehnä... R uis... Ohra... K aura... Sekavilja... Herne, papu ja virna Y hteensä viljakasvit v /0 v % 25, , , , , , , , , , , , , ,08, Keskirr). vuotta 0/ 20,5 287,457 4,440 47,664,642 3, , P e r u n a... 70, , ,7 4.9 Rehunauris... 32,7.2 3, ,992.0 M uut juurikasvit.. 0, , , Y h t. peruna ja juurik. 23, , , P eltoheinä... 94, , , Vihantarehu... 2, , , S yy sviljan oljet... 27, , , K evätk orsiviljan oljet 258, , , P alkokasvien oljet.. 4, , , Y h t.peltohein. ja oljet,353, ,40, ,29, x) O lkisadon suuruus on la sk e ttu siten, e ttä k orjattu jy v ä sa to, kiloin ilm o itettu n a, on k errottu v eh n ä ssä ja rukiissa 2:a, ohrassa ja p a lk o k a sv eissa l:llä, sek a v ilja ssa.3:a ja k a u rassa.4:llä. Juurik a sv ien n a a ttisa to ta a s on la sk e ttu siten, e ttä ju u rik asvisato kiloissa, on kerrottu reh unau riissa 0. isillä ja m u issa ju u rik a sv eissa 0.25:llä.

20 2 v % v / /O Keskim. vuotta kohti vv R ehunauriin n aatit. 3, ,980 O.i 2,250 O.i M uiden juurik. n aatit,542 0.,558 0.,78 O.i Y hteensä n aatit 4, , , o/ /O pellosta... 2,563, ,6, ,239, N iittyh ein ä... 54, , , K oko sato 2,78, o 2,774, o 2,428, Q N iinkuin taulukosta ilm enee, oli 926 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioitu n a, 2.o % pienem pi kuin sato vu od elta 925 ja.9 suurem pi kuin v u o tu i nen sato viisivuotisjaksolla K oko sadosta on viljasato v v. 926 ja 925 ollut %, peruna- ja juurikasvisato 7. s 6.7 % ja naattisato 0.2 %, sekä vihantarehu-, peltoheinä- ja olkisato %; niittyheinäsato on ollut %., rehuyksiköiksi m uunnettuna, esitetään seuraavassa taulukossa lään ittäin. R ehuyksiköitä 926 (,000 y k sik ö in ) läänittäin: Oulun Vaasan K uopion Mikkelin Viipurin Hämeen A hvenanmaan m aak unta. Turun ja Porin TJ udenmaan Syysvehnä... Kevätvehnä... R u is... O hra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja v irn a... 4,705,56 27,677 7,640 70,440 2,62 4,406 8,368 3,40 59,723 9,695 28,087 2,456 6, ,044, , , ,565 3,086 70,058,428 2, ,62 4,437 2,493 69,03,446, ,90 5,805 26, n 27 29,386 5,024 33,666, ,965 35,039 77,078, ,7 32,909 6, Yht. viljakasveja 8, ,753 6,680 24,684 29,048 59,27 80,032 70,866 75,3 P eruna... 2,324 27,406,62 8,08 22,379 5, ,43 4,36 R ehunauris... 3,69 5, ,502 2,974 2, ,083 9,62,35 Muut juurik... 3,47 3, , Yht, perunaa ja juurik. 28,090 36,665,390 23,336 26,643 7,84 26,79 37,78 5,768 Peltoheinä... 27,025 74,974 7,680 5,655 28,350 32,956 76, ,425 69,83 Vihantarehu... 5,382 2, ,236 2,723 2,026,73 3,859,48 Syysviljan o lj e t... 2,953 27, ,08 6,802 9,972,759 22,44 0,049 Kevätkorsivilj.»... 33,255 6,889,726 33,904 34,262 3,472 9,264 43,493 6,860 Palkokasvien»...,259, Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia... 79, ,373 0,368 67,508 82,560 58,546 09, ,47 97,550 Rehunauriin naatit Muiden juurik.» Yht. naatteja 793, Koko sato p ellosta , , , ,76 35,867 26,82 488,446 88,600 N iittyhein ä... 4, ,325 23,773 2,723 33,67, ,938 kokonaisuudessaan 332, ,92 9, , ,489 48, , ,4 244,538

21 22 Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskem isessa on arviointi viljalajeihin nähden perustettu virallisiin verohintoihin: vehnän hinta oli m aassa 20 m k hklta eli 2 m k 80 p:iä kilolta, rukiin 65 (2:40 kg), ohran 27 (2:2) ja kauran 70 (:50 kg). Muille m aataloustuotteille on pantu seuraavat hinnat kg:lta: sekaviljalle :90, herneille ja pavuille 3:40, perunalle 0:65, rehunauriille 0:25, m uille juurikasveille 0:65, vihantarehulle ja peltoheinälle 0:60, niittyheinälle 0:45, syysviljan oljille 0:2, kevätviljan oljille: vehnässä 0:20 ja ohrassa ja kaurassa 0:30 sekä palkokasveissa 0:30, juurikasvien naateille 0:05 ä 0:0, heinänsiem enelle 20: sekä pellavalle ja ham pulle 4:. Täten m enetellen on 926 vuoden sadon arvo valtakunnassa saatu 4,962,35 tuh. m arkan suuruiseksi. K oko valtakunnassa ja eri lääneissä oli sadon arvo, tuhansin m arkoin, v. 926 ja keskim äärin koko valtakunnassa v v :. Uudenm aan Turunja Porin Hämeen A hvenanmaan m aakunta. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun! Valta-! k u n ta % v Valtakunta vv keskim. % V e h n ä... R u is... Ohra... Kaura... Sekavilja... Herne, papu ja virna Yhteensä viljakasvit Peruna... Rehunauris... Muut juurikasvit.. Yht.peruna ja juurik. Vihantarehu... Peltoheinä... N iittyhein ä... Syysviljan oljet Kevätkorsiviljan» Palkokasvien» Yht. vihantarehu, heinä ja oljet... Rehunauriin naatit.. Muiden juurikasvien naatit... Yhteensä naatit Heinänsiemen... Kehruukasvit 6,4 66,425 7,86 26,792 5,479 4,979 32,954 43,335 45, ,34 20, , , ,308 5,343 95,954 89,070 7,75 7,446 24,267 8, , ,460 6,302 9,547 7,77 6,342 39,60 73,470,322, ,64 367, ,364, ,204 27,284,400 4,07 4, , ,745 87,757 30,56 26,04 2,984 7,56 8,902 99,450 29,33 24,224 3,022 5,029 2,599 59,783 3,536 47,723,449,43 5,58 258, ,760 26,52 3, ,578 37,520,332 52, ,852 4,069 3,539 76,460 3,355 73,483 5,839 9,049 40, ,732 9,293 6,288 88,33 4,084 92,525 32,093 0,08 40, ,47 232, , , , ,072 6,876,008 57,956 3,039 49,434 7,77 5,983 5, ,525 34,35 35,038 8,7 60,599 38,740 3,203 3, ,373 70,636 36,75 75,95 9,635 2,434 87,264 2,570 4,44 45,383 7,056 22, ,24 28,630 4,257 2, 0 5,789 34, ,465 5, ,282 76,745 29, , , , ,089 26,743 53,768 68,2 2,096,92 45,942 4,09,547 5,598 2,27 03, ,029 9, ,2 2 52,5 707,49 32,902,42,32 208,94 76, ,72 4,744 9,697 92,84 400, ,839 2,040, , , , , ,067 2,004 5,07 06,64 6, , ,94 276,63 772,748 24,774 45, ,97, ,656 80,87 37,36 52, , ,43, , , , ,020 4.,74, , 2,368,470 3,838 87,486 4,405 Kaikki yhteensä 63, ,997 36,230 58, ,40 278, ,688 94, ,29 4,962, ,239, O E dellisenä vuonna oli eri viljelysk asvien sadon raha-arvo seuraava,,000 mk: Vuonna 925. Ruis... Ohra... Kaura... Sekavilja... Herne, papu ja v ir n a... Yhteensä viljakasv. Peruna... Rehunauris... Muut juurikasvit... 70, ,80 295, ,838 27,228 53,992 2,6, ,353 99,32 52,667 % V ihantarehu... P eltoheinä... Niittyheinä... Syysviljan oljet... Kevätkorsivilj.»... Palkokasvien»... Yht. vihantarehu, heinä ja oljet Rehunauriin naatit... Muiden juurikasvien»... Yhteensä naatit Heinänsiemen... Kehruukasvit... Valtakunta. Valtakunta. 32,207,467,42 29, ,28 4,764 2,09,087.2,980 2,026 5, ,46 o/ /o o.i Yht. peruna ja juurikasvit 694, Kaikki yhteensä 5,086,358 loo.o o. i

22 23 Vuonna 925 tek i siis sadon arvo 5,086,358 tu h atta markkaa ja on seuraavan vuoden satoarvo 2.4 % sitä pienem pi. Vuoden 924 sato oli arvoltaan 4,555,032 tu h atta markkaa ja vuosien sato keskim äärin 4,239,789 tu h atta markkaa. K ulutus. V iljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, e ttä v. 926 vehnän ja rukiin kulutus huom attavasti väheni, johtuen siitä, että näiden viljatavarain m aahan tu onti oli m elko pienem pi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Verrattuna ajanjaksoon nousi kulutus, m itä vehnään tulee, m elkein täm än jakson keskim äärään; vehnänkulutus v. 926 oli kuitenkin 2 % pienem pi henkeä kohti kuin esim. vuosina keskim., jolloin kulutus oli henkeä kohti 55.7 kg. R ukiinkulutus oli n. 35 % pienem pi kuin v v. 90 3, jolloin se tek i 84.6 kg. S itävastoin ohran ja kauran kulutus oli v. 926 suurem pi k u in viim ek si m ainittuina vuosina, johtuen runsaasta sadosta v Vuosina 90 3 oli n im ittä in ohran kulutusm äärä henkeä k oh ti 29.2 kg ja kauran 98.9 kg. Vuonna 926 tu otiin m aahan vehnää 33.5 m ilj. kg eli hiem an vähem m än kuin viisivuotiskautena 92 25, jolloin tu o tiin keskim äärin vuodessa 37.9 m ilj. kg, ja h uom attavasti vähem m än kuin vuonna 925, jolloin tu onti oli 72.5 m ilj. kg. K otim aisen vehnän osuus kulutuksesta oli v l %, oltuaan edellisenä vuonna 3.o %, ja kutakin asukasta koh ti tu li ensiksi m ain ittu n a vuonna 43.9 kg. R ukiin tu on ti, joka oli vv m ilj. kg vuotuiskeskim äärin ja v milj. kg, tek i v. 926 vain 54.3 m ilj. kg. K otim aisen rukiin osuus koko kulutuksesta oli 7.3 %, oltuaan v % ja vv %. K unkin asukkaan osalle tu li ku lu tu k sesta v kg, oltuaan v kg ja v v keskim äärin 6.3 kg. Ohran tu onti oli v m ilj. kg, oltuaan v m ilj. kg ja vv m ilj. kg vuosittain. K ulutuksesta tuli henkeä kohti 38.3 kg v. 926, 34.5 kg v. 925 ja 30.6 kg keskim äärin vuodessa vuosina M itä kauraan tulee, oli tu on ti v o m ilj. kg ollen v milj. kg ja vv m ilj. kg keskim äärin vuodessa. V ienti oli v. 926 vain 0.o4 m ilj. kg oltuaan v m ilj. kg ja v v m ilj. kg keskim äärin vuodessa. K ulutuksesta tu li henkeä kohti v kg, v kg ja keskim äärin vuodessa vuosina kg. Perunoiden tu onti oli v m ilj. kg, v m ilj. kg ja vu o sin a vuotuiskeskim äärin 6.8 m ilj. kg. V ienti oli m itätön v H enkeä kohti kulutettiin m ainittuna vuonna 2. kg, m ikä oli suurem pi kuin kulutus edellisenä vuonna (78.6 kg), ja suurem pi kuin keskim ääräinen kulutus vu osina (44.2 kg). M itä edellä on ly h y esti esitetty, käy ilm i seuraa vasta taulukosta, jossa on o tettu huom ioon vehnän, rukiin, ohran ja kauran sekä perunan sato-, tuonti- ja vientim äärät ynnä k ylvöön ja viin an p olttoon k ä y te tty paljous v iisiv u o tisjaksolla sekä vuosina 926 ja 925, kaikki näm ä m äärät kiloissa ilm oitettu in a.) ) V ilja on ilm o ite ttu seu raavissa ta u lu k o issa jauha m a tto m a n a ; ja u h ettu a v ilja a jauh a m a tto m a k si m u u n n etta essa on 00 k g v e h n iä p a n tu v a sta a m a a n 65 k g v eh n ä ja u h o ja ta i -ryynejä, 00 k g ru k iita 95 k g ruisjauhoja, 00 k g ohria 60 k g ohraryynejä ta i -jauhoja sek ä 00 k g kau roja 50 k g k au ra ryynejä ta i -jauhoja. Seuraavissa ta u lu k o issa on hl v e h n iä p a n tu = 7 6 kg, hl ru k iita = 70 kg, h l ohria = 60 kg, h l k au roja = 48 k g ja hl peru n oita = 66 kg.

23 24 V ,44,500 T u o n ti... 33, Kylvö... 2,68,844 Viinanvalm istus... Vehnä. Ruis. Ohra. K aura. Peruna. 302,489,600 54,299,234 32,254,73 Vienti ,89 Yhteensä kulutusta varten... 56,040, ,278,472 Kulutus henkeä kohti V S a t o... 25,294,300 72,534,22 2,55,359 T u o n ti... Kylvö... Viinanvalm istus... Vienti... Yhteensä kulutusta v a r te n... Kulutus henkeä kohti ,276, Vuosina (Keskimäärin vuodessa.)... 20,5,765 Tuonti... Kylvö... Viinanvalm istus... Vienti... Yhteensä kulutusta varten... Kulutus henkeä kohti... 37,897,74 2,4, ,602, ,575,200 75,966,344 33,030,096 75, ,336, ,457,268 48,858,329 32,972,4 33,28 23, ,996, ,099,900,904,387 2,802,76 36,202, ,802,000 2,770,550 2,762,80 3,500 2,806, ,883,697 3,03,695 2,890, ,333 4,720 06,9, ,725,900 20,976,34 85,46,775 38, ,56, ,558,500 34,594,42 83,762, , ,46, ,96,270 27,53,275 82,653, ,773,82, ,03, ,008,300 3,404,859 3,370, ,042, ,37,700 7,27,605 0,484,404 3, ,92, ,553,035 6,772,365 0,449,045 92,32 499,784, Kotieläimet. K otieläinten luku. K otieläim et, joista annetaan tiedot kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani taululiitteessä N:o 3, jakautuivat syyskuun p:nä 920 lään ittäin sekä v v keskim äärin koko m aassa seuraavalla tavalla: Sonneja (yli 2 v. )... L eh m iä... Nuoria sonneja ( 2 v.) Hiehoja (yli lv.)... Vasikoita (alle lv.) Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen lään. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Ahvenanm. maakunta Oulun Valtakunta w. 92 Valtakunta v keskimäärin. Oriita (yli 3 v. ) Ruunia (yli 3 v. )... 5,83 23,452,553 8,67 22,096 8,634,7 27,09 4,272 42,4 37,870 Tammoja (yli 3 v. ) 8,708 3,47,383 23,226 28,336 3,002 20,407 30,880 5,20 82,479 8,493 Nuoria hevosia ( 3 v.) 3,820 6, ,405 6,22 3,479 6,62 7,749 2,835 42,56 45,07 Varsoja (alle l v. ) 2,04 3, ,93 2 3,794 2,06 3,002 3,64,603 22,525 24,259 Yhteensä hevosia 40,482 66,754 3,386 5,267 6,390 27,74 4,982 70,985 36, , ,35 Lampaita (yli lv.)..»> (alle lv.).. Yhteensä lampaita 3,007 2,779 4,633 24,453 9,024 54,386 8,545 3, ,876 9,243 40,427 54,00 62,839 64, , ,95 4,926 2,767 39,990 5,434 25,04 3,24,496 72,520 4,986 29,248 39,92,694 0,677 4,385 5,839 8,228 3,353 62,054 7,442 20,827 38,82 2,397 29,783 6,64 33,028 45,230 3,28 53,9 6,623 24,650 29,888 22,56,29,894 50,6 25, ,560 22,6,268,024 5,077 27, ,46 Yht. nautaeläimiä 72,896 35,58 2, , ,442 4, , ,079 27,498,860,479,847,035 Vuohia (yli l v.)... Karjuja (yli 6 k k.) Siitosemakkoja(yli 6 kk.) Lihotussikoja (yli 6 kk.) Nuoria sikoja (3 6 kk.) Porsaita (alle 3 kk.)... Yhteensä sikoja Poroja (yli lv.)... Kanoja (yli 6 ltk.)... Muu siipikarja (yli 6 kk.) Mehilä isyhteiskuntia.. 72,93 227, ,00 4,88 9,484 7,857 48,888 76,86,46 2,028 5, ,505 4,86 29,39 7,55 68, ,09 2,332 6,275 8,003 7,852 33,325 6,466 85, ,749 29, ,000,964,63 25,374 75,802 54,577 67,283 77,672 95, , ,843 29,66 97, ,27 6,043 52, ,42 224,74,43,697,525, , ,058 8, , ,505 7,077 4,457 5,87 44,557 65,07,77 2, ,234 25,55 24,778 7,30 75,002 7,778,363, ,745 23,7 3,996,867 54,549 89, ,24 4,626 4,52,679 3,783 45,48 70, , ,892,965 6,586 9,443 42,568 94, , ,599,922 3,007 7,606 67,439 4, ,076 5,560 40,493 23,992 33,077 87,44 390,536 67,439,258,306 9, ,685 5,596 39,869 7,922 29,290 85, ,744 59,964,37,299 9,708 2,797

