SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1921 HELSINKI, 1924 V A LTIO N EU V O STO N K IR JA P A IN O

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 8 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 9 HELSINKI, 94 V A LTIO N EU V O STO N K IR JA P A IN O

2 Tekstiä: Sisällys: Johdanto. Pelto- ja niittyala ja niiden käyttö. P in ta-ala... Pelto-ala ja sen käyttö Luonnonniityn ala ja sen k äyttö... 7 siv- Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät... 8 m äärät...;.. 9 Sääsuhteet... 9 ja väkiluku rehuyksiköiksi m u u n n ettu n a... Sadon raha-arvo. ;... K ulutus... 3 Kotieläimet. K otieläinten lu k u... 5 Kotieläimet vuosina 90 ja Kotieläim et ja väk iluku... 7 Kotieläim et ja peltoala... 9 Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden om istajat... 9 Meijerien käyttövoima... Meijerien tuotanto... Työntekijäin ja työpäivien luku... 6 Maanvijelystyöväen saanti ja sen palkkaehdot. Maanviljelystyöväen saanti... i... 8 M aanviljelystyöväen palkkaehdot... 9 Kyselykaavake Traduction des en-tetes des tahleaux

3 Taululiitteitä: Taululiite N:o. Peltoala ja sato vuonna 9: a) Kihlakunnittain ja lään ittäin... b) Maanviljelysseurojen piireissä... 0 Taululiite N:o. Luonnonniitty ja niittyheinäri sato vuonna 9: a) Kihlakunnittain ja läänittäin... 4 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 5 Taululiite N:o 3. Kotieläim et vuonna 9: a) Kihlakunnittain ja lä ä n ittä in... 6 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 0 Taululiite N:o 4. Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 90: a) Kihlakunnittain ja lä ä n ittä in... b) Maanviljelysseurojen piireissä... 4 Taululiite N:o 5. Meijerien henkilökunta vuonna 90: a) Kihlakunnittain ja lä ä n ittä in... 6 b) M aanviljelysseurojen piireissä Taululiite N:o 6. Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 9: a) Kihlakunnittain ja lä ä n ittä in... 3 b) Maanviljelysseurojen piireissä.. 34 Taululiite N:o 7. Meijerien henkilökunta vuonna 9: a) Kihlakunnittain ja läänittäin b) M aanviljelysseurojen piireissä Taululiite N:o 8. M aanviljelystyöväen palkat vuonna 90: a) Kihlakunnittain ja lä ä n ittä in... 4 b) M aanviljelysseurojen piireissä Taululiite N:o 9. M aanviljelystyöväen palkat vuonna 9: a) Kihlakunnittain ja lä ä n ittä in b) M aanviljelysseurojen piireissä... 5

4 Johdanto. M arraskuun päivänä 97 asetti S enaatti kom itean laatim aan ehdotuksen uudeksi m aatalouden kym m envuotistilastoksi ja m uutoksiksi m aataloustilastoon yleensä. H u h tik u u n päivänä 9 kom itea an to i Valtioneuvostolle ehdotuksensa jokavuotisen m aanviljelys- ja k o tieläintilaston u u d estaa n jä rje s täm isestä, ja V altioneuvosto syyskuun 8 päivänä s. v. tekem ällään päätöksellä m ääräsi m. m., e ttä m aanviljelys- ja k o tieläin tilaston valm istam isessa oli n o u d a te tta v a edustavaa tilastom etoodia, kuitenkin ottam alla huom ioon, että alkutiedot oli koottava keskim äärin noin 0 prosentilta kussakin kunnassa sijaitsevista viljelm istä, e ttä alk u tieto jen kerääm inen oli to im ite tta v a m aan viljelys- ja talousseurojen välityksellä ja e ttä v u o sitta in oli ju lk aista v a m a a n viljelys- ja kotieläintilasto sekä julkaisua entisestään supistettava. T äm än yhteydessä V altioneuvosto vahvisti kyselykaavakkeen puheenalaisen tilaston alkuaineksen keruuta varten. Täm ä kaavake, jo ta ensi kerran on sovellettu vuoden 9 m aanviljelystä ja karjanhoitoa koskevan tilaston ensiainesta kerättäessä, esitetään te k stiä seuraavassa liitteessä. M eijeriliikettä ja m aanviljelystyöväen saantia sekä sen palkkausoloja esittävään vuositilastoon nähden ovat edelleen voim assa kesäkuun 9 päivänä 907 annetun, m aataloustilaston järjestäm istä koskevan asetuksen m ääräykset ja Senaatin päätös toukokuun p äiv ältä 908, koskeva eräiden m aataloustilastollisten selontekojen suunnitelm aa ja kaavakkeita, sekä Senaatin päätös h u htikuun 8 p äiv ältä 96, koskeva m eijeritilastoa sikäli, e ttä siinä on an n ettava tie to ja m yöskin m eijerien palveluksessa olevista ty ö n tek ijö istä. V altioneuvoston edellä m ainitun päätöksen m ukaisesti on vuotuisen m aanviljelys- ja karjanhoitotilaston ensiaines vastaisuudessa k erättäv ä m aan viljely sseurain välityksellä, jotenka kunnallislautakunnat tä s tä lähtien ovat v ap a u te tu t niille vuosikym m eniä kuuluneesta velvollisuudesta avustaa täm än tilastoaineksen keräyksessä. Sam alla kuin M aataloushallitus toim itti tarpeelliset kyselykaavakkeet m aanviljelysseuroille 9 vuoden tilaston ensiaineksen keru u ta v arten kehoitti hallitus seurojen johtokuntia hankkim aan kussakin kunnassa seuran piirissä asiam iehen toim ittam aan tilastoaineksen k eräy k sen. sekä neuvojiensa k au tta avustam aan asiam iehiä heidän toim essaan. Lisäksi M aataloushallitus läh etti kullekin seuralle luettelon sen piiriin kuuluvia kuntia ja k utakin viljelm äin suuruusryhm ää v arten ta rv itta v a sta likim ääräisestä kaavakkeiden luvusta kehoituksella, e ttä kultin asiamies laatisi luettelon eri suuruusryhm iin kuuluvista viljelm istä, jo tk a luvultaan vastaavat noin 0 prosenttia kunnan viljelm istä ja m aataloutensa puolesta ovat ryhm äänsä edustavia. N äm ä luettelot tulee asiam iehen tai neuvojan säilyttää hallussaan k äy tettäv ik si tietojen keräyksessä

