SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUO NNA 1927 HELSINKI 1928 V A LTIO N EU V O STO N K IR JA P A IN O

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 24 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUO NNA 927 HELSINKI 928 V A LTIO N EU V O STO N K IR JA P A IN O

2 T ekstiä: Sisällys: Johdanto. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Pinta-ala... 5 P eltoala ja sen käyttö... 5 V iljelyksessä oleva kaski... 9 L uonnonniityn ala ja sen käyttö... 9 L uonnonniitty ja peltoala... 0 K ylvö, sato ja kulutus. Kotieläim et. M eijeriliike. K ylvöm äärät... 0 Sääsuhteet... K asvillisuuden kehitys... 5 Satom äärät... 8 Sato rehuyksikköinä Sadon raha-arvo K ulutus K otieläinten luku K otieläim et vuosina K otieläim et ja väkiluku K otieläim et ja p e lt o a la Meijerien luku ja niiden om istajat... 3 M eijerien käyttövoim a Meijerien t u o t a n t o M eijerien työntekijäin ja työpäivien luku M aanviljelystyöväen saanti ja palkkaehdot. M aanviljelystyöväen saanti M aanviljelystyöväen palkat Siv. Traduction des en-têtes des ta b le a u x Taululiitteitä: T aululiite N:o. P eltoala ja sato vuonna 927: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 2 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 0

3 Siv. Taululiite N:o 2. L uonnonniitty ja niittyheinän sato vuonna 927: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 4 b) M aanviljelysseurojen piireissä... 5 Taululiite N:o 3. K otieläim et vuonna 927: a) L äänittäin ja kihlakunnittain... 6 b) M aanviljelysseurojen piireissä Taululiite X:o 4. Meijerien luku, om istajat, käyttövoim a ja tuotanto vuonna 927: a) L äänittäin ja kihlakunnittain b) M aanviljelysseurojen piireissä Taululiite N:o 5. Meijerien henkilökunta vuonna 927: a) L äänittäin ja kihlakunnittain b) M aanviljelysseurojen piireissä T aululiite N :o 6. M aanviljelystyöväen palkat vuonna 927: a) L äänittäin ja kihlakunnittain b) M aanviljelysseurojen piireissä /

4 Johdanto. Vuoden 927 tilaston ensiaineiston keruuseen ja käyttelyyn nähden on m enettelytapa ollut samallainen kuin lähinnä edellisinä vuosina, josta tarkem pi selonteko on annettu 92 vuoden vuosijulkaisussa, jonka tähden tässä vain viitattakoon siihen, m itä m ainitun julkaisun johdannossa on esitetty. Esillä olevassa julkaisussa on sopivissa kohdissa esitetty, paitsi lähinnä edellisen vuoden oloja, myöskin jälkikatsauksia vuosien oloihin, joita on valaistu keskim ääräluvuin. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Pinta-ala. Valtakunnan m aalaiskuntain pinta-ala (ilman vesistöjä) oli, tiluslajien m ukaan jaettuna, vuosina 926 ja 927 sekä keskim. vv seuraava, hehtaareissa: v v Lisäys ( 4 ) tai v ä h en n y s( ) v O' /O vv keskim. M uutokset verrattuina alaan v. 920, % Peltoa... 2,42,2 2,60, , ,098, Luonn. niitt. 527, ,933 2, ,7 6.3 M uuta alaa 3,693,049 3,657,695 35, ,637, Y hteensä 34,363,00 34,342,700 20, ,279, Peltoala ja sen käyttö. kesken seuraavasti: T-* X Lääni ta i m aakunta.,. V- j 926 j a Peltoala jakaantui valtakunnassa eri läänien y. 927 H a Lisäys ( + ) tai vähennys ( ) v H a % vv keskim. M uutokset verrattuina alaan v. 920, % Uudenm aan , ,668 +, , Turun ja Porin.. 452, ,43 + 3, , Ahvenanm aan,700 2, , Häm een , , , Viipurin 27,05 275,82 + 4, , Mikkelin... 0,657 2,609 +, , Kuopion... 57,656 58, , Vaasan... 45, , , , Oulun... 52,298 52, , Y hteensä 2,42,2 2,60, , ,098, Valtakunnassa oli peltoala niinmuodoin v. 927 lisääntynyt 7,86 ha:lla, m ikä vastaa 0.8 % vuoden 926 peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli peltoalan lisäys Ahvenanmaalla (4.2), Mikkelin ja Viipurin lääneissä.8 ja.7 %, ja sitä lähinnä Häm een (0.9 %) läänissä sekä Turun ja Porin ja Vaasan lääneissä 0.7 %:lla.

5 6 Eri läänien m aalaiskuntien pinta-alasta oli pellon osuus v. 927: U udenm aan läänissä 23. %, Turun ja Porin läänissä 2. l %, Ahvenanmaalla 8.6 %, Hämeen läänissä 5.9 %, Viipurin läänissä 8. 8 %, Mikkelin läänissä 6. 8 %, Kuopion läänissä 4.4 %, Vaasan läänissä.9 % ja Oulun läänissä 0.9 %. V astaava prosenttiluku valtakunnalle oli, jos Petsam on alue otetaan lukuun, 6.3. Peltoala valtakunnassa jakautui käyttönsä m ukaan koko maassa seuraavalla tavalla, hehtaaria: M u u t o k s e t v v v e r r a t t u i n a a l a a n v , %, O P e l t o a l a v v k e s k i m. % L i s ä y s ( - f ) t a i v ä h e n n y s ( ) v v % v O/ /O v Syysvehnä., Kevätvehnä... Ruis... Ohra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja virna... 9,346 6, ,753 0,2 44,75 0,63, i O.a 0,942 6, ,45 08, ,92 0,647 2, , , , _ ,652 5, ,006 0, ,256 0,062, f f Yht. viljakasv. 87, , f 0, , Peruna... 69, , f, , Rehunauris... 6, , f, , Muut juurikasvit 4, , !-,385 _ L , s Yht. perunalla ja juurikasveilla 90, , , , o Vihantarehu... 5, , , Heinää siemeneksi 8, ,649.0 i- 3, , Heinää rehuksi. 855, , o + 8, , T.7 Laitumena... 22, , , , L 20.3 Yht. vihantareh. ja heinällä.0, ,027, , , Pellava ja hamppu 5, , _.2 5, Tävskesanto , , J- 0.8 Muu peltoala... 3, , , , Yht. peltoa 2,42,2 00. c 2,60, o -f 7,86 _i_ 0.8 2,098, o V altakunnan peltoalasta oli niinmuodoin korsi- y. m. viljakasvien hallussa v. 927 kaikkiaan 38.3 %, perunan ja juurikasvien hallussa 4.4 %, heinäkasvien ja vihantarehun hallussa 47.6 %, pellavan ja hampun hallussa 0.2 %, tayskesantona 8.9 % ja m uuna peltoalana 0.6 %. Kokonaisuudessaan oli viljakasvien ala lisääntynyt 0,46 ha:lla eli.3 %:lla. Rukiin ala lisääntyi 662 ha:lla eli 0.3 %. Ohran ala vähentyi 2,065 ha:lla ja kauran ala lisääntyi 8,737 ha:lla; vehnänalassa oli lisäystä 2,96 ha eli 4.o %. Perunan ja juurikasvien yhteinen ala lisääntyi 4.7 %:lla. Heinällä y. m. sekä laitum ena oleva koko ala oli lisääntynyt.5 %:lla. Pellavaa ja ham ppua kasvava ala oli vähentynyt.2 %:lla, täyskesannon ala vähentynyt 5.4 %:lla ja»muu peltoala» vähentynyt 0.5 %:lla.

6 7 L äänittäin jak au tu i peltoala k äyttönsä m ukaan v. 927 seuraavalla tavalla, ha: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä... 3,806 5, ,942 Kevätvehnä , , ,976 Ruis... 23,992 43,925,34 30,622 35,537 20,802 20,647 37,567 5,89 229,45 Ohra... 5,932 6, ,685 9,972 4,097 2,040 25,485 23,045 08,047 K aura... 58,488 6,864 2,20 67,583 60,89 28,028 28,90 72,33 5, ,92 Sekuli... 2,47 2,24 49,088, ,24, ,647 Herne, papu ja virna... 3,43 4,580 63,653, ,208 Yht. viljakasveja 98,782 92,238 4,580 2,724 0,62 54,38 63,204 37,460 54,66 828,47 Peruna... 9,798, ,425 9,645 5,790 8,487,2 5,890 70,538 Rehunauris...,804 3, ,593,854,2,59 5, ,488 Muut juurikasvit...,67, ,058 Yht, perunaa ja juurikasv. 3,273 6, ,469 2,250 6,989 0,397 7,029 7,079 95,084 Vihantarehu... 3,56 2,098 7,833 2,97 2,026,7 2,572,028 6,503 Heinällä siemeneksi... 3,036 5,7 55 2,696 2, ,9,267 2,649 Heinällä rehuksi.... :... 05,99 5,86 5,744 09,608 4,804 3,533 63, ,855 72, ,488 Nurmilaidun... 2,96 4, ,306 4, ,763 5,696 25,476 Yht. vihantarehua ja heinää 25, ,632 5,964 26,443 24,03 34,397 66, ,309 80,397,027,6 Pellava ja ham ppu , ,396 Tdyskesanto... 20,824 43, ,59 26,326 5,842 6,86 32,305 9,289 9,997 Muu peltoala...,338, , ,082 3,430,398 2,332 Koko peltoala 260, ,43 2,89 277, ,82 2,609 58, ,430 52,460 2,60,072 Edellä esitetyt peltoalat olivat asianom aisten läänien ja valtakunnan peltoalasta prosentiksi laskettuina seuraavat: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen. A hvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin Uudenm aan J Syysvehnä (0.0) (O.o) (0.0) (O.o) 0.5 Kevätvehnä (0.0) (0.0) 0.3 Ruis Ohra K aura S Sekuli Herne, papu, ja virna Yhteensä viljakasveja , Peruna , Rehunauris Muut juurikasvit Yht. perunaa ja juurikasveja Vihantarehu Heinällä siemeneksi Heinällä rehuksi Nurmilaidun s Yht. vihantarehua ja heinää Pellava ja hamppu... Täyskesanto... i Muu peltoala ! Koko peltoalaj loo.o loo.o loo.ol 00.o loo.o; 00.O 00.0! loo.o] 00.O] loo.o

7 8 Mitä eri kasvien viljelykseen tulee, oli v. 927 veawäwviljelyksen ala 7,98 ha eli 0.8 % koko peltoalasta. Vehnästä oli 4/0 (38.9 %) kevätvehnää, jota viljeltiin syysvehnään verraten enimmin valtakunnan itä- ja keskiosissa sekä Ahvenanm aalla. Syysvehnää viljellään etupäässä Etelä- ja Lounais-Suomessa. R ukiin yhteenlaskettu peltoala oli 229,45 ha eli 0.6 % valtakunnan peltoalasta. Ruispellon osuus koko pellosta on suhteellisesti suurin Mikkelin läänissä (8.5 %) ja sitä lähinnä Kuopion läänissä (3.o %); suhteellisesti pienin se on Vaasan (8.3 %) ja U udenm aan (9.2 %) lääneissä. Ohraa kasvava ala valtakunnassa oli 08,047 ha eli 5. o % koko peltoalasta. Maan pohjois- ja keskiosissa sen viljelys on tuntuvasti yleisempi kuin muissa osissa. Suhteellisesti sum in osa ohrapellosta oli Oulun läänissä (5. l %); sitä seurasivat ohrapellon laajuuden puolesta Kuopion (7.6 %) ja Vaasan (5.6 %) läänit. Suhteellisesti pienin oli ohrapellon osuus Ahvenanmaalla (l.o %) ja Uudenm aan läänissä (2.3 %). Kauran viljelyksessä oli 449,92 ha, joka vastasi 20.8 % koko peltoalasta. Suurin oli kaurapellon osuus Turun-Porin (25.6 %) ja Mikkelin (24.9 %) lääneissä, joita lähinnä seurasi Hämeen lääni (24.3 %); pienin oli kaurapelto Oulun (0.o %) ja Vaasan (5.9 %) lääneissä. Sekulia kasvava ala oli yhteensä 0,647 ha, mikä vastasi 0.5 % m aan koko peltoalasta. Sekulia viljeltiin enimmin Ahvenanmaalla (.2 %) sekä Uudenmaan (0.8 %) ja Kuopion (0.8 %) lääneissä, vähim min Oulun (0.3 %) ja Vaasan (0.3 %) lääneissä. Sekulista oli 4,943 ha körsiviljasekulia ja 5,704 ha korsi-palkoviljasekulia. Herneitä ja papua sekä virnaa viljellään enimmin lounaisosassa m aata, ja oli niiden viljelysala Ahvenanmaalla.3 %, Uudenm aan läänissä.3 % ja Turun- Porin läänissä l.o % näiden läänien koko peltoalasta. Koko maassa oli herneen ja pavun sekä virnan viljelyksessä 2,208 ha eli 0.6 % koko peltoalasta. Perunan viljelyksen suhteellisen laajuuden puolesta, jonka koko ala v a lta kunnassa oli 70,538 ha eli 3.3 % koko peltoalasta, oli ensi sijalla Kuopion lääni 5.4 %:lla ja Mikkelin lääni 5. %:lla; n iitä seurasi lähinnä Ahvenanm aan m aakunta ja Oulun lääni 3.9 %:lla. Pienin oli puheenalainen peltoala Vaasan (2.5 %), Turun ja Porin (2.6 %) sekä Hämeen (2.7 %) lääneissä. Rehunaurista, jonka koko viljelysala oli 8,488 ha eli 0.8 % koko peltoalasta, viljeltiin suhteellisesti enimmin Ahvenanmaalla ( l.i %), Vaasan ( l.i %) ja Kuopion ja Mikkelin (l.o %) lääneissä. M uita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu ala oli 6,058 ha eli 0.3 % koko peltoalasta, viljeltiin enim m in U udenmaan läänissä (0.6 %). Vihantarehun ala oli maassa yhteensä 6,503 ha eli 0.8 %. Sutuin oli sen viljelysala Mikkelin (.8 %) ja Uudenmaan (.3 %) lääneissä ja sitä lähinnä Kuopion ja Viipurin lääneissä, 0.8 %.

8 Heinänsiementä korjattiin 2,649 ha:n suuruiselta alalta, joka vastasi.0 % m aan peltoalasta. Suhteellisesti laajin sen ala oli Vaasan läänissä (.4 %), ja sitä lähinnä Ahvenanmaan maakunnassa (.3 %), Uudenm aan (.2 %) ja Turun-Porin ( l.i %) lääneissä. Rehuksi korjatun peltoheinän yhteenlaskettu ala teki 863,488 ha, vastaten 40.0 % peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli m ain ittu ala Oulun läänissä, tehden 47.5 % täm än läänin koko alasta. Lähinnä sitä seurasi Ahvenanmaa 47. l %:lla; pienin oli rehusatoala Mikkelin läänissä, 28.0 %, ja Turun-Porin läänissä, 33.3 %. Nurmilaitumen ala, joka nousi koko maassa 25,476 ha:iin eli 5.8 %:iin, oli suhteellisesti suurin Vaasan (0.3 %) ja Turun- Porin (9. %) lääneissä sekä pienin Ahvenanmaalla ja Mikkelin läänissä (0.4 %) ja Kuopion läänissä (0.5 %). Rehusatoala ja nurmilaidun yhteenlaskettuina olivat 45.8 % valtakunnan peltoalasta, ja eri lääneissä oli vastaava suhdeluku seuraava: U udenm aan läänissä 45.6 %, Turun-Porin läänissä 42.4 %, A hvenanm aalla 47.5 %, Hämeen läänissä 43.9 %, Viipurin läänissä 43.4 %, Mikkelin läänissä 28.4 %, Kuopion läänissä 40.8 %, Vaasan läänissä 56. o % ja Oulun läänissä 5.2 %. Pellavan ja hampun viljelyksessä oleva ala oli kaikkiaan 5,396 ha eli 0.2 % ja oli sen suhteellinen osuus suurin Uudenmaan läänissä, nim ittäin 0.4 %; pienin se oli Oulun läänissä 0. l %. Täyskesannon ala teki yhteensä 9,997 ha, mikä vastasi 8.9 % m aan koko peltoalasta. Suhteellisesti sum in se oli Mikkelin läänissä, 4. l %, jossa Tukiinkin ala oli suhteellisesti laajin (8.5 %). V errattain pieni oli kesannon ala Oulun läänissä, 6. i %, jossa rukiin ala oli 0. o %. Viljelyksessä oleva kaski. Edellä m ainitun peltoalan (2,60,072 ha) lisäksi oli v. 927 viljelyksessä 3,62 ha kaskea, josta 2,523 ha rukiilla, 6 ha ohralla, 307 ha kam alla ja 7 ha muilla viljelyskasveilla. Läänien m ukaan jakaantui viljelty kaski seuraavalla tavalla, ha: R u k i i l l a. O h r a l l a. K a u r a l l a. M u u l l a. Y h t e e n s ä. Uudenm aan läänissä... Turun ja Porin läänissä Ahvenanmaalla Hämeen läänissä... Viipurin» ,39 Mikkelin» Kuopion '»......, ,386 Vaasan»... Oulun» Koko m aa 2, ,62 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. Luonnonniityn ala sekä se osa siitä, jolta satoa k o rjattiin v. 927, oli valtakunnassa ja eri lääneissä niinkuin osoittaa seuraava taulukko, johon on otettu vastaavat tiedot myöskin vuodelta 926 ja viisivuotisjaksolta Maatalous v

9 0 Lääni tai maakunta.! Luonnonniityn koko ala, ha. V V Vv keskim. Siitä kor-. jattua alaa, ha. Korjattu ala /oina koko alasta. Luonnonniityn koko ala, ha. Siitä korjattua alaa, ha. Korjattu ala %:na koko alasta.! LuonnoD- niityn koko j ala, ha. Siitä korjattua alaa, ha. Korjattu ala %:na koko alasta. Uudenmaan... 8,608 3, ,795 3, ,740, Turun ja Porin.. 30,646 9, ,737 9, ,98 9, Ahvenanmaan.. 2,20 2, ,466 2, ,750 2, Hämeen... 8,385, , ,252 4, Viipurin... 58,29 5, ,46 52, , Mikkelin... 37,925 33, ,926 33, ,686 36, Kuopion... 82,22 75, ,593 75, ,535 76, Vaasan... 49,822 35, ,894 36,278 7,3 53,2 38, Oulun ,924 98, , ,467 99, Yhteensä 524, , , ,7 45, CT* CO -O QO O Luonnonniitty vähentyi v:sta 926 vuoteen 927 2,907 hailia eli 0.6 %:lla, tehden viim eksim ainittuna vuonna 524,933 ha. Tämä ala jakaantui eri läänien kesken prosentittain seuraavasti: Oulun läänin osalle tuli 43.2 %, Kuopion läänille 5.7 %, Viipurin läänille. l %, Vaasan läänille 9.5 %, Mikkelin läänille 7.2 %, Turun ja Porin läänille 5.8 %, Hämeen läänille 3.5 % ja Uudenmaan läänille 3.6 % sekä Ahvenanm aalle 0.4 %. Koko niittyalasta korjattiin v. 927 heinää ainoastaan 439,999 hailta, mikä vastasi 83.8 % koko alasta. K orjatun alan suhde koko n iittyalaan oli melkoisesti erisuuri eri lääneissä, vaihdellen suhde 60.o % :sta (Hämeen lääni) 9.6 %:iin (Kuopion lääni). Luonnonniitty ja peltoala suhtautuivat v. 927 eri lääneissä toisiinsa siten, e ttä 00 peltohehtaaria vastasi seuraava ala luonnonniittyä: Hämeen läänissä 6.6 ha, Turun ja Porin läänissä 6.7 ha, Uudenmaan läänissä 7. ha, Vaasan läänissä.o ha, Ahvenanmaalla 8. i ha, Viipurin läänissä 2. i ha, Mikkelin läänissä 33.7 ha, Kuopion läänissä 5.9 ha ja Oulun läänissä 48.8 ha. Koko m aassa oli vastaava niittyala 24.3 ha. Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät. K ylvöm ääriä laskettaissa on k ä y te tty edellisissä vuosikertomuksissa esitettyjä keskikylvömääriä, joten kokonaiskylvömäärät koko maalle olivat v. 927 ja vv keskim äärin seuraavat: K ylvöm äärä ha:lle kg. Kokonaiskylvöm äärä, desitonnia, v K o k o n a i s k y l v ö - m ä ä r ä, v v k e s k i m., d e s i t o n n i a. 3,324 Syysvehnän ,85 K e v ä tv e h n ä n ,906 0,789 R u k iin !) 323, ,72 Ohran ,933 28,905 ) Syys- ja kevätrukiille yhteisesti.

