SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. M A AT AL OUSTIEDU STELU SUOMESSA VUONNA MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1920.

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. M A AT AL OUSTIEDU STELU SUOMESSA VUONNA 0.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 0. RESULTATS GÉNÉRAUX D E L'ENQUÊTE AGRICOLE E N FINLANDE 0. H ELSINKI,. V A LTIO N EU V O STO N K IR JA P A IN O.

2 Johdanto. Maan käyttö. Tekstiä: Sisällys. T ilusalat... V iljelty ala... V iljelty ala ja a s u k a s lu k u... Peltoala ja sen jakautuminen. P elto ala eri kunnissa... P elto alan k äy ttö... P elto ala vuosina 0 ja 0... P elto alan m aanlaatu... P elto alan salaojitus... TJutisviljelys... K aski- ja kytöviljelys... siv Sato. K ylvöm äärät... Satom äärät... Sadon ra h a -a rv o... K u lu tu s... Kotieläimet. K o tieläin ten luku... 0 K otieläim et vuosina 0 ja 0... K otieläim et ja väkiluku... K otieläim et ja pelto ala... K otieläim et, lu o nnonniitty ja hakam aat... Viljelmät. V iljelm ien luku ja suuruus... Itsenäiset ja vuokraviljelm ät... V iljelm ät vuosina 0 ja V iljelm ien p eltoala...» peltoalan k äy ttö...» uutisviljelykset...» salaojitus...» lu o n n o n n iity t ja h a k a m a a t... V iljelm ät ja k o tie lä im e t... V iljelm ien peltoala ja k o tieläim et... K yselykaavakkeet...

3 Taululiitteitä: T aululiite N:o. V iljelm ien luku ja tilu slajit sekä p eltoalan käyttö vuonna 0: a) K u n n itta in... b) Y hdistelm ä... 0 T aululiite N:o. K otieläim et m aalaiskunnissa v. 0: a) K unnittain... b) Y hdistelm ä... 0 T aululiitte N:o. K otieläim et kaupungeissa v T aululiite N:o. V iljelm ien luku om alla ja vuokram aalla eri suuruusluokissa vuonna 0... T aululiite N:o. E ri viljelm äryhm ien peltoalan suuruus vuonna 0... T aululiite N:o. P elto alan jakautum inen m aanlaadun m ukaan vuonna T aululiite N:o. U utisviljelysala vuonna 0... T aululiite N:o. S alaojituksen laajuus ja laatu eri viijelm äryhm issä vuonna 0 T aululiite N:o. V iljelm ät ry h m itetty in ä salaojituksen laadun m ukaan vuonna 0 T aululiite N:o 0. Sato vuonna 0, desitonneissa, lä ä n ittä in... T aululiite N:o. L uonnonniityn ala erisuuruisilla viljelm illä vuonna T aululiite N:o. H akam aan ala erisuuruisilla viljelm illä vuonna 0... T aululiite N:o. K o tieläin ten luku eri lääneissä vuonna T aululiite N:o. K otieläinten luku erisuuruisilla viljelm illä vuonna 0... siv i Traduction des entêtes des tableaux Page I II.

4 Johdanto. Sittenkun Suomen senaatti m arraskuun päivänä oli asettanut komitean laatim aan ehdotuksen uudeksi maatalouden kymmenvuotistilastoksi ja maataloustilastoksi yleensä, jätti m ainittu komitea maaliskuun 0 päivänä 0 Valtioneuvostolle suunnitelm a-ehdotuksensa vuonna 0 toim eenpantavasta yleisestä maataloustiedustelusta. Seuraavan huhtikuun päivänä valtioneuvosto teki asiassa päätöksensä, jolla komitean tekemä ehdotus melkein m u u ttam a tta hyväksyttiin. Täm än m ukaisesti m aataloustiedustelu toim eenpantiin osaksi syksyllä vuonna 0, osaksi kevättalvella. V altioneuvoston vahvistam at, tiedustelussa käytetyt kyselykaavakkeet esitetään tekstiä seuraavin liittein (siv. ). Mitä 0 vuoden tiedustelun laajuuteen ja toimeenpanoon tulee, oli se pääasiassa sam a kuin v. 0, jolloin ensimäinen yleinen m aataloustilastollinen tiedustelu m aassa toim eenpantiin. Niinpä tiedustelu pääasiallisesti kohdistettiin käsittäm ään vain ne ruokakunnat, joilla oli viljeltyä m aata vähintään puoli ha, oli täm ä viljelty ala sitten ruokakunnan itsensä omistamalla tai sen vuokraamalla maalla. K ultakin tällaiselta viljelmältä pyydettiin jälempänä seuraavissa kyselykaavakkeissa N:o, ja edellytetyt tiedot. K un kuitenkin täm än kautta tiedustelusta olisi jäänyt pois koko joukko ruokakuntia, nim ittäin sellaiset, joilla oli puolta hehtaaria pienempi viljelty ala tai joilla ei ollut viljeltyä m aata ensinkään, m u tta kun näilläkin on m aataloudellista m erkitystä, mikäli ne h arjoittavat karjanhoitoa, otettiin tällaisetkin ruokakunnat tiedustelussa huomioon, kunhan niillä vain oli vaikkapa yksi ainoakin kotieläin (v. 0 ainakin yksi oma lehmä). Viimeksi m ainituilta ruokakunnilta pyydettiin tietoja vain niiden karjasta, ja kerättiin tiedot niistä summittain eli tiedustelupiirittäin, kuten jälem pänä seuraava kyselykaavake N:o osoittaa. Edellä m ainittujen 0 ja 0 vuosien maataloustiedustelujen välillä on kuitenkin huom attavia eroavaisuuksiakin. Oleellisin erotus tiedustelujen käytännölliseen järjestelyyn nähden oli siinä, että v. 0 noudatetun listajärjestelm än sijaan käytettiin v. 0 tietojen keruussa t i edu s t elu kortteja, mikä jälkimmäinen m enettelytapa on, samalla kuin se on helpoittanut tietojen keruuta, ollut m itä suurimmassa m äärässä omiaan jouduttam aan itse alkuaineksen käyttelyä. M utta myöskin tiedusteluaineksen sisällykseen nähden on eroavaisuuksia olemassa, joista m ainittakoon seuraavaa. Eri tiluslajeista kysyttiin v. 0 ainoastaan puu- ja kasvitarhankaan, pellon, viljaa* kasvavan kasken ja luonnonniityn ala, m utta v. 0 näiden lisäksi vielä hakamaan sekä metsä- y. m. maan ala. V. 0 tiedusteluun otettuja uusia aloja ovat peltomaiden salaojitusta ja niiden m aanlaatua sekä uutisviljelystä ja lannanhoitoa koskevat kysym ykset. U u tta oli niinikään, e ttä pelto- Maatalous 0.

5 alatietojen yhteydessä kysyttiin kylvömääriä sekä myöhemmin, kevättalvella, lopulliset satotulokset viljelmittäni. Edellisen, lisäksi on vielä m ainittava, e ttä viimeksi toimeenpannussa tiedustelussa käytetyissä kyselykaavakkeissa peltoalan jakautum inen eri viljelyskasveille oli enemmän yksityiskohtiin menevä (v. 0 kysym ystä, v. 0 kysym ystä), samoin kysym ykset kotieläim istä (v. 0 ja 0 ), joiden ikäluokitukseen oli sen ohella tehty m uutoksia, sekä koneita koskevat kysym ykset (v. 0, 0 ). Tiedustelun toimeenpanoon nähden m ainittakoon, että Maataloushallitus kesällä 0 lähetti kaikille kunnallislautakunnille kiertokirjeen, jossa, tekemällä selkoa toim eenpantavan tiedustelun tarkoituksesta ja laadusta, lautakuntia kehoitettiin jakam aan kunnat sopiviin, harvempiin tai useampiin tiedustelupiireihin, riippuen kuntain laajuudesta ja paikallisista oloista, sekä kutakin piiriä varten tietojen kerääjäksi hankkim aan sopiva ja erittäinkin maatalousoloihin perehtynyt henkilö. Sen ohella kunnallislautakuntain oli hallussaan olevan verotusluettelon tai henkikirjan jäljennöksen m ukaan toim itettava luettelo kaikista jokaisen tiedustelupiirin alueella asuvista ruokakunnista, josta luettelosta kävi ilmi ruokakuntain päämiesten nimet, heidän hallussaan olevain viljelmäin nimet sekä kenenkä maanomistajan maalla mikin viljelmä oli. Nämä luettelot, jotka yhdessä kerätyn aineksen kanssa lähetettiin M aataloushallitukselle, oliv a t johtona tietojen kerääjillä heidän kerätessään alkutietoja piireistään. K e rääjinä toimi osaksi sellaisia henkilöitä, jotka olivat olleet m ukana lähinnä edellisten vuosien elintarvesäännöstelyn toimeenpanossa, osaksi maataloudellista am m attisivistystä om aavia ta i m uuten toim een sopiviksi katso ttu ja henkilöitä. Heinä -elo k u u n kuluessa toim itettiin alkutietojen kerääjille tarvittavat m äärät kyselykaavakkeita sekä niiden ohella painetut ohjeet, joissa tehtiin selkoa alkutietojen keruussa n o u d atettav asta m enettelytavasta ja kyselykaavakkeiden sisällyksestä. Tiedustelun k a u tta k e rä tty ensiaines on yleensä osoittautunut tarkoitustaa n vastaavaksi, jos kohtakin se on v a a tin u t sangen suuressa m äärin täydennyksiä ja korjauksia. Jos v ertaa 0 vuoden tiedustelun k a u tta saatuja ilmoituksia 0 vuoden aineksen tietoihin, on jälkimmäisiä epäilem ättä pidettävä luotettavam pina. Tämä koskee etupäässä peltoalaa kokonaisuudessaan ja sen jakaantum ista eri käyttötarkoituksiin. Siihen on tietenkin vaikuttanut kasvavan valistuksen ohella lisääntynyt mahdollisuus maamielielle antaa todenperäisem piä ta i ainakin tarkem paan arviointiin perustuvia tietoja taloudestaan kuin ennen, mihin sota-ajan synnyttäm ät poikkeusolot osaksi hänet suorastaan pakoittivat. Mitä erittäinkin eri viljelyskasvien peltoaloihin tulee, on lisäksi itse aines tarjonnut mahdollisuuden niiden tarkistamiseen, sillä, kuten ylempänä m ainittiin, sisälsi aines myöskin tiedot eri viljelyskasvien kylvömääristä, jo itten m ukaan sitä paitse on usein ollut helppo täy d en tää peltoalan ja otteluun nähden vaillinainenkin osa ainesta. Toiselta puolen ei ole kuitenkaan kokonaan vältettävissä sellainen ajatus, e ttä 0 vuoden tiedustelussa ensitietojen antajat, silloin vielä suurelta osalta voimassa olleen elintarvesäännöstelyn synnyttäm än tilan vallitessa, ta i tiedusteltavien olojen todellista tilaa tarkem min tuntem atta, useassa tapauksessa ovat ilm oittaneet esim. viljeltyjä alojaan ja saatuja satom ääriään todellista pienemmiksi.

6 Epäsuotuisampi seikka on, että muutamista kunnista, luvultaan yhteensä, ei ole saapunut ainesta ollenkaan. Nämä kunnat ovat: Uudenmaanläänissä Bromarvi, Tenhola, Espoo, Sipoo ja Mäntsälä; Turun ja Porin läänissä Houtskari, Aura, Oripää, Parkano, Hämeenkyrö ja Kokemäki; Hämeen läänissä Ylöjärvi; Viipurin läänissä Virolahti; Vaasan läänissä Vähäkyrö ja Uusikaarlepyy sekä Oulun läänissä Ylivieska, Turtola ja Muonioniska. Saadakseen mainituista kunnista tiedusteluainekseen verrattavia tietoja on Maataloushallitus käyttänyt niitä ilmoituksia viljelysmaan pinta-alasta ja korsiviljan sekä perunan kylvömääristä, jotka Elintarveministeriön toimesta kerättiin maassa kesällä v., ja joka aines muutenkin on ollut tuntuvana apuna tiedusteluaineksen tarkistamisessa. Jossakin määrin on tällöin ollut johtoa myöskin 0 vuoden tiedustelun ensiaineksesta. Uutisviljelystä koske vain tietojen tarkistamisessa on ollut hyvää johtoa siitä aineksesta, joka on Maataloushallitukseen kerääntynyt uutismaanraivauksista johtuvien, vaitiovaroista menevien korvausten suorittamisen yhteydessä. Toinen tuntuva puute, joka ensiainesta vaivaa, on siinä, että verrattain monelta viljelmältä ei ole ilmoitettu niiden kokonaispinta-aloja. Täydennystä tässä kohden olisi epäilemättä ollut saatavissa läänien maanmittauskonttorien pitämästä maarekisteristä, mutta tämän täydennystyön määrään ja kustannuksiin nähden ei sitä ole katsottu mahdolliseksi toteuttaa. Tiedustelu ei käsittänyt Petsamon aluetta, joka liitettiin Suomeen p:nä lokakuuta 0. Maan käyttö. Tilusalat. Taululiitteestä N:o käy kunnittain ilmi viljelmien luku, tiluslajien suuruus sekä peltoalan suuruus ja jakautuminen eri käyttötarkoituksiin. Mitä ensiksi tulee koko maa-alaan, jakautui se eri tiluslajien mukaan eri lääneissä ja koko valtakunnassa seuraavalla tavalla, ha: Lääni tai maa Kasvi* Kasket ja Luonnon Metsä- y. m. kunta. tarha. Pelto. kydöt. niitty. Hakamaa. maa. Yhteensä. U udenm aan... 0, _,0,,,,0 T urun ja Porin,0,,0,,0,,,0 Ahvenanm aan.,,,,,0 H ä m e e n...,,0,0,,,,00 V iip u rin...,,00,,,,,,0 M ikkelin... 0,,,0 0,,,0,,0 K u o p io n...,,,,,,,0 Vaasan...,,,0,,,,0 O u lu n... 0,;L),,,0,,,0 V altakunta,,0,, 0,0,0,,,,0 Jokaisessa läänissä (maakunnassa) sekä valtakunnassa kokonaisuudessaan olivat eri tilusalat prosenttina asianomaisen läänin (maakunnan) koko pintaalasta (vesiä lukuunottamatta): x) T ähän sisältyvät m yöskin E nontekiön, In arin ja U tsjoen k u n n ista n. s.»sarkam aa t., s. o. ainakin osittain o jite tu t ja lan n o itetu t luonnonniityt; näm ät alat eivät siis su o rastaan vastaa m u itten k u n tien peltoaloja.

7 Uudenmaan ,0... Turun ja Porin (0.0).... Ahvenanmaan mk t0.o).... Hämeen (O.o).0 (O.o)... Viipurin» (O.o). (O.o)... Mikkelin» (0.0) Kuopion» (O.o).0 (0.0)..0. Vaasan» (O.o). (0.0)...0 Oulun» (O.o) 0. (O.o). 0.. V altakunta (O.o). (0.0).. 0. Viljelty ala. Jos edellä m ainitut tilusalat yhdistetään siten, e ttä»viljeltyyn maahan» luetaan, paitsi kasvitarhaa ja peltoa, myöskin kaski- ja kytöviljelykset, sekä»metsä- y. m. maahan» myöskin hakam aat, ovat tilusalat vuosien 0 ja 0 välisellä ajanjaksolla m uuttuneet seuraavalla tavalla: Viljeltyä m aata Luonnonniittyä Metsä y. m. m aata ha. % ha. 0, ha. 0/ /o. U udenm aan.. +, +,,. g,.0 Turun-Porin.) +, +..,.,0.0 Hämeen... +, +., , + 0. Viipurin... +,0 +. 0,.0 +, +. Mikkelin»....,.,.0 + 0, +. Kuopion»... +, +.,. +,00 +. Vaasan»... +, +. 0,. +, +. Oulun»... +, +.,0. +, + 0. V altakunta +,0 +.,0. +, + 0. M itä viljeltyyn alaan tulee, on sen lisäys puheenalaisella kymmen vu otis - jaksolla niinmuodoin ollut noin,000 ha, vastaten. % Eri lääneissä on kauttaaltaan lisäystä huomattavissa, lukuunottam atta Mikkelin lääniä, jossa on tapahtunut vähennystä yhteensä,000 ha. Jos kohtakin useat asianhaarat viittaavat siihen, että mainitussa läänissä vuosien 00 välisellä ajalla on sa ttu n u t vähennystä viljellyn m aan alassa, ei todellinen vähennys kuitenkaan liene ollut niin suuri kuin edellä m ainittu luku ilmaisee. Tarkempi vertailu 0 ja 0 vuosien ensiainesten välillä osoittaa, e ttä peltoalat ensiksi m ainitulta vuodelta ovat useilta viljelmiltä monessa täm än läänin kunnassa ilm oitetut liian suuriksi, jos kohtakin edellä esiintuotu mahdollisuus, että puheenalaisia aloja on 0 vuoden tiedustelussa paikotellen ilm oitettu jonkun verran todellista pienemmiksi, jossakin määrin tasoittaa tietä molempien vuosien tulosten vertaamiselle toisiinsa. Sama on asianlaita myöskin eräisiin Viipurin ja Kuopion läänien kuntiin nähden, joiden peltoalat 0 vuoden tilastossa on ilm oitettu liian suuriksi ja joissa siis lisäys viljellyn maan alassa 0 ja 0 vuosien välisellä ajalla on todellisuudessa ollut lukujen osoittam aa Vi Y nnä A hvenanm aa.

8 lisäystä suurem pi ). Peltoalan lisäys on sen johdosta Viipurin ja Kuopion lääneissä todellisuudessa ollut suurempi sekä vähennys Mikkelin läänissä pienempi kuin äskeiset luvut osoittavat. Mitä tulee luonnonniityn alaan, on täm ä kaikissa lääneissä vähentynyt ja koko m aassa on vähennys lähes 0,000 ha eli. %. On kuitenkin huom attava, e ttä niittyaloja vuosilta 0 ja 0 ei käy suorastaan toisiinsa v ertaaminen, sillä v. 0 tiedustelussa on, kuten edellä on m ainittu, kysytty erikseen hakamaan pinta-alaa ), ja nähtävästi melkoinen osa hakam aan luontoisesta m aasta luettiin v. 0 luonnonniityksi. Niin ollen vähennys luonnonniityn alassa on todellisuudessa ollut pienem pi kuin taulukko osoittaa. Edellä ilm oitetut lisäykset tai vähennykset metsä- y. m. maan alassa ovat, kuten edellisestä seuraa, nekin näennäiset, ja tosiasiallisesti ne, jos otaksutaan, että hakam aan ja luonnonniityn keskinäinen suhde oli v. 0 sama kuin v. 0, ovat olleet suurem m at tai pienem m ät kuin luvut osoittavat. Viljelty ala ja asukasluku. Viljellyn maa-alan suhde väkilukuun ) oli v. 0 ja 0 eri lääneissä ja koko m aassa seuraava. 00 ha viljeltyä m aata vastasi seuraava luku henkilöitä: Koko väestöstä Maalaisväestöstä v. 0. v. 0. v. 0. v. 0. Uudenmaan lä ä n issä... Turun ja Porin läänissä )... 0 Hämeen läänissä... Viipurin»... 0 Mikkelin» Kuopion»... Vaasan»... Oulun»... 0 V altakunnassa Suhde koko väkiluvun ja viljellyn m aan välillä oli siis vuosina 0 ja 0 aivan sam a koko maassa, jos kohtakin se eri lääneissä oli erilainen. Väkilukua nopeammin oh viljelty ala kasvanut Turun ja Porin, Hämeen ja Oulun lääneissä; Vaasan läänissä oli viljellyn m aan lisäys käynyt rinnan väestön lisääntymisen kanssa, kun taas muissa lääneissä väkiluku oli lisääntynyt nopeammin kuin viljelty maa-ala, Kuopion läänissä kuitenkin vähäisessä määrässä. Mitä viimeksi tarkoitettuihin lääneihin tulee, on huom attava, että yhdessä niistä, Uudenmaan läänissä, kaupunkilaisväestö kasvoi vuosina 0 0 siinä määrin että se, oltuaan läänin koko väestöstä v. 0. %, teki v. 0. %.. h V arm asti liian suureksi on p elto-ala ilm o itettu v. 0 seuraavissa kunnissa: H artola, L eivonm äki, Jo u tsa, M äntyharju, R istiina, H aukivuori, Jäp p ilä ja Ju v a M ikkelin läänissä; V esanto, K iuruvesi, K itee ja K iih tely sv aara sekä lu u ltav asti L iperi, R ääkkylä, E no ja V altim o K uopion läänissä sekä V ehkalahti, V irolahti, Säkkijärvi, U usikirkko, Kivennapa, M uolaa, P yhäjärvi ja P arik k ala V iipurin läänissä. U seissa n äistä k u n n ista on pelto-ala ilm o itettu liian suureksi m yöskin v:lta 0 T ilattom an väestön alakom itean tilasto ju l kaisuissa. ) H akam aalla ta rk o ite ttiin tied u stelu ssa luonnonlaitum ia, jo tk a ovat»aidattuja ja jo issa puukasvillisuudella ei ole sanottavaa m erkitystä». ) V äkiluku joulukuun päivänä kirkonkirjojen m ukaan. ) A hvenanm aa siihen luettu n a.

9 Maalaisväestöön verraten on sitä vastoin viljelty maa-ala vv. 00 kasvanut nopeammin kuin maaseutuväestö, ja sama on asianlaita ollut :ssä m aan kahdeksasta läänistä. Kuopion läänissä maa-alan ja väestön lisäys on käynyt melkein rinnan, ja ainoastaan Viipurin ja Mikkelin lääneissä on väestö lisääntynyt huom attavasti nopeamm in kuin viljelty ala. Viljellyn maan ja väkiluvun keskinäistä suhdetta osoittaa myös seuraava taulukko, jossa kun n at ovat ry hm itetyt tä tä suhdetta silm ällä pitäen. Lääni tai maakunta. Vähemman kuin 00 henkeä. Kuntien luku, joissa 00 ha viljeltyä maata vastasi: henkeä henkeä henkeä henkeä. 00 henkeä tai enemmän. Yhteensä kuntia. Luku 0 Luku 0 Lukit o Luku o; /o Luku o 0 Luku 0 ', O Luku. U u d e n m a a n T urun ja P o rin i o A h v en an m aan o H ä m e e n V iip u rin ) 00.O M ik k e lin : 00.O K uopion A 00.0 V aasan O u lu n o V altakunta o P elto-ala ja sen jakautum inen. Peltoala eri kunnissa. Missä määrin viljelysolot ovat kehittyneet eri läänien kunnissa, käy yleispiirtein näkyviin seuraavasta taulukosta, jossa kunnat ovat ryhm itetyt pelto-alan suuruuden mukaan, täm ä ala laskettuna prosentiksi asianom aisten kuntien koko pinta-alasta. K untien luku, joiden pelto-ala oli kuntien koko pinta-alasta Lääni tai m aakunta. Alle % o. 0 - /o %. 0 /o 0 V 0 0/ - 0 tai /» enemmän. Y h teensä. U u d e n m a a n ,0 lo.o 00. o T urun ja P o rin O A hvenanm aan loo.o H ä m e e n o V iip u rin loo.o M ik k e lin loo.o K uopion O V a a sa n O Oulun _ 00.O V altakunta loo.o Pelto-alan käyttö. Taululiite N:o sisältää m. m. tiedot pelto-alan k äy töstä kunnittain. K un sekä kasvitarhan että kaski- ja kytömaiden alat ovat maassa varsin pieniä v. 0 yhteensä vain 0. % maan koko viljellystä alasta - ei näiden viljelysalojen poisjättäm inen m itenkään häiritse viljelys- P u u ttu u V iipurin läänin neljä saaristokuntäa: Suursaari, T ytärsaari, L avansaari ja Seiskari.

10 aloja esittävää kokonaiskuvaa. Seuraavissa taulukoissa esitetään eri kasvien viljelykseen ja muihin tarkoituksiin käytetyt peltoalat läänittäin jakoko maassa, absoluuttisin luvuin (hehtaareissa) ja prosenttiluvuin. Uudenmaan lääni. Turun ja Porin Jääni. Ahvenanmaan maakunta. Hämeen lääni. Viipurin Jääni. Mikkelin lääni. Kuopion lääni. Vaasan lääni. Oulun lääni. Valtakunta. Syysvehnä...,, 0 g,0 K e v ä tv e h n ä... 0, 0. 0, S y y s r u is...,,0,0 0, 0, K e v ä tru is..., 0, 0,,,,,,0 O h r a...,, 0,,,,,,, K a u r a...,,00,,,,,,, 0,, K orsiviijasekuli..., , K orsi-palkoviljasekuli,0 0,0 0, H ern e, papu ja virna,,, 0 0 0, T a tta r i... H einää siem eneksi..,,,0,0,,0 H einää reh u k si... 0,0,0, 0,,,, 0,, 0, N u rm ila id u n... 0,,0 0,,0,,,0 0,00 V ih ä n ta re h u...,0,0 0, R eh u n auris....00, 0,0,, M uut ju urikasvit ,0 P e ru n a...,,0,0 0,0,0,,0,, P ellav a ja ham ppu..,,0,0, M uut k a s v i t , K o k o k e sa n to... 0,,,,0,,0,0,, 0, Muu p e lto a la...,,,,,,0,,,0 Y hteensä,, U,,, 0,,,,,0, Edellä olevat eri pelto-alat olivat asianom aisten läänien koko peltoalasta prosentiksi laskettuina seuraavat: j i I S y y sv e h n ä...! K evätvehnä... S y y s ru is... K e v ä tru is... ; O hra... K aura... K orsiviijasekuli... K orsi-palkoviljasekuli. H erne, papu ja v irna. T attari... ; H einää sie m e n e k si.... H einää rehuksi... i N u rm ila id u n... V ihantarehu... R ehunauris... i M uut ju u rik a sv it... P eru n a... i P ellav a ja ham ppu... M uut kasvit... K okokesanto... Muu pelto-ala... Uudenmaan lääni. i Turun ja Porin lääni. Ahvenanmaan maakunta. flfi flfi (0.0) (O.o) (0.0) Hämeen lääni o.i (0.0) Viipurin lääni O.i Mikkelin lääni. i (O.o) Kuopion lääni. (O.o) (0.0) Vaasan lääni. (O.o) (0.0) (O.o) 0. (0.0) Oulun lääni. in oy (0.0) (O.o) (O.o) (0.0) O.i..0 Valtakunta. n s O.i 0. o.0 Y hteensä O loo.o 00.O loo.o! 00.O 00.O loo.o loo.o loo.o

11 Koko m aan pelto-alasta oli niinmuodoin v. 0 korsi- y. m. viljakasvien hallussa kaikkiaan. %, perunan ja juurikasvien hallussa. %, heinän ja vihantarehun hallussa. %, kesantona 0. o % ja m uuta pelto-alaa. %. Mitä eri viljelyskasveihin tulee, oli syysvehnän ala valtakunnassa,0 ha, vastaten 0. % koko pelto-alasta. Vehnää viljellään tuskin nim eksikään neljässä pohjoisimmassa läänissä, ja on sen viljelys rajoittunut melkein kokonaan maan lounaiseen kolkkaan, etenkin rannikkokuntiin tai sisempänä maassa jokilaaksoihin. U udenm aan ja Turun-Porin lääneissä syysvehnän viljelys oli. % koko maan syysvehnän viljelyksestä. Ennen m uita esiintyvät vehnän viljelysseutuina Turun tienoon rannikko- ja saaristokunnat, Loimijoen laakso, Ahvenanmaa ja Uudenmaan rannikon länsiosa. Muutamissa Ahvenanmaan kunnissa vehnäpellon ala on, jopa :kin % koko pelto-alasta, eräissä Turun-Porin läänin kunnissa % ja m uutam issa U udenm aan läänin kunnissa. %. Kevätvehnän viljelys,, ha eli 0. %, on vieläkin suppeam pi kuin syysvehnän; erinäisillä paikkakunnilla sen viljelys kuitenkin on tavallisempi kuin viimeksi m ainitun, esim. Ahvenanmaalla, jossa kevätvehnän viljelysala on. % koko vehnäpellosta. M uutamissa lääneissä, joissa vehnän viljelyksen m erkitys kuitenkin on aivan vähäinen, on kevätvehnän osuus koko vehnäpellosta vieläkin suurempi, nim ittäin Mikkelin läänissä. %, Kuopion läänissä.0 %, Viipurin läänissä.0 % ja Oulun läänissä. %. Koko valtakunnassa oli kevätvehnäpellon osuus koko vehnäpellosta. %. Syysrukiin ala oli, ha elikkä. % koko pelto-alasta. Suhteellisesti suurin oh syysrukiin viljelys Mikkelin läänissä, jossa se teki. % täm än läänin koko peltoalasta. Lähinnä sitä tu li Kuopion lääni,. %:lla. Syysrukiin viljelyksen suhteellisen laajuuden puolesta ovat etupäässä m ainittavat seuraavat kunnat: Mikkelin läänissä Leivonmäki (. %), Kangasniemi (. o %), Savonranta (. %) ja H aukivuori (.o %) sekä Kuopion läänissä Varpaisjärvi (. %), Rääkkylä (. %), Juuka (. %), Polvijärvi (0. %) ja Kesälahti (0. %). Suhteellisesti pienin oli rukiin viljelys Uudenmaan (. %), Oulun (. %) ja Vaasan (. %) lääneissä; Oulun läänissä se oli absoluuttisestikin katsoen vähäinen, vain noin,00 ha. Kevätruista viljeltiin koko maassa,0 ha käsittävällä alalla, mikä vastasi 0. % koko peltoalasta. Luultavasti tähän sisältyy joku osa juhannusrukiillakin viljeltyä alaa. Suhteellisesti enimmin, kuten kevätvehnääkin, kevätruista viljeltiin Ahvenanm aalla, jossa kevätruispellon ala oli, v errattu n a koko ruispeltoon,. %; sitä lähinnä Oulun läänissä (0. %), Viipurin läänissä (. %) ja Kuopion läänissä (. %); koko m aahan nähden vastaava suhdeluku oh. %. Ohraa kasvava ala oli koko valtakunnassa, ha eli. % koko peltoalasta. K uten tunnettua, on ohran viljely s paljon yleisempi m aan keskija pohjoisosissa kuin sen muissa osissa, ja kuta pohjoisempaan tullaan, sitä suurempi ala pellosta on ohranviljelyksessä. Suhteellisesti suurimman alan pellosta anastaa ohra Oulun läänissä,.0 % täm än läänin koko peltoalasta, senjälkeen Kuopion (0. %) ja Vaasan (. %) lääneissä; niitä seuraa Mikkelin lääni,. %:lla. Näiden läänien ohranviljelys teki. % koko maan ohranviljelysalasta. Ne kunnat, joissa ohranviljelys oli saav u ttan u t suhteelhsesti

12 suurimman laajuuden ja joissa sen viljelysala oli enemmän kuin V pellosta, olivat Oulun läänissä seuraavat kunnat: Pudasjärvi (. %), H yrynsalm i (. %), Karunki (. o %), Taivalkoski (. %), Suomussalmi (.0 %), Kuusamo (. %), Rovaniemi (.0 %), Kemijärvi (. %), Turtola (.0 %), Kolari (. %), Muönioniska (. o %), Sodankylä (. %), K ittilä (. %) ja Kuolajärvi (. %). Kuopion läänissä viljelivät ohraa suhteellisesti enimmin Iisalmi (. %), Varpaisjärvi (. %), Juuka (. o %) ja Rautavaara (. %) ja Vaasan läänissä Ullava (. %), Raippaluoto (. o %), Himanka (. %), Teerijärvi (. %), Kinnula (. %) ja Bergöö (. %). Verrattain laaja on ohranviljelys myöskin eräissä Turun-Porin läänin kunnissa, nim ittäin Ik a a listen kihlakunnassa ja Ulvilan kihlakunnan pohjoisosassa sekä muutamissa sen eteläisissäkin kunnissa. Tällä alueella ohrapellon osuus koko peltoalasta on. %, kun läänin keskisuhdeluku on vain.0 %. Kauran viljelyksessä oli, ha, joka vastaa. % koko peltoalasta. K uta pohjoisempana joku paikkakunta sijaitsee, sitä pienempi kauranviljelys yleensä suhteellisesti on. Poikkeuksena on toiselta puolen Mikkelin lääni, jossa kaura-ala on suhteellisesti suurin (. %), sekä toiselta puolen Ahvenanmaa, jossa kaurapellon ala on suhteellisesti pienin (. %). Lähinnä Mikkelin lääniä tulevat kauranviljelyksen laajuuden puolesta Turun-Porin (. %), Uudenmaan (.0 %) ja Hämeen (. %) läänit; kaurapellon pienuuteen nähden ovat ensi sijalla Vaasan (. %) ja Oulun (. %) läänit. Neljän eteläisimmän läänin yhteinen kauranviljelys on lähes / 0 valtakunnan koko kauranviljelyksestä. Sellaisia kuntia edellämainituissa lääneissä, joiden kauranviljelyksellä on etevä sija, mainittakoon seuraavat: Mikkelin läänissä Anttola (.0 %), Puum ala (. %), Kerimäki (. %), Joroinen (. %), Hirvensalmi (. %), Kangaslampi (. o %), Juva (. %) ja Enonkoski (. %), Uudenmaan läänissä M äntsälä (. %), Hyvinkää (. %), Anjala (. %), Elimäki (. %) ja Laptreski (. %), Turun- Porin läänissä Vehmaa (. %), Vampula (. %), H uittinen (. %), Masku (. %), Maaria (. %), Hämeenkyrö (. %), Nakkila (. %) ja Rusko (. %) sekä H äm een läänissä K angasala (. %), H auho (. %), K uhm a lahti (. %), Sahalahti (. %) ja Juupajoki (. %). Sekulia kasvava ala oli yhteensä, ha eli 0. % koko peltoalasta. Y läpuolella täm än suhdeluvun olivat vastaavat luvut Uudenmaan (0. %), Hämeen (0. %) ja Kuopion (0. % ) lääneille. Suurin merkitys on sekuliviljelyksellä m aan eteläosissa; Uudenmaan, Turun-Porin ja Hämeen läänien sekuliviljelys teki,/ koko maan sekuliviljelyksestä. Sekulista oh. % korsiviljasekulia ja. % korsipalkoviljesekulia.) Hernettä, papua ja virnaa viljeltiin 0, ha:n suuruisella alalla, mikä vastasi 0. % koko peltoalasta. Näiden viljelyskasvien ala oli suhteellisesti suurin Ahvenanmaalla,. % m aakunnan peltoalasta, sekä Uudenmaan (l.o %), Hämeen (0. %) ja Turun-Porin (0. %) lääneissä. Niissä oli puheenalainen peltoala yhteensä. % m aan koko herne-, papu- ja virnapellosta. Perunan viljelyksessä oli yhteensä, ha eli. % koko peltoalasta. K uten ennenkin on todettu, on perunanviljelys suhteellisesti laajim m in leh K orsi-palkoviljasekulilla tark o itetaan sellaista sekaviljaa, jossa vähintään 0 % on palkoviljaa. Maatalous 0.