24 25 Eri eläinryhm issä oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianom aisen ryh m än eläinten koko lukuun seuraava: Lääni tai maakunta. Nuoria hevosia ja varsoja. Nuoria nautoja ja vasikoita. Lampaan vuonia. Nuoria sikoja ja porsaita. U udenm aan ' Turun ja P o r i n A hvenanm aan H äm een Viipurin l M ik k e lin K u o p io n V aasan o O u lu n V altakunt a Nuoren karjan suhteellinen lukuisuus oli sam assa eläinryhm ässä niin m uodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. N iin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku 2. %:sta (Ahvenanm aa) 2.8 %:iin (K uopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 27. l %:sta (Mikkelin lääni) 37. l %:iin (A hvenanm aa), lam paanvuonien luku 25.4 %:sta (U udenm aanlääni) 47. o %:iin (Mikkelin lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 45.6 %:sta (H äm een lääni) 68. l %:iin (Turun ja Porin lääni). T äyskasvuisten naaraseläinten ja nuorim m assa ikäryhm ässä olevain elukkain suhde oh seuraava: 00 ti iysikäistä vastasi i: Varsoja. Vasikoita. Porsaita. U udenm aan lä ä n is s ä Turun ja Porin läänissä A hvenanm aan m aakunnassa... 9.o H äm een läänissä Viipurin» M ikkelin» K uopion» Vaasan» Oulun» V altakunnassa Oriiden ja tam m ojen sekä sonnien ja lehm ien suhteellista lukuisuutta eri lääneissä kuvastavat seuraavat lu vut, jotka osoittavat tam m ojen lukua 00 oritta kohti ja lehm ien lukua 00 sonnia kohti: U udenm aan läänissä... Turun ja Porin läänissä... A hvenanm aan m aakunnassa... H äm een läänissä oritta vastasi: 2,47 tam m aa,66» 3,373» 2,248 )> 00 sonnia vastasi: 4,050 lehm ää 5,247» 4,998» 5,059» M a a ta lo u s v

25 26 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Viipurin läänissä ,005 tam m aa,532 lehm ää M ikkelin» ,637» 6,002» K uopion»......,646»> 4,833» Vaasan»......,89» 9,69» Oulun» » 4,758» V altakunnassa,773 tam m aa 5,83 lehm ää L uvut osoittavat siis, että oriita p id ettiin suhteellisesti enim m in Oulun läänissä ja vähim m in A hvenanm aalla sekä sonneja enim m in U udenm aan lä ä nissä ja vähim m in Viipurin läänissä. K otieläim et vuosina Verrattaessa toisiinsa kotieläinten lukua m aassa vuosilta 925 ja 926 sekä v:lta 920 ja viisivuotisjaksolta huom ataan niiden eri ryhm issä tap ah tu n een seuraavat m uutokset: Lisäys (+ ) tai vähennys ( ) Lisäys (+ ) ta i vähennys ( ) vv vv Luku.. o Luku. O/ /O Oriita Cyli 3 v. ) R uunia (yli 3 v. ) , Tam m oja (yli 3 v. )... -, , Nuoria hevosia ( 3 v. )...,334 3.o 2, Varsoja (alle l v. ) f Y h teen sä hevosia, , Sonneja (yli 2 v.) , L ehm iä... 3, , o Nuoria sonneja ( 2 v. )... 3 (O.o) 4, H iehoja (yli lv.) , V asikoita (alle lv.)... 6, , Y h teen sä nautaeläim iä 0, , L am paita (yli lv.)... 30, , » (alle lv.)... 7, , Y h teen sä lam paita 37, , V uohia (yli lv.) ,04 8.o K arjuja (yli 6 k k. ) Siitosem akkoja (yli 6 kk.)... +, , L ihotussikoja (yli 6 kk.) , , Nuoria sikoja (3 6 k k.) , o 2, Porsaita (alle 3 kk.) , , Y h teen sä sikoja + 2, ,02 +. Poroja (yli lv.) , , K anoja (yli 6 k k. ) , , M uuta siipikarjaa (yli 6 kk.) M eh ilä isy h teisk u n tia ,

26 27 H evosten koko luku on vähen tyn yt 0.4 % vuoteen 925 verrattuna; ruunien luku on lisääntynyt 0.6 % ja tam m ojen luku vähen tyn yt 0.7 %, ja nuorten hevosten 3. o %. Varsojen luku on lisään tyn yt 0.5 %. N autakarjassa, jonka koko luku on vähen tyn yt 0.5 %, on kaikkien m uiden ryhm ien, paitsi sonnien ja hiehojen luku väh en tyn yt. Lam paiden koko luku on väh en tyn yt, 2.6 %; vähennystä on tapahtunut sekä aikuisten että vuonien luvussa. Vuohien ryhm ässä on tap ah tu n u t väh en n ystä 5.9 %. Sikojen kokonaisluku on lisään ty n y t 3.2 %; lisäystä on havaittavissa kaikissa ryhm issä. M itä m uihin kotieläinryhm iin tulee, ovat ne, m uuta siipikarjaa lu k u u n ottam atta, lisään tyn eet. N autayksiköiksi m uunnettuina tek ivät kotieläim et eri lääneissä ja koko m aassa seu raavat määrät: K otieläim et nautayksiköissä 926. Lääni tai maakunta Hevoset. nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. O' /O Luku. O/ /O Luku. % Luku. % Uudenmaan... 74, , , (O.o), , Turun ja P o r in 2, , , , ,890 6,5 Ahvenanmaan... 6, , , <0.o) ,02,0 Hämeen... 92, , , , ,296.3 Viipurin... 0, , (0.0) 6, , Mikkelin... 48, , , (0.0) 2, , Kuopion... 73, , , (0.0) 9, ,78.5 Vaasan... 28, , , , ,8 7.0 Oulun... 66, , , (O.o), , ,383.4 Valtakunta 723, ,57, , ,385 (O.o) 86, , ,487,834 loo.o V , ,522, , ,47 (0.0) 83, , ,495, K eskim ääräluvut vv:lta ovat taas seuraavat: Lääni tai maakunta. Hevoset. Nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. O/ /o Luku. O/ /O Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan... 73,087 3,3 4, , (O.o) , Turun ja P o r in 20, , , , , Ahvenanmaan... 6,070 24,5 4, , (0.0) ,738.0 Hämeen... 9, , , (0.0) 0, ,544.2 Viipurin... 09,703 3,7 98, , (0.0) 5, , M ikkelin... 49, , , (0.0) 2, , K uop ion... 73, , , (0.0) 9, ,707.7 Vaasan , , , , Oulun... 66, , , (O.o), , ,66.4 Valtakunta 76, ,496, , , ,00 3.4, ,467, O K otieläim et ja väkiluku. Seuraavassa esity k sessä, jossa teh d ään v erta i luja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on k otieläin ten luku kussakin lajiryhm ässä m uunnettu täysi-ik äisiä eläim iä vas-

27 28 ta a v a k si.) T äten on saatu seuraavat täysi-ik äisten eläinten lu vu t eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 926: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan... 37,06 44,085 63, ,253 Turun ja Porin.. 60, ,75 95,276 5,904 4,005 A hvenanm aan... 3,5 6,074 23, ,086 H äm een... 46,365 65,805 84,539,743 32,925 Viipurin... 55, ,93 7, ,630 M ikkelin... 24,396 8,040 88, ,65 K uopion... 36,649 89,247 8, ,304 V aasan... 64, , ,585,869 27,93 O u lu n... 33,49 79,445 77, ,390 67,439 V altakunta 36,824,57,24,68,354, ,437 67,439 V ,902,522,285,202,054,767 25,594 6,438 K otieläim et täysikäisiksi m uunnettuina olivat keskim. vv : Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan... 36,543 4,287 69, ,960 Turun ja Porin.. 60,43 242,586 22,642 6,47 39, A hvenanm aan... 3,035 4,77 25, , H äm een... 45,570 62,093 07,028,738 32,5 --- Viipurin... 54,85 98,3 76, , M ikkelin... 24,845 8,389 95, , K uopion... 36,732 88,86 23, , V aasan... 63,43 250, ,93 2,80 24, Oulun... 33,004 79,552 8, ,300 59,964 V altakunta 358,406,496,474,263,386, ,300 59,964 E dellä olevien lukujen perusteella saadaan vuoden 926 täyskasvuisia eläim iä 00 m aaseu tu väestön henkeä kohti: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan (O.o) 3.7 Turun ja Porin A hvenanm aan (O.o) 8. _ H äm een V iip u r in M ikkelin K uopion Vaasan Oulun (O.o) V altakunta V x) M u u n tam isessa on p a n tu tä y sik ä in en h ev o n en v a sta a m a a n 2 n u o rta h e v o sta ta i 4 varsaa, tä y sik ä in en n a u ta elä in 2 n u o rta n a u ta a ta i 4 v a sik k a a, tä y sik ä in en la m m a s 2 n u o rta la m m a sta ja tä y sik ä in en sik a 2 n u o rta sik aa ta i 4 porsasta.

28 29 M aaseutuväestöön verraten, oli niinm uodoin aikuisia hevosia enim m än U udenm aan (5.3) sekä H äm een (4.9) lääneissä; vähim m in n iitä oli Oulun läänissä (9.i). K eskim äärin tuli valtakunnassa 00 m aaseudun henkeä kohti 2.3 hevosta. N autaeläinten vastaava suhdeluku oli valtakunnalle 5.4 ja oli se suurin A hvenanm aalla (62.e) ja M ikkelin läänissä (59.5) sekä pienin V iipurin läänille (38.7). L am paita p id ettiin suh teellisesti enim m in A h venanm aalla (9.9) ja Oulun läänissä (48.4) sekä vähim m in H äm een (27.2) ja U udenm aan (26.2) lääneissä. V uohien suhteellinen luku oli suurin Turun ja Porin läänissä (.4). Sikojen suhteellisen lukuisuuden puolesta oli ensi sijalla M ikkelin lään i (9.5) ja viim eisellä Oulun lääni (.2). Poroja p id ettiin y k sin om aan Oulun läänissä, jolle puheenalainen keskiluku oli 8.4. K otieläim et ja peltoala. Täysikäisiksi m uunnettuja elukoita oh lääneissä ja valtak u n n assa v peltohehtaariin verraten seuraavat määrät: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan Turun ia P o r i n A hvenanm aan H äm een o Viipurin i M ikkelin K uopion o V aasan i o Oulun V altakunta V K otieläim iä oli peltoalaan verrattuna v v keskim äärin vuodessa: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan o Turun ja Porin A hvenanm aan H äm een o Viipurin M ik k e lin K u o p io n V aasan Oulun V altakunta P eltoalaan verraten pid ettiin siis v. 926 hevosia enim m in, A hvenanm aata lukuunottam atta, K uopion läänissä (23.2), jota lähinnä seurasivat M ikkelin (22.o) ja Oulun (2.9) läänit; pienin oli hevosten suhteellinen luku Turun ja Porin (3.5) sekä V aasan ja U udenm aan (4.3) lääneissä, keskim äärä valtakunnalle oli 6.9. N autaeläim iä oli su h teellisesti enim m in niinikään A hvenanm aalla

29 30 (37.4) ja sitä lähinnä K uopion (20. o) ja Oulun (7.8) lääneissä sekä vähim m in Turun ja Porin (55.2) ja U udenm aan (55.5) lääneissä; keskim äärän tehdessä valtakunnalle Suhteellisesti enim m in lam p aita oli A hvenanm aalla (20.6) ja Oulun läänissä (6.2) sekä vähim m in U udenm aan (24.5) ja H äm een (30.7) lääneissä. K eskim äärä m aalle oli Sikojen luku oli suhteellisesti suurin M ikkelin läänissä (34.9) ja K uopion läänissä (8.6) sekä V iipurin lä ä nissä (I 8.3) ja pienin Oulun (2.9) ja V aasan (6.0) lääneissä. K eskim äärä koko m aalle oli 2.. Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden omistajat. T ilasto vuodelta 926 k äsittää y h teensä 595 m eijeriä, jotka jakautuivat om istajiensa m ukaan lään ittäin sillä tavalla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa; viereen, on ilm oitettu m eijerien keskim. luku v v : Yksityisiä henkilöitä. Osak eyhtiöitä. Lääni tai maakunta. ILuku. % I,uku. '/O Osuuskuntia. Luku. % Yhteensä. Luku. % Meijerien luku vv keskim. U udenm aan o 50 Turun ja Porin n 9,o o 09 A hvenanm aan o 2 H äm een o 6 0.o o o 48 Viipurin o 40 M ikkelin o 25 K uopion i o 6 6 V aasan o 09 O u lu n o 65 V altakunta o 524 V o Vv keskim o R unsaasti 4/5 kaikista m eijereistä oli v. 926 osuuskuntien omia, kun yk sityisillä oli n iitä noin / 8 ja osakeyhtiöillä noin /4. Y k sityisiä m eijereitä oli enim m in U udenm aan läänissä, jossa niiden luku oli 34.5 % läänin koko meijeriluvusta. O sakeyhtiöiden om istam ia m eijereitä oli suhteellisesti enim m in U udenm aan (8.2 %) ja Viipurin (.3 %) lääneissä. O suusm eijereitä oli, A hvenanm aata lukuunottam atta, suhteellisesti enim m in K uopion läänissä, jossa näitä m eijereitä oli enem m än kuin 9/0 läänin kaikista m eijereistä. Suhteellisesti pienin oh osuusm eijerien luku U udenm aan läänissä, jonka koko m eijeriluvusta ne tek ivät 47.3 % eli jonkun verran enem m än kuin y k sity iset m eijerit. Jos m eijerien lukua verrataan eri läänien väkilukuun v:lta 926,*) saadaan yh tä m eijeriä kohti seuraava henkilöluku: A hvenanm aalla 2,095, Turun ja Porin läänissä 4,28, V aasan läänissä 4,270, K uopion läänissä 5,92, Oulun läänissä 6,25, H äm een läänissä 6,33, M ikkelin läänissä 7,243, U udenm aan x) V äkiluku jouluk uu n p:nä.