10 K ylvöm äärä ha:lle kg. Kokonaiskylvömäärft, desitonnia, v Kokonaiskylvöraäärä, vv keskira., desitonnia. K auran , ,535 Sekulin ,678 2,433 Herneen, pavun ja virnan ,852 20,96 Perunan......,637,54,707,04,490 R e h u n a u riin Ennenkuin tehdään selkoa 927 vuoden satotuloksista, esitettäköön niihin vaikuttaneista s ä ä s u h te is ta seuraavaa: Tam m ikuu. Läm pötila oli, paria paikkakuntaa lukuunottam atta, norm aalia alempi ja sadem äärä suurempi kuin tavallisesti, paitsi Uudenmaan ja Mikkelin läänejä, joissa se oli tavallista pienempi. Sade tuli yleensä lumena; 3 ja 4 p. satoi kuitenkin yleisesti vettä tai räntää maan keski- ja eteläosissa ja 26 3 p. koko maassa. Helmikuussa oli lämpötila enimmäkseen à 2.5 sekä Lapissa 3 normaalia ylempi ja m uutam in harvoin poikkeuksin kuukausi oli vähäsateinen, ollen negatiivinen poikkeus suurin Oulun läänissä. Maan lounais-osissa oli 5 p. verraten yleisiä vesi- tai räntäsateita, muutoin yleensä lumisateita. Lumensyvyys oli yleensä tavallista pienempi, maan lumisimmissa osissa kuitenkin jokseenkin norm aali taik k a sitä suurempikin. Maaliskuun lämpötila oli etelä- ja keskiosissa ja pohjoisessa 23 normaalia ylempi. Sademäärän kuukaussumma oli pohjoisessa hiukan pienem pi kuin tavallisesti, m uualla oli kuukausi yleensä runsassateinen. K uun U p. oli Keski- ja Etelä-Suomessa yleisiä vesi- tai räntäsateita ja 8 p. myöskin Oulun läänissä; myöhemmin tuli sade yleensä lum ena,v m utta 6 2 p. oli lounaassa yleisiä ja Keski-Suomessa paikallisia vesi- tai räntäsateita. Kuun alkupuolella vallinneen pitkän suojakauden aikana väheni lumensyvyys Keskija Etelä-Suomessa huom attavasti. K uun 5 p. olivat m aat lounaisosassa melkein lum ettom at, m u tta sen lopussa sattuneilla lum isateilla lumensyvyys jälleen lisääntyi, niin että lounaassakin oli joku cm, paikotellen yli dm lunta. Pohjois- Suomessa olivat lumensyvyyden muutokset koko kuun vähäiset. Lounais- Suomessa oli kelirikko taik k a kärrikeli koko kuun. Huhtikuu. Yleensä pysyi läm pötila koko kuun ajan sangen tasaisena. Kuukausi oli runsassateinen ja sade tuli enimmäkseen lumena tai räntänä. Lum ensyvyys aleni hitaasti: kuun lopussa oli lumensyvyys järvialueen keskiosissa ja Keski-Pohjanmaalla vielä 3 dm ja Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Suomessa 4 7 dm. Lounaisessa saaristossa katosi lumi metsistä ennen kuun loppua ja aukeat m aat kävivät lum ettom iksi eteläisessä rantaseudussa, järv i alueen etelä- ja osaksi keskiosissa ja Etelä-Pohjanm aalla. Rekikeli loppui kuun jälkim äisellä puoliskolla Keski-Suomessa ja K eski-pohjanm aalla. J ä itte n

11 2 lähtö tapahtui kuun puolivälissä lounaisessa saaristossa ja Lounais-Suomen joissa ja kuun lopussa Etelä-Pohjanm aalla. Toukokuun läm pötila oli pohjoisessa ja idässä 0.4 à.3 ja muualla 2 à 2.5 astetta normaalia alempi. Sademäärän puolesta oli suuressa osassa Itä- ja Pohjois-Suomea kuukaussumma jokseenkin normaali, m utta muualla maassa huom attavasti suurempi kuin tavallisesti; suurin oli positiivinen poikkeus maan etelä- ja lounaisosissa. Sade tu li enim mäkseen vetenä; kuun alkupuolella ja varsinkin 9 4 p. oli kuitenkin yleisiä lumi- tai räntäsateita. Tuulet puhalsivat tavallisim min etelä-osissa kaakon ja lounaan väliltä, muualla idän ja pohjoisen puolelta, ja pilvisyys teki keskim äärin % taiv aan laesta ja oli vuodenaikaan nähden 20 à 40 % tavallista suurempi. A ukeat m aat kävivät lum ettomiksi Keski-Suomessa 5 5 p., Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Suomessa 5 25 p. ja m etsistä katosivat lum et järvialueen lounaisosissa kuun alussa, keskiosissa p., Keski-Pohjanmaalla 5 25 p. ja Pohjois-Suomessa p. taikka vasta kesäkuussa. Rekikeli loppui Pohjois-Kar jalassa ja järvialueen pohjoisosissa kuun alussa ja maan pohjoisosissa noin kuun puolivälissä taikka vähän myöhemmin. Jäittenlähtö järvissä tapahtui järvialueen lounaisosissa kuun puolivälissä, keski- ja pohjoisosissa p., K ajaanin seuduilla kuun lopussa taik k a kesäkuun alussa ja pohjoisem pana kesäkuussa. Kesäkuun keskilämpö oli lounais- ja länsirannikolla 2, m utta m uualla maassa yleensä 2 3, Inarissa kuitenkin 9. V errattuna normaaliarvoihin oli Etelä-Suomessa vajaan asteen tai parin verran tavallista kylmempää, muualla taasen normaalista tai vähän sitä lämpimämpää. Heikkoa hallaa sattui 5 p:n vastaisena yönä Pohjois-Pohjanmaalla ja 3 lö p in ä alavilla mailla paikotellen sisämaassa ja K ajaanin takana. Tuulet puhalsivat Etelä- ja Itä-Suomessa tavallisim m in lounaasta ja kaakosta, m uualla enim mäkseen lännen puolelta. K u u kausi oli m aan lounaisosissa ja Häm een läänissä tavallista kuivem pi, U udenm aan ja Mikkelin lääneissä melkein normaali, m utta muualla sateinen; suurin oli positiivinen poikkeus Itä-Suomessa. Sadetta tuli verraten tasaisesti pitkin kuuta; 4 7 p:nä oli m aan pohjoisimmissa osissa lumi- taik k a räntäsateita. Heinäkuu muodostui lämpimämmäksi kuin m ikään aikaisempi heinäkuu useilla paikkakunnilla, kuten Helsingissä, Viipurissa, Sortavalassa, Sodankylässä ja Inarissa. Keskilämpö oli koko maassa 3 5 normaalin yläpuolella; kuun lämpimimmät ajat olivat 2 9 ja 29 3 p:nä. Heikkoa hallaa sattui 27 ja 28 päiviä vasten alavilla mailla Kuusamossa, K ajaanin seuduilla ja paikallisesti Pohjois-Savossa. Lukuisien rankkasateiden takia oli kuukaussumma erittäin vaihteleva ja yleensä normaalia suurempi; Itä- ja Pohjois-Suomessa kuukausi oli kuitenkin yleensä kuiva, samoin paikotellen muuallakin, missä rankkasateita ei sattu n u t. Ukkospäivien lukum äärä oli huom attavasti yli normaalin. H elteinen ja kaunis sää pysyi 5 p:stä 8 p:ään asti vallitsevana, paikallisia ukkossateita lukuunottam atta, 9 p:stä 25 p:ään asti sattui runsaita sateita ukonilmoineen aluksi pohjoisessa, sitten yli koko m aan, ja sen jälkeen sää vakaantu i ja hellettä ja poutaa kesti yleensä kuukauden loppuun asti.

12 IB Elokuun lämpötila oli koko maassa.5 4 normaalin yläpuolella; halloja oli vähän ja nekin enimmäkseen heikkoja. Yöllä p:ää vasten esiintyi halla Lapissa, m ustuttaen perunanlehtiä alavilla mailla ja Enontekiössä se paikotellen turmeli perunan kokonaan ja vahingoitti ohraa; 26 ja 28 p:iä vasten oli halloja verrattain yleisesti Lapissa ja paikotellen Pohjanm aalla, tuhoten perunanvarret kokonaan paikotellen Perä-Pohjolassa ja Lapissa. Kuukausi oli yleensä runsassateinen, Etelä-Pohjanm aalla kuitenkin huom attavasti kuivempi kuin tavallisesti; Viipurin seuduissa oli kuukaussumma suurin m itä maassamme on milloinkaan yhden kuukauden aikana havaittu ja 0 normaaliaseman m ukaan oli maan keskiarvo suurin mikä on elokuussa havaittu v:n 907 jälkeen. Ukkospäivien luku oli keskim äärin huom attavasti norm aalista suurempi. Kesän lämpösuhteisiin nähden on huom autettava, että pitkät hellekaudet nostivat kesän monin paikoin edelle entisiä hellekesiä. K evään ja alkukesän p y sy tty ä tavallista kylm em pinä ja koleina melkein kaikkialla kesäkuun puoliväliin saakka nousi läm pötila poutaisen sään vallitessa m onin paikoin sisämaassa ja varsinkin itäosissa lämpimän kesäpäivän asteelle ja juhannuksen aikoina muodostui poutainen sää m aan pohjoisosiin, kehittyen siellä helteiksi, jotka hitaasti laajenivat m aan muihin osiin, saapuen heinäkuun alussa Länsija Lounais-Suomeen. H ellettä kesti Perä-Pohjolassa heinäkuun 2 p:ään saakka, suurimmassa osassa m aata 9 p:ään ja Suomenlahden rannikolla 2 23 p:iin saakka. Uusi poutainen ja helteinen jakso alkoi korkeapaineen yhteydessä heinäkuun 25 p:n jälkeen ja lämmin aika jatkui Lapissa elokuun 8:een, Pohjanmaalla 0:nteen ja muualla 3 p:iin saakka. Sitten tuli runsassateista säätä, läm pötilan pysyessä edelleen 3 norm aalin yläpuolella, m u tta varsinaista hellettä ei enään tullut. Syyskuun läm pötila oli eteläosissa hiukan tavallista läm pim äm pää, pohjoisempana 0 à tavallista kylmempää. K uukauden alussa sattui halloja paikotellen Pohjanmaalla ja K arjalassa vahingoittaen etupäässä perunaa; 9 p:ää vasten oli ankara yleinen hallayö Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa, ulottuen osaksi eteläänkin, ja seuraavana yönä oli hallaa K arjalan itä- ja pohjois-osissa, Savon pohjoisosissa sekä Pohjanm aan keskiosissa. Näinä öinä turm eltuivat kokonaan perunanvarret ja arat puutarhakasvit sekä vihanta kaura siellä missä sitä vielä oli. 2 5 p:nä kävi halla taas verraten yleisesti Keski- ja Pohjois- Suomessa ja 3 5 p:nä myöskin Etelä-Suomessa. Sademäärä oli m aan itäja pohjoisosissa tavallista pienempi, m uualla tavallista suurempi. Maan pohjoisosissa sattu i kuukauden 7, 5 ja 2 p:nä lumi- ta i räntäsateita. Lokakuun lämpötila oli Etelä- ja Länsi-Suomessa 2, muualla 2 4 tavallista kylmempää. Sademäärä oli pohjoisessa ja idässä jokseenkin normaali taikka sitä pienempi, m utta muualla maassa suurempi kuin tavallisesti. Ensim äisen 0-päiväiskauden aikana tu li sade vetenä, vain pohjoisessa sattu i yksityisiä lumisateita; kuun 5 p. satoi lunta niin paljon, että paikotellen oli rekikeli, m utta seuraavina päivinä lumi suli etelässä. K uun lopussa oli lunta idässä ja pohjoisessa yleensä 3 dm, järvialueella yleensä noin dm, Oulun K ajaanin seuduilla ja rannikoilla joku cm. K uun puolivälissä jääty iv ät Pohjois-

13 4 Suomessa ja paikotellen Keski- ja Itä-Suomessakin pienemmät vedet. Uusi jäätymisjakso oli 2 26 p., jolloin Keski-Suomessa pienemmät vesistöt yleisesti jäätyivät. M arraskuun läm pötila oli suurimmassa osassa m aata 2 3, Keski-Suom en ja Lapin välillä 4 5 tavallista kylmempi; Oulussa ja K ajaanissa oli kuukausi kylmin m arraskuu vuoden 885 jälkeen. Kosteuden puolesta oli kuukausi Viipurin läänissä runsas-, muualla ylipäänsä vähäsateinen. Sade tuli melkein kauttaaltaan lumena, ja lumensyvyys oli kuukauden lopussa Saimaan seuduilla o 0 cm, K arjalan kannaksella ja Laatokan rantam illa 0 20 cm, Pohjois- K arjalassa, järvialueen pohjoisosissa, K eski-pohjanm aalla ja kauvem pana pohjoisessa sekä lumisimmissa seuduissa jopa 50 cm. Järvialueen keskiosissa ja kauempana idässä ja pohjoisessa oli rekikeliä koko kuun, K arjalan kannaksella ja Keski-Pohjanmaalla melkein koko kuun, m utta lounaassa vain m uutam ia päiviä, paikotellen ei ensinkään. K uun 0 20 p. jäätyivät lopullisesti Keski- ja Etelä-Suom en vesistöt ja meren sisälahdet. i Joulukuun läm pötilan keskiarvo oli Lapissa O.e ja 2.6 normaalia ylempi, m uualla 2 4 sitä alempi. K uukausi oli kaikkialla vähäsateinen. K uun puolivälissä ja loppupuoliskolla lumimäärä lisääntyi niin, että se oli kuun lopussa Länsi-Satakunnassa ja Kokemäenjoen alajuoksulla alle dm, Kokemäenjoen alueessa ja Päijänteen-Puulaveden tienoilla alle 2 dm, Ahvenanm aalla, suurim m assa osassa etelärannikkoa, järvialueen keskiosissa ja K eski-pohjanm aalla 2 4 dm, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Suomessa Oulujärven pohjoispuolella yli 4 dm (osassa Lappia kuitenkin vain 3 4 dm) sekä suuressa osassa Itä-K arjalaa yli 6 dm. Vuoden 927 sääsuhteista annetaan Meteorologisen keskuslaitoksen kuukausijulkaisujen perusteella alem pana seuraavat yleiskatsaukset. Ilm a n läm pötila C elsius en asteissa huhti syyskuulla 927 ja H u h t i k u u. T o u k o k u u. K e s ä k u u. H e i n ä k u u. E l o k u u. S y y s k u u. P a i k k a k u n t a. K u u k a u d e n k e s k i a r V j ^ 7 Maarianhamina Turku : Helsinki Viipuri lo.o Tampere Sortavala Jyväskylä Kuopio Vaasa Kajaani Oulu Sodankylä Inari

14 5 A lin läm pötila huhti syyskuulla 927. Paikkakunta. H uhtikuu. Päivä. C Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elok uu. Syyskuu. Päivä. c Päivä. c Päivä. C* Päivä. C Päivä. 0» Maarianhamina Turku Helsinki Viipuri T am pere Sortavala Jyväskylä Kuopio Vaasa Kajaani , 4 3 Oulu Sodankylä Inari Sadem äärä m m :ssä huhti syyskuulla 927 ja P a i k k a k u n t a. H u h t i k u u. T o u k o k u u. K e s ä k u u. H e i n ä k u u. E l o k u u. S y y s k u u. K o k o m ä ä r ä v N o r m a a l i m ä ä r ä v v K o k o m ä ä r ä v N o r m a a l i m ä ä r ä v v K o k o m ä ä r ä! v N o r m a a l i m ä ä r ä v v K o k o m ä ä r ä v N o r m a a l i m ä ä r ä l v v v K o k o m ä ä r ä v v j N o r m a a l i m ä ä r ä v K o k o m ä ä r ä N o r m a a l i m ä ä r ä j v v H u h t i k u u S y y s k u u - i N o r m a a l i m ä ä r ä! v v K o k o m ä ä r ä y v u o s i e n n o r m a a l i m ä ä r ä s t ä. S a d e m ä ä r ä v Maarianhamina Turku b ? J 377 Huittinen Lavia H anko Vihti Helsinki Loviisa Virolahti Lappeenranta U Viipuri Sortavala Forssa Hattula Tampere Mäntyharju Vaasa b Jyväskylä Viitasaari... 3b Kuopio Iisalm i b Tohmajärvi... 6 b U I Oulu Utajärvi Kajaani b Sodankylä Inari ? p 324 K asvillisuuden kehityksestä m ainittakoon Maataloushallitukselle kesän aikana saapuneiden vuodentuloilm oitusten perusteella seuraavaa:

15 6 Syysviljat. Syksy 926 oli säiden puolesta varsin edullinen syysviljain kylvölle ja alkukehitykselle, niin että kylvökset pääsivät hyvästi orastumaan. Vain harvoilla paikkakunnilla orastoukka harvensi oraita. Oraat kestivät leudon talven hyvin ja m aan paljastuessa keväällä ne olivat kauniit, jopa laajoilla aloilla erittäin lupaavat. V errattain harvoilla paikkakunnilla lumihome aikaisem min ja raskaat kevätsateet, varsinkin Vaasan ja Oulun lääneissä, harvensivat rukiinoraita, ja sateiden johdosta rukiin tähkim inen ja heilimöiminen paikotellen jonkun verran myöhästyi. Heilimöiminen tapahtui yleisesti vasta heinäkuun ensimäisellä kymmenpäiväiskaudella, m utta heinäkuusta alkaen aina elokuun alkupuolelle saakka suosivat kasvillisuutta m itä edullisimmat sääsuhteet ilm ain ollessa poutaisina ja läm pim inä, ajoittain helteisinäkin sekä yleensä tu u lettom ina tai aivan heikkotuulisina, joten viljat aikanaan kypsyivät; useilla paikkakunnilla kuitenkin rankat ukkossateet kaatoivat rukiin lakoon, haitaten heilimöimistä. Taudit eivät huom attavam m in vahingoittaneet ruista eivätkä vehnääkään. Rukiin niittoon ryhdyttiin Etelä- ja Keski-Suomessa yleensä elokuun 4 p.; Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneissä alkoi niitto saman kuun 7 8 p. Elokuulla taajaan sattuneet sateet vaikeuttivat ja pitkistivät rukiin ja etelässä myöskin vehnän korjuuta sekä idättivät rukiin kuhilailla hyvin monella paikkakunnalla huonontaen sen laatua. Puitaessa todettiin sato odotettua melko pienemmäksi ja jyvät useinkin pieniksi. Sato oli kyllä m äärältään verrattain runsas, m u tta suhteellisen heikon laadun täh d en se arvioitiin keskinkertaiseksi. Vehnäsato tuli lähes keskinkertaista parempi ja oli sekin epäedullisten sääsuhteiden johdosta huonontunut aikaisem min arvioidusta. Rukiin kylvö alotettiin Etelä- ja Keski-Suomessa tavalliseen aikaan, elokuun 0 2 p:n vaiheilla, m utta runsaat sateet olivat kylvöille haitaksi, niin e ttä ne paikotellen suoritettiin tavallista myöhemmin. Oras kasvoi enimm ältään hyvin ja reheväksi. Kevätviljat. Runsaiden sateiden sekä tulvain ja kolean sään vaikutuksesta toukotyöt kaikkialla tuntuvasti m yöhästyivät ja pitkästyivät. Kaurankylvö loppui yleisesti vasta kesäkuun alkupäivinä ja erinäisillä paikkakunnilla vasta saman kuun toisella viikolla ta i kuukauden keskivaiheilla; vain Ahvenanmaalla kylvö suoritettiin loppuun toukokuun ajalla. Ohran kylvö alotettiin viikkoa tai puoltatoista viikkoa myöhemmin kuin kauran ja oli suurim m alta osalta loppuun suoritettu kesäkuun toisen viikon alkaessa, m utta hyvin monessa kunnassa tehtiin^ sateista aiheutuen, kylvöä vielä sam an kuun puoliväliin m ennessä; ainoastaan Ahvenanmaalla saatiin ohrankylvökin toukokuun ajalla suoritetuksi. Sateet sekä kylmyys hidastuttivat kevätviljain itäm istä, m utta myöhemmin alkaneet pouta ja pitkä lämpöjakso virkistivät ja edistivät niiden kasvua nopeasti, niin että ne saavuttivat heinäkuun puolivälissä miltei normaalikasvutilansa ja jy v ä tuleentui liiaksi nopeaan, varsinkin Pohjanm aalla. H einäkuun puolivälin vaiheilta alkaen kuivuus alkoi vaivata sekä ohraa että kauraa ja kellastutti laihoja paikoin. Joillakin paikkakunnilla ilm aantui taimelle nousseeseen ohraan juurim ato, harventaen sitä, ja m yöhem m inkin ta v a ttiin

16 7 sitä tässä viljassa enemmälti, varsinkin Vaasan läänissä. Samoin havaittiin juurim atoa kaurassakin, m u tta vain harvoissa kunnissa ja niissäkin harvakseen. Ohranniittoon ryhdyttiin kautta maan yleensä elokuun toisen viikon lopussa ta i seuraavan alussa ja korjuu p ä ä tty i yleisesti elokuun ajalla; pohjoisimmissa lääneissä suoritettiin ohrankorjuu vähäistä aikaisemmin kuin muualla. Sato tuli keskinkertainen ja oli m äärältään 8 % pienempi kuin edellisenä vuonna sekä laadultaan heikompi. K auranniitto alkoi verrattain yleisesti elokuun kolmannella viikolla ja korjuuta kesti syyskuun toiselle viikolle, sateiden tähden paikotellen kauvemminkin; melkein kaikkialla kaura tuleentui, hallan pääsem ättä sitä vahingoittam aan. K aurasato tuli lähes keskinkertaista parempi, m äärältään suurempi kuin edellisenä vuonna, m u tta sekin laadultaan heikompi. Sekaviljasta tuli sato lähes keskinkertaista parempi ja hernekasveista keskinkertainen. Peruna ja juurikasvit. Perunankylvö alkoi yleensä vasta toukokuun viimeisinä tai kesäkuun ensimäisinä päivinä sekä päättyi yleensä kesäkuun puolivälin vaiheilla. Juurikasvien kylvö toim itettiin melkein samoihin aikoihin ta i m uutam ia päiviä aikaisemmin. Heinäkuun poudan aikana niinhyvin peruna k u in juurikasvit kärsivät kosteuden puu tetta; viimeksi m ainituille tuhohyönteiset tuottivat tuntuvaa hävitystä ja monin paikoin vahingoitti raatokuoriainen sokerijuurikasta huom attavasti. Myöhemmin saatujen sateiden vaikutuksesta paranivat satotoiveet nähtävästi; liian runsaiden sateiden edistämänä ilmestyi kuitenkin perunaan kesän loppupuolella yleisesti ruttoa. Perunannostoon ry h d y ttiin yleensä syyskuun puolivälin tienoissa, pohjoisemmissa lääneissä m uutam ia päiviä aikaisemmin kuin etelämpänä. Sato tuli keskinkertainen ja oli edellisen vuoden ennätyssatoa tuntuvasti alempi sekä paljoutensa e ttä laatunsa puolesta. Rehunauris ja m uut juurikasvit sitä vastoin antoivat tyydyttävän eli keskinkertaista parem m an sadon. Heinä ja laidun. Keväälliset kylm ät yleensä hidastuttivat ruohonkasvua, paikotellen olivat lisäksi tulvat haitaksi, esim. paikka paikoin Kokemäenjoen laaksoissa ja Pohjanm aan jokivarsilla sekä m uuallakin alavilla mailla. K esäkuun lopusta alkanut läm m in sää tehokkaasti edisti ruohonkasvua eikä kuivuuskaan, kiitos runsaan pohjakosteuden, sitä haitannut, varsinkin nuorilla nurm illa oli heinä tiheää ja rehevää. Paikka paikoin rajusateet jonkun verran lak o u ttiv at kylvöheinääkin ja osaksi sitä tim oteikärpänen joillakin paikoin vahingoitti. Vaasan ja Kuopion lääneissä tänäkin vuonna niittym ato esiintyi vanhoilla nurmilla, ei kuitenkaan samassa määrässä kuin edellisenä vuonna. M uutamin paikoin niityt jäivät tulva- ja sadeveden peittoon, niin ettei niitä päästy heinättäm ään. Heinänniitto alkoi verrattain yleisesti heinäkuun 0 2 p:nä, useissa kahden pohjoisimman läänin kunnissa kuitenkin vasta kuukauden puolivälissä. H einänkorjuuta sade viiv ästy tti ja ankarat ukkossateet pilasivat yleisesti suuremman tai pienemmän osan heinistä; vain Mikkelin ja Kuopion läänit pääsivät siinä suhteessa vähem m ällä ja Viipurin läänissä saatiin heinät hyvinä korjuuseen. Maatalous v

17 8 Etelä- ja Keski-Suomessa lopetettiin heinätyöt heinäkuun viimeisinä tai elokuun alkupäivinä; kolmessa pohjoisimmassa läänissä kesti korjuu n. viikkoa myöhempään. Sato oli kylvöheinistä keskinkertaista parempi ja m äärältään runsaam pi kuin edellisenä vuonna, m utta laadultaan tuntuvasti huonompi. Niittyheinäsato oli niinikään paljoudeltaan suurempi, m utta laadultaan edellisen vuoden satoa koko joukon heikompi. Laidun, jolle karja päästettiin myöhästyneen kesäntulon tähden yleisesti vasta kesäkuun alusta, kärsi suuresti pitkällisestä poudasta, m u tta elpyi sateiden vaikutuksesta, ollen loppukesällä useimmilla paikkakunnilla keskinkertaista parem pi. Yleisesti katsoen on sanottava, e ttä 927 vuoden sato oli tyydyttävä m ääränsä puolesta, m utta laadultaan se oli useimpain viljelyskasvien, varsinkin heinän puolesta, vähemmän tyydyttävä. Minkälainen eri viljelyskasvien kasvutila oli eri ajankohtina kasvukauden kuluessa näkyy seuraavista luvuista, jotka ilm oittavat sadon suhteellisen arvon ) ja jotka perustuvat Maataloushallitukselle kesän aikana saapuneihin tiedonantoihin: Vehnä.» Ohra. Kaura. Peruna. Kesäk. 5 P* Heinäk.»»» Elok.»»» Syysk.»»» »»» Satomäärät. E ri viljelyskasveista saadut satom äärät olivat v. 927, lään ittäin esitettyinä, seuraavat, desitonneissa: Sekavilja. Palkokasvit. Juurikasvit. Kylvöheinä. Niittyheinä. U udenm aan T urun ja Porin Ahvenanm aan m aakunta. H äm een Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta v V altakunta v Syysvehnä 65,022 92,85 4,404 3,83 7, , ,059 53,739 Kevätvehnä 4,288 36,62 0,384 2,552 28,9 7,979 2,900, ,483 97,706 Ruis , ,890 8, ,46 543, , , ,228 28,892 3,274,653 3,024,896 Ohra... 78, ,932 2,88 38,230 26,06 53,56 59,726 33, ,576,430,666,560,999 Kaura ,420,668,09 40, , ,75 342,606 44, ,999 24,826 6,329,876 5,927,259 Sekuli... 32,868 39,934 4,200 5,62 8,244 7,564 5,678 8,22 8,572 60,344 40,753 Herne, papu ja v ir n a... 47,80 66,5 3,296 8,436 5,46 5,437,779 6,58,020 65,233 58,4 Peruna... 95, ,896 56,729 78,699,022,5 740,80,085,687,243, ,970 7,580,5 8,50,083 Rehunauris 508, ,989 39, , ,838 36,40 406,744,337,405 23,074 5,002,668 4,088,825 Muut juurikasvit 422, ,274 8, ,854 8,975 43,58 86,422 2,254,205,32 80,768 Vihantarehu 36,898 83, ,04 70,58 40,5 97,248 36, , ,368 Heinänsiemen.. 8,852 4, ,070 7,06,248,577 6,968 3,455 6,252 53,082 Peltoheinä ,362,604 4,650, ,692 3,454,524 3,650, ,63 2,046,363 6,392, ,286 26,826,56 23, Niittyheinä ,088 23,788 29,657 07, , ,487,068,094 38,34,835,27 4,825,33 4,643,39 Pellava ja hamppu... 3,258 3,973 60,567 2, ,32 2, ,067 5,344 ) V uodentulotoiveitten ilm oittam isessa on k äytetty num eroasteikkoa, jossa 8 tar - koittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, 5 keskinkertaista, 4 keskin - kertaista huonom paa ja 3 huonoa vuodentuloa sekä 2 m elkein katoa ja k atoa.

18 9 Satom äärät olivat viisivuotisjaksolla vuotuisin keskimäärin seur aavat, dt: U u d e n - m a a n l ä ä n i. T u r u n j E Porin l ä ä n i. A h v e n a n m a a n m a a k u n t a. H ä m e e n l ä ä n i. V i i p u r i n l ä ä n i. M i k k e l i n l ä ä n i. K u o p i o n l ä ä n i. V a a s a n l ä ä n i. O u l u n l ä ä n i. V a l t a k u n t a. Syysvehnä K evätvehn ä 38,659 66,043 3,292,34 4, ,988 9,800 29,994 5,909,96 9,354 6,223,826, ,69 Ruis ,09 607,523 8, ,75 408, , , ,523 65,3 2,874,573 Ohra... 7,49 27,39 2,30 29,599 2,36 55,068 25,62 294,403 25,87,258,837 Kaura... 80,80,378,658 30, , ,57 302, , ,579 9,63 5,0,963 Sekuli... 28,564 26,645,82 6,36 5,49 6,683 2,970 4,895 4,853 28,058 Herne, papu ja v ir n a... 38,245 50,34 2,705 7,770 3,374 4,57,77 5, ,045 Peruna , ,475 60,794 68, ,202 58, ,64 927, ,236 5,935,530 Rehunauris , ,99 28, , ,905 84,75 29, ,053 24, ,997 Muut juurikasvit 9,359 69,745 3,995 52,492 73,953 3,650 30,039 64, ,67 Vihantarehu... 04,097 5, ,264 56,826 44,95 33,978 74,89 3,22 447,934 Heinänsiemen.. 6,722 0, ,462 4,80 950, ,743 Peltoheinä 2,807,546 3,800,808 60,7 2,782, , ,837,696,72 4,760,306,63,677 2,490,257 Niittyheinä 27,95 234,287 36,70 67,30 875, ,658,260, ,029 2,274,58 5,888,03 Pellava ja hamppu... 2,339 3, ,069 2,69 776,044 2, ,693 Viljelysalaan v e rra ttu n a oli sato hehtaarilta v. 927 seuraava, kiloja: V altakunta v V altakunta v Oulun Vaasan Kuopion M ikkelin Viipurin H äm een A hvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin U udenm aan Syysvehnä...,708,709,882,475,70,923,483,498,600,69,645 Kevätvehnä...,449,449,825,282,58,475,422,670,64,498,532 R uis...,502,445,62,48,529,476,207,302,44,427,322 Ohra...,326,229,808,294,265,307,327,30,456,324,48 Kaura...,463,427,849,424,397,222,432,370,403,407,344 Sekuli...,53,782 2,89,394,328,388,263,357,627,506,385 Herne, papu ja virna,393,444 2,022,5,223,532,86,8,72,353,339 Peruna... 9,707 7,905, ,597 2,784 2,792,094 4,057 0,746 2,288 Rehunauris... 28,24 30,237 30,488 28,947 25,504 28,454 25,565 25,523 2,329 27,059 24,5 Muut juurikasvit.. 25,30 20,458 28,697 7,866 5,693 2,80 3,662 4,952,86 9,896 7,57 Vihan tarehu... 3,844 3,972 3,976 3,490 3,507 3,484 3,429 3,78 3,539 3,674 3,446 Heinänsiemen Peltoheinä... 3,75 3,063 4,347 3,52 3,80 3,35 3,207 3,075 2,805 3,07 2,753 Niittyheinä...,22,09, , ,420, ,097,045 Pellava ja hamppu Viisivuotisjaksolla olivat vastaavat satom äärät keskimäärin v u o tta kohti taas seuraavat, kg:

19 20 ;! Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan m aakunta. Häm een Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Valtakunta. Syysvehnä...,383,533,560,308,27,6 907,248,00,445 Kevätvehnä...,27,408,377,6,262,270 93,039 83,306 R u is...,336,323,346,287,204,27,56,09,03,228 Ohra...,260,233,275,242,38,209,034,078,02,39 Kaura '...,342,252,59,86,63,04' 996,07 895,70 Sekuli...,455,326,64,282, ,40,25,009,273 Herne, papu ia vimal,25,24, ,02, ,56 Peruna...! 8,960 8,764,449 8,805 8,844 9,937 8, ,950 8,797 Rehunauris... 25,565 2,602 9,739 24,670 8,530 24,373 2,54 7,896 4,084 20,633 Muut juurikasvit.. 7,768 2,938 6,646 3,494,360 3,929 0,923 9,958 6,88 3,38 : Vihantarehu... 3,63 3,039 3,470 3,294 3,273 3,342 3,73 2,978 3,0 3,58 i Heinänsiemen Peltoheinä... 2,753 2,640 3,270 2,605 2,886 2,766: 2,805 2,380 2,277 2,607 Niittyheinä...,076,23,560,67,62,96,656,244,40,303 j Pellava ja hamppu Edelläesitetyn sadon lisäksi, saatiin viljellyistä kaskista v. 927 seuraavat satom äärät, desitonnia: Ruista. Ohraa. K auraa. U udenm aan läänissä Turun ja Porin» Ahvenanm aan»..... Hämeen» Viipurin )>... 9, ,34 Mikkelin»... 3, Kuopion»... 0, Vaasan»... Oulun»... Yhteensä 23,620,277 3,326 Sato rehuyksikköinä. Jos yleiskatsauksen helpottamiseksi tahtoo lausua koko sadon yhteissum m ana, voidaan eri kasvilajeista saadut satom äärät m uuntaa samanarvoisiksi yksiköiksi, m itkä mahdollisimman tarkkaan ilm oittavat eri kasvien fysioloogisen ravintoarvon, joka on todettu niitä rehuaineina käytettäissä. Allaolevassa taulukossa on pellosta saatu sato m uunnettu rehuyksiköiksi; laskelmasta on kuitenkin jäte tty pois perunavarsisato, koska se vain poikkeustapauksissa otetaan talteen, samoin pellava-, hamppu- ja heinänsiemensato, syystä että niiden käyttötarkoitus on toinen kuin muiden viljelyskasvien; niinikään on jäte tty arvioim atta se rehumäärä, joka vastaa laitumeksi käytetyn nurmen heinänsaantia sekä nurm ista ja luonnonniityiltä saatua äpäresatoa, koska tilasto ei anna siitä m itään selvitystä. Muuntamisessa on 927 v:n sadolle k ä y te tty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle sekä virnalle l.o, ohralle ja sekulille l.i, kauralle.2, perunalle 5.o, rehunauriille 2.5, muille juurikasveille 7.5, peltoheinälle ja vihantarehulle 2.5, niittyheinälle 3.0, rehunauriin naateille 20. o, m uitten juurikasvien naateille 3.0, vehnän ja rukiin oljille 5.0, kauran oljille 4. o sekä ohran 3.7, sekaviljan 4. o, herneen ja virnan