13 0 vinneenä Kuopion läänissä, jonka koko peltoalasta. % oli perunan hallussa. Lähinnä sitä seurasi Ahvenanmaa (. %) ja Mikkelin lääni (. %). Yläpuolella maan keskisuhdeluvun olivat myös Viipurin ja Oulun läänit, joille kummallekin suhdeluku oli.. Suhteellisesti tavattom an suuri oli perunapellon ala seuraavissa kunnissa Kuopion lääniä: Muuruvesi (.0 %), Juuka (. %), Nilsiä (. %), Tuusniemi (. %), Keitele (. %), Varpaisjärvi (. %), ja R autavaara (. %). Useissa Ahvenanmaan kunnissa perunapellon suhteellinen suuruus vaihteli ja % välillä, ja muutamissa Mikkelin läänin kunnissa ja % välillä. Useissa Turun- Porin läänin rannikko- ja saaristopitäjissä v astaav at suhdeluvut olivat. Rehunauriin (turnipsin) ala oli, ha eli 0. %. Suhteellisesti suurin se oli Ahvenanmaalla, 0. %, ja Vaasan läänissä, 0. %. Koko maan peltoalaan verraten viljeltiin rehunaurista enimmin Vaasan läänissä, jossa sen viljelysala yksistään oli % koko m aan vastaavasta peltoalasta. Lounaisille Uudenmaan, Turun-Porin ja Hämeen lääneille sekä Ahvenanmaalle yhteensä oli vastaava suhdeluku lähes. Verrattain suuri oh turnipsiala seuraa vissa Pohjanm aan kunnissa: Alavus, Ilmajoki, Jepua ja Jyväskylä (kussakin l.o %), Seinäjoki ja Peräseinäjoki (kumm assakin. %), L apua ja K uortane (kummassakin. %), Lestijärvi (. %) ja Isokyrö (. %). Ahvenanmaan kunnista ovat tässä suhteessa m ainittavat Ham m arlanti ja Finström i (kummassakin l.i %), Jom ala (. %) ja Brändöö (. %) sekä Turun-Porin läänin kunnista Uusikirkko ja Noorm arkku (kumm assakin l.o %) sekä U usikaupunki ja Kiikoinen (kumm assakin l.i %). Muilla juurikasveilla viljelty ala oli koko maassa vain,0 ha eli 0. %, ja oli se suhteellisesti tasan jaettu n a m aan eri läänien välillä. Pellavan ja hampun viljelyksessä oli yhteensä, ha, vastaten 0. %. Suhteellisesti enimmin niitä viljeltiin Mikkelin läänissä (0. %), jota seurasivat Turun-Porin, Hämeen, Viipurin ja Kuopion läänit, kaikki sam alla suhdeluvulla, 0.. Suhteellisesti suurin osa pellosta oli nurmena, nim ittäin, ha eli. % koko peltoalasta. M ainitusta alasta oli,0 ha eli 0. % m aan koko peltoalasta heinänsiementä kasvavaa ja 0,00 ha eli.0 % laitum ena, joten heinärehuala oli 0, ha eli 0. %. H uom attavan pieni oli viimemainittu ala Mikkelin läänissä, jonka koko pelto-alasta se teki vain.0 %. Lähinnä sitä tuli Kuopion lääni,. %:lla. Suurin oli kyseessä oleva ala Oulun (. %) ja Vaasan (. %) lääneissä. Muissa lääneissä se vaihteli ja % välillä. N urm esta oli v errattain suuri osa,,0 ha eli. % läänin koko peltoalasta, laitum ena Turun-Porin läänissä, ja miltei sama verta (, ha eli. %) Vaasan läänissä. Muissa lääneissä laidun oli koko joukon pienempi: Uudenmaan läänissä.%, Hämeen läänissä. % j. n. e. M itä taas tulee siihen alaan, jolta korjattiin tuleentunutta heinänsiementä, oli se absoluuttisesti suurin Vaasan läänissä,, ha eli 0. % täm än läänin peltoalasta. Suhteellisesti yhtä suuri, m utta absoluuttisesti melkoista pienempi oli heinänsiemenala Hämeen (,0 ha) ja Uudenm aan (,) lääneissä; Turun-Porin läänissä vastaava ala oli, ha (0. %). Vihantarehun viljelyksessä oleva ala oli, ha eli 0. % peltoalasta. Se oli suhteellisesti suurin Uudenmaan läänissä (0. %), jota seurasivat Hämeen, Mikkelin ja Kuopion läähit, joille suhdeluku teki 0. % kullekin.

14 Mitä tulee kokokesantoon oli se koko maassa 0, ha, vastaten 0. o % maan peltoalasta. Se oli suhteellisesti suurin,. %, Mikkelin läänissä, jossa syysrukiin alakin oli suhteellisesti suurin. Mikkelin lääniä seurasivat Kuopion ja Viipurin läänit,. ja.o %:lla. Peltoala vv. 0 ja 0. Jos vertaa 0 vuoden peltoalaa vuoden 0 alaan viimeinen vuosi, jolta vastaavia tietoja on olemassa huom ataan sen lisääntyneen yhteensä 0, ha eli. %. V. 0 oli viljanviljelyksessä. %, peruna- ja juurikasvien viljelyksessä. % sekä heinän ja vihantarehun hallussa. % ja kesantona. %. K ym m envuotisajalla on heinänviljelys rniinm uodoin suhteellisesti lisääntynyt viljanviljelyksen ja kesannon kustannuksella. M utta sinänsä ei viljanviljelykseen käytetty ala ole vähentynyt, vaan on pysynyt suunnilleen samana, tehden v. 0,000 ha ja v. 0,00 ha. Mitä eri viljelyskasveihin tulee, on huom autettava, että vehnän viljely s on v:sta 0 lisääntynyt enemmän kuin kaksin kerroin, vehnäpellon ala kun oli v. 0, ha, m utta v. 0, ha; lisäys oli siis %. Sen sijaan osoittaa ruispellon ala vähennystä noin,00 ha eli. %. E ttä rukiinviljelys todella ei ole lisääntynyt, saanee selityksensä siitä, e ttä aina vuoden alkuun asti k otimaisen rukiin oli kilpailtava huokean venäläisen rukiin kanssa, mikä ei ollut omiaan kannustam aan maanviljelijää lisäämään rukiinviljelystään seikka, joka jo aikaisemmin on monesti tullut todetuksi.) Varsin huom attava on, tiedustelun tulosten m ukaan, ruispeltoakin vähennys ollut vuoteen 0 verrattuna Mikkelin läänissä, jossa vähennys oli,0 ha (. %), Kuopion läänissä,, ha (. %), Viipurin läänissä,,0 ha (. %) ja Hämeen läänissä,, ha (. %). Vähäinen lisäys on huom attavissa Turun-Porin ja Vaasan lääneissä, 0 ja 0 ha; hieman suurempi lisäys on U udenm aan läänissä, ha, ja huom attavan suuri Oulun läänissä,, ha (. %). Epäilem ätöntä on, että ruispellon alaa on maailmansodan päätyttyä maassa suuremmin määrin lisätty, varsinkin niinä vuosina, joina valtio on suorittanut suoranaista avustusta uutis viljelysten raivaam isesta, m u tta tä s tä aiheutunut m uutos ruispellon alassa ei ole vielä v. 0 tullut huom attavam m in näkyviin. Ohrapellon ala on lisääntynyt noin,00 ha:lla eli. o %:lla. Lisäystä (yhteensä 0, ha) tav a taa n kaikissa muissa paitsi Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneissä, joissa vähennys on yhteensä, ha. Suurin oli lisäys Turun-Porin läänissä (Ahvenanmaan kanssa),, ha eli. %, ja suurin oli vähennys Kuopion läänissä,, ha eli 0. %. Oulun läänissä oli vähennys,0 ha eli.0 % ja Mikkelin läänissä ha eli. %. Kaurapellon ala oli v. 0, ha, m u tta v. 0 ainoastaan, ha, erotus on siis, ha eli. %. Lisäystä, yhteensä, ha, on havaittavissa Uudenmaan, Turun-Porin, Kuopion ja Oulun lääneissä, vähennystä taas, yhteensä noin,00 ha, muissa lääneissä. Sen sijaan on, kuten alempana esitetystä käy ilmi, heinäpellon ala tu n tu vasti lisääntynyt kaikissa lääneissä. Sekaviljalla viljelty ala oli v. 0 suurempi kuin kym mentä vuotta aikaisemmin, ollen v. 0, ha ja v. 0 vain, ha; erotus on niinm uodoin, ha eli. %. > Lisäys on niinikään tapahtunut herneen, pavun ja virnan viljelyksessä, joiden viljelysala lisääntyi, ha eli. %. Perunapellon ala on v. 0 ilm oitettu, *) V ertailun vuoksi m ainittakoon, e ttä rukiinviljelys väheni esim. R uotsissa v., ha eli. /.

15 ha:ksi ja v. 0, ha:ksi, joten siinä olisi tapahtunut vähennystä. Niin ei kuitenkaan liene asianlaita, sillä otaksuttavaa on, e ttä perunan viljely s on viimeisellä vuosikymmenellä lisääntynyt, joskaan ei tu n tu v a sti.x) Johdannossa esitetty huomautus siitä, että tilastollisten ensitietojen pätevyys on aikaa m yöten paran tu n u t, koskee varsinkin perunapellon suuruuteen kohdistuvia tietoja. Kaiken todennäköisyyden m ukaan on 0 vuoden peruna-ala ilm oitettu koko lailla liian suureksi. Rehunaurista (turnipsia) ja muita juurikasveja kasvava ala oli molempina vuosina miltei sama,, ja,0 ha. M itä tulee heinäalaan on se, kuten ennen m ainittiin, lisääntyn y t tu n tu v asti, noin,000 ha eli 0. %. Lisäystä on havaittavissa kaikissa lääneissä. Suhteellisesti suurin se on Mikkelin ja Kuopion lääneissä (. % ja. %) sekä Oulun läänissä (. %), pienin Vaasan (. %), Viipurin (. %) ja Uudenmaan (. %) läänissä. Hämeen läänissä oli lisäys. % ja Turun-Porin läänissä. %. Heinäalan lisäys on siis, Oulun lääniä lukuunottam atta, ollut suurin siellä, missä ruispeltoakin vähennys on ollut tuntuvin, ja pienin siellä, missä m ainittu ala on joko lisääntynyt tai, Viipurin lääniä lukuunottam atta, pienimmässä määrässä vähentynyt. Koko-kesantona oli v. 0, ha ja v. 0 vain 0, ha, eli 0, ha, (. %) vähem män. Syysvehnän ja syysrukiin ala oli v. 0 yhteensä, ha. Ilmeisesti koko kesannon ala on siis puheenalaisena aikana vähentynyt monin verroin tuntuvam m in kuin syysviljan viljelysala. Peltoalan maanlaatu. K uten edellä m ainittiin, tiedusteltiin v. 0 ensi kertaa peltojen m aanlaatua. Jos kohtakaan tä tä koskevia ensitietoja ei aina saata pitää täsmällisinä, antanevat ne kuitenkin yhdistelmänä verrattain oikean kuvan esitettävistä oloista. K uten taululiitteestä N:o näkyy, oli valtakunnan koko peltoalasta 0,0 ha (0. %) hiekka- ja soram aata,, ha (. %) savim aata,, ha (. %) m utasuota ja, ha (.o %) rahkasuota. Lähes puolet peltom aasta oh siten savim aata. Etusijalla tässä suhteessa oli Uudenmaan lääni, jonka peltoalasta lähes / (. %) oli savimaata; sitä seurasi Hämeen lääni (0. l /0) ja Turun-Porin lääni (. %). Suhteellisesti pienin taas oli m ainitunlaatuinen peltomaa Mikkelin läänissä, vain. %, ja sitä lähinnä pienin Oulun (. %), Kuopion (0. %) ja Vaasan (. %) lääneissä. Hiekka- ja sorapeltomaita, jommoisia m aan koko peltoalasta oli lähes js; oli enimmin Mikkelin läänissä (. %) ja lähinnä sitä enimmin Kuopion läänissä (. %), Ahvenanmaalla (. %) ja Oulun läänissä (. %). Vähimmin oli täm änlaatuista peltoalaa Uudenmaan (.% ), Hämeen (. %) ja Turun- Porin (. %) lääneissä. Mutasuopellot olivat laajim m at pohjoisissa lääneissä ja oli niiden ala Vaasan läänissä. % täm än läänin koko peltoalasta, Oulun läänissä. % ja Kuopion läänissä. o %. Pienin oli niiden ala A hvenanmaalla (. %), Uudenmaan läänissä (. i %) ja Mikkelin läänissä (. %). Rahkasuopeltoja oli enimmin Vaasan läänissä (. %) sekä Oulun ja Turun- Porin lääneissä, joille kummallekin suhdeluku oli. %. Edellä esitetyt seikat käyvät ilmi seuraavasta prosenttitaulukosta. x) V ertailun vuoksi m ainittakoon, e ttä R uotsissa peruna-ala väheni vv. 0,0 ha eli. %, ja e ttä se v. 0 oli 0 vuoden alaa noin,00 ha pienem pi.

16 Hiekka- ja Lääni tai maakunta. soramaata Savimaata Mutasuota Rahkasuota o 0' /o. / 0 /o. u d e n m a a n Turun ja Porin A hvenanm aan Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta Peltoalan salaojitus. Salaojituksesta niinikään kerättiin ensikertaa tieto ja 0 vuoden tiedustelussa, joten siitä saatuja tietoja ei voida vertailla edellisiin ajankohtiin. Tiedustelun m ukaan (taululiitteet N:ot ja ) oli salaojitettuna yhteensä,0 ha,0 viljelmällä. Ojituksessa oli käytetty täytteenä putkia, ha:n (. %) alalla, kiviä,0 ha:n (.0 %) ja m uita aineita, ha:n (. %) alalla. Suhteellisesti enimmin oli, läänin salaojitettuun alaan verraten, putkiojia Turun-Porin (.0 %) ja Hämeen (. %) lääneissä. Kiviojia oli enimmin Mikkelin (. %), Kuopion (. %) ja Vaasan (. i %) lääneissä, ja muunlaista salaojaa enimmin Uudenmaan (. %), Hämeen (. %), Viipurin (. %) ja Oulun (. %) lääneissä j. n. e. Puheenalaiset seikat näkyvät seuraavasta prosenttitaulukosta. Salaojitettuna lä ä n i tai maakunta. koko pelto Salaojitetusta alasta oli ojitettu, %: alasta, o. Putkilla. Kivillä. Muuli x aineella. Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan.... Hämeen.... Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta...0. Uutisviljelys. Uutisviljelykset tekivät v. 0 yhteensä,0 ha, mikä vastaa. % maan peltoalasta vuonna 0. Uutisviljelysalasta oh,0 ha ensi kerran kylvettyä ja, ha kylväm ätöntä, kylvökuntoon valm istettua. Mitenkä uutisviljelys-ala jakautui eri kunnille, näkyy taululiitteestä N:o. Tämän yhteydessä mainittakoon, että v. 0 tehdyistä uutisviljelysraivauksista suoritettiin valtion varoja avustuskustannuksina yhteensä, ha käsittävästä uutisviljelysalasta.

17 Uutisviljelysalan suhde asianom aisten läänien koko peltoalaan v. 0 näkyy seuraa vasta: Lääni tai maakunta. 00 peltohehtaaria k kohti tuli uutisviljelystä, ha. Lääni tai maakunta. 00 peltohehtaaria kohti tuli uutisviljelystä, ha. Uudenmaan Mikkelin «Turun-Porin Kuopion.... Ahvenanmaan Vaasan... l.o Hämeen Oulun.... Viipurin V altakunta. Kaski ja kytöviljelys.) Vaikkei suorastaan pelto viljelykseen kuuluvana esitetään seuraavassa tiedustelun tulokset kaski- ja kytöviljelyksen laajuudesta maassa. Kaski- ja kytöviljelysten yhteenlaskettu pinta-ala oli vain, ha eli 0. % peltoalasta; kaskiviljelys on siis enään aivan m erkityksetön maamme maataloudessa. Puheenalaista viljelystä esiintyi v. 0 etupäässä Mikkelin, Viipurin ja Kuopion lääneissä, joissa sen yhteenlaskettu ala oli, ha, siis. %. Kaski- ja kytöviljelyksistä korjattiin tiedusteluvuonna ruista, ha:n suuruiselta alalta, kauraa 0 ha:lta, ohraa ha:lta, nauriita 0:ltä ja tattaria 0 ha:lta. Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät. Alem pana esitettyjä kylvöm ääriä laskettaessa ei ole k äy tetty tiedusteluainesta kokonaisuudessaan, vaan on ne saatu siten, e ttä on otettu tasaisesti sieltä täältä koko m aasta kuntaa (. % kuntain koko luvusta) ja näille laskettu eri viljelyskasvien keskikylvömäärät. Näiden keskikylvöm äärien m ukaan on laskettu lään ittäin peltoalan m ukaan p u n n itu t keskikylvömäärät koko maalle. Siten saadut kokonais- ja hehtaarikylvöm äärät koko m aalle ovat seuraavat: Kylvömäärä ha:llc, kg. Kokonaiskylvömäärä, desit. K ylvömäärä ha:lle, kg. Kokonaiskylvömäärä desit. Syysvehnä..., Korsi-palkovilja- K ev ä tv eh n ä....., sekuli..., Syysruis... 0,0 Herne, papu ja K e v ä tru is.....,00 virna..., Ohra.....,0 T attari... K aura , R ehunauris... Korsiviljasekuli.... 0,0 Peruna...,,, Satomäärät. Tiedot sadosta sisältyvät taululiitteeseen N:o 0. Näiden pohjana olevat ensitiedot koottiin, kuten on m ainittu, kevättalvella viljelm ittäin samallaisen kyselykaavakkeen m ukaan kuin tiedot pellon jak a u tu misesta eri viljelystarkoituksiin, joten saatu tilasto on meillä ensimäinen, jonka satotuloksia voidaan suorastaan verrata peltoaloihin. E ri viljelyskasveista saadut satom äärät olivat valtakunnassa seuraavat: x) K aski- ja kytö viljelyksillä tark o itettiin sellaisia pellon ulkopuolella olevia viljelysm aita, jo ista kesällä 0 korjattiin satoa; siinä ei o te ttu huom ioon sellaisia kytöjä, jo tk a oli te h ty pellon raiv au sta varten.

18 Syysvehnä...,0 desit. T attari..., desit, K evätvehnä...,» Peruna...,, i» S yysruis...,,» Rehunauris...,,» Kevätruis...,0» Muut juurikasvit..,» O h ra...,,» Heinänsiemen...,» K a u r a...,,» Vihantarehu...,» Korsiviljasekuli...,» Peltoheinä...,,0,» Korsi-palkoviljasek..,» N iitty h ein ä...,,» Herne, papu ja virna 0,» Pellava ja ham ppu..,0» Satomäärien arvostelemiseksi on satoon enimmin vaikuttaneesta tekijästä, sääsuhteista, m ainittava seuraavaa: Keväällä vallinneen harvinaisen lämpimän ja kostean sään vaikutuksesta järvien ja jokien jä ä t läh tiv ät tavallista aikaisemmin, tu o ttaen useilla paikkakunnilla korkeita vesitulvia viljelysmaillakin. K evään aikana rukiinoraat osittain harvenivat ja näivettyivät. Alkukesällä sademäärä oli tyydyttävä, paikoin liiankin runsas, ja lämpötila oli normaalia huom attavasti korkeampi. Kesäkuun alkupuolella lämpötila aleni ja kuukauden - päiväin välisellä ajalla sattui yleisesti halloja, ja samoihin aikoihin alkoi pitkällinen, lähes viikkoa yhteen m ittaan kestävä kuivuu^ ja sen ohella myöhemmin ankara kuum uus, jonka kestäessä kevätvilja ja peruna hidastuivat kehityksessään, varsinkin valtakunnan eteläosissa. Heinäkuun loppupuolella ilmat m uuttuivat suotuisammiksi vaihtelevin satein, m utta Lounais-Suomi kärsi edelleenkin kuivuudesta. Ohraan ja kauraan nähden sateet tulivat m yöhästyneinä, m utta edistivät huom attavasti perunan ja juurikasvien kehitystä. Myöhemmin ilmestyi perunaan, varsinkin pohjoisosissa valtakuntaa, rutto. Viljankorjuuta haittasivat sateet m uutamin paikoin. Sato tuli syysvehnästä, perunasta ja nurm iheinästä keskinkertaista parem pi, syysrukiista, kevätviljasta ja niittyheinästä keskinkertainen. Verratessa aloja satom ääriin käy ilmi, että keskisatom äärät ha:lta olivat eri lääneissä ja koko valtakunnassa seuraavat, kiloissa. Valtakunta. Oulun lääni. Vaasan lääni. Kuopion lääni. Mikkelin lääni. Viipurin lääni. Hämeen lääni. Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin lääni. Uudenmaan lääni.,0 0,00 0 0,0 0 Syysvehnä...,00,0,0 0,00 0 K e v ä tv e h n ä , S yysruis...,0,00,0,0,00,0,00,000,00,00 K evätruis..., ,00, Ohra , ,00,0,000 K aura...,000,00,00,00 0, ,000 K orsiviijasekuli..., ,000,00 0 0,00 K orsi-palkoviljasekuli..,00 0,0 0,00, H erne, papu ia virna.. 0 0, T a t t a r i H einänsiem en P elto h ein ä...,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0 V ihantarehu...,00,0,0,0,00,0,0,00,00,0 R e h u n a u ris...,0,00,00,00,000,00,0,0 0,00,0 M uut ju u r ik a s v it...,0,00,0,0,0,0,0,0,0,0 P eru n a...,0,0,0,0,0,00,00,00,0,0 P ellav a ja ham ppu... L uonnonheinä ,0,0,0,0,0,00,00,0,0

19 Vuonna sekä keskim äärin vuosittain vv. 0 olivat satom äärät koko maassa, desit.: V.. Keskim. vv. 0. V e h n ä......,00 0,0 Ruis...'......,,,,0 Ohra......,,0, K a u r a......,,,, S ek av ilja ,0,0 Herne ja papu......,, T attari...,,0 Peruna......,,,, Rehunauris ja m uut juurikasvit......,0,,, Peltoheinä ,0,0,, Niittyheinä... 0,0,,, Pellava ja hamppu..., 0, Viimeksi esitetyt luvut osoittavat, e ttä vuoteen 0 asti tilastossa noudatettu järjestelmä, jonka m ukaan itsekunkin maanviljelijän tuli vuosittain ilm oittaa eri viljelyskasveista saamansa sato, on antanut tulokseksi ylipäänsä liian alhaisia satomääriä. Verratessa toisiinsa 0 vuoden satotulosta esim. lähinnä edelliseen vuoteen, joka kasvukauden aikana vallinneiden sääsuhteiden puolesta oli seuraavaa vuotta ylimalkaan suotuisampi, osoittaa tilasto kuitenkin v:lta huonompia tuloksia. H uom attava on myöskin suuri ero pelto-ja luonnonheinän välisessä suhteessa. Ilmeistä on, että mainitunlaatuisen vuosittain toim eenpannun henkilökohtaisen kyselytavan k a u tta saatu aines ei voi olla tä y dellinen ja että peltoalatietojen puutteessa lopullisen sadon laskeminen on kohtaava suuria vaikeuksia. Toiselta puolen on huom auttam inen, e ttä k asvukausina vv. ja vallitsi tavaton kuivuus ja sattui kovia halloja, jotka molemmat asianhaarat vähensivät näiden vuosien sekä -vuotiskauden 0 satotuloksia. Yleiskatsauksen helpoittamiseksi esitetään alempana kahdessa taulukossa satom äärät m uunnettuina yhdenmukaisiksi siten, että ensimäisessä näm ät m äärät, viljelyskasvien keskinäistä taloudellista eli rahallista arvoa silmällä pitäen, ovat m uutetut ruiskiloiksi, ja toisessa, huomioonottamalla kasvien suhteellinen ravintoarvo, satom äärät on m uunnettu rehuyksiköiksi. Satoa rukiiksi muunnettaessa on pohjana käytetty vahvistettuja vehnä-, ruis- ja kaurahehtolitran verohintam ääriä, ja on tällöin 0 hl ruista pan tu arvoltaan vastaam aan. hl sekaviljaa, hl herneitä, hl perunoita ja hl juurikasveja. Tulokset laskuista *), joissa on otettu huomioon vain viljakasvit sekä peruna ja juurikasvit, esitetään niinhyvin vuodelta 0 kuin myös vuodelta ja keskim äärin vv. -0. ) K ilogram m oiksi m u u te tta issa on h ehto litrapain o in a k ä y te tty : vehnälle kg, rukiille 0 kg, ohralle 0 kg, k auralle kg, sekaviljalle 0 kg, herneille kg, perunoille kg, turnipsille kg ja m uille juurikasveille 0 kg.

20 K a s v i l a j i. Määrä, desit. 0 0; Määrä, desit. 0 0" K eskim äärin vuodossa 0. M äärä, desit. 0' /o. Vehnä...,00.,0 0.,.0 R uis...,0,0.,,0!.,,. O hra...,0,0.,.,. K aura...,0,0.,0,!.,0,0. Sekavilja..., 0., 0., 0. H erne, papu ja v i r n a...,.,0.0,.0 P eru n a...,0,.0,0,!.,,. Ju u rik asv it......,. 0,!.,. Y hteensä,0,0 loo.o,0,' 00.0,0, loo.o Rukiiksi m uunnettuna oli 0 vuoden vilja- sekä peruna- ja juurikasvisato. % suurempi kuin v., m utta 0. % pienempi kuin keskisato vuosilta '0. Vehnän ruisarvon huom attava kohoaminen v. 0 johtuu siitä että, kun sen verohintam äärä oli sanottuna vuonna kohonnut 00 %:lla, rukiin hinta oli noussut vain. %. Vehnän hinta oli %, m utta v. 0 yli % suurempi kuin rukiinhinta. Päinvastoin ohran ja kauran hinnat, joskin olivat kohonneet v.sta, olivat v. 0 rukiinhintaan verraten halvemmat. Rukiin hinta oli nim. v.. % suurempi ohranhintaa, m utta v. 0 se oli. % kalliimpi, ja kauranhintaa se oli suurempi v.. %, m utta v. 0 kokonaista 0 %. Alempana seuraava taulukko, joka esittää sadon rehuyksiköiksi m uunnettuna, käsittää koko sadon, siihen luettuna myöskin heinä-, olki- ja naattisato. Kuitenkin on perunanvarsisato jätetty pois, koska se väin poikkeustapauksissa otetaan talteen, samoin pellava-, hamppu- ja heinänsiemensato, koska niiden käyttötarkoitus on toinen kuin muiden viljelyskasvien. Niinikään on jätetty arvioim atta se rehum äärä, mikä vastaa laitum eksi käytetyn nurm en heinänkasvua sekä nurm ista ja luonnonniityiltä syötettyä äpäresatoa. Muuntamisessa on käytetty seuraa via suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle, virnalle ja tattarille l.o, ohralle ja sekulille l.i, kauralle., perunalle.o, rehunauriille., muille juurikasveille., peltoheinälle ja vihantarehulle., niittyheinälle., rehunauriin naateille 0. o,) m uitten juurikasvien naateille. o, vehnän ja rukiin oljille., kauran oljille., sekä ohran, sekaviljan, herneen, virnan ja tattarin oljille.. Edellä m ainitut näkökohdat huomioon ottaen ovat sadot vv:lta 0 ja sekä keskim äärin vv.lta 0 rehuyksiköiksi m uunnettuina seuraavat,,000 yksiköin: V. 0. l!o V.. Keskim : vv. 0. 0; /O- Vehnä......,0 0.,0 0.,0 0. R u i s ,.,.,0. Ohra ,0.,0.0,. Kaura ,i.0,. 0,. ]) T u rn ip sin n a a ttie n m u u n to lu k u r. y:ksi, joka keskim äärin on.o, on m u u n ta m isessa o te ttu n äin korkeaksi, kosk a h u o m a tta v a osa niistä jä ä sy ö ttä m ä ttä. Maatalous 0.

