SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 1923 HELSINKI, 1924 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 20 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUONNA 923 HELSINKI, 924 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 Johdanto. Tekstiä: Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Sisällys: P inta-ala... 5 P eltoala ja sen käy ttö... 5 Viljelyksessä oleva kaski... * Luonnonniityn ala ja sen käy ttö... 0 L uonnonniitty ja p e lto a la... 0 Kylvö, sato ja kulutus. K ylvöm äärät... Sääsuhteet... K asvillisuuden kehitys... 5 S atom äärät... rehuyksikköinä... 8 Sadon ra h a -a rv o K ulutus Karjanhoito. K otieläinten luku K otieläim et vuosina 922 ja K otieläim et ja väkiluku K otieläim et ja peltoala Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden om istajat Meijerien käyttövoim a Meijerien tu o ta n to M eijerien työntekijäin ja työpäivien luku Maanviljelystyöväen saanti ja paikkaehdot. M aanviljelystyöväen saanti M aanviljelystyöväen p a l k a t Siv. Traduction des en-têtes des tableaux Taululiitteitä: T aululiite N:o. Peltoala ja sato vuonna 923: a) L äänittäin ja k ih la k u n n itta in... 2 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 0

3 Siv. T aululiite N:o 2. L uonnonniitty ja n iitty h einän sato vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 4 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 5 T aululiite N:o 3. K otieläim et vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 6 b) M aanviljelysseurojen piireissä T aululiite N:o 4. M eijerien luku, om istajat, käyttövoim a ja tu o ta n to vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain b) M aanviljelysseurojen piireissä 'taulu liite N:o 5. Meijerien henkilökunta vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain b) M aanviljelysseurojen piireissä T aululiite N:o 6. M aanviljelystyöväen p a lk a t vuonna 923: a) L äänittäin ja kihlakunnittain b) M aanviljelysseurojen piireissä... 36

4 johdanto. Vuoden 923 tilaston ensiaineiston keruuseen ja käyttelyyn nähden on m enettelytapa ollut samallainen kuin lähinnä edellisenä vuonna, josta tarkempi selostus on annettu 92 vuoden vuosijulkaisussa, jonka tähden tässä vain viitattakoon siihen, m itä m ainitun julkaisun johdannossa on esitetty. Mitä vuositilaston sisällykseen tulee, on siihen tehty sellainen muutos, että kyselykaavakkeesta on m aataloushallituksen asiasta tekem ästä esityksestä Valtioneuvoston päätöksellä 2 piitä elokuuta 923 yhdistetty syysruista ja kevätruista koskevat kohdat nimikkeellä»ruis» ja kohta»tattari» on kaavakkeesta poistettu, jota vastoin kaskiviljelykseen nähden on lisätty eri viljelyskasvien alaa koskevat kohdat ja niinikään korjatun niittyheinän alaa käsittävä kohta. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Pinta-ala. V altakunnan m aalaiskuntain pinta-ala (ilman vesiä ja P etsamon aluetta) oli, tiluslajien m ukaan jaettuna, vuosina 922 ja 923 seuraava, hehtaareissa: Lisäys (+) tai v v vähennys ( ) / /o vv Peltoa ,086,207 2,04, , Luonnonniittyä , ,880 7, M uuta alaa ,586,048 30,672,653 -k 86, Yhteensä 33,226,090 33,32,900 -f 86, Pelto-ala ja sen käyttö. Peltoala jakaantui valtakunnassa eri läänien kesken seuraavasti: Lisäys (+) tai Lääni tai maakunta. v v vähennys ( ) Ha Ha vv Ha % U udenm aan , ,964 -i Turun ja Porin , ,25 -k ', A hvenanm aan...,342,453 k-.0 H ä m e e n ,80 269, ,094 k Viipurin ,97 262,987 k - 5, Mikkelin... 09,383 09,594 -i- 2 -L 0.2 Kuopion... 52,787 55,348 k 2,56 k -.7 Vaasan , ,926 k- 3,366 + O.s Oulun... 45,987 48,066-2, Yhteensä 2,086,207 2,04,367 8,60 -k 0.9

5 G Valtakunnassa oli pelto-ala niinmuodoin lisääntynyt 8,60 ha:lla, mikä vastaa 0.9 % vuoden 922 peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli peltoalan lisäys Viipurin läänissä, 2.o %, ja sitä lähinnä Kuopion (.7 %) ja Oulun (.4 %) lääneissä. E ri läänien m aalaiskuntien pinta-alasta oli pellon osuus v. 923: Uudenmaan läänissä 22.5 %, Turun ja Porin läänissä 20.3 %, Ahvenanmaalla 8.0 %, Hämeen läänissä 5.5 %, Viipurin läänissä 8.4 %, Mikkelin läänissä 6.6 %, Kuopion läänissä 4.3 %, Vaasan läänissä.7 % ja Oulun läänissä 0.9 %. V astaava prosenttiluku valtakunnalle oh 6.3. Peltoala valtakunnassa jakautui käyttönsä m ukaan koko maassa seuraavalla tavalla, hehtaaria: Lisäys (+) tai v V / 0 vähennys ( ) /o VV Syysvehnä... 9, , Kevätvehnä... 6, , L Syysruis ,548.0 j 234,363. 2,930 > K ev ä tru is... 7, O h r a... 2, ,68 5.3,63.5 i Kaura , , , Sekuli... 0, , T attari (O.o) - ) Herne, papu ja virna 2,57 0.6, , Y ht. viljakasveilla 88, , , Peruna... 67, , U Rehunauris... 4, , k i 6.3 Muut juurikasvit.. 4, , Y ht. perunalla ja juurikasveilla 86, , Vihantarehu... 4, , , H einää siemeneksi.. 9,97.0 8, , H einää rehuksi , , , Laitumena... 9, , k Y ht. vihantareh. ja heinällä 957, , k " 26,605 - r 2.8 Pellava ja ham ppu.. 6, , Täyskesanto , ,95 9.6, Muu peltoala... 4, , , Yhteensä peltoa 2,086, o 2,04, o 8, Valtakunnan peltoalasta oli niinmuodoin korsi- y. m. viljakasvien hallussa v. 923 kaikkiaan 38.6 %, perunan ja juurikasvien hallussa 4. %, heinäkasvien x) Sisältyy»Muuhun peltoalaan».

6 7 ja vihantarehun hallussa 46.8 %, pellavan ja hampun hallussa 0.3 %, täyskesantona 9.6 % ja m uuna peltoalana 0.6 %. Kokonaisuudessaan oli viljakasvien ala vähentynyt 0.6 %:lla; kevätvehnän ja kauran alat olivat lisääntyneet, m utta muiden viljakasvien alat vähentyneet, niistä rukiin ala yli 2,900 hehtaaria. Perunan ja juurikasvien yhteinen ala sitävastoin lisääntyi niinikään 0.6 %:lla, rehunauriin ala sekä suhteellisesti että absoluuttisesti tuntuvasti. Heinällä y.m. sekä laitum ena oleva ala oli kasvanut 2.8 %:lla, vihantarehun ala huom attavan suuresti, 2%:lla. Pellavaa ja ham ppua kasvava ala oli vähentynyt 8.9 %:lla, täyskesannon ala lähes %:lla ja»muu peltoala» 9,3 %:lla. L äänittäin jakautui peltoala käyttönsä m ukaan v. 923 seuraavalla tavalla, ha: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Häm een Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin U udenmaan lääni Syysvehnä... 2,987 4, ,963 Kevätvehnä , , ,342 Ruis ,72 46,09,385 30,886 34,027 9,54 20,64 4,79 4,8 234,363 5,643 7, ,349 9,96 4,493 2,096 27,52 22,625 0,68 K aura... 60,50 0,95,937 63,398 57,25 27,054 28,749 68,49 3,43 43,403 Sekuli...,945 2,084 43,38, ,74, ,40 Herne, papu ja virna... 3,73 3,960 49,696, ,357 Yht, viljakasveja 00,244 87,525 4,449 08,448 05,854 52,644 63,099 39,776 5,47 83,86 Peruna... 9,508, ,896 8,928 5,336 8,454,29 5,439 67,470 Rehunauris...,797 2,63 50,557, ,460 4, ,906 Muut juurikasvit...,43, ,480 Yht.perunaaja juurikasveja 2,448 4, ,804,082 6,266 0,80 6,65 6,536 86,856 Vihantarehu... 3,57,780 0,507,946,745,400 3,37,25 6,22 Heinällä siemeneksi... 2,777 4, ,398, , ,845 Heinällä rehuksi... 02, 44,696 5,007 05,838 07,887 29,026 6,83 200,44 72, ,905 Nurmilaidun... 2,67 4, ,392 4, ,492 4,767 9,934 Yht. vihantarehua ja heinää 20,626 9,996 5,207 22,35 5,880 3,989 63,887 j252,60 79, ,905 Pellava ja hamppu... 95, , ,873 Kokokesanto... 22,22 43,80,6 28,79 27,668 7,520 6,93 33,868 9,288 20,95 Muu peltoala...,474 2, , ,427,33 3,352 Koko peltoala 257, ,25, , ,98709,594 55,348446,926 48,0662,04,367 Edellä esitetyt peltoalat olivat asianomaisten läänien ja valtakunnan peltoalasta prosentiksi laskettuina seuraavat: Syysvehnä... K e v ä tv e h n ä... Ruis...! O h r a... K aura... Sekuli... Herne, papu ja v irn a... Uudenmaan! Turun ja Porin Ahvenanmaan maakunta Hämeen Viipurin Mikkelin (O.o) Kuopion (O.o) Vaasan (0.0) (O.o) Oulun (0.0) (0.0) Valtakunta Yhteensä viljakasveja

7 8 Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin lääni Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan j Peruna Rehunauris Muut juurikasvit I 0.] 0.2 Yhteensä perunaa ja juurikasveja ! 4. Yihantarehu S 0.8 Heinällä siemeneksi : 0.7 j 0.9 Heinällä rehuksi Nurmilaidun j 5.7 Yhteensä vihantarehua ja heinääj S! 46-8! Pellava ja hamppu ! 0.3 Kokokesanto ! Muu peltoala ! 0.9] 0.6 Koko peltoala 00.0 loo.o loo.o 00.O 00.O : 00.O! loo.o M itä eri kasvien viljelykseen tulee, oli vehnän viljelyksen ala 5,305 ha eli 0.7 % koko peltoalasta. Vehnästä oli 4/ 0 (4.4 %) kevätvehnää, jota viljeltiin syysvehnään verraten enim min valtakunnan itä- ja pohjoisosissa sekä A hvenanm aalla. Syysvehnää viljellään etupäässä Etelä- ja Lounais-Suomessa. R ukiin yhteenlaskettu peltoala oli 234,363 ha eli.l % valtakunnan peltoalasta. Ruispellon osuus koko pellosta on suhteellisesti suurin Mikkelin läänissä (7.8 %) ja sitä lähinnä Kuopion läänissä (3.3 %); suhteellisesti pienin se on Vaasan (9.4 %) ja Uudenm aan (9.8 %) lääneissä. Ohraa, kasvava ala valtakunnassa oli 0,68 ha eli 5.3 % koko peltoalasta. Maan pohjois- ja keskiosissa sen viljelys on tuntuvasti yleisempi kuin muissa osissa. Suhteellisesti suurin osa ohrapellosta oli Oulun läänissä (5.2 %); sitä seurasivat ohrapellon laajuuden puolesta Kuopion (7.8 %) ja Vaasan (6.2 %) läänit. Suhteellisesti pienin oli ohrapellon osuus Ahvenanmaalla (.4 %) ja Uudenmaan läänissä (2.2 %). Kauran viljelyksessä oli 43,403 ha, joka vastasi 20.5 % koko peltoalasta. Suurin oli kaurapellon osuus T urun-porin (25. %) ja Mikkelin (24.7 %) lääneissä, joita lähinnä seurasi Uudenmaan lääni (23.4 %); pienin oli kaurapelto Oulun (8.9 %) ja Vaasan (5.3 %) lääneissä. Sekulia kasvava ala oli yhteensä 0,40 ha, mikä vastasi 0.5 % maan koko peltoalasta. Sekulia viljeltiin enimmin Ahvenanmaalla (.2 %) sekä Uudenmaan, (0.7 %) ja Kuopion (0.7 %) lääneissä, vähimmin Oulun (0.3 %) ja Vaasan (0.3 %) lääneissä. Sekulista oli 5,5 ha korsiviljasekulia ja 5,025 ha korsi-palkoviljaa kasvavaa. Hernettä ja papua sekä virnaa viljellään enimmin lounaisosassa m aata, ja oli niiden viljelysala Ahvenanmaalla.3 %, Uudenmaan läänissä.2 % ja Turun-

8 9 Porin läänissä 0.9 % näiden läänien koko peltoalasta. Koko maassa oli herneen ja pavun sekä virnan viljelyksessä,357 ha eli 0.5 % koko peltoalasta. Perunanviljelyksen suhteellisen laajuuden puolesta, jonka koko ala valtakunnassa oli 67,470 ha eli 3.2 % koko peltoalasta, oli ensi sijalla Kuopion lääni 5.5 %:lla ja Mikkelin lääni 4.8 %:lla; niitä seurasi lähinnä A hvenanm aan m aakunta 4.0 %:lla. Pienin oli puheenalainen peltoala Vaasan (2.5 %), Turun ja Porin (2.6 %) sekä Häm een (2.6 %) lääneissä. Behunaurista, jonka koko viljelysala oli 4,906 ha eli 0.7 % koko peltoalasta, viljeltiin suhteellisesti enimmin Ahvenanmaalla (.3 %) ja sitä lähinnä Vaasan (l.o %) ja Kuopion (0.9 %) lääneissä. Muita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu ala oli 4,480 ha eli 0.2 % koko peltoalasta, viljeltiin enimmin U udenm aan läänissä (0.4 %). Vihantarehun ala oli maassa yhteensä 6,22 ha eli 0.8 %. Suurin,.6 0 peltoalasta, oli sen viljelysala Mikkelin läänissä, ja sitä lähinnä,.4 %, U udenm aan läänissä. Heinänsiemenen viljelyksessä oleva ala oli 8,845 ha eli 0.9 % m aan peltoalasta. Suhteellisesti laajin se oli Ahvenanmaan maakunnassa (.4 %), ja sitä lähinnä Vaasan (.2 %) ja Uudenmaan ( l.i %) lääneissä. Mehuksi korjatun peltoheinän yhteenlaskettu ala teki 828,905 ha, vastaten 39.4 % peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli m ainittu ala Oulun läänissä, tehden 49. i % täm än läänin koko alasta. Lähinnä sitä seurasi Vaasan lääni 44.9 %:lla; pienin oli rehusatoala Mikkelin läänissä, 26.5 %, ja Turun-Porin läänissä, 32.7 %. Nurmilaitumen ala, joka nousi koko m aassa 9,934 ha:iin eli 5.7 %:iin, oli suhteellisesti suurin Vaasan (9.7 %) ja Turun-Porin (9.3 %) lääneissä sekä pienin Ahvenanmaalla (0.3 %) ja Kuopion läänissä 0.5 %. Lähellä näitä oli Mikkelin lääni 0.8 %:lla. Rehusatoala ja nurmilaidun yhteenlaskettuina olivat 45. i % valtakunnan peltoalasta, ja eri lääneissä oli vastaava suhdeluku seuraava: U udenm aan läänissä 44.3 %, Turun ja Porin läänissä 42.0 %, Ahvenanmaalla 44.0 %, H äm een läänissä 43.8 %, Viipurin läänissä 42.6 %, Mikkelin läänissä 27.3 %, Kuopion läänissä 39.9 %, Vaasan läänissä 54.6 % ja Oulun läänissä 52.3 %. Pellavan ja hampun viljelyksessä oleva ala oli kaikkiaan 5,873 ha eli 0.3 % ja oli sen suhteellinen osuus suurin Uudenmaan läänissä, nim ittäin 0.4 %; pienin se oli Oulun läänissä 0. %. Täyskesannon ala teki yhteensä 20,95 ha, mikä vastasi 9.6 % maan koko peltoalasta. Suhteellisesti suurin se oli M ikkelin läänissä, 6.0 %, jossa Tukiinkin ala oli suhteellisesti laajin (7.8 %). V errattain pieni oli kesannon ala Oulun läänissä, 6.3 %, jossa rukiin ala oli 0.o %. Viljelyksessä oleva kaski. Edellä m ainitun peltoalan (2,04,367 ha) lisäksi oli v. 923 viljelyksessä 2,868 ha kaskea, josta,74 ha rukiilla, 27 ha ohralla, 478 ha kauralla ja 378 ha muilla viljelyskasveilla. Läänien mukaan jakaantui viljelty kaski seuraavalla tavalla, ha: Maatalous v

9 0 Rukiilla. Ohralla. Kauralla. Muulla. Yhteensä. Uudenmaan läänissä... Turun ja Porin läänissä... A hvenanm aalla... Hämeen lä ä n is s ä Viipurin» ,007 Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko m aa, ,868 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. Luonnonniityn ala sekä se osa siitä, jolta satoa korjattiin v. 923, oli valtakunnassa ja eri lääneissä niinkuin osoittaa seuraava taulukko, johon on o te ttu v astaav at tiedot m yöskin vuodelta 922: V V Lääni tai maakunta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, Siitä korjattua alaa, Korjattu ala koko alasta. Uudenmaan... 20,032 9, ,60 2, Turun ja Porin... 3,767 4, ,964 2, Ahvenanmaan... 2,958, ,532 2, Hämeen... 2,086 6, ,06 5, Viipurin... 64,479 45, ,356 54, Mikkelin... 4,45 40, , Kuopion... 89,350 70, ,634 75, Vaasan... 53,227 34, ,894 37, Oulun , , , , Yhteensä 553, , , , Luonnonniitty väheni v:sta 922 vuoteen 923 7,955 ha:lla eli 3.2 %:lla, tehden viimeksimainittuna vuonna 535,880 Tämä ala jakaantui eri läänien kesken prosentittani seuraavasti: Oulun läänin osalle tuli 42.4 %, K uopion läänille 5.4 %, Viipurin läänille.4 %, Vaasan läänille 9.9 %, Mikkelin läänille 7.2 %, T urun ja Porin läänille 5.8 %, Häm een läänille 3.7 % ja U udenm aan läänille 3.7 % sekä Ahvenanm aalle 0.5 %. Koko niittyalasta korjattiin v. 923 heinää ainoastaan 455,070 ha:lta, mikä vastasi 84.9 % koko alasta. K orjatun alan suhde koko n iittyalaan oli melkoisesti erisuuri eri lääneissä, vaihdellen suhde 64.3 %:sta (Uudenm aan lääni) 94.7 %:iin (Ahvenanm aan m aakunta). Luonnonniitty ja 'peltoala suhtautuivat eri lääneissä toisiinsa siten, että 00 peltohehtaaria vastasi seuraava ala luonnonniittyä: Turun ja Porin läänissä 7.0 ha, Häm een läänissä 7.4 ha, U udenm aan läänissä 7.6 ha, Vaasan läänissä.8 ha, A hvenanm aalla 2 2. ha, Viipurin läänissä 23.3 ha, Mikkelin läänissä 35.3 ha, Kuopion läänissä 53.2 ha ja Oulun läänissä 53.4 Koko maassa oli vastaava niittyala 25.5

10 Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät. K ylvöm ääriä laskettaissa on k ä y te tty edellisessä vuosikertomuksessa esitettyjä keskikylvömääriä, joiden m ukaan kokonaiskylvömäärät koko maalle ovat seuraavat: Kylvömäärä ha:lle Kokonaiskylvömäärä, kg- desitonnia. S yysvehnä ,803 K evätvehnä ,733 Ruis... 4 ) 330,452 Ohra ,024 Kaura ,608 S e k u li ,598 Herne, papu ja virna ,329 Peruna......,637,04,484 Rehunauris Ennenkuin tehdään selkoa 923 vuoden sadosta, esitettäköön satoon enim min v aik u ttav asta tekijästä, sääsuhteista, seuraavaa: Aikainen ja odottam attom an pikainen talventulo syksyllä 922 keskeytti syystyöt kaikkialla maassa, tullen lumi yleisesti sulaan maahan. M utta tä tä aikaista talvea ei kuitenkaan kestänyt kauvan, ilm at lämpenivät uudelleen ja lumi suli, varsinkin maan eteläisemmissä osissa miltei olemattomiin. Leutoja ilmoja kesti aina helmikuun alkuun asti, tehden kelin paikoin mahdottomaksi; myöskin oli syytä pelätä, että leuto sää ja hankien alla sulana säilynyt maa tuottaisi syysviljoille vahinkoa. Helmikuussa säät kävivät huom attavasti viileämmiksi lämpötilan osoittaessa poikkeusta kylmän puolelle lännessä ja Pohjois-Pohjanm aalla 2 4 sekä m uualla 5 6. L unta tuli sangen h u o m attavasti, niin e ttä lumensyvyys oli Keski Suomessa 40 60, idässä ja pohjoisessa cm; lounaassa oli lumensyvyys tavallista pienempi ja lounaisessa saaristossa oli maa melkein lumeton. Maaliskuun lämpötila oli etelässä melkein normaali, keskiosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla n. ja Lapissa 3 4 normaalia korkeampi. Sademäärä oli pienin m itä täm än kuun aikana on milloinkaan h avaittu. Helmi- ja m aaliskuun yhteenlaskettu sadem äärä oli pienin, m itä m aassamme on kahden peräkkäin seuraavan kuun aikana saatu. Lumensyvyys oli kuun alkupuoliskolla melkein m uuttum aton. Melkein koko maassa oli lunta tavallista vähemmän ja kuun jälkipuoliskolla aleni lumensyvyys kaikkialla, ollen kuun lopussa Keski-Suomen eteläosissa 20 40, sen pohjoisosissa jaltä-suomessa 40 60, sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa cm. Rekikeli loppui lounaisessa saaristossa 6 7 p:nä sekä ennen kuun loppua koko Lounais- Suomessa sillä alueella, missä aukeat m aat paljastuivat lumesta. Huhtikuun ensimäiset päivät olivat vielä hyvinkin aurinkoisia, m utta myöhemmin m uuttui ilma kautta maan koleaksi, niin että kuukauden keskilämpötila oli normaalia alhaisempi. Sademäärän kuukausisumma oli tavallista pienempi; kahden edellisen kuun aikana vallinnut pouta jatkui tässä kuussa Pohjois-Suomessa *) Syys- ja kevätrukiille yhteisesti.