20 2 oljille 3.5 ). Edellä m ainitut näkökohdat huomioon ottaen ovat sadot v:lta 927, rehuyksiköiksi m uunnettuina, seuraavat,,000 yksiköin. Lisäksi ilm oitetaan vastaavat m äärät v:lta 926 ja vuotuiset keskimäärät ajanjaksolta v % V o/ /o Keskim. v u o tta kohti vv % Vehnä... 25, , ,5 0.8 Ruis , , ,457.8 Ohra... 4, , , K aura , , , Sekavilja... 2, , , Herne, papu ja virna 5, , , Yhteensä viljakasvit 992, ,045, , Peruna... 70, , ,7 4.9 Rehunauris... 32,7.2 40, ,992.0 M uut juurikasvit.. 0, , , Yht. peruna ja juurik. 23, , , Peltoheinä... 94, ,073, , V ih an tareh u... 2, , , Syysviljan oljet... 27, , , K evätkorsiviljan oljet 258, , , Palkokasvien oljet.. 4, , ,556 0.x Yht. peltohein. ja oljet,353, ,50, ,29, R ehunauriin n a a tit.. 3, , , Muiden juurik. n aatit, ,38 0.,78 0. Y hteensä n aatit 4, , , Sato pellosta... 2,563, ,768, ,239, Niittyheinä... 54, , , Koko sato 2,78,34 loo.o 2,929,697 loo.o 2,428,759 loo.o Niinkuin taulukosta ilmenee, oli 927 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioituna, 7.8 % suurem pi kuin sato vuodelta 926 ja 20.6 suurem pi kuin vuotuinen sato viisivuotisjaksolla Koko sadosta on viljasato vv. 927 ja 926 ollut %, peruna- ja juurikas vis at o % ja naattisato 0.2 %, sekä vihantarehu-, peltoheinä- ja olkisato %; niittyheinäsato on ollut %. Sato, rehuyksiköiksi m uunnettuna, esitetään seuraavassa taulukossa läänittäin. *) Olkisadon suuruus on laskettu siten, että korjattu jyväsato, kiloin ilm oitettuna, on kerrottu vehnässä ja rukiissa 2:a, ohrassa ja palkokasveissa l:llä, sekaviljassa.3:a ja kaurassa.4:a. Juurikasvien naattisato taas on laskettu siten, että juurikasvisato, kiloissa, on kerrottu rehunauriissa 0.5:a ja m uissa juurikasveissa 0.2 sillä.

21 2 2 Behuyksiköitä 927 (,000 yksiköin) läänittäin: Oulun Vaasan K uopion Mikkelin V iipurin Häm een A hvenanmaan m aak unta. Turun ja Porin lääni U udenm aan. Syysvehnä... Kevätvehnä... R u is... Ohra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja virn a... 6,502,429 36,03 7,52 9,285 3,66 63,489 8,630 44,038,828 99, ,34 2,566 80,95,378, ,82 54,350,464 70,063,659, ,694 4,869 28, ,920 4,52 34,504, ,923 30,53 82,583, ,889 30,507 7, ,285 39,002 3,405 2,988 4,78 3,630 6, Yht. viljakasveja 30,68244,32 7,622 42,897 42,628 66,69 75,856 64,225 7,93 Peruna... 9,02 8,678,34 4,374 20,442 4,804 2,74 24,876 6,559 Rehunauris... 4,072 7, ,005 3,783 2,53 3,254 0,699,704 Muut juurik... 5,637 5,404 5,074, , Yht. perunaa ja juurik. 28,730 3,738,566 2,453 25,796 7,588 25,549 36,727 8,547 Peltoheinä... Vihantarehu... Syysviljan oljet... Kevätkorsivilj.»... Palkokasvien»... 34,504 5,476 7,03 33,706,366 86,00 3,333 29,0 66,682,890 9, , ,8 2,559 8,665 38, ,034 3,082 22,046 34, ,545 2,823 2,287 4, ,854,606 9,975 9, ,695 3,890 9,628 44, ,25,455 8,757 6, Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia... 92, ,025 3,056 97, ,47 68,84 2, ,688 08,365 Rehunauriin naatit , Muiden juurik.» Yht. naatteja,95, ,69 20 Koko sato pellosta ,58 564,572 22,29 363,03 375,52 N iittyheinä... 5,303 7, ,59 23,328 52,844 24,74 525,809 98,306,06 35,603 2,7 6,7 Sato kokonaisuudessaan 357,46 57,698 23, , ,480 63, ,37 538, ,477 Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskemisessa on arviointi viljalajeihin nähden perustettu virallisiin verohintoihin: vehnän hinta oli maassa 20 mk hiiltä eli 2 mk 80 p:iä kilolta, rukiin 70 (2: 43 kg), ohran 27 (2: 2) ja kauran 70 (: 50 kg). Muille m aataloustuotteille on pantu seuraavat hinnat kg:lta: sekaviljalle : 90, herneille ja pavuille 3: 40, perunalle 0: 60, rehunauriille 0: 25, muille juurikasveille 0: 65, vihantarehulle ja peltoheinälle 0: 60, niittyheinälle 0: 45, syysviljan oljille 0: 2, kevätviljan oljille: vehnässä 0: 20 ja ohrassa ja kaurassa 0: 30 sekä palkokasveissa 0: 30, juurikasvien naateille 0: 05 à 0: 0, heinänsiemenelle 20: sekä pellavalle ja hampulle 4:. Täten menetellen on 927 vuoden sadon arvo valtakunnassa saatu 5,280,454 tuh. m arkan suuruiseksi. Koko valtakunnassa ja eri lääneissä oli sadon arvo, tuhansin markoin, v. 927 ja keskim äärin koko valtakunnassa vv :

22 23 Uudenmaan Vehnä... R uis...,... 22,207 87,555 Ohra... 6,678 K aura... Sekavilja... Herne, papu ja virna 28,33 6,245 6,255 Turun ja Porin 36,250 54,278 43, ,203 7,587 22,49 Ahvenanmaan m aakunta. ; 4,4 4, ,29 798,2 Hämeen lääni 4,406 0,80 29,305 44,35 2,88 6,268 Viipurin... i 0,07 32,070 26,734 26,3 3,466 5,50 Mikkelin I 2,304 74,586,355 5,39,437,848 Kuopion ,557 33,862 62,07 2, Vaasan 845 8,882 70,35 48,650 3,443 Oulun 40 53,9 7,42 32,224, V altakunta V , ,74 303,30 949,48 30,465 56,79 s? Valtakunta V V keskim. 63, ,94 276,63 772,748 24,774 45,50 2,094 Yhteensä viljakasvit 277,253 54,255 7, ,39 303,550 42,92 60, ,229 58,573 2,26, ,97, Peruna... 57,063 56,034 3,404 43,22 6,327 44,4 65,4 74,627 49, , , Rehunauris... 2,725 23, ,765,82 7,90 0,68 33,435 5,327 25, ,87.9 Muut juurikasvit.. 27,480 26, ,237 7,66,233 2,833 5, , , Yht.peruna ja juurik. 97,268 06,302 4,955 67,24 80,809 53,554 78,42 3,679 56, , , Vihantarehu... 8,24 5, ,838 4,622 4,235 2,409 5,835 2,83 36, , Peltoheinä... 20, ,04 4, ,27 29,05 59,38 22, ,543 2,877,609, ,43, Niittyheinä... 7,59 9,620,335 4,848 3,492 4,872 48,064 7,60 82,58 27, ,33 5. Syysviljan oljet 0,207 7, ,98 3,228 7,373 5,985,778 5,254 83, ,836.6 Kevätkorsiviljan» 40,42 79,226 2,36 45,258 40,932 6,60 22,909 52,340 9,429 39, , Palkokasvien»,434, , , Yht. vihantarehu, heinä ja oljet.. 268,92 392,30 9, , ,779 02,57 202, ,84 23,355 2,270, ,74, Rehunauriin naatit , , , Muiden juurikasvien naatit...,056, , , Yhteensä naatit,438, , , , O'' Heinänsiemen... 7,704 28,982,50 4,40 4,032 2,496 3,54 33,936 6,90 22, , Kehruukasvit...,303, , , , Kaikki yhteensä 663,878,045,69 42, ,03 709, ,45 445, , ,5675,280,454] 00.O 4,239,789]00.o Edellisenä vuonna oli eri viljelyskasvien sadon raha-arvo seuraava,,000 mk: V altak unta. % Vuonna 926. Vehnä... 70,405.4 Ruis , Ohra , Kaura , Sekavilja. 26, Herne, papu ja v im a... 53,768. Yhteensä viljakasv. 2,096, Peruna ,55. Rehunauris... 02,22 2. Muut juurikasvit... 52,5. Yht. peruna ja juurikasvit 707, Rehunauriin n aatit... Muiden juurikasvien naatit.. Yhteensä naatit V altakunta. % Vihantarehu... 32,902 Peltoheinä...,42,32 Niittyheinä ,94 Syysviljan oljet... 76,288 Kevätkorsivilj.» ,72 Palkokasvien»... 4,744 Yht. vihantarehu, heinä ja oljet 2, ,067 2,004 5, Heinänsiemen... 06,64 2. Kehruukasvit... 6,38 0. Kaikki yhteensä 4,962,35 00.O Vuonna 926 teki siis sadon arvo 4,962,35 tu h atta m arkkaa ja on seuraavan vuoden satoarvo 6.4 % sitä suurempi. Vuoden 925 sato oli arvoltaan 5,086,358 tu h atta m arkkaa ja vuosien sato keskimäärin 4,239,789 tu h atta markkaa.

23 24 Kulutus. Viljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, että v. 927 vehnän kulutus hieman lisääntyi, m utta rukiin kulutus huom attavasti väheni, johtuen viimeksi m ainittu seikka siitä, että rukiin m aahan tuonti oli melko pienempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. V errattuna ajanjaksoon nousi kulutus, m itä vehnään tulee, melkein täm än jakson keskimäärään, rukiinkulutus oli vähäistä pienempi kuin vuosina keskimäärin. Sitävastoin ohran ja kauran kulutus oli v. 927 suurem pi kuin viimeksi m ainittuina vuosina; v errattu n a vuoteen 926 oli ohrankulutus v. 927 pienempi, johtuen etupäässä huonom m asta sadosta, m u tta kaurankulutus oli viimeksi m ainittuna vuonna melkoista suurem pi kuin lähinnä edellisenä. Vuonna 927 tuotiin m aahan vehnää 33.7 milj. kg eli hieman vähemmän kuin viisivuotiskautena 92 25, jolloin tuotiin keskimäärin vuodessa 37.9 milj. kg, ja aivan pieni m äärä enem m än kuin vuonna 926, jolloin tu o n ti oli 33.5 milj. kg. Kotimaisen vehnän osuus kulutuksesta oli v i %, oltuaan edellisenä vuonna 6. l %, ja kutakin asukasta kohti tuli ensiksi m ainittuna vuonna 44.5 kg. Rukiin tuonti, joka oli vv milj. kg vuotuiskeskimäärin ja v milj. kg, teki v. 927 vain 3.7 milj. kg. Kotimaisen rukiin osuus koko kulutuksesta oli 80. %, oltuaan v % ja vv niinikään 7.3 %. Kunkin asukkaan osalle tuli kulutuksesta v kg, oltuaan v kg ja vv keskim äärin 6.3 kg. Ohran tuonti oli v milj. kg, oltuaan v milj. kg ja vv milj. kg vuosittain. K ulutuksesta tuli henkeä kohti 34.3 kg v. 927, 38.3 kg v. 926 ja 30.6 kg keskim äärin vuodessa vuosina Mitä kauraan tulee, oli tuonti v milj. kg ollen v l.o milj. kg ja vv milj. kg keskimäärin vuodessa. Vienti oli v. 927 vain 0.7 milj. kg oltuaan v milj. kg ja vv milj. kg keskimäärin vuodessa. Kulutuksesta tuli henkeä kohti v kg, v kg ja keskim äärin vuodessa vuosina kg. Perunoiden tu o n ti oli v milj. kg, v milj. kg ja vuosina vuotuiskeskimäärin 6.8 milj. kg. Vienti oli m itätön v. 927, O.i milj. kg. Henkeä kohti kulutettiin m ainittuna vuonna 8.4 kg, mikä oli pienempi kuin kulutus edellisenä vuonna (2 l.i kg), ja suurempi kuin keskimääräinen kulutus vuosina (44.2 kg). Mitä edellä on lyhyesti esitetty, käy ilmi seuraavasta taulukosta, jossa on otettu huomioon vehnän, rukiin, ohran ja kauran sekä perunan sato-, tuonti- ja vientim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon k ä y te tty paljous viisivuotisjaksolla sekä vuosina 927 ja 926, kaikki nämä m äärät kiloissa ilm oitettuina.) ) Vilja on ilm oitettu seuraavassa taulukossa jauham attom ana; jauhettua viljaa jauham attom aksi m uunnettaessa on 00 kg vehniä pantu vastaam aan 65 kg vehnäjauhoja tai -ryynejä, 00 kg rukiita 95 kg ruisjauhoja, 00 kg ohria 60 kg ohraryynejä ta i -jauhoja sekä 00 kg kauroja 50 kg kauraryynejä tai -jauhoja. Seuraa vissa taulukoissa on hl vehniä pantu = 76 kg, hl rukiita = 70 kg, hl ohria = 60 kg, hl kauroja = 48 kg ja hl perunoita = 66 kg.

24 25 Vehnä. Buis. Ohra. K aura. Peruna. V Sato... 28,954, ,465,300 43,066, ,987, ,0,500 Tuonti... 33,73,539 3,720,34,460,888 2,66,608 8,896,973 Kylvö... 2,975,628 32,347,55 2,393,306 86,833,06 5,470,706 Viinanvalmistus... Vienti , ,260 66,46 Yhteensä kulutusta varten... 59,69,96 408,590,278 23,33, ,653,932 65,37,62 Kulutus henkeä kohti V Sato ,44, ,489,600 56, ,725,900 85,008,300 Tuonti... 33,54,990 54,299,234,904,387 20,976,34 3,404,859 Kylvö... 2,68,844 32,254,73 2,802,76 85,46,775 3,370,435 Viinanvalmistus... Vienti ,89 38, Yhteensä kulutusta varten... 56,040, ,278,472 36,202, 528,56,50 75,042,444 Kulutus henkeä kohti Vuosina (Keskimäärin vuodessa.) Sato... 20,5, ,457,268 25,883,697 50,96, ,553,035 Tuonti... 37,897,74 48,858,329 3,03,695 27,53,275 6,772,365 Kylvö... 2,4,322 32,972,4 2,890,444 82,653,447 0,449,045 Viinanvalmistus... 33,28 882, ,773 Vienti ,449 4,720,82,478 92,32 Yhteensä kulutusta varten... 55,602, ,996,906 06,9, ,03, ,784,034 Kulutus henkeä kohti Kotieläimet. Kotieläinten luku. Kotieläimet, joista annetaan tiedot kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittain taululiitteessä N:o 3, jakautuivat syyskuun p:nä 927 lään ittäin sekä vv keskim äärin koko m aassa seuraavalla tavalla: V altakunta VV keskimäärin. Valtakunta! v Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Häm een U udenm aan Ahvenanmaan m aakunta. Turun ja Porin Oriita (yli 3 v.)... Ruunia (yli 3 v. )... Tammoja (yli 3 v.) ,272 8,2,905 24,556 30,97 4,553,445,06 9,278 2, ,22 26, ,227 2,98,22,087 20,880,484 27,6 30,888 2,29 4,708 4,745 0,05 47,054 78,340 0,442 37,870 8,493 Nuoria hevosia ( 3 v.) 3,44 6, ,925 5,534 3,24 5,785 7,55 2,67 39,457 45,07 Varsoja (alle lv.)...,923 3, ,572 3,49,882 2,868 3,468,597 2,02 24,259 Yhteensä hevosia 39,439 66,827 3,46 49,602 60,662 27,779 4,84 70,56 35, , ,35 Sonneja (yli 2 v. )... 2,758 9,90 Nuoria sonneja ( 2 v.) 4,248 Hiehoja (yli lv.)... 24,879 Vasikoita (alle lv).. 20,00 4,06 205,820 8,443 40,657 54, ,40 700,97 4,887 2,959 39,958 5,455 25,43 32,67,554 72,845 4, ,409,708 0,802 4,449 6,007 2,780 3,346 60,385 7,434 2,39 40,560 2,397 29,056 7,07 33,98 46,76 3,60 49,574 7,380 26,573 33,55 22,65,282,75 49,860 22,05 296,038 22,6,268,024 5, , ,46 Yht. nautaeläimiä 7,886 33,399,2,90 206,32 25,063 45, , ,67 220,238,87,865,847,035 Lampaita (yli lv.).. 52,749 53,632! 8,83 68,05 28,88 58,325 83,54 206,79 26,76 895,636,000,964» (alle lv.) 7,229 59,73,230 25,747 76,334 53,24 65,243 74,26 89, , ,843 Yhteensä lampaita 69,978 23,363 29,43 93, ,522,566 48, ,97 25,832,368,73,525,807 Vuohia (yli l v.) ,67 2, ,29 74,02,685 Karjuja (yli 6 k k.)---- Siitosemakkoja(yli 6 kk.) 726 5, , , , ,637,28 4, , ,863 42,85 5,596 39,869 Lihotussikoja (yli 6 kk.) ,205,333 6, ,286 3,927 3,60,64 28,756 7,922 Nuoria sikoja (3 6 kk.) 9,40 34, ,4 23,82 4,708,97 9,94 2,230 42,746 29,290 Porsaita (alle 3 kk.).. 8,03 22, ,55 7,596 4,589 4,247 0,245 3,272 97,507 85,067 Yhteensä sikoja 49,79 82,332 3,82 47,45 75,366 58,2 46,067 47,754 8,27 47, ,744 Poroja (yli lv.)... Kanoja (yli 6 k k.) 88,700 Muu siipikarja (yli 6 kk.),057 Mehiläisyhteiskuntia..,925 66,004 45, ,004,298,45 330,50 7,699 7,322 77,756 95,307 72,586 99,228 2,222 6, ,053 2,494,329, ,288 8,725 3,47 Maatalous v ,964,37,299 9,708 2,797