21 S e k a v ilja... Herne, papu ja virna. T a tta r i... V. 0.,0,0» V..,,00 0 / ; Keskim. -0.,, 0 Yhteensä viljakasvit,.,.,. P e ru n a... Rehunauris... M uut juurikasvit...,,, j,,0. 0.,, Y ht. peruna ja juurikasv.,. 0,.,. Nurmiheinä... 0,. 0,0.,0. Vihantarehu..., 0. / Syysviljan oljet...,.,0.,.0 K evätviljan»...,.,0.,0. Palkokasvien»..., 0. i, 0.,0 0. Y ht. nurm iheinä ja olki 0,.,. 0,0. Rehunauriin n aatit... Muiden juurik. n aatit } 0/ , 0., 0. Yhteensä n a a tit,0 O.i, 0., 0. Sato pellosta... Niittyheinä... Sato kokonaisuudessaan,,0,0,,.0,,,,,.,,,,,0. Niinkuin taulukosta ilmenee, oli 0 vuoden sato laskelmien m ukaan. % suurempi kuin vuoden sato ja. % suurempi kuin keskisato vv:lta '0. Koko sadosta on viljakasvisato ollut noin - %, peruna- ja juurikasvisato noin % ja n aattisato O.i % puheenaolevina ajanjaksoina. Suurempi on eroavaisuus heinä- ja olkisatojen suhteellisessa osuudessa eri vuosina, täm ä kun teki v:lta 0 nurm iheinä-ja olkisadolle. % ja niittyheinäsadolle.0 %, m utta v. ja vv. -0 vaibiteli nurmiheinä- ja olkisadolle. ja. %:n välillä ja niittyheinälle. ja. %;n välillä. Täm ä johtuu siitä, että niittyheinäsadon osuus koko heinäsadosta on ennen vu o tta 0 arvioitu liian suureksi. Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskemiseksi on tässä julkaisussa, kuten edellisissäkin, arviointi vehnään, rukiiseen, ohraan ja kauraan nähden perustettu virallisiin verohintoihin. Näm ät olivat v:lta 0: vehnän 0 mk. hehtolitralta, rukiin 0 mk. hl, ohran 0 mk. hl ja kauran mk. hl. Muiden viljakasvien sekä perunan ja juurikasvien hintain määräämisessä on käytetty pohjana edellä m ainittuja suhdelukuja (ks. siv. ); tattarin hinnaksi on pantu mk. kilolta, kehruukasveille mk. kilolta, nurmiheinälle 0 p:iä, niittyheinälle 0 p:iä, syysviljan oljille p:iä ja kevätviljan oljille 0 p:iä, kaikki kilolta. Olkisadon suuruuden arvioimisessa on k o rjattu jyväsato, kiloissa ilm oitettuna, ker-

22 rottu: vehnässä ja rukiissa :a, ohrassa, palkokasveissa ja tattarissa l.o:llä, sekaviljassa.:a ja kaurassa.:llä. Täten menetellen on 0 vuoden sadon arvo saatu seuraavaksi,,000 mk.: Vehnä......,0 R u is......, O h ra......, K a u r a......, S e k u li......, T a tta r i......,0 Herne, papu ja-virna..., P e ru n a......, Siirto,0, Siirto,0, Ju u rik a sv it..., Nurm iheinä ja vihantarehu, N iittyheinä, Syysviljan oljet, K evätviljan» 0, Palko kasv.»,0 K ehruukasvit, Yhteensä,,0 Koko sadon arvosta tuli. % vilja-, peruna- ja juurikasvisadon osalle ja. % heinä-, olki- y. m. sadon osalle. Edellisinä vuosina olivat sadon kokonaisarvot,000 markoin: v.,, mk., v.,,0,,0, ja v.,0 mk. Kulutus. Viljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, ettei Suomessa vielä v. 0 oltu p a la ttu normaalioloihin, jos kohtakin kulutus oli suurempi kuin viimeisinä sotavuosina. Viljan m aahantuonti oli m ainittuna vuonna tuntuvasti alle tuonnin sodan edellisinä vuosina, sekä myöskin jonkun verran pienempi kuin keskim äärin viisivuotiskautena -0. Mitä viisivuotiskauden keskim ääräiseen tuontiin tulee, on huom autettava, että v. viljan m aahantuonti oli suurem pi kuin milloinkaan ennen. Vuonna 0 juotiin maahan vehnää. milj. kg eli lähes sama m äärä kuin keskimäärin vuosina 0, jolloin tuonti teki 0. milj. kg. Tästä suhteellisen vähäisestä tuonnista johtui, e ttä kotim aisen vehnän osuus k u lutuksesta oli v errattain suuri, v. 0. i %, koko vehnänkulutuksesta. Y htä henkeä kohti tu li kulutuksesta v. 0. kg. Ennen m aailm ansotaa teki kotimaisen rukiin osuus lähes puolet koko rukiinkulutuksesta, m utta sotavuosina ja vielä niiden jälkeenkin täm ä osuus on huom attavasti lisääntynyt, ollen vuonna 0 kokonaista. o %. Rukiintuonti oli vuosina -0 keskimäärin vuotta kohti.0 milj. kg ja v. 0 ainoastaan.o milj. kg. Y htä henkeä kohti oli kulutus vuonna 0. kg. Ohrantuonti oli vv. 0 vuotta kohti. milj. kg, m utta v. 0 vain. milj. kg, ja oli kulutus yhtä henkeä kohti vuonna 0. kg, sato kun vuonna 0 ylitti vuosien 0 keskisadon noin milj. kg:a. Mitä kauraan tulee, oli sen tuonti,. milj. kg, v. 0 melkein yhtä suuri kuin vv. 0 keskim äärin, jolloin se oli. milj. kg. H enkeä kohti oli kulutus vuonna 0. kg. Perunain tuonti, joka oli viisivuotiskaudella. milj. kg vuotta kohti, aleni vuonna 0. m iljoonaan kg, ja oli kulutus henkeä kohti vuonna 0. kg.

23 0 Mitä edellä on lyhyesti esitetty viljan- ja perunan kulutuksesta ja siihen v aikuttavista tekijöistä, käy ilmi seuraavasta taulukosta, jossa on o tettu huomioon vehnän, rukiin, ohran ja kauran sekä perunain sato-, tuonti- ja vientim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon käytetty paljous viisivuotisjaksolla 0 ja v. 0, kaikki näm ät m äärät kilogrammoissa ilm oitettuina. x) 0 V ehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Peruna. Sato......,0, 0,,,, 0,,,, Tuonti...,,,0,,,,,,,0 Kylvö )...,,00,0,00,,000,0,00,,00 Viinanvalmistus...,,,0,0 Vienti... Yhteensä kulutusta varten....,,0,00,,0,,,,, Kulutus henkeä kohti (Keskimäärin vuodessa) Sato...,00,,0, 0,,,,,,00 Tuonti... 0,,,0,,,,,,0, K ylvö...,,,,,,00,,0 0,, Viinanvalmistus...,0 0,,0, 0, V ienti...;.... 0,0, 0, Yhteensä kulutusta v a r te n 0,,0,,,, 0,, 0,, Kulutus henkeä kohti K otieläim et. Kotieläinten luku. Tiedustelussa k eräty t tiedot kotieläim istä kohdistuivat syyskuun päivään. Tulokset esitetään yksityiskohtaisesti (kunnittain) taululiitteissä N:o ja. L ään ittäin tehty yhdistelmä tuloksista annetaan seuraavalla sivulla. Kuten taulukko osoittaa, ei tiedustelussa otettu huomioon vuohen vuonia, poronvasoja eikä lam paissa ero tettu eri sukupuolia. Eri eläinlajiryhmissä, vain m aalaiskuntia silmällä pitäen ), oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianomaisen eläinryhmän koko lukuun seuraava, sivu : *) V iljam äärät ilm o itettu in a jau h a m a tto m a ssa m uodossa; ja u h e ttu a v iljaa jau h a- m a tto m a k si m u u n n ettaessa on 00 kg vehnä- ja ru isjau h o ja p a n tu v a sta a m a a n 0 kg vehniä ja ru k iita ja u h a m a tto m a n a, 00 kg o h ra ja u h o ja 0 kg ohria ja 00 kg k a u ra ja u h o ja 00 kg k a u ro ja ja u h a m a tto m a n a. ) 0 v:n kylvöä arvioidessa on h e h ta a ria k o hti k ä y te tty seu raav at k ylvöm äärät: syysruis 0 kg, k ev ätru is, syysvehnä, k ev ätv e h n ä, ohra, k a u ra ja p e ru n a, kg. ) K aik issa seuraavissa kotieläim iä esittäv issä taulukoissa on o te ttu huom ioon v ain m aalaisk u n n at, jo tta 0 v:n tied u stelu n tu lo k sia voitaisiin v e rra ta tuloksiin 0 :vn tied u stelu sta, jo ssa ei k e rä tty tie to ja k aupunkik u n n issa p id ety istä kotieläim istä.

24 Karjamäärä syyskuun p:nä 0. V altakunnassa. Kaupungeissa. Yhteensä m aaseudulla. Oulun läänissä. Vaasan läänissä. Kuopion läänissä. Mikkelin läänissä. Viipurin läänissä. Häm een läänissä. Ahvenanmaan maankunnassa. Turun ja Porin läänissä. Uudenmaan läänissä. Orilta (yli v.)...,0, 0,,, 0,,, R uunia (yli v.)...,,,,,,,,0,,0,0, Tam m oja (yli v.),,,.0,,,,,0,,,00,0 N uoria hev. ( v.)..,0,,,,,0.,,,, Varsoja (alle v.)...,, 0,0,,0,0,,,,0 Y hteensä hevosia,0,,,.0,00,0,0,,,, Sonneja (vli v.')...,, 0,,,,0,, 0, 0 0, L ehm iä... 0,,,,0, 0,, 0,,,,,00,, N uoria sonneja ( v.),,,,0,,,0,,0 ', H iehoja (yli v.)...,,,,0,,,,,,0, V asikoita (alle v.)...,,,, 0,,0,0,,,, Y ht. nautaeläim iä 0,0,,,0,,0, 0,,,,,0,, Lam paita (yli lv.)..,.. 0,,,0, 0,0,,,,,0,,,00,0» (alle v.)... 0,,,, 0,,,,,,,0, Y ht. lam paita 0,,,,,,,, 0,0,0,,:,0, Vuohia (yli v.)...,,0 0,,, K arjuja (yli k k.)...,,, Siitosem akkoja (yli kk.),,,,0,,,,, L ihotussikoja (yli kk.), 0,,,,0,0,,,,0 0, N uoria sikoja ( kk.),,,0,0,0,0 0,,,,,0, P orsaita (alle k k.),,, 0,0,,,0,,, 0, Y hteensä sikoja,,,0,,,,0,,,, 0, Poroja (yli v.) ,,0 0, K anoja (yli k k.)...,0,,0,,,0,,00,,,, M uuta s iip ik a rja a...,,,,, 0, 0,0 M eh iläisy h teisk u n tia...,0,,0,,

25 N uoria hevosia Nuoria nautoja Lampaan N uoria sikoja Lääni tai maakunta. ja varsoja. ja vasikoita. vuonia. ja porsaita. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin M ikkelin K u o p io n Vaasan Oulun V altakunta.... Nuoren karjan suhteellinen lukuisuus samassa eläinryhmässä oli niinmuodoin hyvin erilainen eri osissa m aata, eikä lukuisuutta osoittava maksimiprosentti eri ryhmissä aina sattunut samalle läänille. Niinpä oli nuoria hevosia ja varsoja sekä lam paan vuonia enimmin Kuopion ja Mikkelin lääneissä, ja nuorta nautakarjaa ja vasikoita sekä nuoria sikoja ja porsaita enimmin Turun- Porin läänissä ja Ahvenanm aalla. Täyskasvuisten naaraseläinten ja nuorimmassa ikäryhm ässä olevain. elukkain lukua toisiinsa verrattaessa havaitaan,että eri lääneissä 00 tällaista täyskasvuista oli vastaam assa: V arsoja. Vasikoita. Porsaita. Uudenmaan lä ä n is s ä....., Turun-Porin lä ä n issä Ahvenanmaalla Hämeen läänissä Viipurin» Mikkelin» s Kuopion» Vaasan» Oulun» V altakunnassa. i 0.. J o tta saataisiin parempi yleiskatsaus eri läänien m erkitykseen k a rja n hoitoon nähden, esitetään seuraavassa eläimet nautayksiköiksf) m uunnettuina. N äm ät olivat: Luku. 0, : 0- Luku. Uudenmaan....,. Mikkelin...,. Turun-Porin.....,. Kuopion...,0. Ahvenanmaan mk..., 0. Vaasan... 0,. Hämeen....,0. Oulun... 0,. Viipurin....,0.0 Valtakunnassa,,, loo.o x) K otieläim iä nautay k sik ö ik si ( = täy sk asv u isik si n autaeläim iksi) m u u n n ettaessa on y h tä n au tay k sik k ö ä p a n tu v a sta a m a a n % täy sik asv u ista hev o sta, n u o ri hevonen, v arsaa, n u o rta sonnia ta i hiehoa, vasik k aa, poroa, lam m asta, n u o rta lam m asta, v u o h ta, tä y sk a sv u ista sikaa, n u o rta sikaa ja p o rsasta.

26 Ylempänä esitetyissä luvuissa olivat eri eläinryhm ät edustettuina seuraavilla luvuilla: lään i tai maakunta. H ev o set. nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siät. Porot. Luku. 0 /». Luku. "/» Luku. /o. Luku.». Luku. / Luku.! U u d e n m a a n...,0.,.,. ro.oi,.: T u ru n -P o rin..., 0.,., ,0.!] A hvenanm aan...,.,.,. 0.o. - - H ä m e e n...,0.,., ,. V iip u rin... 0,..,.,0. 0.0, '. 0.0 M ik k e lin...,.,0 0.,.! 0 0.,0. O.o K uopion...,00.,.,. 0.0),0. O.o Vaasan...,.,0.,. 0 0.,. 0.0 O u lu n... *,].,.,. lo.oj, 0.0,. V altakunta,:.0;,,0 0.0,,, O.i!,. 0, 0. Koko karjastosta tekevät niinmuodoin nautaeläim et / 0, kun hevoset ovat lähes puolet siitä, lam paat vähän päälle % ja siat yli %. N autakarja oli lukuisimmin edustettuna Kuopion (. %), Oulun (. %) ja Mikkelin (0. %) lääneissä, kun taas hevosia oli lukuisimmin Hämeen (. %), Uudenmaan ja Viipurin (molemmissa. %) lääneissä. Lampaiden osuus koko karjastosta oli suurin Ahvenanmaalla (. %) sekä Vaasan (. %) ja Oulun (. %) lääneissä, ja sikojen suurin Mikkelin (. %), Uudenm aan (. %) ja Viipurin (. %) lääneissä. Kotieläimet vuosina 0 ja 0. Jos verrataan toisiinsa kotieläinten lukua vuosilta 0 ja 0, havaitaan, että se jälkimäisenä vuonna oli miltei kaikissa eläinryhmissä suurempi kuin v. 0; poikkeuksen tästä tekevät vain siat ja porot. Sotavuodet, ja varsinkin vuosi, vähensivät tuntuvasti karjastoa maassa, ja kohtasi vähennys sodan kuluessa etupäässä sikakantaa. M itä tulee porojen suureen vähennykseen v errattu n a vuoteen 0, ovat asianomaiset kunnallislautakunnat erikoisesti tästä asiasta antam issaan lausunnoissa todenneet porokannassa tapahtuneen sota-aikana tuntuvaa vähennystä, voim atta kuitenkaan tarkemmin m äärätä vähennyksen suuruutta. Eri ryhmissä olivat elukoiden lisäykset ja vähennykset vuosien 0 ja 0 välisellä ajalla m aalaiskunnissa seuraavat: Lisäys (+) tai vähennys (). Luku. O riita R u u n ia...,. T am m o ja... -f, +. Nuoria hevosia. -f-,0 +. V a rso ja...,0.0 Yht. hevosia +, +. Lisäys ( + ) tai vähennys (). Luku. L a m p a ita... +, V u o n ia... -f-, 0/ / Yht. lam paita +,0 +. S o n n eja...,0. L e h m iä... +, N uorta karjaa.. +, +. Y ht. nautoja +, +. V u o h ia... +, +. Sikoja ).....,. P o ro ja.....,. Siipikarjaa... +, +.!) S y y stä, e ttä sikojen ry h m ity s oli erilainen puheenalaisissa tiedusteluissa, on v erta ilu v a in koko sik am ääräin välillä m ahdollinen.

27 Hevosten lukum äärän lisääntymiseen ovat vaikuttaneet positiivisesti m uut ryhm ät paitsi ruunien ja varsojen, joissa huom ataan pienempää vähennystä (. ja.0 %). Oriiden ja tammojen luku on-kasvanut aivan samassa suhteessa, lähes %, ja nuorten hevosten lisäys on ollut huom attavan suuri, yli %, joten v. 0 esim. 00 tam m aa kohti tuli nuorta hevosta, kun vastaava luku oli v. 0 vain. Nautaeläinten ryhmässä oli sonnien luku vähentynyt tavattom assa määrässä (yli % ), mikä johtuu m. m. siitä, että elintarvepulan aikana yli-ikäiset ja vanhat sonnit, mikäli suinkin m ahdollista, ensi sijassa hävitettiin lihanpuutteen lieventämiseksi. Sitävastoin lehmien luku oli lisääntynyt, jos kohtakin aivan vähäisessä m äärässä (0. %). Muutos lehmien ja sonnien välisessä suhteessa oli niin tuntuva, että kun v. 0 yhtä sonnia vastasi lehmää, täm ä luku oli v. 0 kokonaista. Nuorten nautaeläinten (alle v.) luku oli lisääntynyt huom attavan suuressa määrässä (yli %), niin että kun v lehm ää vastasi hiehoa ja vasikkaa, vastaava luku oli v. 0. Tiedustelun tulokset todentavat sen sotavuosina tehdyn huomion, että nautakarjakannan vastaiseksi säilyttämiseksi pidettiin nuorta karjaa tavallista enemmän ja suhteellisesti paljon, ja että nautakarja sodanjälkeisinä vuosina on ollut ripeästi uusiintumassa. Lampaidenkin luku oli kymmenvuotiskauden lopulla tuntuvasti suurempi kuin sen alussa (lisäys noin %); pitkän aikaa melkein lamaannuksissa olleessa lammashoidossa on viime vuosina nähtävästi tapahtunut käänne edistymiseen päin. Sikojen eri ikä- ja sukupuoliryhmiä ei voida ennen m ainitusta syystä (alaviitta siv. ) verrata toisiinsa suorastaan, m utta sikam äärä kokonaisuudessaan oli vielä v. 0 melkoista pienempi (. %) kuin v. 0. Vuohien luvussa tapahtui melkoinen lisäys, lähes %. Varsin silmäänpistävä on ylempänä huom autettu porojen luvun vähennys, joka oli kokonaista. %. Nautayksiköiksi m uunnettuna oli karjam äärä v:sta 0 vuoteen 0 lisääntynyt, nautayksiköllä. H evoskarjan lisäys oli,, n a u ta karjan,, lam paiden,00 ja vuohien nautayksikköä, kun taas vähennys silcakarjassa oli, ja porokarjassa, nautayksikköä. Prosentissa laskettuna 0 vuoden vastaavista karjam ääristä olivat lisäykset ja vähennykset: L isäys () tai vähennys () nautayksiköissä. H e v o set % Vuohet % N autaeläim et » Siat... -.» L a m p a a t... -f.» P o r o t....» Kotieläimet ja väkiluku. Seuraavassa esityksessä, jossa tehdään vertailuja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan kesken,' on kotieläinten luku kussakin lajiryhm ässä m uunnettu täysikäisiä eläimiä vastaavaksi.) Täten on saatu seuraava täysikäisten eläinten luku eri lääneissä ja valtakunnassa: ) M uuntam isessa on p a n tu täy sik äin en hevonen v a sta a m a a n n u o rta hevosta ta i v arsaa, täy sik äin en n au tae läin n u o rta n a u ta a ta i vasikkaa, täysikäinen lam m as n u o rta lam m asta sekä täy sik äin en sik a n u o rta sikaa ta i porsasta.

28 Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan...,0,,0, --- Turun-Porin...,,,,,. A hvenanm aan...,, 0,0, ---- Hämeen...,, 0,,0 0, V iip u rin...,0,,, 0 M ikkelin...,,0 0,, 0 K u o p io n...,0,, 0, Vaasan...,,0,0,,0 0 O u lu n...,,,,, V altakunta,,,0,0,,,0,0 Edellä olevien lukujen perusteella saadaan täyskasvuisia eläimiä 00 maaseutuväestön henkeä kohti: Lääni tai m aakunta. Hevosia. N au taeläimiä. Lam paita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin (O.o) Mikkelin (O.0) Kuopion (O.o) Vaasan (O.o) Oulun V altakunta M aaseutuväestöön verraten oli siis hevosia enimmin U udenm aan läänissä (.o), jota seurasivat suhteellisen lukuisuuden puolesta Hämeen ja Turun- Porin läänit; pienin oli suhdeluku Oulun läänille (.). Keskim äärin tuli v a lta kunnassa 00 maaseudun henkeä kohti. l hevosta. Nautaeläinten vastaava suhdeluku oli 0., ja oli niitä enimmin Mikkelin läänissä (.), jota lukuisuuden puolesta seurasivat U udenm aan, Turun-Porin (.) ja Kuopion (.) läänit. Pienin oli nautaeläinten vastaava luku Viipurin läänille (. s). L am paita oli suhteellisesti enimmin Ahvenanmaalla (. l) ja Vaasan läänissä (.) ja vuohia enimmän Turun-Porin läänissä (.). Sikojen lukum äärän puolesta oli ensi sijalla Mikkelin lääni ( I.) ja toisella U udenm aan lääni (.), viimeisellä sijalla Oulun lääni (.). Keskiluku valtakunnalle oli.. Porojen keskiluku valtakunnalle oli., m u tta Oulun läänille.. Kotieläimet ja peltoala. Täysi-ikäisiksi reduseerattuja eläimiä oli lääneissä ja koko valtakunnassa v peltohehtaariin verraten: Maatalous 0'.

29 Lääni tai m aakunta. Hevosia. N autaeläimiä. Lam paita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan [O.o] 0 Turun-Porin Ahvenanmaan.... [O.o] Hämeen Viipurin : 0. [0.0] Mikkelin [O.o] Kuopion [O.o] Vaasan [0.0] Oulun V altakunta * ) Peltoalaan verraten pidettiin siis hevosia enimmin Kuopion läänissä ja sitä lähinnä Ahvenanmaalla sekä Oulun ja Mikkelin lääneissä, vähimmin Turun-Porin ja Uudenmaan lääneissä. Kuopion läänissä oli kuntia, joissa hevosten luku 00 peltohehtaariin verrattuna oli enemmän kuin 0; näm ät kunnat olivat: Eno (0.), Kaavi (.), Varpaisjärvi (.o), Polvijärvi (.), R autavaara (.), Ilom antsi (.) ja Juuka (.). Mikkelin läänin hevosrikkaimmat kunnat taas olivat Enonkoski (.), Heinävesi (.), Puum ala (.), Luhanka (.) ja Savonranta (.). Oulun läänissä, jossa hevosia pidetään paikoittain erikoisen paljon m etsätöiden tähden, on m ainittava ennen m uita Kemijärvi (.l), K uusam o (.i), Rovaniem i (.), K ittilä (.), Muonioniska (0.l), Kolari (.), K uolajärvi (.) ja Sodankylä (. o). A hvenanm aalla olivat su h teellisesti hevosrikkaimmat Föglöö (.), Sottunka (.),'Brändöö (.) ja Kum linki (.). Nautaeläim iä oli niinikään enimmin Kuopion läänissä, jota seurasivat Oulun ja Mikkelin läänit; vähimmin niitä oli Uudenmaan läänissä. Kuopion läänistä m ainittakoon ne kunnat, joissa oli enemmän kuin 0 täysikäistä nautaa 00 peltohehtaaria kohti: Ju u k a (.), K aavi (.),Eno (.), Polvijärvi (.), V arpaisjärvi (.), Tuupovaara (.l), R autavaara (.) ja Ilo m antsi (.), siis samat kunnat, joissa suhteellinen hevoslukukin oh suurin. Mikkelin läänistä ovat m ainittavat Enonkoski (.), Heinävesi (.) ja Savonranta (.). Nautarikkaim m at (yli 00 nautaa 00 peltohehtaarille) kunnat Oulun läänissä olivat, Utsjokea lukem atta, Lapinmaan kunnat (..) ja niiden lisäksi Kem in kihlakunnan sisäm aan kunnat (..) sekä K u i vaniemi (.) ja Kuusamo (.) Oulun kihlakuntaa ja Hyrynsalmi (0.), Suomussalmi (.) ja Puolanka (0.) K ajaanin kihlakuntaa. Lam paita pidettiin suhteellisesti enimmin Ahvenanmaalla, jossa enemmän kuin 00 lam masta 00 peltohehtaarille pidettiin Lumparlannissa (.), Ekkerössä, Föglöössä, Brändöössä ja Kumlingissa (.); Oulun läänissä pidettiin enemm än kuin 00 lam m asta 00 ha.lle Hyrynsalm ella (.), E nontekiössä, Karungissa, Hailuodossa, Kuolajärvellä, Kuusamossa, Muonioniskassa, Sodankylässä, K ittilässä ja Kolarissa (.). ) T ässä tau lu k o ssa on o te ttu huom ioon v ain viljelm ien (s. o. v ä h in tä ä n 0. p elto h e h ta a ria om aavien ru o k ak u n tien ) k arja.

30 Vuohia oli verrattain paljon Tyrvään ja Loimaan kihlakunnissa Turun- Porin lääniä, Laukaan ja Kuortaneen kihlakunnissa Vaasan lääniä sekä Mikkelin kihlakunnassa ja Joutsan pitäjässä Mikkelin lääniä. Sikojen luku oli suurin Savossa ja Karjalassa, ja pienin, kuten ennen on todettu, Pohjanmaan lääneissä. Poronhoito keskittyi kokonaan Oulun lääniin, nimenomaan Lappiin. Kotieläimet, luonnonniitty ja hakamaa. Täysikäisiä hevosia, nautaeläimiä ja lampaita oli eri lääneissä 00 niitty- ja hakamaahehtaaria kohti. *) Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. 00 niitty- 00 hakam. 00 niitty- 00 hakam. 00 niitty- 00 hakam. ha:ia kohti. ha:ia kohti. ha:ia kohti. ha:ia kohti. ha:ia kohti. ha:ia kohti. Uudenmaan... 0 Turun-Porin... Ahvenanm aan m k Hämeen... Viipurin Mikkelin Kuopion... Vaasan Oulun... V altakunta 0 0 Viljelmät. Kuten johdannossa on esitetty, käsitti vuoden 0 tiedustelu kaikki sellaiset viljelmät, joilla oli vähintäänkin % 'la peltoa, sekä niiden lisäksi ne talouskunnat, joilla oli peltoa vähemmän kuin. % ha tai joilla ei ollut peltoa ensinkään, m utta joilla kummassakin tapauksessa oli ainakin yksi kotieläin. Käsite»viljelmä» oli siis tässä tiedustelussa sama kuin v. 0, sillä erotuksella vain, että jälkimäisenlaatuisiin pien viljelmiin nähden otettiin v. 0 huomioon vain ne talouskunnat, joilla oli ainakin yksi lehmä. Niiden käsite oli niin ollen v. 0 jonkun verran laajempi kuin 0 vuotta aikaisemmin. Tiedot viljelmistä sisältyvät kunnittain taululiitteeseen N:o (sar. ) sekä läänittäin ja viljelmien suuruusryhm ien m ukaan esitettyinä taululiitteeseen N:o. Viljelmien luku ja suuruus. Niiden viljelmien luku, joiden peltoala oli % ha tai sitä suurempi kunkin, oli v. 0 0,, ja näitä pienempien viljelmien luku, jotka edellisten lisäksi tiedustelussa otettiin huomioon, oli,0, eli siis yhteensä,. Taululiitteessä N:o olevan verrattain yksityiskohtaisen viljelmäin ryhm ityksen asemasta on alempana käytetty yhdistelmää, joka käsittää vain kuusi viljelmäryhmää. Näin on tehty osaksi yleiskatsauksen helpoittamiseksi, osaksi maatalouskirjallisuudessa yleensä noudatettuun käytäntöön perustuen. Tämän m ukaisesti'on alimpaan ryhm ään luettu ne viljelmät, joiden peltoala oli alle ha (palstaviljelmät), toiseen -0 peltohehtaaria (varsinaiset pienviljelmät), kolmanteen 0 ha (pienemmät keskiviljelmät), neljänteen 0 ha (keskikokoiset viljelm ät), viidenteen 0-00 ha (suuremm at keskiviljelmät) ja kuudenteen vähintään 00 peltohehtaaria (suurviljelmät) käsittävät viljelm ät. Tällä tap aa ryhm itettyjen viljelm äin luku oli eri lääneissä seuraava: ) K s. a la v iitta a edellisellä siv.

31 Lääni tai maakunta. 0. ha. 0 ha. 0- ha. 0 ha ha ha. Y hteensä viljelm iä. U udenm aan...,,,.,0 T urun-p orin...,0,,,0,0 00 0, A hvenanm aan...,0 0, H äm een...,,,0,0, V iipurin...,0,, M ikkelin...,0,, 0,0 K uopion..., 0,,, V a a s a n...,,,,0 -,0 O u lu n...,,0, 0,0 V altakunta,,,,, 0, Lääni tai m aakunta. 0. ha. -0 ha. 0 ha. 0 ha. 000 ha. 00 ha. Yhteensä. U udenm aan :. 00.O T urun-p orin ; 0. loo.o A hvenanm aan loo.o H äm een Viipurin ; M ikkelin ! K u o p io n ! 0. loo.o V a a sa n loo.o O ulun ! V altakunta.... l. i ; O Suomi on pien viljelyksen maa; viljelmäin koko luvusta kuului pienviljelmäin ryhm ään kokonaista. %, siitä palstaviljelmiä. ja varsinaisia pienviljelmiä. % M uutam issa lääneissä esiintyivät pienviljelm ät vieläkin valtavampina; Oulun läänissä niiden osuus oli., Mikkelin läänissä., Viipurin läänissä. ja Kuopion läänissä. % asianomaisten läänien koko viljelmäluvusta. Uudenmaan läänissä, jossa pienviljelyksellä on viljelmäin luvunkin puolesta pienin merkitys, oli niitä kuitenkin kokonaista. % täm än läänin viljelmistä. Keskikokoisia viljelmiä oli maassa noin /s (. %) kaikista viljelmistä, joista enimmin Uudenmaan (. %), Hämeen (. %) ja Vaasan (. %) lääneissä. Edelläm ainituissa pien viljelmäin lääneissä niiden luku vaihteli vain. ja % välillä. Keskikokoisten viljelmien joukossa oli niiden alin ryhm ä (0 ha) valtavim pana, koko maassa. %. Suurviljelmistä, joita valtakunnassa oli vain 0. % viljelmäin koko luvusta, olivat suhteellisesti useimmat Uudenm aan (. %), Hämeen (0. %) ja Turun-Porin (0. %) läänissä. Sellaisia ruokakuntia, joilla oli % ha vähem m än peltoa ta i ei ollut ensinkään peltoa, m utta joilla oli ainakin jokin kotieläin kullakin, oli yhteensä,0 eli. % varsinaisten viljelmien luvusta. Läänien viljelmäluvusta oli niitä Ahvenanmaalla 0. %, Uudenmaan läänissä. %, Hämeen läänissä. %, Turun-Porin läänissä. %, Kuopion läänissä. %, -Mikkelin läänissä. %, Oulun läänissä. %, Viipurin läänissä. % ja Vaasan läänissä 0. o %. A hvenanm aata lukuunottam atta oli siis puheenalaisia pieneläjiä enim min niissä lääneissä, joissa suurviljelyksen merkitys oli suurin. Ahvenanmaalla niiden suurilukuisuus nähtävästi johtuu maanviljelyksen suhteellisesta vähäm erkityksisyydestä kalastuselinkeinon rinnalla.!