11 2 n. 0 päivään ja Etelä-Suomessa kuun puoliväliin saakka. Sateet tulivat enimmäkseen lumena. Lumipeite oli kuun jälkipuoliskolla vähennyt sen verran, että 30 p:nä aukeat m aat olivat lum ettom at järvialueen eteläosassa ja länsirannikolla Etelä-Pohjanm aalle asti pohjoisessa. M etsät paljastuivat ainoastaan m aan lounaisosissa. Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Karjalassa oli kuun lopussa vielä ja Pohjois-Pohjanmaalla ja suuressa osassa Lappia cm. Rekikeli loppui huhtikuussa suuressa osassa Keski-Suomea. Jäittenlähtö ta pahtui Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Länsi-Satakunnan sekä osaksi Etelä- Pohjanm aan joista kuun jälkimäisen puoliskon aikana, paikotellen lounaassa vähän aikaisemminkin. Viimeisten kymmenen päivän aikana lähtivät jäät myös lounaisesta saaristosta ja läheisistä meren lahdista, samoin myös Varsinais- Suomen järvistä. Toukokuun läm pötila oli koko maassa norm aalia alh aisempi, useimmiten l :n paikkeilla, m utta etelärannikolla ja kaakossa noin 2. Alin lämpötila oli yleensä 3 ja 5, Kajaanissa 0, Sortavalassa 7 ja Helsingissä, m u tta Sodankylässä jopa 2. H alloja oli etupäässä kuukauden viimeisinä öinä, jolloin kauran oraat, apila, perunan ja puutarhakasvien taim et monessa paikassa turm eltuivat. Sadem äärä oli yleensä suurempi kuin ta vallisesti. H yvin runsas se oli Viipurin läänissä, jossa positiivinen poikkeus norm aalista paikoin nousi aina 99 mm:iin asti; myöskin koko etelärannikko oli normaalia sateisempi, samoin Ahvenanmaa, Hämeen ja Kuopion läänit sekä Lappi. Sade tuli useassa paikassa rakeiden tai lumen muodossa. Lumet katosivat kentiltä ennen toukokuun 0 p:ää m uualta paitse Vaasan ja Kuopion läänejä sekä osaa Viipurin lääniä, missä lumi katosi 20 p:ään mennessä, ja Oulun lääniä, jossa täm ä tapahtui vasta kuukauden lopulla. Metsistäkin katosivat lumet etelässä ennen toukokuun 5 p:ää, Vaasan ja Kuopion lääneissä sekä osassa Viipurin lääniä ennen 25 p:ää ja Pohjois-Suomessa vasta kuukauden viimeisinä päivinä tai kesäkuun alussa. J ä itte n lähtöä jatk u i kuukauden edellisellä puoliskolla Etelä-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan joissa, ja muualla lähtivät jäät kuukauden viimeisillä viikoilla. Kesäkuun keskilämpö oli yleensä huom attavasti alle normaalin, koleiden säiden jatkuessa melkein keskeym ättä koko kuukauden. Kylmin aika oli kuun alku, etenkin 5 ja 6 p., jolloin minimi lämpötila oli 0-asteen ympäristössä ja jolloin yleisesti kävi halloja maassa. Lämpimimmät olivat 9 ja 20 p., jolloin lämpötila kohosi 9 24 :seen, m utta varsin kylmiä olivat taas 23 ja 24 p. Sademäärä oli keskimäärää suurempi; sadepäivien luku oli lounaassa 5, m utta muualla suurempi, suuressa osassa Keski-Suomea Kuukauden 0 ensimäisenä päivänä havaittiin Pohjois- Suomessa ja paikoin myöskin eteläm pänä lumisadetta. Heinäkuun alussa m uuttuivat säät pysyen lämpöisinä ja poutaisina lähes kolmen viikon ajan; kuukauden keskilämpö oli Pohjois-Suomessa n. normaalia korkeampi, etelässä suunnilleen normaalinen. Halloja sattui vähän ja ne olivat lieviä ja paikallista laatua, useim m at Vaasan ja Oulun lääneissä; vain perunanlehdet ja varret vikaantuivat. Sadem äärän poikkeus norm aalista oli yleensä negatiivinen ja ainoastaan niissä seuduissa, missä kuukausisumma nousi yli 80 mm, positiivinen. Suurin sadem äärä päivässä oli enim mäkseen pienempi kuin 20 mm, suuressa osassa Vaasan lääniä ja paikotellen muuallakin se jäi alle 0 mm. Pohjois-Suomessa satoi v errattain runsaasti kuun alkupuolellakin, m u tta yleensä runsaam m at

12 3 sateet alkoivat kuun 8 20 p:n tienoilla; kuun viimeiset päivät olivat taas verrattain vähäsateiset, varsinkin etelässä ja osassa Keski-Suomea. Elokuu oli normaalia kylmempi, poiketen siitä yleensä ja 2. Halloja, jotka olivat kasvukauden loppuosalle ominaisia, oli tavallista runsaammin ja useat niistä olivat sangen tuhoisia, varsinkin maan pohjois-osissa. Suurimmat hallat olivat öillä 2, 3, 7, 8, 0, 3, 20, 2 ja 22 p:ää vasten. Laajuudeltaan ja ankaruudeltaan ne m uistuttivat vuoden 892 loppukesän tuhoisia halloja, ja ainakaan vuoden 902 jälkeisen parin vuosikymmenen aikana ei hallan m uisteta näin ankarana maassamme vierailleen. Elokuun 2 ja 3 p:nä käyneistä halloista esiintyi edellinen tuhoisana pääasiallisesti Lapin länsiosissa ja jälkimäinen Pohjois-Pohjanmaalla, Nivalan ja Pudasjärven välisellä alueella. N äitä kovempia olivat hallat öillä 7 ja 8 päivää vastaan ja esiintyivät entistä laajemmalla alalla, osittain aivan etelärannikkoa myöten, vaikka suurin tuho kyllä nytkin kohtasi Oulun ja Vaasan läänejä. K uun 0 p:ää vasten käynyt halla käsitti Sortavalan pohjoispuolelta luoteeseen päin, Pyhäjoelle, vedetyn rajaviivan pohjoispuolelle jäävän osan m aastamme, lukuunottam atta Pohjois-Suomen itäosaa; tuhoisimpana esiintyi halla Pohjois-Suomen länsipuoliskolla. Kaikkia edellisiä tuhoisempi oli halla 3 p:ää vasten; siitä kärsi tuntuvasti myös suuri osa Etelä-Suomea. Erikoisesti kärsi hallasta Vaasan läänin etelä-osa ja Pohjois-Satakunta, suuri osa Hämeen ja Uudenmaan läänejä sekä Turun ja Porin läänin itäosa, Laatokan pohjoispuolella oleva alue, Oulun ympäristö ja Inarin tienoot. Öillä 4 ja 5 p:nä liikkui niinikään halloja, m u tta lievempiä. Sen jälkeen ei halloja sattu n u t pariin yöhön, ennenkuin kysymyksessä oleva hallajakso päättyi neljällä perättäisellä hallayöllä 9 22 p:nä, kolme viimeistä ankaria. Halla 9 p:nä esiintyi Länsi-Suomessa ja 20 p:nä kovana Oulun läänissä ja Vaasan läänin länsiosissa. Yöllä 22 p:ää vasten uusiintunut halla kävi laajalla alalla pääasiallisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Täm ä halla oli viimeinen elokuun hallajaksossa, eikä maassamme sen jälkeen halloja sattunut ennenkuin syyskuun 7 p:n vastaisena yönä. Sademäärän kuukausisumma oli elokuussa ylipäänsä liian pieni noin 62 leveysasteelle saakka etelässä; Etelä-Suomi sen sijaan oli runsassateinen ja positiivinen poikkeus oli huom attavim m issa maksimeissa jopa mm. K uun alkupuolisko oli verraten vähäsateinen; 5 8 p:nä oli uusi sadekausi ja koko loppukuu 22 p:stä alkaen oli, y h tä päivää lukuunottam atta, runsassateinen. Syyskuun läm pötilan keskiarvo oli koko m aassa 0..6 norm aalia korkeam pi. Alin läm pötila oli lounaisrannikolla ja Tampereella 5, muualla etelä- ja keskiosissa 2, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa 5. H allat uudistuivat syyskuussa. H uom attavin oli yöllä 7 ja 8 p:ää vastaan sattunut halla, jonka tuottam a tuho oli melkein yleinen maan pohjoisosissa, Kalajoelta kaakkoon päin Värtsilän tienoille vedetyn rajaviivan pohjoispuolella, lukuunottam atta aivan koillista nurkkaa m aastam m e, sekä E telä-pohjanm aalla ja Pohjois-Satakunnassa. H eikompia halloja oli öillä seuraavia päiviä vastaan: 0 p. osassa Karjalaa, 4 p. etelässä ja Ahvenanmaalla, 9 2 p. Karjalassa ja kuun lopussa eri paikoissa. Syyskuun sadem äärä oli verrattain tasaisesti jakaantunut, ollen kuukausi kaikkialla runsassateinen; 40 vuoden aikana on ainoastaan vuosina 893, 899, 97 ja 98 syyskuu ollut sateisempi ja vuosina 902 ja 92 lähes yhtä sateinen. Lokakuun aikana vallitsi vaihtelevainen, sateinen ja verrattain lämmin sää.

13 4 Keskilämpö oli 2 normaalia korkeampi. Hallavahinkoja sattui öillä ja 7 p:ää vastaan eri osissa m aata. K uukausi oli kaikkialla runsassateinen; vain kerran, nim. v. 900, on lokakuun sadesum ma ollut suurem pi. Sade tuli yleensä vetenä, kuun viimeisinä päivinä oli kuitenkin lum isateita kaikkialla, m aan lounaisia osia lukuunottam atta, ja samaan aikaan muodostui riitettä lahtien ja järvien rannoille, paitsi lounaassa. Marraskuun aikana jatkui tälle syksylle ominaista erittäin runsassateista säätä; kuun alkupuoliskolla koko maassa ja etelässä aina 20 p:n tienoille saakka tuli sade enimmäkseen vetenä, pohjoisessa ja Keski- Suomen pohjoisosissa kuun jälkipuoliskolla ja etelässä 20 pistä alkaen sitävastoin pääasiallisesti lumena. Pysyväm pi lumipeite tuli Kuopion ja Vaasan lääneissä sekä Oulun läänin rantaseuduissa yleensä kohta kuun puolivälin jälkeen, eteläm p än ä vasta 20 p:n tienoissa. Rekikeli alkoi samanaikuisesti, p:nä, suurimmassa osassa m aata. Lumen syvyys oli kuun lopussa Lapissa ja Koillis- Pohjanm aalla 30 50, Keski-Suomessa yleensä ja rantaseuduissa 0 20 cm. Jäätym inen tap a h tu i 9 ja 0 p:n tienoilla pohjoisessa yleisesti, samoin jäätyivät Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla pienemmät vedet. Yleisempi jäätymiskausi alkoi maan keski- ja eteläosissa vasta 20 p:n jälkeen ja jatkui koko loppukuun. Joulukuun alussa oli maa kaikkialla lumen peittäm änä, m utta 5 p:n tienoilla alkoi suojakausi, joka vei m aat lum ettom iksi lounaassa aina järvialueen lounaisosiin saakka, länsirannikolla Raahen tienoille pohjoisessa sekä eteläisessä rantaseudussa. Keski-Suomen eteläosissa paljastuivat peltom aat, ja sen pohjoisosissakin oli lumen aleneminen melkoinen. Rekikeli loppui rantaseuduissa 7 3 p:nä ja alkoi uudelleen 7 20 p:nä, m utta yleisesti vasta 25 p:n tienoissa, jolloin lounaisessa saaristossa pienem m ät vedet m enivät jäähän, sam aten rantaseutujen kaikki vesistöt ja Keski-Suomen suuret järvet. Vuoden 923 sääsuhteista annetaan Meteorologisen keskuslaitoksen kuukausi julkaisujen perusteella alem pana seuraavat yleiskatsaukset. Ilm an lämpötila Celsius en asteissa huhti syyskuulla 923 ja Paikkakunta. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu K uukauden keskiarvo Maarianhamina Turku Helsinki...! Viipuri.... ; o.o Tampere Sortavala Jyväskylä Kuopio V aasa Kajaani....! 2.6 O.O Oulu.... i ? 6.0? 2.4? 5.7? Sodankylä Inari

14 5 A lin lämpötila huhti syyskuulla 923. Paikkakunta. H uhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. Päivä. C Päivä. 0 Päivä. 0 Päivä. C Päivä, j C Päivä. [ c i 4 i 2 Maarianhamina.... ; n : 6! T u rk u ; 5 Helsinki... - l i i 5 Viipuri... l i ; 2 Tampere Sortavala io : Jyväskylä Kuopio : 2 Vaasa ! Kajaani ; ' 2 7 I - Oulu... ; 3 6???? V? V? 7 i Sodankylä i ! 5 Inari Sademäärä mm:ssä huhti syyskuulla 923 ja Paikkakunta. Koko m äärä v in orm aalim äärä jvv H u h tikuu. Toukokuu. N orm aalim äärä vv i Koko m äärä v Koko m äärä v K esäkuu.. N orm aalim äärä vv Koko m äärä v N orm aalim äärä vv Koko m äärä v N orm aalim äärä vv Koko m äärä v H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. *Norm aalim äärä vv H uhtikuu Syyskuu. Koko m äärä v. 923.! N orm aalim äärä [vv Poikkeus v. 923 vuosien normaalim äärästä, /» Maarianhamina T u rk u Huittinen Lavia Hanko Vihti Helsinki Loviisa...? 35 n V 322 v Virolahti V ? 343? Lappeenranta Viipuri Sortavala Tammela Hattula Tampere Mäntyharju V aa sa Jyväskylä härmä Viitasaari Kuopio Iisalmi i 4 Oulu V 36? 44 V 64? ? 306? U tajärvi Kajaani r 2 Sodankvlä Inari Kasvillisuuden kehityksestä m ainittakoon maataloushallitukselle kesän aikana saapuneiden vuodentuloilmoitusten perusteella seuraavaa: Syysvilja. Pitkälliset sateet edellisenä syksynä tuntuvasti m yöhästyttivät ruiskylvöä ja ehkäisivät oraiden kehitystä, joka ei ollut pitkälle edistynyt, kun

15 6 talvi teki tavallista aikaisempaa tuloa. Arveluttava seikka oli myös se, että lumi yleisesti tuli sulaan maahan. Vainioiden paljastuttua keväällä osoittautui, että ruis oli huonosti kestänyt talven, laihot kun olivat harvoja ja ruskettuneita. Vehnä oli talvehtinut parem m in, se kun aikaisemmin kylvettynä oli päässyt kehittym ään voimakkaam m aksi. K evään poutaiset ja tuuliset kylm ät säät turm elivat laihoa.) Ruis alkoi tähkiä tavallista paljon myöhemmin sekä heilimöidä Etelä- ja Keski-Suomessa vasta heinäkuun 4 8 p:nä. Heinäkuun alkupuoliskon verrattain suotuisan sään vaikutuksesta ruis parantui paljon, samoin vehnä. M utta elokuun alussa ja myöhemmin käyneet hallat vikuuttivat ruistakin joillakin paikkakunnilla, varsinkin Oulun läänissä. Jo elokuun alussa pelättiin eräissä täm än läänin kunnissa, kuten Kuusamossa, Taivalkoskella ja Puolan - galla sekä Lapissa, täydellistä katoa kaikista viljakasveista. Myöskin eräissä Itä- Suomen kunnissa, esim. Iisalmella, Ilomantsissa ja Valtimossa, ruis vahingoittui. Saman kuun 8 p:nä ja myöhemmin käynyt yleinen halla vahingoitti ruista, paitse Lapin, useissa muissakin kunnissa, esim. Oulaisissa, Vihannissa, Ranualla, Revonlahdella, Haapajärvellä, Pudasjärvellä ja Rovaniemellä. H allan vikuuttam a ruis niitettiin rehuksi. Etelä-Suomessa sitä vastoin halla yleensä ei teh n y t syysviljoille vahinkoa; keski-osissa m aata vahingot olivat paikoittain sangen raskaat. Heinäkuun puolivälistä alkaneet sateet, jotka muodostuivat miltei katkeam attom aksi sadekaudeksi kasvuajan loppuun asti, haittasiv at tu n tu vasti syysviljojen korjuuta, joista saatiin koko maassa keskinkertainen sato, vehnästä jonkun v erran parem pi kuin rukiista. Kevätvilja. Myöhäinen lumenlähtö sekä kylmät ja osittain sateiset ilmat m yöhästyttivät kevätkylvöjä suuressa määrin, paikoin lähes kuukauden. Ohrankylvö alotettiin yleisesti vasta toukokuun loppuviikolla kestäen seuraavan kuun alkuviikolle. K auran kylvöön, jo ta säännöllisinä vuosina aletaan h u h tikuun lopulla, ry h d y ttiin yleisesti vasta toukokuun puolivälissä tai sitäkin m yöhemmin, ja kesti se kuukauden loppuun, paikoin kesäkuun ensi viikon loppuun. Kesäkuun hallat tuntuivat kevätviljaankin ja alkukesän kylmyys hidasti sen kehitystä. Myöhemmin alkanut korkeam pi läm pötila elvytti oraita huom attavasti, m utta elokuun hallayöt turm elivat kevätviljaa laajoilla aloilla, varsinkin kolmessa pohjoisessa läänissä, joiden useissa kunnissa tuli täydellinen ta i osittainen kato sekä ohrasta e ttä kaurasta. Koko valtakunnassa saatiin kum m astakin viljalajista keskinkertaista huonompi sato. Samallainen oli sato myöskin sekaviljasta, m u tta palkokasveista se oli keskinkertainen. Peruna ja juurikasvit. Perunan kylvö m yöhästyi sateiden johdosta tu n tu vasti, paikoin jopa kesäkuun loppuun asti. Myöhäisen kylvön tähden ei halla kesäkuussa päässyt taimia haittaam aan, m utta elokuulla se sitä vastoin teki tuhoa suuressa osassa maata, ei vain pohjoisissa lääneissä, vaan etelämpänäkin, erittäinkin Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-K arjalan rajapitäjissä sekä paikoin muuallakin. Useissa kolmen pohjoisen läänin kunnissa tuli perunasta kato. Harvoilla paikkakunnilla ja vain vähäisessä määrässä esiintyi ruttoa. Koko valtakuntaan nähden perunasato tuli keskinkertaista huonompi. ) Useista Kuopion, V aasan ja Oulun läänin kunnista jo kesän alussa ilm oitettiin huonon ruisvuoden ta i m iltei kadon olevan odotettavissa.