25 26 E ri eläinryhm issä oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianomaisen ry h m än eläinten koko lukuun seuraava: Lääni tai m aakunta. Nuoria hevosia Nuoria nautoja ja varsoja. ja vasikoita. Lampaanvuonia. Nuoria sikoja ja porsaita. U u d e n m a an Turun ja Porin Ahvenanmaan H äm een V iipurin Mikkelin Kuopion V a a s a n Oulun V altakunta Nuoren karjan suhteellinen lukuisuus oli sam assa eläinryhm ässä niinm uodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. Niin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku.o % :sta (Ahvenanmaa) 20.7 %:iin (Kuopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 28.4 % :sta (Vaasan lääni) 35.7 %:iin (Ahvenanmaa), lam paanvuonien luku 24.6 % :sta (Uudenmaan lääni) 47.7 %:iin (Mikkelin lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 48.4 % :sta (Hämeen lääni) 68.6 %:iin (Turun ja Porin lääni). Täyskasvuisten naaraseläinten ja nuorimmassa ikäryhmässä olevain elukkain suhde oli seuraava: 00 täysikäistä vastasi: Varsoja. Vasikoita. Porsaita. Uudenm aan läänissä Turun ja Porin läänissä Ahvenanmaan maakunnassa Hämeen läänissä Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Valtakunnassa Oriiden ja tam mojen sekä sonnien ja lehmien suhteellista lukuisuutta eri lääneissä kuvastavat seuraavat luvut, jotka osoittavat tam mojen lukua 00 o ritta kohti ja lehm ien lukua 00 sonnia kohti: 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi : Uudenm aan läänissä ,5 5 6 tam m aa 4,347 lehmää Turun ja Porin läänissä......,623» 5,0 6 8» Ahvenanmaan m aakunnassa ,5 2 4» 6,0 4» Hämeen läänissä , 4 7» 4,7 3 0»

26 27 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi : Viipurin läänissä, 2 3 lehmää Mikkelin»... 2,733» 5,960» Kuopion»...,70» 4,793» Vaasan»... 2,08» 9,39» Oulun» » 4,733» V altakunnassa,78 tam m aa 5,787 lehm ää Luvut osoittavat siis, että oriita pidettiin suhteellisesti enimmin Oulun läänissä ja vähim m in A hvenanm aalla sekä sonneja enim m in U udenm aan läänissä ja vähim m in Viipurin läänissä. Kotieläimet vuosina Verrattaessa kotieläinten lukuja vuosilta 926 ja 927 keskenään sekä v:lta 920 ja viisivuotisjaksolta keskenään huom ataan niiden eri rvhm issä tapahtuneen seuraavat m uutokset: Lisäys ( + ) tai vähennys ( ) vv Lisäys (+ ) tai vähennys ( ) V V Luku. /o Luku. /o Oriita (yli 3 v. ) ' Ruunia (yli 3 v.) , , Tammoja (yli 3 v.)... 4, , Nuoria hevosia ( 3 v. )... 3, , Varsoja (alle v.)..., Y hteensä hevosia 4, , Sonneja (yli 2 v. ) , Lehmiä... 9, j - 94, Nuoria sonneja ( 2 v.) , H iehoja (yli l v. ) , ,735.7 Vasikoita (alle lv. ) , , Y hteensä nautaeläim iä +, , Lam paita (yli v. )... 27, , » (alle lv.)... 8, , Y hteensä lam paita 45, , Vuohia (yli v.) , K arjuja (yli 6 kk.) Siitosemakkoja (yli 6 kk.) , , Lihotussikoja (yli 6 kk.) , , Nuoria sikoja (3 6 k k.) , ,282.7 Porsaita (alle 3 k k.) , , Y hteensä sikoja + 27, ,02 +. Poroja (yli lv.) , , Kanoja (yli 6 k k.) , , M uuta siipikarjaa (yli 6 kk.) Mehiläisyhteiskuntia ,

27 28 Hevosten koko luku on vähentynyt l.o %:lla vuoteen 926 verrattuna; ruunien luku on lisääntynyt 3.5 % ja tam m ojen luku vähentynyt 2.3 %, nuorten hevosten 7.3 % ja varsojen 6.3 %. Nautakarjassa, jonka koko luku on lisääntynyt 0.6 %, on kaikkien muiden ryhm ien, paitsi lehmien ja nuorten sonnien luku lisääntynyt. Lam paiden koko luku on vähentynyt, 3.2 %; vähennystä on tapahtunut sekä aikuisten e ttä vuonien luvussa. Vuohien ryhmässä on tapahtunut vähennystä 0.5 %. Sikojen kokonaisluku on lisääntynyt 7.o %; lisäystä on havaittavissa kaikissa ryhmissä. M itä muihin kotieläinryhmiin tulee, ovat ne, m uuta siipikarjaa ja poroja luk u u n o ttam atta, lisääntyneet. Nautayksiköiksi m uunnettuina tekivät kotieläimet eri lääneissä ja koko m aassa seuraavat m äärät: Kotieläimet nautayksiköissä 927. Lääni tai maakunta. Hevoset. Nautaeläimet. Lampaat. Vuohet. Siat. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. %. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. 0 7 /O Luku. I % 72,580 3 n , (O.o), , Turun ja Porin... 22, , , , ' ' 40, Ahvenanmaan... 6, , , (0.0) , , , , ,444 4, Viipurin... 0, , , (0.0) 6, _ 350,642 4 Mikkelin... 49, , , (O.o) , Kuopion (O.o) 9, , ,63 60 n 30, , ,863 7 l Oulun... 66, , , (0.0), , ,024.3 Valtakunta 720, ,54, , , , , ,482, V , ,57, , ,385 (0,o) 86, , ,487,834] 00.O K eskim ääräluvut vv:lta ovat taas seuraavat: Lääni tai m aakunta. Hevoset. N autaeläim et. Lam paat. Vuohet. Siat. Porot. Luku. O/ /o Luku. % Luku. O/ /o Luku. O'.o Luku. % Luku. 0/ Yhteensä nautayksiköitä. Luku. j % Uudenmaan... 73, , , (0.0) 0, , Turun ja Porin... 20, , , , , Ahvenanmaan... 6, , , (0.0) _ 24,738.0 Hämeen... 9, , , (0.0) 0,77: ,544.2 Viipurin... 09, , , (0.0) 5, , Mikkelin... 49,690 ( , , (O.o) 2, , Kuopion... 73,463i , , (0.0) 9,875; ,707.7 Vaasan... 26, , ,247: Oulun... 66,008: , , (O.o), Il,993j4.3 28,66. Valtakunta 76,82'29.0,496, , , ,00(3.4, ,467,763(00.0 Kotieläimet ja väkiluku. Seuraavassa esityksessä, jossa tehdään vertailuja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on kotieläinten luku kussakin lajiryhm ässä m uunnettu täysi-ikäisiä eläimiä vas-

28 29 taav ak si.) T äten on saatu seuraavat täysi-ikäisten eläinten luvut eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 927. Lääni tai m aakunnta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lam paita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U u d en m aan... 36,290 42,248 6, ,469 T urun ja Porin... 6, ,036 83,498 5,67 48, A hvenanm aan... 3,97 6,89 23, , Hämeen... 45,20 66,370 80,925,574 34,332 Viipurin... 55,33 202,379 66, , Mikkelin... 24,76 9,83 84, ,825 Kuopion... 36,798 88,248 6, ,423 - Vaasan... 64,57 253,63 243,854 2,29 30, Oulun... 33,380 78,098 7, ,702 66,004 V altakunta 360,43,54,382,3,905,02 273,220 66,004 V ,824,57,24,68,354, ,437 67,439 K otieläim et täysikäisiksi m uunnettuina olivat keskim. vv : Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan... 36,543 4,287 69, ,960 T urun ja Porin... 60,43 242,586 22,642 6,47 39, Ahvenanm aan... 3,035 4,77 25, ,99 Hämeen... 45,570 62,093 07,028,738 32,5 Viipurin... 54,85 98,3 76, ,684 Mikkelin... 24,845 8,389 95, ,38 Kuopion... 36,732 88,86 23, ,625 _ Vaasan... 63,43 250, ,93 2,80 24,74 O u lu n... 33,004 79,552 8, ,300 59,964 V altakunta 358,406,496,474,263,386, ,300 59,964 Edellä olevien lukujen perusteella saadaan vuoden 927 täyskasvuisia eläim iä 00 m aaseutuväestön henkeä kohti: Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. Uudenmaan (0.04) Turun ja P o r in A hvenanm aan (0.04) H ä m e en V iip u rin Mikkelin o --- Kuopion V aasan O u lu n (0. 04) V altakunta V ) M uuntam isessa on pantu täysikäinen hevonen vastaam aan 2 nuorta hevosta tai 4 varsaa, täysikäinen nautaeläin 2 nuorta nautaa tai 4 vasikkaa, täysikäinen lam mas 2 nuorta lam m asta ja täysikäinen sika 2 nuorta sikaa tai 4 porsasta.

29 80 Maaseutuväestöön verraten oli niinmuodoin aikuisia hevosia enimmän Uudenm aan (4.9) sekä Turun ja Porin (4.5) lääneissä; vähimmin niitä oli Oulun läänissä (9. o). Keskimäärin tuli valtakunnassa 00 maaseudun henkeä kohti 2. hevosta. Nautaeläinten vastaava suhdeluku oli valtakunnalle 5. o ja oli se suurin Ahvenanmaalla (63. l) ja Mikkelin läänissä (59.9) sekä pienin Viipurin läänille (38.6). Lam paita pidettiin suhteellisesti enim min Ahvenanmaalla (92.7) ja Vaasan läänissä (46.3) sekä vähimmin Uudenmaan (25.2) ja Hä meen (25.9) lääneissä. Vuohien suhteellinen luku oli suurin Turun ja Porin läänissä (.3). Sikojen suhteellisen lukuisuuden puolesta oli ensi sijalla Mikkelin lääni (20.o) ja viimeisellä Oulun lääni (.3). Poroja pidettiin yksinom aan Oulun läänissä, jolle puheenalainen keskiluku oli 7.8. Kotieläimet ja 'peltoala. Täysikäisiksi m uunnettuja elukoita oli lääneissä ja valtakunnassa v peltohehtaariin verraten seuraavat m äärät: Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. Uudenmaan Turun ja Porin A hvenanm aan Hämeen V iipurin M ikkelin Kuopion V a a s a n O u lu n V altakunta V K otieläim iä oli peltoalaan v errattu n a vv keskim äärin vuodessa: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lam paita. Sikoja. U u d en m aan Turun ja Porin A h venanm aan Hämeen o Viipurin M ikkelin K u o p io n V a a s a n O u lu n V altakunta Peltoalaan verraten pidettiin siis v. 927 hevosia enimmin, Ahvenanmaata lukuunottam atta, Kuopion läänissä (23.3), jota lähinnä seurasivat Mikkelin (22. o) ja Oulun (2.9) läänit; pienin oli hevosten suhteellinen luku Turun ja Porin (3.4) sekä U udenm aan (3.9) ja Vaasan ( 4.i ) lääneissä, keskim äärä v a lta kunnalle oli 6.7. N autaeläim iä oli suhteellisesti enimm in niinikään A hvenanmaalla (32.8) ja sitä lähinnä Kuopion (9. o) ja Oulun (6.8) lääneissä sekä vähimmin Turun ja Porin (54.4) ja Uudenmaan (54.e) lääneissä; keskimäärän teh-

30 Bl dessä valtakunnalle 70.. Suhteellisesti enim min lam paita oli A hvenanm aalla (95.2) ja Oulun läänissä (2.2) sekä vähim m in U udenm aan (23.5) ja Häm een (29.2) lääneissä. Keskimäärä maalle oli Sikojen luku oli suhteellisesti suurin Mikkelin läänissä (35.4) ja Kuopion läänissä (8.6) sekä Viipurin läänissä ja Ahvenanmaalla (8.2) ja pienin Oulun (3.i) ja Vaasan (6.7) lääneissä. Keskim äärä koko maalle oli 2.6. Meijeriliike. Meijerien luku ja niiden omistajat. Tilasto vuodelta 927 käsittää yhteensä 607 ) meijeriä, jotka jakautuivat omistajiensa m ukaan läänittäin sillä tavalla kuin seuraava yhdistelmä osoittaa; viereen on ilm oitettu meijerien keskim. luku vv : Yksityisiä henkilöitä. Lääni tai m aakunta. Luku. % O sakeyhtiöitä. Luku. % O suuskuntia. L uku. % Yhteensä. L uku. % luku vv keskim. U udenm aan o 50 Turun ja Porin o 09 A hvenanm aan o 2 Hämeen o 48 Viipurin o 40 Mikkelin o 25 K u o p io n o 66 Vaasan o 09 Oulun o 65 V altakunta o 524 V o Vv keskim o Runsaasti 4/ s kaikista meijereistä oli v. 927 osuuskuntien omia, kun yksityisillä oli niitä noin % 0 ja osakeyhtiöillä noin /5. Yksityisiä meijereitä oli enimmin Uudenmaan läänissä, jossa niiden luku oli 34.5 % läänin koko meijeriluvusta. Osakeyhtiöiden om istam ia m eijereitä oli suhteellisesti enimmin Uuden- L) Sen jälkeen kuin taululiitteet oli painettu, saapui tietoja vielä seuraavista m eijereistä, joita jälem pänä esitetyissä yhdistelm issä ei ole otettu huomioon: Porlam m in kartanon yksit, höyrym eijeri, Lappträskissä, voinvalm. 3,483 kg, juustonv. 26,740 kg, työp. 365, työn t. 2 miesp. Sim peleen sähköosuusmeijeri, Sim peleellä, voinvalm. 3,384 kg, työp. 60, työn t. np. Ikkeläjärven höyryosuusm eijeri, K auhajoella,» 6,35»,» 305,»» Porsaskosken yksit, käsimeijeri, Pieksäm äellä,»,325»,» 300» 3» ja K ontiolahden höyryosuusmeijeri, K ontiolahdella» 8,204», > 300,» 2»

31 32 m aan (7.2 %) ja Viipurin (0.2 %) lääneissä. Osuusmeijereitä oli, suhteellisesti enimmin Vaasan läänissä, jossa näitä meijereitä oli enemmän kuin 9/ 0 läänin kaikista meijereistä. Suhteellisesti pienin oli osuusmeijerien luku Uudenm aan läänissä, jonka koko meijeriluvusta ne tekivät 48.3 % eli jonkun verran enem m än kuin yksityiset m eijerit. Jos meijerien lukua verrataan eri läänien väkilukuun v:lta 927,) saadaan y h tä meijeriä kohti seuraava henkilöluku: A hvenanm aalla 2,099, Vaasan läänissä 4,063, Turun ja Porin läänissä 4,72, Kuopion läänissä 5,96, Oulun läänissä 6,030, Hämeen läänissä 6,075, Mikkelin läänissä 7,80, Uudenmaan läänissä 8,352 ja Viipurin läänissä 2,346. Lehmälukuun verrattuna taas tuli kutakin meijeriä kohti v. 927: Ahvenanmaalla,032 lehmää, Vaasan läänissä,543, Turun ja Porin läänissä,660, Uudenm aan läänissä 2,067, Oulun läänissä 2,200, Hämeen läänissä 2,222, Kuopion läänissä 2,546, Viipurin läänissä 3,527 ja Mikkelin läänissä 3,770 lehmää; keskiluku koko maassa oli 2,3 lehmää yhtä m eijeriä kohti. Meijerien käyttövoima. Jos m eijerit ryhm itetään om istajiensa ja k ä y ttö voim an m ukaan, saadaan seuraava taulukko: Yhteensä. Muu yhdistetty voima. Höyry- ja sähkövoima. Vesi- ja höyryvoima. Käsi-ja höyryvoima. Käsi- ja hevosvoima. öljymoottori. Sähkövoima. Höyryvoima. Vesivoima. Hevosvoima. Käsivoima. Yksityismeijerit i Osakeyhtiömeijerit 3 3 i 7 7 i 5 39 Osuusmeijerit i 7 i Kaikki meijerit i 0 2 i / /O Yksityismeijerit _ 3..5 _ O Osakeyhtiömeijerit O Osuusmeijerit... U O Kaikki meijerit O Tavallisin käyttövoim a meijereissä on siis höyry, joka tavattiin v meijerissä, mikä tekee 66.2 % näiden koko luvusta. Sitä lähinnä tavallisin oli käsivoima, 62 meijerissä (0.2 %), ja sitä lähinnä tavallisin sähkövoima, 5 meijerissä (8.4 %). Sitä paitsi oli 47 meijeriä (7.7 %), joissa sähkön ohella käytettiin höyryvoimaa. Meijereitä, joissa käyttövoim ana oli kaksi eri voimalajia, oli kaikkiaan 64 (0.5 %). E ri om istajaryhm issä oli höyryvoim a suhteellisesti lukuisam m in edustettuna osuusmeijereissä kuin muissa, kun taas sähkövoima oli suhteellisesti yleisin yksityismeijereissä. Viimeksi mainitussa ryhmässä oli niinikään käsivoima suhteellisesti yleisin, kun taas hevosvoima oli yleisin osakeyhtiömeijereissä. Lopuksi esitettäköön taulukko, jossa meijerit ovat käyttövoim ansa m ukaan ryhm itettyinä läänittäin: ) V äkiluku joulukuun p:nä.