30 3 läänissä 8,706 ja Viipurin läänissä,292. Lehm älukuun verrattuna taas tuli kutakin m eijeriä kohti v. 926: A hvenanm aalla,007 lehm ää, V aasan läänissä,640, Turun ja Porin läänissä,704, U udenm aan läänissä 2,24, Oulun läänissä 2,320, H äm een läänissä 2,333, K uopion läänissä 2,572, Viipurin läänissä 3,255 ja M ikkelin läänissä 3,506 lehm ää; keskiluku koko m aassa oli 2,7 lehm ää yh tä m eijeriä kohti. M eijerien käyttövoim a. Jos m eijerit ryh m itetään om istajiensa ja k ä y ttö voim an m ukaan, saadaan seuraava taulukko: Yhteensä. Muu yhdistetty voima. Höyry- ja sähkövoima. Vesi- ja höyryvoima. Käsi-ja höyryvoima. Käsi- ja hevosvoima. Öljymoottori. Sähkövoima. Höyryvoima. Vesivoima. Hevosvoima- Käsivoima. Yksityismeijerit... n Osakeyhtiömeijerit i Osuusmeijerit i Kaikki meijerit i Yksityismeijerit O Osakeyhtiömeijerit lo O.o Osuusmeijerit O Kaikki meijerit _ T avallisin käyttövoim a m eijereissä on siis höyry, joka ta v a ttiin v m eijerissä, m ikä tekee 64. o % näiden, koko luvusta. Sitä lähinnä tavallisin oli käsivoim a, 7 m eijerissä (.9 %), ja sitä lähinnä tavallisin sähkövoim a, 54 m eijerissä (9. %). Sitä paitsi oli 44 m eijeriä (7.4 %), joissa sähkön ohella k äytettiin höyryvoim aa. M eijereitä, joissa käyttövoim ana oli kaksi eri voim a- lajia, oli kaikkiaan 62 (0.4 %). Eri om istajaryhm issä oli höyryvoim a su h teellisesti lukuisam m in edustettuna osuusm eijereissä kuin m uissa, kun taas sähkövoim a oh su h teellisesti yleisin osakeyhtiöm eijereissä. V iim eksi m ainitussa ryh m ässä oh niinikään hevosvoim a suhteellisesti yleisin, kun taas käsivoim a oh yleisin yksityism eijereissä. Lopuksi esitettäköön taulukko, jossa m eijerit ovat k äyttövoim ansa m ukaan ryh m itettyin ä läänittäin: Lääni tai maakunta. Käsivoima. Hevosvoima. Vesivoima. Höyryvoima. Sähkövoima. Muu tai yhdistettu voima. Yhteensä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. O'. o Uudenmaan... i loo.o Turun ja P o r in Ahvenanmaan Hämeen Viipurin loo.o Mikkelin Kuopion loo.o Vaasan Oulun Valtakunta V loo.o V v keskim O

31 32 K äsivoim aa k äyttäviä m eijereitä oli suhteellisesti enim m in Viipurin läänissä, jossa 50.9 % läänin kaikista m eijereistä k ä y tti tä tä voim aa; hevosvoim aa k äyttäviä oli suhteellisesti enim m in K uopion (2.7 %) ja Viipurin (.3 %) lääneissä, höyryvoim alla käypiä enim m in A hvenanm aalla (92.3 %) ja sähkövoim alla käypiä enim m in U udenm aan läänissä (32.8 %). M eijerien tuotanto. T uotannostaan on 582 m eijeriä antan u t tietoja. N ä i den m eijerien om istajat sekä tu otan n on laa tu k äy ilm i seuraavasta: Yksityismeijereitä. Luku. % Osakeyhtiömeijereitä. Luku. % Osuusmeijereitä. Luku. % Yhteensä. Luku. % Voim eijereitä loo.o 398 Juustom eijereitä loo.o 25 Voi- jajuustom eijer loo.o 96 Vv keskim. Y h teensä loo.o 59 V v keskim ,o 59 loo.o Voim eijereistä olivat useim m at osuusm eijerien hallussa, juustom eijerit taas olivat enim m in y k sityisten om istam ia. Osuuskunnilla oli yhteensä 7 varsinaista juustom eijeriä sekä niiden lisäksi 7 sellaista meijeriä, joissa valm istettiin sekä voita että juustoa. Juustom eijereitä oli kaiken kaikkiaan m aassa 27 ja voi- ja juustom eijereitä 05. L ä ä n i t t ä i n j a k a u t u i v a t m e i j e r i t t u o t a n t o l a j i n p u o l e s t a iseuraavasti: Voimeijereitä. Luku. % Juustomeijereitä. Luku. % Voi- ja juustomeijereitä. Luku. % Yhteensä. Luku. % Lääni tai maakunta. U udenm aan o Turun ja 'P o r in o A hvenanm aan o H ä m e e n o V i i p u r i n o M ik k e lin o K u o p io n o V a a s a n o o Oulun o V altakunta loo.o V o V v keskim äärin lo O.o Meijerien vointuotannon määrä nousi v ,06,890 kilogram m aan. K auppatilasto osoittaa m aasta viedyn v ,2,888 kg voita, jotenka siis v ien ti oli 65.9 % m eijerivointuotannosta. T äm än lisäk si va lm istettiin m ain ittuna vuonna 70,07 kg heravoita, jota m äärää v astasi v ,704 kg; v v valm istettiin heravoita 98,824 kg keskim äärin vuodessa. E nsiksi m ainittu voim äärä jakaantui eri lääneille ja erilaatuisten meijeriryhm ien kesken sillä tavalla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa; täm än ohella on ilm o itettu voin tu otan to v. 925 ja v v keskim äärin.

32 38 Lääni tai maakunta. Yksityiset meijerit. Osakeyhtiömeijerit. Osuusmeijerit. Yhteensä v V Vv keskimäärin. Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Uudenmaan... Turun ja Porin.. Ahvenanmaan.. 68,672 72, , , ,432 6,785,60 407, ,448 7,224,85 407, ,449 5,983, , ,074 4,76,320 27, Hämeen... 63, ,409. 2,288, ,552, ,065,0.5,346, Viipurin , , ,032, ,007, , Mikkelin... 4, , , , , Kuopion... 7, ,46.6,898,246 0.,99, ,8,844.8,666, Vaasan... 28, , ,870, ,983,745 9,9 3,634, ,89, Oulun... 5, ,59 3.7,307, ,346,56 6.7,409,7 7.9,66, Valtakunta 360, , ,800, ,06, ,904, ,08, V , ,645 6,722,336 Vv keskim ,629 _ 623,587 _ 2,200,424 _ M itä eri lääneihin tulee, oh valm istuksen kokonaism äärä suurin Turun ja Porin läänissä, nim. 7,224,85 kg eli 36.0 % koko m aan valm istusm äärästä; sitä lähinnä olivat V aasan (9.9 %), H äm een ja K uopion (2.7 ja 9.6 %) läänit. P ienin oli valm istusm äärä A hvenanm aalla, vain 407,487 kg eli 2.o %. V errattom asti suurin osa vointuotannosta tu li osuusm eijerien osalle: niiden osuus koko voin tu otan n osta oli n im ittä in 93.7 %, kun osakeyhtiöm eijerien tu o ta n to oli 4.5 % ja yksityism eijerien.8 %. Jos lasketaan vointuotannon keskim ääräinen suuruus yhtä m eijeriä kohti, saadaan täm ä keskim äärin olemaan: V Vv keskim. Y ksityism eijereille... 6,942 kg 5,047 kg O sakeyhtiöm eijereille... 23,694» 5,52» Osuusmeijereille... 40,43» 30,70» K aikille m eijereille... 36,48» 26,536» K oko valtakunnassa valm istettiin yhtä henkilöä kohti 5.6 kg m eijerivoita, sek ä eri lääneissä seuraavat määrät: U udenm aan läänissä.9 kg, Turun ja Porin läänissä 4.o kg, A hvenanm aalla 5.o kg, H äm een läänissä 6.7 kg, V iipurin lä ä nissä.7 kg, M ikkelin läänissä 3.2 kg, K uopion läänissä 5.2 kg, V aasan läänissä 7.0 kg ja Oulun läänissä 3.3 kg. Lopuksi esitettäköön taulukko, josta käy ilm i m eijerien luku, jaettuna voin tu otan toon nähden eri suuruusryhm iin, sekä vointuotannon määrä kussakin suuruusryhm ässä. Meijerien luku. Valmistusmäärä, kilogrammaa. Tuotantoryhmä. v % V / /O Vv keskim. % A lle,000 k g ,202 O.i 0,62 0.,000 5,000» , , ,000 0,000» , , ,000 5,000» , , ,000 25,000» 7 2.8,38, ,35, ,000 50,000» ,569, ,24, ,000 75,000» ,76, ,942, ,000 00,000» ,432,637 2.,509, , ,000» ,228, ,72, ja yli 7.3 2,047, , M aatalou s v. 9%6. Y hteensä 555 loo.o 20,06,890 loo.o 3,08,

33 34 M aidonkulutus vointuotannossa on lask ettu k yselykaavakkeihin an n ettu jen vastau sten nojalla, jotka ilm aisevat kuinka paljon m aitoa on k ä y tetty keskim äärin yhteen kiloon voita. M issä tietoja tässä kohden on puuttunut, on k atsottu yh teen voikiloon m enevän 2 4.o kg m aitoa. N äin m enetellen saadaan m aidonkulutus olem aan kiloissa: Y ksityism eij er... O sakeyht. meijer... O suusm eijereissä.. Maidonkul utus V. li 26, kg. Maidonkulutus vv ceskim,, kg. Koko kulutus, Y htä voi* kiloa kohti. Yhtä meijeriä kohti. Koko kulutus :'l a voik:iloa kohti. Yhtä meijeriä kohti. 8,75,44 2,420, ,875, , , ,20 6,979,445 5,5, ,303, , , ,506 Y hteensä 47,00, ,668 32,434, ,458 E ri lääneissä oliv a t m aidonkulutusm äärät sem m oisinaan sekä yh tä v o i kiloa ja yh tä m eijeriä koh ti seuraavat: * Maidonkulutus v. li26, kg. Maidonkulutus vv keskim., kg. Lääni tai maakunta. Koko kulutus. Yhtä voikiloa kohtii. Yhtä meijeriä kohti. Koko kulutus. Yhtä voikuoa kohti. Yhtä meije riä kohti. U udenm aan... 22,203, ,830 4,45, ,287 Turun ja Porin.. 67,270, ,47,543 98,889, ,685 A hvenanm aan... 9,584, ,75 6,44, ,68 H äm een... 59,357, ,099,28 3,742, ,6 Viipurin... 24,294, ,368 3,536, ,555 M ikkelin... 5,754, ,63 9,849, ,987 K uopion... 45,369, ,50 39,368, ,25 Vaasan... 95,474, ,857 70,807, ,285 Oulun... 3,70, ,330 27,680, ,86 V altakunta 47,00, ,668 32,434, ,458 V ,06, ,820 Y hteen voikiloon k ä y tetty m aitom äärä oli siis osuusm eijereissä pienem pi kuin m uissa m eijeriryhm issä sekä Turun ja Porin ja H äm een lääneissä pienem pi kuin m uissa osissa m aata. M eijereitä, joissa valm istettiin juustoa v. 926 oli kaikkiaan 32 ja niissä valm istetun juuston kokonaism äärä oli 5,288,090 kg. Juuston vienti m aasta oli m ainittuna vuonna 2,886,534 kg eli 54.6% m eijeri-juuston tuotannosta. L ään ittäin esitettv n ä o li iuuston valm istuksen m ääräerim eiierirvhm issäseuraava: Lääni tai maakunta. Yksityiset meijerit. Kg. /o Osakeyhtiömeijerit. Kg. % Osuusmeijerit. Kg. o Yhteensä v Kg. Yhteensä v Kg. 0/ /O Vv keskimäärin. Kg. % '! Uudenmaan , , ,099, ,09, ,07, ,508, Turun ja Porin.. 72, , ,338, ,757, ,754, ,88, Ahvenanmaan.. 7, ' 348 (O.o) 7, , , Hämeen... 96, , , , , , Viipurin... 36, , , , , , Mikkelin... 27, , , , , Kuopion , , , ,006.5 Vaasan... 68, , , , , Oulun... 89, , , , Valtakunta,04, O 564,594 0Ö.0 3,68,576 5,288,090 5,450, V. 925,252, ,082 3,724,770 Vv keskim , ,262 2,64, o öo O ÖO

34 35 Suurin oli juuston valm istus v. 926 U udenm aan läänissä, jonka tu otan to tek i 39.6 % m aan koko juustontuotannosta. Lähinnä sitä tu liv a t Turun ja Porin (33.2 %) sekä H äm een ja V aasan (6.9 ja 6.0 %) läänit. Eri m eijeriryhm issä valm istivat osuusm eijerit suurim m an juustom äärän, nim % koko ju u stontuotannosta; vastaavat suhdeluvut olivat yksityism eijereille 20.9 ja osakeyhtiöm eijereille M e i j e r i e n l u k u, j a e t t u i n a j u u s t o n t u o t a n t o o n n ä h d e n e r i s u u r u u s r v h m i i n, s e k ä j u u s t o n v a l m i s t u k s e n m ä ä r ä k u s s a k i n r y h m ä s s ä k ä y i l m i s e u r a a v a s t a t a u l u k o s t a : Meijerien luku. Valmistiusmäärä, kilogrammaa. Tuotantoryhmä. v o/ /O V % Vv keskim. % A lle,000 kg ,293 (O.o),495 (O.o),000 5,000» , , ,000 0,000» , , , ,000» ,3.4 50, ,000-25, ,424 7.o 407, , ,000» ,644,880 3.,328, , ,000» ,025, , ,000 00,000».. 5.4,285, , , ,000» , , ,000 ja yli.. 99, Y hteensä ,288, o 3,923, o M eijerien työntekijäin ja työpäivien luku. M eijerien työn tek ijäin koko luku oli huhtikuun p:nä 926 2,43, joista m iespuolisia 988 ja naispuolisia,443. L äänittäin jakaantuivat työntek ijät seuraavasti: Vv keskim. Lääni tai maakunta. Miehiä. Naisia. Yhteensä. 0/ Yhteensä. % U udenm aan Turun ja Porin A hvenanm aan H äm een Viipurin M i k k e l i n K u o p i o n lo.o V aasan Oulun ' V altakunta 988,443 2, ,947 loo.o V ,340 2,32 V v keskim. 836,,947 T yön tek ijöistä oli m iespuolisia 40.6 % ja naispuolisia 59.4 %. ik än sä puolesta, ia.ka.a.ntnivat tvöntekiiät, senraavalla tavalla,- Vv i keskimäärin. Luku. % luku. % Alle 5 v v Yli 8 v... 2, ,

35 36 Niinkuin näkyy, käytetään alaikäisiä ja nuoria henkilöitä m eijeriliikkeessä perin rajoitetussa määrässä; edellisiä oli v ain 0.3 ja jälkim äisiä.6 % m eijereissä ty ö sk en televien koko luvusta. Jos verrataan työntekijäinsä lukum äärästä tietoja antaneita m eijereitä sam ojen m eijerien työntek ijäin lukuun, saadaan yhtä m eijeriä kohti seuraava ty ön tek ijäin luku: U udenm aan lä ä n is s ä... Turun ja Porin lä ä n is s ä... A hvenanm aan m aakunnassa... H äm een lä ä n is s ä... Viipurin» M ikkelin läänissä... K uopion»... V aasan»... Oulun»... V altakunnassa T yöpäivien luvusta on 595 m eijeriä antanut tietoja. N äiden päivien luku oli kaikkiaan 67,900 ja jakaantui se eri m eijeriryhm ien k esk en seuraavasti: Koko luku. % Keskim. yhtä meijeriä kohti. Vv.! 2 25 keskimäärin. Yhtä meijeriä Koko luku. % kohti. Y ksityism eijereissä... 2, ,266 4.i 287 O sakeyhtiöm eijereissä 4, , O suusm eijereissä... 32, , K aikissa m eijereissä 67, o , o 274 Eri lääneissä oli työpäivien luku sekä kokonaisenaan että yhtä m eijeriä k oh ti seuraava: Lääni tai Työpäiv. Työpäiv. luku. Lääni tai Työpäiv. Työpäiv.luku maakunta. koko luku. %. meij. kohti. maakunta. koko luku. % il meij. kohti. U udenmu d e n maan a a n.. 9, Kuopion u... 2, Turun ja Porin 39, Vaasan a a s a n... 34, A hvenanm aan. 3, O u lu n... 8,648 l.l l. i 283 H ä m e e n... 8, V altakunta 67, o o 282 V iip u r in... 3, V , M ikkelin... 7, V oita ja juustoa yhteensä valm istettiin keskim äärin yhtä työp äivää kohti, kilogram m oissa: Vv keskimäärin. Y ksityism eijereissä O sakeyhtiöm eijereissä Osuusm eijereissä K aikissa m eijereissä 5 9

36 37 E r i l ä ä n e i s s ä o l i v a t v a s t a a v a t v a l m i s t u s m ä ä r ä t s e u r a a v a t, k g : Vv. 92- V keskim. -25 Vv V keskim. U udenm aan läänissä M ikkelin läänissä Turun ja Porin lään issä K u o p i o n» A h v e n a n m a a n m a a k u n n V a a s a n» H ä m e e n l ä ä n i s s ä Oulun» Viipurin» Valtakunnassa V Maataloustyöväen saanti ja palkkaehdot M aataloustyöväen saanti. T yöväensaantiin nähden on p id etty silm ällä sitä, onko täm ä ollu t h yvä, riittä v ä ta i niukka vai onko ty ö v ä e stä ollut puute. T ä m än m ukaan ry h m itty iv ä t eri läänien kunnat siten kuin seuraava p rosen ttilukuja esittä v ä taulukko osoittaa. K u n tien suhteellinen luku, joissa ty ö v ä e n saan ti oli v Lääni tai maakunta. Hyvä. Biittävä. Niukka. Puutteellinen. Osaksi riittävä, osaksi niukka. U udenm aan Turun ja P o r in A h v e n a n m a a n o 20. o - H äm een Viipurin M ikkelin K uopion V aasan Oulun V altakunta V T yöväensaantisuhteita vuosina valaisevat seuraavat kaksi yhdistelm ää, joista edellinen osoittaa työväensaantim ahdollisuutta eri läänien kunnissa absoluuttisin keskim äärin ilm oitettu n a ja jälkim äinen sam oja seikkoja prosenttiluvuin.