16 7 Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja Peruna. K esäk. 5 P Heinäk.»» '2 E lo k.»» S y y sk.»» »»» määrät. Eri viljelyskasveista saadut satom äärät olivat, läänittäin esitettyinä, seuraavat, desit onneissa: Juurikassato tuli v errattain ty y d y ttäv ä, ollen koko maalle keskinkertainen. Heinä. Heinänkasvuun alkukesän kylm ät ilmat vaikuttivat varsin hidastavasti ja vahingoittivat paikoin apilanoraita. Heinäkasvit kuitenkin yleensä paremmin kestivät kesän kylmyyden ja runsassateisuuden. Yleisesti heinänteko alkoi vasta heinäkuun kolmannen viikon loppupuolella, kestäen vielä elokuun loppupuolelle, poikkeustapauksissa jatkuen sitäkin myöhempään, ja korjuun alkuaikoina oli sää verrattain edullinen, m utta m uuttui ilmojen käännyttyä sateisiksi sangen epäsuotuisaksi, m istä laadun pilaantum inenkin monella seudulla oli seurauksena. Heinänsaalis oli valtakunnassa kuitenkin yleensä ty y d y t tävä, ollen kylvöheinästä keskinkertaista parem pi ja niittyheinästä keskinkertainen. Minkälainen eri viljelyskasvien kasvutila oli eri ajankohtina kasvukauden kuluessa näkyy seuraavista luvuista, jotka ilm oittavat sadon suhteellisen arvon *) ja jotka perustuvat m aataloushallitukselle kesän aikana saapuneihin tiedonantoihin: Palkokasvit. Juurikasvit. Kylvöheinä. Niittyheinä. ' U udenm aan Turun ja P o rin A hvenanm aan m a a k u n ta. H äm een V iipurin lään i. M ikkelin K uopion V aasan Oulun ; V altakunta. V alta k u n ta v Syysvehnä... 38,382 62,49 3,36 8,345 3, i 6,833 4,535 K evätvehnä... 9,32 29,435 5,486,422 6,233 6,60, u 70,99 78,799 R u is... 37, ,45 8, , ,650 24,478 57, ,755 56,66 2,392,030 2,674,880 Ohra... 64,25 85,02,887 4,069 90,270 48,04 75,500 89,048 79, ,597,407,79 K a u r a ,67,203,683 29, , ,206 26,52 36,680 43,386 28,428 3,88,067 5,395,855 S e k u li... 25,943 25,938 2,4,896 2,005 5,886 5,899 9,686,84 00,578 54,73 Herne, papu ja virna 33,407 4,936 3,035 2,789 7,0 3, , ,949 35,087 Peruna ,29 834,847 58, ,826 60, ,602 44,729 65, ,920 4,623,9 5,25,823 R ehunauris ,28 437,682 3, ,9 237,69 205, ,54 673,496 92,23 2,760,578 2,77,009 M uut juurikasvit.. 26,85 45,374 3,256 39,542 54,27 0,648 27,029 44,307 6, , ,993 Vihantare.hu... 04,739 53, ,28 49,760 60,259 43,763 78,838 26, , ,830 Heinänsiem en... 6,803 9, ,47 5, ,744,96 39,068 45,495 Peltoheinä... 2,726,68 3,747,629 75,646 2,89,560 2,929,56 93,424,792,622 4,605,069,466,788 2,248,575 20,890,3 N iittyheinä... 3,38 268,559 43,6 7,74 744, , , ,60 2,245,200 5,34,56 7,24,327 Pellava ja ham ppu2) 2,30 3,3 57,905 2, , ,259 5,634 ) V uodentulotoiveitten ilm oittam isessa on k ä y te tty num eroasteikkoa, jossa 8 t a r k oittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parem paa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonom paa ja 3 huonoa vuodentuloa sekä 2 m elkein k atoa ja katoa. 2) Taululiitteessä siv. 5, sar. 33, rivillä 6 on 3,3, p itää olla 3,3 ja rivillä 3 on 20, p itä ä olla 200; siv. 9, sar. 33, rivillä 7 on 3,079, p itä ä olla 3,259 sekä siv. 3, sar. 33, rivillä 5 on 889, p itää olla,069. M aatalous v. 923, 3

17 8 Verrattaessa pelto- ja niittyaloja vastaaviin satom ääriin käy ilmi, että keskisatom äärät ha:lta olivat eri lääneissä ja valtakunnassa seuraavat, kiloissa: Valtakunta v Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion lääni; Mikkelin Viipurin Häm een Ahvenanm aan maakunta. Turun ja Porin Uudenm aan Syysvehnä...,285,42,430, ,304,248 Kevätvehnä...,3,328, , ,07,267 Ruis...,263,229,333,59,075, ,02,29 Ohra...,36,04,87,02 906, ,254 Kaura...,25,085, ,256 Sekuli...,334,245,497, , ,44 Herne, papu ja virna..,053,059 2, ,079 Peruna... 8,838 7,378 2,633 7,886 6,837 9,363 4,906 5,533 3,768 6,852 7,793 Rehunauris... 24,047 20,235 20,959 24,44 5,345 23,939 8,504 5,8 0,069 8,520 9,375 Muut juurikasvit... 8,969,50 7,37,266 8,970 4,997 0,6 7,626 3,334 2,26,02 Vihantarehu... 2,933 3,03 3, ,557 3,453 3,26 2,53 2,37 2,870 3,237 Heinänsiemen Peltoheinä... 2,670 2,590 3,508 2,732 2,75 3,47 2,930 2,298 2,06 2,563 2,600 Niittyheinä ,267,798,4,357,062, ,08,68,632 Pellava ja hamppu Y lläesitetyn sadon lisäksi saatiin viljellyistä kaskista seuraavat satom äärät, desitonnia: Ruista. Ohraa. Kauraa. Hämeen läänissä Viipurin» , ,465 Mikkelin» ,293 25,253 Kuopion»......, Vaasan» Oulun» Yhteensä,29 3, ,328 rehuyksikköinä. Jos yleiskatsauksen helpottamiseksi tahtoo lausua koko sadon yhteissummana, voidaan eri kasvilajeista saadut satom äärät m uuntaa sam anarvoisiksi yksiköiksi, m itkä mahdollisim m an tark k aan ilm oittavat eri kasvien fysioloogisen ravintoarvon, joka on todettu niitä rehu aineina käytettäissä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on pellosta saatu sato m uunnettu rehuyksiköiksi; laskelmasta on kuitenkin jätetty pois perunavarsisato, koska se vain poikkeustapauksissa otetaan talteen, samoin pellava-, hamppu- ja heinänsiemensato, syystä e ttä niiden käyttötarkoitus on toinen kuin muiden viljelyskasvien; niinikään on jätetty arvioim atta se rehum äärä, joka vastaa laitumeksi käytetyn nurmen heinänsaantia sekä nurm ista ja luonnonniityiltä saatua äpäresatoa, koska tilasto ei anna siitä m itään selvitystä. Muuntamisessa on käytetty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle, virnalle ja tattarille l.o, ohralle ja sekulille l.i, kauralle.2, perunalle 5.0, rehunauriille 2.5, muille juurikasveille 7.5, peltoheinälle ja vihantarehulle 2.5, niittyheinälle 3.5, rehu-

18 9 nauriin naateille 20.0, m uitten juurikasvien naateille 3.0, vehnän ja rukiin oljille 5.2, kauran oljille 3.8 sekä ohran, sekaviljan, herneen, virnan ja tattarin oljille 3.9 x). Edellä m ainitut näkökohdat huomioon ottaen ovat sadot vv.lta 923 ja 922, rehuyksiköiksi m uunnettuina, seuraavat,,000 yksiköin: v / /o v / /o Vehnä... 9, , Ruis , ,203.5 Ohra... 27, , Kaura , , Sekavilja... '... 4, , T attari Herne, papu ja v i r n a... 3, , Yhteensä viljakasvit 892, , Peruna... 05, , Rehunauris... 2, ,085. Muut ju u rik a sv it... 7, , Yhteensä peruna ja juurikasvit 34, , Peltoheinä , , Vihantarehu... 8, , Syysviljan oljet... 04, , Kevätkorsiviljan oljet , ,45 8. Palkokasvien oljet... 3, ,69 0. Y hteensä peltoheinä ja oljet,208, ,36, Rehunauriin n a a tit... 2, , Muiden juurikasvien naatit..., , Y hteensä n a a tit 3, ,23 0. pellosta... 2,237, ,933, N iittyheinä , , Koko sato 2,44, ,085, o N iinkuin taulukosta ilmenee, oli 923 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioituna, 4.6 % pienempi kuin sato vuodelta 922. Koko sadosta on viljasato puheenalaisina vuosina ollut %, peruna- ja juurikasvisato % ja naattisato 0. %, sekä vihantarehu-, heinä- ja olkisato %; niittyheinäsato on ollut %., rehuyksiköiksi m uunnettuna, esitetään seuraavassa taulukossa läänittäin. ) Olkisadon suuruus on laskettu siten, että korjattu jyväsato, kiloin ilmoitettuna on kerrottu vehnässä jarukiissa 2:a, ohrassa, palkokasveissa ja tattarissa l:llä, sekaviljassa. 3:a ja kaurassa. 4:llä. Juurikasvien naattisato taas on laskettu siten, että juurikasvisato, kiloissa, on kerrottu rehunauriissa 0.5:llä ja muissa juurikasveissa :llä.

19 20 Rehuyksiköitä 923 (,000 yksiköin) läänittäin: Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaa Turun ja Porin Uudenmann Syysvehnä... 3,838 6, Kevätvehnä , , R uis... 3,787 56,645,846 35,798 36,565 24,48 5,776 30,976 5,662 Ohra... 5,830 6, ,370 8,206 4,367 6,864 7,86 7,240 K au ra... 56,722 00,307 2,487 50,804 36, ,390 35,949 2,369 Sekuli... 2,359 2,358 95,08, Herne, papu ja virna... 3,34 4,93 304, Yht. viljakasveja 04,808 89,56 5,888 00,309 84,908 5,853 34,76 85,346 5,382 Peruna... 6,806 6, ,876 2,208 9,992 8,295 2,35 4,098 Rehunauris... 3,457 3, ,04,90,645 2,6 5, Muut juurikk... 2,89, Yht. perunaa ja juurikk. 23,54 22,37,470 4,444 4,833,779 0,86 8,294 4,97 Peltoheinä... 09,067 49,905 7,026 5,663 7,66 36,537 7,705 84,203 58,67 Vihantarehu... 4,89 2,58 6,888,99 2,40,75 3,54,067 Syysviljan oljet... 3,702 24, ,090 4,202 9,296 6,070,928 2,78 Kevätkorsivilj.»... 27,945 5,087,430 25,836 9,40, ,29 Palkokasvien» , Yht. peltoheinää, vihantarehua ja olkia... 55, ,45 9,389 57,805 52,95 59,644 86, ,438 65,046 Rehunauriin naatit.., j Muiden juurikk.» Yht. naatteja Koko sato pellosta ,463 3, ,676 7,673 6,777, ,99 4, ,97423,45 32, ! , ,668 0,776 85,426 64,49 kokonaisuudessaan 287,703! 448,349 8, , ,25233,472!6,58;335,444 49,575 Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskemisessa on arviointi viljalajeihin nähden perustettu virallisiin verohintoihin; vehnän hinta oli maassa 200 mk hl:lta eli 2 mk 63 p:iä kilolta, rukiin 60 (2: 29 kg), ohran 20 (2: kg) ja kauran 70 (: 46 kg). Muille m aataloustuotteille on pantu seuraavat hinnat kg:lta: sekaviljalle : 85, herneille ja pavuille 3: 30, perunalle 0: 65, rehunauriille 0: 30, muille juurikasveille 0: 60, vihantarehulle ja peltoheinälle 0: 50, niittyheinälle 0: 35, syysviljan oljille 0: 0, kevätviljan oljille: vehnässä 0: 20 ja ohrassa ja kaurassa 0: 30 sekä palkokasveissa 0: 30, juurikasvien naateille 0: 05 à 0: 0, heinänsiemenelle 20: sekä pellavalle ja hampulle 2:. Täten menetellen on 923 vuoden sadon arvo valtakunnassa saatu 3,395,07,000 m arkan suuruiseksi. Koko valtakunnassa ja eri lääneissä oli sadon arvo seuraava, tuhansin markoin:

20 2 T u ru n U uden ja m aan T orin.! l. A hven a n m aa. H ä m een. V iip u rin ' M ikkelin. K u o pion. V aasan Oulun. V a lta k u n ta. / 0 Vehnä... 2,543 24,76 2,327 2,569 5,27, Ruis... 72,792 29,77 4,228 8,979 83,734 55,298 36,28 70,934 2, , Ohra... 2,825 37, ,84 8,054 9,608 5,00 37,80 5,927 69, K aura... 99,378 75,738 4,358 89,008 63,686 38,82 9,955 62,982 4,5 557, Sekavilja... 4,799, 4, ,20 2,22,089, , Herne, papu ja virna...,024 3,839,002 4,220 2,346, ,633.0 Yhteensä viljakasvit j23,36 385,273 2, ,79 75,258 07,052 72,845 74,620 33,273, Peruna... 54,69 54,265 3,88 35,349 39,676 32,474 26,957 40,025 3, Rehunauris... 2,964.3,30 943,403 7,3 6,69 8, ,767 82, Muut juurikasvit... 3,009 8, ,373 3, ,622 2, ,837.0 Yht. peruna ja juurik. 80,592 76,7 4,956 49,25 50,063 39,282 36,684 62,889 6,449 46, Vihantarehu... 5,237 2, ,36 2,488 3,03 2,88 3,942,334: 23,280 Peltoheinä... 36,334 87,382 8,782 44,578 46,458 45,67 89,63 230,254 73,339),062,429 Niittyheinä... 3,968 9,399,509 6,00 26,066 2,276 34,999 3,20 78,582! 86,00 Syysviljan oljet... 7,26 2, ,327 7,385 4,834 3, ,32) 50,78 Kevätkorsivilj.»... 3,897 58,295,63 29,548 22,46 2,99 8,278 24,93 Q COQ QOF.Q Palkokasvien»...,002, ,48 Yht. vihantarehu, heinä ja oljet... 85,564 27,6l 2,450 90, ,756 78,8 l ; ; 38, ,86858,07:,57,563. ; Rehunauriiden naatit ,070 Muiden juurikasvien» ,368 Yhteensä naatit , Heinänsiemen... 3,606 Kehruukasvit , , ,456,722, ,488 2,392 78, , Kaikki yhteensä '494,45754,52;.3,035453,83)44, ,46 249, ,870 20,253)3,395,0700.» Edellisenä vuonna oli eri viljelyskasvien sadon rahaarvo seuraava,000 mk:. 0, Vuonna 922. V altakunta. 0/ /o V altakunta Vehnä... Ruis... O h ra... Kaura... Sekavilja... Tattari... Herne, papu ja virna... Yhteensä viljakasvit 65, , ,49 787,795 30,946,447 44,578,904,7.6 Vihantarehu Peltoheinä Niittyheinä Syysviljan oljet Kevätkorsivilj»... (O.o) Palkokasvien».... Yht. vihantarehu heinä ja oljet j 46.6 Rehunauriiden naatit... I 22,69,0, ,298 64, ,57 4, , Muiden juurikasvien»... ;,647,364 2,466, Peruna ,865 Yhteensä naatit 8. 3, Rehunauris... 76,076.9 Heinänsiemen... 90, Muut juurikasvit... 29, Kehruukasvit... 3,27 0. Yht. peruna ja juurik. 436,806) 0.7 Kaikki yhteensä 4,086,728)00.0 ] Vuonna 922 teki siis sadon arvo 4,086,728 tu h atta m arkkaa ja on seuraavan vuoden satoarvo 6.9 % sitä pienempi. Vuoden 92 sato oli arvoltaan 4,078,462 tu h atta m arkkaa ja vuosien sato keskimäärin 2,25,642 tu h atta markkaa.

21 22 Kulutus. Viljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, että v. 923 vehnän ja rukiin kulutus lisääntyi melko lailla, vehnän kulutus henkeä kohti 20 % ja rukiin kulutus 2 % edelliseen vuoteen verraten. V errattuna sodan edelliseen aikaan ei kulutus kuitenkaan noussut tavalliseen m ääräänsä; vehnän kulutus oli noin 3 % ja rukiinkulutus noin 38 % pienempi henkeä kohti kuin ( esim. vuosina keskimäärin. Samaten ohran ja kauran kulutus oli v. 923 pienempi kuin viimeksi m ainittuina vuosina, ohran noin 33% ja kauran noin 2 % pienempi. Vuonna 923 tuotiin m aahan vehnää 52.3 milj. kg eli tuntuvasti enemmän kuin viisivuotiskautena 96 20, jolloin tuotiin keskimäärin vuodessa 82.9 milj. kg, tai vuonna 922, jolloin tuonti oli 22.4 milj. kg. Kotimaisen vehnän osuus kulutuksesta oh v. 923.i %, oltuaan edellisenä vuonna 3.9 %, ja k utakin asukasta kohti tu li ensiksi m ainittuna vuonna 48.5 kg. Rukiin tuonti, joka oli vv milj. kg vuotuiskeskimäärin ja v milj. kg, teki v milj. kg. Kotimaisen rukiin osuus koko kulutuksesta oli 60.o %, oltuaan v % ja vv %. K unkin asukkaan osalle tuli kulutuksesta v kg, oltuaan v kg ja vv keskim äärin 83.7 kg. Ohran tuonti oli v milj. kg, oltuaan v milj. kg ja vv milj. kg vuosittain. Kulutuksesta tuli henkeä kohti 9.5 kg v. 923, 34. kg v. 922 ja 26.0 kg keskimäärin vuodessa vuosina Mitä kauraan tulee, oli tuonti v milj. kg, ollen v milj. k g ja v v milj. kg keskimäärin vuodessa. Vienti oli v om ilj. kg, oltuaan v o milj. kg ja vv vain 0.04 milj. kg keskimäärin vuodessa. Kulutuksesta tuli henkeä kohti v kg, v kg ja keskim äärin vuodessa vuosina kg. Perunoiden tuonti oli v milj. kg, v milj. kg ja vuosina vuotuiskeskimäärin.5 milj. kg. Vienti oli m itätön v Henkeä kohti kulutettiin m ainittuna vuonna 0.6 kg, m ikä oli pienempi kuin kulutus edellisenä vuonna (24.9 kg), ja pienempi kuin keskimääräinen kulutus vuosina (5.7 kg). Mitä edellä on lyhyesti esitetty, käy ilmi seuraa vasta taulukosta, jossa on otettu huomioon vehnän, rukiin, ohran ja kauran sekä perunan sato-, tuonti- ja vientim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon käytetty paljous viisivuotisjaksolla sekä vuosina 922 ja 923, kaikki näm ä m äärät kiloissa ilmoitettuina.) *) Vilja on ilm oitettu seuraavissa taulukoissa jauham attom ana; ja u h ettu a viljaa jauham attom aksi m uunnettaessa on 00 kg vehniä p an tu vastaam aan 65 kg vehnäjauhoja ta i -ryynejä, 00 kg rukiita 95 kg ruisjauhoja, 00 ohria 60 kg ohraryynejä ta i -jauhoja sekä 00 kg kauroja 50 kg kauraryynejä ta i -jauhoja. N äm ät suhdeluvut, jo tk a on saatu yksityiseltä asiantuntijataholta, eroavat osaksi ennen käytetyistä, jonka tähden viljam äärät vuosilta eivät ole sam oja kuin julkaisuissa ennen v u o tta 924. Eroavaisuuteen v aik u ttaa myös se seikka, että hehtolitrapainoina kiloiksi m uunnettaissa on ennen k äy tetty jossain m äärin toisia m uunnoslukuja. Seuraavissa taulukoissa on hl vehniä p an tu = 76 kg, hl rukiita = 70 kg, hl ohria = 60 kg, hl kauroja = 48 kg ja hl perunoita = 66 kg.