5 seuraavanakin vuosina. K yselykaavakkeet tä y ttä ä asiamies ta i neuvoja itse paikalla käyden ta i asianom aiset viljelm äin h a ltija t, milloin on tak eita siitä, e ttä näm ä ovat h alu k k aat ja p y sty v ät tied o t antam aan. E dellä m ainitulla tav alla kerätyn ensiaineksen nojalla on tarpeelliset laskelm at su o ritettu koko v altak u n taa v arten siten, e ttä aines on viljelm ä viljelm ältä v errattu 90 vuoden ensiaineksen vastaaviin viljelm iin ja vertailun k a u tta saadut suhdeluvut p a n tu laskelm ien pohjaksi. Milloin tiedot, jo tk a yleensä ovat osoittautuneet olevan toisiinsa v errattav ia, jossakin yksityistapauksessa ovat huom attav alla tav alla toisistaan poikenneet, on ne jä te tty laskutoim ituksessa sy rjään. E sillä oleva tilasto k äsittää vain m aalaiskunnat, eikä siinä m yöskään käsitellä P etsam o n alu etta. V altioneuvoston ylem pänä esitetty ä päätöstä, m ikäli se koskee itse ju l kaisun supistam ista, on n o u d atettu siten, e tt ei tieto ja taululiitteissä ole esitetty kunnittain, k u ten täh än asti, vaan ainoastaan kihlak u n n ittain ja lään ittäin sekä m aanviljelysseuroittain, jo ta paitse tek sti on te h ty m ahdollisim m an suppeaksi. P elto- ja niittyala ja niiden käyttö. Pinta-ala. V altakunnan m aalaiskuntien tilusalat (ilm an vesistöjä) olivat vuosina 90 ja 9 seu raav at, ha: Lisäys (-f) tai vähennys () v. 9. v. 90. VV %: ssa. P e lto a...,050,933,05, , L u o n n o n n iittv ä ,63 580,04,94. M uuta tilusalaa... 30,607,994 30,63,9 3,97 0. Y hteensä 33,6,090 33,7,90, Pelto-ala ja sen käyttö. Peltoala jak aan tu i eri läänien kesken seuraavasti, h ehtaarein ilm oitettuna: Lisäys i+ ; tai vähennys () v. 9. v. 90. vv "/ ssa.. U udenm aan... 5,733 49,695 +, Turun ja P o r in..., 43,50 49,666 +, Ahvenanmaan...,98, H ä m e e n... 64,40 6,559 +,85 +. V iip u rin... 5,683 44,95 + 6, Mikkelin... 09,870 05, , K u o p io n... 48,464 4, , o Vaasan ,34 434,5 + 5, O u lu n... V altakunta 40,7,050,933 34,84,05,75 + 5,897 35, K oko valtakunnassa on peltoala niinm uodoin lisään ty n y t 35,758 ha:lla, m ikä v a s ta a.8 % vuoden 90 p elto alasta. S uurin on suhteellinen 'lisäys +

6 3 Oulun läänissä, 4.4 %, ja sitä lähinnä K uopion (4.o %) ja Mikkelin (3.7 %) lääneissä; p ienin on se A hvenanm aalla, vain O.i %. E ri m aanviljelysseurani piireissä) oli peltoala vuosina 90 ja 9 seuraava, ha: Lisäys (-f) tai vähennys () Maanviljelysseura. v. 9. v. 90. vv :ssa. U u d enm aan ja H äm een. 7,565 7, U udenm aan läänin... 4,046 40,34 +, Suom en T alo u sseu ra...i 34,436 34, Lounais-Suom en... 5,395 4, S atakunnan... 85,60 83,659 +, H äm een l ä ä n i n... 3,58 30,0 +, H äm een S atakunnan... 79,9 78, Itä-H äm een... 78,535 76,573 +, V iipurin l ä ä n i n... 4,73 38, , L än tisen V iipurin lään in.. 4,60 4, Itä-K arja la n... 67,79 64,54 + 3, M ikkelin lä ä n in... 85,96 8,0 + 3, K uopion läänin... 9,630 89,665 +, Pohjois-K arjalan... *. 55,834 53,08 +, E telä-p ohjanm aan... 4,9 38,88 +, P ohjanm aan R uotsalainen 00,90 99,87 +, Keski-Suom en... 67,455 65,834 +,6 +.5 K eski-pohjanm aan... 45,39 44,055 +, O ulun lään in Talousseura 95,07 9,73 + 3, K ajaan in... 6,087 5, P erä-p ohjolan 3,-7,997 +, L ap in M aatalousseura...,90, P eltoala jak au tu i k äyttönsä m ukaan koko m aassa seuraavalla tavalla: v. 9 v. 90 L isäys (+ ) tai vähennys () vv. 909 S yysvehnä... Ha. % Ha % Ha. 7, , ,796 + % 33. K evätvehnä... 4,9 0. 3, S y y s ru is... 9,66. 6,67. +, K e v ätru is... 6, , Ohra... 0, , , K aura... 4, , , S e k u li... 9, , T a t t a r i (.O.o) 747 (0.0) H erne, papu ja v irna..., , , Y hteensä viljakasveilla 80, , , ) Myrskylän kunta on luettu sekä Uudenmaan ja Hämeen läänien että Uudenmaan läänin maanviljelysseuran piiriin, Pyhtään kunta sekä ensiksi mainitun että Länt. Viipurin läänin maanviljelysseuran piiriin ja Finbyyn kunta sekä Suomen Talousseuran että Lounais- Suomen maanviljelysseuran piiriin.

7 4 P eruna... R ehunauris... M uut juurikasv. v. 9 Ha 67,83,836 4,794 % V. 90 Ha 7,57 8,383 3,70 % L isäys (+ ) tai vähennys () vv. 909 Ha 3,46 + 3,453 +,093 /O Y ht. perunalla ja juurikasveilla 84, , ,0 +.3 V ih an tareh u.. 9, , , Heinällä siem e neksi... 3, , , H einällä rehusadoksi , , ,963.7 H einällä laitum e k s i... 4, , f 3,479 -j- 3. Y ht. vihäntareh. ja heinäkasveilla 935, , h 6, P ellav a ja ham ppu 6, , f 5.3 T äyskesanto... 04,44 0.o 0,943 0.o +,47 -j-. Muu p eltoala... 8,86 0.9,407. 3, 5.0 Y ht. pelto alaa,050, o,05,75 00.o + 35, V altakunnan peltoalasta oli niinm uodoin y. 9 k o rsiv ilja-y. m. v iljakasvien hallussa kaikkiaan 39.i %, perunan ja juurikasvien hallussa 4,i %, heinäkasvien ja vihantarehun hallussa 45.6 %, täyskesantona 0.o % ja m uuna peltoalana. %. V uodelta 90 olivat v astaavat prosenttiluvut 38.3, 4. i, 46., 0.o ja.4. Y lem pänä esitetyistä tiedoista on kuitenkin h uom autettava, e ttä ne eivät ole aivan täysin v errattav ia toisiinsa, sillä tiedot v:lta 90 on saatu sam an vuoden yleisen tiedustelun k au tta, kun taas 9 vuoden tiedot on saatu edellä m ainittjia edustavaa m enetelm ää noudattam alla k eräty stä aineksesta. M ahdollista bn, e ttä jälldm äistä m enetelm ää sovelluttam alla on ylipäänsä tu ltu keskim äärää edullisempiin tuloksiin, m ikä n ä y ttä ä kuvastu v an erinäisistä ylem p änä olevista luvuista, esim. niistä, jo tk a osoittavat rehunauriin ja m uiden juurikasvien sekä vihantarehun ja heinänsiem enviljelyksen alojen su u rta lisäystä v:n 90 jälkeen. M itä tulee vehnänviljelykseen, on sitä viime vuosina h u o m attav asti laajennettu, m u tta edellä esitetty yhden vuoden lisäys n ä y ttä ä kuitenkin liian suurelta. K okonaisuudessaan on viljakasvien viljelysala lisääntynyt lähes 4 % :lla, kun perunan ja juurikasvien ala on kasvanut vain vähän enem m än