37 38 Lääni tai maakunta. Niiden kuntien keskimääräinen luku, joissa maanviljelystyöväen saanti oli vv : H yvä. Riittävä. Niukka. Työväestä puute. Ositt. riittävä. ositt. niukka, Yhteensä. Uudenmaan Turun ja Porin (0.4) 0 Ahvenanmaan... (0.2) Hämeen Viipurin (0.4) (0.4) 50 Mikkelin (0.2) 26 Kuopion (0.2) 35 V aasan Oulun Yhteensä Uudenmaan... Turun ja Porin... Ahvenanmaan... Hämeen... Viipurin... Mikkelin... Kuopion... V aasan... Oulun... Valtakunta (0.0) % (0.0) (0.0) 2.0 (0.0) (0.0) (0.0) o loo.o M aataloustyöväen palkat. M itä en sinnä m iesten ja n aisten ja lk a p ä ivä töistä suoritettuihin palkkoihin tulee, olivat näm ä keskim äärin eri lääneissä ja valtakunnassa v. 926 sekä valtakunnassa v. 925 ja vv keskim äärin seuraa vat: Kesällä Talvella Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa 5fm jc f i fm f. lm 3/mf. ym. S!mf. yu* yuä. S mf. 7W. Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion I Vaasan b : Oulun j Valtakunta Valtakunti V Vv keskim

38 89 K eskim äärin olivat siis palkat kaikissa palkkausryhm issä v. 926 suurem m a t kuin lähinnä edellisenä vuonna. L isäys kesäpaikoissa oli talon ruuassa olevalle m iehelle 0.7 % ja naiselle.7 % sekä om aruokaiselle m iehelle 2.0 %, ja om aruokaiselle naiselle.5 %. T alvipalkkojen lisäys taas oli talon rullassa olevalle m iehelle 3.2 % ja naiselle 3.5 %, sekä om assa ruuassa olevalle m iehelle 2.4 % ja naiselle 3.3 %. Jos vuoden 926 palkkoja verrataan vuonna 94 m aksettuihin ja viim eksi m ainitun vuoden palkkam äärät pannaan = 00, saadaan ylem pänä m ainitut 926 ja 925 vuoden palkat sekä vuosien keskipalkat eri lääneissä ja palkkausryhm issä olem aan seuraavat: Lääni tai maakunta. Talon Kesällä. Talvella. Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Omassa Talon Omassa Taion Omassa Talon Omassa Uudenmaan....08,048, ,72,8,73,07 Turun ja Porin....6,32,43,23,263,205,308,92 Ahvenanmaan ,05,073,056,33,82 Hämeen...,42,3,44,07,334,2,29,55 Viipurin...,05, ,08,46, Mikkelin...,92,58,42,056,25,77,76,26 Kuopion...,25,0,04,039,352,226,30,26 Vaasan...,60.35,096,082,27,99,260,63 Oulun...,9,50,034,040,340,23,25,30 Valtakunta,08,00,067,050,243,8,232,26 V. 925,095,078,049,035,205,54,90,09 Vv keskim.,0,03,060,05,226,82,89,099 K oko valtakunnassa olivat niinm uodoin palk at v & 2 kertaa suurem m at 94 vuoden palkkoihin verrattuina; m uutam issa lääneissä olivat talon ruuassa olevain työm iesten talvip alk at jopa yli 3 kertaa suurem m at kuin v. 94. H evospäivätöistä su oritetut palkat n ä k yvät seuraavasta: Kesällä. T a l v e l l a. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Oma ruuas ssa sa. ; Smf. ph. 3/mf. m Z fm f. ph sv im Uudenmaan Turun ja Porin , Ahvenanmaan Hämeen Viipurin i Mikkelin ' Kuopion ' Vaasan (hilun ! Valtakunta , 96 V Vv keskim

39 40 Jos vertaa toisiinsa koko m aahan kohdistuvia palkkam ääriä vuosilta 925 ja 926, huom aa niiden vähentyneen kaikissa luokissa. N iinpä oli vähennys talon ruuassa olevalle ajom iehelle kesällä 0.9 % ja talvella 3.o % sekä om a- ruokaiselle ajom iehelle kesällä 0.2 % ja ta lv ella 0.4 %. Jos ne palkkam äärät h evospäivätöistä, jotka m ak settiin vuonna 94 pannaan = 00, olivat vastaavat m äärät vuonna 926 sekä v. 925 ja v v keskim äärin seuraa van suuruiset: Kesällä. Talvella. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa Uudenmaan...,059,099,06,32 Turun ja Porin...,20,70,8,58 Ahvenanmaan...,079,34,03,35 Hämeen...,92,23,254,232 Viipurin...,049, ,039 Mikkelin ,064,05 Kuopion...,205,24,202,6 Vaasan...,0,20,85.74 Oulun...,225,200,89,7 Valtakunta,23,25,49,40 V. 925,32,27,84,44 Vv keskim.,46,52.252,80 K esäpaikoissa oli siis lisäys vuoteen 94 verrattuna koko m aahan nähden keskim äärin lähes % -kertainen, m utta erinäisissä lääneissä osittain lähes 2-kertainen ta i sitä enem m än. L opuksi esitettäköön vuosipalkalla olevien työntekijäin palkkam äärät, sekä ta lo n ruuassa e ttä om assa ruuassa olevien. N äm ät oliv a t eri lääneissä ja v a lta k unnassa seuraavat: Miehen. Naisen. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa Suomen markkaa. Uudenmaan... 5,OHO 8,453 3,054 5,423 Turun ja P o r in... 4,425 7,695 3,23 5,595 Ahvenanmaan... 4,286 7,980 2,687 5,40 H äm een... 4,048 7,695 2,838 5,369 V iipurin... 3,723 8,09,974 4,655 Mikkelin... 3,409 6,767 2,029 4,454 Kuopion... 3,624 7,045 2,000 4,58 Vaasan... 3,699 6,986 2,335 4,73 Oulun... 4,69 7,957 2,250 j 4,967 Valtakunta 4,054 7,628 2,59 5,073 V ,022 7,469 2,450 4,98 Vv keskim. 3,987 7,585 2,359 4,829

40 4 K u ten näkyy, lisääntyivät puheenaolevat palkat v. 926 edelliseen vuoteen verraten kaikissa ryhm issä. L isäys oli m iehen palkassa 0.8 % talon ruuassa olevalle ja 2.i % om assa ruuassa olevalle, sekä naisen palkassa talon ruuassa olevalle 2.8 % ja om assa ruuassa olevalle naiselle 3.2 %. Jos k ysym yk sessä olevat palkkam äärät vu od elta 94 pannaan v a sta a m aan 00, oliv a t ne vuonna 926, v. 925 ja v v keskim äärin seu raa van suuruiset: Lääni tai maakunta. Talon Miehen. Omassa Talon Naisen. Omassa Uudenmaan...,382,2,3,047 Turun ja P o r in....45,306,569,37 Ahvenanmaan...,8,248,292,275 H äm een...,358,237,534,29 V iipurin...,60,228,29,84 Mikkelin...,267,87,380,72 Kuopion...,308,25,307,238 Vaasan...,254,207,297,78 O ulun...,98,9,60,74 Valtakunta,295,29,354,225 V. 925,285,93,37,88 Vv keskim.,274,2 2,268,66 P alkollisten vuosipalkoissa on lisäys vuoden 94 jälkeen ollut m elkoinen, v. 926 useim m iten 2-kertainen tai sitäkin suurem pi, m uutam issa tapauksissa yli 5-kertainenkin. M aatalous v

41 ! Seuraavassa kuudessa taulukossa esitetään erinäisiä e d e ]%o s Ice teit uj a m aatalouden puolia m aanviljely sseuroittain. N :o. Peltoalat asianom aisten m aanviljelysseurojen koko pelto-alasta, prosentiksi laskettuina, v Lapin. Perä- Pohjolan. Kajaanin. Oulun läänin. Keskisuomen. Keskipohjanmaan.! Pohjanmaan Ruotsalainen. Etelä- Pohjanmaan. Pohjois- Karjalan. Kuopion. Mikkelin läänin. Itä- Karjalan. Viipurin läänin. Läntisen Viipurin läänin. Itä-Hämeen. Hämeen- Satakunnan. Hämeen läänin. Satakunnan. Lounais- Suomen. Suomen Talousseura. Uudenmaan läänin. Uudenmaan ja Hämeen läänien. j Syysvehnä (O.o). (0.0) (O.o ) (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) Kevätvehnä (0.0) (0.0) (O.o) 0. (0.0) (O.o) (0.0) (O.o) Ruis O hra Kaura Sekuli Herne, papu ja virna ; (O.o) (Oio) 0. OM Yhteensä viljakasveja d l P eruna Rehunauris Muut juurikasvit ' i (0.0) Yhteensä perunaa ja juurikasveja ' Vihantarehu... tarehu Heinällä siemeneksi Heinällä rehuksi Nurmilaidun Yhteensä vihantarehua ja heinää Pellava ja hamppu (0.0) Tävskesanto Muu peltoala O 00.O 00.O Koko peltoala 00.O loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o N :o 2. m äärät ha,:lta, kiloissa,v. 926 m aanviljely sseuroittain. Kasvilaji. Uudenmaan ja Hämeen läänien. Uudenmaan läänin. Suomen Talousseura. Lounais- Suomen. Satakunnan. Hämeen läänin. Hämeen Satakunnan. Itä-Hämeen., Läntisen I Viipurin läänin. Viipurin läänin. Itä-Karjalan. Mikkelin läänin. Kuopion. Pohjois- Karjalan. Etelä- Pohjanmaan. Keski- Suomen. Pohjanmaan Ruotsalainen. Keskipohjanmaan. Oulun läänin. Kajaanin. Perä-Pohjolan. L apin. Syysvehnä...,386,66,753,849,622,493,380,62,336,527,625,502,000,904,396, ,950,0 0 0 Kevätvehnä...,329,482,822,48,558,487,39,430, ,303,588, ,647,494,938,852,85,400 _ Ruis...,07,62,23,368,380,209,33,44,74 3 0,40.252,458,373,464,292,460,60,632,504;,827,538 O h ra...,438,372,440,303,265,345,275,382,296,328,22,455,422 i;2 7 i,454,432,5.37,444,52,395,894,669 Kaura...,587,278,584,296,34,278,248,296,520,442,33,78:,482,255,36,404,404 l,26f ;,398.48,454,033 j Sekuli...,473,37,472,436,264,44,36,447,565 i 324,3,30,526,39,344,457,253,204,599,67,683 Herne, papu ja virna...,329, ,422,204,280,6,245,373,70.042, ,039 ^>9, ,39, _ P eru n a...,58 9,962 2,33,675,224 3,52 2,62 2,85 9, ' 4,222 9,667,526 2,769 3,009,094 2,78 4,945 3,78 6,72 Rehunauris... 26,25 25,469 20,720 24,60 29,332 24,309 27,962 28,82 8, , ,99 8,763 Muut juurikasvit... 20,264 9,532 8,760 20,305 6,80 9,68 5,590 22,648,857 j - V, ,44 0,844 9,65 2,99 0,393 3,004 9,900 Vihantarehu... 3,320 4,095 3,336 3,083 3,38 3,26 3,48 3,59 3, ,279 3, , ,330 3,42 Heinänsiemen ' * Peltoheinä... 3,079 2,932 3,323 2,939 2,852 2,453 2,589 3,09 2,842 9, ' ,2c 2,83 2,746 2,968 2,487 j N iittyheinä...,034,099,266,066,059,092,06,042,25' 35Q 4 IO l l ,00,043 76^ , ' I Pellava ja hamppu ;;

42 Syysvehnä... Kevätvehnä... R u is... Ohra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja v irn a... Yht. viljakasveja Peruna... Rehunauris... Muut juurikasvit... Yht. perunaa ja juurilt Uudenmaan ja Hämeen läänien. 2,86 536,723 3,84 38,043, ,802 4,004,256,743 7,003 Peltoheinä... Vihantarehu... 63,253 2,8 Syysviljan o lje t... 5,86 Kevätkorsivilj.»... 7,65 Palkokasvien» Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia... 89,429 Uudenmaan läänin. 2, ,793 4,555 34,645,292 2,400 62,332 7,655 2,463,453 N:o 3. Suomen Talousseura.,069,873 3, , ,046 20,228 2, ,57 3,795 67,75 8, ,522,947 6,62 5, ,326 Rehunauriin naatit 7 23 Muiden juurik.» Yht. naatteja Koko sato pellosta... 69,670 N iittyheinä... 2,359 2,68 N:o 4. Yhteensä "/o , ,040,340 72, , Lounais- Suomen. 6, ,44 7,569 65,587, ,267 3,25 2,460 2,436 8,47 93,507,080 3,540 3,343,99 40, ,665 2, , rehuyksiköissä v. 926 (,000 yksiköin), maanviljelysseuroittain. Satakunnan., ,330,693 54, ,4 99,99 2,476 3, ,248 7,300,302 2,68 26, , UI ,972 4, , Hämeen läänin ,984 6,244 34, ,9 59,287 7,659, ,524 6, ,66 6, I Hämeen Satakunnan ,66 3,879 8, ,690 5,509, ,24 3,55,27 4,80 9,65 87 Itä-Hämeen. j I ,865 4,39 23, ,599 7,82, ,396 30, ,577,29 45 Läntisen Viipurin läänin ,886,40 3, ,986 2, ,789 20, ,449 6, Täysikäisiksi muunnetut kotieläimet v. 926, maanviljelysseuroittain. Viipurin läänin. Itä-Karjalan. Mikkelin läänin. 85,46 46,444 48,696 29,870 j 05,002 47,688 45,453 66,5 42,559 44,662 39, ,463 89,58 00, ,70,73 2,642,250 56,73 90, , Kuopion. Pohjois- Karjalan. Etelä- Pohjanmaan. Keski- Suomen u i, ,67 3,934 20,00 7,523,863 34,87 8,665 9,66 6,340 7,63 2,737, ,434 3,658 4,629 0,85 4,73 5,987 5,34 0,076 5,84 8,984 3,085 6,977,657; 4,82 3,995 9,975 23,75 9,95 42,293 5,222 5,03 6,493,936, , ;, ,674 32,388 46,379 53,300 26,732 93,598 30,308 35,078 8,953 49,047 7,722 9,535,738 3,830 6,356 3,65 6,32 6,825 2,927 6,28 6,273 2,825 8,44 3,073,800 09, ,760 2, , , ; ; : 6,342 7,52 5,06 8,80 7,98 8,948 7,78 8,902 3,420 9,039 3,433,890 36!?3,228 34,55 25, ,49 06,05 27,378 6,003 20,287 45,32 9,5 8, j i,990 35,565, , , S 8,734 5,69 8,005 7,04 4,745 3,722 3,469 3,852 2,536 7,046, ; ; 20,763 7,39 0,332 3,593 5,67 22,726 8,283 9,423 4,557 0,796,705 2, ; ; Pohjanmaan Ruotsalainen. Oulun läänin. Kajaanin. Keskipohjanmaan. Perä- Pohjolan. Lapin. i 75,357 27,760 63,8 2,77 2,05, ; 96,289 87, ,857 77, ,80 77,346 9,588 50,9 2,993 23,368 23,486 3,273 i 4,278 8,245,523 8,877 4,740,48 3,54 5,223 2,880 24,03 8,54 8,4 4,443 i 2U,5b7 95,96 8,549 57,734 92, ,887 24,8 53,07 46,096 3,522 4,600 7, N :o 5. T ä y sik ä isik si m uunnettu jen kotieläinten lu k u 00 peltohehtaaria kohti v. 926, m aanviljely sseuroittain. Maanviljelysseura. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. V u o h ia. Sikoja. Poroja. Maanviljelysseura. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. Uudenmaan ja Hämeen... 7,33 69,220 26, ,856 Uudenmaan... 20,952 80,029 40, ,927 Suomen Talousseura... 6,978 33,594 37, ,292 Lounais-Suomen... 29,039 20,549 73, Satakunnan... 28,303 3,230 07,935 5,036 6,988 Hämeen... 9,95 73,880 27, ,849 Hämeen-Satakunnan... 4,064 50,222 32,940,66 7,39 ItärHämeen... 7,757 66,303 44, ,509 Läntisen Viipurin... 7,059 26,77 20, ,903 Viipurin... 32,020 5,827 98, ,289 Itä-Karjalan... 6,355 58,927 52, ,438 Mikkelin... 8,989 93,440 68, ,899 Kuopion... 20,995 0,55 60, ,334 Pohjois-Kar jalan... 5,654 78,732 58, ,970 Etelä-Pohjanmaan... 29,64 09,555 07,2 58 2,483 Keski-Suomen... 3,560 50,065 4,682,768 9,703 Pohjanmaan Ruotsalainen... 6,784 7,747 70, ,436 Keski-Pohjanmaan... 6,435 32,650 38, Oulun... 8,442 02,292 97, ,55 9,244 K ajaanin... 5,53 27,368 32, Perä-Pohjolan... 6,408 3,084 27, ,77 Lapin...,396 8,006 7, ,78 Uudenmaan ja Hämeen lään ien j Uudenmaan läänin Suomen Talousseura Lounais-Suomen Satakunnan Hämeen läänin Hämeen-Satakunnan Itä-Hämeen Läntisen Viipurin läänin Viipurin läänin Itä-Karjalan ! Mikkelin läänin I Kuopion Pohjois-Karjalan Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen... ; Pohjanmaan Ruotsalainen... : Keski-Pohjanmaan Oulun läänin I Kajaanin Perä-Pohjolan Lapin... ]

43 46 N :o 6. K otieläim et nau tayksiköiksi m uunnettuina, m aanviljelysseuroitlain v Maanviljelysseura. Hevoset. Nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. O-' /O Luku. % Luku. Nautayksiköitä 00 peltohehtaaria kohti. Uudenmaan jahämeenl. 34, , , (0.0) , O 9.9 Uudenmaan... 4, > 80, , (0.0) 6, , Suomen Talousseura.. 3, , , (O.o), ,79 loo.o 47. s Lounais-Suomen... 58, , , , , Satakunnan... 56, , , ,620 loo.o 98,4 : Hämeen... 39,902 32,6 73, , (0.0) 4, ,25 00.O 87.0; Hämeen-Satakunnan.. 28, , , (0.0) 2, ,054 loo.o 07.4 Itä-Hämeen... 35, , , , ,867 loo.o 39.7 Läntisen Viipurin... 4, , , (O.o) 2, ; Viipurin... 64, , , (0.0) 0, , ! Itä-K arjalan... 32, , , (0.0) 4,46 4 o 02,326 loo.o 4.8 Mikkelin... 37, , , (0.0) 9, ,02 00.O 77.6 Kuopion... 4, , , (0.0) 7, ,5 loo.o Pohjois-Kar ja la n... 3, , , (0.0) 2, , O 202.7j Etelä-Pohjanmaan 59,282 3,8 09, , (0.0) 4, ,395 loo.o 75.6! Keski-Suomen... 27, , , , ,850 loo.o 23.2; Pohjanmaan Ruotsalain. 33, , , (0.0), ,624 loo.o 2.4; Keski-Pohianmaan 2, , , (0.0) , ! Oulun , , , (O.o), , , ; Kajaanin... 0, , , (0.0) ,70 00.O Perä-Pohjolan... 2, , , (0.0) , ,32 loo.o 38.2 Lapin... 2, , (0:o) 4, loo.o H elsin g issä, M aataloushallituksessa lokakuulla 926.