32 BB Lääni tai m aakunta. Käsivoim a. Vesivoima. Hevosvoima. Höyryvoima. Sähkövoima. Muu tai yhdistetty voima. Yhteensä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku.j % Uudenmaan loo.o i Turun ja Porin : ! loo.o! Ahvenanmaan loo.o Hämeen Viipurin loo.o 49 loo.o i Mikkelin O Kuopion loo.o Vaasan ; loo.o Oulun loo.o ; Valtakunta O 5 V loo.o Vv k e sk im loo.o Käsivoim aa k ä y ttä v iä m eijereitä oli suhteellisesti enim min Viipurin läänissä, jossa 49.0 % läänin kaikista meijereistä k äytti tä tä voimaa; hevosvoimaa käyttäviä oli suhteellisesti enimmin Mikkelin (4.8 %) ja Kuopion (4.3 %) lääneissä, höyryvoim alla käypiä enim m in A hvenanm aalla (92.3 %) ja sähkövoimalla käypiä enimmin U udenm aan läänissä (32.8 %). Meijerien tuotanto. Tuotannostaan on 599 meijeriä antanut tietoja. N äid en meijerien om istajat sekä tuo tan n o n la a tu käy ilm i seuraavasta: Yksityism eijereitä. Luku. % Osakeyhtiöraeijereitä. Luku. % Osuusm eijereitä. Luku. % Yhteensä. Vv Luku. % keskim. Voim eijereitä loo.o 398 Juustom eijereitä loo.o 25 Voi- ja juustom eij loo.o 96 Yhteensä loo.o 59 Vv keskim loo.o Voimeijereistä olivat useimmat osuusmeijerien hallussa, juustom eijerit taas olivat enimmin yksityisten omistamia. Osuuskunnilla oli yhteensä 8 varsinaista juustom eijeriä sekä niiden lisäksi 62 sellaista meijeriä, joissa valm istettiin sekä voita että juustoa. Juustom eijereitä oli kaiken kaikkiaan maassa 32 ja voi- ja juustom eijereitä 87. Läänittäin jakautuivat meijerit tuotantolajin puolesta seuraavasti: Voi- Juusto- Voi- ja juustomeijereitä. m eijereitä. m eijereitä. Yhteensä. Lääni tai m aakunta. Luku. % Luku. o/ /o Luku. o / /o Luku. o/ JO Uudenm aan loo.o T u ru n ja Porin loo.o Maatalous v

33 34 Lääni tai m aakunta. Voim eijereitä. L uku. % Juustomeijereitä. Luku. % Voi- ja juustom eijereitä. L uku. % Yhteensä. Luku. % Ahvenanmaan i O H äm een O Viipurin loo.o Mikkelin O K uopion O Vaasan O Oulun,, loo.o V altakunta O V loo.o Vv keskim loo.o Meijerien vointuotannon m äärä nousi v ,296,22 kilogrammaan. Kauppatilasto osoittaa m aasta viedyn v ,076,460 kg voita, jotenka siis vienti oli 67.6 % m eijerivointuotannosta. Täm än lisäksi valm istettiin m ainittuna vuonna 46,06 kg heravoita, jota m äärää vastasi v ,07 kg; vv valm istettiin heravoita 98,824 kg keskim äärin vuodessa. Ensiksi m ainittu voimäärä jakaantui eri lääneille ja erilaatuisten meijeriryhmien kesken sillä tavalla kuin seuraava yhdistelmä osoittaa; täm än ohella on ilm oitettu vointuotanto v. 926 ja vv keskim äärin. Lääni ta i m aakunta. Y ksityiset m eijerit. Osakeyhtiöm eijerit Osuusm eijerit. Yhteensä v V Vv keskim äärin Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Uudenmaan..., , ,53 3.7,044, , , Turun ja Porin.. 73, , ,733, ,83, ,224, ,76, Ahvenanmaan.. 425, , , , , , ,606, ,873,232 2 o 2,552,44 2 7,346, , , ,039,36 4.6,032, , , ,763 3 S 670, , , ,236 2 n,928, ,955,63 8 8,99, ,666, , , , ,520, ,983, ,89, Oulun... 3, , ,435, ,467, ,346,56 6.7,66, Valtakunta 398,553 loo.o 945,972 loo.o 20,95,597 loo.o 22,296,22 00.O 20,06, ,08,640 loo.o V , ,383 8,800,542 Vv keskim ,629 _ 623,587 _ 2,200,424 Mitä eri lääneihin tulee, oli valmistuksen kokonaismäärä suurin Turun ja Porin läänissä, nim. 8,83,042 kg eli 36.7 % koko maan valmistusmäärästä; sitä lähinnä olivat Vaasan (20.3 %), Hämeen ja Kuopion (2.9 ja 8.8 %) läänit. Pienin oli valm istusmäärä Ahvenanmaalla, vain 425,539 kg eli.9 %. V errattom asti suurin osa vointuotannosta tuli osuusmeijerien osalle: niiden osuus koko vointuotannosta oli nim ittäin 94. o %, kun osakeyhtiömeijerien tuotan to oli 4.2 % ja yksityism eijerien.8 %.

34 35 Jos lasketaan vointuotannon keskimääräinen suuruus yhtä meijeriä kohti, saadaan täm ä keskim äärin olemaan: V Vv keskim. Yksityismeijereille... 8,857 kg 5,047 kg Osakeyhtiömeijereille 29,562» 5,52» Osuusmeijereille... 42,758» 30,70» Kaikille m eijereille... 39,323» 26,536» Koko valtakunnassa valm istettiin yhtä henkilöä kohti 6.2 kg meijerivoita, sekä eri lääneissä seuraavat m äärät: Uudenmaan läänissä 2.2 kg, Turun ja Porin läänissä 5.8 kg, A hvenanm aalla 5.6 kg, H äm een läänissä 7.5 kg, Viipurin läänissä.7 kg, Mikkelin läänissä 3.7 kg, Kuopion läänissä 5.2 kg, Vaasan läänissä 7.8 kg ja Oulun läänissä 3.6 kg. Lopuksi esitettäköön taulukko, josta käy ilmi meijerien luku, jaettuna vointuotantoon nähden eri suuruusryhmiin, sekä vointuotannon määrä kussakin suuruusrvhm ässä. Meijerien luku. Tuotantoryhm ä. v % V alm istusm äärä, kilogrammaa. V % Vv keskim. % Alle--,000 kg ,72 (O.o) 0,62 0.,000-5,000» , , ,000-0,000» , , ,000-5,000» , , , ,000» ,75,00 7.9,35, ,000-50,000» ,845, ,24, ,000-75,000» ,530, ,942, , ,000» ,358,30 5.,509, , ,000» ,00,506 27,4,72, ,000 ja yli ,79,544 / , Yhteensä 567 loo.o 22,296,2É loo.o 3,08,640 loo.o M äidonkulutus vointuotannossa on laskettu kyselykaavakkeihin an n ettu jen vastausten nojalla, jotka ilmaisevat, kuinka paljon maitoa on k äytetty keskim äärin yhteen kiloon voita. Missä tietoja tässä kohden on puuttunut, on katsottu yhteen voikiloon menevän 24.0 kg maitoa. Näin menetellen saadaan maidonkulutus olemaan kiloissa: M äidonkulutus v. 927kg. Mäidonkulutus vv keskim., kg. Koko Y htä voi Y htä meije Koko Y htä voi- Y htä meijekulutus. kiloa kohti. riä kohti. kulutus. kiloa kohti.. riä kohti. Yksityism eijer... 9,474, ,545 6,979, ,749 Osakeyht. meijer... 22,394, ,834 5,5, ,902 Osuusmeijereissä.. 489,384, , ,303, ,506 Yhteensä 52,254, ,320 32,434, ,458

35 36 E ri lääneissä olivat m aidonkulutusm äärät semmoisinaan sekä y h tä voikiloa ja yhtä meijeriä kohti seuraavat: Lääni täi maakunta. M äidonkulutus v. 927, kg. Koko Y htä voi- Y htä meijekulutus. kiloa kohti. riä kohti. M äidonkulutus vv keskim. kg. Koko Y htä voi- Y htä meijekulutus. kiloa kohti, riä kohti. U u d e n m a a n... 24,975, ,832 4,45, ,287 T urun ja Porin.. 88,73, ,572,765 98,889, ,685 A hvenanm aan... 9,877, ,3 6,44, ,68 H äm een... 66,63,572 '23.2,29,044 3,742, ,6 Viipurin... 24,472, ,699 3,536, ,555 Mikkelin... 8,6, ,520 9,849, ,987 Kuopion... 46,472, ,662 39,368, ,25 V aasan... 07,346, ,278 70,807, ,285 Oulun... 34,602, ,853 27,680, ,86 V altakunta 52,254, ,320 32,434, ,458 V ,00, ,668 Yhteen voikiloon k äytetty m aitom äärä oli siis osuusmeijereissä pienempi kuin muissa meijeriryhmissä sekä Turun ja Porin ja Mikkelin lääneissä pienempi kuin muissa osissa m aata. Meijereitä, joissa valm istettiin juustoa v. 927 oli kaikkiaan 9 ja niissä valm istetun juuston kokonaismäärä oli 4,60,78 kg. Juuston vienti m aasta oli m ainittuna vuonna 2,949,22 kg eli 70.9 % m eijeri-juuston tuotannosta. L äänittäin esitettynä oli juuston valmistuksen m äärä eri meijeriryhmissä seuraava: L ä ä n i t a i m a a k u n t a. Y k s i t y i s e t. O s a k e y h t i ö - O s u u s Y h t e e n s ä Y h t e e n s ä. V v m e i j e r i t. m e i j e r i t. m e i j e r i t. v V k e s k i m ä ä r i n. K g. % K g. % K g. % K g.! % K g. % K g. % Uudenmaan , , ,065, ,96, ,09, ,508, Turun ja Porin.. 23, , , ,4, ,757,37 33,2,88, Ahvenanmaan.. Hämeen... 7,500 69, , , , , , , , ,2 Viipurin... 4, , , , , , Mikkelin 8, , , Kuopion... 72, ,92 9o 60,006.5 V aasan... 69, _ 4,733 5,0 2, ,996 9,4 Oulun... 0, , , , Valtakunta 880, ,747 loo.o 2,826,53 lo O.o 4,60,78 00.O 5,288, O 3,923,34 lo O.o V. 926,04, ,594 3,68,576 Vv keskim , ,262 _ 2,64,450 _ Suurin oli juuston valmistus v. 927 Uudenmaan läänissä, jonka tuotanto teki 47. % m aan koko juustontuotannosta. Lähinnä sitä tulivat Turun ja Porin (27.4 %) sekä Hämeen ja Viipurin (5.8 ja 6.9 %) läänit. Eri meijeriryhmissä valm istivat osuusmeijerit suurim m an juustom äärän, nim % koko juustontuotannosta; vastaavat suhdeluvut olivat yksityismeijereille 2.2 ja osakeyhtiömeijereille 0.9.

36 37 Meijerien luku, jaettuina juuston tuotantoon nähden eri suuruusryhmiin, sekä juuston valmistuksen m äärä kussakin ryhmässä käy ilmi seuraavasta tau lukosta: T uotantoryhm ä. Meijerien y luku. % V % \ Valmistusmäärä, kilogrammaa. Vv keskim. % Alle,000 k g ,495 (O.o), ,000» , , , ,000» , , , ,000» , , , ,000» , , , ,000» ,260, ,328, , ,000» , , , ,000» , , , ,000» o 703, , ,000 ja yli.. 99, Yhteensä o 4,60, o 3,923, o Meijerien työntekijäin ja työpäivien luku. Meijerien työntekijäin koko luku oli huhtikuun p:nä 927 2,575, joista miespuolisia,063 ja naispuolisia,52. L äänittäin jakaantuivat työntekijät seuraavasti: V v k e s k i m. L ä ä n i t a i m a a k u n t a. M i e h i ä. N a i s i a. Y h t e e n s ä. o / /o Y h t e e n s ä. -% U u d en m aan Turun ja P o rin A hvenanm aan Hämeen Viipurin M ikkelin K u o p io n V a a s a n Oulun ' V altakunta,063,52 2,575 loo.o, O V ,443 2,43 Vv keskim. 836,,947 työntekijöistä oli miespuolisia 4.3 % ja naispuolisia 58.7 %. Ikänsä puolesta jak aan tu iv at työntekijät seuraavalla tavalla: Luku. % Vv Luku. keskim äärin. % Alle 5 v v Yli 8 v , ,

37 38 Niinkuin näkyy, käytetään alaikäisiä ja nuoria henkilöitä meijeriliikkeessä perin rajoitetussa määrässä; edellisiä oli vain 0.2 ja jälkim äisiä.7 % meijereissä työskentelevien koko luvusta. Jos verrataan työntekijäinsä lukum äärästä tietoja antaneita meijereitä samojen meijerien työntekijäin lukuun, saadaan yhtä meijeriä kohti seuraava työntekijäin luku: Uudenmaan läänissä Mikkelin läänissä Turun ja Porin läänissä Kuopion» Ahvenanmaan maakunnassa 2.5 Vaasan» Hämeen lä ä n is s ä Oulun» Viipurin» V altakunnassa 4.2 Työpäivien luvusta on 607 meijeriä antanut tietoja. Näiden päivien luku oli kaikkiaan 72,408 ja jak aantui se eri m eijeriryhm ien kesken seuraavasti: Koko luku. Vv keskimäärin. Keskim. yhtä % m eijeriä kohti. Koko luku. % Y htä meijeriä kohti. Yksityismeijereissä... 9, , Osakeyhtiömeijereissä... 3, , Osuusmeijereissä... 39, , K aikissa meijereissä 72,408 loo.o ,280 loo.o 274 Eri lääneissä oli työpäivien luku sekä kokonaisenaan että yhtä meijeriä kohti seuraava: L ääni ta i m aakunta. Työpäiv. koko luku. Työpäiv. lu k u Lääni ta i % meij. kohti. m aakunta. Tuöpäiv. koko luku. Työpäiv. luku % lm eij.kohti. Uudenm aan.. 9, K uopion... 3, Turun ja Porin 4, V a a s a n... 37, Ahvenanmaan. 3, O u lu n... 8, H äm een... 9, V altakunta 72,408 loo.o 284 Viipurin... M ik k elin... 2,27 6,98 p - O o V , Voita ja juustoa yhteensä valm istettiin keskimäärin yhtä työpäivää kohti, kilogrammoissa: Vv keskim äärin. 58 Yksityismeijereissä Osakeyhtiömeijereissä Osuusmeijereissä Kaikissa meijereissä 53 9

38 E ri lääneissä olivat vastaavat valm istusm äärät seuraavat, kg: Vv. 92- V keskim. -25 Vv V keskim. U udenm aan läänissä Mikkelin läänissä T u ru n j a Porin läänissä Kuopion» A hvenanm aan m aakunn Vaasan» 28 U I Häm een lään issä Oulun» Viipurin» V altakunnassa V Maataloustyöväen saanti ja palkkaehdot. Maataloustyöväen saanti. Työväensaantiin nähden on pidetty silmällä sitä, onko täm ä ollut hyvä, riittävä ta i niukka vai onko työväestä ollut puute. Täm än m ukaan ry h m itty iv ät eri läänien kunnat siten kuin seuraava prosenttilu k u ja esittävä taulukko osoittaa. K untien suhteellinen luku, joissa työväen saanti oli v Lääni tai m aakunta. Hyvä. R iittävä. M ukka. Puutteel- Osaksi riittäv ä, lineu. osaksi niukka. Uudenm aan Turun ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta V Työväensaantisuhteita vuosina valaisevat seuraavat kaksi yhdistelm ää, joista edellinen osoittaa työväensaantimahdollisuutta eri läänien kunnissa absoluuttisin keskimäärin ilm oitettuna ja jälkimäinen samoja seikkoja prosenttiluvuin.