8 5 kuin % :llä ja v ihantarehun ja heinäkasvien ala lähes % :lla sekä m uu p elto ala lähes % :lla. H uom auttam ista ansaitsee erikseen perunapellon ala, joka on v äh en ty n y t m elkein 5 0,0:lla. L äänittäin jak au tu i peltoala k äy ttö n sä m ukaan v. 9 seuraavalla tav alla, h a: V altakunta. O ulun lään i. V aasan lä ä n i K uopion lään i. M ikkelin lään i. V iipurin lääni. Häm een lään i. A hvenanm aan m aak u n ta. Turun ja Porin lääni. U udenm aan lääni. Syysvehnä...,99 3, ,00 K evätveh n ä , , Syysruis... 4,58 44,783,7 30,707 3,53,00 9,977 4,357 3,447 9,66 K ev ä tru is , Ohra... 5,89 7, ,4 4,65,96 8,0 3, Kaura... 59, ,855 60,666 54,408 7,80 9,797 69, 3,030 4,800 Sekuli...,99,868 59, ,78 Tattari Herne, papu ja virna,745 4,049 8,043, ,936 Yht. viljakasv. 96, ,49 06,56 0,39 55,00 68,99 4,0 5,8 80,47 Peruna... 9,364, ,39 9,587 4,80 8,3,43 5,957 67,83 Kehunauris...,43,034 30,9,6 447,00 3, ,836 Muut juurikasvit.. 879, ,794 Yht. peruna ja juurikasvit...,674 4, ,000,45 5,469 9,44 5,46 6,898 84,46 V ihantarehu...,78,380 6,474, , ,86 H einää Siem eneksi..,088,807 8,897, , ,939 Heinää rehuksi... 00,08 4,563 4,809 0,544 0,40 6,568 54,984 89,985 65, ,5 Nuvmilaidun... 3,380 44, ,80 748,39 4, ,509 Yht. vikantarehua ja heinää... 7,674 90,3 5,8 8,074 09,354 8,0 57,58 38,05 7, ,95 Pellava ja ham ppu.. 84, ,43 3 6,80 Täyskesanto..., ,96 9,306 5, ,59 39,0 8,37 04,44 Muu peltoala...,366, ,378, ,0 8,86 Koko peltoala 5,733 43,50,98 64,40 5,683 09,870 48, ,34 40,7s,050,933 Edellä esitetyt eri peltoalat olivat v altak u n n an ja asianom aisten läänien koko p elto alasta prosentiksi la sk e ttu in a seuraavat: Valtakunta. Oulun lääni. Vaasan lääni. Kuopion lääni. Mikkelin läiini. Viipurin lääni. H äm een lääni. Ahvenanmaan maakunta. Tur nnja Pori n lääni. Uudenmaan lääni. Syysvehnä O.i (O.o) (O.o) (O.o) (O.o) 0.4 K evätveh n ä O.i (O.o) (0.0 ) (O.o) 0 S y y sru is K e v ä t r u i s O.i Ohra....i n. 4 K aura e u Sekuli... : 0.8 j ' Tattari..'... (Oo) (0 o) (O.o) O.i (O.o) (O.o) (O.o) Herne, papu ja virna.. l.i j 0.3 l.g (0.0) (0 6). Yht. viljakasveja! Maatalous v x !

9 6 V altakunta. O ulun lään i. V aasan lääni. K uopion lääni. M ikkelin lääni. V iipurin lääni. H äm een lääni. Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin lääni. U udenm aan lääni. Peruna... Rehunauris... Muut juurikasvit O.i Yht. perun, ja juurikasv Vihantarehu Heinää siemeneksi Heinää rehuksi Nurmilaidun Yhteensä vihantarehua ja heinää o Pellava ja hamppu Täyskesanto lo.o Muu peltoala Koko peltoala 00. o loo.o loo.o loo.o loo.o 00.0 loo.o loo.o loo.o loo.o M itä eri kasvien viljelykseen tulee, oli vehnänviljelyksen ala,49 h a eli 0.6 % v altak u n n an koko peltoalasta. V ehnää viljellään pääasiallisesti E teläja Lounais-Suom essa, jossa sen viljelysala on yli 95 % m aan koko vehnänviljelysalasta. V ehnästä oli enem m än kuin kolm asosa (37 %) kevätvehnää, ja tä tä viljeltiin syysvehnään v erraten enim m in A hvenanm aalla ja v altakunnan itäja keski-osissa. R ukiista, jo n k a yhteenlaskettu peltoala oli 35,80 h a eli. 5 % koko peltoalasta, oli vain.s % kevätruista, jo ta viljellään suhteellisesti enim m in A hvenanm aalla sekä itä- ja keskiosissa m aata. R uispellon osuus on suhteellisesti suurin M ikkelin (9.4 %) ja K uopion (3.9 %) lääneissä, jota viimeksi m ain ittu a lähellä on V iipurin lääni (3.3 % ). O hran viljelystä, jonka hallussa oh n. 0,000 ha, h arjo itetaan enim m in kolmessa pohjoisim m assa läänissä, joiden ohrapeltoalat tek iv ät yhteensä lähes 58 % valtak u n n an ohran viljelyksen alasta. Suhteellisesti suurin on ohrapelto Oulun läänissä, jossa se on 6.4 % täm än läänin koko peltoalasta. L ähinnä sitä suhdeluvun puolesta ovat K uopion (8.3 % ) ja V aasan (6.4 % ) läänit. M ikkelin läänille suhdeluku on 4. ja sitä h y v in lähellä T u ru n ja P o rin lään in suhdeluku (4.o %); viimeksi m ainitussa läänissä ohrapellon kokonaisala on vähäistä enem pi kuin K uopion ja M ikkelin läänien ohrapellot yhteensä. K aurapeltoa, jonka ala oli noin 4,000 h a eli 0.6 % valtak u n n an koko kaurapelto-alasta, oh suhteellisesti enim m in M ikkelin (5.3 % ) sekä T urun ja P o rin lääneissä (4.4 %); pienin on kaurapellon suhteellinen osuus Oulun läänissä, nim. vain 9. %. S ekaviljaa viljellään suhteellisesti jokseenkin sam an v erran kaikissa lä ä neissä ( % ), U udenm aan ja V aasan läänejä lu k u u n o ttam atta, joille suhdeluvut ovat 0.8 ja 0. %.

10 7_ T attaria viljellään etupäässä Itä-Suom essa, ja sielläkin vähäisessä m äärässä. H erneen ja pavun viljelys on k esk itty n y t pääasiallisesti valtakunnan eteläosaan, jonka herne- ja papupelto on yli 87 % v altakunnan v astaav asta peltoalasta. Viljanviljelyksessä oli suhteellisesti suurin osa pellosta M ikkelin läänissä (50. %), ja sitä lähinnä K uopion (43.x % ), T u ru n ja P orin (4.5 %), V iipurin (40. %) ja H äm een (40. %) lääneissä. P ienin oli vastaav a viljelysala Vaasan läänissä (3.3 % ). P erunan viljelyksen suhteelliseen laajuuteen nähden, jonka koko ala oli 67,83 h a eli 3.3 % m aan peltoalasta, oli ensi sijalla K uopion lääni (5.5 %) ja A hvenanm aa (5.3 %); n iitä seurasivat lähinnä M ikkelin (4.4 %) ja Oulun (4. %) lään it. R ehunaurista, jonka koko viljelysala oli lähes,000 h a eli 0.6 % koko peltoalasta, viljeltiin suhteellisesti enim m in A hvenanm aalla (. %) ja sitä lähinnä V aasan (0.8 %) ja K uopion (0.7 %) lääneissä. - M uita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu peltoala oli noin 4,800 h a eli 0. % koko peltoalasta, viljeltiin enim m in U u den m aan läänissä (0.4 %). V ihantarehun ala oli m aassa yhteensä noin 9,300 ha eli 0.4 % koko peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli sen ala U udenm aan (0.9 %) ja H äm een (0.6 %) lääneissä. H einänsiem enen viljelyksessä oleva ala oli noin 4,000 h a eli 0.7 % p elto alasta; suhteellisesti laajin se oli V aasan läänissä (l.o %) ja sitä läh in n ä U uden m aan läänissä (0.8 % ). R ehuksi k o rjatu n peltoheinän yhteenlaskettu ala oli valtakunnassa yli 788,000 ha, m ikä vastasi 38.4 % koko peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli täm ä ala Oulun läänissä (46.5 %) ja sitä lähinnä suurin V aasan läänissä (43. % ), pienin se oli M ikkelin läänissä (4. %). N urm ilaidun, jonka koko ala oli noin 4,500 ha eli 6. % peltoalasta, oli suhteellisesti laajin T urun ja P orin läänissä ( 0.3 %) sekä Vaasan läänissä (9.7 %), pienin M ikkelin (0.7 %) ja K uop io n (0.9 %) lääneissä. V ihantarehua ja heinää kasvava sekä nurm ilaitum ena oleva ala yhteensä teki m aassa lähes 936,000 ha, v astaten 45.6 % v altak u n n an peltoalasta. Suhteellisesti suurin tä m ä ala oli V aasan (54. %) ja O ulun (50.8 %) lääneissä. P ellav an ja h am p u n viljelyksessä oleva ala oli kaik k iaan noin 6,800 h a eli 0.3 %, ja jak aan tu i täm ä ala v errattain tasan eri läänien kesken. K okokesannon ala teki yhteensä 04,44 h a eli 0 % v altakunnan p elto alasta. Suhteellisesti suu rin oli k esantoala M ikkelin läänissä (7.6 % ), ja su h teellisesti pienin Oulun läänissä, vain 5.9 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. L uonnonniityn ala sekä se osa siitä, jolta satoa k o rjattiin v. 9, oli valtakunnassa ja eri lääneissä, kuten osoittaa seuraava taulukko, johon on o tettu v astaav at tiedot m yöskin v:lta 90:

11 8 V. 9 V. 90.Lääni ta i m a u k u n ta. L u o n n o n n iity n k o k o ala, lia. S iitä k o r ja ttu a alaa, h a. K o rja ttu a la "/'oiua koko a la sta. L u o n n o n -, S iitä k o r. n iity n j a t t u a alaa, koko ala, iia. K o rja ttu a la % :n a koko a la sta. U udenm aan... 0,75, ,05 3, Turun ja Porin... 3,973 8, ,08 0, A hvenanm aan... 3,4, ,3, ; H äm een...,306 6, ,0 6, V iipurin... 66, ,687 60, Mikkelin... 44,6 4, ,0 37, Kuopion , , Vaasan... 56,54 45, ,486 ; 48, O ulun... 3,74 : 90, ,3! 88, Valtakunta 567,63 473, ,04 : 469, L uonnonniitty oli v ähenty n y t v:sta 90 vuoteen 9,94 h ailia,eli. % :lla, tehden viimeksi m ain ittu n a vuonna 567,63 T äm ä ala jak au tu i eri läänien kesken p ro sentittain seuraavasti: Oulun läänin osalle tu li 40.9 %, K uopion läänille 6.o %, V iipurin läänille.6 %, V aasan läänille 9.9 %, M ikkelin läänille 7.8 %, T urun ja P orin läänille 5.6 %, H äm een läänille 3.9 % ja U udenm aan läänille 3.7 % sekä A hvenanm aan m aakunnalle 0.6 %. H einää k o rjattiin v. 9 vain 473,554 ha:lta, m ikä vastasi 83.5 % koko alasta. E ri läänien k o rjattu ala vaihteli 56.s % :sta (U udenm aan lääni) 94.4 % :iin (Viipurin lääni). Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät. K y lvö m ääriä lask ettaissa ori k ä y te tty edellisessä vuosikertom uksessa esitetty jä keskikylvöm ääriä, joiden m ukaan kokonaiskylvöm ä ä rä t Isoko m aalle o vat seuraavat: Kylvömäärä näille, kg. Kokonaiskylvöinäärä, * desitonnia. Svysvehnä... 54,088 K evätvehnä ,84 Svysruis ,83 K evätruis... 0,963 O h r a ,933 K au ra ,074 Hekuli ' 9,549 T a t t a r i H erne, papu ja virna ,365 P e r u n a......,637,0,393 R e h u n a u ris v

12 9 määrät. E ri viljelyskasveista saadut satom äärät olivat, lään ittäin esitetty in ä, seu raav at, desitonnein: V altakunta. Oulun lääni. Vaasan lääni. Kuopion Uiäni. Mikkeli n lääni. Viipurin lääni. Hämeen lääni. Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja P o rin lääni. Uudenm aan lääni. Syysvehnä... 8,54 56,950,743,59 3, ,87 Kevätvehnä... 7,805 0,934 3,558,005,399 3, ,666 S y y sr u is... 33,70 563,083 5,45 4,43 395,57 59,63 37,86 57,036 64,470,898,896 Kevätruis.... 3,87 4,779,763,684,59,837 6,75 8,476 7,39 7,45 O hra...! 60,38 09,60,63,759 04,96 59,795 46, ,6,33,57 Kaura... ' 80.94,9,68 8,85 700, ,50 339,5 776,839 3,54 5,057,947 Sekuli... 7,04 4, , , ,7 7, T attari , ,487 Herne, papu ja virna. 35,50 49,04,369, ,446, ,63 P eruna... 95,55.055,958 60,8 7, ,40 675, ,83 50,37 6,30,03 Rehunauris... : 408, ,60 6,65 338,007 4, , ,49,444 Muut juurik asvit... 6,460 0,65 8,36 85, , , Vihantarehu... 5,3 38, ,9 36,59 7,3 9,730 35,46 0, Heinänsiemen... i 5,08 5, ,9 3, , ,499 3,67 P e lto h e in ä...,053,987, ,5,800,96,79,983 67,436,434,46 4,60,990,476,743 6, N iittyheinä...! 6,848 03,743 37,5 64,96,,5 53,5,65,93 66,08,464, ,37 Pellava ja hamppu...,795 3,660 56,76,497,3,433, ,86 V erratessa peltoaloja vastaaviin satom ääriin käy ilmi, e ttä keskisatom äärät h a:lta olivat eri lääneissä ja valtakunnassa seuraavat, kiloissa: V altakunta. Oulun lääni. Vaasan lääni. K uopion lääni. M ikkelin lääni. ' V iipurin lääni. Häm een lääni. Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin lääni. Uudenm aan lääni. Syysvehnä...,487,5,39,366,303,38,90,65,54,470 Kevätvehnä...,9,46,3,79,36,7,087,38,57, Syysruis...,3,57,34,376,70,36,9,,3,65 Kevätruis...,65,05,45,4,008 96,040,09,5.07 O hra...,39,0,0,3,48,86,89,3,09,09 Kaura...,349,3,55,54,36,35,38,4,00,99 Sekuli...,36,305,40,09,334,358,8,34,3,7 T attari...,05 4, Herne, papu ja virna...84,,309,085,56,4,037,046 97,95 P eru n a... 0,58 9,554 0, u , ,85 Rehunauris... 8,545 9,007 0,5'» 6,6 9,909 0, ,878 0,44 Muut ju u rik asvit... 4, ,903 4,953 8,98,7 8,6 8,80 5,586 0,966 Vihantarehu...,347,800 3,00,587 3,486,94 3,06,84,849,767 H einänsiem en P e lto h e in ä...,053,67,56,756,73,437,608,90,57,39 N iittyheiuä..., ,36,007,944.94,963,45,9,490 Pellava ja hamppu Sääsuhteet. m äärien arvostelem iseksi m ainittakoon satoon enim m in v aikuttaneesta tekijästä, sääsuhteista kasvukaudella 9, seuraavaa: Yleensä läm m intä ja kuivaa talvea seurasi m aaliskuussa tav atto m an korkea läm pötila, 4 ä 6 yli norm aalin, niin että lumi katosi aukeilta m ailta ennen kuun