44 Traduction des en-têtes des tableaux. Tabl. N : o. E m p lo i des cham ps cultivés et récoltes en 926. a) P ar d ép artem en ts e t arrondissem ents. b ) P ar sociétés d écon om ie rurale. Col. : D ép a rtem en ts e t arron dissem ents. Col. 2 3: F ro m en t d hiver. Col. 2: H e c ta res. Col. 3: Q u in ta u x. Col. 4 5: F ro m en t d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0 : A voin e. Col G rains m éla n g és (céréales). Col. 4 5: G rains m éla n g és (céréales e t lég u m in eu ses). Col. 6 7 : P ois, fè v e s e t v esces. Col. 8 9: G raines d es gram in ées fourragères. Col. 2 22: F o in d es ch a m p s c u ltiv és. Col. 23: H erb es p o u r p â tu rage. Col : À fourrage vert. Col : T u m ep s. Col : A u tres tu b er cules. Col. 30 3: P o m m es d e terre. Col : L in e t chanvre. Col. 34: A u tres cultu res. Col. 35: Jach ère com p lète. Col. 36: A u tre superficie. Col. 37: T o tal d es cham ps. Tabl. N :o 2. P ra irie s naturelles et récolte de fo in en 926. a) P ar d ép a rtem en ts e t arron dissem ents. h ) P ar sociétés d écon om ie rurale. Col. 2. T o ta l d es prairies n a tu relles. Col. 3: P rairies n a tu relles em p lo y ées p ou r récolte de fo in. Col. 4: R écolte, en qu in tau x. Tabl. N :o 3. B étail en 926. a) Par d ép artem en ts et arrondissem ents. b) Par so ciétés d économ ie rurale. Col. 2: É ta lo n s (au-d essus de 3 ans). Col. 3: H o n g res (au-d essus de 3 ans). Col. 4: J u m e n ts (au-d essu s de 3 ans). Col. 5: J eu n es c h e v a u x (de à 3 ans). Col. 6: P o u la in s (aud esso u s de an). Col. 7: T o ta l des c h evau x. Col. 8: T a u reaux (au-d essus d e 2 ans). Col. 9: V aches. Col. 0: J eu n es ta u r e a u x (de à 2 ans). Col. : G énisses (au-d essu s de an). Col. 2: V eau x (au-d essous d e an). Col. 3: T o ta l d es b ê te s à corne. Col. 4: M outons (au-d essus d e an). Col. 5: A g n ea u x (au -d essous d e an). Col. 6: T o ta l d es m o u to n s. Col. 7: C hèvres (au-d essus d e an). Col. 8: V errats (au-d essus de 6 m o is). Col. 9: T ruies (au-d essus d e 6 m ois). Col. 20: Porcs gras (au-d essus de 6 m ois). Col. 2: J eu n es porcs (de 3 à 6 m ois). Col. 22: P orcelets (a u -d essous d e 3 m ois). Col. 23: T o ta l d es porcs. Col. 2 4: R en n es (au-d essu s de an). Col. 25: P o u les (au-d essus de 6 m o is). Col. 26: A u tres v o la illes (au dessus de 6 m ois). Col. 27: R u ch es d abeille. Tabl. N : o 4. L aiteries: nombre, possesseurs, force m otrice et produ ction en 926. a) Par d ép a rtem en ts e t arrondissem ents. b ) P ar so ciétés d écon om ie rurale. Col. 2: N o m b re de laiteries. Col. 3: P articu liers, qui am élioren t le la it d e sa propre vacherie. Col. 4: P articu liers ou so ciétés p a r action s, q u i a ch èten t le la it. Col. 5: S o ciétés coopéra tiv es. Col. 6: F orce m otrice à bras. Col. 7: D e c h eval. Col. 8: H y d rauliq u e. Col. 9: V ap eu r ou autre. Col. 0: P rod u ction de beurre. Col. : P ro d u ctio n de from age. Col. 2: L a q u an tité de la it à kilogram m e de beurre. Col. 3: Jou rs de tra v a il des laiteries. Tabl. N : o 5. E m p lo yés de laiteries en 926. a) Par d ép artem en ts et arrondissem ents. b) P ar sociétés d écon om ie rurale. Col. 2 7: H o m m es. Col. 8 3: F em m es. Col. 4 9: T ota l. Col. 2 3: A u- d essou s de 5 ans. Col. 2 : L année précéd an te, m oy en n e. Col. 3: L e avril c e tte année. Col. 4 5: D e 5 à 8 ans. Col. 6 7: A u -dessu s de 8 ans. Tabl. N :o 6. S alaires d ouvriers agricoles en 926. a) Par d ép artem en ts et arrondissem ents. b ) Par sociétés d écon om ie rurale. Col. 2 5: Salaire ann uel. Col. 2 3: P our u n h om m e. Col. 2: A v ec gage en natu re. Col. 3: San s gages en natu re. Col. 4 5: P our u n e fem m e. Col. 6 3: Salaire d u n e journée. Col. 6 9: E n été. Col. 0 3: E n hiver. Col. 4 7: Salaire d u n e corvée de ch eval.

45 TAULULIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLEAUX. M aatalous Lanthushâllning 926.

46 T aululiite ) Tabellbilaga f N:o. Peltoala ja sato vuonna 926. a) Läänittäin ja kihlakunnittain.! Lääni ja kihlakunta. 2 3 Syysvehnä. Höstvete. desiton. Kevätvehnä. Värvete. ] desiton. s j Ruis. Käg. desiton. Akerareal och skörd ár 926. a) Läns- och häradsvis.! Ohra. i Korn. desiton. Kaura. ; Havre. desiton. Korsiviljasekuli. Blandsäd. (Sträsäd.) desiton. Korsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Sträoch trindsäd). desiton. Herne, papu ja virna. Ärter, bönor och vicker. desiton. Heinänsiemen. Höfrö desiton. - Uudenmaan lääni Nylands Iän... 3,86 47,05 87,558! 24, ,769 5,975 84, ,228,488 2,607 3,52 44,057 2,704 7,82 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad ,798 08,548; 3,7 43, ,69 7,866 7, , , Lohjan kk. Lojo h d , ,36, 4,555 48,953,4 5,53 3, , , , , Helsingin kk. Helsinge hd...,02 3, ,36, 8,477 9,06 2,235 33,570 9, , , ,475,322 8,035,059 2, Pernajan kk. Pemä hd , ,333 8,090 93,647,769 22,36 8, , , , , , Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs I ä n... 4,68 83,68 2,282 34,03 44, i 6,904 26,648 5,593,537, , ,46 4,337 60,228 4,592 3, Vehmaan kihlak. Vehmo härad , ,239 2,58 30, ,33 8,425 9, , Mynämäen kk. Virmo hd , ,948 2,020 27, ,79 5,24 69, , , , Piikkiön kk. Pikis hd , ,705 2,86 32, ,86 8,398 20, , , Halikon kk. Halikko hd , ,53.6,334 88,32,402 9,68 8, ,46 44, , , ,24 in Ulvilan kk. Ulvsby hd , ,940 6,392 86,676! 3,725 49,02 5,689 22,842 9, , ,402 li 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd ,496 83,798 i 3,22 35,90 9, , Tyrvään kk. Tyrvis h d , ,734 52,35,407 7,559 8,4 0,749 29, ,640,042 3, Loimaan kk. Loimijoki h d , ,04 7,7 3,0 39,520 22, ,20 87,32 77, , , Maskun kk. Masku h d...,023 9, ,305 5, ,883 25,082 8,624 27, , , , , Ahvenanmaan m aakunta Älands landskap , ,435,259 7, ,73 33, , , Hämeen lääni Tavastehus Iän , ,654 0,837 43, , , ,25, , Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,553,279 6,256 6,523 80, , Pirkkalan kk. Birkala hd , ,087 52,967,648 2,968 9,24 9, , , Tammelan kk. Tammela hd , ,360 82,064 2,876 36,036 8, , , ,88 654, Hauhon kk. Hauho hd ,075 68,52 2,03 29,772,876 68, ,549 62, , , Jämsän kk. Jämsä h d ,53,7,454 7,75 82, , Hollolan kk. Hollola hd ,968 59,027,904 28,456,29 65, , , , Viipurin lääni Viborgs Iän ,675,702 26,9 34,098 44,375 0,666 37,49 60, , , ,52,256 4,790,948 5, Rannan kihlak. Stranda härad ,447 4,75 42, ,880 7,706 30, , , , Kymin kk. Kymmene h d , ,24 4,445 55, ,7 9,486 57, , , , Lappeen kk. Lappvesi h d ,268 52,829 2,578 27,705 7,455 87, , Jääsken kk. Jääskis hd ,739 3,980 46,845,203 7,949 8,228 9, , Äyräpään kk. Ayräpää h d ,390 3,530 38,94,05 5,45 7,578 99, , Käkisalmen kk. Keksholms h d... 93, ,236 4,376 60,480!,72 7,726 7,379 02, , , Kurkijoen kk. Kronoborgs hd...! _ ,858 52,893,027,020 5,696 53, Sortavalan kk. Sordavala h d ,098 29,330,276 4,66 3,79 4, Salmin kk. Salmis hd ,368 36, ,26 2,793 35, Mikkelin lääni S:t Michels Iän ,086 20, ,097 4,408 63,850 27,522 38, , , , , Heinolan kihlak. Heinola härad ,82 64,47,42 6,68 9,027 97, , Mikkelin kk. S:t Michels hd ,40 62,98 ;,036 5,05 5,57 62,005 7, Juvan kk. Jokkas h d... _ ,3 4,489 58,492 ; 94 2,85 5,223 62, Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,044 4,56 63,26!,36 9,23 7,70 95,80 43, , Kuopion lääni Kuopio Iän...! n ,73 20, ,855 2, ,72 403, , ,65 45,45 50, Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad ,255 32,884,620 20,5,588 8, Ilomantsin kk. Ilomants h d... i ,68 28, ,045 3,83 43, , Liperin kk. Libelits hd ,978 67,27,949 24,672 4,686 63, , Iisalmen kk. Idensalmi h d...! ,452 50,848 2,894 4,587 5,458 83,780 00,442 6, Kuopion kk. Kuopio h d ,842 6,203 3,040 42,530 6,6 98, , Rautalammin kk. Rautalampi hd.... 0,257 3,96 53,67,82 27,325 6,565 95, ,

47 4 5 Taululiite I, Tabellbilaga /,0 ' Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Peltoheinä. Vallhö. desiton. - j I Laidun. Betesvall. i Areai Vihantarehu. Grönfoder. desiton. ltehunauris. Foderrovor. desiton X Uudenmaan lääni Nyiands lä n... 05,286 3,75,65 2,367 3,58 34,537, ,333 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad. 4,65 466, , ,755 3 Lohjan kk. Lojo h d... 22,799 78,408 2,424,68 4, ,349 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 37,26,098,880 3,67,52 60, ,02 5 Pernajan kk. Perna hd... 30, ,552 5, , ,27 6 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs lä n... 50,48 4,374,333 40,365,969 63,83 2,63 70,037 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 9, ,363 2,359 46, ,446 S Mynämäen kk. Virmo h d... 6,973 20,732,458 54, ,499 9 Piikkiön kk. Pikis hd...,35 357,833 2, , ,863 0 Halikon kk. Halikko h d... 23, ,628 7, , ,345 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 22,04 65,09 5, , ,779 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 2, ,924 3, , ,635 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d..., ,654 2, , ,669 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 28, ,37 7, , ,629 5 Maskun kk. Masku h d... 23, ,737 7,34 9 6, ,72 6 Ahvenanmaan maakunta nds landskap... 5,02 92, ,00 7 Hämeen lääni Tavastehus län... 0,408 2,89,379,875,660 55,9 2,27 562,754 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi h ä ra d , ,482,577 34, ,445 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 5,59 397,469 2, , ,07 20 Tammelan kk. Tammela hd... 38, ,608 4, 244 6, ,660 2 Hauhon kk. Hauho hd... 20, ,084, , ,07 22 Jämsän kk. Jämsä h d... 9,40 237, , , Hollolan kk. Hollola hd... 5,784 52,384, , , Viipurin lääni Viborgs län... 0,93 3,208,744 4,467 2,50 68,068, Rannan kihlak. Stranda härad... 7,40 53, , ,708 80, Kymin kk. Kymmene h d... 8,342 54,3 2, , , Lappeen kk. Lappvesi h d... 0, , , ,65 28 Jääsken kk. Jääskis hd... 6,50 446, , , Äyräpään kk. Äyräpää h d..., , , ,25 30 Käkisalmen kk. Keksholms hd... 2,62 389, , Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3,49 369, , , Sortavalan kk. Sordavala h d... 6,82 27, , Salmin kk. Salmis hd... 4,96 55, , ,07 34 Mikkelin lääni S :t Michels län... 29, , ,63 50, , Heinolan kihlak. Heinola härad... 8, , , , Mikkelin kk. S:t Michels hd... 5,757 60, , , Juvan kk. Jokkas h d... 7,829 2, , Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 7,400 28, , , Kuopion lääni Kuopio län... 63,43,907, , , , Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad.. 6,9 90, , ,425 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... 8, , , , Liperin kk. Libelits hd...,6 359, , , Iisalmen kk. Idensalmi h d... 3, , Kuopion kk. Kuopio h d..., , ,639 6, ,794 8,69 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd..., , , ,33 Muut juurikasvit, övriga rotfrukter. desiton. Peruna. Potatis. desiton. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. desiton. Muut kasvit. övriga växter. Täyskesanto. Helträda. Muu peltoala. Övrig Akerareal. Ha. Yhteensä peltoalaa. Hela äkcrarealen ,68 236,052 9,652,066,200,060 3, ,80, , ,547,528 46, , ,7 2,76 242, , , ,27 3,76 462, ,2 30 7, ,34 i 25 46,577 2,87 24, , ,70 5, ,404,877,370,304,204 3, ,980 2, , ,32,70 66, , , , , , , , , , ,05,522 83, ,689 ' , ,84, , , , ,760,667 30, , , ,250,067 33, , , ,232,405 82, , , ,357,549 7, , , , , ,084 2, ,44 7, ,43 636, , , , , , , ,67,8 45, , , ,626,89 42, , , ,55,44 2, , , , , , , ,963, , , , ,740 9,520,8, , ,054,086 27, ,36,224 80, , , ,836,082 09, , , ,068,44 30, , , , , , , ,82,464 94, , , ,857,27 43, , , , , , ,63 3 2, , , , , , , ,505 5, , , , ,4,22 48, , ,8 68, , , , , , , ,058, , , , ,448 8,429, , , , , , , , , , , ,249,446 72, , , ,290, , , , ,86 2,76 274, , , ,032,320 90, , , Ha.