32 Itsenäiset ja vuokraviljelmät. M itä tulee tilastossa teh ty y n viljelmien ja koon itsenäisiin ja vuokraviljelmiin (taululiite N:o ), on huom autettava, että tiedusteluvuosi 0 sattu i aikaan, jolloin vuokra-alueiden eli torppien ja m äkitupa-alueiden itsenäisiksi lunastaminen oli maassa paraillaan toteutumassa. Tämän johdosta ei tilaston alkuaineksesta aina ole käynyt epääm ättöm ästi selville, olivatko vuokra-alueen itsenäistyttäm istoim enpiteet olleet lopullisesti päätetyt ja oliko aluetta siis pidettävä itsenäiselle viljelmälle kuuluvana, vai olivatko m ainitut toimenpiteet vielä olleet keskeneräisiä. T ätä seikkaa koskevaan kysymykseen usein annettu vastaus»ent. torppa» esim. ei ole antanut selvää johtoa ryhmitykseen nähden. Varmimpana ohjeena on tällöin pidetty ilmoitukset viljelmän maan om istajasta ja haltijasta, ja milloin näiksi on ilm oitettu sama henkilö, on viljelmä luettu»itsenäisten» ryhmään, muulloin yleensä ei. Näillä huom autuksilla esitetään alem pana viljelmäin ryhm itys puheenalaisessa suhteessa. Viljelm istä oli, eli. % itsenäisiä ja, eli. % vuokrattuja. Vuokra viljelmien suhteellisen lukuisuuden puolesta on läänien järjestys seuraava: Mikkelin lääni, jossa vuokraviljelm iä oli. % läänin kaikista viljelmistä, Kuopion lääni (0.i %), Turun-Porin lääni (. %), Hämeen (.0 %), U udenm aan (. %), Vaasan ja Oulun lääni (kummassakin 0. %), Ahvenanm aan (. %) m aakunta ja Viipurin (. %) lääni. Jos itsenäiset ja vuokraviljelmät suuruutensa puolesta yhdistetään edellä esitettyä ryhm itystä silmällä pitäen, on niiden luku eri ryhmissä seuraava: Lääni tai m aakunta ha - 0 ha 0 ha - 0 ha 000 ha 00-- ha - ftsen. Vuokr. i Itsen. Vuokr. Itsen. Vuokr. Itsen. [ Vuokr. Itsen. Vuokr. Itsen. Vuokr. U u d e n m a a n...,,,,,. T u ru n -P o rin...,.0;,,,0,, 0 A hvenanm aan ! H ä m e e n...,,!,,,0, ' V iip u rin...,,,0,00, M ikkelin..,,',,, : K u o p io n...,,0,,, ; Vaasan...,,,,, 0,: : O u lu n...,,,,0,0 0 ' V altakunta,0,, 0,,0,0 0, 0, 0 Kunkin suuruusryhmän erilaatuiset viljelmät olivat prosenttina läänin sam anlaatuisten viljelmäin koko luvusta: Lääni tai m aakunta. 0. ha 0 ha 0 ha 0 ha 000 ha ha Itsen. Vuokr. Itsen. Vuokr. Itsen. Vuokr. Itsen. : Vuokr. Itsen. Vuokr. ; Itsen. Vuokr. U udenm aan T u ru n -P o rin U ; 0. A hvenanm aan [0.0] 0. H ä m e e n [ : 0. V iip u rin O.o M ikkelin ! o.o K uopion o.o Vaasan eo O u lu n : n.oj [O.o], V altakunta !

33 0 Vuokraviljelmät ovat suhteellisesti lukuisimmat alimmassa viljelmäryhm ässä, itsenäiset viljelm ät taas, jos pitää silmällä koko m aata, alinta lähim pänä olevassa ryhmässä. Ahvenanmaalla on vuokra viljelmien luku yli % alimmassa ryhmässä; hyvin suuri, 0 %, se on myöskin Oulun läänissä. Uudenmaan läänin itsenäisistä viljelmistä on suhteellisesti suurin osa (. /0) viljelmäryhmässä 0- ha, eroten täm ä lääni siinä suhteessa muista, joissa vastaava maksimiluku on ryhmässä 0 ha, lukuunottam atta Ahvenanm aata ja Oulun lääniä, joiden vastaava m aksimiluku tulee ryhmälle 0.- ha. Viljelmät vuosina 0 ja 0. Vuonna 0 nousi 0. peltohehtaaria tai sitä enemmän omaavien viljelmien luku,:ään ja sitä pienempien luku.:ään; vuoteen 0 mennessä oli niinmuodoin edellisten luku lisääntynyt,0:llä eli. %:lla ja jälkim äisten,:llä eli. %:lla. Viimeksi m ainittujen viljelmien suuren lisäyksen johdosta on kuitenkin otettava huomioon, että, kuten edellä huom autettiin, tänkaltaisten viljelmien käsite oli laajempi kuin kym m entä v u o tta aikaisemmin, josta johtuu, e ttä niiden lukua molemmilta vuosilta ei saata sinänsä toisiinsa verrata. Eri suuruusryhmissä olivat m uutokset 0 ja 0 vuosien väliajalla seuraavat: L ä ä n i. 0. ha 0 ha 0 - ha 0 ha 000 ha 00 - ha Y hteensä Luku. 0 o Luku. 0',0 Luku.! /0 Luku. /0 Luku.! % Luku. /o Luku. /. U udenm aan... - f +. -} r , +. A v e n,s m a a j? } +, +. +, H äm een...i V iip u rin...+,0 +. +, M ikkelin i +,!+. + K uopion...+, 0 +. V a a sa n... +, , O ulun... ' +, h, v +. +, , i. +, +,,,,0, V altakunta +,0 +. ojj,0 +. +, , 0 +. Kaikissa lääneissä on viljelmien luku lisääntynyt, suhteellisesti enimmin Turun-Porin läänissä ja Ahvenanmaalla (. %), vähimmin Kuopion läänissä (. %). Useimmissa suuruusluokissakin on lisäystä lääneissä huomattavissa, aniharvoissa vähennystä. Koko valtakunnassa on lisäys ollut suurempi, kuta alempi suuruusluokka on; poikkeuksena on vain ylin suuruusluokka, jossa lisäys on jonkun verran suurempi kuin sitä lähinnä pienemmässä luokassa. Suomi siis on yhä enem m än m uuttum assa pienviljelysmaaksi; viljelm äin koko lisäyksestä tuli lähemmäs % yksistään 0 ha pienempäin viljelmäin osalle. Sen sijaan, että näitä viljelmiä oli v. 0. % kaikista viljelmistä, oli niiden suhdeluku v. 0. %. Sitä vastoin esim. pienempäin keskikokoisten viljelmäin (0 ha) osuus, joiden luku oli lisääntynyt. %, oli-viljelmäin koko luvusta v. 0. l %, m u tta v. 0 vain. % j. n. e. Vuosien 0 ja 0 välillä olivat itsenäiset viljelm ät lisääntyneet,0:llä eli. %, jota vastoin vuokraviljelmät olivat vähentyneet,:llä eli. %. Eri lääneissä olivat m uutokset molemmanlaatuisissa ryhmissä seuraavat:

34 Lääni. Luku. 0/ o. Luku. e/. «U u d en m aan... +, +.,.0 Turun-Porin ynnä Ahvenanm aa +, + 0.,0 0. Hämeen... +, u.,. Viipurin... +, Mikkelin... +, o Kuopion... +, +.0,0. Vaasan... +,0 + 0.,. Oulun , +., ---. V altakunta +,0 -.,. Itsenäisten viljelmäin suhteellinen lisäys on ylipäänsä ollut suurin maan eteläisissä lääneissä, vuokra viljelmien suhteellinen vähennys suurin Pohjanmaan lääneissä. Yhdessä ainoassa läänissä, nim. Viipurin, on vuokraviljelmien luku lisääntynyt, m utta pienessä määrässä. Viljelmäin hallinta on siis yhä enemmän itsenäistynyt, s. o. maan viljelijät ovat yhä enenevässä määrässä itse tulleet viljelemänsä m aan omistajiksi. K un itsenäisten viljelmäin luku oli v. 0. % ja vuokra viljelmäin. % kaikista viljelmistä, olivat vastaavat luvut v. 0. ja. %. Viljelmien peltoala. Eri viljelmäryhmien peltoalan suuruus esitetään seuraavassa taulukossa, joka käsittää tiedot niinhyvin läänittäin kuin koko valtakunnassa, sekä absoluuttisin e ttä prosenttiluvuin: Lääni tai maakunta. Peltoalan yhteenlaskettu suuruus viljelmillä, joiden peltoala oli ha: Koko peltoala, ha. U udenm aan...,,,,,,, T urun-p orin... 0,,, 0,,0,0, A h v e n a n m a a n...,0,,0 0, H ä m e e n... 0,,0.,,,, V iipurin...,0,0,,0,,, M ikkelin..., 0,,,,. 0, K uopion...,0,,00,,,0, V a a sa n...,,,,,0,, O u lu n...,, 0,0,,0,, V altakunta,,0,0,,0,,0, U udenm aan ' 00.0 T urun-p orin O A hvenanm aan H ä m e e n Viipurin O M ikkelin O K uopion O V a a s a n O Oulun O V altakunta O Lähes V maan peltoalasta oli sellaisten keskikokoisten viljelmäin hallussa, joiden peltoala oli 0 ha kunkin; näiden viljelmäin luku maan koko viljelmäluvusta oli kuitenkin vain noin %. Suurempi oli kyseessä oleva suhdattom uus

35 kuitenkin muissa viljelmäryhmissä. Niinpä alimpaan ryhm ään (0. ha) kuuluvain viljelmäin yhteinen peltoala oli vain % valtakunnan peltoalasta, m utta niiden luku oli lähes / (. %) viljelmäin koko luvusta. Toiselta puolen taas oli suurviljelmillä, joiden luku oli vain 0. % maan kaikista viljelmistä, peltoa kokonaista. % valtakunnan peltoalasta. Yleensä ei näissä suhteissa ollut sattu n u t m uutoksia vuosien 0 ja 0 välisellä ajalla; vain hidasta lisääntym istä alimpain viljelmäryhmäin peltoalan osuudessa ylimpäin viljelmäryhmien osuuden kustannuksella on havaittavissa. Verratessa eri läänejä toisiinsa esiintyvät Uudenmaan, Hämeen ja Turun-Porin läänit suurviljelyksen seutuina sikäli,' e ttä niissä suurviljelm äin (00 ha ja yli) peltoalat ovat.,.0 ja. % asianom aisten läänien koko peltoalasta. K ahdessa ensinm ainitussa (samoin kuin Viipurin) läänissä täm än ryhmän peltoala on suurempi kuin sitä lähinnä olevan, suurempain keski viljelmäin ryhmän. Vastakohtana mainittakoon, että samoissa lääneissä alimman viljelmäryhmän peltoala on suhteellisesti pienempi kuin muissa lääneissä. Viljelmien peltoalan Icäyttö. Edellisessä on esitetty, miten laajalti eri viljelyskasveja viljellään eri lääneissä, ja taululiitteestä N:o näm ä seikat käyvät ilmi kunnittain. Varsin mielenkiintoista on todeta, missä m äärin erilaisia peltokasveja viljellään erikokoisilla viljelmillä. Jo 0 vuoden tiedustelun k a u tta todettiin, e ttä korsiviljaa sekä perunaa ja juurikasveja viljellään suhteelli- sesti enemmän pienillä kuin suurilla viljelmillä ja että päinvastoin heinäkasvien viljelys on laajempi, kuta suurempi viljelmä on. Näiden kasviryhmien välinen suhde oli silloin sellainen, että korsivilja.in viljelys pienemmillä viljelmillä (0. ha) käsitti puolet koko peltoalasta, kun.se suurimmilla (0 ha tai enemmän) oli vain V pellosta, ja että peruna- ja juurikasvien ala oli pienimmillä V0 ja suurimmilla vain /0 pellosta, kun sitävastoin heinäkasveilla viljelty ala oli pienimmillä viljelmillä % ja suurim milla yli U peltoalasta. Jokseenkin saman tuloksen peltokasvien keskinäiseen viljelyslaajuuteen nähden erikokoisilla viljelmillä antaa vuoden 0 tiedustelu. Niinpä teki vuonna 0 korsivilja-ala pienimmillä viljelmillä (0. ha) lähes % ja suu" rimmilla (00 ha) / pellosta, peruna ja juurikasviala pienimmillä vähän yli V0 ja suurimmilla noin /0 pellosta sekä heinäkasveja kasvava pienimmillä /0 suurim milla yli y pellosta. E ri korsiviljakasveihin nähden vähenee rukiin ja ohran viljelyksen suhteellinen laajuus aivan säännöllisesti peltoalan lisääntyessä, jota vastoin vehnän viljelys suurenee peltoalankin, suuretessa, mikä yleensä on laita myöskin kauranviljelykseen nähden. Sekaviljan viljelys laajenee niinikään viljelm äalan laajetessa, samoin herneen, pavun ja virnan. Perunanviljelys on suurin pienviljelmillä, ja sitä pienempi kuta suurempi viljelmän peltoala on. Päinvastoin on asianlaita juurikasvien, joiden viljelysala on suhteellisesti laajin suurimmilla viljelmillä. Heinäkasvien viljelyksessä on huom attava heinänsiemenen viljelyksen säännöllinen lisääntyminen peltoalan lisääntyessä, niinikään heinärehu viljelyksen, lukuunottam atta suurimpia viljelmiä, joilla se on pienempi kuin niitä lähinnä olevassa viljelm äryhm ässä. Nurm ilaitum en ala myöskin li-

36 sääntyy, ylintä viljelm äryhm ää lukuunottam atta, peltoalan suuretessa. Pellavan ja hampun osuus pellosta sitä vastoin pienenee, kuta suurempi viljelmä on, samoin kesannon ala, lukuunottam atta alinta ryhmää, jonka kesantoala on pienempi kuin sitä lähinnä olevain viljelmäryhmäin. Kaikissa lääneissä vaihtelut eivät ole y h tä säännöllisiä kuin edellä esitetyt, tekevätpä eräissä kohdin tuntu v iak in poikkeuksia. H uom attava on varsinkin vehnänviljelys Ahvenanmaalla, jossa se vastoin yleistä sääntöä on pienempi, kuta suurempi viljelmä on. Ahvenanmaa useihin muihinkin viljelyskasveihin nähden poikkeaa maan viljelysoloista yleensä. Lisäksi huom autettakoon, että useissa lääneissä alin ja ylin viljelm äryhm ä eivät aina seuraa yleistä säännöllisyyttä. Edellä esitetyt seikat käyvät ilmi seuraavasta prosenttitaulukosta: Peltoalan suhteellinen jakautuminen käyttönsä mukaan erikokoisilla viljelmillä v. 0. Lääni tai maakunta sekä viijelmäryhmät. Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja. Heinänsiemen. : i Herne, papu ja virna. Heinärehu. Laidun. Vihantarehu. Peruna. Juurikasvit. Pellava ja hamppu. 'Muut kasvit ynnä käyttämätön peltoala. Kokokesanto. Yhteensä. Uudenmaan. 0. h a :.i loo.o 0» loo.o 0» loo.o 0» O 0 00» ; O 00» loo.o Yhteensä loo.o T u ru n P o rin. 0. h a O 0»> O 0» O i loo.o 0» loo.o 0 00» loo.o 00» , loo.o Yhteensä j loo.o Ahvenanm aan. 0. h a ] loo.o 0» : loo.o 0» O 0» : [O.o].. 00.O 0 00» !.0 00.O 00» _ 0.! loo.o Yhteensä ! O Hameen. 0.- h a O 0» loo.o loo.o 0» loo.o 0 00»> loo.o 00» loo.o Yhteensä 0.: ö t ö O Maatalous 0.

37 Lääni tai maakunta sekä viljelmäryhmät. Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja. Herne, papu ja virna. Heinänsiemen. Heinärehu. Laidun. Vihantarehu. Peruna. Juurikasvit. Pellava ja hamppu. Muut kasvit ynnä käyttäm ä tön peltoala. Kokokesanto. Yhteensä. Viipurin. 0. h a S » a » > 0 0 a 0 n.. n a q n »... 0 fi « O a » n »> [O.O] Yhteensä Mikkelin. 0. h a s » fi » »... 0 «00 A a.0 0 n » n! 0 0. O.i [O.o] 0.. loo.o Yhteensä loo.o Kuopion. 0. h a... [0.0] fi 0 n n 0 0 loo.o 0»... [O.o] «i n n q loo.o 0» loo.o 0»... ro.nl! s 0. loo.o 0 00» loo.o 00» loo.o Yhteensä [0.0] !. loo.o Vaasan. 0. h a... [0 n «n n »... [0 n q loo.o 0»... [0 n s loo.o 0 >»... [0 n. n 0. n 0 O n 0. n loo.o 0 00»... [0 n n 0 0. loo.o 00»... O.o ! loo.o Yhteensä [O.o] loo.o Oulun. 0. h a... [O.o... O.i O.o] 0.! »... O.o O.o] 0.: »... 'O.o' O.o] »... 'O.o' ' »... 'O.o.. 0. l.o 0. 0.i K'. Ui 00»... O.o' [O.o] 0.! [O.o] 0.. loo.o Yhteensä [O.o] [O.o] i : V altakunta. 0. h a »... 0.i loo.o! m o i 0»...'. 0.* s loo.o 0 f, > » ^ n » loo.o Yhteensä 0...! O.fi loo.o

38 Viljelmien uutisviljelykset. Erisuuruisilla viljelmillä oli uutisviljelyksen ala (vrt. taululiit. N:o ) seuraava: Lääni tai maakunta. Ha. Uutisviljelykset viljelmillä, joiden peltoala oli ha: Yhteensä. 00 peitolla kohti. Ha. 00 peitolla kohti. Ha. 00 peltoha kohti. Ha. 00 peltoj ha kohti. Ha. 00 peitolla kohti. Ha. 00 peitolla kohti. Ha. 00 peltoha kohti. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaan.... 0, 0, 0, 0, 0. Hämeen Viipurin M ikkelin Kuopion Oulun Valtakunta,.,.,.,0.0, 0., 0.;,0. K uten odotettavissa oli, oli uutis viljelykselle raiv attu ala suhteellisesti suurempi pienemmillä kuin suuremmilla viljelmillä, ja sen suhteellinen suuruus säännöllisesti pienenee, k u ta suurem pi viljelm ä on, m ikä säännöllisyys kuitenkaan eri lääneihin nähden ei ole poikkeukseton. Viljelmien salaojitus. Erisuuruisilla viljelmillä oli pellosta salaojitettuna (vrt. taululiitt. N : o ja ): Lääni tai maakunta. Ha. O.ö /o peltoalasta. Ha. S /o pelto- ' alasta. Ha. /0 peltoalasta. Ha. o j / pelto- alasta Ha. /o peltoalasta. Ha. /o peltoalasta. Viljelmiä, joilla oli salaojitettua peltoa. Viljelmien luku. i /o viljelm. koko luvusta Uudenmaan :,.,.,0.,. Turun-Porin ,0.. Ahvenanmaan Hämeen ,.0 0. Viipurin M ikkelin....,.,;.. 0..,00.0 K uopion... 0.,0. : ,. Vaasan ! Oulun i Valtakunta 0.,0 0., 0.,.0,00.],0.,0. Taulukon viimeisestä sarekkeesta käy ilmi, että l,000:sta viljelmästä koko valtakunnassa :llä oli salaojitettua peltoa. Suhteellisesti enimmän oli tällaisia viljelmiä Uudenmaan (. %) ja Mikkelin (. o %) lääneissä sekä Ahvenanmaalla (. %), vähimmin Oulun (0. %) ja Vaasan (. %) lääneissä. Kuten edellisestä (siv. ) ilmeni, oli myös salaojitettua peltoa enimmin kolmessa ensinmainitussa läänissä ja vähimmin viimeksimainituissa. Mitä eri viljelmäryhm iin tulee, oli yleensä suuremmilla viljelmillä suhteellisesti enemmän salao jitettu a peltoa kuin pienemmillä. M uutamissa lääneissä oli kuitenkin pienim-

39 r päin viljelm äin ryhm ällä vähäistä suurem pi ta i y h tä suuri osa pellosta salaojitettuna kuin niitä lähinnä suuremmalla ryhmällä. Niinikään suurviljelmäin ryhmässä salaojitettu pelto muutamissa lääneissä oli suhteellisesti pienempi kuin sitä lähinnä olevassa ryhmässä (Ahvenanmaalla sekä Mikkelin ja Kuopion lääneissä). Viljelmien luonnonniityt ja hakamaat. K uten edellä on m ainittu, oli v. 0 valtakunnassa luonnonniittyä 0,0 ha (ks. taululiit. N:o ). L uonnonniityn ala jakautui eri viljelm äryhm ille eri lääneissä seuraavalla tavalla: iiuonno nniityn ai a v i j e m i la, joiden p el toala ali, lia: Lääni tai maakunta Yhteensä. Ha. /O- Ha. 0,.0- Ha.». Ha. o. Ha. o/o Ha. 0/ '0. Ha. 0 ' 0 U udenm aan....,0.,.,.,0.,0 0.,0 00.O TurunPorin...,.0,0.,.0, 0.0,., 0.,0 loo.o A hvenanm aan...., , 00.O H äm een...,0.,.,.,.,.,.,0 00.O Viipurin...,0.,. 0,0.,0..,., loo.o M ikkelin...,0.,0.,., ,0 loo.o Kuopion...,00.,0.,., , loo.o Vaasan...,.,.,0.,., 0., 00.0 Oulun...,0. 0,0., , loo.o Valtakunta,0.,.,.,0.. 0,. 0,0 loo.o Luonnonniitty oh eri lääneissä sangen eri lailla jaettuna viljelmäryhmien välillä; valtakunnassa kokonaisuudessaan sekä useimmissa lääneissä oli suurin osa niittyä 0 ha:n suuruisilla viljelmillä, ja siitä ryhm ästä lukien niittyalan osuus oli yhä pienempi, kuta suurempia viljelmiä ryhm ä käsitti. Yhdenmukaisesti edellä esitetyn kanssa oli luonnonniitty myöskin peltoalaan verraten suurempi, kuta pienempi viljelmä oli. Kussakin viljelmäryhmässä vastasi näet 00 peltohehtaaria seuraavat niitty alat: Lääni tai m aakunta. L uonnonniittyä, ha, 00 peltohehtaaria kohti viljelm illä, joiden peltoala oli ha: j Yhteensä. U udenm aan... T u ru n -P o rin... 0 A hvenanm aan... : H äm een V iipurin... M ikkelin... K uopion... V a a sa n... 0 O ulun... 0 V altakunta - i 0 H akam aata oli maassa kaikkiaan,0 ha ja se jakautui eri lääneissä eri viljelysryhm ille seuraavasti:

40 Hakamaan ala viljelmillä, joiden peltoala oli h a: Lääni tai m aakunta , Yhteensä. Ha.». Ha. o. Ha. //o. Ha.». Ha. o- Ha. o- H a.». U udenm aan....,.,.,0., 0.,., loo.o TurunPorin...,.,0.,0.,.,., 0., loo.o A hvenanm aan....,.0, , 00.0 Hämeen...,0.,.,.,0., 0.,.,0 00.O Viipurin...,.,. 0,0.,.,0.,.0, 00.0 M ikkelin...,.,., 0., 0., , 00.0 K uopion...,.,.,.,.,. 0., 00.0 Vaasan...,.,,0, ,0 loo.o Oulun...,'.,. 0,.,0.,. 0 0., 00.O Valtakunta,.,.,., 0.,. 0,,0 loo.o Samaten kuin luonnonniittyä oli hakam aatakin enimmin 0 ha peltoa käsittävillä viljelmillä, ja siitä ylöspäin mennessä hakamaan ala oli sitä pienempi, kuta suurempi peltoala oh. Sangen pieni oli hakamaa-ala pienimpäin viljelmäin ryhmässä, mikä saa selityksensä siitä, että tässä viljelmäryhmässä varsin suuri osa (. %) oli vuokra viljelmiä, joista useimmilla ei ollut omaa hakam aata. Kaikissa lääneissä hakam aan osuus eri ryhmissä ei ole niin säännöllinen kuin mainittiin; poikkeuksen tekevät Turun-Porin, Hämeen ja Vaasan läänit, joissa 0- peltohehtaaria käsittävällä ryhm ällä on suurin osa hakam aasta, ja U udenm aan lääni, jossa viljelm äryhm ällä 0 ha kyseessä oleva osuus on suurin. 00 peltohehtaaria vastasi eri suuruusluokissa seuraavat hakam aan alat: Lääni tai m aakunta. H akam aata, ha, 00 peltohehtaaria kohti viljelmillä, joiden peltoala oli ha: Yhteensä. U u d e n m a a n... T urun-p orin... 0 A hvenanm aan... H äm een... 0 V iip u rin... M ikkelin... 0 K uopion... 0 V a a sa n... 0 O ulun... V altakunta Viljelmät ja kotieläimet. K otieläinten lukum äärä jakautui 0. peltohehtaaria tai sitä enemmän omista vain viljelmäin sekä vähemmän kuin 0. peltohehtaaria omaa vien viljelmäin välillä siten, e ttä eri eläinlajeja tu li kum m allekin ryhmälle seuraavat m äärät, absoluuttisin luvuin sekä nautayksiköiksi ja täysikäisiksi m uunnettuina.

41 Vähintään 0. peltohehtaaria omaavilla viljelmillä. Nautayksiköitäikäisiä Täys Luku. el. Vähemmän kuin 0. peltohehtaaria omaavilla viljelm illä.*) N auta-. Luku. yksiköitä. Täysikäisiä el. Hevosia..., ',,,,, N autaeläim iä,,,,,,,,, L am paita...,0,,,0,0, 0,0 0, V uohia... 0,, 0,,0,0 Sikoja..., 0, 0,0,,0, P o ro ja...,00,0,00,0,,0 * Siipikarjaa..., Yht.,,,,0, 0,, M ehiläisyht.k.,, Koska 0. ha pienempäin, kotieläimiä omaa vien viljelmien luku oli maassa kaikkiaan,0, tu li 00 tällaista viljelm ää kohti täysikäisiä eläimiä: hevosia ll.o, nautaeläim iä 0., lam paita., vuohia., sikoja. ja poroja 0.. Kuten edellisissä, niin seuraavissakin yhdistelmissä on pidetty silmällä vain täysikäisiksi m uunnettuja elukoita. M itä tulee eri viljelmäluokkien hevosten ja nautaeläinten lukumääriin läänittäin, tehdään siitä selvää seuraavassa taulukossa, joka esittää näm ät lukum äärät absoluuttisin luvuin sekä %:na läänien kotieläinten koko lukum äärästä. Täysikäisiksi m uunnettuja nautaeläim iä viljelmillä, joiden peltoala oli ha: Lääni tai m aa Täysikäisiksi m uunnettuja hevosia viljelmillä, joiden peltoala oli ha: kunta , Yhteensä , Yhteensä. Uudenmaan. TurunPorin Ahvenanmaan Hämeen.... Viipurin.... Mikkelin.... Kuopion.... Vaasan... Oulun...,0,,0,,0,, 0,,,, 0,,,, 0,,0,,, 0.,,,,,,0,,,,,,,, ',,,,0,,,,0,,,,0,, 0,,,0,,,,0,,0,,.,,,0,,.0,0.0,0 0,,,, 0,,,,,00, 0,0,,0,00,,,, 0,,,0,,, 0,,00,,0,0,0,,:, 0,: 0,0,, 0.!,! 0,! 0,! Valtakunta, 0,0,;,,,,,!,,!,',!,,,! Lääni tai maakunta. / /o / lo / 0 #/ lo % #/ lo , Yhteensä / lo 0/ lo 0/ lo / lo / lo 0/ lo 0/ lo 0/ lo Yhteensä. 00. Uudenmaan loo.o O TurunPorin loo.o Ahvenanmaan loo.o Hämeen O s Viipurin loo.o..; M ikkelin...i O..'.... loo.o K uopion...j loo.o..! O Vaasan loo.o O Oulun...! O O Valtakunta loo.o..!.... loo.o b K u te n edellä m ain ittiin, oli näiden joukossa m yöskin sellaisia ru o k ak u n tia, joilla ei ollut ollenkaan peltoa, m u tta oli ainakin jo kin kotieläin.

42 / Mitä ensiksi hevosiin tulee, oli näiden luku pienimmillä viljelmillä yli / /o koko hevosmäärästä, vaikka m ainittujen viljelmäin peltoala oli vain % koko maan peltoalasta; sitä lähinnä seuraavassa viljelmäryhmässä oli hevosluku yli % hevosten koko luvusta, m u tta peltoala siinä vain % m aan koko peltoalasta. R yhm ästä 0 ha alkaen ylöspäin sitä vastoin pellon osuus oli suhteellisesti suurempi kuin hevosten. Tästä huomaa, että hevosluku verrattuna peltoalaan on sitä pienempi, kuta suurempi viljelmän peltoala on. Samanlainen keskinäinen suhde vallitsee nautakarjan ja peltoalan välillä. Minkälainen täm ä suhde oli erikokoisillä viljelmillä eri lääneissä käy näkyviin seuraavista taulukoista. Viljelmien peltoala ja kotieläimet. Lähinnä seuraavassa taulukossa esitetään hevosten ja nautaeläinten suhdetta 00 peltohehtaariin läänittäin kussakin viljelm äryhm ässä. Lääni tai maakunta. Täysikäisiksi muunnettujen hevosten luku 00 pelto hehtaaria kohti viljelmillä, joiden peltoala oli ha: Y h teensä. Täysikäisiksi muunnettujen nautaeläinten luku 00 peltohehtaaria kohti viljelmillä, joiden peltoala oli ha: 0.. CO I-* ; , Yhteensä. U udenm aan...! i TurunPorin... : 0 ' 0! Ahvenanmaan... : 0!! 0 Hämeen...! : : 0 Viipurin...! : M ikkelin... j 0 0 0! K uopion...! : 0 0 Vaasan ! ; Oulun... 0 Valtakunta j 0!! Hevosten ja nautaeläinten suhteellinen luku siis vähenee sen m ukaan kuin peltoala lisääntyy, ja täm ä vähennys on, jotakuta harvaa poikkeusta lu kuunottam atta, aivan säännöllinen. Pienemmillä viljelmillä k äytetään hevosia suurelta osalta sivuansiotöihin ja suuremmilla viljelmillä taas hevosten vähemmyyden korvaa jossakin määrin konevoiman käyttö peltoviljelyksessä. Mitä taas tulee nautakarjan lukuisuuteen pienviljelmillä, johtuu se luonnollisista syistä, koskapa pienviljelijälle karjan antim et ennen muita ovat välttäm ättöm iä. Täydellisyyden vuoksi esitettäköön vastaava taulukko myöskin lampaista ja sioista. Lääni tai maakunta. Täysikäisiksi muunnettujen lampaiden luku 00 peltohehtaaria kohti viljelmillä, joiden peltoala oli ha: ! , Yhteensä. Täysikäisiksi muunnettujen sikojen luku 00 peltohehtaaria kohti viljelmillä, joiden peltoala oli ha: Yhteensä. Uudenmaan... : 0 TurunPorin... A hvenanm aan... ; 0! Hämeen...,. 0 Viipurin...! :! 0 Mikkelin... 0, ' K uopion... 0! Vaasan Oulun... 0 Valtakunta 0!! 0 Helsingissä, M aataloushallituksen Tilastotoimistossa Helm ikuulla. Osk. Groundstroem.

43 O i k a is u. Siv., riv i alh. o n : ta v a to n k u iv u u s; lu e: e p äsu o tu isat säät.

44 T iedustelupiiri : Viljelmän N :o suomen maatalous- M aatalo u stied u stelu v. 0. TILASTO..... kylä. kunta Kaavake n:o... lääni. Viljelmän nimi > la a tu ) » haltian nim i), : Huom.!. m.., Tahan.., kaavakkeeseen merkittyjä tie-» maanomistajan nimi. >» am m atti). toja ei ilmoiteta asiaan J kuulumattomille.,, am m atti) ' Viljelmän omassa, nautinnossa olevat tilusalat. Peltomaiden maanlaatu. K asvitarhaa... ha Viljelmän peltoalasta on: Peltoa (suoviljelyksineen).... > Hiekkam aita (hieta-, hiekkaja soramaita)... ha Luonnonniittyä.... _ > Savim aita...» H akam aita)... ;» _... Suoviljelyksiä: K a sk i-ja kytöviljelyksiä)..» mutasuolla...» Metsä- y. m. maata » rahkasuolla... > Yhteensä (ilman vesistöjä) _ ha Yhteensä peltoa (samoin kuin edellä)... Perustuvatko näm ä tiedot karttoihin, m ittauksiin vaiko arvioon? Lannanhoito Onko viljelmällä lattialla varustettu navetta Salaojitus. Peltoalasta on salaojitettua: vaiko lantanavetta? Onko viljelm ällä katollinen lantasäiliö? MistÄ aineesta on ialltasäiliön pohja? Putkilla... ha K iv illä > Onko virtsakaivo? Muulla aineella.... > Mistä aineesta se on tehty?. *) Itsenäinen perintötila, palstatila, kruununtila, lampuotitila, torppa, mäkitupa-alue j. n. e. ) Haltia (viljelijä) on se, jonka lukuun viljelmää hoidetaan. ) Ammatiksi merkitään se toimi, josta kysymyksessä oleva henkilö saa pääasiallisimman toimeentulonsa (ks. lähemmin ohjeita). ) Luonnonlaitumia, jotka ovat aidattuja ja joissa puukasvillisuudella ei ole sanottavaa merkitystä. ) Joista kesällä 0 on sato korjattu; tässä ei oteta huomioon sellaisia kytöjä, jotka on tehty eliön raivausta varten. ha Maatalous. Lanthushållning, 0. Käännä!