13 0 loppua Länsi-Suom essa Vim peliin saakka pohjoisessa ja Itä-Suom essa Saim aan seuduille saakka; Lounais-Suom essa m etsätk in k ä v iv ä t m aaliskuussa lu m etto miksi. Sadem äärä oli tässä kuussa tav allista suurem pi. L äm m intä säätä jatk u i h u h ti- ja toukokuulla, läm p ö tilan ollessa 3 6 no rm aalia korkeam pana. M uutam ia harvinaisen läm pim iä päiviä, 45, ja Lapissa 4 7, eli enem m än kxiin ennen on meillä m itattu, sattu i h u htikuun loppupäivinä. Toukokuun viimeisen viikon alussa kävi kuitenkin yleisesti yöhalloja, jo tk a v ik u u ttiv at turnipsin taim ia, vieläpä toukoviljoja ja ruistakin. Keski-Suom essa k en tät p aljastu iv at lum esta jo h u h tik u u n 5 LO p:nä, Oulun tienoilla ia P öhjois-k arjalassa 5 p:nä ja L apin eteläisim m issä osissa ennen toukokuun alkua. K evät oli harvinaisen varhainen varhaisin vuoden 8 jälkeen. Sadesuhteet sitä vastoin eivät olleet y h tä edullisia: k ev ät oli m elkein kaikkialla m aassa liian kuiva, jo ta k u iv u u tta kesti aina juhannuksen tienoille asti. K esäkuussakin oli läm pötila yli norm aalin, m u tta öisin sattu i halloja useam piakin, esim. kesäkuun G, 7 ja 7 p:nä, jolloin perunanvarret ja toukoviljat vahingoittuivat, ruiskin hallanaroilla paikoilla. H einäkuulle oli om inainen koleahko ja sateinen sää, läm pötilan keskiarvon ollessa kaikkialla noin alle norm aalin; halloja, tosin lieviä, liikkui varsinkin V aasan läänin etelä- ja itäosissa sekä K uopion ja Oulun lääneissä. Sadem äärä oli vaihteleva; sateisuus h aittasi paikoin suuresti heinäntekoa, ja rankka- ja raesateiden vaikutuksesta ruis m eni paikotellen lakoon. E lokuun läm pötila oli noin norm aalia korkeam pi, m u tta lieviä hallaöitä, joina perunanvarret v ik aan tu iv at, sattu i kuukauden alkupäivinä. Sadem äärä oli Pohjois-Suom essa Oulun leveysasteelle asti etelässä runsas, eteläm pänä sitä vastoin niukka, alle norm aalin. Syyskuussa läm pötila oli m elkein norm aali, m u tta tässäkin kuussa sattu i useita hallaöitä, varsinkin kuun alkupäivinä sekä 8 p:n tienoissa; m yöhäisen vuodenajan vuoksi vahingoittui tällöin enim m äkseen vain peruna, harvoin kaura. Sadem äärä oli v errattain tasainen koko m aassa. L okakuun alussa m aa oli m uutam ia päiviä lum esta valkeana suuressa osassa m aata; m uuten kuukausi oli sangen saderikas, saderikkain lokakuu vuoden 900 jälkeen. M arraskuu oli lum irikas ja rekikeli alkoi lokakuun lopussa tai m arraskuun alussa; m eren lahdet ja sisäm aan suuret järv et jääty iv ät yleensä viim em ainitun kuun lopulla. oli ylim alkaan sangen ty y d y ttä v ä. Syys- ja kevätviljoista saatiin keskinkertaista parem pi tulo; perunoista, joiden satoa heinäkuussa vallinneen sateisen sään aik an a ilm estynyt ja m yöhem m in laajalle levinnyt ru tto oli huom attav asti v ähentänyt, saatiin keskinkertainen tulo; heinistä, joiden kasvua alkukesän kuivuus oli suuressa m äärin h id astu tta n u t, saatiin: kylvöheinistä k eskinkertainen ja n iitty h ein istä k esk in k ertaista huonom pi tulo. L ähinnä edellisenä vuotena olivat satom äärät, desitonnein, k u ten seuraava taulukko osoittaa, jossa myös esitetään hehtaarisadot kiloin vuodelta 90. Vuonna 90 Kokonaissato ha:lta S y y sv e h n ä... 6,30,50 K evätvehnä... 3, Syysruis...,437,34,080

14 Vuonna 90 Kokonaissato hadta K evätruis... 64, O h r a...,63,694,000 K au ra... 3,963,368,000 S e k a v ilja... 85,88,0 T attari... 5, H erne, p ap u ja v i r n a... 90, P eru n a... 5,578,466 7,830 R ehunauris...,69,383 3,950 M uut ju u r ik a s v it... 5,3 6,790 V ihantarehu... 8,9,960 H einänsiem en... 4,96 0 P e lto h e in ä... 5,08,86,860 N iittyheinä... :... 5,747,499,0 Pellava ja ham ppu... 4,05 0 ja väkiluku. V errattaessa satom ääriä väkilukuun vuosina 9 ja 90, saadaan jokaista henkeä kohti seuraavat m äärät, kiloissa ilm oitettuina: V. 90 V. 9 V ehnää R u ista..., O hraa K a u r a a Sekulia H erneitä ja p a p u j a P e r u n o ita rehuyksiköiksi muunnettuna. A lem pana seuraava taulukko, joka esittää sadon rehuyksiköiksi m uunnettuna, k äsittää koko sadon,lukuunottam atta perunanvarsisatoa, koska se vain poikkeustapauksissa o tetaan talteen, sekä pellava-, ham ppu- ja heinänsiem ensatoa, jonka k äy ttö tark o itu s on toinen kuin m uiden viljelyskasvien. N iinikään on jä te tty arv io im atta se rehum äärä, m ikä v astaa laitum eksi k äy tety n nurm en heinänkasvua ja luonnonniityiltä syötettyä äpäresatoa. M uuntam isessa on v :lta 9 *) k ä y te tty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, perunalle, virnalle ja tattarille l.o, ohralle ja sekulille l.i, kauralle., perunalle 5.0, rehunauriille.5, m uille juurikasveille 7.5, peltoheinälle ja vihantarehulle.5, niittyheinälle 3.0, rehunauriin naateille 0.o ), m u itten juurikasvien naateille 3.o, vehnän ja rukiin oljille 7.0, kauran oljille 3.8 sekä ohran, sekaviljan, herneen, v irn an ja ta tta r in oljille 3.9.!) Viita 90 on käytetty osittain toisia suhdelukuja, ks. Maataloustiedustelu Suomessa v. 90, siv. 7. ) Turnipsin naattien muuntoluku, joka keskimäärin on.5, on muuntamisessa otettu näin korkeaksi, koska huomattava osa niistä jää syöttämättä.

15 Edellä m ainitut näkökohdat huom ioon o ttaen ovat sadot vuosilta 9 ia 90. rehuvksiköiksi m u u n n ettu in a, seu raav at,,000 vksiköin: v. 9 % v. 90 /o Vehnä... 5, , Ruis... 97, ,38.9 O hra..., , K au ra.... 4, ,8 7.0 Sekavilja... 0, , T a t t a r i (O.o) 533 (O.o) Herne, papu ja virna... 4, , Y h teen sä viljak asv it 880, , P e r u n a... 4, , R ehunauris... 9, , M uut juurikasvit... s.... 7, , Y hteensä p eru n a ja ju u rik asv it 50, ,7 6.4 P eltoheinä , ,37 3. V ihantarehu... 0, , Svysviljan oljet... 85, ,4 4.9 K evätkorsiviljan o l j e t... 8,046 0.o 8, Palkokasvien oljet... 3,657 0.,37 0. Y h t. peltoheinä, vih. rehu ja oljet,00, , R ehunauriin n a a tit......, M uiden juurikkaiden n a a t i t...,0 (O.o) 483 (0.0) Y hteensä n aatit,86 0., K oko sato pellosta...,036, ,79, N iittyheinä... 35,44 0.4,870.0 S ato kokonaisuudessaan,7, o,94, N iinkuin ta u lu k o sta ilmenee, oli 9 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioituna, 7.0 % suurem pi kuin 90 vuoden sato. K oko sadosta on viljasato puheenalaisina vuosina ollut %, peruna- ja juurikasvisato % ja n a a t t i s a t o 0. %, sekä heinä- ja olkisato %. Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskem isessa on, kuten ennenkin, arviointi vehnään, rukiiseen, ohraan ja kauraan nähden p eru stettu virallisiin verohintoihin. N äm ä olivat vuodelta 9: vehnän 350 mk. hehtolitralta, rukiin 0 m k., ohran 60 mk. ja kauran 80 mk. hehtolitralta. M uiden viljelyskasvien sekä niiden olkien ja n aattien kuin myös heinän hinnoiksi on asetettu seuraavat m ä ä rä t kilolta: perunalle 0: 5, sekulille : 00, ta tta rille : 00, herneille ja p a vuille 3: 30, rehunauriille 0: 8, muille juurikasveille 0: 55, vehnän- ja rukiinoljille 0: 0, k ev ätv iljan ja palkokasvien oljille 0: 8, reh unauriin naateille 0: 05, 9