48 6 7 Taululiite». T abellbilaga f Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Syysvehnä. Höstvete. desiton. Kevätvehnä. Vdrvete. desiton. Ruis. R&g. desiton Ohra. Kom. Kaura. Havre. Korsiviljasekuli. Blandsäd (Strdsäd.) Korsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Sträoch trindsäd). Herne, papu ja virna. Ärter, bönor och vicker. Heinänsiemen. Höfrö. körd desiton. desiton. desiton. desiton. desiton. desiton Vaasan lääni Vasa län ,697 38, ,646 25, ,432 68, ,933, , ,980 4,752 4,76 l 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,978. 5,92 3,696 52,520,94 53, , ,6 627, Närpiön kk. Närpes h d ,004 62,567 2,583 40,769 5,408 79, Korsholman kk. Korsholms hd ,602 84,804 3,687 58,537,306 78, ,237,87 3, Lapaan kk. Lappo h d ,094 9,544 4,426 65,08 9,863 29,928 6, ,309 4, Pietarsaaren kk. Pedersöre hd , ,539 69,970 8,087 04, , , Kuortaneen kk. Kuortane hd ,75 76,526 3,205 44,2 0,769 24,238 48, ,054 64, Laukaan kk. Laukas h d ,802 35,950,466 20,26 5,420 68, ,690 95, Viitasaaren kk. Viitasaari h d ,027 37,928 2,320 34,290 5,582 86, ,50 93, I C Oulun lääni Uleäborgs län ,546 25,75 23, ,003 4,430 95, ,940 84,94 92, ,662 0 Oulun kihlak. Uleä härad... 3,068 53,997 4,560 7,227 5,056 69, Sälöisten kk. Salo hd ,032 92,60 6,3 82,085 4,086 48, ,8 2 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d ,566 57,954 4,997 79,780 3,339 48, , Kajaanin kk. Kajana hd ,820 27,373 2,433 33,940,42 20,92 94, Kemin kk. Kemi hd... 0,07 8,580 4,052 76, , Lapin kk. Lappmarkens h d ,092 8, Petsamon kk. Petsamo h d Valtakunta Riket... 9,346 58,739 6,376 97, ,753 3,024, ,560,999 44,75 5,927,259 4,884 64,04 5,279 76,72,806 58,4 8,28 53,082 8

49 8 9 Taululiite \, Tabellbilaga / NO * L ääni ja kihlakunta. L än och h ärad., Peltoheinä. Vallhö. desiton. Laidun. Betesvall. A real V ihantarehu. Grönfoder. desiton. R ehunauris. Roderrovor. i j h a. j desiton Vaasan lääni Vasa lä n ,297 5,235,69 46,06 2,722 96,486 5,29,45,265 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad , ,435 0, ,7 3 4, , Närpiön kk. Närpes h d... 2, , , , ,926 4 Korsholman kk. Korsholms h d ,4 5, 3, , , , Lapuan kk. Lappo h d , ,40 9, ,05, ,7 7 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd , ,505 4, , ,869 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 28,58 546,38 5, ,22 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2,922 3, , ,30 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 3, ,0 6 9, , ,786 0 Oulun lääni Uleäborgs län... 74,052,729,586 5, , ,367 Oulun kihlak. Uleä härad... 9,66 553,7, ,760 2 Sälöisten kk. Salo hd , , , ,599 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 7,637 32,3 6 2, , ,656 4 Kajaanin kk. Rajana hd... 8,33 228, , , Kemin kk. Kemi hd... 7,230 24, ,672 6 Lapin kk. Lappmarkens h d , , ,002 7 Petsamon kk. Petsamo hd Valtakunta Riket ,66 23,538,545 22,092 5,02 548,368 6,930 4,088,825 Muut juurikasvit, övriga rotfrukter. desiton. Peruna. Potatis. desiton. Pellava ja hamppu. Liu och hampa. desiton. Muut kasvit. övriga växter. Täyskesanto. Heiträda. Muu peltoala. övrig äkerareal. Ha. Yhteensä peltoalaa. Hela äkerarealen ,486,44,357,37,04 2, ,73 3,589 45,320 l 56 9, , , , ,34 2 8,56,27 6, , , ,540,359 75, , , ,342,473 7, ,366, , ,675, , , , ,377, , , , , , , ,6 7 8 S 2 0, , , , ,803 5,53 706, ,876,405 52, ,77,049 46, , , ,527,248 30, , , ,552,454 80, , , ,598,028 53, , , , , , , , _ ,673 80,768 69,255 8,50,083 5,464 5,344, ,93 2,07 2,42,2 8 Ha. Maatalous. Lanthushállning

50 T aululiite \, T abellbilaga / M aan v iljely sseu ra. L a n tb ru k s s ä lls k a p. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura2) Nylands läns Lantbrukssällskap2)... 3 Suomen Talousseura3) Finska Hushällningssällskapet3)... 4 Lounais-Suomen Maanviljelysseura3) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap3) 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura4) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap4)... 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap 7 Pohjanmaan,Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 9 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap Lapin Maatalousseura Lappmarkens ' A la A re a l h a. 0 S y y sv e h n ä. H ö stv e te. S a to S k ö rd d e s ito n. b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. A la A real h a K e v ä tv e h n ä. V ä rv e te. S ato S körd d e s ito n. A la A real h a. R u is. R ä g. S a to S körd d e s ito n ,032 28, ,357 0,589 7,228,246 20, ,344 4,452 67, ,694,028 8,732 3,382 37,977 3,467 64,07,548 2,953 20, , , ,050 2, , , ,225 59,843; 297 4, ,849 6, ,573 2,8 38, , ,624 5,06 58, , ,567 9,35 26,74 7,53 48,928 9,947 39, ,288 5, , ,34 2,07 75,23 00,399 8,639 8,624 62, ,353 34, ,707 86, ,585 96, ,937 63, ,792 76, ,820 27,373 0,07 8,580 Lanthushällningssällskap O h ra. K o rn. K a u ra. H a v re. K o rsi v ilja - sekuli. B la n d sä d (S tra säd.) K o rsip a lk o - v iljasek u li. B la n d s ä d (Strä* och trindsäd ). H e rn e, p a p u ja v irn a. Ä rte r, b ö n o r och v ick er. Heinänsiem en. A la A real h a. S a to S körd d e s ito n. A la A real h a. S a to S körd d e s ito n. A la A real h a. S ato S k ö rd d esito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e sito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e s ito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e sito n. S ID 2,436 35,022 28, ,54 5 2, ,492,555 20,673,49 3,98 3,653 50,08 32,53 45, , ,237,667 24,002,668 4,96 2 H ö frö ,674 8,66 37, , , ,20 3 6,389 83,265 60,74 787, , ,585 2,95 4,952 2,22 6, ,65 28,622 48, , ,440 63, ,39 2,233 6,94 5 5,05 68,675 32,204 4, , ,672 93,95,27 3,03 6 3,346 42,669 8, ,060 84, , ,560 55, ,294 45,528 2, , , , ,38 8,89 5,407 0,423 58, , , ,529 S ; 6,57 8,774 34,800 50, , , ,050,084 2, ,320 40,238 4,87 67,945 4,669 85, ,24 390,035 3,500 50,920 20, , , , , ,394 9,367 9, , , , ; 3,62 45,90-7 9,484 8, ,60 8, ; 2,099 75,86 38, , , , ,324 3,30 0,5 5 ; 4,02 58,750 3,006 82, , , , ,039 6 j 7,209 0,830 2,847 80, , , ,450 64,256 6,53 77, , , , ,827 0,246 43, , , , ,433 33,940,42 20,92 94, ,052 76, , ,092 8, Tähän luettu myöskin Myrskylän ja Pyhtään kunnat. Häri ingä även Mörskom o.h Pyttis kommuner. 2) Tähän luettu myöskin Myrskylän kunta. Hari ingär även Mörskom kommun. 3) Tähän luettu myöskin Finbyyn kunta. Häri ingär även Finby kommun. 4) Tähän luettu myöskin Pyhtään kunta. Häri ingär även Pyttis kommun.

51 2 3 T aululiite, T abellbilaga / * K Maanviljelysseura. Peltoheinä. j Laidun. Vallhö.! Betesvall. desiton. Vihan tarehu. Grönfoder. desiton. Rehunauris. Boderrovor. desiton. Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. desiton. Peruna. Potatis. desiton. Pellava ja hamppu. Lin ocli hampa. desiton. Muut kasvit. Övriga växter. Täyskesanto. Helträda. Muu peltoala. Övrig äkerareal Ha. Yhteensä peltoalaa. Hela äkerarealen. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 5,354,58,335 4,020,595 52, , ,700 6, , , ,60 l 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap)... 57,285,679,374 9,393 2, , ,924! ,989 3, , , , , Suomen Talousseura) Liuska Hushällningssällskapet)... 3, ,504, , ,008 I 79 33,580,90 46, , , Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 79,544 2,337,675 23, ,007, , ,743 5, , , ,830, , Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap ,782,503 5, ,556, , ,797 5, ,88 459, , , Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 62,220,526,228 6, , , ,933 2, , , , Hämeen -Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland -Satakunta Lantbrukssäliskap... 30, ,882 4, , , , , Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 25, ,374, , , , ,55 S 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 8,094 54,268 2, , , ,703,94 09, , , Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 63,938,830,708,340,599 49,736,07 225, ,963 5,58 69,55 400, , ,447 0 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 28,88 863, , , ,074 2,808 37, , ,42 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 22,44 636, ,233 39, , ,798 4, , , , Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 38,509,2, ,3, , ,4 5,735 85, , , Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap... 24, , , , ,307 2,694 34, , , Eteiä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra österbottens Lantbrukssällskap.. 99,965 2,652,620 32,265,54 49,637 3,49 68, ,783 5, , , ,886 2, , Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap.... 3,25 684,46 3, , , ,358 2,40 306, , , Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 58,07,525,075 7, , , ,073 2,4 33, , , Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap , ,87 3, , , ,380,273 4, , , Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... 5,898,32,787 4, , , ,688 3, , ,78,049 03, Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 8,33 228, , , ,598,028 53, , , Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 7,230 24, , ,672 ' 7 2, , ; , Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushallningssällskap , , ,002 I ,444 i 8 2,3 22 Ha. L Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

52 4 T au luliite i N _ T abellbilaga / N ' 2 Luonnonniitty ja niittyheinän sato v Naturlig äng och skörden av ängshö är 926. a) L äänittäin j a kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad.. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, i desiton. Uudenmaan lääni Nylands län 8,795 3,02 40,049 Sortavalan kk. Sordavala hd.. 4,983 4,43 68,680 Raaseporin kihlak. Raseborgs Salmin kk. Salmis hd... 7,547 5,576 77,005 härad...,946,378 8,528 Lohjan kk. Lojo hd... 2,659,73 22,93 Mikkelin lääni S:t Michels län 38,926 33,556 38,698 Helsingin kk. Helsinge hd... 5,56 3,28 30,740 Heinolan kihlak. Heinola härad 7,226 5,589 5,574 Pernajan kk. Perna hd... 8,674 6,775 68,588 Mikkelin kk. S:t Michels hd.. 7,702 7,08 65,972 Juvan kk. Jokkas hd... 2,657 9,92,909 Turun ja Porin lääni Äbo och Rantasalmen kk. Rantasalmi hd,34 0,937 52,243 Björneborgs län... 29,737 9, Vehmaan kihlak. Vehmo härad 3,07 2,272 2,62 Kuopion lääni Kuopio län.. 82,593 75,47,008,56 Mynämäen kk. Virmo hd...,509,079,608 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi Piikkiön kk. Pikis hd ,390 härad... 2,709 0,799 54,605 Halikon kk. Halikko h d... 2, ,45 Domantsin kk. Ilomants hd.. 8,846 7,77 09,504 Ulvilan kk. Ulvsby h d ,294 57,757 Liperin kk. Libelits h d... 7,803 5, ,896 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 7,047 5,8 5,23 Iisalmen kk. Idensalmi h d 6,963 6, ,45 Tyrvään kk. Tyrvis hd...,75,656 9,789 Kuopion kk. Kuopio h d... 5,92 5,52 95,309 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2,478,000 9,274 Rautalammin kk. Rautalampi hd 0,360 9,67.09,057 Maskun kk. Masku hd... 3,07 2,378 29,535 Vaasan lääni Vasa Iän... 50, ,042 Ahvenanmaan maakunta Älands Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,439 landskap... 2,466 2,389 29,600 Närpiön kk. Närpes hd... 8,750 5,267 50,94 Korsholman kk. Korsholms hd 5,307 3,690 35,899 Hämeen lääni Tavastehus län 8,398, Lapuan kk. Lappo hd... 4,64 2,76 29,94 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2,385,552 6,59 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 6,679 3,480 5,635 Pirkkalan kk. Birkala hd, Kuortaneen kk. Kuortane hd.. 2,657,328 0,442 Tammelan kk. Tammela hd.. 3,923 2,66 23,566 Laukaan kk. Laukas hd... 4,923 2,578 22,248 Hauhon kk. Hauho h d... 3,23 2,083 23,642 Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 7,805 6,93 82,27 Jämsän kk. Jämsä hd... 2,835 2,502 26,262 Hollolan kk. Hollola h d... 4,094 2,723 30,978 Oulun lääni Uleäborgs l ä n 227,65 99,358,678,36 Oulun kihlak. Uleä härad... 62,2 53,427 43,525 Viipurin lääni Viborgs Iän 58,46 52,598 73,8 Sälöisten kk. Salo hd... 38,43 29,0 97,667 Rannan kihlak. Stranda härad 4,988 4,89 65,442 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 24,905 20,635 45,609 Kymin kk. Kymmene hd... 4,242 3,640 40,59 Kajaanin kk. Kajana h d... 34,734 28, ,63 Lappeen kk. Lappvesi hd 4,62 3,626 48,333 Kemin kk. Kemi h d... 52,048 5, ,49 Jääsken kk. Jääskis hd... 7,293 6,493 89,798 Lapin kk. Lappmarkcns hd.. 4,0 3,992 7,673 Äyräpään kk. Äyräpää hd... 0,60 0,552 34,6 Petsamon kk. Petsamo hd...,563,563 5,630 Käkisalmen kk. Keksholms hd 8,993 8,288 29,693 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd.. 5,607 5,73 59,955 Valtakunta - Riket , ,77 4,643,39

53 5 T au luliite i T abellbilaga / b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inorn lantbrukssällskapens omräden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, Naturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands Mikkelin läänin Maanviljelysseura och Tavastehus läns Lantbruks S:t Michels läns Lantbrukssällskap)... 9,825 6,84 70,766 sällskap... Uudenmaan läänin Maanviljelys Kuopion Maanviljelysseura 33,734 29,85 345,685 seura) Nylands läns Lant Kuopio Lantbrukssällskap... brukssällskap)... 0,22 7,37 80,448 Pohjois-Karjalan Maanviljelys 46,68 43, ,37 Suomen Talousseura'' Finska seura Norra Karelens Lant Hushällningssällskapet)... 3,622 3,73 40,85 brukssällskap... 36,425 3,75 442,99 Lounais-Suomen Maanviljelysseu Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysra) Sydvästra Finlands Lant seura Södra Österbottens Keski-Suomen Maanviljelysseura brukssällskap)... 0,826 6,595 70,294 Lantbrukssällskap... Satakunnan Maanviljelysseura 7,635 4,228 34,438 Satakunta Lantbrukssällskap.. 7,808 2,43 3,682 Mellersta Finlands Lantbruks Hämeen läänin Maanviljelysseura sällskap... Tavastehus läns Lantbrukssällskap 8,064 4,698 5,308 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan 3,405 9,659 06,220 Hämeen-Satakunnan Maanviljelys viljelysseura Österbottens seura Tavastland-Satakunta Svenska Lantbrukssällskap Lantbrukssällskap... 5,455 3,84 35,205 Keski-Pohjanmaan Maanviljelys 2,27 5,023 56,703 Itä-Hämeen Maanviljelysseura seura Mellersta Österbottens Östra Tavastlands Lantbruks Lantbrukssällskap... sällskap... 0,07 7,609 79,256 Oulun läänin Talousseura Uleä- 2,864,339 86,398 Läntisen Viipurin läänin Maanvil borgs läns Hushällningssälljelysseura) Västra Viborgs skap... 20,933 99,20 723,084 läns Lantbrukssällskap)... 4,22 3,334 37,5 Kajaanin Maanviljelysseura Viipurin läänin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 34,734 28, ,63 Viborgs läns Lantbrukssäll Perä-Pohjolan Maanviljelysseura skap... 33,624 3,72 428,323 Perä-Pohjola Lantbrukssäll Itä-Karjalan Maanviljelysseura skap... 52,048 5, ,49 Östra Karelens Lantbrukssäll Lapin Maatalousseura Lappskap... 20,580 7, ,347 markens Lanthushällningssällskap 5,673 5,555 33,303 Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