45 P e lto alasta oli kesällä 0: ^ a Kylvö,... ' heh- I aataaria j ria Peltoalasta on uutisviljelystä v. 0: Syysvehnällä) Ensi kerran kylvettyä... ha K evätvehnällä Kylvökuntoon valm istettua..» Syys- ja juhannusru- ' kiillä ) , ö Kevâtrukiüla Luonnonniityt: +«a Si O h ra lla... Miten monelta ha:lta korjattiin niittyhei- ^ K a u ra lla niä v. 0? Ö s Korsiviljasekulilla... g* * Korsi-palkoviljasekulil- Kaskissa ja kydöissä oli kesällä 0 kasva- l a )... massa : Herneellä, pavulla ja t> ^ i i i ^ ** virnalla... R u ista) ha, k y lv ö kg. Tattarilla... l_ 0hraa »» ) Heinällä siemensat. v a rt.... *», rehusatoa v arten J ^ B! _ = * * *» yksinomaan lai- Yhteensä ha duntamista vart Vihantarehulla) 0llko tietojen kerääjä itse käynyt viljel- Rehunauriilla (turnips.) m ä l l ä? Muilla juurikasveilla I H _ Perunalla ; Pellavalla ja hampulla J Annetut tiedot vakuuttavat oikeiksi: Muilla kasveilla viljelmän haltia. Koko kesantona Muu peltoala)... -r-r-i i..,, tietojen kerääjä. Yhteinen peltoala... Perustuvatko alatiedot viljelyskarttoihin? ) Syysvehnästä ja syys- (ja juhannus-)rukiista merkitään syksyllä (ja kesällä) kylvetty ala ja siihen käytetty kylvömäärä. ) Siemensekotuksessa yli 0 % hernettä, papua tai virnaa. ) Tähän merkitään vuonna 0 kylvetty heinänsiemenen määrä. *) Tässä otetaan huomioon myös vihantana korjatun viljan samoin kuin kesällä 0 kylvetyn juhannusrukiin ala. ) Tähän kuuluu satunnaisesti käyttämätön peltoala sekä kylvökuntoon valmistettu, mutta ei vielä kylvetty uutisviljelys. ) Tähän merkitään syksyllä (tai kesällä) ja keväällä 0 kylvetty ala ja vastaava siemenmäärä.

46 T iedustelupiiri: Viljelmän N :o su o m en m a a t a l o u s- M a a t a l o u s t i e d u s t e l u v. 0. TILASTO. Kaavake n:o. k y lä. _ lääni. k u n ta V iljelm än n i m i > la a tu l ) ~ > h altian n im i) Huom.! Tähän kaavakkeeseeu merkittyjä tie- * *., am m atti ) toja ei ilmoiteta asiaan kuulumattomille. > m aanom istajan nim i >» a m m a tti:i). Viljelmän kotieläinten luku p:nä syyskuuta 0. O riita (yli vuoden)... kpl. L am p aita (yli lv.)... kpl. R u u n ia (valakoita) (yli v. )» > (alle» )» T am m oja (yli v. )... _... > V uohia (yli l v.)...» N uoria hevosia ( v.)....» V arsoja (alle lv.)....._ > K a rju ja (yli k u u k a u d e n )..» Siitosem akkoja (yli kk.).. > Sonneja (yli v.)» ' L ih o tu ssik o ja (yli kk.)... > L eh m iä......» N uoria sikoja ( k k.)....» N uoria sonneja ( v.i * P o rsa ita (alle kk.)...! > H ieh o ja (yli v.)... * V asikoita (alle lv.).» K a n o ja (yli kk.)... > M uuta siip ik arjaa (yli kk.) > P o ro ja (yli lv.)... > M ehiläisy h teisk u n tia > j Itsenäinen perintötila, palstatila) kruununtila, lampuotitila, torppa, mäkitupa-alue j. n. e. *) Haltia (viljelijä) on se, jonka lukuun viljelmää hoidetaan. ) Ammatiksi merkitään se toimi, josta kysymyksessä oleva henkilö saa pääasiallisimman toimeentulonsa (ks. lähemmin ohjeita). Käännä!

47 Koneet J) Viljelmällä oli käytännössä seuraava kappalemäärä (kpl.): Höyrykoneita..... kpl., hevosvöimamäärä Polttom oottoreita... - kpl., hevosvoimamäärä Sähköm oottoreita kpl., hevosvoimamäärä Traktoreita... kpl., laji: Puim akoneita... kpl.', laji: käyttövoimana oli.. Viljan lajittelijoita... kpl., laji: Myllyjä... kpl., kiviparien luku Rivikylvökoneita (viljan) hevosen. kpl., hevosen... kpl. Lannan hajoituskoneita kpl., laji: _ Perunannostokoneita kpl., laji: Niittokoneita: hevosen... kpl., hevosen kpl. Hevosharavia kpl. Auroja (rautaisia))... kpl. Jankon möyhentäjiä... kpl. Lapioäkeitä: H ankm oja...._. kpl., muita lapioäkeitä.. kpl. Jousiäkeitä kpl. Hevosharoja (juurikasvivilj. varten) kpl. Rauta- tai betonijyriä: hevosen kpl., hevosen... kpl. S eparaattoreita... kpl., käyttövoima H alkosirkkelejä kpl., käyttövoima Kotitarvesahoja... kpl., käyttövoima A nnetut tiedot vakuuttavat oikeiksi: viljelmän haltia. tietojen kerääjä. ) Jos joku kone on useammalla viljelmällä yhteinen tai viljelmä kuuluu koneosuuskuntaan, merkitään kunkin koneen kohdalle monesko osa siitä kuuluu viljelmälle. ) Ei kosseleita, sahroja y. m. s.

48 T iedustelupiiri: SUOMEN m a a t a l o u s- t i l a s t o. M a a t a l o u s t i e d u s t e l u v. 0. Kaavake n:o. kunta lääni Ruokakuntain luku: Tähän kaavakkeeseen merkitään kaikkien sellaisten tiedustelupiirin ruokakuntain ja näiden kotieläinten luku, Huom.! Tähän kaavak- joilla on L hehtaaria vähemmän viljeltyä maata (pelkeeseen merkittyia tie- ',. ' *,..,..,^. toja ei ilmoiteta asiaan kuulumattomille. toa tai puutarhaa tai molempia yhteisesti) tai joilla ei ole ensinkään viljeltyä maata, m utta joilla on ainakin jokin kotieläin. Ruokakuntain kotieläinten luku p:nä syyskuuta 0. Oriita (yli v u o d en ) kpl. Lampaita (yli lv.)..... kpl. Ruunia (valakoita) (yli v.) >» (alle»)...» Tammoja (yli v.)... > Vuohia (yli v.)...» Nuoria hevosia ( v.).... * Varsoja (alle v.)...._ i K arjuja (yli kuukauden).. _ > Siitosemakkoja (yli kk.)... > Sonneja (yli v.) _» Lihotussikoja (yli kk.)...? Lehmiä.... > Nuoria sikoja ( kk.)...» Nuoria sonneja ( v.)....» Porsaita (alle kk.)...» Hiehoja (yli lv.) Vasikoita (alle lv.)....» Kanoja (yli kk.).» Muuta siipikarjaa (yli kk.) > Poroja (yli l v.)... - > Mehiläisyhteiskuntia _ - Ylempänä olevat tiedot vakuuttaa oikeiksi: tietojen kerääjä.

49 T iedustelupiiri: Viljelmän N:o su o m en m a a t a l o u s- M a a t a l o u s t i e d u s t e l u v. 0. TILASTO. Kaavake n:o. kylä k u n ta lääni V iljelm än nim i. _ -----» la a tu ) > h altian n im i) H.I Tähän kaavak- * * ; l TS'r SÄ ;; «m» * * # *, m kuulumattomille.. > am m atti à >. Pelloilta (suoviljelyksineen): L o p u lliset s a to tu lo k s e t v u o d elta 0. S y y s v e h n iä kg. K ylvöhein iä... kg. K ev ätv eh n iä...» L uonnon- eli n iitty h e in iä S y y s ru k iita...» V ih a n ta re h u a (k u iv a ttu a )).. > S K e v ä tru k iita...» R e h u n a u riita ( tu r n ip s ia ) > g O hria» M uita ju u rik asv eja...» * K au ro ja...» P e ru n o ita... > :g K o rsiv iljasekulia... > P e lla v a a ja ham p p u a...» (häkilöityjä knituja) K o rsi-p alk o v iljasek u lia)....» H ern että, virnaa ja p apua..» Kaski- ja kytöviljelyksiltä: T a tta ria......» R u k iita... kg. A p ilan- ja heinänsiem eniä.. > O hria... O nko tieto jen kerääjä itse k ä y n y t v iljelm ällä? A n n e tu t tie d o t v a k u u tta v a t oikeiksi: viljelmän haltia. tietojen kerääjä. *) Itsenäinen perintötila, palstatila, kruununtila, lampuotitila, torppa, mäkitupa-alue j. n. e. *) Haltia (viljelijä) on se, jonka lukuun viljelmää hoidetaan. s) Ammatiksi merkitään se toimi, josta kysymyksessä oleva henkilö saa pääasiallisimman toimeentulonsa (ks. lähemmin Ohjeita). ) Tähän merkitään ainoastaan kuivana korjattu sato. s) Siemensekotuksessa yli 0 % hernettä, papua tai virnaa.

50 T A U L U L I I T T E I T Ä. T A B E L L B I L A G O R. T A B L E A U X. Maatalous. Lanthushållning. 0.

51 j (Pour la traduclion voir le page I.) Tabellbilaga / N: K V iljelm ien luku ja tiluslajit sek ä peltoalan käyttö vuonna 0. B rukningsdelarnas antal och ä g oslag sam t åkerjordens användning år 0. a) Kunnittain. a) Kommunvis. Lääni tai maakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. ;! i Viljelmien luku. Vntal brukningsdelar. Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Syysvehnä, j Höstvete. Kevätvehnä. Vårvete. Syysruis. Höstråg. Kevätruis. Vårråg. Peltoalan jakautuminen eri käyttötarkoituksiin, ha. Uudenmaan lääni. Nylands län. l Bromarvi Brom arv......!tenhola h o Tenala T e n a...,0 0. Tammisaaren,Tammisaaren mlk. Ekenäs lk... ; ijpohja P o h ja P o jo... 0 Karja Karis (0.0) S nappertuna... (0.0) j!inkoo k o o I n g å... 0 (O.o),; \! Degerbyy Degerby... 0! Karjalohja K a h K arislojo L (O.o) (0.0) (0.0) 0 S am m atti l i N um m i , 0 (0.0) Pusula... 0,0 P yhäjärvi... y h ä j ä r v i Vihti V Viehtis... 0, 0 0 (O.o) 'Lohja o h L o jo... _,0 (0.0) jsiuntio S S jundeå... j u n d e å...,. 0 Kirkkonummi k m i Kyrkslätt... 0, 0 (0.0), Espoo o Esbo... 0, '.!Helsingin H pit. p Helsinge... e... 0, 0 Huopalahti HIlo o p lak s... (0.0) Nurmijärvi... 0, 0 (0. 0)! Hyvinkää Hyvinge... H yvinge... 0,.!jTuusula Tusby...,0 0 [ Sipoo Sibbo... 0,0 0r 0 0 j Pornainen Borgnäs... 0 _ ] j Mäntsälä... 0,, Pukkila ,0 0 I Askola... 0,0 0 0 Porvoon P o o o n mlk. m Borgå lk , 0, (O.o) 0 ;0 o Pemaja Pernaja Perna , 0 00 i Liljendaali L iljendal... 0 Myrskylä-M M örskom... 0,00,! Orimattila...,0,0 { j Iitti Itis...,0,0 0 J a a la... 0 i!'artjäm rv i Artsjö... 0,0 (0,0) Laptreski L a p i L app p träsk..., Elimäki...,0 0, ianjala...,0 0 Ruotsinpyhtää Strömfors... (O.o) Ohra. Korn. Kaura, j Havre.! Korsivilja-sekuli. j Blandsäd (stråsäd). 0 Korsi-palkoviljasekuli. Blandsäd (strå- och trindsäd). Yhteensä Summa,0,0, 0,,,,,0 n Herne, papu ja virtia. Ärter, bönor 0. vicker. 0 c<f Tattari Bovete. Heinällä siemeneksi. Foderväxter tili frö. j, TurunPorin lääni. Åbo -Björneborgs län. Iniö... (O.o) (0.0) Velkua... (O.o) Taivassalo T öfsala (0.0) Kustavi G ustafs... 0 (O.o) : Lokalahti Lokalaks... j (O.o)! Åkerarealen fördelad efter användning, liar. Heinällä rehuksi. Foderväxter till hö. Nurmilaidun. Vallbete. Vihan tarehu. Grönfoder. Rehnnauris. Foderrovor. Muut juurikasvit.! övriga rotfrukter. Peruna. i Potätcr. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. Muut kasvit. : övriga växter. Koko kesanto. Helträde. Muu peltoala. Övrig åkerareal. 0 0,0 0 0, 0,,0,0,,,0 0, 0 0,,0, 0,0 0 0,,0, (0.0),0 0,,00, 0 0 0, 0,0,0,0 0 0,0,,00,0,,,0, 0 0,00 0,,000, 0,0,0 0, 0 0,,, 0,0, 0 0,,,0,, 00.,,0,0 0, 0,0,0,0,,0,,0,,0,0,0, 0, 0,0,,0,,,00, 0,0,0 0, i (0.0) > b,,0 0, , 0,,,0,0 0 0,0 0,0,0, 0 0, 0,,,0, , 0,,0,, 0,,0,, 0,,,0,0 0,,,0, 0 0,0 0,0 0,0,, 0,0,,0, 0.,,,0 0,0,, 0,0,,, 0,00,,0,,0,,0 0,0, ,,,0,,,0 0 0,,,,00,,,0,00,, 00,,,0, 0 0 0,,,0,0,,0 0,0,0, 0 0 0,, 0,,0 0 0,0 0,,0,00, 0 0,,,,,0,,,,0 G (O.o) (0.0) (O.o) (O.o) (O.o),,0 (O.o) (0,o) (O.o) (0.0),,0,00 0,0,,0, 00,0,0 0, 0,,0 Yhteensä peltoalaa. Hela åkerarealen, j! Siitä uutisviljelystä. j Därav nyodling. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- o. kyttländer, har. Luonnonniitty, ha. Naturlig äng, har. Hakamaa, ha. Hagmark, har. Metsä- y. m. maa, ha. Skogs- o. annan mark, har. Kunnan koko pinta-ala, ha. Kommunens hela areal, har.

52 Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. Antal brukningsdelar. Viljelmien luku. Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Syysvehnä. H östvete. K evätvehnä. Vårvete. Höstråg. Syysruis. K evätruis. Vårråg. Peltoalan jakautum inen eri käyttötarkoituksiin, ha. Korn. Ohra. Havre. Kaura. K orsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd). Korsi-palkoviljasekuli. Blandsäd (strå- och trindsäd). 0 u Vehmaa V elim o... o , Uusikirkko N ykyrko... k y ,0 Uudenkaup. mlk. Nystads lk... (O.o) ' P y h ä ra n ta (0.0) (0.0)! P y h ä m a a... I! 'Laitila L e ta la..., 0,0 0 (O.o)! jkarjala Kari ala... (0.0) Mynämäki Virmo..., (0.0) bmietoinen Mietois Lemu Lemo l l!askainen V illn ä s... s '(O.o) Merimasku Rymättylä Rimito ! _ u HHoutskari o u a H o u tsk käär... r... Korppoo K o rpp o... (O.o) Nauvo Nagu b Parainen Pargas , Kakskerta... Kaarina S:t Karins... 0 Piikkiö Pikis... 0 ö (O.o) Kuusisto Kusto Kusti)... 0 : (O.o) Paimio Pemar... 0,0 Sauvo Sagn Sagu , (O.o) Karuna... (O.o) Kemiö Kimito... 0, Dragsfjärdi D ragsfjärd...! Vestanfjärdi V estanfjärd... ' 0 0 Hiittinen Hitis... 0 ( 0. 0) Finbyy F in b y...! Perniö Bjäm å...j,0 (0.0). (O.o) Kisko... ] Suomusjärvi... 0 (0.0)! (0.0) K iik ala......, (0.0) Pertteli S:t t Bertils... : (0.0), 0 Kunsjoki Kuusjoki... I 0 0 (0.0), (0.0) 0 (0.0) 0 M u u rla......! (0.0) Uskela ! (0.0) 0 0 Angelniemi...* * (0.0) Halikko..., ; 0 Marttila S:t M årtens..., (0.0) Karhiainen K arin ais ! ^ K o s k i..., 0!,T T arvasjoki (0.0) 'A u ra... 0! (0.0) 0 Lieto Lundo... j, : i l : Maaria S:t M ariae...j 0 0! Paattinen Patis... 0! (0. 0) 0 Raisio Reso... 0! (0.0) : (0.0) Naantalin mlk. Nådendals lk...! (0.0) 0 Rusko... (O.o)! Masku... 0! V a h to... 0 (O.o) (0.0) : Nousiainen N ousis... sis... 00;,0 Pöytyä Pöytis...,, 0 Onpjiä ! Ärter, bönor 0. vicker. Herne, papu ja virna. Tattari. Bo vete. Foderväxter till frö. Heinällä siem eneksi. Åkerarealen fördelad efter användning, har. Foderväxter till hö. Heinällä rehuksi. Vallbete. Nurm ilaidun. Vihantarehu. Grönfoder. Rehunauris. Foderrovor. Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. Potäter. Peruna. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. Muut kasvit. Övriga växter. H elträde. Koko kesanto. övrig åkerareal. 0 0 Muu peltoala,, 0 0,,,0.,,0 0,,0 0 (O.o) 0,,0! (0.0) 0 (O.o) 0, 0 0,,00! (O.o) 0,0,00, 0,...,,,0 (O.o) 0,,,00., 0 0 0, 0,,0 s!, 0 0 0, 0,,0!, 0,, (0.0),0,,0!,00,,0!, 0,,0 is! (0.0) (O.o) 0,,0! 0 (O.o,,0 ' 0 0,0 0,,00 ;,,0,,00 (0.0) (0.0) (0.0) 0,,0,0,,0,00, 0, (O.o),,00 0,0,0, 0,0 0,0,0'', 0,00 0,,0,.,0, 0,0,,0 0,0,0,0 0!,,,0 (O.o) (O.o) (0.0),,0 (0.0) :, 0,,0, 0 0,0,0,0,00 0,! 0, 0,,0' 0,0 0,,0,0 0,0,0,00, 0 (0.0),,0,00, 0 (O.o)..._,,0.,0,,,0, 00 0,0 0,,0 (0.0),,,00, 0,0 0,, 0,00,00 0, 0,,0 0,,0,00, 0 0,,0,0,, 0, 0,0, 0 0, 00 0,00,0, 0 (O.o),,.0., ,0 0,, ,,,0,0 (0.0), 0 0,,00 0, 0,,0,,0,0 0,00 : 0, _,,0 0 :, 0,,0, 0 0,,,0, 0 0 0,0, 0,0,0,0!,0, 0,0 H la åkerarealen. Yli eensä peltoalaa. Därav nyodling. Siitä u utisviljelystä. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- 0. kyttländer, har. Naturlig äng, har. Luonnonniitty, ha. Hagmark, har. Hakamaa, ha. Skogs- 0. annan mark, har. Metsä- y. m. maa, ha. Kommunens hela areal, har. Kunnan koko pinta-ala, ha.

53 ; (0.0),0 bu (0.0) 0 0 0,, (O.o) areal, har. 0,0, pinta-ala, ha. (O.o) 0 0, 0 0, koko Kunnan, Kommunens hela mark, har. Metsä- y. m. maa, ha. J Skogs- o. annan Hakamaa, ha. Hagmark, har. U äng, har. Naturlig 0 Luonnonniitty, ha. 0 0 nyodling. 0 uutisviljelystä. 0 Därav 0 0, 0,0 0 0 Siitä 0 0 åkerarealen. 0 0 Hela Yhteensä peltoalaa, : 00 (0.0) j i i! (0.0).,0,0? peltoala.,,0,0,0,0 0.,0,,,,,,,,,00,0, 0 0 åkerareal. 0, ,, U 0, 0 0 ; Muu 0 Övrig 0! ;,! I kesanto.! (0.0) 0 0 Helträde. 0 Koko Muut kasvit. Övriga växter.,,0 0,,00,0,,,,, 0,,0,,,0 i Peruna. Pellava ja hamppu. Lin och hampa.. P otäter. Ahvenanmaan maakunta. Ålands landskap. Ekkeröö E c k e rö....0 H am m arlanti H am m arlan d... J o m a la..., 00, (O.o) (0.0) 0 (O.o) (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) 0 (0.0) Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. Yhteensä Summa; 0,,0,,,0,,, 0, B ehunauris. Foderrovor. 0,0 0 0 (O.o) Vihantarehu. Grönfoder. ö (0.0) (0.0) (O.o) (O.o) V allbete. (0.0) 0 0 (0.0) Niirmilaidiin. till hö. (0.0) rehuksi (0.0) (0.0) 0 (O.o) Heinällä 0 Foderväxter (O.o) (O.o),0,00,0,, tili frö. 0 (0.0) siem eneksi. (O.o), : (0.0) (O.o), (0.0),,,0 : (0.0) 0 0, (O.o) (O.o) 0 0, (0.0), Heinällä ii Foderväxter Åkerarealen fördelad efter användning, har. i ja virna. (O.b) 0 (O.o) i T attari. B ovete Ärter, bönor o. vicker. (O.o) (O.o) (0.0) (O.o) (O.o) Herne, papu 0 Korsi- palko vil jasekuli. B lan d säd (strå- och trindsäd). 0 K orsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd). 0 H avre. Kaura ,0 0, 0,00 00,,0 Ofira. K orn K evätruis. Vårråg. H östråg. Syysruis. K evätveh n ä. V årvete ,00, S yysveh n ä. H östvete. luk u. Hinner joki... E u r a... Kiukainen Kiukais... L a p p i...! Rauman mlk. Raumo lk... Eurajoki Euraäminne... L u v i a... 0 Porin mlk. Björneborgs lk... lllu lvila U lv sb y... Nakkila... Kullaa... Noormarkku Norrmark...! Pomarkku P å m a r k... i A h lain en V ittisb o fjä rd... Merikarvia S astm o la... Siikainen S ik a is... K ankaanpää... 0 H o n k a jo k i... i'k arv ia... ' P a rk a n o... ( Kihniö... J ä m ijä r v i... : Ikaalinen I k a lis... Viljakkala... Hämeenkyrö T a v a stk y ro... ] Lavia... Suodenniemi... 0 Mouliijärvi... Suoniemi... K arkku... Tyrvää Tvrvis... Kiikka... Kiikoinen K ik o is... K a u v a ts a... H arjavalta... Kokemäki Kumo... H uittinen V ittis... 0 Köyliö Kjulo... Säkylä... Vampula... Punkalaidun... A la sta ro... Metsämaa... Loimaa L o im ijo k i... ; MeUilä... Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Yläne... Honkilahti Honkilaks... Viljelmien Antal brukningsdelar. L ääni ta i m aak u nta ja kun ta. L än eller landskap och kom m un. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- o. kyttländer, har. P eltoalan jakau tum inen eri k äyttötark oitu k siin, h a.,,,,0,0,,,.0,,,,,,,,,0,,,,0.0,,0.0,0,,,0,,,,,0,,0,,,,,,0,0,,,,, 0 0, 0 0,, 0, ,, , , 0,, 0 0, 0,0,, 0,0,,0,,,,0 0,,0,0,,,,0,,0,0,0,,0.,,,, 0,,0,,0,,0,00,0.,,0,0,,,,,0,,0.0 0,0!,0,0 j 0,0,0.0 i,0.0 lo!,0 n ],0.0 ' 0,00,0.0.0,00 ;, ,0 Slj,00.0,0,0 "0,0,0.0 ;,0 j,00 0, ,00,00,0.0,0.0 0,0,0 ;.00,0!,0.00 0,00 i,0,,0,,,0! J, 0,, 0,0,00, 0 00!* i

54 ,,!,,,,0,0,.,,00,0,,0,,,,0,,;,00,!,00!,,0,0,,,0,0,,,,,,, 0, 0 0! :,,,,,,,,,0 0,0,00,,,,,, ,0,,0,0,.,0 0,,,0,,,,,,,,0,,,0,,,,,,0,,,,,,,,,,,0,0,,,0 Hämeen lääni. Tavastehus Iän. ;S js o m ero e ro l... l Som erniem i om m am äs... l Somerniemi S Som äs... löjtammela ijt am m ela... Jokioinen Jokkis... Y p ä j ä... lhumppila lh um ppila ;U :Urjala rja la U r d ia llaa... i K ylm y lm ääkoski... k osk i... jakaa 'Akaa Akkas Kalvola S ääksm äk i... Sääksm äki...!! Pälkäne L em p päälä... ä älä... Vesilahti Vesilaks..."......"... T o ttijä rrvv i... i... Pirkkala Birkala Y lö löjä jä rrvv i... i... Messukylä Messuby... K a n g aasa sa la... la Sahalaks Sahalahti... Orivesi... Juupajoki Teisko Kuru Ruovesi... Filppula... Vilppula Filppula Kuorevesi... Korpilahti Korpilaks Jämsä Jäm sä L [Längelm än gelm äk äki... i 'E E rrä ä jä rrvi...: v i...:... Kuhmoinen K u h m o is... is... Kuhmalahti Kuhmalaks... Luopioinen L uu o ppio io is is ituulos Hauho... 'Hauho... 0;T yrväntö... o Tyrväntö ;Hattula H attula......,0, (O.o) (O.o) - 0 (0. 0) 0 (O.o) (0.0) (O.o), (0. 0),, ,0 0,00, (O.o) Î (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) - (0.0) (O.o) - - (0.0) (0.0) - -0 (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) (O.o) (0.0) (0.0) 0-0 (0.0) ; ;! 0! ; : :! 0 o'! :. 0 :! 0,,,,,,,,,,,,00,,0,,,,,,,0,,,,,,0,, ' Maatalous. (0.0) o ! 0 0!! 0 Lanthushållning. 0., ,0. 0, ,,, ,.0 0,0,,0,,,,0,,,,,0,0 koko pinta-ai a, ha Kunnan 0 Kommunens hela areal, har. mark, har. Metsä- y.. m. maa, ha. Skogs- 0. annan Hakam aa, ha. Hagmark, har. (O.o), 0,, 0 0 äng, liar. (0.0) Naturlig Luonnonniitty, ha. _ nyodling. 0 Därav Siitä tis viljelystä. Hela åkerarealen. s Yhteensä peltoalaa., 0,0 0,,. ; (O.o)! (0.0) o o,00,, 0 0.,0,0 0,00 0,, 0,0 0,,, peltoala, 0 Muu (0. 0) kesanto. 0, (0.o)! (O.o) åkerareal. (0. 0) (O.o) 0 0 (O.o)! (O.o) (O.o) övrig H elträde. (O.ol _ 0 ( 0. 0) (O.o): Koko 0 Muut kasvit. övriga växter. ; Peruna.,0 (O.o) 0 Pellava ja hamppu. Lin och ham pa. 0! ia P o täter ! j ; 0 0 Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. _ Rehu nauris. Foderrovor. T IS,! i Vihan tarehu. Grönfoder. 0 (0.0) V allb ete., 0 0 : N urm ilaidun. (O.o) Summa Summa Yhteensä ;i j 0 _ Heinällä rehuksi. Foderväxter till hö. 0 0 ; ( 0. 0) 0 ( 0. 0) Heinällä siemeneksi. Foderväxter till frö. T attari. Bovete. Ärter, bönor o. vicker. n i Herne, papu ja virna. 0 0 ro Korsi-palkoviljasekuli. Blandsäd (strå- och trindsäd). K aura. Korsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd). K evätruis. Vårråg. Havre. i S yysruis Ohra. Korn. j K evätvehnä. Vårvete. 0 F Finströini in strö m i Finström F inström... Geeta G eeta G e t a... Saltviiki Saltvik... Sundi Sund Vordöö Vårdö... V ård ö... Lumparlanti L u m p arlanti L Lumparland um parland... Lemlanti L em lan ti L eem m lan la n d... Föglöö Föglö... K öökari Kökar K ökar... Köökari S o ttu n k a S ottunga... ;0 0 Sottunka Sottunga!; il K Kumlinki um linki Kumlingc K um linge... B rändöö Brändö... > rändöö H ö strå g. Syysvehnä, Höstvete. j j i Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Län eller landskap och kommun. Viljelmien luku. Antal brukningsdelar. Lääni tai m aakunta ja kunta. l Åkerarealen fördelad efter användning, har. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- 0. kyttländer, har. Peltoalan jakautum inen eri käyttötarkoituksiin, lia. i I,0,00,0 0,0 0,0,0,0,0,00,0,0,0,0 0 :!,0,0! 0,0 ib!,0:!,00!l»,00,0 0 0,0,0,00,0!i,0,00 0,0,0,0,0,0,0,0,00,0,00,0,0,0 0,00,0 0,0 0,00,0»,0,0 0,0,0,,0,0»,00 0,0!