16 lo m uiden juurikasvien naateille 0: 08, vihantarehulle ja peltoheinälle 0: 44, niittyheinälle 0: 34 sekä pellavalle ja ham pulle 3: 00 ja heinänsiemenelle 0: 00. Osaksi n äm ät h in n at p eru stu v at kannattavaisuuslaskelm ien k a u tta saatuihin tuloksiin. Olkisadon suuruuden arvioim isessa on k o rjattu jyväsato, kiloissa ilm oitettuna, k erro ttu vehnässä ja rukiissa :a, ohrassa, palkokasveissa ja ta tta rissa l:llä, sekaviljassa.3:a ja kaurassa.i:llä. T äten m enetellen on 9 vuoden sadon arvo saa tu seuraavaksi:,000 mk 7 Vehnä... 73,570.8 R u i s...»3,593.9 Ohra , K au ra ,35. Sekuli... 3, T a tta ri...,97 (O.o) H erne, p ap u ja virna... 47,066 l. i Y hteen sä viljakasv it,37, P eruna , Ju u rik asv it... 96,659.4 Y hteensä p eruna ja juurikasvit 40, P eltoheinä ja vihantarehu , N iittyheinä..., Syysviljan oljet... 60,095.5 K evätkorsiviljan oljet... 47,0 6.o Palkokasvien oljet... 3, Y hteensä vihantarehu, heinä ja oljet,69,09 3. Juurikasvien n a a t i t... 3, K ehruukasvit ja heinänsiem en... 68,089.7 K aikki yhteensä 4,078, o V uonna 90 tek i sadon arvo 3,388,504 tu h a tta m k. ja keskim äärin vuosilta 96 90,5,64 tu h a tta m arkkaa. Kulutus. V iljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, ettei Suomessa vielä vuonna 9 oltu p a la ttu ennen m aailm ansotaa vallinneihin oloihin, jos kohtakin kulutus oli m elkoista suurem pi kuin sotavuosina. Syöm äviljan m aahantu o n ti oli m ain ittu n a vuonna tu n tu v asti alle tuonnin sodan edellisinä vuosina, ollen kuitenkin jo lähes y h tä suuri kuin vuosina 96-0 keskim äärin, vehnäntuonnin ollessa keskim äärää tu n tu v asti suurem pikin. M itä viisivuotiskauden keskim ääräiseen tuontiin tulee, on huom au tettav a, e ttä v. 96 vehnäntuonti oli poikkeuksellisen suuri, suurem pi kuin m illoinkaan ennen. Maatalous v. 9. 3

17 4 Vuonna 9 tuotiin m aahan vehnää 85.o inilj. kg eli hiem an enem m än kuin viisivuotiskausittain 960 keskim äärin, 8.9 milj. kg vuosittain. V. 90 oli tu o n ti 76.3 m ilj. kg. K otim aisen vehnän osuus kulutuksesta oli v. 9 v errattain suuri, 5.9 %, ja kutakin asukasta kohti tu li 9. i kg koko kulutuksesta. R ukiin tuonti, joka oli vv i milj. kg vuotuiskeskim äärin ja v milj. kg, teki v milj. kg. K otim aisen rukiin osuus koko kulutuksesta oli 89.6 %, ollen v % ja vv %. K unkin asukkaan osalle tu li kulutuksesta viim eksi m ain ittu n a vuonna 97.4 kg, oltuaan v a sta a v a luku v ja vv keskim äärin 83.7 kg. O hran tu o n ti oli v. 9 pieni, vain 0.7 m ilj. kg, oltuaan vuosina m ilj. kg vuosittain ja v. 90 vielä.6 m ilj. kg. K u lutuksesta tu li henkeä k o h ti v , v ja vv kg. M itä kauraan tulee, oli tu o n ti v milj. kg ja suurem pi kuin sekä v. 90, jolloin se oli 4.3 m ilj., e ttä vv keskim äärin, jolloin se oli 4.9 m ilj. kg. Vienti oli vähäinen, vain 0.7 milj. kg. K u lu tu sta tu li henkeä kohti v kg eli enem m än ku in koskaan ennen. Perunoiden tu o n ti oli v milj. kg, oltuaan v milj. ja vv keskim äärin.5 milj. kg; vienti oli 9 m itätön, vain 0.4 milj. kg. H enkeä kohti k u lu tettiin v kg eli enem m än kuin v. 90 (3.5 kg) ja vv keskim äärin (5.7 kg). M itä edellä on lyhyesti esitetty, käy ilmi seuraa v asta taulukosta, jossa on o tettu huom ioon vehnän, rukiin, ohran ja k au ran sekä perunan sato-, tuontija vien tim äärät.ynnä kylvöön ja viinanpolttoon k äy te tty paljous viisivuotisjaksolla 960 sekä vuosina 90 ja 9, kaikki näm ä m äärät kiloissa ilm o tettu in a.) Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Perunat. V. 9. S a to... T uonti... K y lv ö... V iinanvalm istus... V ie n ti... Yhteensä kulutusta varten Kulutus henkeä kohti 5 753,800 85,00.580,89,65 98-,864,5 9. t 97,004,00 67, ,79,500: 39,450; ,49.87! ,5, ,07.793,66,079, ,963, ,700 9,533,5 8,407, ,4 700,69 43,79, ,00,300 3,757,4,039,347 47,88 55,9, *) Vilja on ilm oitettu seuraavassa taulukossa jauttamattomana; jauhettua viljaa jauham attom aksi m uunnettuna on 00 kg vehniä pantu vastaam aan 65 kg vehnäjauhoja tai -ryynejä, 00 kg rukiita 95 kg ruisjauhoja, 00 kg ohria 60 kg ohraryynejä tai -jauhoja sekä ICO kg kauroja 50 kg kauraryynejä tai -jauhoja. N äm ät suhdeluvut, jotka on saatu yk sityiseltä asiantuntijataholta, eroavat jossakin määrin ennen käytetyistä, jonka tähden viljam äärät vuosilta 96 0 sekä osittain v:lta 90 eivät ole sam oja kuin edellisissä julkaisuissa. Eroavaisuuteen vaikuttaa m yös se seikka, että hehtolitrapainoina kilogrammoiksi m nunnettaissa on ennen k äytetty toisia m uunnoslukuja. T aulukossa on hl vehniä pantu 76 kg, hl rukiita = 70 kg, hl ohria = 60 kg, hl kauroja == 48 kg ja hl perunoita = 66 kg (Vrt. tähän esim. alam uist. siv. julkaisussa ITI, Maatalous; 6).