54 T aululiite \ N, Tabellbilaga / N- 3* 6 7 j Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (över 3 dr). Ruunia (yli 3 v.). Valacker (över 3 dr). i Tammoja (yli 3 v.). Ston (över 3 dr). 2 3 i Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 Ar). 5 Varsoja (alle v.). Föl (under dr). Yhteensä hevosia. Inalies hästar. Kotieläimet vuonna 926. Husdjuren är 926. a) L&änittäin ja kihlakunnittain, a) Läns- och häradsvis. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 dr). Lehmiä. Kor. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 dr). Hiehoja (yli v.). Kvigor (över dr). Vasikoita (alle v.). T^Ealvar (under dr). Yhteensä nautaeläimiä. Inalies nötkreatur. Lampaita (yli v.). Fdr (över dr). Lampaita (alle v.). FAr (under Ar). Yhteensä lampaita. Inales fdr n r Uudenmaan lääni Nylands lä n ,83 8,708 3,820 2,04 40,482 3,007 2,779 4,633 24,453 9,024 72,896 54,386 8,545 72, ,00 4,88 9,484 7,857 48,888 76,86,46 2,028 l 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 32,599 2, , , ,79 2,43 25,939 7,78 3,070 0,248 89,07,929, ,442 36, Lohjan kk. Lojo h d ,365 4, , , ,39 6,858 44,842 0,956 2,70 3, ,539 2,628 3,507,448 9,303 58, Helsingin kk. Helsinge hd ,673 5,673, ,600,03 38,309,720 6,473 4,678 52,93 3,994 4,937 8, ,20 5,04 5,68 3,772 6,233 48, Pernajan kk. Perna h d ,546 5,866, , ,430,607 6,942 5,075 49,922 22,258 7,828 30, ,244 5,247 8,898 2,23 7,90 32, Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs län...,944 23,452 3,47 6,605 3,336 66,754 3, ,876 9,243 40,427 54,00 35,58 62,839 64, ,73 5, ,505 4,86 29,39 7,55 68, ,09 2,332 6, Vehmaan kihlak. Vehmo h ärad ,05 2, , , ,62 5,866 28,449 8, , ,393 3,278,39 6,706 27, Mynämäen kk. Vinno h d... 03,463, , , ,72 3,039 8,507,952 6,298 8, ,849,50 4,266 9, Piikkiön kk. Pikis hd... 60,450, , , ,07 2,933 2,049 5,99 2,622 7, ,266 2, ,72 28, Halikon kk. Halikko h d ,47 4, j>6 9, ,097,66 6,649 7,505 47,04 5,09 4,327 9, ,492 4,876,77 0,202 60,875 57,374 0 U Ulvilan kk. Ulvsby hd ,28 5, , ,30,457 6,934 0,400 56,678 33,728 3,59 46, ,039 2,63 2,620 4, , Ikaalisten kk. Ikalis hd ,322 3, , ,905,3 4,905 6,532 33,845 32,062 8,756 40, ,082,726,827 5,275 33, Tyrvään kk. Tyrvis h d... 8, , , ,547 4,32 22,32 3,73 9,535 23,248 2, , ,409 9, Loimaan kk. Loimijoki h d ,328 5,72, , ,67,329 5,889 6j655 46,609 5,085 6,30 2,25,400 55,00 2,985 6,286 2,57 2, , Maskun kk. Masku h d ,304 4, , ,300,37 5,44 6J68 40,956 6,999 6,00 23, ,068,706 4,56 2,334 9,79. 53,39 353, Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 4,553, , , ,95 4,926 2,253 8,003,63 29, , ,058 8, Hämeen lääni Tavastehus län...,033 8,67 23,226 5,405 2,932 5,267 2,767 39,900 5,434 25,04 3,24 264,473 7,852 25,374 97,226, ,505 7,077 4,457 5,87 44,557 65,07,77 2, Ruoveden kihlak. Ruovesi härad , , , ,249 4,255 23,997,580 4,828 6, , ,307 8, Pirkkalan kk. Birkala h d ,088 3, , , ,254 3,250 27,59,908 3,932 5, ,780, ,937 27, Tammelan kk. Tammela hd ,526 4,972, , ,236,368 7,552 6,343 49,73 3,976 3,02 6, ,795 2,875 3,629,324 9,79 45, Hauhon kk Hauho h d ,385 3, , , ,36 35,74 8,709 2,848,557 32,28 4,66 2, ,25 34, Jämsän kk. Jämsä h d... 8 L896 3^930, ^ ,396,028 3,49 6,627 32,525 0,560 6, ,860 2,460,250 7,54 20, Hollolan kk. Hollola hd , , , ,480 5,450 35,878 5,9 4,496 9, ,409 4,529 2,554,299 9,955 7, Viipurin lääni Viborgs län ,096 28,336 6,22 3,794 6,390,496 72,520 4,986 20,248 39,92 247,442 33,325 75, , ,55 24,778 7,30 75,002 7,778,363, Rannan kihlak. Stranda härad ,650 3, , , ,047 3,26 26,224 2,53 4,078 6, ,583 2,209 2,97 9,287 33, Kymin kk. Kymmene h d ,933 4, , , ,486 4,968 35,204 9,939 6,259 26, ,447 4,07,844 9,725 2, Lappeen kk. Lappvesi h d ,856 2, , , ,876 5,549 3,986 8,46 5,655 34, ,79 3,275 3,44 2,383 26, Jääsken kk. Jääskis hd ,684 3, , , ,34 5,904 34,024 9,657 3,78 33, ,096 4, ,952 27, Äyräpään kk. Äyräpää h d ,452 3, , , ,595 3,94 25,773,648 5,779 7, ,67 3,337 3,449,384 9,895 20, Käkisalmen kk. Keksholms hd ,29 3, , , ,593 4,255 28,865 6,6 8,927 25,538 6,529 3,042 2,677 2,504 9,863 5, Kurkijoen kk. Kronoborgs h d ,504 2, , , ,899 5,59 27,893 7,355 8,954 26,309 68,26 2,648 3,380 2,767 0,24 2, Sortavalan kk. Sordavala h d... 59,577 2, , , ,785 4,034 20,293 7,894 6,483 4, ,996, ,624 8, Salmin kk. Salmis h d ,3, , ,254 62,626 2,555 7,80 9,229 5,949 5, ,44 6, Mikkelin lääni S :t Michels län ,634 3,002 3,479 2,06 27,74,694 0,677 4,385 5,839 8,228 4,823 6,466 54,577 6, ,745 23,7 3,996,867 54, Heinolan kihlak. Heinola härad ,339 3,538, , ,425,020 3,925 4,789 37,489 20,750,359 32, ,80 7,354 4,057 3,406 6,235 2, Mikkelin kk. S:t Michels hd...,78 3, , ,658,297 2,950 3,429 29,707 4,86 4,579 29, ,72 5,284 2,896,965,978 23, Juvan kk. Jokkas h d ,679 2, , ,946,09 4,052 4,940 37,474 3,694 9,73 23, ,604 3,76,823 0,047 9, Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,898 3, , , ,92 5,070 37,53 2,206 8,926 3,32 285,29 6,875 3,327 4,673 6,289 25, Kuopion lääni Kuopio län...,240,7 20,407 6,62 3,002 4,982 3,353 62,054 7,442 20,827 38,82 232,497 85,073 67,283 52,356 22,24 4,626 4,52,679 3,783 45,48 70, ;40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 20,79 2, , , ,26 8,488 30,527 9,853 7,89 7, ,9 3, Ilomantsin kk. Ilomants h d... 73,535 2, , ,44,846 2,474 6,596 32,704 2,55 0,94 23, ,860 8, '42 Liperin kk. Libelits hd ,056 4,90, , ,29,56 4,59 8,692 48,47 23,340 6,235 39, ,595,964 2,420 8,064 4, Iisalmen kk. Idensalmi h d ,266 3,844, , ,052,0 4,638 5,790 47,453 5,322 4,70 30, ,525 2, ,2-54 4, Kuopion kk. Kuopio h d ,9 4,29, , ,637,54 3,767 4,40 4,796 4,39,247 25, ,25 3,476 2,96 3,08 0,976 6, Rautalammin kk. Rautalampi hd ,62 2, , , ,303 4,854 3,600 0,084 6,259 6, ,68 2,85 2,63 2,540 9,46, Vuohia (yli v.). Getter (Över dr). Maatalous Lanthushällning 926. Karjuja (yli 6 kk.). Fargaltar (över 6mdn.). Siitosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 man.). j Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6mdn.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Ungsvin (3 6 mdn.). Porsaita (alle 3 kk.). Grisar (under 3 mdn.). Yhteensä sikoja. Inalies svin. Poroja (yli v.). Renar (över dr). Kanoja (yli 6 kk.). Höns (över 6 mdn.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäderfä (över 6 mdn.). Mehiläisyhteiskuntia. Bisamhällen. o

55 Taululiite N _ Tabellbilaga ) N, 3>. 8.9 Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (Över 3 är). j Ruunia (yli 3 v.). Valacker (över 3 är). Tammoja (yli 3 v.). Ston (över 3 är). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 är). Varsoja (alle v.). Föl (under är). Yhteensä hevosia. Inalles hästar. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 är). Lehmiä. Kor. Nuoria sonneja 0 2 v.). TJngtjurar ( 2 är). Hiehoja (yli v.). Kvigor (över är) n 2 Vasikoita (alle v.). Kalvar (under är). Yhteensä nautaeläimiä. Inalles nötkreatur. Fdr (över dr). Lampaita (yli v.). Lampaita (alle v.). Fdr (under dr). Yhteensä lampaita. Inalies fdr. Vuohia (yli v.). Getter (över dr). Fargaltar (över 6 mdn). Karjuja (yli 6 kk.). Siitosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggoi (över 6 mdn.). Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6 mdn.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). XJngsvin (3 6 mdn.). Porsaita (alle 3 kk.). Grisar (under 3 min.). Yhteensä sikoja. Inalies svin. Poroja (yli v.). Renar (över dr). Kanoja (yli 6 kk.). Höns (över 6 mdn.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.). Övrigt fjäderfä (över 6 mdn.) Bisamh ällen. Mehiläisyhteiskuntia. Vaasan lääni Vasa lä n ,09 30,880 7,749 3,64 70,985 2,397 29,783 6,64 33,028 45,230 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,52 3,529, , ,347,049 4,047 7,625 3 Närpiön kk. Närpes h d ,83 3, , , ,605 4,606 4 Korsholman kk. Korsholms hd ,085 5,247, , , ,685 6,077 5 Lapuan kk. Lappo h d ,00 4, , , ,606 7,892 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd ,536 3, , ,70,04 4,639 5,998 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd ,263 3, , ,076,038 3,353 6,82 a Laukaan kk. Laukas h d... 40,995 3,08, , , ,888 3,67 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d ,246 3, , , ,205 3,053 0 Oulun lääni Uleäborgs Iän... 2,208 4,272 5, ,603 36,038 3,28 53,9 6,623 24,650 29,888 Oulun kihlak. Uleä härad ,062 3, , ,467 2,035 5,440 7,687 2 Sälöisten kk. Salo hd ,962 3, , ,57,309 5,64 7,52 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d ,093 2, , ,67,095 3,96 4,889 4 Kajaanin kk. Kajana hd ,247 2, , ,78,043 4,230 4,925 5 Kemin kk. Kemi hd ,489 3, , , ,533 4,84 6 Lapin kk. Lappmarkens hd , , ,039 7 Petsamon kk. Petsamo h d Valtakunta R ik e t... 0,292 42,4 82,479 42,56 22, ,998 22,56,29,894 50,6 25, , , ,749 77, ,42, ,892,965 6,586 9, ,3 42,384 26,699 7,028 33, ,20 2,585,60 5, ,93 28,259,852 40, ,68,57,290 5,022 28, ,29 28,30 3,05 4, ,52 2, ,764 34, ,384 25,460 9,066 34, ,978 2,52, , ,723 33,793 4, ,766 0, ,537 35,207,703 46, ,46 2, ,306 3, ,778 4,033 4,830 8,863, ,852, ,608 5, ,86 4,997 5,277 20, ,338 2,364,79 7,46 0, ,498 29,39 95, , ,599,922 3,007 7,606 67,439 4, ,46 29,709 23,755 53, ,269 9,29 8, ,598 30,77 25,845 56, , , ,473 8,076,892 29, , , ,699 2,5 22,277 43, , , ,936 22,806 9,083 3, ,77 3, ,085 6,46 2,468 8, , _ 2 2 4, ,860, ,02 400,685,43,607,076 5,560 40,493 23,902 33,077 87,44 390,536 67,439,258,366 9,046 3,079 8

56 20 2 T aululiite N._, T abellbilaga / - * b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inorn lantbrukssällskapens omrdden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (över 3 ár). Ruunia (yli 3 v.). Valacker (över 3 ár). Tammoja (yli 3 v.). Ston (över 3 är). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 är). Varsoja (alle v.). Föl (under ár). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 ár). Lehmiä. Kor. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 är). Hiehoja (yli v.). Kvigor (över ár). Vasikoita (alle v.). Kalvar (under ár). Yhteensä nautaeläimiä. Inalles nötkreatur n ,036 8,705 2,08 823,42 58,789,680,645 9,39 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastelius läns Lantbrukssällskap)... 8,940 82,926 2,953 8,793 30, ,855 5,640 9,054 2,488 20,249 85,053 6, ,676 0,574,934,229 22,84,67 67,45 3,055 3,492 0,533 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap) ,202 34,932 0,703 45, ,265 0,002,506 5,545 30,839 96, Suomen Talousseura) Finska Hushällningssällskapet) ,533 27,679 43,78 29,92 7,39 46, ,3 2,9 2,08 6,865 46, ,253 3, ,456 5,055 8,438 4 Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 95,405 4,623 3,32,65 3,906 2,205 00,203 4,348 9,697 24,476 50,929 6,990 23,40 85, ,347 7,963 6,93 7,43 35,97 78,42,43 3, Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap ,446 5,090 3,020,503 30,940,503 94,055 4,249 7,978 26,234 44,09 90,06 35,748 25,809 5, ,839 6,083,98 8,9 29,270 25,62 604,8 5 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap ,509 9,534 2,423,24 22,073,394 6,859 2,336 2,573 2,687 90,849 24,480 6,593 3, ,58 7,57 6,60 2,34 9,890 84,09 634, Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrnkssällskap ,882 6,847,32,09 5, ,55 -,432 6,36 9,465 6,95 27,262,355 38,67,66 43,638 3,43 3,588,252 0, , ,823 2,502 8,690 2,236 5, , Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap ,28 9,590 2,82,28 20, ,076 36,23 5,68 2,053 6,458 4,956 26,455 46, Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lant 40 2,889 3, , , ,895 5,235 3,883 8,404 4,834 23, ,447 4,55 0,367 ' 22, Viipurin läänin Maanviljelysseura Vi i borgs läns Lantbrukssällskap... 7,0 35, ,44 2,344 6,778 9,938 40,34 75,556 45,0 20, ,342 5,96 3,896 0,845 8, ,2 3,56 2,408 45,37 brukssällskap)...,585 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap ,095 7,842, , ,250,978 9,575 4,09 75,28 39,365 25,867 65, ,50 5,747 6,33 4,880 9,264 3, Michels läns Lantbrukssällskap... Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t 398 6,786 0,257 2,337,55 2,293,45 79,830 3,549 3,30 5,08 3,76 45,363 46,322 9, ,953 7,39,797 9,26 42,709 72, Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap ,87,893 3,267 2,085 24,93 2,298 96,266 3,580,962 6,79 30,825 43,080 34,258 77, ,8 0,273 8,857 0,8 33,399 45, Pohjois-Kar jalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap ,984 8,54 2, ,789,055 65,788 3,862 8,865 22,02 0,672 4,993 33,025 75, ,445 3,879 2,822 3,602 2,082 25, Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap 779 3,226 3,358 3,650,8 32, ,40 3,79 4,08 23,633 ; 35,924 9,285 3,67 22, ,723 4,944 9,049 4,099 20,082 2, ,027 5,043 42,570 7,840 6, Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap ,92 6,867 2, ,294,68 59,897 36,305 0,754 47,059,768,483 4,730 4,647 3,77 4,409 29, ,828 8,699, , , ,356,25 84,84 57,603 26,000 83, ,072 2,530 7,05 48,470 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap..., Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap ,905 2, , ,60,29 4,28 5,560 39,606 3,438 3,207 44, , , Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushallningssällskap ,346 8,7, ,878,455 87,696 3,974 3,43 7,787 24,325 68,674 57,532 26, ,20,32 2,223 5,478 9,244 30, Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap ,247 2, , ,78,043 4,230 4,925 33,699 2,5 22,277 43, , , Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap ,489 3, , , ,533 4,84 ; 36,936 22,806 9,083 3, ,77 3, , , i 9,376 6,446 2,543 8, Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushällningssällskap... 97, , Lampaita (yli v.). Fár (över ár). Lampaita (alle v.). Fár (under ár). Yhteensä lampaita. Inalles fär. Vuohia (yli v.). Getter (över är). Karjuja (yli 6 kk.). Fargaltar (över 6 mán.). Siitosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (Över 6 mán.). Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6 mán.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Ungsvin (3 6 män.). Porsaita (alle 3 kk.). Grisar (under 3 mán.). Yhteensä sikoja. Inalles svin. Poroja (yli v.). Renar (över ár). Kanoja (yli 6 kk.). Höns (över 6 mán.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäderfä (över 6 män.). Bisamhällen. Mehiläisyhteiskuntia. l) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och

57 22 Taululiite \ Tabellbilaga /. Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 926. Mejeriernas antal, ägare, drivkraft och produktion är 926. a) L äänittäin j a kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilcla personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tel yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Änga eli. annan här leke nämnd. Valmistettu voita, kg. Tillverkat smör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit* ovat olleet käynnissä. Antal dagar dd mejerierna värit i gdng » 0 n 2 3 Uudenmaan lääni Nylands län ,448 2,09, ,00 Kaupungit Städerna ,045 7, ,095 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad , , ,22 Lohjan kk. Lojo hd ,637 34, ,89 Helsingin kk. Helsinge hd ,697 39, ,52 Pernajan kk. Perna hd G ,299,392, ,552 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län ,224,85,757, ,706 Kaupungit Städerna , ,036 Vehmaan kihlak. Vehmo härad ,57 53, ,386 Mynämäen kk. Virmo hd ,329 44, ,427 Piikkiön kk. Pikis h d , , ,385 Halikon kk. Halikko h d ,77,32 755, ,272 Ulvilan kk. Ulvsby h d ,659 50, ,43 Ikaalisten kk. Ikalis h d , ,284 Tyrvään kk. Tyrvis hd _ 2 606,53 28, ,557 Loimaan kk. Loimijoki hd ,006,350 35, ,000 Maskun kk. Masku hd _,000,85 2, ,26 Ahvenanmaan maakunta nds landskap _ 2 407,487 7, ,672 Hämeen lääni Tavastehus län 60 8 III ,552,44 364, ,850 Kaupungit Städerna ,627 4, Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,3 64, ,692 Pirkkalan kk. Birkala hd ,09 6,56 23.,690 Tammelan kk. Tammela hd.. 22 o ,243,484 56, ,427 Hauhon kk. Hauho h d ,536 69, ,084 Jämsän kk. Jämsä hd ,382 9, ,05 Hollolan kk. Hollola h d ,208 32, ,79 Viipurin lääni Viborgs Iän _ 2 0,032, , ,087 Kaupungit Städerna ,099 02, Rannan kihlak. Stranda härad 2 ' 5, Kymin kk. Kymmene hd 5 ; ,27 67, ,85 Lappeen kk. Lappvesi hd... ;. 60,000, Jääsken kk. Jääskis hd... i _ Äyräpään kk. Äyräpää hd...! I ---- Käkisalmen kk. Keksholms hd I.. i Kurkijoen kk. Kronoborgs hd ,677! ,598 Sortavalan kk. Sordavala hd.. i ,858 : ,3 Salmin kk. Salmis h d !! 2! 20,927 _