55 0 Lääni tai m aakunta ja kunta. Län elier landskap och kommun. Antal brukningsdelar. Viljelmien luku. Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Syysvehnä. H östvete. K evätvehnä. Vårvete. H östråg. Syysruis. K evätruis. Vårråg. Peltoalan jakautum inen eri käyttötarkoituksiin, ha. Koru. Ohra. H avre. Kaura. Korsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd). Korsi-palkoviljasekuli. Blandsäd (strå- och trindsäd). 0 i i ; Ärter, bonor o. vicker., Herne, papu ja virna. T attari. B ovete. Foderväxter tili frö. i Heinällä siemeneksi. Åkerarealen fördelad efter användning har. Heinällä rehuksi. Foderväxter till hö. Nurmilaidun. Vallbete. Vihantarehu. Grönfoder. Rehunauris. j Foderrovor. Muut juurikasvit, övriga rotfrukter. Peruna. Potäter. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. Muut kasvit. Övriga växter. Koko kesanto. Helträde. Muu peltoala. Övrig åkerareal. 0 0 Yhteensä peltoalaa. Hela åkerarealen. ; Siitä uutisviljelystä. Därav nyodling. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- o. kyttländer, har. Luonnonniitty, ha. Naturlig äng, har. Hakamaa, ha. Hagmark, har. Metsä- y. m. maa, ha. Skogs- o. annan mark, har. Kunnan koko pinta-ala, ha. Kommunens hela areal, har. j Hämeenlinnan mlk. Tavastehus lk... 0 Vanaja Vånå... (O.o) Renko R engo Janakkala... 0, (0.0) Loppi Loppis..., 0 (0.0) H ausjärvi... 0,0 _ Kärkölä..., N astola g H ollola...,,0, 0 f 0 0 Koski Koskis... Lammi Lampis , Asikkala... 0, 0, Padasjoki... Yhteensä Summa, 0 0, 0,,,0,,0 Viipurin lääni. Viborgs Iän. Pyhtää Pyttis ;Kymi Kymmene _! Sippola... 0, (0 n). Vehkalahti Vekkelaks... 0,. (fl nl (fl ni 0 jvirolahti Vederlaks... '... tu.oj tu. o; öd, Säkkiiärvi.,, Tytärsaari... : Lappee L appvesi....0,, Lemi Klemis... (O.o) 0 (0.0) Luumäki... (O.o) (0.0) 0 Valkeala...,0,0.0,. Suomenniemi... 0 rn.o) Savitaipale (Oo) 0;Taipalsaari... (O.o) (O.o) ; (0.0) 0 rjoutseno... ;. Ï0.0) :RuokoIahti Ruokolaks..., R a u tjärv i... (O.o) s g g Kirvu K irv u s...,0 iu a! fi Jääski J ä s k is o 0 ià n tr e a S:t Andreae...,, 0 Viipurin m lk. Viborgs lk...,,0,0.. 0 N uijam aa... ( Johannes S:t Johannis (0,o) 0:Koivisto B jörkö... Seiskari S e itsk ä r (0.0)! (O.o) (0.0) Lavansaari... _ Kuolemajäryi... (O.o) 0 _ Uusikirkko N y k y rk a..., 0.,0! 0 Terijoki... (0.0)! (0.0) 0.0) Kivennapa Kivinebb..., 0 0 0,! (0.0) (O.n). Muolaa Mohla..., (O.o) 0.,0 K y y rö lä (0.0) (0.0) Hemjoki !! (0.0) 0 V alkjärvi ! (O.o). l Vuoksela... 0 Rautu Rautus ,0! tu. o;,,,0 l,,.. 0, 0,0,0,0 0 00,,, 0,00, 00 :,0 0 0, 0, 0,0,,,,0,0,0,,,,0,,,,00,00 0,,,0, 0,,,,0,0 0,00, 0 V 0,0 0,,,0 0, 0,0,0, 0,,0, 0 0,0,,,,0,,0,,00,0 0, 0,,0,0 0,0,0,0,,, U,0,0,,,,00, 0 0,,0,0, 0,0 0,,0,!, 0,,0, 0 0;,0,,,00, 0,,,0,0,, 0,,,00 0,,,,00,,00 -,00,00 0 0,0 0,,,,0,0, 0, 0,0,00 0 (0.0) 0,,0,,00, 0,,0 0,,0 0 (O.o) 0, 0,,00,,,0,0,00, (O.o),,,00 0, 00,,,,0, 0,,0, 00,0, 0 00,,, 0,0, 0,,,,0,0, ,00,, 0,00,,,0,0,,0, 0, 0,,,,0,0,, 0,,00,,,,,0, 0,, 0, ,0,0, 0,0 (O.o),,0, 0,,,,0,000 0 (0.0),,00,0 0,,,,,0, 0,0 i,,00 (0.0) (O.o) 0 0 j>,,00,0 :, 0,0,,000 0!, 0,,,,0 0 0!! 0,,0,,,0,0 (0.0) ',0 i,,0,,0

56 Lääni tai m aakunta ja kunta. Liin eller landskap och kommun. Antal brukningsdelar. Viljelmien luku. Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Syysvehnä. H östvete. K evätvehnä. Vårvete. H östråg. Syysruis. K evätruis. Vårråg. Peltoalan jakautum inen eri käyttötarkoituksiin, lia. Kor n. Ohra. H avre. K aura. K orsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd). Korsi-palko vil jasekuli. Blandsäd (strå- ocli trindsäd). i i 0 i i u Sakkola... 0 n 0!,0 Metsäpirtti... ; 0 (0.0) P yhäjärvi... R äisälä... ä , Käkisalmen mlk. Keksholms lk ! 0 0 K aukola (0.0) 0 (0.0) Hiitola , 0 0 Kurkijoki K ronoborg... ionoborg..., Parikkala... P, 0, 0,0 0 Jaakkima Jakimvara...,0,0, 0 Sortavalan mlk. Sordavala lk..., 0,0,0 U ukuniem i... (0.0) 0 0 Ruskeala... Soanlahti Soanlaks... 0 îôlsuistamo lsjsuistam o... (O.o) (O.o) 0 (O.o) lik orpiselkä... (0.0) 0 0 (O.o) SS uojärvi... u ojärvi... (0.0) (0.0) (O.o) Salmi Salmis..., (O.o) 0 l(o.o) (O.o) lm Impilahti p ilahti - Impilaks... (O.o) 0 Yhteensä Summa,0 0,,,, 0 0 0,0 Arter, bönor o. vicker. Herne, papu ja virna. ; T attari. B ovete. Heinällä siem eneksi I Foderväxter till fro. Åkerarealen fördelad efter användning, har. Foderväxter till hö. Heinällä rehuksi. i Vallbete. Nurm ilaidun.! Vihantarehu. Grönfoder. Rehunauris. i Foderrovor. Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. I Potäter. I Peruna. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. Muut kasvit. Övriga växter. Hclträdc. Koko kcsan o. övrig åkerareal. 0 0 Muu peltoala,,,,,,,0 _ ;,,0 0,,0,,,,,,0,0 0 0, 0,,,,0 i _, 0 0,0,0, _,,, 0,,0, 0 0,0, 0,.,0,00! 0 00,,0,0,,0, 0,, 0,,, 0,0,,,0 0 0, 0,0,, ,00! 0,,,, 0,0 H 0!,0 0 0,,,,0!,0 0 ',,, 0,0 0,0 0 0,,0,0,0 0,,, 0. 0,0 0 0,, 0,0 (0.0)! (0.0),0,,,0 0! 0!,,0,,,00,! 0 0 0,,,,,0,,0 0,0 0,,,,,00,,,,,,0 0 Hela åkerarealen. Yhteensä peltoalaa, j Därav nyodling. Siitä uutisviljelystä.! Kasket ja kydöt, ha. I Svedje- o. kyttländer, har. Naturlig äng, har. Luonnonniitty, ha. Hagmark, har. Hakamaa, ha. Skogs- o. annan mark, har. Metsä* y. m. maa, ha. Kommunens hela areal, har. Kunnan koko pinta-ala, ha. Mikkelin lääni. S :t Michels Iän. Heinolan mlk. Heinola lk (0.0).(0.0) Sysmä... 0i,,0 (0.0) Hartola Gustaf A dolfs... lfs...,0, Luhanka Luhango... u h ango... (0.0) (0.0) (0.0) Leivonm äki... (0.0) (0.0) (0.0) Joutsa (0.0) : M äntyharju..., 0,,0 Ristiina K ristin a... li,00 0 A n tto la (O.o) (0.0) 0 Mikkelin mlk. S:t Michels lk...,,, 0 0 Hirvensalmi ,0 K angasniem i..., 0 (O.o),, 0 Haukivuori... (0.0). Pieksämäki...'....'... (O.o), ' Virtasalmi... (0.0)! J ä p p ilä... (0.0) Joroinen Jorois ,0 Juva Jokk k as...,,, Puumala... (O.o) o Sulkava... ; 0 (O.o) i:sääminki -- Säm inge..., ge... 0, 0 0 ÎK K erimäk âki... i,0 0,, 0 0 E nonkoski... 'Savonranta... (0.0) H einävesi... ävesi... 0 K angaslam pi... Rantasalmi...,0 Yhteensä Summa!,( 0 0 0,,, 0 j,,,,,0,0,, (0.0),,,00,,0,,,0,0 ' 0.,0 0,0,0 (O.o),,0 0,0, 0 0,,,,0, 0,,0,,-,,0 0,0,0,0,,0,0 0,0,0, 0 0,,,,0,0 00, ,00 0,,,0,0, 0 0,, 0,,, 00,0 0 0,0,,,0, , 0,,,,00 0 (0.0),,,,000,0, 0,0,0, 0,0,,,,0, 0,,,,,, , 0,.,,0 0, 0,,,,0 0,0 0 0,0,0,,0,0, 0 0,0,,,,0,00,,,0 0,,0! (0.0) 0,,,0 0,,0,,0,0,,,0, 0 0,,,, 0,0,,0 ; 0,0, 0,,0,,0 0,,,0,,0

57 IB Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskajf och'kommun. Antal brukningsdelar. Viljelmien luku. Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Syysvehnä. Höstvete. Kevätvehnä. : Vårvete. : Syysruis. Höstråg. Kevätruis. Vårråg. Peltoalan jakautuminen eri käyttötarkoituksiin, ha. i Korn. Ohra. Havre., Kaura. Korsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd).! Korsi-palkoviljasekuli. Blandsäd i (strå- och trindsäd). 0 ii Ärter, bönor o. vicker. Herne, papu ja virna. Tattari. Bovete. Toderväxter till frö. Heinällä siemeneksi. g JS Foderväxter tili hö. ' Heinällä rehuksi. en fördel id efte r anvä ndning Vallbete. Nurmilaidun. Vihantarehu. Grönfoder. Rehunauris,! Foderrovor. Muut juurikasvit, övriga rotfrukter. ^ Potäter. 0 Peruna. Pellava ja hamppu. i Lin och ham pa. Muut kasvit. : Övriga växter. Helträde. Koko kesanto. övrig åkerareal. M uu peltoala, Hela åkerarealen. Yhteensä peltoalaa. Därav nyodling. Siitä uutisviljelystä. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- o. kyttländer, har. 0 Naturlig äng, har. Luonnonniitty, ha Hagmark, har. Hakamaa, ha. Skogs- o. annan mark, har. Metsä y. m. maa, ha. Kommunens hela areal, har. Kunnan koko pinta-ala, ha. Kuopion u lääni. Kuopio iän.. Leppävirta L e p p ä v...,,0 :, fi Suonenjoki... (O.o) 0 (0.0) 0 0 H ankasalma n k a s a i... (0.0),0 (O.o) 0 R autalamu t a m pi......, (0.0),,0 0, s V eesan s a n to o... (O.o) (0.0) Karttula r... 0,0 Kuopion mlk. Kuopio lk......, 0, 00,00 T uusniem u u s n m i M aaninka... a a n k a... 0 Pielavesi esi... (O.o) 0 0 (0.0) llkl l K e itet e le... K iuruvesi... u i... Iisalmen mlk. m. Iisalmi i lk......,,,0, u ^ LLa apirilaht.i p in h ti Lapinlaks L a p k s... 0 (O.o) ; lö Varpaisjärvi a i... (O.o) Nilsiä N... ( 0 ol g n l M u uru r u v e s i... i... (0.0) 0 l s K a a v i i (0 0) (0.0) Polvijärvi... v i... 0 (0.0)!0 Kuusjärvi u... (0.0) (O.o) (0.0)!Liperi [Liperi Libelits L... 0,00 fi 0!; Kontiolahti K o n h Kontiolaks... 0; [;Rääkkylä,R k B räkylä (0 O) 0 fi! i!kitee jk e Kides..., 0 0,00 0 (0.0) Kesälahti K e s ä h ti K esälaks... e s ä k s... (O.o) 0 Pälkjärvi P ä i... 0 Tohmo h m ajärvi ' 0 : Värtsilä!... (0 ol Kiihtelysvaara K a a... fi 0 0 ; Ilom antsi... a n i...,0 0 0 (0.0) jtuupo v a a ra r a... (O.o) 0 0 [Eno... (0 n) (0 O) 0 0 Pielisjärvi i..., 0 (0.0) (0 0)! J u u k a... fi (0 o) (ftn) (0.0) (0 0) : R aua u tavt a v a ara... a... (0.0) : Nurmes N u... (0 n) 0 0 (0 0) : V altim o... 0 (O.o)! Yhteensä Summama, 0,,, 0 0 Vaasan lääni. Vasa Iän.. Siipyy y y Sideby (O.o) _ 0 ' (O.o) (O.o) 0! 0 Isojoki k i Stora rå... (0.0) (0.0) (O.o) Lap väärti v ä ä Lappf p j ä r d ^U.UJ (() nï Kristiinankaup. mlk. m. Kristinestads lk.. _! Karijoki i B ö tot o m... _ ' (0.0) 'Närpiö ;N N ä rp ees s _..., 0,0... _ jy lim ark k u Ö v e r m a r k nl (O.o) (O.o) JKorsnääsi Korsnäs 0 _ (U.OJ j K o ä ä si K o ä s... (O.o) Teuva östermark rk... (0.0) 0 0 ] K auhajoki... a..., 0,, _ [K [ K urikka... u r k a...,0,, 0 (0.o) :, 0 0, 0,,,,0 l, 0, ',,,,0,0,,,,,0,,0,0,0,0, 00,,0, 0,0,,0, 0, U I 0,,,,0, 0,,0, 0,0,,0 0 0,,,,,00, 0,,,,,0,,,, 0,0,00 0 0,0 0,,0,0,0 0,,,0,,0,0,,, 0,,0,00,0., 0,,0, 0,,0,000 0,,,,0,0 0,00,0,,,0 0,,0,,,0 0,,,,,00 0,,,,,0 0,, 0, 0,,, , 0,,0 0,,0 0 0,,,,,0,, 0,,,,0 0, 0 0,,,0 0 0,0 0,0,,0 0,00,,,,00 0,00,0,0,0, 0 0, 0,,0,0,0 0 0, 00, 00,00,0 0 0,0,,0 0,00 0, 0,,,,0,,,,,,0 00,,0,,,0 0.,0, 0,,0,0,0,0,,,00 0!,0,0,0,,0,,, 0,0,0,,,,,,,,0 (O.o) (0.0) 0, 0, 0,0, 0! 0, 0,,,0 0, 0,,0,,00 (O.o) (O.o) (0.0)!.,,00.! (O.o), 0,,0, 0,,,,0,0l, 0 (O.o),0,,0,! 0!,!, 00,,0., ; 0,,,0,!,:, 0, 00, 0,,0,,; 0,0!,,,00

58 Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. Antal brukningsdelar. Viljelmien luku. Kasvitarha, ha. Trädgård, liar. ;! Syysvehnä.! H östvete. K evätvehnä. V årvete. H östråg.! Syysruis. K evätruis. Vårråg. Peltoalan jakautum inen eri käyttötarkoituksiin, ha. Korn. Ohra. J H avre.! Kaura. Korsivilja-sekuli.. Blandsäd (stråsäd). I Korsi-palkovilja-! sekuli. Blandsäd (strå- och trindsäd).! Ärter, bönor 0. vicker. j Herne, papu ja virna. Tattari. Bovete. 0 Jalasjärvi..., 0,0,00, 0 :(0.0) ;Peräseuiäjoki ;Peräseinäjoki... 0,0 (0.0) Ilmajoki Ilm o la...,,, ;(0.o) Seinäjoki... 0 (O.o) s ä Ylistaro...,0,0, (O.o)!Isokyrö Storkyro (O.o) n, Vähäkyrö Lillkyro... 0, Laihia Laihela... (0.0), 0 g jju 'J u rvv a... (O.o) Pirttikylä P o rto in... (O.o) 0 (0.0) ll.p etae talah h ti P etalaks... (0.0) 0 00 Bergöö B ergö... r... Maalahti Malaks... Sulva Snlva Solv... (O.ft) M ustasaari... 0 Raippaluoto Replot... (0 0) (0 0) Koivulahti Kvevlaks... _ Maksamaa Maksmo... (0.0) 0 Vöyri V ö rrå å..., 0, (0.0) (0.0) (O.o) 0 Nurmo... (0.0). 0 (0.0) j Lapua Lappo...,, 0, j Kauhava...,000 (O.o),0 0, 0. Y lihärm ä (0.0) A lahärm ä ,000 0 Oravainen Oravais... 0 M unsala... (O.o);,Uudenkaarlep. mlk. Nykarleby lk..., Jepua Jep p o... (O.o)! Pietarsaaren mlk. Pedersöre... (O.o) (O.o) 0 o Purmo 0... (0.0)!Ähtävä Ähtävä Esso Rsse (0.0) sg^eerijärvi Teerijärvi T erijärvi... (O.o) 0!Kruunupyy Kronoby K ronoby... (0.0) (O.o) :Luoto Larsmo... ] Kokkolan mlk. Gainlakarleby lk....., 0 (0.0) Alaveteli Nedervetil... (O.o) 0 _ [Kälviä Kelviå Kelviä... (0.0) (0.0) (O.o) Lohtaja Lohteä Lohteå... 0 (O.o) (0.0) 0 Himanka 'Himanka Himango H ango... 0 (O.o) 0 (0.0) 0 Kannus... ljt Toholam pi... (O.o) Ullava... (0.0) 0 ]Kaustinen 'Kaustinen Kaustby Veteli V e til... t i l... - (O.o) 0 (0.0) (O.o) ]Lestijärvi... 0 (O.o) (O.o) Haisua Halso... 0 (0.0) (O.o) Perho... 0 (0.0) S o ini n i i (0.0) 0 (O.o) (0.0) (0.0) Lehtimäki... (0.0) (0.0) (0.0) 0 A lajä rv i... 0 (0.0) 0 (O.o) (0.0) ljvimpeli l Vimpeli Vindala... (O.o) (0.0) 00 (O.o) E v ijärvr v i... 0 (O.o) Kortesjärvi (0.0) --- Lappajärvi... (O.o) (O.o) (O.o); (O.o) 0 K K uortane...,00 i Foderväxter tili frö. Heinällä siemeneksi, M ««ti Foderväxter tili hö. Heinällä rehuksi. en fördel.id efte! Vallbetc. ; N unnilaidun. Vihantarehu. : Grönfoder. anvä Itehunauris. Foderrovor. S * G Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. har. Potäter. ; Peruna. j Pellava ja hamppu. Lin och hampa. Muut kasvit. Övriga växter. H elträde. ; Koko kesanto. * i övrig åkerareal Muu peltoala,,,0 0 0,, _ 0,,0,,0 0,,0,0, 0 0, 0,0,,0, 0, 0,,0,,,, -,,0,, 0 0,, 0,000,,,00 0,,0,,,0 0 0,0 0,0,0 0 ; (0.0),. 0,,00, 0 0,,,0 0, 0 (0.0) , 0 0,,0,0,0, 0, 0,,0,0 (0.0),. 00,0,0', 0, 0 0,,0 (O.o) (o.o);,,0',00 (O.o) 0 (O.o) 0, 0,,0 (0.0) 0,,0,0,,0 0,00,00,0,0,, 0 0,0,00 0,0,0,0, 0,0 0,0,0,,,0, 0,0,0 0,,,0,,,,0], 0, 0,,0, , 0,00 0,,00, 0,, 0,,00,. (O.o) 0,,,0, (O.o),,,,0!, 0 : 0,,,0 0, 0 (0.0),0,0,,0, ,0,, 0,0, IIS: (O.o) (O.o) ',,0 0,,0 (0.0) (0.0),0, 0,00, (O.o),0,0,,0,: (0.0) (O.o) (O.o) 0,0,,0, 0 (0.0),0 00,,0,0, 0 (0.0) 0 (0.0),,0 U I,,0 0 0,0,,0,00,0 0,0 0, 0,0 0,0 (O.o) ; (O.o) 0, ---,,0 (O.o) (0.0); 0 -,00,0, : (0.0) (0.0),0,,0,, 0 0,,00,,00, 0 (0.0),,,0, 0,,0,0 0. 0,,,00, 0,, 0,0 [, ;,0 0,00, 0 U,0,,,00,0, 0 0 0;, 0,00,0:, 0 (O.o),,,0], 0,,,0;,, 0;, 0,0,0! Maatalous. Lanthushållning. 0. Hela åkerarealen. Yhteensä peltoalaa. Därav nyodling. Siitä iiutisviljelystä. Kasket ja kydöt, ha, Svedje- 0. kyttländer, har. Naturlig äng, har. Luonnonniitty, ha. Hagmark, har. Hakam aa, ha. Skogs- 0. annan mark, liar. Metsä- y. m. maa, ha. Kommunens hela areal, har. Kunnan koko pinta-ala, ha.

59 i j i Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap^oclt kommun. Antal brukningsdelar. Viljelmien luku. Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Syysvehnä. Höstvete. K evätvehnä. ; Vårvete. Höstråg. Syysruis. K evätruis. Vårråg. Peltoalan jakautuminen eri käyttötarkoituksiin, ha. Korn. Ohra. H avre. Kaura. Korsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd). Korsi- palkoviljasekuli. Blandsäd (strå- och trindsäd). Ärter, bönor o. vicker. Herne, papu ja virna. Tattari. Bovete. Foderväxter till frö. Heinällä siem eneksi. Åkerarealen fördelad efter användning, har. Foderväxter till hö. Heinällä rehuksi. G 0 n 0. 0 T T ö y s ä... i 0,,,00,0j l ï Alavus Alavo...,,00, (O.o),0 0,00,,0 Virrat V nrat Virdois... irdois....,0 0,0 0, 0,0,0 Ä tsäri... r i... (0.0) (0.0) (0.0)!,! 0,,0,0 Pihlajavesi... (O.o) (0.0) 0! 0 (O.o) 00, 0,0 Multia... (0.0) (O.o) 0 (O.o) 0, (O.o),,,0 K euruu... u... (0.0) 0 (O.o), 0,0,,,0 ]Petäjävesi... (0.0) 0!, 0,0 0,,0 Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk l,,,,0,0 0 T o iv aak k k a a (O.o) 0 0 (0.0) fo.0) 0, 0,,00 0 Uurainen Urais... 0 (0.0) ,, 0,0,0! Saarijärvi...,, :,,,,,,0 PylkönmP m äki... i... (O.o) 0 0 (0.0),,,00 Karstula... 0 (O.o) (o.o) 0 (0.0)!,, 0,,00 Kivijärvi K ijä i... 0 (0.0) 0! (0.0) (O.o) 0 (O.o),0,,00! Kinnula... (O.o) (0.0) (0.0) (0.0) (0.0),0,00!Pihtipudas... 0! 0,0 (O.o),,, 0,0! V iitasaari... 0 (0.0) 0 (0.0) 0, 0 0,,,0,0,0 Konginkangas... K onginkangas (O.o) (0.0) (0.0) (O.o),,0,0 0 Sumiainen Sumiais... (O.oT (0.0) 0 (0.0) (O.o),, 0,0 0 Laukaa Laukas..... (O.o) l,0 0 0 ', 0 0,,, 0,0,0 Äänekoski... (O.o) l 0!, 0,,,00 Yhteensä Summa,0,,, 0, 0,,, ll,0 l,0,,,:,,,0,,,,0 j Oulun lääni. Uleåborgs län. S ie v i (O.o) 00 (0.0) (0.0) 0,0,,0,,0 Rautio... (O.o) (O.o) (0.0) (0.0),,,0! ;Ylivieska , 0,0,00,,0 'AA lavieska... 0 (0.0), 0 0 (o.o) 0,,,0,00 : K alajoki (O.o) 0 O.o,, 0, 0,,0! Merijärvi rv i... (0.0) (O.o) 0 (0.0): - (0.0) i (O.o) (0.0) (0.0) 0,, 0,0 0 Oulainen O ulais... u is !, 0 (0.0) 0,, 0,,0 0 Pyhäjoki... 0 (0.0) (0.0) (0.0) 0,00,,,00 Saloinen S alois (O.o) (O.o) 0,0,,,0 Pattijoki (0.0) 0 (0.0) (O.o) 0,,, 0,0,0 ] V ih a n ti... (0.0)! 0 (0.0),,,,,0 Rantsila F rantsila... (O.o) (O.o) -, (O.o) (O.o), 0,,,,0 Paavola...,0 (O.o),.,0,,00 Revonlahti Revolaks... (0.0) 0 0 (O.o) (0.0),,,,,00 Siikajoki (0.0) (0.0) (O.o) (0.0),0..., 0 0,,0 Hailuoto Karlö... (0.0) (O.o) (O.o) 0, 0,0,0 0 P yhäjärvi... äjärvi... o (O.o),,,,,0,00 0 Reisjärvi... 0 (0.0) (O.o)! (0.0) (0.0),0 0,,0 Haapajärvi... (O.o)! 00,0 (O.o),,0,,,0, Nivala N...,0 0,,,,,0! Kärsämäki... (0.0) 0...,.,,0,,0 H aapa a pav a v esi... 0,0 0 0,0,,0,0 0,0 P u lk kila (0 oy 0 (0.0),0 0,0,,,0,0, Piippola (0.0) 00, _,,,0,0 P y h ä n tä... 0 (0.0). (0.0) 0,,,,,0 K e stilä (0.0),0 (0.0),0,,00,,0! 0 Säräisniemi... (O.o) 0 0,,, 0, 0,0:0!Vuolijoki ]Vuolijoki (O.o): (O.o) 0 0,,,0,000 [P altam o... : P a lta m o... 0 (O.o) 0' 0 (O.o) (0.0), - 0 0, _,, 0,0 Vallbete. NurmUaidun. Viliantarehu. Grönfoder. ïtehunauris. Foderrovor. Muut juurikasvit, övriga rotfrukter. Potäter. Peruna. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. Muut kasvit, övriga växter. Helträde. Koko kesanto. Övrig åkerareal. j j Muu peltoala. H la åkerarealen. Yh eensä peltoalaa. Därav nyodling. Siitä u utisviljelystä. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- o. kyttländer, har. Naturlig äng, har. Luonnonniitty, ha. Hagmark, har. Hakamaa, ha. Skogs- o. annan mark, har. Metsä- y. m. maa, ha. Kommunens hela areal, har. Kunnan koko pinta-ala, ha.

60 0 Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. Antal brukningsdelar. Viljelmien luku. Kasvitarha, ha. Trädgård, har. Syysvehnä. H östvete. K evätvehnä. V årvete. Höstråg. Syysruis. K evätruis. Vårråg. Peltoalan jakautum inen eri käyttötarkoituksiin, ha. Korn. Ohra. H avre. Kaura. Korsivilja-sekuli. Blandsäd (stråsäd). Korsi-palkoviljasckuli. Blandsäd (strå- och trindsäd). 0. Kajaanin mlk. Kajana K lk... (0.0) _ 0 0 _ (O.o) Sotkamo o..., 0 (0.0) (0.0) K uhmh m oniemn m i... (O.o) '! Risti R jää r v i... (0.0) 0 (0.0) H yrynsalmy n i... Suom ussalm i... (O.o) Puolanka P uolango... n g o... ' 0 0 U ta jä rv v i... (0.o) (O.o) Muhos Mnhos... 0 T yrn ävä... (O.o) : (O.o) y jtt emm m es... s... 0 (O.o) Lumijoki... (O.o) 0 (0.0) Liminka inka Limingo... 0 (O.o) (O.o). (0.0) Kempele... (O.o) Oulunsalo Uleäsalö... (0.0) 0 00 (O.o) ib Oulujoki... (0.0) (0.0)! YlikiimY inki Ö verkim inge... g e... (O.o) (0.0) (O.o (0.0) Kiim inki K im ingo... o... H aukipudas... a u k u d a s... i 0 0 li Ijo... (O.o 0 (O.o) -! K u ivana n iemm i... (0.0) (O.o) P Pudasjärvi... u d a s i...'....'... i (0.0) (O.o); Taivalkoski... l K u u samm o o (0.0) (O.o).! (0.0) (O.o) (O-o) K uolajärvi... u o i... ] Kemijärvi K em iträsk... (0.0) (0.0) (O.o) R ovaniemv i... 0: Tervola... (0.0) (0.0) S im iin o... (0.0) (0.0); (0.0) - i; 0 Kemin mlk. Kemi i lk... O 0 0 [!l Alatomio A N ede dertorn e rn eä... å... 0 (O.o) Karunki K Karungi... (0.0) _ j Ylitornio Övertorneä... r... 0 (0.0) (O.o) o -± où!; lu.u; i T u rto la (O.o)! Kolari... (0.0) (0.0) (0.0) --- Muonioniska M... (0.0) (0.0) _ i Enontekiö Enontekis... (0.0) (O.o); ---! [ K ittilä... (O.o). (O.o) 0 (0.0) --- i j Sodankylä... _ Inari E n are... a r c... (0.0) (O.o) _ (0.0) (O.o) U tsjo k i... (O.o) Yhteensä Sun Summa,0l 0) 0,,, 0, ii Ärter, bönor o. vicker. Herne, papu ja virna. Tattari. B ovete. Foderväxter till frö. Heinällä siemeneksi. b) Yhdistelmä. l Uudenmaan Nylands N...,0,0, 0,!,,,,0,!!, Turun Porin Åbo Björneborgs... 0,,0,,,0, 00,:, ;, [ Ahvenanmaan A aan Ålands...,,0, 0! Hämeen H T avastehv a s h us s......, 0, 0,,,0, ;,0 Viipurin Viborgs...,0 0,,,, 0: 0 0,0 Mikkelin S:t M ichels...,0 0 0,,, 0 j 0 Kuopion Kuopio..., 0,,, 0 i 0! 0 Vaasan V Vasa...,0,.,, 0 ;!,, Oulun u n Uleäborgs Uleäbores...,0 0 0!,,, 0, i Valtakunta Riket 0,,,0,,,0,,, [B, 0,,0 Åkerarealen fördelad efter användning, har. Foderväxter till hö. Heinällä rehuksi. Vallbete. Nurm ilaidun. Vihantarehu. Grönfoder. R ehunauris. Foderrovor. Muut juurikasvit. Övriga rotfrukter. Potäter. Peruna. Pellava ja hamppu. Lin och hampa. Muut kasvit, övriga växter. : H elträde. i! Koko kesanto. övrig åkerareal. ; 0 0 Muu peltoala, 0,,00 0,0 0,0 i, 0,,,0,,0, 0 0 0,0,,,0 (0,o) (O.o), 0,,0 0,,,00,,,0,, 0,,0, 0 (0.0) 0,00,,,,00, (O.o),,,0 0,0,,,,0,0,0 0 0 (O.o) (O.o).0,0,00 00 (O.o) (0.0),,,, 0,0,00 (O.o) 0,,,,0 0,0 0 (O.o) 0, 0,,,0 0 (O.o)! (O.o),,.,0.,.0 0,,,0 (0.0)! 0 0,,,0 0 (O.o) (O.o) 0,00,,,0 (O.o) (O.o) 0,. 0,,,0 i (O.o) 0,,,,0 0 0 (0.0) (0.0) 0, 0 0,0 0,0 l,0, 0,,0 (0.0) (0.0) 0,,00 0,0. (0.0) fo.oj.,, 0,0 (0.0) (O.o) (0.0),,0,,,00 (O.o) (0.0),0,0,0,00 0,,,0,0 (O.o) (0.0) (O.o),0,,0,0, (O.o) 0, 0,,0, 0,,.0 0,0 (O.o),,.,0,0, (O.o), 0,0,0 o (O.o) (O.o) (O.o) -,, 0,,0 i ,0,,0 (O.o) (O.o) 0-0, 0,0,0 (O.o) (O.o) (O.o) io ;,,,0 (O.o) 0, 0,0 0 (O.o) (0.0) (O.o), 0 0,0 0,0 (O.o) 0 (O.o) 0,0,,,,00 0 (0.0) (O.o) 0 (O.o) (0.0): (O.o),,,0,0 0 (O.o) 0,0 0.0,,0 0 0,.!,,,,,(.0,,-,0 b) Sammandrag. 0,0 0,!l,0,00,, 0 0,,,!,,0,,,,0,0,0. 0,0,,.,,0 -,0,,0,,,0,, 0 0,,,,,,0 0,: 0,,0,0!,0,0.0,,:,,0,0,,,,00;,,0 0,0 0,!,,,,00,,,,,,0,,0, 0,0:, 0,,0,,0 0,,,0,,00,,,! 0,0,0,,,,,,,,0 0,,,,0,0,,,,,,0,,,,0:0,,0 0 0,,,,,,,,0,,,0 im 0,0,00,,,0 i,:,,0,,0,0,,0, 0,0,0,,,,0 Hela åkerarealen. Yhteensä peltoalaa. Därav nyodling. Siitä u utisviljelystä. Kasket ja kydöt, ha. Svedje- o. kyttländer, har. Naturlig äng, har. Luonnonniitty, ha. Hagmark, har.* Hakam aa, ha. Skogs- o. annan mark, har. Metsä- y. m. maa, ha. Kommunens hela areal, har. Kunnan koko pinta-ala, ha. j :

61 - ( Pour la traduction, voir le page I). T a u lu liite l N.rt, T a b e llb ila g a ) K o tielä im et m a a la isk u n n issa vu o n n a 0. a ) K o m m u n v is. M ehiläisyhteiskuntia. Bisam hällen. (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli kk.). 0 vrigt fjäderfä töver mån.). (över m ån.). Kanoja Höns Poroja (yli v.). Renar (över år). sikoja. Inalles svin. 0 Yhteensä Porsaita (alle kk.). Grisar (under mån.) Nuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( m ån.). Lihotussikoja (yli kk.). Gödsvin (över mån.) Siitosem akkoja (yli kk.). Modersuggor (över 0 m ån.). Karjuja (yli k k.). Fargaltar (över m ån.) får. lam paita. v.). Vuohia (yli v.). Getter (över år). Inalles (alle (under år). Yhteensä Lamm Lampaita (yli v.). Får (över år). Lampaita ii Y hteensä nautaeläim iä. v.). år). Inalles nötkreatur. (aile år). (yli v.). (över (under Vasikoita Kalvar Hiehoja 0 Kvigor Kuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( àr). K or. år). (yli v.). (över Lehm iä. Sonneja Tjurar h evosia. v.). år). Inalles h ästar. Yhteensä (alle Föl (under Varsoja a) I Kuoria h evosia ( v.). Unghästar ( S Ar). år). (yli v.). (över Ston Tammoja år). (yli v.). (över Ruunia år). ; Vallacker (över (yli v.). I l ti Oriita Hingstar I L ääni tai m aakunta ja kunta. L än eller landskap och kom m un. H u sdjuren i lan d sk om m u n ern a år 0. K u n n itta in. ' Uudenmaan lääni. Nylands län. Bromarvi B ro m a rv... Tenhola Tenala... Tammisaaren mlk. Ekenäs lk... Pohja Po j o... K arja Karis... Snappertuna... Inkoo I n g a... Degerbyy D egerby... K arjalohja Kansio j o S a mm matti a tti.-... Sam.... N u m m i... Pusula... P y h ä jä rv i... Vihti Vichtis... L ohja L o jo... Siuntio S ju n d e å... K yrkslätt... Kirkkonummi Ivyrkslätt Espoo Esbo... Helsingin pit. Helsinge... Helsmge... Huopalahti H uopalahti H o p la k s... Nurm ijärvi Hyvinkää H y v in g e... Tuusula Tusby... Sipoo Sibbo... Pornainen Borgnäs... M äntsälä... Pukkila Askola... Porvoon mlk. Borgå lk... Pernaja Perna... Liljendaali L ilje n d a l... Myrskylä M örskom... O rim a ttila Iitti Itis... J a a la... A rtjärvi -Artsjö... Laptreski L a p p trä s k... Elimäki... Anjala... Ruotsinpyhtää Strömfors , ! ,,0,0,,0,0,,,,,, 0,0,0,, ,,,,0,,,,0,,,,0,,,0,,,00,,,,,,,00,0,,,,,,,,0,,0, , , 0 0,0, Yhteensä Summa Summa,,,0,,0, 0,,, ; Turun- Porin lääni. AboBjörne TurunPorin AboBjörne borgs län. Iän. Iniö... V Velkua e lk u a... Taivassalo T ö fsala... K Kustavi ustavi G u stafs...! Lokalahti Lokalaks ,,00 j ' , ,0 ',0!,,, Î,,,,,,,,,,0,,0,0,,0,,,,,,0,,,00,0,,,0,,,,,,,,,,,, 0,0 0 0,0,,,0,0, 0,0,,,,0,,,,,,0,,,,,,0, 0,,,,0,,,,, 0 00, 0 0,,0,,,, 0,,,0,0,,,0,,,,,0,0, 0,0,,,,0,,,,,,,,,,0,,0,0,,00 0,, 0,,0,, i 0 0, ,,0, ,,,, 0 0 0, 0,,,,,,,,0,0,,0,,0,,,,0,,,,,,,,0,,0,,,,0,,00,,,0 0,00,,,,0,,,0,,0,,,,,,,, i E 0 C 0 E 0,0,,( 0,0,0 E i ,,,0,,0,,,, ;!