18 5 i Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Perunat.! V. 90. i Tuonti ,4 50,37,988 6, , , ,909,44.60,85 4,33,4 K ylv ö... V iinanvalm istus...,45,00 ' 3,809,700 33, ,678, ,30 V ien ti... Yhteensä kulutusta varten. 84,95,544 8,003,9 93,335,84 33,887,583 Kulutus henkeä k oh ti.. 5,i ,565 4, ,66, ,877, Vuosina (Keskimäärin vuodessa) i... 6,993,386 Tuonti... ' K y lv ö... V iinanvalm istus... : V ien ti... Y hteensä kulutusta varten K ulutus henkeä kohti.. 8,9.500, ,75,47 6.fi 8.6,67 86,053,346 34,8, ,86 8,097 79,549, ,6,763. 8,45,357:,49,9..0:,308,8; 86,949, ,03,39 4,945,73: ,386 39,38! 8.667,06 ' ,79, ,88, ,33, K otieläim et. Kotieläinten luku. Kotieläimet, joista annetaan tiedot kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani ta ui n liitteessä N:o 3 a ja b, jakautuivat syyskuun p:nä 9 lään ittäin seuraavalla tavalla; V a lta k u n ta. O u lu n lä ä n i. V aasan lään i. K u o p io n lään i. M ik k elin lään i. Viipurin. lään i. H ä m e e n lä ä n i. A h v e n an m a a n m a a k u n ta. Turun ja P o rin lä ä n i. U u d e n m a a n lään i. Oriita (vli 3 v.)... 77, ,33,67, Ruunia (yli 3 v. )... 5,85 3.5,3 6,67 0,56 8,594,0 4, ,689 Tammoja (yli 3 v.) 7,77 9,907,36,534 7,638 3,48 0,06 9, ,68 Nuoria hevosia (-3 v.) 3, ,9 6, , Varsoja (alle lv.),34 3, ,09, Yhteensä hevosia 39,57 65,95 3,009 49,983 59,49 8,688 4,443 68,4 35,405 39,558 Sonneja (vli v.)... L eh m iä... Nuoria sonneja (- v.) Hiehoja (yli v.)... Vasikoita (alle lv.) , ,796,550 3,8 93,54 8,679 37,80o ,78 846, 4,03,468 8,785 5,76 5, ,54 63,8 4,79 8, ,59 96, , ,6 56,655 7,50, , ,858 47, ,0; ,040 30,307,65,8.6 5,57 8,708 8,77 Yht. nautaeläimiä 66,79 94,33 7,54 93,77 36,604 4,84 6,338 30,347 4,37,79,937 Lampaita (yli v.)...» (alle l v.)... 6,65 85, , ,4 4, , ,40 39, , ,4 537,695 Yht. lampaita 85,9 53,33 6,673 37,03 6,393 4,5 66,95 339,39 0,093,57,444 Vuohia (yli v. ) ,033, , Karjuja (yli 6 kk.)., , ,77 Siitosemakkoja (yli6kk.) 5,56 6, , , , Lihotussikoja (yli 6 kk.) Nuoria sikoja (3-6 kk.) Porsaita (alle 3 kk.) , ,563 98, , , , ).38,759, ,34 3,73 83,706 Yht. sikoja 45,89 6,67 3, 46,4 70,3 5,890 47,90 40,336 7,38 374,636 Poroja (yli l v )... 53,776 53,776 Kanoja (yli 6 kk.) 34, ,484 3,000 44,406 73,75 67,58 43, Muu siipikarja (yli 6 kk.), ,36, , ,9 M ehiläisyhteiskuntia..,0 6,63 4, ,306

19 6 E ri eläinryhm issä oli n u o rten eläinten pro sen ttisu h d e asianom aisen eläinryhm än koko lukuun seuraava: Lääni tai maakunta. Nuoria hevosia ja varsoja. Nuoria nautoja ja vasikoita. Lampaanvuonia. Nuoria sikoja ja porsaita. U udenm aan T urun ja P o r i n A hvenanm aan H äm een o 55. Viipurin M ik k e lin K u o p io n V aasan o Oulun V altakuntai 8.o N uoren k arjan suhteellinen lukuisuus sam assa eläinryhm ässä oli niin muodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. Niin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku.o % :sta (Ahvenanm aa) 3.5 % :iin (K uopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 9.4 % :sta (K uopion lääni) 40.4 % :iin (A hvenanm aa), lam paanvuonien luku 7. % :sta (U udenm aan lääni) 45. % :iin (Kuopion lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 5.3 % :sta (Mikkelin lääni) 66.9 % :iin (Turun ja P orin lääni). T äyskasvuisten naaraseläinten ja nuorim m assa ikäryhm ässä olevain elukkain suhde oli senraava: 00 t ;äyskasvuista Varsoja. Vasikoita. vastasi: Porsaita U udenm aan läänissä T urun ja P orin läänissä A hvenanm aan m aakunnassa H äm een läänissä Viipurin» M ikkelin» K uopion» Vaasan»... 3.s Oulun» V altaku nnassa Kotieläimet vuosina 90 ja 9. V errattaessa toisiinsa kotieläinten lukua vuosina 90 ja 9 huom ataan niissä tap ah tu n een seuraavat m uutokset. Lisäys 3 (+) taival ienny8 (- V. 90. V. 9. ] Luku. 7c O riita (yli 3 v.)... 0,697 0, R uunia (» 3 v.)... 9,60 34, , T am m oja (yli 3 v.)... 7,585 76,68 + 4, N uoria hevosia (3 v.) 47,443 44, , Varsoja (alle lv.)... 4,39 5,975 +, Y hteensä hevosia 384,645 39, ,93 +.

20 7 Lisä;ys (+) tai v ä henny S () V. 90 V. 9 Luku % Sonneja (yli v.)... 0,333,65 i Lehmiä......,73,986,8,6 + 44, N uoria sonneja ( v.).. 55,680 5,57 4, H iehoja (yli v.)...,09 8,708,384. Vasikoita (alle lv.) ,75 8,77 7, Y hteensä nau taeläim iä,84,366,79,937 3,49.8 L am paita (yli v. )...,037,66,034,749,93 0.3» (alle v.) , ,695 8, Y hteensä lam paita,703,-595,57,444.3,5 7.7 Vuohia (yli lv.)...,699, K arju ja (yli 6 k k.)... 5,784 5, Siitosem akkoja (yli 6 kk.) 36,753 39,40 * +,387 L 6.5 Lihotussikoja (yli 6 kk.)... 99,75 3,34 - j - 3, N uoria sikoja (3 6 kk.) 3,57 3,73 +,59 - f 0.9 P o rsaita (alle 3 kk.)... 99,78 83,706 6, Y hteen sä sikoja 373,64 374, Poroja (vli lv. )... 5,809 53, K anoja (yli 6 kk.) ,45 979, ,6 +.4 M uuta siipikarj. (yli 6 kk.) 0,475 0, M ehiläisyhteiskuntia...,8,306 +, Hevosten koko luku on lisääntynyt. % vuoteen i)0 verrattuna; sekä ruunien e ttä tam m ojen luku on lisään ty n y t huom attavasti, ja myös varsojen jossain m äärin, jo ta vastoin nuorten hevosten luku on vähentynyt, ja niinikään oriiden, jälkim m äisten kuitenkin varsin vähällä m äärällä. N autakarjassa, jonka koko luku on v äh enty n y t.8 %, on täysi-ikäisten sonnien ja lehmien luku tu n tu v asti lisääntynyt; vähennys tulee yksinom aan nuoren karjan ja vasikoiden osalle, joista varsinkin jälkim m äisten vähennys on suuri, noin 0 %. Lam paiden koko luku on niinikään v ähentynyt (7.7 %), josta vähennyksestä v erratto m asti suurem pi osa lam paanvuonien tähden. M yöskin vuohien luku on vähentynyt; suhteellinen vähennys 0 y h tä suuri kuin lam paiden. Sikojen kokonaisluku on lisään ty n y t (0.3 %), m u tta parissa ryhm ässä, karjujen ja porsaiden, on vähennystä tap ah tu n u t. M itä m uihin kotieläinryhm iin tulee, ovat ne,»muuta siipikarjaa» lu k u u n o ttam atta, lisääntyneet. Kotieläimet ja väkiluku. Seuraavassa esityksessä, jossa teh d ään vertailuja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on k o tieläinten luku kussakin lajiryhm ässä m u u n n ettu täysi-ikäisiä eläim iä