39 40 Lääni tai m aakunta. Niiden kuntien keskim ääräinen luku, joissa m aanviljelystyöväen saanti oli vv : Hyvä. K iittävä. Niukka. Työväestä puute. O sitt. riittävä, ositt. niukka. Yhteensä. Uudenmaan Turun ja Porin (0.4) 0 Ahvenanmaan... (0.2) Hämeen Viipurin (0.4) (0.4) 50 Mikkelin (0.2) 26 Kuopion (0.2) 35 Vaasan Oulun Yhteensä / 20.0 'o O Uudenmaan Turun ja Porin (O.o) 00.0 Ahvenanmaan... (O.o) O Hämeen lo O.o Viipurin (O.o) (0.0) lo O.o Mikkelin (0.0) 00.0 Kuopion (0.0) 00.O Vaasan Oulun lo O.o Valtakunta lo O.o Maataloustyöväen palkat. M itä ensinnä m iesten ja naisten jalkapäivätöistä suoritettuihin palkkoihin tulee, olivat nämä keskimäärin eri lääneissä ja valtakunnassa v. 927 sekä valtakunnassa v. 926 ja vv keskimäärin seuraavat: * K e s ä l l ä. T a l v e l l a. M i e h e n. N a i s e n. M i e h e n. N a i s e n. L ä ä n i t a i m a a k u n t a. T a l o n m u a s s a. O m a s s a m u a s s a. T a l o n r u u a s s a. O m a s s a r u u a s s a. T a l o n r u u a s s a. O m a s s a r u u a s s a T a l o n m u a s s a. O m a s s a r u u a s s a. S m k. p. S m k. p. S m k. p. S m k. p. S m k. i p. S m k. p. S m k. p. S m k. p. Uudenmaan I Turun ja Porin Ahvenanmaan... 28: Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan , Oulun Valtakunta V Vv keskim *

40 4 K eskim äärin olivat siis palkat kaikissa palkkausryhm issä v. 927 suurem m at kuin lähinnä edellisenä vuonna. Lisäys kesäpaikoissa oli talon ruuassa olevalle miehelle 2.9 % ja naiselle 3.4 % sekä omaruokaiselle miehelle.8 %, ja omaruokaiselle naiselle 3. o %. Talvipalkkojen lisäys taas oli talon ruuassa olevalle miehelle 4. o % ja naiselle 4.4 %, sekä omassa ruuassa olevalle miehelle 3.5 % ja naiselle 4.2 %. Jos vuoden 927 palkkoja verrataan vuonna 94 m aksettuihin ja viimeksi m ainitun vuoden palkkam äärät pannaan = 00, saadaan ylempänä m ainitut 927 ja 926 vuoden palkat sekä vuosien keskipalkat eri lääneissä ja palkkausryhm issä olemaan seuraavat: K e s ä l l ä. T a l v e l l a. L ä ä n i t a i m a a k u n t a. M i e h e n. N a i s e n. M i e h e n. N a i s e n. T a l o n O m a s s a T a l o n O m a s s a T a l o n O m a s s a T a l o n O m a s s a r u u a s s a. r u u a s s a. r u u a s s a. r u u a s s a. r u u a s s a. r u u a s s a. r u u a s s a. r u u a s s a. Uudenmaan...,055,059, ,55,03,207,068 Turun ja Porin...,55,45,94,43, ,233 Ahvenanmaan..., , 0 0 2,38.05,04,045 Hämeen...,202,53,95,03,380,270,354,83 Viipurin...,044,06 982,023,64,205,065,068 Mikkelin...,20,29,9,005 36,79,20,032 Kuopion...,7,43,02,6,504,346,436,242 Vaasan...,72,48,8,34,308,239, Oulun...,32,56,038,06,379, ,227 Valtakunta,35,20,04,08,293,222,286,73 V. 926,03,00,067,050,243,8,232,26 Vv keskim.,0,03,060,05,226,82,89,099 Koko valtakunnassa olivat niinmuodoin palkat v l/2 à 2 kertaa suurem mat 94 vuoden palkkoihin verrattuina; muutamissa lääneissä olivat talon ruuassa olevain työmiesten talvipalkat jopa yli 3 kertaa suuremmat kuin v. 94. Hevospäivätöistä suoritetut palkat näkyvät seuraavasta: Kesällä. T a lv e lla. L ä ä n i t a i m a a k u n t a. T a l o n r u u a s s a. O m a s s a r u u a s s a. T a l o n r u u a s s a. O m a s s a r u u a s s a. S m k. p. S m k. p. S m k. p. S m k. p. Uudenmaan Turun ja P orin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Valtakunta V Vv keskim Maatalous v

41 42 Jos vertaa toisiinsa koko m aahan kohdistuvia palkkam ääriä vuosilta 926 ja 927, huomaa niiden lisääntyneen kaikissa luokissa. Niinpä oli lisäys talon ruuassa olevalle ajomiehelle kesällä 3.9 % ja talvella 4.9 % sekä omaruokaiselle ajomiehelle kesällä 3.5 % ja talvella 3.9 %. Jos ne palkkam äärät hevospäivätöistä, jotka m aksettiin vuonna 94 pannaan = 00, olivat vastaavat m äärät vuonna 927 sekä v. 926 ja vv keskim äärin seuraavan suuruiset: Kesällä. Talvella. Lääni tai m aakunta. Taion ruuassa. Omassa ruuassa. Talon ruuassa. Omassa ruuassa. Uudenmaan...,47,5,84.60 Turun ja Porin...,47,205,95,60 Ahvenanmaan...,05,055,090,098 Hämeen...,82,76,262,252 Viipurin...,9,04,078,057 Mikkelin...,38,064,074,073 Kuopion...,23,230,309,98 V aasan...,87,84,238,28 Oulun...,249,233,297,286 Valtakunta,66,64,205,85 V. 926,23,25,49,40 Vv keskim.,46,52,252,80 Kesäpaikoissa oli siis lisäys vuoteen 94 verrattuna koko m aahan nähden keskimäärin lähes /2-kertainen, m utta erinäisissä lääneissä osittain lähes 2-kertainen ta i sitä enemmän. Lopuksi esitettäköön vuosipalkalla olevien työntekijäin palkkam äärät, sekä talon ruuassa että omassa ruuassa olevien. Näm ät olivat eri lääneissä ja valtakunnassa seuraavat: Miehen. Naisen. Lääni tai maakunta. Talon ruuassa. Omassa ruuassa. Talon ruuassa. Omassa ruuassa. Suomen markkaa. Uudenmaan... 4,94 8,783 3,270 6,029 Turun ja Porin... 4,372 7,603 3,2 5,662 Ahvenanmaan... 4,679 8,47 2,77 6,000 Hämeen... 4,248 7,854 3,07 5,493 Viipurin... 4,049 8,002 2,076 4,87 Mikkelin... 3,596 7,023 2,9 4,522 Kuopion... 3,89 7,455 2,70 4,874 Vaasan... 4,046 7,567 2,483 4,998 Oulun... 4,462 8,892 2,282 5,9 Valtakunta 4,240 7,87 2,643 5,303 V ,628 2,59 5,073 Vv keskim. 3,987 7,585 2,

42 43 K uten näkyy, lisääntyivät puheenaolevat palkat v. 927 edelliseen vuoteen verraten kaikissa ryhmissä. Lisäys oli miehen palkassa 4.6 % talon ruuassa olevalle ja 3.2 % omassa ruuassa olevalle, sekä naisen palkassa talon ruuassa olevalle 4.9 % ja omassa ruuassa olevalle naiselle 4.5 %. Jo s kysymyksessä olevat palkkam äärät vuodelta 94 pannaan vastaam aan 00, olivat ne vuonna 927, v. 926 ja vv keskimäärin seuraav an suuruiset: Lääni tai m aakunta. Talon ruuassa. Miehen. Omassa ruuassa. Talon ruuassa. Naisen. Omassa ruuassa. Uudenmaan...,350 Turun ja Porin...,43 Ahvenanmaan...,289 Hämeen... Viipurin... Mikkelin... Kuopion...,426,26, Vaasan...,372 Oulun...,282,65,29,37,263,225,232,324,307,25,403,64,332,63,28 44,48,379,76,64,388,489,320,226,90,37,250,227 Valtakunta,355,257,42,28 V. 926,295,29,354,225 Vv keskim.,274,22,268,66 Palkollisten vuosipalkoissa on lisäys vuoden 94 jälkeen ollut melkoinen, v. 927 useimmiten 2-kertainen tai sitäkin suurempi, muutamissa tapauksissa yli 6-kertainenkin.

43 44 45 Seuraavassa kuudessa taulukossa esitetään erinäisiä edellä kosketeltuja maatalouden puolia maanviljelysseuroittain. N:o. Peltoalat asianomaisten maanviljelysseurojen koko pelto- alasta, prosentiksi laskettuina, v Lapin. Keskipohjanmaan. Perä- Pohjolan. Kajaanin. Oulun läänin. Pohjanmaan Ruotsalainen. Keski- Suomen. Etelä- Pohjanmaan. Pohjois - Karjalan Kuopion. Mikkelin läänin. Itä- Karjalan. Viipurin läänin. Läntisen Viipurin läänin. Itä-Hämeen. Hämeen- Satakunnan. Hämeen läänin. Satakunnan. Lounais- Suomen Suomen Talousseura. Uudenmaan läänin. Uudenmaan ja Hämeen läänien. S y y s v e h n ä K e v ä t v e h n ä R u i s O h r a K a u r a S e k u l i H e r n e, p a p u j a v i r n a (0.0) Y h t e e n s ä v i l j a k a s v e j a P e r u n a R e h u n a u r i s M u u t j u u r i k a s v i t Y h t e e n s ä p e r u n a a j a j u u r i k a s v e j a V i h a n t a r e h u H e i n ä l l ä s i e m e n e k s i H e i n ä l l ä r e h u k s i N u r m i l a i d u n Y h t e e n s ä v i h a n t a r e h u a j a h e i n ä ä P e l l a v a j a h a m p p u T ä y s k e s a n t o M u u p e l t o a l a K o k o p e l t o a l a o o 00.O lo O. o 00.O 00.0 O.i 0. (O.o) (O.o) (O.o) (O.o) (O.o) (O.o) (0.0) (0.0) 0. (0.0) (0.0) (0.0) (0.0) (O.o) (0.0) (0.0) o O.i (O.o) , (O.o) o 00.o loo.o 00.O 00.O loo.o 00.O 00.O 00.O loo.o loo.o N :o 2. Satomäärät ha:lta, kiloissa, >. 927 maanviljely sseuroittain. K asvilaji. U udenm aan! ja Hämeen j lä ä n ie n. Uudenm aan lä ä n in. Suom en T alo u sseura. L o u n ais- S u o m en S a ta k u n n a n. H ä m e e n lä ä n in. Häm een - S a ta k u n n a n. Itä -H ä m e e n. L ä n tise n V iip u rin lä ä n in. S y y s v e h n ä , , 7 0 9,686, 5 0 6, 3 9 9, 7 7, K e v ä t v e h n ä , 5 7, , 4 4 2, 2 3 8, 0 3, 4 2, 8 4 0, R u i s , 5 3 2, 4 8 0, 5 9 0, 4 7 2, , 4 2 0, 5 0 9, O h r a , 3 7 0, 5 0 4, 2 6 0, 2 0 5, 2 8 3, 2 9 2, 3 2 5, K a u r a , 6 4 6, 3 2 2, 5 9 6, 4 6, , 4 0 4, 3 2 5, S e k u l i , 6 0 6, 4 8 2, 5 4, 8 6, 6 5 4, 4 5 2, , H e r n e, p a p u j a v i r n a , 3 7 6, , 5 2 0,202, 0 9 5, 0 8, 2 7 4, P e r u n a , , , , , , R e h u n a u r i s , , , , , , , , 3 6 7, M u u t j u u r i k a s v i t , , , , 3 5 7, , , , V i h a n t a r e h u , , 8 0 4, 8 4, , , 4 6 3, , , H e i n ä n s i e m e n P e l t o h e i n ä , , 0 3, , 3 4 2, , , 6 0 3, , N i i t t y h e i n ä , 2 8,2, 4 8 8, 0 7 7, , , 5 5 P e l l a v a j a h a m p p u Viipurin läänin. Itä- Karjalan. Mikkelin läänin. Kuopion. Pohjois- Kar jalan. Etelä- Pohjanmaan. Keski- Suomen., 4 8 6, 5 3 4, 4 0 5, 6 4, 3, 5 9 7, 8 6, 7 3, 4 0 0, 5 4 2, 5 0, 3 9 7, 6 5 9, 7 5, 8 9 0, 5 3 2,444, 2 5 9, 6 7 9, , 5 5 6, 5 4 4, 4 8 8, 8,242, 3 3 4, 5 8, 3 4 6, 2 7, 4 6 6, 3 0 7, 7 9, , 2 5 2, 2 8, 3 0 3, 4 2 6, 0 9 0, 3 0 6, 3 0 3, 3 0 2, 2 6 4, 3 7 2, 4 9 0, 7 6 3, , 4 2 8, 2 9, 2 3 9, 5 3 2, 2 2 8, 3 6 0, 3 7 4, 3 8 4, 3 8 5, 3 9 8, 4 6, 6 2 7, , 3 4 0, 8, 3 8 4, 0 9 8, 4 0 3, , 7 9, 4 7 5, 5, 7 8 5, 8 4 4,000 6, 8 7, 2 7 4, 5 3 9, 2 8 0, 0 4 8, 0 7, 2 3 9, 4 7 3,20, , 2 6 0, 7 6 3, , 3 2, 0 6 4, , 6 9 7, 9 5 2, , , , , , , , , , , , , , 5 4 9, , , , , 0 2 0, , 3 8 6, 5 3 6, , , , , 0 9 8, , 0 6, , , , 9 2 3, , , , , , , , , 4 3 4, 2 7 3, , 0 9 3, , 9 6 3, , 8 7 3, , 2 0 3, 3 0 2, 8 8 2, , , , , 3 7, 4 4 5, 0 5, 4 0 9, , 4 2 8, , Pohjanmaan Ruotsalainen. Oulun läänin. Kajaanin. Keskipohjanmaan. Perä- Pohjolan. Lapin.

44 46 47 N:o 3. Sato rehuyksi käissä v. 927 (,000 yksiköin), maanviljelysseuroittain. Lapin. Perä- Pohjolan. Kajaanin. Oulun läänin. Keskipohjanm aan. Pohjanm aan Ruotsalainen. Keski- Suomen. Etelä* Pohjanmaan. Pohjois* K arjalan. Kuopion. Mikkelin läänin. Itä- K arjalan. Viipurin läänin. L ä n tis e n V iip u rin lä ä n in. Itä -H ä m e e n. H äm een* S a ta k u n n a n. H ä m e e n lä ä n in. S a ta k u n n a n. L ounais* S u o m e n. S uom en T alo u sseu ra. U u d e n m a a n lä ä n in. U udenm aan ja Hämeen lä ä n ie n. Syysvehnä... 3, ,787,247 6,989, Kevätvehnä , R u is... 6, ,2 5 5, , , , , , ,5 9 7 Ohra... 2, , ,276 0, ,9 3, ,4 4 9,353 Kaura... Sekuli... Herne, papu ja v ir n a... 37,3 4 3,476 2, ,7 4 6,6 2,3 5 4, , 6 2,832 4, , , , , , , Yht. viljakasveja 65,357 67,66 22,204 27, , , , , ,0 8 8 Peruna... 2, ,7 4 2,504 9,77 7,602 5, , ,255 2,0 3 3 Rehunauris...,740 2, ,474 3, ,03,922 2, Muut juurikasvit... 3, , ,753, Yht. perunaa ja juurik. 7,2 8 8,750 3,657 6, , , 6 7 6,800 9,47 2,684 Peltoheinä... 67, , , , , , , , ,3 3 8 Vihantarehu... 2,337 3,4 284,597,507,0 5,7, Syysviljan oljet... 8, 3 6 9,25 2,588 4,49 3, ,3 3 5, ,642 3, 6 9 Kevätkorsivilj.»... 7,4 8 7, 0 8 6, , ,702 8,9 0 0,6 3,597 6,470 Palkokasvien» , Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia , , ,83 5 4, 5 2 i 7, , , , ,5 6 4 Rehunauriin naatit Muiden juurik.» Yht. naatteja Koko sato pellosta... 79, , , ,759! 2 3 3, ,7 7 02,0 5 3, ,4 0 9 N iittvheinä... 2, ,730,362 2,4 4,6 5 4,3 2 2,87,938,347 Yhteensä 8 2, ,473 57,9 3 0, ,259! 83,03903,240 3,783 62,7 5 6 /o / i, ,642 6, ,08 0,839 30,093 7,60 8,55 5,24 5,289 2,300, ,825 3,347 3,9 5 0,998 3, ,7 5, 3 0 8, ,76 3, ,5 7 3, ,8 6 6, , , , , ,52 5,78 7,79 2,478, , , , , ,005 24,85 9 0, , , ,553 45, ,588 9,2 0 0, , , , , ,505 2,62 5,276 5, 3 6 3,237 9, ,34 2, , , 0 3 2, ,8 4 5,060 2, , ,07 4, ,830 7,79 20,3 2 6,46 7,685 4, , ,730 2, , , , ,99 3, , , , , , , , , , ,393 6,635 9,774 5,639 4,336 2,09 3,042 3, ,05 6, , , 0 3 0,906 4,046 5, , , , 5 8 4, ,3 7 3,797 2, ,755 55, , , , , , , , , , , 7 2, , , , ,727 74, , , , , , , , , , ,442 0, ,380 5,2 2 3,2 9 4, ,247 2,80 28,9 6, , , ,40408,220 30,40260,07! 9 0, ,092i 9 3, ,755 59,73055,347 3, , , ,3 N:o 4. Täysikäisiksi muunnetut kotieläimet v. 927, maanviljelysseuroittain. N :o 5. Täysikäisiksi muunnettujen kotieläinten luku 00 'peltohehtaaria kohti v. 927, maanviljelysseuroittain. M aan v ilje ly sseu ra H ev o sia. N a u ta e lä i m iä. L a m p a ita. V u ohia. S ik o ja. P o ro ja. M aan v iijely sseu ra. H e v o sia. N a u ta eläim iä. L a m p a ita. S ik o ja. Uudenmaan ja Hämeen läänien.. 7, ,6 4 27, ,90 Uudenmaanläänin... 9,93 78, , ,7 9 5 Suomen Talousseura... 7, , , , Satakunnan... 28, , ,02 4, ,797 Hämeen läänin... 9,36 74, , ,2 Hämeen-Satakunnan... 3, , ,0 6 3,44 7,798 Lounais-Suomen... 29,575 9, , ,5 4 Itä-Häm een... 7, , , ,7 0 0 Läntisen Viipurin läänin... 7,34 2 7, , , Viipurin läänin... 3, , , ,5 8 0 Itä-Karjalan... 6,534 59,26 5, ,747 Mikkelin läänin... 9, , , , Kuopion... 2,0 0, 58, ,2 5 0 Puhjois-Karjalan , , ,73 Etelä-Pohjanmaan... 29,480 09, , ,96 Keski-Suomen... 3, ,32 0,9 9 3 Pohjanmaan Ruotsalainen... 6,958 7, , ,87 Keski-Pohjanmaan... 6,55 32,7 5 37, Oulun läänin... 8, , , , ,29 Kajaanin... 5,75 27,68 3 2, Perä-Pohjolan... 6, , , , 9 0 Lapin...,37 7,94 7, ,888 Uudenmaan ja Hämeen Uudenmaan Suomen Talousseura Lounais-Suomen Satakunnan Hämeen Hämeen-Satakunnan Itä-Hämeen Läntisen Viipurin V i i p u r i n Itä-Karjalan Mikkelin Kuopion Pohjois-Kar jalan Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Pohjanmaan Ruotsalainen Keski-Pohjanmaan Oulun K ajaanin Perä-Pohjolan Lapin

45 48 N:o 6. Kotieläimet nautaylcsilcöiksi m uunnettuina, maanviljelysseuroittain v M a a n v i l j e l y s s e u r a. H e v o s e t. Nautaeläimet. L u k u. % L u k u. 0 / L a m p a a t. V u o h e t. S i a t. Porot. Yhteensä nautayksiköitä. L u k u - % L u k u. % L u k u. % L u k u. % L u k u. O ' /O Neutayksiköitä 00 peltohehtaaria kohti. Uudenmaan ja Hämeeni. 34, , , (O.o) 4, ,74 lo O.o 90.0 Uudenmaan... 39, , (0.0) 6, ,685 lo O.o 90. Suomen Talousseura , (O.o), , O 44.9 Lounais-Suomen... 59, , , , ,22 00.O 82. Satakunnan... 56, , , ,785 lo O.o 97.2 Hämeen... 38, , (0.0) 5, ,374 lo O.o 85.9 Hämeen-Satakunnan.. 27, , , , O 04. Itä-Hämeen... 34, , , (O.o) 6, , O 36.9 Läntisen Viipurin... 4, , , (O.o) 2, ,526 lo O.o 97.5 Viipurin... 63, , (O.o) 0, ,059 lo O.o 29.9 Itä-Karjalan... 33, (O.o) 4, ,03 lo O.o 39.9 Mikkelin... 39, , , , ,398 lo O.o 77.8 Kuopion... 42, , 66. 7, (0.0) 7, ,684 lo O.o 68.6 Pohjois-Karjalan... 3, , , (0.0) 2,725 2,3 9,52 lo O.o 20.3 Etelä-Pohjanmaan... 58, , (0.0) 4, ,087 lo O.o 75.3 Keski-Suomen , ,935 lo O.o 22. Pohjanmaan Ruotsalain. 33, , , (0.0), , O.6 Keski-Pohjanmaan... 3, , (0.0) O 04.0 Oulun... 36, , L (0.0), , ,300 lo O.o 49.2 Kajaanin... 0, , , (0.0) ,453 lo O.o Perä-Pohjolan... 2, , (O.o) ,866 loo.o Lapin... 2, , , ,64 lo O.o Helsingissä, M aataloushallituksessa lokakuulla 928. O sk. G roundstroem.