22 23 Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Peruna. V ,703, ,203,506 84,759,72 38,806, ,3,94 Tuonti... 52,30,500 92,680,504 4,64,298 40,968,94 3,764,098 Kylvö... 2,553,572 33,045,83 2,902,364 83,260,779 0,448,390 Viinanvalmistus... Vienti ,7 30,992,3 500 Yhteensä kulutusta varten... 68,450, ,58,56 67,498,66 337,522, ,627,49 Kulutus henkeä kohti V ,333, ,488,034 40,779, ,585, ,82,235 Tuonti... 22,434,874 9,405, ,258 5,290,500 4,345,645 Kylvö... 2,564,605 33,44,645 22,225,302 82,899,869 0,322,34 Viinanvalmistus ,90 2,33,955 63,650 Vienti ,453 5,98,488 Yhteensä kulutusta varten... 39,203, ,778,483 6,988, ,380, ,205,539 Kulutus henkeä kohti Vuosina (Keskimäärin vuodessa)... 6,993, ,26,672 02,6,763 35,203,39 475,79,627 Tuonti... 82,922,500 86,053,346 8,245,357 4,945,273,505,899! Kylvö...,34,526 34,82,358 22,49,900 74,038,628 00,88,667' Viinanvalmistus... 29, ,286,308,28 403,386 Vienti ,097 39,382 20,364 Yhteensä kulutusta varten... 88,75, ,549,277 86,949,002 28,667,06 386,323,495 Kulutus henkeä kohti : Kotieläimet. Kotieläinten luku. Kotieläimet, joista annetaan tiedot kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittain taululiitteessä N:o 3, jakautuivat syyskuun p:nä 923 lään ittäin seuraavalla tavalla: Valtakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Oriita (yli 3 v.)... Ruunia (yli 3 v.)... Tammoja yli 3 v.)... Nuoria hevosia (-3 v.)... Varsoja (alle v.)... Yhteensä hevosia Sonneja (yli 2 v.)... Lehmiä... Nuoria sonneja (-2 v.).. Hiehoja (yli v.)... Vasikoita (alle v.)... Yht. nautaeläimiä Lampaita (yli lv.)...» (alle v.)... Yhteensä lampaita Vuohia (yli lv.)... Karjuja (yli 6 kk.)... Siitosemakkoja (yli 6 kk.).. Lihotussikoja (yli 6 kk.).. Nuoria sikoja (3-6 kk.).... Porsaita (alle 3 kk.)... Yhteensä sikoja Poroja (yli lv.)... Kanoja (yli 6 kk.)... Muu siipikarja (yli 6 kk.).. Mehiläisyhteiskuntia ,433 8,085 3,933 2,680 39,897 3,044 8,40 4,530 24,786 2,365,95 22,599 3,708 7,538 3,60 67,370 4, ,930 9,336 38,843 56,987 44,483, , , ,95 4,990 72,26 32,32 20,32 6,465 85,378 9,770 20,485 73,38 3,304 8, ,46 4,78 7,498 7,775 46,948 60,09,60, ,56 6, ,27 4,752 28,226 6,37 66,7 309,266 2,379 6,83 33, ,84, ,286,079 7,58 23,9 5,942 3,32 50,979 2,983 34,6 5,437 25,943 34, ,402 28,465 6,404 3,922 6,39,55 7,90 5,224 29,23 39, , ,098 94,44 36,660 33,872 77,25 28,06, ,429 6,33 6,260 6,703 46,35 8,92 50, , ,3 23, ,94 24,59 24,352 6,590 72,557 56,45,484, ,533 3,63 3,69 2,87 28,56,730 04,98 4,585 6,00 8,938 46,244 68,574 59,347 27, ,977 22,427 2,759 2,555 53,58 86, ,332 0,937 20,79 6,580 3,36 42,344 3,378 6,56 7,880 2,940 40,294,628 25,86 3,309 8,237 3,602 70,637 2,38 29,323 6,758 33,23 46,338 2,352 4,054 4,79 3,247,597 36,04 3,28 53,050 7,09 26,645 30,863 0,554 36,820 82,654 45,846 24, ,239 22,557,277,664 5,629 28, , , ,03 220,867,864,645 87,53 230,664 33,673,07,859 69,902 88,799 96,63 532,35 57,433 39, ,836,549, ,7 75,577, ,596 4,890 3, ,52 3,837 0,38,554 9,388,268 6,437,788 29,742 3,406 9,706 2,745 86,468 44,646 67, ,993 63,376,372,028 7,245 6,029 38, ,75 6,029,5,095 9,95 2,472

23 24 Eri eläinryhm issä oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianomaisen ry h m än eläinten koko lukuun seuraava: Lääni tai maakunta. Nuoria hevosia ja varsoja. Nuoria nautoja ja vasikoita. Lampaan Nuoria sikoj: vuonia. ja porsaita. U udenm aan T urun ja Porin A hvenanm aan Hämeen Viipurin M ik k elin K u o p io n Vaasan Oulun V altakunta Nuoren karjan suhteellinen lukuisuus oli samassa eläinryhm ässä niin muodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. Niin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku 2.2 % :sta (Ahvenanmaa) 23.4 %:iin (Kuopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 27.0 % :sta (Mikkelin lääni) 39.3 %:iin (Ahvenanmaa), lampaanvuonien luku 25.0 % :sta (Uudenmaan lääni) 46.4 %:iin (Mikkelin lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 47.3 %:sta (Mikkelin lääni) 67.3 %:iin (Turun ja Porin lääni). Täyskasvuisten naaraseläinten ja nuorimmassa ikäryhmässä olevain elukkain suhde oli seuraava: 00 täysikäistä vastasi: Varsoja. Vasikoita. Porsaita. Uudenmaan lä ä n is s ä Turun ja Porin läänissä Ahvenanmaan maakunnassa Hämeen läänissä Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» V altakunnassa Oriiden ja tam mojen sekä sonnien ja lehmien suhteellista lukuisuutta eri lääneissä kuvastavat seuraavat luvut, jotka osoittavat tammojen lukua 00 o ritta kohti ia lehmien lukua 00 sonnia kohti: 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Uudenmaan läänissä... 3,890 lehmää Turun ja Porin läänissä...,656» 5,028» Ahvenanmaan maakunnassa... 3,48 )> 4,436»

24 25 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Hämeen lään issä... 4,498 lehmää Viipurin» ,009»,300» Mikkelin» ,767» 6,068» Kuopion»......,55» 4,783» Vaasan»......,923» 9,2» Oulun» » 4,756» V altakunnassa,73» 5,664» Luvut osoittavat siis, että oriita pidettiin suhteellisesti enimmin Oulun läänissä ja vähimmin Ahvenanmaalla sekä sonneja enimmin Uudenmaan läänissä ja vähim m in Viipurin läänissä. Kotieläimet vuosina 922 ja 923. Verrattaessa toisiinsa kotieläinten lukua m aassa vuosilta 922 ja 923 huom ataan niiden eri ryhm issä tapahtuneen sftiira.fl.vat rrmnknkset,. Oriita (yli 3 v.)... Ruunia (yli 3 v.) Tammoja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 Varsoja (alle lv.) v.). Y hteensä hevosia Lisäys (+) tai vähennys ( ) vv Luku. % , , Sonneja (yli 2 v.) Lehmiä , N uoria sonneja ( 2 V.) Hiehoja (yli v.) , Vasikoita (alle v.) Y hteensä nautaeläim iä + 2,22 +. Lam paita (yli v.). 2,33.2» (alle v.) 8, Y hteensä lam paita 20, Vuohia (yli v.) K arjuja (yli 6 kk.) 0.2 Siitosemakkoja (yli 6 kk.) Lihoitussikoja (yli 6 kk.). + 4, Nuoria sikoja (3 6 kk.) +, Porsaita (alle 3 kk.). 2, Y hteensä sikoja + 3, Poroja (yli v.)..., K anoja (yli 6 kk.). + 37, M uuta siipikarjaa (yli 6 k k.) M ehiläisyhteiskuntia M aatalous v

25 26 Hevosten koko luku on lisääntynyt 0.5 % vuoteen 922 verrattuna; samoin on tam mojen luku lisääntynyt huom attavasti (.4 %), jota vastoin ruunien, nuorten hevosten ja varsojen luku on vähentynyt, kuitenkin varsin vähällä m äärällä. - N autakarjassa, jonka koko luku on lisääntynyt l. i %, on kaikkien muiden ryhmien, paitsi vasikoiden luku kasvanut. Lampaiden koko luku on hieman vähentynyt,.3 %; vähennystä on tapahtunut sekä aikuisten että vuonien luvussa. Vuohien ryhmässä on tapahtunut vähennystä, 0.6 %. Sikojen kokonaisluku on lisääntynyt 0.9 %, ja parissa ryhmässä, lihotussikojen ja nuorten sikojen, on lisäys huom attavan suuri, sillä vähennystä on havaittavissa kaikissa muissa ryhmissä. Mitä muihin kotieläinryhmiin tulee, ovat ne, poroja lu kuunottam atta, lisääntyneet. Nautayksiköiksi m uunnettuina tekivät kotieläimet eri lääneissä ja koko maassa seuraavat m äärät: Lääni tai maakunta. Kotieläimet nautayksiköissä 923. Hevoset. Nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. 7. Luku. J % Luku. 0/ ;0 Luku. 0 ' /O Luku. 0.0 l Luku. /o Luku. 7. i Uudenmaan... 7, ,444^60.7 8, (0.0) 0, , Turun ja Porin... 2, , o 27, , , Ahvenanmaan 6, , , (O.o) ,28.0 Hämeen... 9, , , , ,60.2 Viipurin... 09, , , (O.o) 5, , Mikkelin... 50, , , (0.0) 2, , Kuopion... 73, , , (0.0) 9, ,046.6 Vaasan... 27, , , , , O ulun... 66, , , (0.0) , ,670.4 Valtakunta 78, ,508, , ,447 (O.o) 83, , ,485,63 00,0 V , ,489, ,56 6.6,456 (O.o 6) 82, , ,46, Kotieläimet ja väkiluku. Seuraavassa esityksessä, jossa tehdään vertailuja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on kotieläinten luku kussakin lajiryhm ässä m uunnettu täysi-ikäisiä eläimiä vastaavaksi.) Täten on saatu seuraavat täysi-ikäisten eläinten luvut eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 923: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan... 35,920 4,444 7, ,368 Turun ja Porin... 60, ,303 22,947 6,23 39,820 A hvenanm aan... 3,082 5,079 26, ,206 Hämeen... 45,57 6,403,080,74 33,94 V iip u rin... 54,995 99,96 75, ,939 M ikkelin... 25,03 2,743 98, ,722 K u o p io n... 36,567 89,922 22, ,957 Vaasan... 63,87 253, ,064 2,7 25,495 O u lu n... 33,220 80,852 8, ,292 6,029 V altakunta 359,042,508,936,283,927,577 25,993 6,029 V ,696,489,68,300,489, ,98 62,570 L) M uuntam isessa on p an tu täysikäinen nevonen vastaam aan z nuorta nevosta ta i 4 varsaa, täysikäinen nautaeläin 2 nuorta n au ta a ta i 4 vasikkaa, täysikäinen lam m as 2 nuorta lam m asta ja täysikäinen sika 2 nuorta sikaa ta i 4 porsasta.

26 27 Edellä olevien lukujen perusteella saadaan täyskasvuisia eläimiä 00 m aaseutuväestön henkeä kohti: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan o Turun ja Porin Ahvenanm aan o (0.0) 8.6 H ä m e e n Viipurin Mikkehn o K u o p io n Vaasan O u lu n (0.0) V altakunta V M aaseutuväestöön verraten oli niinmuodoin aikuisia hevosia enimmän Uudenmaan (5.l) sekä Hämeen (4.8) lääneissä; vähimmin niitä oh Oulun läänissä (9.4). Keskim äärin tuli valtakunnassa 00 m aaseudun henkeä kohti 2.3 hevosta. Nautaeläinten vastaava suhdeluku oli valtakunnalla 5.9, ja oli se suurin Mikkelin (62.o) jau udenm aan (59.3) lääneille sekä pienin Viipurin läänille (38.4). L am paita pidettiin suhteellisesti enim m in Ahvenanm aalla (03.0) ja Vaasan läänissä (53.6) sekä vähim m in Viipurin (33.7) ja Uudenm aan (30.0) lääneissä. Vuohien suhteellinen luku oli suurin Turun ja Porin läänissä (l.s). Sikojen suhteellisen lukuisuuden puolesta oli ensi sijalla Mikkelin lääni (9.2) ja viimeisellä Oulun lääni (.2). Poroja pidettiin yksinomaan Oulun läänissä, jolle puheenalainen keskiluku oli 7.3. Kotieläimet ja peltoala. Täysikäisiksi m uunnettuja elukoita oh lääneissä ja valtakunnassa v peltohehtaariin verraten seuraavat m äärät: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. Uudenmaan Turun ja P o r i n Ahvenanmaan Hämeen Viipurin Mikkehn U l.l K u o p io n Vaasan Oulun V altakunta V Peltoalaan verraten pidettiin siis hevosia enimmin, A hvenanm aata lukuuno ttam atta, Kuopion läänissä (23.5), jo ta lähinnä seurasivat Mikkelin (22.8) ja

27 28 Oulun (22.4) läänit; pienin oli hevosten suhteellinen luku Turun ja Porin (3.8) sekä Vaasan (4.3) ja Uudenmaan (3.9) lääneissä, keskimäärä valtakunnalle oli 7.. Nautaeläimiä oli suhteellisesti enimmin niinikään Ahvenanmaalla (3.7) ja sitä lähinnä Kuopion (22.3) ja Oulun (22.2) lääneissä sekä vähimmin Uudenm aan (54.s) ja T urun ja Porin (55.5) lääneissä, keskim äärän tehdessä valtakunnalle 7.7. Suhteellisesti enimmin lam paita oli Ahvenanmaalla (230.7) ja Oulun läänissä (22.8) sekä vähimmin Uudenmaan (27.8) ja Hämeen (4.2) lääneissä. Keskimäärä maalle oli 6.0. Sikojen luku oli suhteellisesti suurin Mikkelin (34.4) ja Kuopion (8.6) lääneissä sekä Ahvenanmaalla (9,3). ja pienin Oulun (2.9) ja Vaasan (5.7) lääneissä. K eskim äärä koko maalle oli 2.o. Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden omistajat. Tilasto vuodelta 923 käsittää yhteensä 50 meijeriä, jotka jakautuivat omistajiensa m ukaan läänittäin seuraavalla tavalla: Lääni tai maakunta. Yksityisiä henkilöitä. Osakeyhtiöitä. Osuuskuntia. Yhteensä. Luku. / to Luku. 0/ /o Luku. / /o Luku. 0/ 0 LTu d e n m a a n o o Turun ja Porin o A h venanm aan o H äm een o V iipurin o M ik k e lin o Kuopion o Vaasan o Oulun o V altakunta o V o Lähes 4/ ä kaikista meijereistä oli v. 923 osuuskuntien omia, kun yksityisillä oli niitä noin J/'Tja osakeyhtiöillä noin / 2. Yksityisiä meijereitä oli enimmin Uudenmaan läänissä, jossa niiden luku oli 40 % läänin koko meijeriluvusta. Osakeyhtiöiden omistamia meijereitä oli suhteellisesti enimmin Uudenmaan (8.0 %) ja Mikkelin (6.o %) lääneissä. O suusm eijerejä oli suhteellisesti enimm in Kuopion läänissä, jossa n ä itä m eijereitä oli enemmän kuin 9/ 0 läänin kaikista meijereistä. Suhteellisesti pienin oli osuusmeijerien luku Uudenmaan läänissä, jonka koko meijeriluvusta ne tekivät 42 % eli vähäistä enemmän kuin yksityiset meijerit. Jos meijerien lukua verrataan eri läänien väkilukuun v:lta 923,) saadaan yhtä meijeriä kohti seuraava henkilöluku: Ahvenanmaalla 2,47, Turun ja Porin läänissä 4,689, Vaasan läänissä 5,65, Kuopion läänissä 5,67, Oulun läänissä 6,070, Häm een läänissä 7,747, Mikkelin läänissä 8,303, LTudenm aan läänissä *) V äkiluku joulukuun p:nä.

28 29 9,253 ja Viipurin läänissä 4,843. Lehmälukuun verrattuna taas tuli kutakin meijeriä kohti v. 923: Ahvenanmaalla,097 lehmää, Turun ja Porin läänissä,879, Vaasan läänissä 2,93, Uudenmaan läänissä 2,368, Oulun läänissä 2,39, Kuopion läänissä 2,486, Häm een läänissä 2,795, Mikkelin läänissä 4,99 ja Viipurin läänissä 4,389 lehmää; keskiluku koko maassa oli 2,505 lehmää yhtä meijeriä kohti. Meijerien käyttövoima. Jos m eijerit ryhm itetään om istajiensa ja k ä y ttö voiman m ukaan, saadaan seuraava taulukko: Yhteensä. Muu yhdistetty voima. Höyry- ja sähkövoima. Vesi- ja höyryvoima. Kasi- ja höyryvoima. Käsi- ja hevosvoima. öljy moottori. Sähkövoima. Höyryvoima. Vesivoima. Hevosvoima. Käsivoima. i Yksityismeijerit... j Osakevhtiömeijerit... Osuusmeijerit... Kaikki m eijerit i i _ J i ! Yksityismeijerit... Osakeyhtiömeijerit... i Osuusmeijerit... Kaikki m eijerit / _ Tavallisin käyttövoim a meijereissä on siis höyry, joka tavattiin v meijerissä, mikä tekee 60.4 % näiden koko luvusta. Sitä lähinnä tavallisin oli käsivoima 66 meijerissä (2.9 %), ja sitä lähinnä tavallisin sähkövoima, 33 meijerissä (6.5 %). Sitä paitsi oli 35 meijeriä (6.8 %), joissa sähkön ohella käytettiin höyryvoimaa. Meijereitä, joissa käyttövoim ana oli kaksi eri voimalajia, oli kaikkiaan 68 (3.3 %). Eri omistajaryhmissä oli höyryvoima suhteellisesti lukuisam m in edustettuna osuusmeijereissä kuin muissa, kun taas sähkövoima oli suhteellisesti yleisin yksityismeijereissä. Viimeksi m ainitussa ry h mässä oli niinikään käsivoima suhteellisesti yleisin, kun taas hevosvoima oli yleisin osakeyhtiömeijereissä. Lopuksi esitettäköön taulukko, jossa meijerit ovat käyttövoim ansa m ukaan ryhm itettyinä läänittäin: Lääni tai m aakunta. K äsivoim a. H ev o s voim a. V esivoim a. H öyryvoim a. Sähkövoima. M uu ta i y h d is te tty voim a. Y h teensä. L uku. 0 : i 0 L u k u. 0,' i 0 L uku. OI.'0 L uku. 7. lu k u. 0/ 0 luku. 7. lu k u. o; Uudenmaan o Turun ja Porin Ahvenanmaan Hämeen i Viipurin o Mikkelin o loo.o Kuopion O Vaasan loo.o O ulun O Valtakunta loo.o O

29 30 Käsivoim aa k äy ttäv iä m eijereitä oli suhteellisesti enim m än Viipurin läänissä, jossa 48.8 % läänin kaikista meijereistä käytti tä tä voimaa; hevosvoimaa käyttäviä oli suhteellisesti enimmin Mikkelin (20.o %) ja Viipurin (7.9 %) lääneissä, höyryvoim alla käypiä enim min A hvenanm aalla (90.9 %) ja sähkövoimalla käypiä enim m in U udenm aan läänissä (24.0 %). Meijerien tuotanto. Tuotannostaan on 508 meijeriä antanut tietoja. Näiden meijerien om istajat sekä tuotannon laatu käy ilmi seuraa vasta: Yksityis- Osakeyhtiö- Osuus - meijereitä. meijereitä. meijereitä. Yhteensä. Luku. /o Luku. /o Luku. % Luku. % V oim eijereitä Juustom eijereitä o 5 00.o Voi- ja juustom eijereitä o Y hteensä o Voimeijereistä olivat useimmat osuusmeijerien hallussa, juustom eijerit taas olivat enimmin yksityisten omistamia. Osuuskunnilla oh yhteensä 6 varsinaista juustomeijeriä sekä niiden hsäksi 59 sellaista meijeriä, joissa valm istettiin sekä voita e ttä juustoa. Juustom eijereitä oli kaiken kaikkiaan maassa 5 ja voi- ja juustom eijereitä 0. L äänittäin jak au tu iv at m eijerit tu otantolajin puolesta seuraavasti: Voimeijereitä. Juustomeijereitä. Voi- ja juustomeijereitä. Lääni tai maakunta. Yhteensä. Luku. «/ /o Luku.»/ 0 Luku. 0 Luku. 0/ 0 Uudenmaan Turun ja Porin o Ahvenanmaan ' o Hämeen o Viipurin o Mikkehn o o K u o p io n o Vaasan o o Oulun o V altakunta o V o Meijerien vointuotannon m äärä nousi v ,727,60 kilogrammaan. Kauppatilasto osoittaa m aasta viedyn v ,566,44 kg voita, jotenka siis vienti oli 5.6 % m eijerivointuotannosta. Ensiksi m ainittu voimäärä jakaantui eri lääneille ja erilaatuisten m eijeriryhm ien kesken seuraavalla tavalla:

30 3 Yksityiset Osakeyhtiö- Osuus V IjääDl täi meijerit. meijerit. meijerit. maakunta. Kg. % Kg. 7» Kg. 7. Kg. 7. Kg. 7. Uudenmaan... 46, , , , , Turun-Porin..., , ,895, ,52, ,406, Ahvenanmaan... 27, , , Hämeen... 23, ,43 5.5,77, ,332, , Viipurin..., , , , , Mikkelin... 6, , , , , Kuopion..., ,62.3,576, ,594, ,595, Vaasan... 7, , ,596, ,793, ,776, Oulun... 3, , ,055,84 8.9,08, ,090, Valtakunta 322,76 00.O 570,57 00.O,833, ,727, ,540, O V ,26 572,404 0,698,886,540,506 Mitä eri lääneihin tulee, oli valmistuksen kokonaismäärä suurin Turun ja Porin läänissä, nim. 4,52,598 kg eli 32,6 % koko m aan valm istusmäärästä; sitä lähinnä olivat Vaasan 2 2.o % ja Kuopion (2.5 %) läänit. Pienin oli valm istusm äärä A hvenanm aalla, vain 27,053 kg eli 2. %. Verrattom asti suurin osa vointuotannosta tuli osuusmeijerien osalle: niiden osuus koko vointuotannosta oli n im ittäin 93.0 %, kun osakeyhtiömeijerien tuota n to oli 4.5 % ja yksityism eijerien 2.5 %. Jos lasketaan vointuotannon keskimääräinen suuruus yhtä meijeriä kohti, saadaan tä m ä keskim äärin olemaan: Yksityismeijereille... 5,565 kg Osakeyhtiömeijereille ,678» Osuusmeijereille ,343» Kaikille meijereille... 25,86» Koko valtakunnassa valm istettiin yhtä henkilöä kohti 3.7 kg meijerivoita, sekä eri lääneissä seuraavat m äärät: Uudenmaan läänissä.2 kg, Turun ja Porin läänissä 8.2 kg, A hvenanm aalla 0.o kg, H äm een läänissä 3.6 kg, Viipurin läänissä 0.8 kg, Mikkelin läänissä 2. kg, Kuopion läänissä 4.4 kg, Vaasan läänissä 5.0 kg ja Oulun läänissä 2.8 kg. Lopuksi esitettäköön taulukko, josta käy ilmi meijerien luku, jaettuna vointu otantoon nähden eri suuruusryhm iin, sekä vointuotannon m äärä kussakin suuru usry hm ässä. Tuotantoryhmä. Meijerien luku. % Valmistusmäärä, kg. / /o Alle,000 kg ,24 0.,000 5,000» , ,000 0,000» , ,000 5,000» , ,000 25,000» ,242, ,000 50,000» ,026, ,000 75,000» ,296, ,000 00,000» ,63, , ,000» ,346, ,000 ja yli , Y h teen sä o 2,727,

31 M aidonkulutus vointuotannossa on laskettu kyselykaavakkeihin a n n e ttu jen vastausten nojalla, jotka ilmaisevat kuinka paljon maitoa on käytetty keskimäärin yhteen kiloon voita. Missä tietoja tässä kohden on puuttunut, on katsottu yhteen voikiloon m enevän 24.0 kg m aitoa. N äin menetellen saadaan m aidonkulutus olemaan kiloissa: Yksityismeijereissä... Osakeyhtiömeijereissä... Osuusmeijereissä Koko maidonkulutus, kg. 7,923,99 3,999, ,03,623 Kulutus yhtä voikiloa kohti, kg Kulutus yhtä meijeriä kohti, kg. 36,62 3,08 723,343 Y hteensä 304,027, ,689 E ri lääneissä olivat m aidonkulutusm äärät semmoisinaan sekä y h tä voikiloa ja yhtä meijeriä kohti seuraavat: Lääni tai maakunta. Koko maidon Kulutus yhtä voi Kulutus yhtä meijekulutus, kg. kiloa kohti, kg riä kohti, kg. U udenm aan.. 3,889, ,384 Turun ja Porin 98,875, ,55 Ahvenanm aan 6,384, ,482 Hämeen... 3,484, ,925 Viipurin...,492, ,69 M ik k elin... 0,039, ,520 K u o p io n... 37,58, ,665 Vaasan... 68,96, ,27 Oulun... 25,785, ,903 V altakunta 304,027, ,689 V ,449, ,999 Yhteen voikiloon käytetty m aitom äärä oli siis osuusmeijereissä pienempi kuin muissa meijeriryhmissä sekä Mikkelin, Kuopion ja Viipurin lääneissä pienem pi kuin muissa osissa m aata. Meijereitä, joissa valm istettiin juustoa v. 923, oli kaikkiaan 6 ja niissä valm istetun juuston kokonaismäärä oli 3,047,04 kg. Juuston vienti m aasta oli m ainittuna vuonna,335,32 kg eli 43.8 % meijeri-juuston tuotannosta. Läänittäin esitettynä oli juuston valmistuksen m äärä eri meijeriryhmissä seuraava: L ä ä n i ta i m a a k u n ta. Y k sity ise t m e ije rit. O sakeyhtiöm eijerit. O suusm eijerit. Y hteensä. V K g. 0/,0 K g. /O K g. 0/ '0 K g. 0/ '0 K g. 0 ',0 Uudenmaan , , , ,235, ,82, Turun-Porin... 30, , , , , Ahvenanmaan... 6, , , , Hämeen... 72, , , , , Viipurin , , , , Mikkelin... 22, , , , , Kuopion... 42, , ,236.2 V aasan..., , , , , Oulun... 92, , , Valtakunta 62, , ,02,667 00,0 3,047,04 loo.o 3,49, V ,429 35,026 2,087,396 3,49,85

32 33 Suurin oli juuston valmistus Uudenmaan läänissä, jonka tuotanto teki 2/5 (40.5 %) maan koko juustontuotannosta. Lähinnä sitä tulivat Turun ja Porin (27.3 %) sekä Vaasan (0.9 %) läänit. Eri meijeriryhmissä valmistivat osuusm eijerit suurim m an juustom äärän, nim. 69. o % koko juustontuotannosta; vasta a v a t suhdeluvut olivat yksityismeijereille 20.4 ja osakeyhtiömeijereille 0.6. Meijerien luku, jaettuina tuotantoon nähden eri suuruusryhmiin, sekä valm istuksen m äärä kussakin ryhm ässä käy ilmi seuraa vasta taulukosta. Tuotantoryhmä. Meijerien luku. 0/ /o Valmistus määrä, kg. 0 0 / Alle,000 kg ,99 0.,000-5,000» , ,000-0,000» , ,000-5,000» , ,000-25,000» , ,000-50,000» ,340, , ,000» , ,000-00,000» , , ,000» , ,000 ja yli..... Yhteensä 6 00.o 3,047, o Meijerien työntekijäin ja työpäivien luku. Meijerien työntekijäin koko luku oli huhtikuun p:nä 923,957, joista miespuolisia 843 ja naispuolisia,4. L äänittäin jak aan tu iv at työntekijät seuraavasti: Lääni tai maakunta. Miehiä. Naisia. Yhteensä 0/ Jo Uudenmaan Turun ja P o r in Ahvenanmaan H ä m e e n V iip u rin Mikkehn Kuopion Vaasan O u lu n V altakunta 843,4, V ,096,92 Työntekijöistä oli miespuolisia 43. l % ja naispuolisia 56.9 %. Ikänsä puolesta jak aan tu iv at ty ö n tek ijät seuraavalla tavalla: Luku. 7 0 Alle 5 v Yli 8 v......, Maatalous v

33 34 Niinkuin näkyy, käytetään alaikäisiä ja nuoria henkilöitä meijeriliikkeessä perin rajoitetussa määrässä; edellisiä oli vain 0.3 ja jälkimäisiä 2.2 % meijereissä työskentelevien koko luvusta. Jos verrataan työntekijäinsä lukum äärästä tietoja antaneita meijereitä vastaavien meijerien työntekijäin lukuun, saadaan yhtä meijeriä kohti seuraava työntekijäin luku: Uudenmaan lään issä Mikkelin läänissä Turun ja Porin läänissä Kuopion» Ahvenanmaan maakunnassa Vaasan» Hämeen lään issä Oulun» 'Viipurin»... Valtakunnassa 3.9 Työpäivien luvusta on 50 meijeriä antanut tietoja. Näiden päivien luku oli kaikkiaan 39,004 ja jak aantui se eri m eijeriryhm ien kesken seuraavasti: Koko luku. 0 Keskimäärin yhtä meijeriä kohti. Yksit yismeijereissä... 8, Osakeyhtiömeijereissä... 3, Osuusmeijereissä... 06, Kaikissa meijereissä 39, o 273 Eri lääneissä oli työpäivien luku sekä kokonaisenaan että yhtä meijeriä kohti seuraava: Lääni tai maakunta. Työpäiv. koko luku. Työpäiv. luku 0 o m<*ij. kohti. Lääni tai maakunta. Työpäiv. koko luku. 0 / 0 T yöpäiv. luku m eij. k o h ti. U udenm aan.. 5, Mikkelin 5, T urun ja Porin 34, Kuopion ' 2, A hvenanm aan 3, Vaasan.. 27, Hämeen... 4, Oulun... 6, V iip u rin... 9, Valtakunta V ,004 39, Voita ja juustoa yhteensä valm istettiin keskimäärin yhtä työpäivää-kohti, kilogrammoissa: Y ksityism eijereissä Osakeyhtiömeijereissä Osuusmeijereissä Kaikissa meijereissä 3 E ri lääneissä olivat vastaavat valm istusm äärät seuraavat: Uudenmaan lään issä... 3 kg Mikkelin läänissä kg Turun ja Porin läänissä... 46» Kuopion»... 33» Ahvenanmaan maakunnassa 9» Vaasan»... 4» Hämeen lään issä... 08» Oulun»... 77» Viipurin»... 60» Valtakunnassa 3 kg V »

34 Maanviljelystyöväen saanti ja palkkaehdot. MaanviljelystyöväeM saanti. Työnsaantiin nähden on pidetty silmällä sitä, onko täm ä ollut hyvä, riittävä tai niukka vai onko työväestä ollut puute. Tämän m ukaan ryhm ittyivät eri läänien kunnat siten kuin seuraava prosenttilukuja esittävä taulukko osoittaa. K untien suhteellinen luku, joissa työväen saanti oli v. 923: Puutteel linen. osaksi niukka. Osaksi riittävä Lääni tai maakunta. Hyvä, Kiittävä. Niukka. Uudenmaan Turun ja P o r in Ahvenanmaan... 7.i H ä m e e n o 2.0 V iip u rin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta V Maanviljelystyöväen palkat. M itä ensinnä m iesten ja naisten jalkapäivätöistä suoritettuihin palkkoihin tulee, olivat näm ä keskimäärin eri lääneissä ja valtakunnassa v. 923 seuraavat: Kesällä. Talvella. Miehen. Naisen. Miehen. N aisen. Lääni tai maakunta Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa : ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. muassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. 3mf Sim 3 m f. im 3/rnf. p t S m f. Jm. S h n p Jim. 3/mf. im $m f. j jm Stmf im S Uudenmaan... 23! I Turun ja Porin i 6 09 Ahvenanmaan i ! 79 8 _! Hämeen ; , ; V iipurin... 25! 06 3!) Mikkelin... 2 : : Kuopion ; ! ! Vaasan... 22! O ulun ; [ Valtakunta ! V I Î ! Keskimäärin olivat siis palkat kaikissa palkkausryhmissä v. 923 melkein yhtä suuret kuin lähinnä edellisenä vuonna. Lisäys kesäpaikoissa oli talon ruuassa olevalle miehelle vain O.i % ja naiselle 0.3 % sekä omaruokaiselle naiselle 0.8 %, jota vastoin omaruokaiselle miehelle vähennys oli l.o %. Talvipalkkojen lisäys taas oli talon ruuassa olevalle naiselle 0.5 %. m u tta miehelle

35 36 vähennys 0.3 %, sekä omassa ruuassa olevalle miehelle lisäys 0.6 % ja naiselle.5 %. Jos vuoden 923 palkkoja verrataan vuonna 94 m aksettuihin ja viimeksi m ainitun vuoden palkkam äärät pannaan = 00, saadaan ylem pänä m ainitut 923 vuoden p alk at eri lääneissä ja palkkausryhm issä olem aan seuraavat: Kesällä. Talvelta. Lääni tai maakunta. Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Talon I Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa ruuassa.! ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. Uudenmaan...,05 i, ,39,36, Turun ja Porin.,082,8,093,04,225,75,250,33 Ahvenanmaan ! 9 898, ,098 Hämeen...,29.54,53,0,369,25,245,3 Viipurin.....,03, , Mikkelin....80!,74,08,053,398,285,246,46 Kuopion...,35,46,055,079,467,304,27,40 V aasan...,08,08,068,07,77,47,200,63 Oulun...,223,204,33,0,42,34,307,20 Valtakunta,06!,5,062,06,24,203,90, V. 9-22,04,27,058,053,245,96,85,095 Koko valtakunnassa olivat niinmuodoin palkat v % à lähes 2% kertaa suuremmat 94 vuoden palkkoihin verrattuina; Kuopion ja Oulun lääneissä olivat talon ruuassa olevain työmiesten talvipalkat jopa yli 4 kertaa suurem mat kuin v. 94. Hevos päivätöistä suoritetut palkat näkyvät seuraavasta: Kesällä. Talvella. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa ruuassa. ruuassa. ruuassa. rimassa. i SV JM s v 7MS SV ~jl!ë 5V im Uudenmaan Turun ja Porin... 45! Ahvenanmaan ! Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun... 62! Valtakunta j V ! Jos vertaa toisiinsa koko m aahan kohdistuvia palkkam ääriä vuosilta 922 ja 923, huomaa niiden vähentyneen kaikissa maksuluokissa. Vähennykset olivat pienet. N iinpä oli vähennys talon ruuassa olevalle ajomiehelle kesällä

36 3. % ja talvella 2.5 % sekä vähennys omaruokaiselle miehelle kesällä 2.9 % ja talvella.9 %. Jos ne palkkam äärät hevospäivätöistä, jotka m aksettiin vuonna 94 pannaan = 00, olivat vastaavat m äärät vuonna 923 seuraavan suuruiset: Lääni tai maakunta. Kesällä. Talon Omassa ruuassa ruuassa. Talvella. Talon, Omassa ruuassa. ruuassa. Uudenmaan...,6,29,67,2 Turun ja Porin...,02,75,7,20 Ahvenanmaan ' 952 Hämeen...,97,95,244,204 Viipurin...,094,086,07.,067 Mikkelin... s,9,0 n 5,90,22 Kuopion...,237,252,382,267 Vaasan...,078,09,44,67 Oui Tm...,29,233,282!,328 Valtakunta!,32,4,85,75 v. 922!,68,74,25,98 Kesäpaikoissa oli siis lisäys vuoteen 94 verrattuna keskimäärin noin ^a-kesrtainen, m u tta talvipalkoissa lähes 2-kertainen ta i sitä enemm än. Lopuksi esitettäköön vuosipalkalla olevien työntekijäin palkkam äärät, sekä talon ruuassa e ttä omassa ruuassa olevien. N äm ät olivat eri lääneissä ja v a lta kunnassa seuraavat: Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa ruuassa. ruuassa. ruuassa. ruuassa. Suomen markkaa Uudenmaan... 4,488 8,332 2,75 5,87 Turun ja P orin... 4,26 7,672 2,79 5,97 Ahvenanmaan... 4,093 7,663 2,479 5,7 Hämeen... 3,999 7,400 2, Viipurin... 3,924 7,709,835 4,454 Mikkelin... 3,674 7,056,907 4,352 Kuopion... 3,296 6,5,92 4,46 Vaasan... 3,626 6,409 2, Oulun... 4,523 9,480 2,288 5,24 Valtakunta! 4,05 7,539 2,372 4,797 V ,987 7,733 2,320 4,783 K uten näkyy, lisääntyivät puheena-olevat palkat v. 923 edelliseen vuoteen verraten, ja lisäksi kaikissa ryhmissä, lukuunottam atta omaruokaisten miespalkollisten. Lisäys oli miehen palkassa 0.7 % talon ruuassa olevalle, m utta vähennys 2.5 % omassa ruuassa olevalle, sekä lisäys naisen palkassa talon ruuassa olevalle 2.2 % ja omassa ruuassa olevalle 0.3 %.

37 38 Jos kysymyksessä olevat palkkam äärät vuodelta 94 p an n aan vastaam aan 00, olivat ne vuonna 923 seuraavan suuruiset: Lääni tai maakunta. M iehen. Talon Omassa ruuassa. ruuassa. Naisen. Talon Omassa rimassa, j ruuassa. Uudenmaan...,233,05,8,00! Turun ja P orin...,397,303,403,274! Ahvenanmaan...,28,99,92,283 i Hämeen...,342,90,437,90 V iipurin...,222,8,33,33 Mikkelin...,366,238,297,45 Kuopion...,90,56,250,94 Vaasan...,229,07,25,047 Oulun... ;,300,333,79,2 Valtakunta,283,204,275,59 V. 922!,274,235,247,55 Palkollisten vuosipalkoissa on lisäys vuoden 94 jälkeen ollut melkoinen, useimmiten 2-kertainen tai sitäkin suurempi, muutamissa tapauksissa lähes 3-kertainenkin. Helsingissä, M aataloushallituksessa p. m arraskuuta 924. Osk. Groundstroem.

38 Traduction des en>têtes des tableaux. Tàbl. N :o. E m ploi des champs cultivés et récoltes en 923. a) P ar départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col.. D épartem ents et cantons. Col. 2 3: F rom ent d hiver. Col. 2: H ectares. Col. 3: Q uintaux. Col. 4 5: F rom ent d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0 : Avoine. Col Grains mélangés (céréales). Col. 4 5: Grains mélangés (céréales et légumineuses). Col. 6 7: Pois, fèves et vesces. Col. 8 9: Graines de gram inées fourragères. Col. 2 22: Foin des cham ps cultivés. Col. 23: H erbes po u r p â turage. Col : À fourrage vert. Col : Tum eps. Col : A utres tu b e r cules. Col. 30 3: Pommes de terre. Col : L in et chanvre. Col. 34: A utres cultures. Col. 35: Jachère complète. Col. 36: A utre superficie. Col. 37: T otal des champs. Tabl. N:o 2. Prairies naturelles et récolte de foin en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2: T otal des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles employées pour récolte de foin. Col. 4: Récolte, en quintaux. Tabl. N :o 3. Bétail en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2: É talons (au-dessus de 3 ans). Col. 3: Hongres (au-dessus de 3 ans). Col. 4: Jum ents (au-dessus de 3 ans). Col. 5: Jeunes chevaux (de à 3 ans). Col. 6: Poulains (audessous de an). Col. 7: Total des chevaux. Col. 8: T aureaux (au-dessus de 2 ans). Col. 9: Vaches. Col. 0: Jeunes taureau x (de à 2 ans). Col. : Génisses (au-dessus de an). Col. 2: Veaux (au-dessous de an). Col. 3: T otal des bêtes à corne. Col. 4: M outons (au-dessus de an). Col. 5: Agneaux (au-dessous de an). Col. 6: T otal des m outons. Col. 7:Chèvres (au-dessus de an). Col. 8: V errats (au-dessus de 6 mois). Col. 9: Truies (au-dessus de 6 mois). Col. 20: Porcs gras (au-dessus de 6 mois). Col. 2: Jeunes porcs (de 3 à 6 mois). Col. 22: Porcelets (au-dessous de 3 mois). Col. 23: T otal des porcs. Col. 24: R ennes (au-dessus de an). Col. 25: Poules (au-dessus de 6 mois). Col. 26: A utres volailles (au-dessus de 6 mois). Col. 27: R uches d abeille. Tabl. N:o 4. Laiteries: nombre, possesseurs, force motrice et production en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2: Nom bre de laiteries. Col. 3: Particuliers, qui am éliorent le lait de sa propre vacherie. Col. 4: Particuliers ou sociétés p ar actions, qui achètent le lait. Col. 5: Sociétés coopératives. Col. 6: F orce m otrice à bras. Col. 7: De cheval. Col. 8: H ydraulique. Col. 9: V apeur pu autre. Col. 0 : Production de beurre. Col. : Production de fromage. Col. 2: L a quantité de lait à kilogram m e de beurre. Col. 3: Jo u rs de travail des laiteries. Tabl. N:o 5. Employés de laiteries en 923. a) P a r départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2 7.'H om m es. Col. 8 3: Femmes. Col. 4 9: Total. Col. 2 3 / Au-dessous de 5 ans. Col. 2: L année précédante, moyenne. Col. 3: Le avril cette année. Col. 4 5: D e 5 à 8 ans. Col. 6-7: Au-dessus de 8 ans. Tabl. N :o 6. Salaires d ouvriers agricoles en 923. a) P ar départem ents et cantons. b) P a r sociétés d économie rurale. Col. 2 5: Salaire annuel. Col. 2 3: Pour un homme. Col. 2: Avec gage en nature. Col. 3: Sans gages en nature. Col. 4 5: P our une femme. Col. 6 3: Salaire d une journée. Col. 6 9: E n été. Col. 0 3: E n hiver. Col. 4 7: Salaire d une corvée de cheval.