21 8 v astaavaksi.) T äten on saatu seuraava täysi-ikäisten eläinten luku eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 9: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. V uohia. Sikoja. Poroja. U ud enm aan... 35,87 36,37 74,87 7 3,907 T u ru n ja P orin 59,50 33,0 0,86 6,033 37,879 A hv enanm aan.,86,953,45,994 H äm een... 44,70 54,69 6,608,85 3,60 Viipurin... 53,06 90,993 77, , M ikkelin... 5,093 4,058 97, ,36 K uopion... 36,493 84,055 9, ,85 V aasan... 6,65 44,353 89,589,35 4,348 Oulun... 3,49 75,08 77, ,464 53,776 V a ltak u n ta 350,745,445,470,303,597,77 45,49 53,776 Edellä olevien lukujen perusteella saadaan täysikasvuisia eläim iä 00 m aaseu tu v äestö n henkeä kohti: Lääni tai maakunta. H evosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuolua. Sikoja. P o roja. U udenm aan T urun ja P orin A hvenanm aan (O.o) 7.8 H ä m e e n V iip u rin M ikkelin K uopion V aasan Oulun L V a ltak u n ta M aaseutuväestöön verraten oli niinm uodoin hevosia enim m in U udenm aan läänissä (5.4), jo ta seurasivat lukuisuuden puolesta H äm een (4.7) ja T urun- P orin (4.5) läänit; pienin oli suhdeluku Oulun läänille (9.5). K eskim äärin tu li valtakunnassa 00 m aaseudun henkeä kohti.3 hevosta. N autaeläinten v astaava suhdeluku valtakunnassa oli 50.7, ja oli se suurin M ikkelin (58.6) ja U udenm aan (58.5) lääneille; n äitä seurasivat lukuisuuden puolesta lähinnä T urun-porin (56.8) ja K uopion (55.3) läänit. Pienin oli nautaeläinten vastaav a luku V iipurin läänissä (37.6). L am p a ita oli suhteellisesti enim m in A hvenanm aalla (8.8) ja Vaasan läänissä (57.4) sekä vähim m in V iipurin läänissä (35.o); keskim äärä valtakunnalle teki Vuohia p id ettiin suhteellisesti enim m in ) Muuntamisessa on pantu täysikäinen hevonen vastaamaan nuorta hevosta tai 4 varsaa, täysikäinen nautaeläin nuorta nautaa tai 4 vasikkaa, täysikäinen lammas nuorta lammasta ja täysikäinen sika nuorta sikaa tai 4 porsasta.

22 9 T urun-porin läänissä (.5). Sikojen suhteellisen lukuisuuden puolesta oli ensi sijalla Mikkelin lääni (8.7) ja viimeisellä Oulun lääni (.3), keskim äärän tehdessä koko m aalle 8.g. P oroja pidettiin ainoastaan Oulun läänissä, jolle keskim äärä oli 5.7. Kotieläimet ja peltoala. Täysikäisiksi reduseerattuja elukoita oli lääneissä ja valtakunnassa v peltohehtaariin verraten seuraavat m äärät: Lääni tai H evo Nauta Lam Simaakunta. sia. eläimiä. paita. koja. Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin M ikkelin K u o p io n Vaasan Oulun V altakunta P eltoalaan verraten pidettiin siis hevosia, A hvenanm aata luku an o ttam atta, enim m in K uopion läänissä (4.6), jo ta lähinnä seurasivat Oulun (3. o) ja Mikkelin (.8) läänit; pienin oli hevosten luku T urun-porin (3.8) ja V aasan (3.9) lääneissä; keskim äärä valtakunnalle oli 7.. N autaeläim iä oli suhteellisesti enim m in Oulun (4.4) ja K uopion (4.o) lääneissä ja vähim m in T u ru n ja P o rin läänissä (53.9), keskim äärän tehdessä v altak u n n alle Suhteellisesti enim m in oli lam paita A hvenanm aalla (87.) ja Oulun läänissä (6.l) sekä vähim m in U udenm aan läänissä (9.5). K eskim äärä m aalle oli Sikojen luku oli suhteellisesti suurin Mikkelin (33.) ja K uopion (0.8) lääneissä ja pienin Oulun (3.) ja V aasan (5.5) lääneissä. K eskim äärä koko m aalle oli.o. Meijeriliike. Sen johdosta, että viimeiset m aan m eijeriliikkeestä ju lk aistu t tiedot ovat vuodelta 99, on täh än vuoden 9 m eijerioloja käsittäv ään julkaisuun o tettu v astaav at tiedot myöskin vuodelta 90; m eijeriliikettä koskevat tiedot esiintyv ä t seikkaperäisem pinä tau lu liitteissä N:o 4 7. Meijerien luku ja niiden omistajat. Meijerien luku oli eri lääneissä ja v altakunnassa vuosina 90 ja 9 sekä keskim äärin vuosina 96 0 seuraava: Lääni tai Vuosina 960 V. 9. V. 90. maakunta. keskimäärin. U u d e n m a a n T urun ja P orin

23 0 Lääni tai, maakunta. T. 9. V. 90. Ahvenanmaan Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta Vuosina 960 keskimäärin. Jos meijerien lukua vuodelta 9 verrataan sam an vuoden väkilukuun,) havaitaan, e ttä y h tä m eijeriä vastasi seuraava henkilöluku: A hvenanm aalla,70 henkeä, T u ru n ja P orin läänissä 4,946, K uopion läänissä 5,533, Oulun läänissä 5,795, Vaasan läänissä 6,008, H äm een läänissä 9., Mikkelin läänissä 0,86, U udenm aan läänissä 0,766 ja V iipurin läänissä 7,646. Lehmälukuun v errattu n a taas tu li k u tak in m eijeriä kohti v. 9: A hvenanm aalla,08 lehm ää, Turun ja P orin läänissä,96, V aasan läänissä,67, Oulun läänissä,78, K uopion läänissä,40, U udenm aan läänissä,697, Hämeen läänissä 3,0, M ikkelin läänissä 4,8 ja V iipurin läänissä 5,0 lehm ää; keskiluku koko m aassa oli,609 lehm ää y h tä m eijeriä kohti. O m istajiensa m ukaan jak au tu iv at m eijerit seuraavasti: Vuonna 9 Vuonna 90 L ääni tai Y ksityisiä Osake Osuus Y ksityisiä O sake Osuusm aakunta. henkilöitä yhtiöitä. k untia. h enkilöitä. yhtiöitä. kuntia. Luku. 7. Luku. 0 0 Luku. 0 0 Luku. 7o Luku. 0 0 Luku. 0, u o Uudenm aan 50. o Turun-Porin l A hvenanm aan 0. o o Hämeen o Viipurin Mikkelin... 3 lö.o o lö.o o Kuopion L Vaasan O u lu n i 9 3. s V altakunta 70 5.o Yli % k aik ista m eijereistä oli v. 9 osuuskun tien om istam ia, kun y k sityisten om istam ia oli noin V7 ja osakeyhtiöiden v ajaa ljvy Y ksityisiä meijereitä oli enim m in U udenm aan läänissä, jossa puolet läänin kaikista m eijereistä oli tä h ä n ryhm ään kuuluvia; osakeyhtiöiden luku oli suhteellisesti suurin V iipurin läänissä; osuusm eijerien suhteellisen lukuisuuden p uolesta kilpailivat keskenään K uopion ja Vaasan läänit. ) Väkiluku I piltti joulukuuni.