62 i Liiani tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap ocli kommun. Hingstar (över år). Oriita (yli v.). Vallacker (över år). (yli v.). Kuunh J Tammoja (yli v.). Ston (över år). ; Unghästar ( år). Nuoria hevosia ( v.). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. Tjurar (över år). I Sonneja (yli v.). Kor. Lehmiä. J Ungtjurar ( år). Nuoria sonneja ( v.). 0 n Vehmaa V ehmm o... o.....! 0! 0, «Uusikirkko N ykyrko... n... 0 ' 00. Uudenkaup. mlk. Nystads lk... 0 P yhy häranta... ä! 0, fl g P y h ämm a a a fi Laitila L eta la... ;!,, Karjala...!! S Mynämäki Virmo... 0 ;,! 0 Mietoinen Mietois... 0,!,! 0 0 Lemu Lemo...! 0 Askainen Villnäs Merimasku...!! Rymättylä R Rimito..... ; i l 0!,0! 0 Houtskari Houtskär : Ifl Korppoo K o rp o !, fi Nauvo Nagu... :, Parainen Pargas ! 0, Kakskerta...! 0 Kaarina S:t Karins... :, 0 00 Piikkiö Pikis... 0., 0 Kuusisto Kustö... (S! 0! Paimio Pemar...! 0;,00,0. Sauvo Sagu..., 0 Karuna..... i 0!,0! 0 fl Kemiö Kimito...!,0, Dragsfjärdi D ragsfjärd.... 0! 0,0; Vestanfjärdi Vestanfjärd... 0! 0 Hiittinen Hitis... Finbyy F in b y... 0 :.0 Perniö IS Bjävnå järnå... 0 j,,. Kisko..., Suomusjärvi... j. 0. K iik ala bol, Pertteli S:t Bertils Hertils... 0!,0 Kuusjoki , 0. M uurla u rla... 0, Uskela...!, 0 Angelniemi Halikko... 0 ;, 0, 0 Marttila S:t M årtens... 0! 0 0, 0 0 Karinainen K arinais...! 0 0 Koski Tarvasjoki... 0!,0 A u ra a...,, Lieto L u n d o....! 0 :,0, Maaria S:t M ariae... 0,! Paattmen Patis... 0! 0 Raisio Reso...!,0 0, Naantalin mlk. Nådendals lk Rusko U I Masku :, i V a h to.... 0! Nousiainen N ousis... u sis ,,. ; Pöytyä Pöytis....! 0!,00 0,, Oripää...,0 0 0 Yläne.... i! 0. ; Honkilahti Honkilaks...! i. 0 Kvigor (Över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle \\). Inalles nötkreatur. Y hteensä nautaeläim iä. Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Y hteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån.). Siitosem akkoja (yli kk.). Modersuggor (över m ån.). Lihotussikoja (vli kk.). ; Gödsvin (över mån.) Kuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( mån.). Porsaita (alle kk.). Grisar (under mån.) Inalles svin. Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Kenar (över år). Höns (över mån.). Kanoja (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli 0 kk.). övrigt fjäderfä (över m ån.). ir> i» ' 0 fi i,,0,0,,,0,,,0, 0 0, -, !,,0, _, i! 0,,0 0 ;,,0,, 0, 0, 0 (i, 0. 00!,0,0,,0 0 0,0,,,,0 0, 0,0 0.,0, 0 ',0 : 0 0,00,,, 0,,0 0, _,,,,0 0,,,,, 0,,0,,0,0, 0 0,00 : i»;, 0,0,0 0, l!,,, 0,0, 0,0, 0 0,, 0 (i 00, ;,0,,0,00 0 0,0 0 ', 0, <>:, , 0, , ,,0,, 0, 0, 0,,,0 0, :,,0,0 _, 0,,, 0 0, 0,,0, 0 0,,,0,00 _ 0 0,, _ 0,, 0, 0 0, 0,0 0 0 ',0,,0,, ,,, ,00 0 0, 0,,0,,,,0 0, 0,,,0 0, ;,,0,0,0, 0,,0 0, 00 0 _ ,0, , 00, 0,. 00, 0 0,,,0, 0 0, i,,, ,0, 0,0 0 0,, j 0,,, 0 0,,,, 0 M ehiiäisyhteiskuntia. Bisam hällen. ; Maatalous. Lanthushållning. 0.

63 Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. Orilta (yli v.). Hingstar (över år). Ruunia (yli v.). Vallacker (över år). Ston (över år). Tammoja (yli v.). Nuoria hevosia ( v.). Unghästar ( år). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles liästar. Yhteensä hevosia. Sonneja (yli v.). Tjurar (över år). Kor. Lehmiä. Nuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( år). 0 i i Hinnerjoki n i E u r a... 0, 0 0 Kiukainen in n Kiukais is...,0 ' 0 i Lappi p... 0, Rauman a u a mlk. m Raumo a lk ,0 0 Eurajoki Euraåminne E u å m n e..., 0 L u v ia i a , Porin mlk. Björneborgs B o rg s lk , 0 Ulvila U lvsby... s b y... 0,0 0 Nakkila N a k k... 0, Kullaa K u a..., Noormarkku o rk k Norrmark rk... 0, Pomarkku k P å m a rk... 0, AMainen lilain Vittisbofjärd... 0, Merikarvia M e a rv ia SastmS a s ola ,0 0. Siikainen Sikais S... 0, ' 0 K ankaanpää... a a n ä ,0, H onkajoki... n o k... 0,0 Karvia K a , 0 P a rkr k a n o..., i ' Kihniö K n iö... 0 Jämä m ijärvi j ä r v i i ,0 0 0 Ikaalinen e n Ikalis... 0, 0î,00,0 Viljakkala V k k a la... 0 Hämeenkyrö en T avastkyro... a y r... 0,0,0 Lavia L a v..., 0. SuodenniemS u o d e n n m i...,0 ; Mouhijärvi M o u h i... 0, ] Suoniemi u o n i Karkku K a k u... 0, 0 T y rv ä ä T y rv is ,,0 0 Kiikka k u... 0, Kiikoinen K o in K ikois... i , 0 K auvatsa u v a a... 0, H arjavalta r v a... 0, 0 Kokemäki K o k e m ä k i - Kumo...,, Huittinen H u e n Vittis V..., 0,, Köyliö K Kjulo ,0 0 Säkylä S ä k y... 0,0 0 0 Vampula V a m p u...., Punkalaidun P u n k a u n Punkalaitio P u n k a... 00,0 0, Alastaro A l a s t a r o...,0 Metsämaa a... Loimaa L o a a Loimo i m ijoki... i... 0,, Mellilä..., Yhteensä Summa ma,0,,,,,,,l!,, Hiehoja (yli v.). Kvigor (över år). Kalvar (under år).! Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. Y hteensä nautaeläim iä. Får (Över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån.). Siitosem akkoja (yli kk.). Modersuggor (över m ån.). Lihotussikoja (yli kk.). Gödsvin (över mån.) Nuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( m ån.). Porsaita (alle kk.). Grisar (under mån.). Inalles svin. Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Renar (över år). Höns (över m ån.). Kanoja (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli kk.). Övrigt fjäderfä (över m ån.). 0,0,; 0,,0,, 0 0,0,,;, 0,,,;,,,0,!,0 _,,,0!,,0 0,0 0,,,0 0,0,,, _,0 0,0, i, 0 _, j 0,0,!, _, 0,0,!,0 0 _,0,0:, !,0,:,0, _ 0,,!, 0 _,,0!,0, _,,0,',0, _,0,0,,;,, 0, 0,,,,. _, i,,!,, 0,,0,0,;,, 0 0 0, 0,,!,0 0 _,,,, 0 _, 0,0,,,,0 0, _, 0,,, 0,,,,!, 0 _,,,0,0;,0 0 _,,0,;, 0 _,0,! 0,00, 0,!,0 0 0,,!,0 _, 0,,,,,, 0, _,,0,! ;,,,, j,00 0 0,,0,:,, 0,0,0!, 0, 0,00,,!,00,, 0 0,,,0!,0,0 0, 0,,,,,0 0,,,0: ;, 0,; :,, :, 0, 0,0!,,:,0!, 00 0,,,,0:!, 0,0, 0:, : 0!,00 H l,0,,:,,0,0,,,0! 0,00 0,!,0,,,,,,, 0,,,,,,, Mehiläisyhteiskuntia. Bisam hällen. Ahvenanmaan A h v e n a n m aan maakunta. m a a k u n. ÅlandsÅ landskap. d ap. Ekkeröö k ö E ckerö... c k e r ö... ; Hammarlanti m a H amm m arland J o m ala... a l a Finströmi F s m i Finström... 0,0 0 Geeta G e ta ; Saltviiki iilri Saltvik S a ,0,,0!, 0 j,,0;, 0 0,,,0,,0,,!,, 0 0;, 0 0 0,,,00!, 0:

64 Liiani tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap oi ]i koimmin. Sundi S u n d... Vordöö Vårdö...:... :... ] Lumparian ti Lumparland... Lemlanti L em land... Föglöö Föglö... I» Köökari Kökar... Sottunka Sottunga... ; Kumlinki Kumlinge... Brändöö Brandö... Oriita (yli v.). Hingstar (över år). Vallacker (över år).. Ruunia (yli v.). 0 ' Tammoja.(yli v.). Ston (över år). j 0 0 ] Yhteensä Summa,,0 0, 0,, Unghästar ( år). Nuoria hevosia ( v.). Föl (under år). e Varsoja (alle v.). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. 0 0 Tjurar (över är). Sonneja (yli v.).,! 0; Kor. Lehmiä.!) Nuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( år) Kvigor (över är)., n Hiehoja (yli v.). 0 Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. Y hteensä nautaeläim iä. Får (över är). Lampaita (yli l v.). Lamm (under är). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån,). Siitosemakkoja (yli kk.). Modersuggor (över m ån.). Lihotussikoja (yli kk.). Gödsvin (Över mån.) - Nuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( mån.). Porsaita (alle kk.). Grisar (under S mån.) ; Inalles svin. Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Renar (över år). Höns (Över mån.). Kanoja (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli kk.), övrigt fjäderfä (över m ån.). n 0 IS 0, 0,0!,, _ 0 0,,0,0, 0!, _,,0,,0 0,00 0,,00 0! _ 0 0,0, 0 _,,,0;,,,0 ;,0,0 0 ; Mehiläisyhteiskuntia. Bisam hällen. Hämeen lääni. Tavastehus län. Iän. II Som ero...,00,00 ;,!,0 Somemiemi i Som m arnäs... 0 ;,0! Tammela... 0,0, l!, 0 Jokioinen Jokkis !, 0:, ; Y p ä jä... 0,, [ Humppila... 0,0, Urjala U rd iala... 0,!,00 K ylm äkoski... 0!,0 0 0 Akaa Akkas... 0 :, 0 Kalvola...!,0 0! Sääksm äki...!, : ; Pälkäne ,0, 0! j L em päälä... 0! 0, 0 Vesilahti Vesilaks... 00,0 :, T ottijärvi... o i Pirkkala Birkala Siikala...,!., Y lö järvr v i... 0,! BIO! Messukylä Messuby Messubv... 0, K angasala ;... 0,0,0 0 0 Sahalahti Sahalaks ,0 0 Orivesi... 0,000, 00 Juupajoki Teisko... 0, 0 Kuru... 0, Ruovesi... 0,,,0 Vilppula Filppula... R,! ] Kuorevesi... :,0 00! i ] Korpilahti Korpilaks....,,, 0 ' Jämsä...,0 0, 0, i0 L ängelm äki...,0 0 ; Eräjärvi E räjärvi Kuhmoinen Kuhmois ,, Kuhmalahti alahti Kuhmalaks ,! ] Luopioinen Luopiois... L u iois ,0 0 Tuulos... 0,00 0 Hauho... 0,, j T y rv ä n tö... *, Hattula..., 0 0, Hämeenlinnan mlk. Tavastehus lk Vanaja Vånå :, Renko R cn g o ', 0 ; Janakkala...,, 0!,,,,0, 0 0,,,0 0, - 0,00 0,,,,0,,0 0,,00,,,,0 0 0;,,,,!,0!,0 0 0, 0!,. 0,,,,, 0 0,, 0,!,0,0 0 ',,0,, --, 0,0,,, 0 0,,,!, 0,,,,!,0 0,,,,, 0, 0 0,, 0, 0 0,!,, 0, -,, 0 0,,, 0,,,.0, 0 0,,,,0, 0 0,,,,0,.,, 0! 0,0!,.,, 00,,.0,, 0!,0,,.0, 0 0,,, 0,,,,0:,,, ; 0,,,0, 0 0!, ,,! :,:,0,,,! 0 0,!,0,,0!!,, 0,,, 0,,!,,,!!,0,0,0, - 0!,,!, 0 ---!,0,0, -,, 0 0,,;!,0,0, 00,!! 0!,0,, ,,0, 0!,,0!,0,0 0,0 0,,! i l )

65 0 Lääni täi m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. Hingstar (öv«r år). oriita (yli v.). Vallacker (över år). Ruunia (yli v.). Ston (över år). Tammoja (yli v.). Nuoria hevosia ( v.). Unghästar ( år). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles liästar. Yhteensä hevosia. Tjurar (över år). Sonneja (yli v.). K or. Lehm iä. Nuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( år). «0 n Kvigor (över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. Y hteensä n autaeläim iä. Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under är). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån). Siitosem akkoja (yli kk.). Modersuggor (över m ån.). Lihotussikoja (yli kk.). Gödsvin (över mån.) Nuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( mån.). Porsaita (alle kk.). Grisar (under mån.) Inalles svin. Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Renar (över år). Höns (över mån.) Kanoja (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli 0 kk.). Övrigt fjäderfä (över m ån.) 0 Mehiläisyhteiskuntia. i Bisamhällen.! Loppi Loppis...,0,0 H ausjärvi ! 0,. Kärkölä... i 0!,! 0 i N astola... 0.,0, Hollola...,!, Koski Koskis Lammi Lampis , 0,! 0 Asikkala...,0,0 Padasjoki... P adasjoki...,0 0 0 Yhteensä Summa,,,,,0,,,0,,0 Viipurin lääni. Viborgs Iän. iän. Pyhtää Pyttis ,0 Kymi Kymmene... 0!, Sippola... p ola...,!, Vehkalahti Vekkelaks... ekkelaks... 0,.0 0 lä Miehikkälä :, Virolahti Vederlaks...!!...,!, Säkkijärvi... 0 loo,!. 0! Suursaari Hogland...! Tytärsaari...! 0 Lappee L appvesi... 0, ;, Lemi Klemis ! Luumäki ,0,0! Valkeala... 0, 0, Suomenniemi ; Savitaipale , Taipalsaari... 0,0 Joutseno... 0,0, 0; Ruokolahti uokolahti Ruokolaks... 0,0, Raut R autjärvi... 0, 0 0' 0 Kirvu K irvv u s...,, Jääski Jäskis...,, Antrea S:t Andreae...,0 0, Û Viipurin mlk. Viborgs lk...,0 0,0 0,,0 N uijam aa...,0 Johannes S:t Johannis... annis...,0 ' Koivisto B jörkö... ö , ; Seiskari Seitskär... lo! Lavansaari... _ 0 ' Kuolemajärvi... 0,0 0 Uusikirkko N ykyrka... a...,0, Terijoki... Kivennapa Kivinebb ,0 Muolaa Mohla...,0,,,0 K y y röö lä... Heinjoki l,i V alkjärvi... järvi , Vuoksela..., 0 Rautu R autus... 0, Sakkola..., 0 Metsäpirtti , P yhäjärvi...,,...., R äisälä... ä...,, * S,0,0,0 0,,, l,0,00,,, 0 0,,, 0,0,,,00,0,0 0 0,,,0,,0,,,0,.,,,,0 0 0,0,,0,,,,,,,,0,,,0,0 0,,,0,, 0 -, 0,,0,li, i,,0,,,0 SD Ïn» 00 o»,,,,0 0 0,., 0,,,., 00 0,,0,.,00,0,0, 0 ry,.,, 0,,0 li,0,.,,, - *,0,.,0, 0,0, 0 #,,,,,,,. 0 0,0,0,,0, 0,0, 0,,,,0 0,0,0,,, 0 0 0,0,0,,,0,,0,,,,,,, 0 0 0! 0,,,, 0,0,0 0,,, 0,0,0,, 0 0,0,,,0,,, 00,, 0,00,,,, 0,,,,,,, 0,, 0,,,0,, 0,,,,00,,00,,,,0,,:,,,0,,,,0!,0, 0,,,,,,,,0, 0 0,,:,0, 0 0,,,00!, 0,, 0!!.,,,!, ,, 0,,,0,, 0 0,, '; 0!,0 ( 00, ", 0, 0 0,0 0,, 0, 0,,0,,,0, 0,;,,,,,,0,,, 0 0,0,0,0,:, i,0, 0 0,,:.,,,,0,,,,,0, -..i s li

66 0 ; M ehiläisyhteiskuntia. B isam hällen. Muuta siipikarjaa (yli kk.), övrigt fjäd erfä (över m ån.). m ån.). (yli k k.). (över 0, 0 Kanoja 0 Höns 0,0 0! Poroja (yli v.). Kenar (över år). sikoja., svin.,0,,0 0, Inalles,0,,0,,,00,, Yhteensä 0,,0,,0,0 0 Porsaita (alle k k.). Grisar (under m ån.). 0,0s 0,, Nuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( m ån.).,,0,,,, 0,0,,,0,0,,,,0 Lihotussikoja (y li kk.). Gödsvin (över m ån.) Siitosem akkoja (yli kk.). Modersuggor (över m ån.).,0,0,,,,0,,:,, 0,,,0,,,,, Karjuja (yli k k.). Fargaltar (över m ån). får. lam p aita. v.). år). Vuohia (yli v.). Getter (över år). Inalles (alle (under Yhteensä Lamm : Lampaita,!! (yli v.). 0, i Får (Över år).,,,,0 0,, 0,0,,,,,,0,0, u 0,,,,,,,,0 ; Lampaita nötkreatur. v.). år). Y h teen sä n autaeläim iä. Inalles (alle,,,0,,,0,,, 0,, 0 0,,00 0, 0,,,,0, (under Kalvar 0,, 0 Vasikoita Hiehoja (yli v.). Kvigor (över år). 0,, 0,,, 0,,,0, Nuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( år). 0 0 Lehmiä. Kor. 0 (yli v.). 0 Sonneja 0 0 Tjurar (över år)., 00, 0 0 0,, 0 Inalles hästar. 0 0 Yhteensä hevosia. t Varsoja (alle v.). Föl (under år). (yli v.). Nuoria hevosia Cl v.). Unghästar ( år). 0 Ston (över år). J Tammoja Yhteensä Summa S (yli v.). P a rik k a la... Jaakkima Jakim vara... Sortavalan mlk. Sordavala lk... Uukuniemi Ruskeala... Soanlahti Soanlaks... Suistamo... K orpiselkä... Suojärvi... Salmi Salmis... Impilahti Impilaks... ö Ruunia Käkisalmen mlk. - Keksholms lk... K a u k o la... H iito la... i Kurkijoki K ro n o b o rg... Vallacker (över år). Oriita (yli v.), Hingstar (över år). Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kornmun.. _,,,,,,00,0, :,! 0 0,, i Mikkelin lääni. S:t Michels län. 0 Heinolan mlk. Heinola lk... Sysmä... Hartola Gustaf A d o lfs... Luhanka L uh an g o... Leivonm äki... Joutsa... M äntyharju... Ristiina K ristina A n tto la... Mikkelin mlk. S:t Michels lk... Hirvensalmi... K angasniem i Haukivuori... Pieksämäki... Virtasalmi... J ä p p ilä... Joroinen Jorois... Juva J o k k a s... Puumala.... Sulkava... Sääminki Säm inge... K e rim ä k i... E n o n k o sk i... Savonranta... H einävesi... K angaslam pi... Rantasalmi... Yhteensä Summa 0 o UI ,, ,,0,0,,,0 0,0 0, 0,,,0 0,00 0,0, 0,00,,, 0,,.0, 0,,0,,0 0,,0, 0,, 0 0,,0, S.,,0 0, 0, 0,,0., 0 0, 0, 0,,,,,,0, i,,,, 0 ; i i,,.!,,,,,,0,,,,,, 0,,,,,00,,, 0,,,,0,,,0,0,,0,0,0 i, 0!, 0,,,0,0 i,00,,,0, 0,0,,,,,,0,,,,,,,,,0,,,,,,0,;,0:,,,,,00,,,,,0,,,,; 0, ',,,0,,,,,,0,,,0,0,,0,,,,,,,00,,,,,0,,,, ! 0, 0 0:,,0,!,0 0 ;. ;! 0, 0 ',,,0,0,,,0,0,, 0,,0,0 0 0, ,,0,,0,,,,0,,,0 0,,,0, 0,!,!,0,,;,,00,,,0.,0,0,0,,,,,0,,00 0!,,0,» 0! (! 0 0! 0!. Kuopion lääni. Kuopio Iän. Suonenjoki... H an k asalm i... R au ta la m p i ,,0, 0,,,,,0 0,0 I Maatalous.,,0,,,!,,;,,,,, Lanthushållning. 0. 0,0: 0 0 0; 0 0 0,,,, -,,;,!,0 j!

67 Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. Orilta (yli v.). Hingstar (över år). Vallacker (över år). Ruunia (yli v.). Ston (över år). i J Tammoja (yli v.). Unghästar ( år). Nuoria hevosia ( v.). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Yhteensä hevosia. Inalles hästar. Tjuiai (över år). Sonneja (yli v.). Kor. Lehmiä. Nuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( år). 0 Kvigor (över år). n Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.), i Inalles nötkreatur. Y hteensä nautaeläim iä. Får (Över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån). Siitoseinakkoju (vli kk ). Modersuggor (över m ån.). Lihotnssikoja (vli kk.). Gödsvin (över G mån.) Nuoria sikoja ( G kk.). Ungsvin ( G mån.). Porsaita (alle kk.). J Grisar (under mån.). Inalles svin.! Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Renar (Över är). Höns (över mån.). Kanoja (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli kk.), övrigt fjäderfä (över mån.). 0 i» 0 ( Mehiläisyhteiskuntia. Bisam hällen. Vesanto.... ;, 0 Karttula...,, Kuopion mlk. Kuopio lk , :,0 0,0, i Tuusniemi... ],, M aaninka... ;, 0,0 Pielavesi...,,0 K eitele e... 0, K iuruvesi... vesi... 0 ;,,0 Iisalmen mlk. Iisalmi lk...,; ;,0,0, 0 Lapinlahti Lapinlaks...! 0 0,,0 Varpaisjärvi..., 0, Nilsiä... 0 ;,,0 M uuruvesi... u ruvesi... ].0 0 K a a v i... :,,0 Polvijärvi... olvijärvi ,, Kuusjärvi... ', 0 Liperi Libelits :.,0 Kontiolahti Kontiolaks... 0, 0 Rääkkylä B räkylä , 0 Kitee Kides... 0 :,,0 0 Kesälahti esälahti K esälaks... k s... ', Pälkjärvi jäm , T ohm ajärvi... :, 0 Värtsilä..., Kiihtelysvaara...!......!... 0,0,0 0 Ilom antsi... tsi...,, Tuupovaara... T uupovaara... ;, j Eno... ',00 Pielisjärvi ,0, 0 0 Juuka... 0,, R autavaara... aara...,0 Nurmes... 0 :, 0, Valtimo... 0,0 Yhteensä Summa,,,,0;,0,0,0,,, ;,,,,,0!,,,0, ' 0,0,!,!,,,,,,0,,,,,,.0 0,, :,,, / '0 0,, 0!,!,,0,,0 0 0,,0,,,,,,,.. 0,0,,,0,, 0, ' 0, /0!,,,.,0 :,, io,,.. g p,,,0.,0,,,!,..,,,,.0,., ,, i,0,,,;, 0 0,0 0,0,,, 0,.,.,0 0.,,,,,,,0,,,0,,, 0,, :,.,,, 0,, 0:0,,!,,0,,0;, 0, î,,0,0!,!, 0 0 0,00,, j, 0! 0 ' :,,,,,0 0,,0,.,, 0,,,,, 0 0,,,,0, 0 0,.0.0,,0,00,00,.,. 0, 0,0,. ( 0,0,.,,0 0; 0,,,,0, : 0,0.,,, 0,,,0 0,,,0, Vaasan lääni. Vasa Iän. Siipyy S id eb y... >% fî H i*> t ioj OUO i, OQF* u O O Isojoki Storå... U I : 0,0 Lapväärti Lappfjärd... L 00 0,,0, Kristiinankaup. mlk. Kristinestads lk. 0 ] Karijoki B ö to m...,0 0 0 Närpiö N ä rpp e s... 0,,00 Ylimarkku Ööverm aark ;, Korsnääsi Korsnäs , Teuva Östermark... 0,0, ; K auhajoki... h ajo k!,0 ^0,0 K u rik k a... 0 :,,0 ;! Jalasjä sjärvi...!,, 0,0! Peräseinäjoki... 0, 00 ; Ilmajoki Ilm o la... 0-,0,0 0 Seinäjoki...! ], 00 0[ Ylistaro...!,, ; Isokyrö S torkyro !,,0. j. Vähäkyrö Lillkyro... illkyro...!,,0 ] Laihia L a ih e la !,0,,,,0, 0 0 0,,0,0.!,,,,0, : 0...,,! - - ' 0,0,0,0 - -,0,,,,0,,0 0,,0,0,,,. 0,0,,,, 0 (,,,0,,,0 0 00,0 0;,,,0,0,0,0,0,,,,00, 0,0,,0,,, 0,0 0 0., 0,0,,, ,,,0,,,, 0,0 S,,, 0,0,,0,0,, 0 0,0 0 0,,,,,0 0 0,! 00,,0,0,0,,00,,,,00. _,0 a

68 Lääni tai m aakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. tiiingstar (över år). Oriita (yli \ \). Vallacker (över år). Paninia (yli v.). Ston (över år).... Tammoja (yli v.). j TTnghlistar ( år), j Nuoria hevosia ( v.). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. j Tjurar (över år). I Sonneja (yli v.). Lehmiä. Kor. Nuoria sonneja ( V.). Ungtjurar ( år).! r> 0 n Jurva...!! 0,0 : i Jurva... Pirttikylä P ö rto m... 0 i, 0: i Petalahti P etae la k s ,0 li!! i Bergöö - Bergö...! fl Maalahti Malaks... 0,0 fi Sulva Solv... 0,0! Mustasaari... 0!,0 j 0 Raippaluoto Replot...! - 0! Koivulahti Kvevlaks ,0! 0 Maksamaa Maksmo... Vöyri V ö rrä ä...,0, Nurmo... 0, 0: Lapua Lappo...,0, ',0 Kauhava...,, 0 Ifl Y lihärm ä... 0,0 lfi A lahärm ä..., Oravainen Gravais ;,00 0 M unsala... n sala..., Uudenkaarlcp. Uudenkaarlep. mlk. Nykarleby lk.. 0 0,00 0 Jepua JeJ e p p o... ;, 00 Pietarsaaren mlk. Pedorsöre...,. 0 Purmo Purin o... 0!,0 Älitävä Alitävä Esse Esso..., Teerijärvi T erijärvi... crijärvi... 0,0 Kruunupyy K ronoby ,! fi Luoto Larsmo ; Kokkolan mlk. Gamlakarleby lk.....,0 0 Ala veteli Nedervetil...!,00 0 Kälviä Kelviå ! 0, 0 Lohtaja L o h te å... 0,0 : Himanka H im ango... 0, Kannus...! 0 0 0, 0 Toholam pi...'... '...!!, 0. Ullava Kaustinen Kaustby..., Veteli YV e ti]... til ,00 0 L estiiärvi...: estijärvi...;... 0 Haisua Haisu Ilalso Perho , 0 0 Soini... i...,!. Lehtimäki ! Alajärvi i... 0, Vim Yimpoli peli Vindala..., Evijärvi v i...!,00 Kortes jä rv i'... ; 0 0 0,0 Lappajärvi..., K uortan e , 0 Töysä...! 0, 0 0 Alavus Alavo... 0! 0,,0 -j 0 Yirrat Virrat V irdois...!,0, [ Ä tsäri... r i ,0 ] Pihlajavesi... ; 0 0 Multia..., 0 K euruu ,00, 0 j Petäjävesi... 0,0 [ Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk... 0,0 0,! T oivakka... k a Kvigor (över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. j Y hteensä D nautaeläim iä. Får (Över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (Över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån). Siitosemakkoja (yli ( kk.). Modersuggor (över mån.). Liliotussikoja (yli 0 kk.). Gödsvin (över 0 mån.) i Nuoria sikoja ( kk.), i Ungsvin ( mån.). Porsaita (alle kk.). Grisar (under m ån.) Inalles svin. Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Renar (över år). Höns (över mån.). Kanoja (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli kk.), övrigt fjäderfä (över m ån.). ib JS 0 G,,,, 0, l,,,,,0 0,,,0 _...,,,,,0 0,,,,,,,,,,,,0.,0,,, - 0,,, 0 0 0,,,0, 0 0 -,,0,,, 0 0,,0,,,,,,,00,,,0,0 0 0, 0,,,,0 0,,,,0,,0,,0., 0,,,,0 0 0,,,,, 0 0 il, 0,0 0 0,0,,, 0,,,,,,0, ; 0,0,,,,0,,,0,,,. n 0,,, 0 0 0,,.,,,,,0,,.0 0 i 0,00,0,, ' 0 00,,,,!,00,, ,0 0.,,,, 0,,,0., 0,00,.,,,00 0 0,,, ,0,0 0,00 0.,0,,,,,00,00 0,,,, & 0,,,0, 0.,,0,.,0!,,,,,0 0!.0, 0,0 0,,,,, 0!,,,0,0,, 0; ;, C 0.0,,, 0 ;.,, 0,,, 0 ;,0,,,, 0 0,,, 0,0 00 0,,,, 0 0,, 0,0,0,0,0 0! (i! öv Mehiläisyhteiskuntia. Bisam hällen. ' T