39 TAULULIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLEAUX. M aatalous. L anthushållning. 923.

40 Taululiite j M^, Tabellbilaga / Peltoala ja sato vuonna 923. Åkerareal och skörd år 923. a) Läånittåin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis.! L ääni ja kihlakunta. L än och härad. 2 3 Syysvehnä. H östvete. desito n. K evätvehnä. V årvete. d e sito n. Buis. Båg. desito n. 2 3 i Uudenmaan lääni Nylands l ä n... 2,987 38, ,32 25,72 37,869 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad ,224 3,345 47,99 3 Lohjan kk. Lojo h d , ,378 4,628 65,465 4 Helsingin kk. Helsinge hd , ,737 8, Pernajan kk. Perna hd ,882 87,973 8,285 85,94 6 Turun ja Porin lääni Åbo oeh Björneborgs l ä n... 4,425 62,49 2,26 29,435 46,09 566,45 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d , ,362 3,200 47,742 8 Mynämäen kk. Virmo hd , ,68 2,46 36,394 9 Piikkiön kk. Pikis hd , ,254 2,928 39,960 0 Halikon kk. Halikko hd , ,553 6,496 87,653 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 99, ,248 6,457 77,936 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd ,626 62,47 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d , ,793 45,06 4 Loimaan kk. Loimijoki h d , , Maskun kk. Masku h d...,037 7, ,67 6,268 7,330 6 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap , ,486,385 8,462 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän ,345 69,422 30, ,985 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,722 34,094 9 Pirkkalan kk. Birkala h d , ,50 50,09 20 Tammelan kk. Tammela hd , , Hauhon kk. Hauho hd ,237 69, Jäm sän kk. Jäm sä h d ,370 48,04 23 Hollolan kk. Hollola hd ,757 78,63 24 Viipurin lääni Viborgs Iän ,604,744 6,233 34, , Rannan kihlak. Stranda härad ,405 4,272 38,92 26 Kymin kk. Kymmene h d... 54, ,247 4,556 49, Lappeen kk. Lappvesi h d ,25. 60, Jääsken kk. Jääskis hd ,400 4,002 47, Äyräpään kk. Ä yräpää h d ,758 3,7.34 4/, Käkisalmen kk. Keksholms hd ,22 42,657 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd ,74 39, ,027 8, Salmin kk. Salmis hd ,232 2, Mikkelin lääni S:t Michels län ,60 9,54 24, Heinolan kihlak. Heinola h ärad , , Mikkelin kk. S:t Michels hd ,056 6, Juvan kk. Jokkas h d ,093 4,9 52,78 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,375 4,462 56,80 39 Kuopion lääni Kuopio Iän ,040 20,64 57, Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad ,255,68 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d ,933 7, Liperin kk. Libelits hd ,99 34, Iisalmen kk. Idensalmi h d ,663 29,87 44 Kuopion kk. Kuopio h d ,793 33,46 45 Rautalammin kk. Rautalampi hd ,006 4,462 Ohra. K orn. desito n. K aura. H avre. desiton. Korsiviljasekuli. Blandsäd. (Stråsäd.)! desiton. K orsipalkoviljasekuli. B landsäd (Strå* och trindsäd). desito n. Herne, papu ja virna. Ä rter, hönor och vicker. d esito n. H einän ienien. Höf rö. desiton :î ) 5,643 64,25 60,50 680, ,083,460 20,860 3,73 33,407 2,777 6, ,009 7, , , ,7 3,07 2,94 55, , , , ,023 22,293 20,77 27,529 75, ,844,407 6,603, ,782 9,752 8,956 94, , , , ,369 7,780 85,02 0,95,203,683,047,85,037 4,23 3,960 4, ,04 4,0 7,647 06, , ,28 4,706 58, , , , S 58 7,423 8,269 00, , , ,295 5,658 6,957 90, , , , in 3,86 40,888 4,84 52,565 35, , ,464 25,876 9,470 78, , ,337 4,426 7,884 80,969 20, , ,46 3 3,43 34,4 23,08 27, , , ,29 26,37 8,59 29, , , , ,940:5 59,887,937 29, , , ,069 63, , , ,460, ,398 5,47 7,488 4,389 6,445 50, , j 8,562 7,69 9,339 92, , , ,865 28,994 9,353 7, , , L9L20,853 22, , , , ^2,34 2,092 6,577 6, , ,447 8,405 0,53, , , , ,96 90,270 57,25 436, ,80 7 6,825,77 7.0, ,06 8,29 6,906 54, , , , ,460 9,33 74, , ,553 28,044 7,22 53, ,025 0,834 7,82 73, , ,675 7,493 78,227 64, ,42 8,847 7,428 54, , ,009 8,657 5,249 24, ,003 4,734 3,463 0, ,800 2,546 3, ,493 48,04 27,054 26, , , , ,380 5,470 8,476 85, , ,047 0,48 5,49 53,865 48, ,975 6,02 53, ,98 3,78 7,057 68,876 8, ,096 75,500 28,749 36, , , ,623 7,27,64 4, ,953 4,046 9,832 39, ,844 9,20 4,696 22, ,046 2,748 5,269 25, , ,057 9,290 6,57 29, ,755 5,8 6,553 45, ,

41 4 Taululiite N Tabellbilaga / i L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Peltoheinä. Vallhö. d e sito n. Laidun. Betesvall. V ihantarehu. Grönfoder. desiton. Retmnauris Foderrovor. desito n M uut juurikasvit. Övriga ro t frukter. Peruna. P otatis. Pellava ja ham ppu. Lin och ham pa. M uut kasvit. Övriga växter. Täyskesanto. H elträda. Muu peltoala. Övrig åkerareal. A la d e sito n. d esito n. desiton. Y hteensä peltoalaa. Hela åkerarealen Ha. Uudenmaan lääni Nylands lä n... 02, 2,726,68 2,67 3,57 04,739, ,28 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad. 4, , , ,234 3 Lohjan kk. Lojo h d... 22,767 67,774 2,530,064 38, ,077 4 Helsingin kk. Helsinge hd... 34, ,86 3,460,580 39, ,32 5 Pernajan kk. Perna hd... 29, ,43 5, , ,685 6 Turun ja Porin lääni Åbo oeh Björneborgs l ä n... 44,696 3,747,629 4,02,780 53,957 2,63 437,682 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ärad... 9,55 26,969 2,480 4, ,940 S Mynämäen kk. Virmo h d... 6,948 95,537,593 46, ,978 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 0,987 30,024 2, , ,924 0 Halikon kk. Halikko hd... 22, ,40 8, , ,92 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 20, ,70 6, , ,758 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd...,906 24,930 3, , ,405 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d...,34 32,062 2, , ,69 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 27, ,607 7, , ,757 5 Maskun kk. Masku h d... 23, ,389 6, , ,389 6 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 5,007 75, ,439 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän... 05,888 2,89,560 2,392,507 47,28, ,9 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad.... 0, ,020, , ,7 9 Pirkkalan kk. Birkala h d... 5, ,569 2, , , Tammelan kk. Tammela hd... 35,56 95,84 4, , ,438 2 Hauhon kk. Hauho hd... 9, ,52, , , Jäm sän kk. Jäm sä h d... 9, , , , Hollolan kk. Hollola hd... 6, ,370, , , Viipurin lääni Viborgs Iän... 07,887 2,929,56 4,270,946 49,760, ,69 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 6,904 40, , ,03 26 Kymin kk. Kymmene h d... 7,65 507,376 2, , , Lappeen kk. Lappvesi h d... 0,254 27, , , Jääsken kk. Jääskis hd... 5, , , ,88 29 Äyräpään kk. Äyräpää h d... 0, , , , Käkisalmen kk. Keksholms hd...,845 35, ,227 U I 7,63 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd... 3, , ,2 22 7, Sortavalan kk. Sordavala h d... 6,639 80, , Salmin kk. Salmis h d... 4,629 06, , , Mikkelin lääni S:t Miehels Iän... 29,026 93, ,745 60, , Heinolan kihlak. Heinola h ära d... 8, , , , Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 5,857 70, , , Juvan kk. Jokkas h d... 6, , , , Rantasalmen kk. Rantasalmi hd.... 7,965 28, , ,34 39 Kuopion lääni Kuopio Iän... 6,83,792, ,400 43,763, ,54 40 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad.. 6,469 68, , ,27 4 Ilomantsin kk. Ilom ants h d... 7, , , , Liperin kk. Libelits hd... 0, , , ,64 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d... 2, , , , Kuopion kk. Kuopio h d..., , , , Rautalammin kk. Rautalampi hd...., , ,22,43 26,85 9, , ,22, ,964 l ,409,445 57, , , ,455 2,07 67, , , ,887 3, , , , ,064 2,340 80, , ,222 5,263 45,374,35 834,847,328 3, ,80 2,37 442,25 G 76 2,258,030 0, , , , , , , , , , ,65,438 4, , ,660 C 42 2,977,830 05, , , ,504,72 75, , , , , , ,998,33 97, , ,44,427 4, , , , , ,6 7, ,542 6, , , , , , , , , ,344,88 05, , , ,64,202 79, , , ,999,353, , , , , , , ,984,85 26, ,949 43, ,27 8,928 60, , ,668, ,85,229 84, , , ,200,05 80, , ,84,386 96, , , , , , , ,965,333 78, , , , , , , , , ,3 4 28, , , , , , , , ,648 5, , , , ,3,20 02, , , ,28 28, , , ,39 2, , , ,042,598 56, , , ,029 8,454 44, , , , , , , , , , , ,82,48 68, , , ,042,86, , ,327 2,29 78, , , ,948,372 84, U I 4 3,7 29,6445

42 6 Taululiite ) N Tabellbilaga / L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Syysvehnä. H östvete. desiton. K evätvehnä. Vårvete. desiton. Ruis. Råg. SköTd desiton Vaasan lääni Vasa lä n ,79 309,755 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,292 57,25 3 Närpiön kk. Närpes h d ,064 38,274 4 Korsholman kk. Korsholms hd ,92 58,67 5 Lapuan kk. Lappo h d ,359 48,259 6 Pietarsaaren kk. Pedersörc hd ,030 24,975 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd ,45 39,649 8 Laukaan kk. Laukas h d ,268 25,96 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d ,44 23,020 C Oulun lääni Uleäborgs Iän ,8 56,66 Oulun kihlak. Uleå härad... _ 6 8 2,730 8,08 2 Sälöisten kk. Salo hd ,642 9,748 8 H aapajärven kk. H aapajärvi h d ,50,82 4 K ajaanin kk. Rajana hd ,056,740 5 Kemin kk. Kemi hd ,27 lfi Lapin kk. Lappmarkens hd Valtakunta R ik et... 8,963 6,833 6,342 70,99 234,363 2,392,030 I j Ohra. Korn. K aura. H avre. Korsiviljasekuli. Blandsäd (Stråsäd.) K orsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Stråoch trindsäd). H erne, papu ja virna. : Heinänsiemen. Ä rter, bonor och vieker. Höfrö.! ; I d esito n. desiton. desito n. desiton. desiton ir 8 3 i 27,52 89,048 68,49 43,386,028 7, , ,509 5,567 8,744 3,980 2,73 2,795 76,898 0, ,663 23,074 5,086 40, ,585 29,275,424 95, ,054 2,43 4 4,57 33,534 0,9 64, ,827 2,90 5 4,904 28,566 7,928 35,352 30, ! 3,948 27,37 0,705 60,042 56, ,078 7,46 0,932 5,558 34,460 83! ,499 4,69 4,732 24, , i desiton.! 22,625 79,636 3,43 28, , ,96 0! 4,07 9,567 5,007 9, ,348 9,269 3,340 7, ,896 4,288 3,36 5, ' 2,446 2,548,036 4, U 3,824 2, )5,040 2, _ _ 6! 0,68 847,597 43,408 3,88,067 5,5 42,347 5,025 58,23,357 04,949 8,845 37

43 Taululiite \ N, Tabellbilaga / N O L ääni ja kihlakunta. L än och h ärad. Peltoheinä. Vallhö. desiton. L aidun. Beiesvall, V ihantarehu. Grönfoder. desiton. B ehunauris. B oderrovor. desiton Vaasan lääni Vasa I ä n ,44 4,605,069 43,492 3,37 78,838 4, ,496 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 24,97 587,792 0, , ,820 3 Närpiön kk. Närpes h d... 2, ,240 2, , ,237 4 Korsholman kk. Korsholms h d... 34,984,06,386 9, , ,230 5 Lapuan kk. Lappo h d... 36, ,40 9, ,962,46 79,696 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 29, ,349 4, , ,249 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 26,52 46,055 5,592,008 2, ,026 8 Laukaan kk. Laukas h d... 2, , , ,38 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 3,90 293,867, , ,857 0 Oulun lääni Uleäborgs Iän... 72,743,466,788 4,767,25 26, ,23 Oulun kihlak. Ulea härad... 9, ,078, , ,367 2 Sälöisten kk. Salo hd... 20, ,430, , ,807 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 7, ,748, , ,92 4 Kajaanin kk. Kajana hd... 7,309 63, , ,583 5 Kemin kk. Kemi hd... 7,08 69, , ,240 6 Lapin kk. Lappmarkens hd , ,765 6,042 7 Valtakunta R ik et ,905 2,248,575 9,934 6,22 465,603 4,906 2,760,578 M uut juurikasvit. Övriga ro t frukter. Peruna. Potatis. Pellava ja ham ppu. Lin och ham pa. M uut kasvit. Övriga v äxter.! Täys- ; kesanto. i H elträda. Muu peltoala. ö vrig åkerareal. Y hteensä peltoalaa. H ela åkerarealen. i H a. desiton. d esito n. d esiton. j ,307,29 65,765,080, ,868 3, ,926 l 82 6,259,908 85, , ,7 2 8,2,56 66, , , ,002,405 04, , , ,677,527 89, , , ,68,333 59, , , ,040,538 92, , ,805 7, 3, , , ,84 s' 6 270,353 6, , , ,034 5, , ,288,260 48, ,086,089 34, , , ,80,347 42, , , ,49 52, , , , , ', , , , ,282 _ 8,96 6 4, ,276 67,470 4,623,9 5,873 3,079,763 20,95,589 2,04,367 7

44 0 Taululiite N. Tabellbilaga / w o ' b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens områden. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura2) A real Syysvehnä. Höstvete. d esiton. K evätvehnä. Vårvete. desiton. Buis. Båg. d esito n.! Ohra. Korn. d esito n. K aura. Havre. d esiton. Korsiviljasekuli. Blandsäd (Stråsäd.) desiton. Korsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Stråoch trindsäd). desiton. H erne, p apu ja vi m a. A rter bönor och vicker.. desiton. Heinänsiemen ', s IS 9 läns Lantbrukssällskap!...,909 24, ,39,255 45,668 2,90 25,434 29, ,87 56, ,223,566 6,945,092 2,983 Nylands läns Lantbrukssällskap2)...,6 4, ,33 4,70 82,074 : 3,560 39,984 33,28 354, , ,507,676 6,856,798 4,4 2 3 Suomen Talousseura3) Finska Hushållningssällskapet3) , ,55 3,657 53, ,03 7,962 07, , ,086 43, Lounais-Suomen Maanviljelysseura3! Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap3) 3,34 48,384,495 9,796 2,850 28,405! 6,789 79,270 58,06 680, , ,572 2,588 27,469 2,04 4, Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap , ,789 22,33 252,493. 0,678 0,935 47,358 45, ,383 53, ,7 2,079 4, Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap , ,757 58,248! 4,925 53,774 32, , , , ,87,202 2, Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland Satakunta Lantbrukssällskap , ,58 98,922 : 3,503 37,073 7,947 64, , , , Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra i Tavastlands Lantbrukssällskap ,35 54,420 2,94 34,707 9, , , , , Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura4) Västra Viborgs läns L antbrukssällskap4)... 54, ,382 5,025 57,48,28 3,667 9,990 77, , , Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 56, ,865 9,449 24,35 : 5,846 56,39 33,354 29, , , , ,943 0 Itä-K arjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap ,653 93,88 : 2,897 20,22 3,907 66, Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap ,80 5,97 87,873 3,473 36,556 20,202 92, ,765 74, , Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap ,234 0,576 j 8,482 59,347 8,988 0, , , Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap ,407 47,88 3,64 6,53 9,76 35,04 42, Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap ,588 69,74, 3,030 80,300 39, , ,32 04,033 39,287 4,058 5, Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap ,729 58,243 4,305 29,029 2,29 75, ,06 9, , Pohjanm aan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap ,094 72,46 7,488 68,452 2,904 07, , , Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap ,807 5,982 4,664 7,898 5,682 8, Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap Kajaanin Maanviljelysseura Kajana 0,455 33,572 3,340 36,493 9,883 7, Lantbrukssällskap ,056,740 2,446 2,548,036 4, Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola L antbrukssällskap ,27 3,824 2, Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushållningssällskap ,040 2, ~ Höfrö. desiton. ') Tähän luettu myöskin Myrskylän ja Pyhtään kunnat. Häri ingå även Mörskom och Pyttis kommuner. 2) Tähän luettu myöskin Myrskylän kunta. Häri ingår även Mörskom kommun. 3) Tähän luettu myöskin Finbyn kunta. Häri ingår även Finby kommun. 4) Tähän luettu myöskin Pyhtään kunta. Häri ingår även Pyttis kommun.

45 2 3 Taululiite \, Tabellbilaga / l M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. 20 Peltoheinä. Vallhö. desiton. L aidun. Betesvall. A real V ihantarehu. Grönfoder. desiton. Rehunauris. Foderrovor. desiton Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 50,09,363,795 3,964,59 49, ,648 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap)... 55,302,452,84 9,228 2,09 56,753, ,7 3 Suomen Talousseura) Finska Hushållningssällskapet)... 3, ,994, , ,724 4 Lounais-Suomen M aanviljelysseura) - Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 77,550 2,02,554 23, ,674,03 239,939 ä Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 59,039,405,35 5, ,82,048 75,908 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 57,207,57,682 7, , ,603 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland -Satakunta Lantbrukssällskap... 29,63 764,572 3, , ,352 S Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 25, ,76 2, , ,04 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns L antbrukssällskap)... 7, ,834 2, , ,354 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 6,996,684,05,50,434 34, ,466 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 28,622 78, , ,87 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Miehels läns Lantbrukssällskap... 22, ,04 390,393 47, ,698 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 37,63,094, , ,994 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens L antbrukssällskap... 23, , , ,60 5 Etelä-Pohjanm aan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. 95,958 2,28,092 3,659,873 43,557 3,00 438,554 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap 30, ,72 2, , ,322 7 Pohjanm aan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska L antbrukssällskap... 57,409,464,0 6,954' , ,253 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 23, ,676 3, , ,32 9 Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap... 50, ,735 3, , ,42 20 K ajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 7,309 63,356 54; 275 7, ,583 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola L antbrukssällskap... 7,08 69, , , Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushållningssällskap , ,765 6,042! M uut ju u rikasvit. Övriga ro t frukter. j desiton. P eruna. P otatis. desiton. Pellava ja ham ppu. Lin och ham pa. A real desiton. M uut kasvit. ö v rig a växter. Täyskesanto. H elträda. Muu peltoala. Övrig åkerareal. Y hteensä peltoalaa. H ela åkerarealen. j ,393 5, , ' , ,839 l ,985 3, , , ,949,06 45, ,436,208 46, , ,69 3 ] ,523 5,72 443, , ,38,228 23, ,444 5, , ,338,024 87, ,207 2,73 206, , ,645 6 j 24 3,600 2,426 83, , , ,060 2,66 233, , , ,525,088 83, , , ,522 5, ,750 49, , , ,224 2,604 67, , , ,323 4,44 49, , , ,879 5, , , , ,50 2,680 24, , , ,875 5, ,57 85, ,69 2, , ,72 2,597 5, , , ,476 2,398 80, , , ,929,3 45, '95 0 2, , ,20 3,333 2, , ,27 9 ; 5, , , , , ,42 2 i ,282 _ 8,96 :22 Ha. ) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna å sid. 0 och.