58 23 Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöltä, jotka jalostavat omaa maitoa. Ens kiidä personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eiler bolag, villra nnukötia mifilk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. j Hästkraft. Vesivoima. I Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Angaeli. annanhäricke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru myeket mjölk i medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejerierna värit i gäng. 2 o 4 ; i 5! 0 j i Mikkelin lääni S :t Michels län ! 7,429 Kaupungit Städerna... 2, : 2 2 3, ' 730 Heinolan kihlak. Heinola härad 3 : 8 ; 3 333,466 38, ,25 Mikkelin kk. S:t Michels hd.. 3. ' 3 H 3 3,79 0, ' 734 Juvan kk. Jokkas hd , l 2 73,253 36, Rantasalmen kk. Rantasalmi hd 7 7 l , ,885 Kuopion lääni Kuopio län ,99,862 06, ,998 Kaupungit Städerna... i 8,798 38, Pielisjärven kihlak. Pielisjärvihd , Ilomantsin kk. Ilomants hd , Liperin kk. Libelits h d U 274, ,779 Iisalmen kk, Idensalmi hd ,932 45, ,498 Kuopion kk. Kuopio h d ,332 2, ,726 Rautalammin kk. Rautalampi hd , ,932 Vaasan lääni Vasa l ä n ,983,745 65, ,40 Kaupungit Städerna... 8, ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,075,529 80, ,978 Närpiön kk. Närpes hd , ,64 Korsholman kk. Korsholms hd ,556 97, ,333 Lapuan kk. Lappo hd o 24 2! ,768 37, ,406 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd , ,26 Kuortaneen kk. Kuortane h d ; , ,766 Laukaan kk. Laukas h d.... ] Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 3! , ,732 Oulun lääni Uleäborgs l ä n i 5,346, ,648 Kaupungit Städerna i i 3 6,57 3, ,08 Ouhm kihlak. Uleä härad i 9 475,774 75, ,869 Sälöisten kk. Salo hd _! , ,42 Haapajärven kk. Haapajärvi hd : , ,62 Kajaanin kk. Kajana h d... 3! 3! ' 3 46, Kemin kk. Kemi h d... 2 : i 2 i 2, Lapin kk. Lappmarkens hd.. : --- Petsamon kk. Petsamo h d... ; : Valtakunta Riket... i 595! ,06,890!5,288,090 ; ,900

59 j 24 Taululiite i n.«,. Tabellbilaga / IN- 4- b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädia egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer elier bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. IAnga eli. annan här icke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör , Kuinka monta päivää i meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejeriema värit i gäng u 2 3 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) ,338,258, ,56 Nylands läns Lant brukssällskap) ,303,044, ,802 Suomen Talousseura) Finska Hushällningssällskapet) ,63 47, ,633 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) ) Satakunnan Maanviljelysseura 52 3,38,976,73, ,042 Satakunta Lantbrukssällskap ,346,08 394, ,667 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap G 8 _ 29,725, , ,845 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap _ ,273 9, ,896 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap l ,239 47, ,633 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap) ,27 68, ,77 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap , Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssäll-! skap , ,57 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... Kuopion Maanviljelysseura ,929 47, ,448 Kuopio Lantbrukssällskap ,26,300 67, ,464 Pöh j ois-karj alan Maanvil j elysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap , ' Etelä-Pohjanmaan Maanviljelys- seura Södra Österbottens Lantbrukssällskap ,569,525 94, ,270 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbruks- sällskap , ,256 S Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap ,048,624 2, ,558 ') Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

60 25 Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Ängaell. annanhärlcke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kgtaan voita. Hunt mycket mjölk i medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar d& mejerierna värit i gäng Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap , ,842 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushäflningssällskap _ 36,095,36 75, ,742 Kajaanin Maanviljelysseura Rajana Lantbrukssällskap... 3 _ , Perä-Poh j olan Maanvilj ely sseura Perä-Pohjola Lantbrukssällskap , Lapin Maatalousseura Lappmarkens LanthushällningssäUskap Maatalous Lanthushällning

61 26 27 Taululiite N _ Tabellbilaga / Meijerien henkilökunta vuonna 926. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. Mejeriernas arbetspersonal är 926. ' a) */ Läns- och VU* häradsvis.«iihwvm, Miehiä. Mankön. Naisia. - Kvinnkön. Yhteensä. Summa. ; Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Alle 5 vuoden. Under 5 àr. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Yli 8 vuoden, över 8 àr. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende àret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 2 3 [ 4 ; Alle 5 vuoden Under 5 ár. i Edellisen vuoden aikana keskim. ; I medeltal under fôregàende äret.! S I I Huhtikuun p:nä I kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret.? välillä..,tpodenl i «vuoden,. 5-8 ár. I Över 8 är- Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende àret. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. { Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä i kuluvaa vuotta. AUe 5 vuoden, Under 5 ár. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende äret. kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä 5 8 vuoden välillä. 5 8 ár. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fôregàende äret. I kuluvaa vuotta. Den april under j redogörelseäret. Huhtikuun p:nä I medeltal under fôregàende äret. Yli 8 vuoden. Över 8 àr. Edellisen vuoden aikana keskim. Den april under redogörelseäret i i Uudenmaan lääni Nylands län... n » i! íá 2 Kaupungit Städema... i ; j ! I 3 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad : Lohjan kihlak. Lojo härad... 0 i l Helsingin kihlak. Helsinge härad... ; e 6 Pernajan kihlak. Perna h ä ra d...! ' 90 9 ; ! 7 Turun ja Porin lääni Abo oeh Björneborgs Björneborg! län... 8 Kaupungit Städema... 9 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d i o Mynämäen Mvnämäen kihlak. Virmo h ä ra d... I I Piikkiön kihlak. Pikis härad... 2 a Halikon kihlak. Halikko h ä ra d... 3 jisj Ulvilan kihlak. Ulvsby härad... ; 4 j Ikaalisten kihlak. Ikalis härad... 5 Tyrvään kihlak. Tyrvis h ä ra d... ini jlft Loimaan kihlak. Loimijoki härad... 7 ' Maskun kihlak. Masku härad... 6 C i i ; i! 234 [ is 8 Ahvenanmaan maakunta nds landskap : 7 8 _ Hämeen lääni Tavastehus län... m 9 Hämeen lääni Tavastehus l ä n... 2 o 0 Kaupungit S täd em a Ruoveden kihlak. Ruovesi härad Pirkkalan kihlak. Birkala h ä ra d Tammelan kihlak. Tammela härad ; Hauhon kihlak. Hauho h ä ra d... 25! Jämsän kihlak. Jämsä härad G Hollolan kihlak. Hollola härad... _ 27 Viipurin lääni Viborgs län Kaupungit Städema... ä 299 Rannan kihlak. Stranda härad Kymin kihlak. Kymmene h ä ra d... 3 Lappeen kihlak. Lappvesi härad Jääsken kihlak. Jääskis härad Äyräpään kihlak. Äyräpää härad... 34; Käkisalmen kihlak. Keksholms h ä ra d... 35i ' Kurkijoen kihlak. Kronoborgs h ä ra d... 36g Sortavalan kihlak. Sordavala härad Salmin kihlak. Salmis härad s Mikkelin lääni S:t Michels län... n 39 Kaupungit Städerna Heinolan kihlak. Heinola härad... 4 Mikkelin kihlak. S:t Michels härad i i , i Î : Í ! !! 20 i ; ' - ; ! 9, 7 j _, _ 2, !. 2 i Z : : Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta Í27 38! ! (34 54 ;

62 Taululiite i _ Tabellbilaga / N O 5* Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Alle 5 vuoden. Under 5 är. I Edellisen vuoden ; aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under j redogörelseäret. Miehiä. Mantun. Naisia. Kvinnkön. Yhteensä. Summa. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. i Edellisen vuoden! aikana keskim. I I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä ; kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. Under 5 är.! Edellisen vuoden aikana keskim. ; I medeltal under! föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta.! Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltä! under föregäende äret. Den april under ) redogörelseäret. Huhtikuun p:nä : kuluvaa vuotta. Yli 8 vuoden. Över 8 kr. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. I Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta. Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. i I medeltal under! föregäende äret. kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden. över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret l i Juvan kihlak. Jokkas härad Rantasalm en kihlak. Rantasalmi härad 5 5! i Kuopion lääni Kuopio lä n ! K aupungit S t ä d e m a Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad Ilom antsin kihlak. Ilomants h ä r a d Liperin kihlak. Libelits h ä r a d ! Iisalmen kihlak. Idensalmi härad ! 9 K uopion kihlak. Kuopio h ä r a d Rautalammin kihlak. Rautalam pi härad o Vaasan lääni Vasa län i Kaupungit Städem a... 3 j 6 2 _ y o 2 3 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad _ 3 _ Närpiön kihlak. Närpes h ä r a d Korsholman kihlak. Korsholms h ä r a d Lapuan kihlak. Lappo härad ; Pietarsaaren kihlak. Pedersöre härad _ K uortaneen kihlak. Kuortane härad Laukaan kihlak. Laukas h ä r a d... : 2 _ 2 _» 20 Viitasaaren kihlak. Viitasaari härad Oulun lääni Uleäborgs lä n i Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret Kaupungit Städem a _ Oulun kihlak. Uleá härad _ Sälöisten kihlak. Salo härad : _ Haapajärven kihlak. Haapajärvi härad j _ Kajaanin kihlak. Kaj ana härad i _ 6 _ _ Kem in kihlak. Kemi härad... 2 i 3 3 _ 3 27 '28 Lapin kihlak. Lappmarkens härad... 9 «j 29 Petsam on kihlak. Petsam o härad... ; ;! Valtakunta R ik e t ,36, ,27 2,384 30

63 30 8 Taululiite \ _ T abellbilaga / b) M aanviljelysseurojen piireissä. - b) lnom lantbrukssällskapens omräden. Maanviljelysseura. X an tbrukssäilshap. Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Miehiä. - Mankön. Naisia. - - Kvinnirön. Yhteensä. Sumina. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. j Den april under redogörelseäret. föregäende äret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta, Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret., Alle 5 vuoden. Under 5 är. Edellisen vuoden! aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. I redogörelseäret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta. Den april under Yli 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret ii Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura.) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura.) Ny lands läns Lantbrukssällskap) Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta Suomen Talousseura.) Finska Hushällningssällskapet) i Lounais-Suomen Maanviljelysseura.) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap)... 5 Satakunnan Maanviljelysseura. Satakunta Lantbrukssällskap Hämeen läänin Maanviljelysseura. Tavastehus läns Lantbrukssällskap Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura. Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap... _ Itä-Hämeen Maanviljelysseura. Östra Tavastlands Lantbrukssällskap Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura.) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap) Viipurin läänin Maanviljelysseura. Viborgs Itä-Karjalan Maanviljelysseura. Östra-Karelens Lantbrukssällskap läns Lantbrukssällskap Mikkelin läänin Maanviljelysseura. S:t Michels li? 3 Kuopion Maanviljelysseura. Kuopio Lantbrukssällskap Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura. Norra Karelens Lantbrukssällskap Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Södra Österbottens Lantbrukssällskap Keski-Suomen Maanviljelysseura. Meller s ta Finlands Lantbrukssällskap Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura. Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Keski-Pohianmaan Maanviljelysseura. Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 2 i 2 8 _ _ Oulun läänin Talousseura. Uleäborgs läns Hushällningssällskap Kajaanin Maanviljelysseura. Kajana Lantbrukssällskap... _ 4 4 _ Perä-Pohjolan Maanviljelysseura. Perä-Pohjola Lantbrukssällskap... 2 _ 3 3 _ Lapin Maatalousseura. Lappmarkens Lanthushällningssällskap... \) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningama ä sid. 0 och. 22

64 32 33 Taululiite \, Tabellbilaga / Maanviljelystyöväen palkat vuonna 926. Lantbruksarbetarnes löner är 926. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. - a> Läns~ och häradsvis. Vuosipalkka. Ärslön. j Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Talon I gárdens kost. Mk. Miehen. För man. Omassa I egen kost. Mk. Nai sen. För kvinna. Talon I gárdens kost. L ; s I j Omassa I I egen kost. Päivä Kesällä. Miehen. För man. Talon I gárdens kost. [ Omassa I egen kost. Mk. Mk. p. Mk. p. palkka jalkapäivätyöstä: Daglön för fotdagsverke: Päiväpalkka hevospäivätyöstä: Daglön för hästdagsverke: Om sommaren. Talvella. Om vintern. Kesällä. Om somm. Talvella. Om vint. Naisen. För kvinna. Talon! I gárdens j kost.! Omassa I egen kost. Mk. p. Mk. P l Talon ; I gárdens kost. Miehen. För man. Omassa I egen. kost. Naisen. För kvinna. Talon I gárdens j kost. i Omassa I egen kost. Talon I gárdens kost.! Omassa I egen kost. Talon I gárdens kost. Omassa I egen kost. Mk. P. Mk. p. Mk. p.( Mk. P- Mk. P. Mk. p. Mk. p. Mk. p ! IG 7 Uudenmaan lääni Nylands lä n... 5,030 8,453 3,054 5, « ! Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 4,800 7,433 3,325 5, ^ 3 Lohjan kk. Lojo h d... 4,850 8,338 2,857 5, : : Helsingin kk. Helsinge hd... 4,633 8,200 3,70 5, j Pernajan kk. Pemä h d... 5,600 9,250 2,892 5, ! i 6 Turun ja Porin lääni Äbo oeh Björne- borgs l ä n... 4,425 7,695 3,23 5, G 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 4,258 7,488 2,783 5, ; Mynämäen kk. Virmo h d... 4,990 8,00 3,70 5, : Piikkiön kk. Pikis hd... 5,025 8,000 3,900 5, Halikon kk. Halikko h d... 4,547 7,990 3,67 5, ! Ulvilan kk. Ulvsby hd... 4,065 7,085 2,694 5, ! ; Ikaalisten kk. Ikalis hd... 3,438 5,750 2,356 4, IL Tyrvään kk. Tyrvis h d... 4,550 7,97 3,267 6, Loimaan kk. Loimijoki h d... 4,585 8,033 3,377 6, Maskun kk. Masku h d... 4,482 8,200 3,544 6, Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 4,286 7,980 2,687 5, Hämeen lääni Tavastehus län... 4,048 7,695 2,838 5, Ruoveden kihlak. Ruovesi h ä ra d ,733 7,460 2,383 4, ! Pirkkalan kk. Birkala hd... 4,467 8,50 3,322 5, ; U Tammelan kk. Tammela hd... 3,950 7,485 2,97 5, ! Hauhon kk. Hauho hd... 3,822 7,95 3,000 5, ! Jämsän kk. Jämsä h d... 4,067 7,809 2,29 4, : Hollolan kk. Hollola hd... 4,24 7,57 2,886 5, l Viipurin lääni Viborgs län... 3,723 8,09,974 4, u « Bannan kihlak. Stranda härad... 4, ,067 4, : L Kymin kk. Kymmene h d... 4,043 0,560 2,60 5, : Lappeen kk. Lappvesi h d... 3,97 7,800 2,357 5, ! Jääsken kk. Jääskis hd... 3,563 8,700,850 3, i Äyräpään kk. Äyräpää h d... 3,543 7,54,800 3, : ! Käkisalmen kk. Keksholms hd... 3,43 6,24,857 4, ; Kurkijoen kk. Kronoborgs hd... 3,460 6,750,70 4, Sortavalan kk. Sordavala h d... 3,800 8,400 2,075 5, : Salmin kk. Salmis hd... 3,983 8,33,870 5, Mikkelin lääni S :t Miehels län... 3,409 6,767 2,029 4, , Heinolan kihlak. Heinola härad... 3,79 7,07 2,43 4, Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 3,420 6,500 2,060 4, ! Juvan kk. Jokkas h d... 3,300 6,64 2,000 4, ! : 38 Bantasalmen kk. Bantasalmi hd ,667 6,767,944 3, i M a a t a l o u s L a n i h u s h a l l n i n g