69 i I! Lääni tai maakunta ja kunta. Län eller landskap och kommun. Hingstar (över år). Orilta (yli v.). Hunnia (yli v.). Vallackcr (över år). I Ston (över år). Tammoja (yli v.). I Unghästar ( år). Nuoria hevosia ( v.). Föl (under år). j Varsoja (alle v.). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. Tjurar (över år). Sonneja (yli v.). Kor. Lehmiä. Nuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( l år). i l' i[ Uurainen Urais...i 0 ; 0, : ia Saarijärvi...: a a n m...! 0! 0,!, 0 ; ; Pylkönm P äki... äki....!! Karstula... [ j : 0,0 0,0; Kivijärvi K ijä i... :,! 0 Kinnula...!! ; P ihtipudas... 0,: : ] V iitasaari... s a a r i j, 0,0! Konginkangas... K onginkangas...i 0! 0! 0! 0: Sumiainen ö u m iam Sumiais...!,00 0 Laukaa Laukas...;!,, :! Äänekoski... 0; 0 0!,0, Yhteensä Summa u m a j,,0,0 s, m,,0, 0,,0, i.! ; j Oulun lääni. Uleäborgs Iän. [ Sievi...! 0! 0, 0. ; Rautio...! 0 0 0! [ Ylivieska...! 0 0, 0 ; ; A lavieska... a ,0 0 [ Kalajoki a l a k i... : 0, i ] Merijärvi , 0, Oulainen O ulais... u lais..., 0![ Pyhäjoki ' ; ; Saloinen Salois... is... 0: 0,!! ',, Pattijoki k i...,0 V ihanti... a n ti...!, [ Rantsila F rantsila , ] Paavola... 0, 0! Revonlahti Rcvonlahti Revolaks...! ] [ Siikajoki...,!,0 Hailuoto Karlö...! 0,0,,0 P yhäjärvi... äjärvi... 0! ;, : [ Reisjärvi... ',! Haapajärvi... : ;.! 0,0 Nivala...! 0,,0 0 [ Kärsämäki... 0, Haapavesi... ' 0!, P! P u lk k ila... ; 0, ; i Piippola...! :!, 0! [, P y h ä n tä... U:, 0 j j K e stilä......! 0,0! 0 Säräisniemi... '!,0 : ( Vuolijoki ,0 0 P altam o..., 0 0,, Kajaanin mlk. Kajana mlk. lk... Kajana 0,, -! Sotkamo-...!,0,, Kuhmoniemi... i... l! 0, ( R istijärvi... 0,0 0 [j H yrynsalm i... 0, ,0, Suomussalmi... ussalm i...! 0 0, 0 [ Puolanka Puolango... P uolango... : : i 0 0 0,0 0 j0 0, U tajärvi... : ',,, 0 ji Muhos...;... ;! 00 0 :, 0 0 ÖX Tyrnävä...! 0, 00 I ö TemT m es......! ; ; 0 0 Kvigor (över är). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. Yhteensä nautaeläim iä.! Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån). I Gödsvin (över G mån.) Siitosemakkoja (yli kk.). Modersuggor (över mån.). Lihotussikoja (yli B kk.). Nuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( mån.). Porsaita (alle kk.). Grisar (under mån.) Inalles svin. Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Renar (över år). Höns (över mån.) Kanoja (yli kk.). f Muuta siipikarjaa j (yli kk.). I övrigt fjäderfä B (över mån.) u! j 0 -,,00, Mehiläisyhteiskuntia. Bisamhällen. i ',,,0,, 0,,, 0,,,00 0-0,00,0,,,0 0 ; 0., i,,,, 0 I I 0,,! 0,0,,00, 0 0!,,,,00, :,.,0 0, 0, 0 : 0!,,! 0 0,0,,,,! 0! 0,, 0,,,0, ; -, 0,,:,,,!,,,,0!, 0,00,,,,,0, ; 0 - l i 0,, 0:, Ï ' _,0,,,!, ',00 0 _.,,0, i,,,, 0!,,,.0, 0 ll! _ ;,0,0,!,,! 0,,,!, 0 0! :,0,0, 0 i :,,00!,,0,,',! _ 0 _ : : 0,,,0,!,,,0,! 0!! 0 i i,, 0 0 i,,.! _ : :,0,,, ; 0!,0,0,, 0 ; 0,,.,, i! _ :,,0,,,!, 0,!,00,,, ',!,,,,0 ;!!,,,0,! ' oli 0 0 0,,00!, :! i!. j, 0!, P, 0! 0;,!,!! ; 0!,,,00, 0 0 j,,;,:, : _ 0 i 0,0, 0! 0 ' 0:,,!,!, i 0 0 ;!,,.;, ;,,,!,, : 0,0 I i 0,0,.0,0, 0 0' 0,,,,000 0!! :,,0,!,0! : 0 j,0,,, ;,0,,0,0 : 0 i 0 --,,0,,. ;, 0-0,0,,,0,, ; ' 0, _ 0:,,,0, 0 E i, 0!,0 0

70 0 Lääni tai maakunta ja kunta. Län eller landskap och" kommun. Oriita (yli v.).. Hingstar (över år), j Vallacker (över år). Ruunia (yli v.). Tammoja (yli v.). I Ston (över år). Nuoria hevosia ( v.). Unghästar ( år). a Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles hästar..... i Yhteensä hevosia. Tjurar (över år). Sonneja (yli v.). Kor. Lehm iä. Nuoria sonneja ( v.). Ungtjurar ( år). Kvigor (över år). 0 u Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. Yhteensä nautaeläim iä. Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli kk.). Fargaltar (över mån.). Siitosemakkoja (yli kk.). Modersuggor (Över mån.). Lihotussikoja (yli kk.). Gödsvin (över mån.): Nuoria sikoja ( kk.). Ungsvin ( mån.). Porsaita (alle kk.). Grisar (under mån.) Inalles svin. Yhteensä sikoja. Poroja (yli v.). Renar (över år). Höns (över mån.). Kanoja (yli kk.). Muuta siipikarjaa (yli kk.), övrigt fjäderfä (över mån.). 0 0 Mehiläisyhteiskuntia. Bisam hällen. Lumijoki... m, Liminka Limingo... 0., Kempele ,0 0 Oulunsalo Uleåsalö... 0,00 00 ä Oulujoki... ' , 0 Ylikiiminki Överkiminge..., 0 Kiiminki K im inge..., H aukipudas H Ijo ,0 0 0 K uivaniem i... P udasjärvi..., Taivalkoski..., K uusam o...,, K uolajärvi... B, Kemijärvi K em iträsk , Rovaniem i...,,00 Tervola... 0,0 S im o..., Kemin mlk. Kemi lk... 0, 0 0 Alatornio Nedertomeå..., Karunki Karungi ,0 Ylitornio Övertorneä ,0 T u rto la... 0, ; Kolari Muonioniska Enontekiö Enontekis... Kittilä ,0 : Sodankylä... 0,! Inari E n a re... 0 U tsjoki ; Yhteensä Summa,,,,,,,, b ),j, h d i s t e l m ä. Uudenmaan Nylands...,,,0.,0, 0,,, TurunPorin ÅboBjörneborgs...,0,,,,,,,,, Ahvenanmaan Ålands...,,0 0, 0,, Hämeen T avastehus...,,,,,0,,,0,,0 Vnpurm Viborgs... 0,,,,,0,,,0, Mikkelin S:t Michels...,,,,0,00, 0,,, Kuopion Kuopio...,,,,0,0,0,0,,, Vaasan Vasa...,,0,0,,,0, 0,,0, 0 Oulun Uleäborgs...,,,,,,,,,, Valtakunta Riket 0,,0l,,, 00 rf* «* 0,,,,0,0,, 0 00,,, 0,0, 0 0 0,0,, 0 0,,0,0 0;,,00, -,,,,0,,,0 0 0, 0, - _ 0,,,0,,0,,, -,,,00,,,,0 0 0,,,,0 -,,,,, -,0 0,,,,,,,,0 - -,,0,0,0,, 0, - 0 0,,,0,0 0 0,,, ,0,,, 0,0,,,,00, 0 0 ' , 0,,0,0,,,00,0,,,0, _ 0,,,], 0,0,,,,,, b ) S a m m a n d r a g., 0,0 0, 0, 0,,,,,, _,0,,0,,,,,,, 0,,,,,,,,,.,,,0,0,0,,0.,,,0,,,0,,,,,0 0,, 0,0 0.,,0,,0 0,0, 0,,,0,0,,,,,0,0,, 0,0,0,,,, 0,,,0 0,,0,0,, 0,,,,,,,,,0, 0,00,,,,:, 0,0,,,,,, 0,],,,0,,!!,0,,,],,,,,,,,, Maatalous. Lanthushållning. 0.

71 . ( Pour la traduction voir le page I). K otieläim et k aup u n geissa vuonna 0. Husdjuren i städerna år 0. 0 n Eläinlaji tai -ryhmä. Djurslag eller -grupp. Helsinki. Helsingfors. Loviisa. Lovisa. Porvoo. Borgå. Tammisaari. Ekenäs. i Hanko. Hangö. Turku. Åbo. Pori. Björneborg. j Uusikaupunki. Nystad. Rauma. Raumo. Naantali. Nådendal. Maarianhamina. Mariehamn. Hämeenlinna. Tavastehus. Tampere. Tammerfors. Lahti. Viipuri. Viborg. 0 Oriita (yli v.).../ Hingstar (över år)... / Ruunia (yli ^. )... / Vallacker (över å r)... / Tammoja (yli v.)... Ston (över å r ).../, u 0. 0 Nuoria hevosia ( v.)...\ Unghästar ( å r ).../ Varsoja (alle v.)...\ Föl (under li å r )... / Yhteensä hevosia/ Hela antalet hästar/,0 0 U I 0 0 Sonneja (yli v.)... / Tjurar (över å r)... / Lehmiä K or... Nuoria sonneja ( v.)..../ Ungtjurar ( å r )... / Hiehoja (yli v.)...\ Kvigor (över å r ) ! Vasikoita (alle lv.)... / Kalvar (under år).../ Yhteensä nautaeläimiä \ Hela antalet nötkreatur/ Lampaita (yli lv.).../ Får (över år)... f Lampaita (alle l v )... ( Lam (under år)... ( Yhteensä lampaita/ Hela antalet får/ 00 0 _ ; 0 0 _ Vuohia (yli v.).../ Getter (över år)... / - Karjuja (yli kk.)... / Fa.rraltar töver m;i n i... Siitoscmakkoja (yli kk.)..../, Modersuggor (över mån.)../ 0 Lihotussikoja (yli kk.)..../ Gödsvin (över mån.).../ Nuoria sikoja ( - kk.).../; Ungsvin ( mån.)... /: r Porsaita (alle kk.)... / Grisar (under m ån.)... '.../: 00 0 Yhteensä sikoja/ Hela antalet svin/ 0 0: 0 : 0 0 Poroja (yli v.).../ - Renar (över år)... / Kanoja (yli k k.)... Ilöns (över mån.).../ Muuta siipikarjaa (yli kk.)/ Annat fjäderfä (över mån.)/ 0: 0 00:,0 : :! 0! _ : ; j Mchiläisyhteiskuntia, kpl... / Bisamhällen, st...( } Sortavala. Sortavala. K äkisalm i. K eksholm. Lappeenranta. Villmanstrand. H amina. Fredrikshamn. Mikkeli. S:t Michel. K otka. Heinola. Savonlinna. N yslott. Kuopio. Joensuu. Iisalm i. Vaasa. Vasa. Kaskinen. Kaskö K ristiinankaupunki. Kristinestad ,0 0., Uusikaarlepyy. Nykarleby. Pietarsaari. Jakobstad. Kokkola. Gamlakarleby Jyväskylä. Oulu. Uleåborg. Raahe. Brahestad. Kem i. Tornio. Torneå. K ajaani. Kajana. Samtliga städer. Kaikki kaupungit , 0 : 0 0' , _ : , , , , i 0 ~ _ - - 0, : -,0 ' ;, :, ' 0! 0 ;, !! j 0, _ [

72 (Pour la traduction voir le page.) Taululiite \ k,.* - Tabellbilaga/ V iljelm ien luku om alla ja vuokram aalla eri su u ruusluokissa vuonna 0. A ntalet brukningsdelar på egen och arrendejord i olika storleksgrupper år 0. V i j e m i e u lut u, j o i d e n p e t o a i oli A n t a l b r u k n i n g s d e a r, v i k a s A k e r a r e a u t g j o r d e : ; Lääni ta i maakunta. Län eller landskap. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. j. ha. ha. ha ha. 0 ha. 0 ha. lia. 0 ha ha. Siitä: Därav : I Omalla maalla. Pä égen jord. Vuokramaalla. ; På arrendejord. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä : Därav : Omalla maalla. På egen jord. Vuokramaalla. På arrendejord. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä : Därav : Omalla maalla. På egen jord. Vuokram aalla. På arrendejordi Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä: Därav : Omalla maalla. På egen jord. Vuokramaalla. På arrendejord. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä: Därav : 0 Omalla m aalla. På egen jord. Vuokram aalla. På arrendejord. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä: Därav : : Omalla maalla. j På egen jord.! Vuokramaalla. ; På arrendejord. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä: Därav : Omalla maalla. På egen jord. Vuokramaalla. På arrendejord. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä: Därav : Omalla maalla. På egen jord. Vuokramaalla. På arrendejord. Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä: Därav : Omalla maalla. På egen jord. Vuokramaalla, i På arrendejord. 00 ha ja enemmän» och däröver Viljelmiä yhteensä. Summa brukningsdelar. Siitä: Därav : Omalla maalla. På egen jord. Vuokramaalla. På arrendejord. Summa brukningsdelar. Viljelmiä yhteensä. Yhteensä Summa På egen jord. Siitä : Därav : i 0 0 Uudenmaan Nylands...,00,0 0,0,,:, i,,,,,;,,,,0.,00,,, Turun-PorinÅbo-Bj örneb..,,0,0,,,,0,,»,,0,,,0, 0,»,0,0,, ,,,0,,00 Ahvenanmaan Ålands ; 0 i 0 0!,:,0,,0 Hämeen Tavastehus..,0,,0,,0,,0,,0,0,,,,,.,0;,,0,,:,0,,, Viipurin V iborgs...,0,,0,0,0,,, 0.:0,,,,0,0,!,0 0 0 ',0: 0,,,, Mikkelin S:t Michels...,, j,00,,,000, ii,0,,,,0 0 : 0,0: 0,,,, Kuopion Kuopio...,0,0,,,,,,,,0;,,;,,0,,,;,0,,0, 0,00, Vaasan Vasa...,,,,0,,,,,,0»,0,00, 0,,,,,»,,0,,0:, 0,,, Oulun Uleåborgs...,,0,00,0,,0,,,0,0:,,,0,,,!, 0 y 0 ',0!,,,, Valtakunta Riket',.,!, 0,,,0,, 0,,,0,,0,, ;,,;,;, l,l l, ll, 0, 0,, 0 0,i,.,,0, Omalla maalla. Vuokramaalla. På arrendejord. AUe 0. ha. TJnder 0. har. Brukningsdelar inalles. ; Viljelmiä kaikkiaan. (Pour la traduction voir le page I.) T au lu liite \ K T a b e llb ila g a / Eri viljelm äryhm ien peltoalan suuruus vuonna 0. Å kerarealen å brukningsdelar av olik a storlek år 0. Lääni tai maakunta. Län eller landskap. Peltoalan yhteenlaskettu suuruus viljelm illä, joilla oli peltoalaa kullakin: Sammanlagda Åkerarealen à brukningsdelar, vilkas åkervidd utgjorde: 0. ha. ha. ha. ha. 0 ha. 0lölia. ha. 0 ha ha. 00 liar ja enemmän. 00 har 0. däröver. Koko peltoala, ha. 0 H ela åkerarealen, har. Uudenmaan N ylands..,,,,0,,-,,,,, Turun-Porin Åbo-Björneborgs...,,0,,,,0, 0,,0,0, Ahvenanmaan Ålands,,0,,0 0, Hämeen Tavastehus...,,00,00,, 0,0,,,,, Viipurin Viborgs...,00,0,0,,,,,0,,, Mikkelin S:t Michels..,0,,,,0,,0,,, 0, Kuopion Kuopio...,0,, 0,,0,0,,, Vaasan Vasa...,,0,,,,0 0,,,0,0,,, Oulun Uleåborgs...,,0 0,,,,,,,0,, Valtakunta Rikot,, 0,,,0,0 ',,,0,,0, (Pour la traduction voir le page.) T au lu liite \ N, T a b ellb ila g a / b ' P eltoalan jakautum inen m aanlaadun m ukaan vuonna 0. Å kerarealens fördelning efter jordens beskaffenhet år 0. Lääni tai maakunta. Län eller landskap. ' H iekkam aata. Sandmarker. Savim aata. lerm arker. Peltom aasta oli, ha: Av åkerjorden utgjorde, har: Mutasuota. Kärrodlingar. Rahkasuota. Mossodlingar. ; Y hteensä. Inalles., Uudenmaan Nylands......,,00 0,,, Turun-Porin Åbo och Björneborgs.... 0,.,,, Ahvenanmaan Å lands......,0,, Hämeen Tavastehus......,0,0,,, Viipurin Viborgs......, 0,,,, Mikkelin S:t M ichels......,,, 0, Kuopion Kuopio ,,0,0, Vaasan V asa......,,0,,, Oulun O ulu......,,,,, Valtakunta - Riket! 0,0!,,,!,0,

73 ! (Pour la traduction voir h page I). Taululiite N _ Tabellbilaga j w, * Uutisviljelysala vuonna 0. Arealen av nyodlingarna år 0. Lääni tai maakunta. Län eller landskap. XJutisviljelysten ala viljelmillä, joiden peltoala oli, ha: Arealen av nyodlingar & brukningsdelar, vilkas åkervidd utgjorde, har: ; Yhteensä. i o i O t H 0 Inalles. UudenmaanN ylands... 0 ' i, Turun- Porin Abo-Björneborgs... ' ;,0 AhvenanmaanÅlands... 0 HämeenTavastehus ,!, ViipurinV iborgs...,,,0; 0 :, MikkelinS:t Michels... 0 ; 0 : 0!,0 KuopionKuopio , :, VaasanVasa... 0, : :!, OulunUleåborgs , 0, ;, Valtakunta Kiket,,0,,,0,00,0,,,0

74 (Pour la traduction voir le page I). T a u lu liite \ N.n T a b e llb ila g a / w, - Salaojituksen laajuus ja laatu eri viljelmäryhrnissä vuonna 0. Täckdikningens omfattning och beskaffenhet inom olika grupper av brukningsdelar år 0. - Lääni tai maakunta sekä salaojituksen laatu. Län eller Undskip samt arten.av täckdikning. Salaojitettua peltoa viljelmillä, joiden peltoala oli, ha : Arealen av täckdikad åker å brukningsdelar, vilkas åkervidd utgjorde, har: 0, - 0! y 0 i l Uudenmaan Nylands :,0,,0,00 Siitä: D ärav: Putkisalaojilla Med rör K iv i-»» s te n... 0 M uunl.»» annat m aterial,0,0, 0, TurunPorin ÅboBjörneborgs ,, Siitä: D arav: P utkisalaojilla Med rö r... 0 [0,0]. 0 K ivi-»» s t e n... M uunl.»» an n at m aterial Ï. 0,0 Ahvenanmaan Ålands... 0 Sinä: D ärav:. P utkisalaojilla Med r ö r... 0 Kivi-»» s t e n... Muunl.»» annat m aterial ; [0,o] 0 0 Hämeen Tavastehus... 0,,0 Siitä: D ärav: P utkisalaojilla Med r ö r... Kivi-»» sten... Ü Muunl.»» annat m aterial.,,0 Viipurin Viborgs... 00, Siitä: D ärav: P utkisalaojilla M ed rö r.... [0,o] 0 K ivi-»» sten... (> [0,o] M uunl.»» annat m aterial 0b, Mikkelin S:t Michels..., ,00 Siitä: D ärav: P utkisalaojilla Med r ö r... 0 Kivi-»» Sten....,. 0, M uunl.»» an n at m aterial [0,o] [0,o] 0 i> Kuopion Kuopio , Siitä: D ärav: Putkisalaojilla Med rö r K ivi-»» sten , M uunl.»» annat m aterial 0 Vaasan Vasa.... Siitä: D ärav: P utkisalaojilla Med r ö r... 0 ; Kivi-»» sten... 0 [0,0] M uunl.»» annat m aterial [0,0] Oulun Uleäborgs... 0 Siitä: D ärav: P utkisalaojilla Med r ö r... [0,0] Kivi-.» - -» sten... [ M M uunl.»» an n at m aterial Valtakunta Hiket ,,,,,,,0,0 - Siitä: D ärav: P utkisalaojilla Med rö r... 0.,, liivi-.»» Sten.....,0,, 0,0 M uunl.»» a n n a t m aterial 0,,0,,, Yhteensä, ha. ' Inalles, har.

75 (Pour la traduction voir le page J). T a u lu liite \ N p T a b e llb ila g a / Viljelmät ryhmitettyinä salaojituksen laadun mukaan vuonna 0. Brukningsdelarnas antal, fördelat efter täckdikningens beskaffenhet år 0. Lääni tai maalaiskunta. Län och landskap. Putkisalaojilla. Rör. Viljelmien luku, joilla oli peltoa salaojitettuna: Antal brukningsdelar, vilkas täckdikning utgjordes av: Kivisalaojilla. Sten. ; Muunlaisilla salaojilla. Annat material. j Rör och sten. Putki* ja kivisalaojilla. Rör och annat material. i Putki- ja muunlaisilla salaojilla. Sten ooh annat material. Kivi- ja muunlaisilla salaojilla. Rör-, sten- och annat material. ; Putki, kivi ja muunlaisilla salaojilla. Yhteensä. s i G Tilalle». Uudenmaan N vlands..., ' 0, Turun-Porin Åbo-Björneborgs : Ahvenanmaan Å lands... 0 Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs... 0 : 0 Mikkelin S:t Michels...,,00 Kuopion K uopio...,0 0, Vaasan V a s a Oulun Uleåborg... Valtakunta Riket,, 0,0 ( Pour la traduction vo ir le page I). T a u lu liite \ N ]0 T a b e llb ila g a / N " U< Sato vuonna 0, desitonneissa, läänittäin. Skörden år 0, i deciton, länsvis. Kasvilaji. Växtslag. Uudenmaan lääni. Nylands län. Turun ja Porin lääni. Åbo och Björneborgs län. Ålands landskap. ihvenamaan maakunta. Hämeen lääni. Tavastehus Iän. Viborgs Iän. Viipurin lääni. S:t Michels län. Mikkelin lääni Kuopio Iän. Kuopion lääni. Vasa Iän. Vaasan lääni. Oulun lääni. Uleäborgs Iän. i 0 i i Koko valtakunta. Hela riket. Syysvehnä löstvete..,.,0,,0,0 Kevätvehnä Vårvete..,00,,,,,0 0, Syysruis - Höstråg...,,0,i,,0,,,,,,, Kevätruis - Vårråg...,.0,,0,,,0,0,00,0 Ohra Koru...,0',0, i 0,,,,,0,,, Kaura H avre...,,0,,: 0,,,0,,,0,,.0,0,0,,,0, Korsiviljasekuli Blandsäd (stråsäd)...,, Korsipalkoviljasekuli Blandsäd(strå-o. trindsäd),-, : 0,,,,,, Herne, papu ja virna Årter, bönor o. vicker..,0 0, ', 0,0.,,, 0, Tattari Bovete...!,,, Heinänsiemen Höfrö..,,0 0,,0,, Nurmiheinä Vallhö....,0,0:,,,,0,,0,,,,,0,,,0, Vihantarehu Grönfoder,0!,00,0,,00 0,,,, Rehunauris Foderrovor,0!,0,,0, 0,,,0,,. Muut juurikasvit Övriga ro tfru k ter...,,,,,,00,,, Peruna Potäter...,' 0,00! 0,0,,, 00,,,0,, Pellava ja hamppu Lin och ham p a...,,,,0,,,0 Niittyheinä Ängshö..,!,!,, 0,,,,,0,,,,

76 j (Pour Ut traduction voir le page II). T a u lu liite \ << T a b e llb ila g a / N, u ' Luonnonniityn ala erisuuruisilla viljelm illä vuonna 0. Arealen av naturlig äng å brukningsdelar av olika storlek år 0. Lääni tai m aakunta. Län eller landskap. 0.. Luonnonniityn ala viljelmillä, joiden peltoala oli, ha: Arealen av naturlig äng å brukningsdelar, vilkas åkervidd utgjorde, har: i.. Ü ! Inalles, har. Yhteensä, ha. Därav bärgat, har. Siitä korjattu, ha. i 0 Uudenmaan N ylands !,,,,,0,0:,0,0 Turun-Porin Abo-B jörneborgs,,,!,0!,,,,',0 0,0 Ahvenanmaan Ålands.... 0:,, Hämeen Tavastehus...,:,,0,,0,,,,0, Viipurin - V iborgs...,,,,,,,,0,,, 0,000 Mikkelin S:t Michels...,,,0,0,0 j,, 0,0,00 Kuopion K uopio...,., 0,0,,0 0,0.,,00 ;,, Vaasan - V a sa...,,,, 0,,,,, Oulun - Uleåborgs...,,: 0,0,,0!,, 0,,0,,,0 V altakunta- Riket,{,,0,,!,00,,0!, 0, 0,0, (Pour la traduction voir le page II). T a u lu liite N T a b e llb ila g a / w ' Hakamaan ala erisuuruisilla viljelmillä vuonna 0. Arealen av hagmark å brukningsdelar av olika storlek år 0. Lääni ta i m aakunta. Län eller landskap. 0.. H akam aan ala viljelmillä, joiden peltoala oli, ha: Arealen a> hagm ark å brukningsdelar, hvilkas åkervidd utgjorde, har: Yhteensä, ha : 0.. i 0. i Inalles, har. i : '! 0 Undenmaan N ylands... 0,0,,,.,0',,, Turun-Porin Abo-Björneborgs.. 0,,,0,l,0,,,, Ahvenanmaan - - Ålands ,0.0Î 0 : 0, Hämeen -T av asteh u s...,0,:,,0,,0;.0!,,,0 Viipurin V iborgs...,.0,,!,,.0,,0,, Mikkelin - S:t Michels...,,0,,0,;,!,!, 0 0, Kuopion Kuopio...,,0,,0 0,,;,!,!,,, Vaasan - V a sa... 00,,:,.,!.,00,0,0 Oulun - Uleåborgs...,,0,=,,,:,,0:, 0, Valtakunta Riket,,0,0!,,j,0,0,., 0,,0 M aatalous. L a n th u sh å lln in g. 0.

77 j 0 (Four la traduction voir le page II). T a u lu liite i N. Q K otieläinten luku viljelm illä ja m uilla T a b ellb ila ga /, A ntal husdjur tillhörande b ru kningsdelar Eläinlaji tai -ryhmä. Djurslag eller -grupp. Uudenmaan lääni. Nylands län. i Viljelmil- i iä. o Å brukningsdelar.) M uilla. ) Hos andra.-) Yhteensä. Summa. Turun-Porin lääni. Abo-Bjömeborg län. Viljelmillä. Å brukningsdelar. Muilla. Hos andra. Yhteensä. Summa. Ahvenanmaan m aakunta. Ålands landskap. Viljelmillä. Å brukningsdelar. Muilla. Hos andra. 0 Oriita ( v.) Hingstar över ( år)!,0 0,0 Ruunia yli v. Vallacker (över år)...,,,,,, Tammoja (yli v.) Ston över år),00,,,,.0 i Nuor. hevosia ( v.) Unghästa: Unghästar ( - å r...,0,0,, Varsoja (alle v.) Föl (under år)..,0,,0, 0 fi Yhteensä hevosia Inalles hästar. h ä r..,0,00,0,,,,, Sonneja (yli (vli v.) Tjurar (över år),,,0, 0 _ 0 Lehmiä Kor... Nuor. sonneja ( v.) - Ungtjurar Ungtjura:,, 0, 0,0,,,000,, (F ( - år)...,,,, 0 Hiehoja (yli v.) Kvigor (öve: (över år) å r )...,,0 0,,0.,, 0, Vasikoita (alle v.) Kalvar (undei (under år)...,,,,,,,0 0, Yhteensä nautaeläimiä Inalles nöt. nöt kreatur... 0,0 0,0,,,0,0,! Lampaita (yli (vli v.) Får (under år) år[,,00 0,,,,,,,0 i :» (alle v,) Lamm (undei (under år)...,0, 0,,,,,0,, : Yhteensä lampaita - Inalles får...,, 0, 0, 0,,,0,,! Vuohia (yli v.) - Getter (över år) 0,,0, : ; Karjuja K (yli kk.) Fargaltar (över ( mån)... Siitosemakkoja (yli kk.) Modersuggor (över m å n.)...,,,, 0 Lihotussikoja (yli kk.) Gödsvin Gödsvir (över män.) mån.)... 0,,,, 0, '0 Nuor. sikoja (.. kk.) Ungsvin Ungsvir ( mån.)...,,,,,0,,0 :l Porsaita (alle kk.) Grisar (undei (under! m ån.)....)...,,,,,, Yhteensä sikoja Inalles svin...,0,0,,0,,,,0! Poroja (yli v.) Renar (över år) år[ _ - Kanoja (yli kk.) Höns (över mån.)... 00,,,0 0,,, 0,0,0,0 Muuta siipikarjaa Annat fjäderfä,,,0, Mehiläisyhteiskuntia Bisamhällen,,0,,, *) Viljelmät, joilla oli vähintään 0. ha peltoa. Brukningsdelar med en åkerareal om minst 0. har. åkerareal understigande 0. har eller utan åker. Y hteensä. Summa. vuonna 0, m aalaisk unnissa. och andra år 0, i landskom m unerna. Viljelmillä. k brukningsdelar. Hämeen lääni. Tavastehus Iän. Hos andra. Muilla. ; Summa. i... Yhteensä. Viljelmillä. Å brukningsdelar. Viipurin lääni. Viborgs Iän. Hos andra. Muilla. Summa. Yhteensä. Viljelmillä. Å brukningsdelar. Mikkelin lääni. S:t Michels län. Hos andra. Muilia. Yhteensä. Summa. I Viljelmillä. ; Å brukningsdelar. Kuopion lääni. Kuopio Iän. Hos andra. Muilla. i Yhteensä, j Summa. n n 0,0, 0, 0, -,:,,0,,,,,0,,,, 0, ',,,,,,,,0 0 0,,,,0 0,,,0,,, 0,0,0,,,,!,,0,;,00 0,,,0,, 0,,,0,, 0:,,,,,0,0, 0,,0,,0,0,,,,.! ',0,0,,,,0,0,0,0,,0,,,0, 0,0,,,,00 0,,,,0,,,0,,0,0,,0,,,0,0,0,,,0,,,, 0,0,0,,,,,;,,, 0,, 0, 0,,,,0,,,,0,, 0,,0,,,.,,0,,; is,0,0 0 : 0,0,,,, i,0, 0,,0 0, 0,0,,,0,,,,,0,0,00,0,0,,0,,,0,0,,0, 0 0, 0,,,, 0,0,,0,, 0,,,0,,0,,,,,,0,0,0,,, -..._ , 0,,,0,.0 0,!,,, 0 0,,0,0:.0 0 0!, * ) Ruokakunnat, joilla oli vähemmän kuin 0. ha peltoa tai ei ollut sitä ollenkaan. Hushåll med en