46 Taululiite N, Tabellbilaga / Luonnonniitty ja niittyheinän sato v Naturlig äng och skörden av ängshö år 923. a) Låånitt&in ja kihlakunnittain. a) Läns- och håradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, N aturlig äng, Siitä korjattu ala, Därav bärgad areal, desiton. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, N aturlig äng, Siitä k o rjattu ala, Därav bärgad areal, i (5 7 8 Uudenmaan lääni Nylands län 9,60 2,60 3,38 Sortavalan kk. Sordavala hd.. 5,74 4,684 7,759 Raaseporin kihlak. Raseborgs Salmin kk. Salmis h d... 7,507 5,503 68,347 härad...,878,286 3,00 Lohjan kk. Lojo hd... 2,677,824 20,33 Mikkelin lääni S:t Miehels län 38,697 33, ,743 Helsingin kk. Helsinge hd... 5,824 3,076 27,007 Heinolan kihlak. Heinola härad 7,24 6,080 54,36 Pernajan kk. Pernå hd... 9,222 6,424 53,060 Mikkelin kk. S:t Miehels hd.. 8,290 7,079 62,083 Juvan kk. Jokkas h d... 2,068 9,37 04,350 Turun ja Porin lääni Åbo ooh Rantasalmen kk. Rantasalmi hd,098 0,560 29,994 Björneborgs län... 80,964 2,9 268,559 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 2,984 2,33 24,690 Kuopion lääni Kuopio län.. 82,634 75, ,959 Mynämäen kk. Virmo hd,609,42 2,677 Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi Piikkiön kk. Pikis h d ,850 härad... 2,88 0,804 39,89 Halikon kk. Halikko h d... 2, ,80 Ilomantsin kk. Bornants hd.. 9,06 7,898 93,907 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 8,333 5,783 7,05 Liperin kk. Libelits hd... 7,777 5, ,07 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 7,597 5,34 77,77 Iisalmen kk. Idensalmi hd... 6,54 5,585 26,008 Tyrvään kk. Tyrvis hd...,7,599 26,208 Kuopion kk. Kuopio h d... 6,024 5, Loimaan kk. Loimijoki hd... 2,66,092 3,235 Rautalammin kk. Rautalampi hd 0,485 9,685 25,857 Maskun kk. Masku hd... 3,236 2,884 3,897 Vaasan lääni Vasa län... 52,894 37, ,60 Ahvenanmaan maakunta Ålands Ilmajoen kihlak. Bmola härad ,20 landskap... 2,532 2,398 43,6 Närpiön kk. Närpes hd... 9,246 4,943 55,736 Korsholman kk. Korsholms hd 5,435 3,857 40,899 Hämeen lääni Tavastehus län 20,06 5,048 7,74 Lapuan kk. Lappo hd... 4,454 2,890 26,709 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2,36 2,05 25,973 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 6,680 3,324 7,806 Pirkkalan kk. Birkala hd... 2,273 2,28 7,64 Kuortaneen kk. Kuortane hd.. 2,588,465 5,054 Tammelan kk. Tammela hd.. 3,90 2,72 26,992 Laukaan kk. Laukas h d... 5,24.3,429 32,64 Hauhon kk. Hauho h d... 3,235,82 6,57 Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 8, ,59 ' Jämsän kk. Jämsä hd... 3,42 2,62 37,358 Hollolan kk. Hollola hd... 4,95 3,75 47,79 Oulun lääni Uleåborgs l ä n 227, , ,200 Oulun kihlak. Uleå härad... 63,620 54,27 53,946 Viipurin lääni Viborgs län 6,356 54, ,729 Sälöisten kk. Salo hd... 37,0 28, ,204 Rannan kihlak. Stranda härad 5,73 5,0 69,629 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 25,075 20, ,676 Kymin kk. Kymmene hd... 4,422 3,637 42,37 Kajaanin kk. Kajana h d... 34,906 33, ,424 Lappeen kk. Lappvesi hd... 4,352 3,788 39,82 Kemin kk. Kemi h d... 52,44 52,44 722,637 Jääsken kk. Jääskis hd... 7,683 7,09 2,09 Lapin kk. Lappmarkens hd.. 3,944 3,663 37,33 Äyräpään kk. Äyräpää hd... 0,800 0,399 37,683 Käkisalmen kk. Keksholms hd 9,98 9,235 4,835 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d.. 6,327 5,49 6,84 Valtakunta Riket , ,070 5,34,56 desiton.

47 Taululiite ( N, Tabellbilaga f w- 2 " b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom. lantbrukssällskapens områden. M aan v iljely sseura. L antbrukssällskap. L u o n n o n n iity n ala, h a. N atu rlig äng, h a. Siitä k o rja ttu ala, h a. Därav b ä rg a d areal, h a. S ato desiton. M aanviljelysseura. L antbrukssällskap. L u o n n o n n iity n ala, h a. N atu rlig äng, h a. Siitä k o rja ttu ala, h a. Därav b ä rg a d areal, h a. desiton. 2 3 i 5 «7 8 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands Mikkelin läänin Maanviljelysseura och Tavastehus läns Lantbruks S:t Michels läns Lantbrukssällskap)... 0,055 6,733 66,036 sällskap... 33,676 28,82 309,35 Uudenmaan läänin Maanviljelys Kuopion Maanviljelysseura seura) Nylands läns Lant Kuopio Lantbrukssällskap ,93 43, ,554 brukssällskap)... 0,836 7,00 6,669 Pohjois-Karjalan Maanviljelys Suomen Talousseura Finska seura Norra Karelens Lant Hushållningssällskapet)... 3,679 3,23 55,67 brukssällskap... 36,72 3,997 42,405 Lounais-Suomen Maanviljelysseu Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysra) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap)...,7 7,228 79,8 Lantbrukssällskap... 7,778 4,42 45,605 seura Södra Österbottens Satakunnan Maanviljelysseura Keski-Suomen Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap.. 8,760 3,79 77,203 Mellersta Finlands Lantbruks Hämeen läänin Maanviljelysseura sällskap... 4,343,47 20,740 Tavastehus läns Lantbrukssällskap 8,7 5,225 49,478 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan Hämeen-Satakunnan Maanviljelys viljelysseura Österbottens seura Tavastland-Satakunta Svenska Lantbrukssällskap... 22,70 4,736 50,667 Lantbrukssällskap... 5,866 4,992 57,207 Keski-Pohjanmaan Maanviljelys Itä-Hämeen Maanviljelysseura seura Mellersta Österbottens Östra Tavastlands Lantbruks Lantbrukssällskap... 2,945,363 02,58 sällskap...,44 9,046 06,42 Oulun läänin Talousseura Uleä- Läntisen Viipurin läänin Maanvil borgs läns Hushållningssälljelysseura) Västra Viborgs skap... 2,463 99, ,393 läns Lantbrukssällskap)... 4,459 3,386 38,525 Kajaanin Maanviljelysseura Viipurin läänin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap ,906 33, ,424 Viborgs läns Lantbrukssäll Perä-Pohjolan Maanviljelysseura skap... 35,65! 33, ,859 Perä-Pohjola Lantbrukssäll- Itä-Karjalan Maanviljelysseura sk a p... 52,44 52,44 722,637 Östra Karelens Lantbrukssäll Lapin Maatalousseura Lappskap... 2,732 8, ,345 markens Lanthushållningssällskap 3,944 3,663 37,33 J) Katso huom autuksia siv. 0 ja. Se anm ärkningarna å sid. 0 och.

48 Taululiite N Tabellbilaga / 6 7 Kotieläimet vuonna 923. Husdjuren år 923. a) Läänittåin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Oriita (yli 3 v.). Hingstar (över 3 år). Vallacker (över 3 år). I Ruunia (yli 3 v.). Ston (över 3 år). Tammoja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 år). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles h ästar. Yhteensä hevosia. Tjurar (över 2 år). Sonneja (yli 2 v.). Kor. Lehm iä. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 år) u 2 Uudenmaan lääni Nylands lä n ,433 8,085 3,933 2,680 39,897 3,044 8,40 4,530 24,786 2,365 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 32,534 2, , , ,80 2,835 3 Lohjan kk. Lojo h d ,367 4, , , ,342 7,290 4 Helsingin kk. Helsinge hd ,357 5,296, , ,996,532 6,74 5,869 5 Pernajan kk. Perna hd ,75 5,845, , ,32,75 6,550 5,37 6 Turun ja Porin lääni Åbo och Björneborgs l ä n...,95 22,599 3,708 7,538 3,60 67,370 4, ,930 9,336 38,843 56,987 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... 33,950 2, , , ,360 6,065 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 05,342, , , ,356 3,475 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 55,492 2, , , ,93 3,38 0 Halikon kk. Halikko h d ,563 4, , ,490,290 5,52 9,47 Ulvilan kk. Ulvsby hd ,224 5,440,87 587, ,794,302 7,96 0,92 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd ,430 3,097, , ,527,2 5,089 6,839 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 8,609 2, , , , Loimaan kk. Loimijoki h d ,888 5,79, , , ,462 7,336 5 Maskun kk. Masku h d ,0 4, , ,420,208 5,23 6,49 6 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap ,483, , , ,95 4,990 7 Hämeen lääni Tavastehus län...,079 7,58 23,9 5,942 3,32 50,979 2,983 34,6 5,437 25,943 34,276 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,925 2, , , ,440 4,994 9 Pirkkalan kk. Birkala h d ,094 3, , , ,44 3, Tammelan kk. Tammela hd ,659 5,496, , ,574,477 8,03 7,93 2 Hauhon kk. Hauho hd ,43 3, , , ,952 5, Jäm sän kk. Jäm sä h d ,2 3, , ,825,069 3,448 6, Hollolan kk. Hollola hd ,576 4,34, , , ,67Ç 5, Viipurin lääni Viborgs län ,402 28,465 6,404 3,922 6,39,55 7,90 5,224 29,23 39, Rannan kihlak. Stranda härad ,772 3, , , ,49 3,90 26 Kymin kk. Kymmene h d ,757 3, , , ,927 5,33 27 Lappeen kk. Lappvesi h d ,599 2, , , ,9 5,42 28 Jääsken kk. Jääskis hd ,657 3, , , ,620 5, Äyräpään kk. Äyräpää h d ,393 3, , , ,385 3, Käkisalmen kk. Keksholms hd... 8,985 3, , , ,745 4,36 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d ,38 2, , , ,00 5, Sortavalan kk. Sordavala h d... 59,573 2, , , ,57 4, Salmin kk. Salmis h d ,285, , , ,633 2, Mikkelin lääni S:t Miehels län ,533 3,63 3,69 2,87 28,56,730 04,98 4,585 6,00 8, Heinolan kihlak. Heinola härad ,6 3,780, , ,386,052 4,32 5, Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 08,892 3, , ,875,364 3,264 3, Juvan kk. Jokkas h d ,43 2, , ,9,26 4,36 4,33 38 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,049 3,475, , ,60,043 4,289 5, Kuopion lääni Kuopio län...,332 0,937 20,79 6,580 3,36 42,344 3,378 6,56 7,880 2,940 40, Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 239,608 2, , , ,42 8,266 4 Ilomantsin kk. Uomants h d... 7,454 2, , ,65,903 2,624 6,88 42 Liperin kk. Libelits hd ,234 4,046, ,647,697 4,928 0,20 43 Iisalmen kk. Idensalmi h d ,36 3,896, , ,883,230 4,64 5,96 44 Kuopion kk. Kuopio h d... 3,943 3,9, , ,829,99 3,962 4, Rautalammin kk. Rautalampi hd ,562 2, , , ,48 Kvigor (över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Inalles nötkreatur. Y hteensä nautaeläim iä. Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Getter (Över år). Vuohia (yli v.). Fargaltar (över 6 mån.). Karjuja (yli 6 kk.). Siitosem akkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 m ån.). Gödsvin (över Omån.). Lihotussikoja (yli 6 kk.). Ungsvin (3 6 mån.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Grisar (under 3 mån.). Porsaita (alle 3 kk.). Inalles svin. Yhteensä sikoja. Renar (över år). Poroja (yli v.). Höns (över 6 mån.). Kanoja (yli 6 kk.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.). i Övrigt fjäderfä (över 6 mån.) i (i 27 72,26 6,465 20,485 8, ,46 4,78 7,498 7,775 46,948 60,09,60,986 25,803 8,802 3,475 2,277 89,99 2,064, ,236 _ 33, ,58 2,209 3,408 5, ,587 2,923 3,623,64 9,957 54, ,076 6,983 5,864 22, ,992 4,553 4,696 3,27 4,674 45, ,666 23,47 7,738 3, ,368 5,24 7,80 2,348 7,08 27, ,32 85,378 73,38 258,56 6, ,27 4,752 28,226 6,37 66,7 309,266 2,379 6, ,629 22,520 0,648 33, ,327 3,05,686 6,726 23, ,08 3,054 6,85 9, , ,202 8, ,452 6,363 2,768 9, ,04 2, ,698 24, ,07 7,894 5,690 23, ,38 4,620,792 9,707 59, , ,076 40,36 3,500 53, ,230 2,02 4,566 9,90 4, ,973 36,8 0,559 46, ,227,480,676 4,998 3, ,26 4,46 9,084 23,545 2, , _ 7, ,828 6,890 7,50 24,040,787 70,086 3,06 5,698 2,303 2,263 39, ,833 7,77 6,888 24, ,004,832 4,493,776 9,92 52,94 362,2 5 20,32 9,770 3,304 33, ,84, ,286 8, ,800 94,44 33,872 28,06, ,429 6,33 6,260 6,703 46,35 _ 50,003,335 2,3 7 23,902 5,887 6,55 22, , , ,029 5,24 3,355 8, ,47, ,962 23, ,665 20,829 3,932 24, ,835 2,773 3,73,348 9,765 44, ,220,98 5,662 6, ,452 3,82 2, ,727 28, ,03 4,95 0,006 24, ,690 2, ,849 8, ,953 6,82 4,762 2, ,294 4,722.3,434,679,300 9, ,098 36,660 77,25 23, ,94 24,59 24,352 6,590 72,557 56,45,484, ,73 2,653 3,984 6, ,236,932 2,975 8,779 3, ,584 20,395 7,275 27, ,369 4,397 2,9 0,287 8, ,063 9,269 4,478 33, ,442 3,439 3,066,983 22, ,588 9,489 3,567 33, ,03 4, ,77 23, ,79 3,5 5,580 8, ,356 3,98 2,970,46 9,047 8, ,657 6,875 9,09 25, ,48 3,77 2,557 2,237 9,496 5, ,258 7,086 9,95 27, ,252 2,724 3,592 2,287 9,92 2, ,376 6,844 5, ,690,079,046 4,96 8, ,385 9,402 6,355 5, ,3 5, ,244 68,574 59,347 27, ,977 22,427 2,759 2,555 53,58 86, ,828 20,286 4,23 34, ,296 7,250 3,648 3,567 5,987 20, ,307 8,82 7,654 35, ,89 5,20 3,45 2,38 2,345 20, ,256 9,993 25, ,808 2, ,465 9, ,42 4,850 7,577 32,427 _ 283,63 6,249 3,005 5,02 5,72 25,380 _ ,053 87,53 69,902 57, ,245 4,890 3,837,268 3,406 44,646 _ ,574 0,493 7,95 8, ,022 2,947 4, ,456 2,709,968 24, ,062 8, ,840 23,088 8,326 4, ,033 2,500, ,34 4, ,86 6,379 3,924 30, ,28 2,567 3,47 0,39 4, ,429 4,056,25 25, ,004 3,44 3,050 3, 0,995 5, ,938 0,806 6,58 7, ,272 2,802 2,495 2,45 9,009 0, Bisam hällen. M ehiläisyhteiskuntia. M aatalous L a n th u shålln in g 923.

49 Taululiite i N Tabellbilaoa ( 3> Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Orilta (yli 3 v.). Hingstar (över 3 år). J i Vallacker (över % år). Ruunia (yli 3 v.). 3 Ston (över 3 år). 4 Tammoja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 år). 5 Föl (under år). e Varsoja (alle v.). Inalles hästar. Yhteensä hevosia. i Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 år). 8 Kor. 9 Lehm iä. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 ftr). 0 Kvigor (över år). n Hiehoja (yli v.). ; Kaivar (under I år). Vasikoita (alle v.). 2 Vaasan lääni Vasa lä n...,628 25,86 3,309 8,237 3, ,637 2,38 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad.. 29,323 6,758 33,23 46, ,63 230,664 88,799 39,463 2, ,804 3,522 3,687,063 0,38 6, ,706 8,89 40,993 3 Närpiön kk. Närpes h d ,376 27,847,020 4,82 7,578 4,566,372,028 30,473 7,56 38, , ,275, ,773, ,823 i 7, Korsholman kk. Korsholms hd.. 2, ,795 4,652 3,067 42, ,302 5,508 46, , ,644,44,458,77,432 4, ,05 2 Lapuan kk. Lappo h d... 34,95 23, ,074 6,53 47, ,88 4,350 45, , ,004,20 2,278, , , Pietarsaaren kk. Pedersöre hd.. 33, ,439 8,352 46,808 27, ,569 0,503 38, ' ,427,834 3,720 2, ,939 7, ,370 28, Kuortaneen kk. Kuortane hd... 35,446,24 5,088 5,876 47,93 37,652 6,78 54, , , , , ,57 04 Laukaan kk. Laukas h d... 27, ,354 6,454 38,896 40,496 2,02 52, , ,629,006,82 2, ,607 6, ,962 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d 7, ,652 3,38 23, ,506 5,389 9,895, ,06 3,396,656 2, , , ,887 20,989,028 3,990 3,757 30, ,848 6,605 24, ,797 2,205,857 6,608 0, Oulun lääni Uleäborgs län... 2,352 4,054 4,79 3,247,597 36,04 3,28 53,050 7,09 26, ,867 Oulun kihlak. Uleå härad... 30,863 33,673 96,63 229, , ,788 2,745 3,77 3, ,245 ti,)2!) , , ,528 2,00 6,09 55,46 Sälöisten kk. Salo hd... 7,995 28,82 23,90 5, , , ,993 8,843 7,86 7, ,946,549 5,789 48,448 H aapajärven kk. H aapajärvi h d... 6,792 33,9 25,95 59, ,46 2, , ,4 5 6, Kajaanin kk. K ajana hd 25,56,246 4,603 5,578 37,378 20,906 4,48 35, , , , ,506 6,937 7 ia 5 Kemin kk. Kemi hd ,387,056 4,434 5,00 33,749 20,605 2,3 4, , , ,96, , , ,720 36, Lapin kk. Lappmarkens hd... 4,309 24,8 9,235 33, ,45 35, , , ,080,089 9,378 6,608 2, , , Valtakunta R ik et... 0,554 36,820 82,654 45,846 24, ,239 22,557,277,664 5,629 28, ,989,864,645,07, ,35,549,994,577 5,596 40,52 9,388 29,742 86,468 38,75 6,029,5,095 9,95 2,472 Yhteensä nautaeläimiä. Inalles nötkreatur. 3 Får (över år). it Lampaita (yli l v.), i Lamm (under år). 5 Lampaita (alle v.). Inalles får. 6 Yhteensä lampaita. Getter (över år). 7 Vuohia (yli v.). Fargaltar (över 6 mån). 8 Karjuja (yli 6 kk.). Sntosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 mån.). 9 Lihotussikoja (yli 6 kk.). Gödsvin (över 6 mån.). 29 Nuoria sikoja (3 6 kk.). Ungsvin (3 6 mån.). 2 Grisar (nnder 3 mån.) Porsaita (alle 3 kk.). 22 Inalles svin. 23 Yhteensä sikoja. Renar (Över i år). Poroja (yli v.). Höns (över 6 mån.) Kanoja (yli 6 kk.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäderfä (över 6 mån.) 2B Bisamhällen. Mehiläisyhteiskuntia. 27 H 7!

50 i j Taululiite \, Tabellbilaga / M aanviljelysseura. L antbrukssällskap. Hingstar (över 3 år). Oriita (yli 3 v.). Vallacker (över 3 år). Buunia (yli 3 v.). Ston (över 3 år). 20 Tammoja (yli 3 v.). I Nuoria hevosia ( 3 v.). Unghästar ( 3 år). Föl (under år). Varsoja (alle v.). Inalles h ä sta r. b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens områden. Yhteensä hevosia. Tjurar (över 2 år). Sonneja (yli 2 v.). Kor. Lehmiä. Nuoria sonneja ( 2 v.). Ungtjurar ( 2 år) e 7 s 9! 0 2 Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap) ,996 8,605 2, ,952, ,625 2,074 0,200 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap) 42 7,945 0,087 2,049,754 22,256,652 65,259 3,0 3,348,977 3 Suomen Talousseura) Finska Hushållningssällskapet) ,239 3, , ,550,44 4,980 8,665 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 9 0,850 5,84 3,687,688 32,320 2,248 96,872 4,494 7,337 27,397 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap ,097 4,859 3,593,678 3,22,509 92,536 4,230 8,836 26,38 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap ,364 0,46 2,632,286 2,825,430 59,352 2,563 3,566 4,655 7 Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland Satakunta Lantbrukssällskap ,732 7,74,676,99 6, ,364 6,799 0,5.3 8 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap ,065 8,790 2,725,447 9, ,256 2,388 8,364 2,997 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap) ,700 3, , , ,093 5,34 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 52,747 6,892 3,709 2,540 35, ,3 2,57 6,597 9,897 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap ,955 8, ,54 4,700 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap ,890 0,622 2,600,576 22,080,450 8, ,03 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap ,022,575 3,755 2, ,323 96,338 3,774 2,054 6,694 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap ,95 8,604 2, ,999,055 65, ,886 23,600 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap 770,870 4,057 3,830,864 32, ,223 3,06 3,448 24,99 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap 422 5, , ,36,03 43,785,803 7,558 7,504 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap ,933 8, ,035 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap , , ,470,394 4,452 5,703 9 Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap ,303 8,24, ,029,464 88,780 4,378 4,879 8, Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap ,255 2, , ,387,056 4,434 5,00 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap ,348 2, , , ,720 4, Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushållningssällskap , , ,080,089 Kvigor (över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v.). Y hteensä nautaeläim iä. Inalles nötkreatur. Får (över år). Lampaita (yli v.). Lamm (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Vuohia (yli v.). i Getter (över år). Fargaltar (Över 6 mån.). i Karjuja (yli ö kk.). Siitosem akkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 m ån.). Gödsvin (över 6 mån.) Lihotussikoja (yli 6 kk.). Ungsvin (3 6 mån.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Grisar (under 3 mån.). Porsaita (alle 3 kk.). Inalles svin. Yhteensä sikoja. Benar (över år). Poroja (yli v.). Höns (över 6 mån.). Kanoja (yli 6 kk.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäd e rfä (över 6 m ån.). 3 it 5 ie 7 8 « ,78 26,39 0,385 36, ,900 6,26 8,088 2,93 20,429 78, ,427 l 95,247 37,642 0,974 48, ,370 9,429 0,53 5,02 28,855 85, ,222 32,345 20,77 52, ,09 2,585,779 7,030-44, ,348 70,580 28,25 98, ,273 7,425 6,97 6,959 34,936 _ 70,227,449 4, ,249 02,69 38,332 4,023 5, ,690 6,54 9,876: 8,346 27,76 5,837 64, ,566 34,076 0,88 44, ,498 6,383 6,902 2,459 9,468-76,85 63, ,430 36,467 3,955 50,422,38 62,46 3,83 3,858,378 0,627 43, ,98 38,446 9,659 58, ,378,843 7,399 5,594 27,683-48, ,57 8,787 5,796 24, ,389 4,734,939 0,844 8, ,85 77,738 44,05 2, ,76 5,240 3,225 0,372 43,369-06,894, ,756 40,35 27,34 67, ,996 5,530 6,393 4,279 8,344-30, ,30 53,729 48,787 02, ,4 6,70 0,860 9,827 42,09-69, ,83 44,982 33,905 78, ,287 9,987 8,640 9,256 32,08 42, ,870 42,549 35,997 78, ,603 3,850 2,628 4,50 2,565-25, ,842 00,735 36,84 37, ,706 4,368 8,740 4,30 9,377 93, ,663 40,649 2,65 53,264, ,308 3,927 4,858.3,062 3,508-25, ,643 66,035 29,077 95, ,869 2,509,965 7,26. 40, ,344 33,779 4,668 48, ,454 6, ,763 7,745 58,85 30, ,074,28 2,0 5,68 8,868 28, ,749 20,605 2,3 4, , , ,498 24,8 9,235 33, ,836 3, ,378 6,608 2,364 8, , Bisamhällen. M chiläisyhteiskuntia. ) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anm ärkningarna ä sid. 0 och.

51 i 22 Taululiite \ T abellbilaga / Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 923. M ejeriernas antal, ägare, drivkraft och produktion år 923. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag,, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Anga eli. annan här icke nämnd. Valmistettu voita, kg. Tillverkat sraör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång n 2 3 Uudenmaan lääni Nylands län ,457,235, ,977 Kaupungit Städerna ,245 9, ,095 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad ,075 03, ,788 Lohjan kk. Loj o hd ,968 67, ,072 Helsingin kk. Helsinge hd ,086 27, ,40 Pernajan kk. Perna hd , , ,882 Turun ja Porin lääni Åbo och Björneborgs län ,52, , ,077 Kaupunrit Städerna ,393 7, ,029 Vehmaan kihlak. Vehmo härad ,650 42, ,239 Mynämäen kk. Virmo hd ,42 2, ,392 Piikkiön kk. Pikis h d ,824 2, ,74 Halikon kk. Halikko h d , , ,700 Ulvilan kk. Ulvsby h d ,398 39, ,478 Ikaalisten kk. Ikalis h d , ,269 Tyrvään kk. Tyrvis hd , ,96 Loimaan kk. Loimijoki hd ,337,342 58, ,626 Maskun kk. Masku hd , ,407 Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap ,053 8, ,072 Hämeen lääni Tavastehus län ,332,685 85, ,03 Kaupungit Städerna ,08 8, Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,74 8, Pirkkalan kk. Birkala hd ,496 5, ,09 Tammelan kk. Tammela hd ,09 26, ,03 Hauhon kk. Hauho h d ,683 2, ,7 Jämsän kk. Jämsä hd... 2 ; ,80 26, ,496 Hollolan kk. Hollola h d ,43 7, ,24 Viipurin lääni Viborgs l ä n _ 3 49,78 90, ,693 Kaupungit Städerna ,950 20, Rannan kihlak. Stranda härad 2 0, Kymin kk. Kymmene hd ,88 63, ,375 Lappeen kk. Lappvesi hd 25,000 5, Jääsken kk. Jääskis hd Äyräpään kk. Äyräpää hd... Käkisalmen kk. Keksholms hd 5, Kurkijoen kk. Kronoborgs hd , ,343 Sortavalan kk. Sordavala hd , Salmin kk. Salmis h d... 5,

52 23 Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Vesivoima.! Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Anga eli. annan här Icke nämnd.] Valmistettu voita, kg. Tillverkat smör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. i G i i 2 3 Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång. Mikkelin lääni S :t Michels län ,857 29, ,977 Heinolan kihlak. Heinola härad ,926 80, Mikkelin kk. S:t Miehels hd ,24 0, luvan kk. Jokkas h d ,789 37, ,052 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,90, ,934 Kuopion lääni Kuopio län ,594,999 42, ,275 Kaupungit Städerna... 62,875 20, Pielisjarven kihlak. Pielisjärvi hd , Ilomantsin kk. Ilomants hd , Liperin kk. Libelits h d , ,386 Iisalmen kk. Idensalmi h d ,447 22, ,657 Kuopion kk. Kuopio h d , ,334 Rautalammin kk. Rautalampi hd , ,967 Vaasan lääni Vasa l ä n ,793,930 33, ,408 Kaupungit Städerna... Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,992 82, ,833 Närpiön kk. Närpes hd ,333, ,342 Korsholman kk. Korsholms hd ,300 46, ,022 Lapuan kk. Lappo hd , ,909 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd , ,355 Kuortaneen kk. Kuortane hd ,350, ,803 Laukaan kk. Laukas h d.... 3, Viitasaaren kk. Viitasaari hd , ,046 Oulun lääni Uleåborgs l ä n ,08,800 92, ,52 Kaupungit Städerna... 7, Oulun kihlak. Uleä härad ,22 89, ,442 Sälöisten kk. Salo hd , ,959 Haapajärven kk. Haapajärvi hd ,05 3, ,354 Kajaanin kk. Kajana h d , Kemin kk. Kemi h d , Lapin kk. Lappmarkens hd.. Valtakunta Rlket ,727,60 3,047, ,004

53 24 Taululiite Tabellbilaga / b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom. lantbrukssällskapens områden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap.! i Meijerien lukumäärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. i Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Ånga eli. annan har icke nämnd. Vesivoima. Vattenkraft. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång. 2 3 i 5 e i i 2 i?. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap) , , ,902 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap) ,79 537, ,224 Suomen Talousseura) Finska Hushållningssällskapet) ,55 0, ,27 Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lant 9 brukssällskap) ,83,26 523, ,995 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap ,084,00 97, ,259 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap ,774 29, ,482 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap ,865 40, ,603 Itä-Hameen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap ,654 88, ,564 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... Viipurin läänin Maanviljelysseura ,88 69, ,740 Viborgs läns Lantbrukssällskap , Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap , ,69 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Miehels läns Lantbrukssällskap ,23 48, ,882 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap ,094,478 22, ,393 Pohjois-Kar jalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap , ,57 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap ,700,08 278, ,234 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap , ,725 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap,.. ' ,577 53, ,42 M Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna å sid. 0 och.

54 25 Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukumäärä. Äntal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai Iyhtiöitä, jotka ostavat maitoa, f Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. { Käsivoima. Handkraft. Hevosvoima. Hästkraft. Ånga ell. annan här icke nämnd. Vesivoima. Vattenkraft. Höyry tai muu ei tässä mainittu. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal till kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar då mejerierna varit i gång Keski-Pohjanmaan M<ianviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap , ,402 Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns Hushållningssällskap ,075 92, ,390 Kajaanin Maanviljelysseura Rajana Lantbrukssällskap , Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä-Pohjola Lantbrukssällskap , Lapin Maatalousseura Lapp. markens Lanthushållningssällskap M aatalous L anthushållning

55 s 26 Taululiite \ N._ * Tabellbilaga / M eijerien henkilökunta vuonna 923. M ejeriernas arbetspersonal år 923. a) Låänittäin j a kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Miehiä. - - Mankön. Naisia. - - Kvinnkön. Y hteensä. Summa. Lääni ja kihlakunta. L än och härad. Alle 5 vuoden. U nder 5 år.! Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä, kuluvaa vuotta. ] Ben april under j redogörelseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. Yli 8 vuoden. Över 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta. I Den april under redogörelseåret. * ! Uudenmaan lääni Nylands lä n Kaupungit S tä d e rn a Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan kihlak. Lojo h ä r a d Helsingin kihlak. Helsinge härad Pernajan kihlak. Perna h ä r a d Turun }a Porin lääni Åbo och Björneborgs län... i! Kaupungit Städerna ; Vehmaan kihlak. - Vehmo h ä r a d : 3 0 Mynämäen kihlak. Virmo h ä r a d Piikkiön kihlak. Pikis härad...! Halikon kihlak. Halikko h ä r a d Ulvilan kihlak. Ulvsby härad Ikaalisten kihlak. Ikalis härad Tyrvään kihlak. Tyrvis h ä r a d... _ Loimaan kihlak. Loimijoki härad Maskun kihlak. Masku härad Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap Hämeen lääni Tavastehus län Kaupungit Städerna Ruoveden kihlak. Ruovesi härad Pirkkalan kihlak. Birkala h ä r a d Tammelan kihlak. Tammela härad Hauhon kihlak. Hauho h ä r a d Jämsän kihlak. Jäm sä härad Hollolan kihlak. Hollola härad... _ Viipurin lääni Viborgs län... _ Kaupungit Städerna Kymin kihlak. Kymmene härad Lappeen kihlak. Lappvesi härad Jääsken kihlak. Jääskis härad Äyräpään kihlak. Äyräpää härad Käkisalmen kihlak. Keksholms h ä r a d Kurkijoen kihlak. Kronoborgs h ä r a d Sortavalan kihlak. Sordavala härad Salmin kihlak. Salmis härad _ Mikkelin lääni S:t Miehels lä n Heinolan kihlak. Heinola härad Mikkelin kihlak. S:t Miehels härad... i 4 4 Alle 5 vuoden. 5 8 vuoden välillä. TJnder 5 år. 5 8 år.! Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. - - [ Huhtikuun p:nä i kuluvaa v u o tta. Den april under redogörelseåret. Edellisen vuoden aikana keskim.! I medeltal under j föregående året. Y li 8 vuoden, ö v er 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret Alle 5 vuoden. TJnder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä j kuluvaa vuotta. I Den april under redogörelseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under ; redogörelseåret. I medeltal under föregående året. Yli 8 vuoden. Över 8 år. 9 0 u ) Edellisen vuoden aikana keskim Den april under redogörelseåret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta

56 ! ' Taululiite i c Tabellbilaga j Miehiä. Manköi i. Naisia. - K vinnkön. Yhteensä. Summa. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Alle 5 vuoden. Under 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. redogöreiseåret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret Yli 8 vuoden. Över 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under i föregående året. I Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. 6 7 Juvan kihlak. Jokkas härad Rantasalmen kihlak. Rantasalmi härad i B 6 Kuopion lääni Kuopio lä n... 3 i Kaupungit S tä d e rn a Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad Ilomantsin kihlak. Ilomants h ä r a d... 2 Liperin kihlak. Libelits h ä r a d... - _ 3 2 Iisalmen kihlak. Idensalmi härad Kuopion kihlak. Kuopio h ä r a d Rautalammin kihlak. Rautalampi härad Vaasan lääni Vasa län Kaupungit Städerna... Ilmajoen kihlak. Ilmola härad Närpiön kihlak. Närpes h ä r a d Korsholman kihlak. Korsholms h ä r a d Lapuan kihlak. Lappo h ä r a d Pietarsaaren kihlak. Pedersöre härad... 3 IB Kuortaneen kihlak. Kuortane härad... 8 Laukaan kihlak. Laukas h ä r a d..... Viitasaaren kihlak. Viitasaari härad... _ B B Oulun lääni Uleåborgs län Kaupungit S tä d e rn a... 3 Oulun kihlak. Uleå härad Sälöisten kihlak. Salo härad H aapajärven kihlak. H aapajärvi härad Kajaanin kihlak. Kajana närad Kemin kihlak. Kemi härad Lapin kihlak. Lappmarkens härad... Valtakunta R ik e t... B B Alle 5 vuoden. Tinder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogöreiseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året.! kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret. i föregående året. Huhtikuun p:nä Yli 8 vuoden. Ö ver 8 år. i Edellisen vuoden, aikana keskim. I medeltal under Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. i Den april under redogörelseåret. Ålle 5 vuoden. U nder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. j Den april under [ redogörelseåret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta, 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden! aikana keskim. I medeltal under l föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogöreiseåret. I medeltal under föregående året Yli 8 Över Edellisen vuoden aikana keskim _ 5 B _ t i ; _ ' f : l _ i _ ,070,095 B ,866

57 J 30 3 Taululiite ) w,._ - Tabellbilaga / N' 5* b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens områden. Miehiä. Manköii. Naisia. Kvinnkön. Y hteensä. Summa. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Alle 5 vuoden. U nder 5 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under. redogörelseåret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under ; föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under i redogörelseåret. Yli 8 vuoden, ö v e r 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. medeltal under föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseåret Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura.) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap) Uudenmaan läänm Maanviljelysseura.) Nylands läns Lantbrukssällskap) Suomen Talousseura.) Finska Hushållningssällskapet) i Lounais-Suomen Maanviljelysseura.) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) Satakunnan Maanviljelysseura. Satakunta Lantbrukssällskap ' 77 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura. Tavastehus läns Lantbrukssällskap Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura. Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap Itä-Hameen Maanviljelysseura. Östra Tavastlands Lantbrukssällskap Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura.) V ästra ViborgS läns Lantbrukssällskap) Viipurin läänin Maanviljelysseura. ViDorgs läns Lantbrukssällskap Itä-K arjalan Maanviljelysseura. Östra-Karelens Lantbrukssällskap... Mikkelin läänin Maanviljelysseura. S:t Michels läns L antbrukssällskap Kuopion Maanviljelysseura. Kuopio Lantbrukssällskap Pohjois-Kar jalan Maanviljelysseura. Norra Karelens Lantbrukssällskap Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Södra Österbottens Lantbrukssällskap Keski-Suomen Maanviljelysseura. Mellersta Finlands L antbrukssällskap Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura. Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap Oulun läänin Talousseura. Uleåborgs läns Hushållningssällskap Kajaanin Maanviljelysseura. Kaj ana Lantbrukssällskap Perä-Pohjolan Maanviljelysseura. Perä-Pohjola L antbrukssällskap Lapin Maatalousseura. Lappmarkens Lant- s hushållningssällskap... ; Alle 5 vuoden.' ^ ^...y.0^ _T,. I välillä. U nder 5 år. 5_ 8 år i Edellisen vuoden, aikana keskim. j I medeltal under ; föregående året. I Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta, j Den april under i rph nffärfilsftårpfc. Edellisen vuoden aikana keskim., I medeltal under fnrpcräenhe Aret.! Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under r«d nfförelseäret. Yli 8 vuoden, ö v er 8 år ; Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under forpffäpndft året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under red offötfilseåret. Ule 5 vuoden.l 5 8 vuoden välillä. U nder 5 år. 5 8 år. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under fftrecående året. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under i föregående året. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta., Den april under tsarl nctrlrolispä.tpv. Huhtikuun p:nii kuluvaa vuotta. Den april under ; redogörelseåret. I medeltal under föregående året. Yli 8 vuoden. Ö ver 8 år. i 8 i a 3 ii ; 2! 3 4 5! 6 7 8! 9 j ] 7 23 j 2 ' l ' i _ j - ; ! i ! i i! i ~ Edellisen vuoden aikana keskim.! Den april under! tedogörelseåret. I Huhtikuun p:nä! kuluvaa vuotta _ j3!4 i - _ _ ! i - - i j I i i - i - _ i - -!2 2 x) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anm ärkningarna å sid. 0 och.

58 i! 82 Taululiite, Tabellbilaga / L ääni ja kihlakunta. L än och h ärad.. M aanviljelystyöväen palkat vuonna 923. Rengin. F ö r dräng. Talon ruuassa. I gårdens kost. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. Vuosipalkka. Årslön. Omassa ruuassa. I egen kost. Piian. F ö r piga. Talon ruuassa. I gårdens kost. i Omassa! ruuassa. I I egen kost. P äivä- K esällä. Miehen. F ör man. Talon UUitSBU. I gårdens kost. Mk. Mk. Mk. Mk. Mk. P-, Mk. 2 a 4 Omassa ruuassa., i i I egen kost. Uudenmaan lääni Nylands län... 4,488 8,332 2,75 5, ; 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs h ä ra d.. 4,238 7,25 2,800 4, Lohjan kk. Lojo h d... 4,763 9,083 2,875 5, Helsingin kk. Helsinge hd... 4,506 8,675 2,86 5, j 5 Pernajan kk. Pem å h d... 4,455 8,522 2,536 5, Turun ]a Porin lääni Abo och Björneborgs : lä n... 4,26 7,672 2,79 5, Vehmaan kihlak. Vehmo h ä r a d... 4,059 7,950; 2,450 4, Mynämäen kk. Virmo h d... 4,650 7,88 2,880 4, ; 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 3,900 7,375! 2,900 4, Halikon kk. Halikko hd... 4,393 7,643 3,020 5, Ulvilan kk. Ulvsby hd... 4,065 7,727 2,48 5, Ikaalisten kk. Ikalis hd... 3,457 6,375: 2,250 4, : 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 4,938 8,638 3,088 5, ! 4 Loimaan kk. Loimijoki h d... 4,325 7,475: 2,97 5, : 5 Maskun kk. Masku h d... 4,363 7,847: 3,094 5, Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 4,093 7, ! 7 2,479 5, Hämeen lääni Tavastehus län... 3,999 7,400 2,659 4, Ruoveden kihlak. Ruovesi härad... 4,04 7,486 2,343 4, : 9 Pirkkalan kk. Birkala hd... 4,522 8,67 3,022 5, : 20 Tammelan kk. Tammela hd... 3,500 6,570 2,535' 4, : 2 H auhon kk. H auho hd... 4,40 7,800 2,730 4, , 22 Jäm sän kk. Jäm sä h d... 4,07 6,300 2,600 4, Hollolan kk. Hollola hd... 3,750 7,786 2,643: 5, i Viipurin lääni Viborgs län... 3,924 7,709,835 4, ; 25 Rannan kihlak. Stranda härad... 3,800 6,760,850: 3, IV 38 33' 26 Kymin kk. Kvmmene h d... 4,443 8,400,786! 4, Lappeen kk. Lappvesi h d... 4,829 8,767 2,350 5, Jääsken kk. Jääskis hd... 4,320 8,450,860 5, Äyräpään kk. Ä yräpää h d... 3,425 6,657.88: 4, Käkisalmen kk. Keksholms hd... 3,450 7,283,600 4,000 22öU Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3,033 7,300,967: 5, Sortavalan kk. Sordavala h d... 3,500 7,500, i 33 Salmia kk. Salrnis hd... 3,850 8,280,400 4, Mikkelin lääni S:t Miehels län... 3,674 7,056,907 4, Heinolan kihlak. Heinola härad... 3,84 7,67 2,43: 4, Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 3,860 6,875,940: 4, Juvan kk. Jokkas h d... 3,629 7,43,757 4, Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 3,475 6,863,83 4, , i L antbruksarbetarnes lön er år 923. a) Låns- och häradsvis. palkka jalkapäivätyöstä: D aglön för fotdagsverke: Paiv ap alk k a hevospaivatyosta: Daglön för hästdagsverke: Om sommaren. Talvella. - Om vintern. Kesällä. Om somm. Talvella. Om vint. Naisen. F ö r kvinna. Talon m uassa. I gårdens kost. I I egen j kost. ruuassa. 0 p Talon ruuassa. I gårdens kost. Miehen. F ör m an. ' Omassa ruuassa. j I egen j kost. Naisen. F ör kvinna. Talon ruuassa. i I gårdens kost. ruuassa. I egen kost. 0 0 Talon ruuassa. I gårdens kost. Omassa ruuassa. I egen kost.! Mk. P- Mk. p. Mk. p- Mk. p. Mk. p. Mk. p. Mk. p. Mk. p. Mk. p. M k. p- 8 9 : l i S ( ! , : ,( (50 64! : ; * (82 9: : Î ,70 26( (60 5(43 76l ; 83 4:25 25: :7 7: : (33 26( (07 43j 6 ljl (2 2 ; (69 45(59 65( (29 2 l (4 44( (88 2( ( :55 70( ; ( :43 25 _ ( lll : (50 66( ( ( :29; ( ( (25 2l ( (26 4: : ( ( ( ( ö; ( :86 49L ( ( , ( (50 62; (83 33 i ; (4( ; ( ( ( :57(37 :50 2U ( (63(38 i Talon ruuassa. I gårdens kost. Omassa ruuassa.! I egen kost. Maatalous. Lanthushållning