46 Traduction des en-têtes des tableaux. Tabl. N :o. Emploi, des champs cultivés et récoltes en 927. a) Par départem ents et arrondissements. b) Par sociétés d économ ie rurale. C o l.l: D épartem ents et arrondissements. Col. 2 3: From ent d hiver. Col. 2: H ectares. Col. 3: Quintaux. Col. 4 5: From ent d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0. A voine. Col Grains m élangés (céréales). Col. 4 5: Grains m élangés (céréales et légum ineuses). Col. 6 7: Pois, fèves et vesces. Col. 8 9: Graines des graminées fourragères. Col. 2 22: F oin des cham ps cultivés. Col. 23: H erbes pour p â turage. Col : À fourrage vert. Col : Tum eps. Col : A utres tubercules. Col. 30 3: Pom m es de terre. Col : Lin et chanvre. Col. 34: Autres cultures. Col. 35: Jachère com plète. Col. 36: Autre superficie. Col. 37 : Total des champs. Tabl. N :o 2. P rairies naturelles et récolte de foin en 927. a) Par départem ents et arrondissements. b) Par sociétés d économ ie rurale. Col. 2. Total des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles em ployées pour récolte de foin. Col. 4: R écolte, en quintaux. Tabl. N :o 3. B étail en 927. a) Par départem ents et arrondissements. b) Par sociétés d économ ie rurale. Col. 2: É talons (àu-dessus de 3 ans). Col. 3: Hongres (au-dessus de 3 ans). Col. 4: Jum ents (au-dessus de 3 ans). Col. 5: Jeunes chevaux (de à 3 ans). Col. 6: Poulains (audessous de an). Col. 7: Total des chevaux. Col. 8: Taureaux (au-dessus de 2 ans). Col. 9: Vaches. Col. 0: Jeunes taureaux (de à 2 ans). Col. : Génisses (au-dessus de an). Col. 2: Veaux (au-dessous de an). Col. 3: Total des bêtes à corne. Col. 4: M outons (au-dessus de an). Col. 5: Agneaux (au-dessous de an). Col. 6: Total des m outons. Col. 7: Chèvres (au-dessus de an). Col. 8: Verrats (au-dessus de 6 mois). Col. 9: Truies (au-dessus de 6 m ois). Col. 20: Porcs gras (au-dessus de 6 mois). Col. 2: Jeunes porcs (de 3 à 6 mois). Col. 22: Porcelets (au-dessous de 3 mois). Col. 23: Total des porcs. Col. 24: R ennes (au-dessus de an). Col. 25: Poules (au-dessus de 6 m ois). Col. 26: Autres volailles (au-dessus de 6 m ois). Col. 27: Ruches d abeille. Tabl. N :o 4. Laiteries: nombre, possesseurs, force motrice et production en 927. a) Par départem ents et arrondissements. b) Par sociétés d économ ie rurale. Col. 2: Nom bre de laiteries. Col. 3: Particuliers, qui améliorent le lait de sa propre vacherie. Col. 4: Particuliers ou sociétés par actions, qui achètent le lait. Col. 5: Sociétés coopératives. Col. 6: Force m otrice à bras. Col. 7 : D e cheval. Col. 8: H ydraulique. Col. 9: Vapeur ou autre. Col. 0: Production de beurre. Col. : Production de fromage. Col. 2: La quantité de lait à kilogramme de beurre. Col. 3: Jours de travail des laiteries. Tabl. N :o 5. Em ployés de laiteries en 927. a) Par départem ents et arrondissements. b) Par sociétés d économ ie rurale. Col. 2 7: Hom m es. Col. 8 3: Fem m es. Col. 4 9: Total. Col. 2 3: Audessous de 3 ans. Col. 2: L année précédante, m oyenne. Col. 3: Le avril cette année. Col. 4 5: D e 5 à 8 ans. Col. 6 7: Au-dessus de 8 ans. Tabl, N :o 6. Salaires d'ouvriers agricoles en 927. a) Par départem ents et arrondissements. b) Par sociétés d économ ie rurale. Col. 2-5: Salaire annuel. Col. 2 3: Pour un homme. Col. 2: A vec gage en nature. Col. 3: Sans gages en nature. Col. 4 5: Pour une fem m e. Col. 6 3: Salaire d une journée. Col. 6 9: E n été. Col. 0 3: En hiver. Col. 4 7: Salaire d une corvée de cheval.

47 TAULULIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLEAUX. Maatalous Lanthushållning 927.

48 T a u lu liite I j^.q j 2 3 Tabellbilaga / Peltoala ja sato vuonna 927. Åkerareal och skörd år 927. a) Lå&nittäin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. L ä ä n i ja k ih la k u n ta. S y y sv e h n ä. H ö stv e te. K e v ä tv e h n ä. V ärv ete. L ä n o ch h ä ra d. A la S a to A la S a to A la S a to A real S k ö rd A real S k ö rd A real S k ö rd h a. d e s ito n. h a. d e s ito n. h a. d e s ito n G 7 Uudenmaan lääni Nylands län... 3,806 65, ,288 23, ,308 2 R a a s e p o r i n k i h l a k. R a s e b o r g s h ä r a d , , , L o h j a n k k. L o j o h d , , 5 2 4, , H e l s i n g i n k k. H e l s i n g e h d , , , 7 7 8, , P e r n a j a n k k. P e m å h d , , , 3 9 6, Turun ja Porin lääni Åbo och Björneborgs l ä n ,432 92,85 2,526 36,62 43, ,890 7 V e h m a a n k i h l a k. V e h m o h ä r a d , , 8 0 2, , 3 6 * M y n ä m ä e n k k. V i r m o h d , , 3 6 8, , fl P i i k k i ö n k k. P i k i s h d , , , , in H a l i k o n k k. H a l i k k o h d , , , , i U l v i l a n k k. U l v s b y h d , , 6 2 6, , I k a a l i s t e n k k. I k a l i s h d , , T y r v ä ä n k k. T y r v i s h d , , , L o i m a a n k k. L o i m i j o k i h d , , , 5 0 7, , M a s k u n k k. M a s k u h d , 8 9, , , , Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap , ,384,34 8,280 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän , ,552 30, ,46 8 R u o v e d e n k i h l a k. R u o v e s i h ä r a d , P i r k k a l a n k k. B i r k a l a h d , , , T a m m e l a n k k. T a m m e l a h d , , , H a u h o n k k. H a u h o h d , , J ä m s ä n k k. J ä m s ä h d , , H o l l o l a n k k. H o l l o l a h d , , Viipurin lääni Viborgs iän ,656,852 28,9 35, , R a n n a n k i h l a k. S t r a n d a h ä r a d , , , K y m i n k k. K y m m e n e h d , , , , L a p p e e n k k. L a p p v e s i h d , , J ä ä s k e n k k. J ä ä s k i s h d , , , Ä y r ä p ä ä n k k. Ä y r ä p ä ä h d , , , K ä k i s a l m e n k k. K e k s h o l m s h d , , , , K u r k i j o e n k k. K r o n o b o r g s h d , , , S o r t a v a l a n k k. S o r d a v a l a h d , , S a l m i n k k. S a l m i s h d , , Mikkelin lääni S:t Michels iän ,979 20, , H e i n o l a n k i h l a k. H e i n o l a h ä r a d , , , M i k k e l i n k k. S : t M i c h e l s h d ! , , J u v a n k k. J o k k a s h d , , , R a n t a s a l m e n k k. R a n t a s a l m i h d , , , Kuopion lääni Kuopio iän ,900 20, , P i e l i s j ä r v e n k i h l a k. P i e l i s j ä r v i h ä r a d , , I l o m a n t s i n k k. R o m a n t s h d , , L i p e r i n k k. L i b e l i t s h d , , I i s a l m e n k k. I d e n s a l m i h d , , K u o p i o n k k. K u o p i o h d , , R a u t a l a m m i n k k. R a u t a l a m p i h d , , , 8 8 E u is. RAg. O hra. K o rn. K a u ra. H a v re. K o rsiv ilja - sek u li. B la n d sä d. (S trå sä d.) K o rsip a lk o - viljasekiiu. B la n d sä d (S trå - och trindsäd ). H e rn e, p a p u ja v irn a. Ä rte r, b ö n o r och vicker. H ein än siem en. H öfrö. A la S ato A la S ato A la S a to A la S a to A la S a to A la S ato A real Skörd A real Skörd A real S körd A real S k ö rd A real S körd A real S körd h a. d e s ito n. h a. d e s ito n. h a. d e s ito n. h a. d e s ito n. h a. d e s ito n. h a. d e s ito n ,932 78, ,59,524 23,349 3,48 47,80 3,036 8, , , , , , ! ) 2, , 7 4 3, , , !, , , , , , 6 9 3, ,202, , , , 7 8, , , , 9 8, , , , ,932 6,864,668, ,59,356 26,343 4,580 66,5 5,7j 4, , 2 9 8, , !, , , , , , , : ,,,! 2, , 5 9 8, , , , , , 2 6 8, , , , , , , , , 2 6 3, , , , , , , 4 9 8, , , ! , 5 2 2, 2 6 2, , , , , ,22 7, , , , , , , ; 7, , , ,88 2,20 40, , , ,685 38, , , ,060, , ,070! 7, , 3 9 6, , , , , 5 2, 8 4 9, , i 5 9 2, , , , 5 7 9, , 8 9 8, 4 7 5, , ! 2 0, , 7 8, , , 6 0 3, !, , , 7 8 7, , , ', 0 7 4! 2 2, , 0 3 4, , , , ;, ,972 26,06 60,89 840, , ,62,238 5, , , 6 2 7, , , , , , , , , , , , , , , ,, 7 9 5, , , , , , , , ,000 3, , , , , , , , , , , 4 8 3, , ,097 53,56 28, , , , , ,248 34, , , , , 0 2 6, 3 7 5, , , , 5 8 5, , , , , , , , 8 6 0, ,040 59,726 28,90 44, , , , ,577 39, , 6 9 8, , , , , , , , 2 3 4, , , , , , , , , , , , , , , , , , i

49 Taululiite, Tabellbilaga / N* * L ä ä n i j a k ih la k u n ta. L ä n o ch h ä r a d. P e lto h e in ä. V allhö. L a id u n. Betesvall. i V ih a n ta re h u. G rö n fo d er. R e h u n a u ris. F o d e rro v o r. M u u t Ju u ri- k a s v it. Ö v rig a r o t fru k te r. P e ru n a. P o ta tis. P e lla v a ja h a m p p u. L in o ch h a m p a. M u u t k a s v it. Ö v rig a v ä x te r. T ä y s- k e s a n to. H e lträ d a. M un p elto a la. Ö v rig å k e ra re a l. Y h te e n sä p e lto a la a. H e la å k e ra re a le n. A la A real h a. S ato S k ö rd d e s ito n. Ä lä A real h a. A la A real h a. S ato Skörd d e s ito n. A la A real h a. -Sat< S kör d e sitc i n. A la Areal h a. S a to Skörd d e s ito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e s ito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e s ito n. A la A real h a. A la A real h a. H a. H a Uudenmaan lääni Nylands lä n... 05,99 3,362,604 2,96 3,56 36,898, ,»88,67 422,776! 9,798 95, , ,824, ,668 i 2 R a a s e p o r i n k i h l a k. R a s e b o r g s h ä r a d. 5, , , ,» , , , L o h j a n k k. L o j o h d , , , 4 5 7,27 4 6, , , , , , H e l s i n g i n k k. H e l s i n g e h d , 3 4 8, 7 4, , 4 7 5, , , , , , , , , P e r n a j a n k k. P e m å h d , , , , , , , , , , Turun ja Porin lääni Åbo och Björneborgs l ä n... 5,86 4,650,238 4,547 2,098 83,338 3,65 956,»8»,98 405,274,84 933,896,369 3, ,099, , V e h m a a n k i h l a k. V e h m o h ä r a d , , 9 2, , , > , 6 3 0, 0 7, , M y n ä m ä e n k k. V i r m o h d , , 6 4 7, , , , , , , P i i k k i ö n k k. P i k i s h d , , 5 7 2, , , , , , H a l i k o n k k. H a l i k k o h d , , , , , , 8 4 0, , , , , U l v i l a n k k. U l v s b y h d , , 7 8 5, , , , 2 4 8, , , , I k a a l i s t e n k k. I k a l i s h d , , 3 9 3, , , , 4 9 9, , , , T y r v ä ä n k k. T y r v i s h d , , 3 0 2, ,» , 6 9 6, , , , L o i m a a n k k. L o i m i j o k i h d , , , , , , 8 8 9, 5 3 7, , , M a s k u n k k. M a s k u h d , , 7 9 7, , , , 3 2 5, , , , Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 5, , , , , , Hämeen lääni Tavastehus Iän... 09,608 3,454,524 2,306,833 63,973 2, , ,576 7,425 78, , , , R u o v e d e n k i h l a k. R u o v e s i h ä t a d , , 0 6, , , , , , , P i r k k a l a n k k. B i r k a l a h d , , , , , , 4 6 6, , , , T a m m e l a n k k. T a m m e l a h d , 8 9 6, 2, 8 5 4, , , , 9 4 0, , , , H a u h o n k k. H a u h o h d , , 4 5 7, , , , 6 0 5, , , , J ä m s ä n k k. J ä m s ä h d , , , , , , , , H o l l o l a n k k. H o l l o l a h d , , 4 8 2, , , , 3 5 2, 6 4 4, , , Viipurin lääni Viborgs Iän... 4,804 3,650,844 4,874 2,97 77,04, , ,854 9,645,022, , ,326, , R a n n a n k i h l a k. S t r a n d a h ä r a d , , , , , 0 3 9, , , , K y m i n k k. K y m m e n e h d , , , , , 9 6 9, , , , L a p p e e n k k. L a p p v e s i h d , , , , , 8 4 4, , , , J ä ä s k e n k k. J ä ä s k i s h d , , , , , , , , Ä y r ä p ä ä n k k. Ä y r ä p ä ä h d , , , , , 9 9 7, , , , K ä k i s a l m e n k k. K e k s h o l m s h d , , , , , 3 2 0, , , , K u r k i j o e n k k. K r o n o b o r g s h d , , ' , , , , , , S o r t a v a l a n k k. S o r d a v a l a h d , , , , , , , S a l m i n k k. S a l m i s h d , , , m 2 7 5, , , , Mikkelin lääni S:t Michels län... 3, , ,026 70,58, ,975 5, , , , H e i n o l a n k i h l a k. H e i n o l a h i ï r a t l , , , V J , 4 8 7, , , , M i k k e l i n k k. S : t M i c h e l s h d , , , , , , , , J u v a n k k. J o k k a s h d , , , , 4 6 8, , , R a n t a s a l m e n k k. R a n t a s a l m i h d 7, , , , 8 4, , , , Kuopion lääni Kuopio Iän... 63,803 2,046,363 84, 7 40,5, , 5 8 8, 4 8 7,085, , , , P i e l i s j ä r v e n k i h l a k. P i e l i s j ä r v i h ä r a d.. 6, i 9 6, , , , , , I l o m a n t s i n k k. B o r n a n t s h d , , , , , , , L i p e r i n k k. L i b e l i t s h d , , , , 2 4 8, , , , I i s a l m e n k k. I d e n s a l m i h d , , , , 0 9, , , K u o p i o n k k. K u o p i o h d , , , , , , , , R a u t a l a m m i n k k. R a u t a l a m p i h d, , , , 4 9 4, , ,

50 6 7 Taululiite \ t Tabellbilaga / L ä ä n i ja k ih la k u n ta. L ä n o ch h ä ra d. A la A real h a. S y y sv e h n ä. H ö s tv e te. S ato S k ö rd d e s ito n. K e v ä tv e h n ä. A la A real h a. V å rv e te. S a to S k ö rd d e s ito n. A la A real h a. R u is. R ä g. S ato S körd d e s ito n. A la A real h a. O h ra. K o m. S ato S körd d e s ito n. A la A real h a. K a u ra. H a v re. S ato S k ö rd d e s ito n. K o rsi v ilja - sek u li. B la n d sä d (S trå sä d.) A la A real h a. S ato S k ö rd d e s ito n. K o rsip alk o - v ilja sek u li. B la n d sä d (S trå - och trindsäd). A la A real h a. S ato S k ö rd d e s ito n. H e rn e, p a p u ia v irn a. Ä rte r, b ö n o r o ch v ick er. A la A real h a. S a to S körd d e s ito n. H e in ä n sie m e n. 2 3 i IS 9 A la A real h a. H öfrö. S a to S k ö rd d e s ito n. Vaasan lääni Vasa lä n ,536 37, ,228 25,485 33,677 72,33 990,999,004 3, , ,58 6,9 6,968 i I l m a j o e n k i h l a. I l m o l a h ä r a d , , , , , , , k 2, , , N ä r p i ö n k k. N ä r p e s h d , , 9 4 2, , , , K o r s h o l m a n k k. K o r s h o l m s h d , , , , 5 9, , , 2 2 6, , L a p u a n k k. L a p p o h d , , , , , , P i e t a r s a a r e n k k. P e d e r s ö r e h d , , , 0 7 8, , , , K u o r t a n e e n k k. K u o r t a n e h d , , , , 3 4 9, , , L a u k a a n k k. L a u k a s h d , , 9 0 6, 4 8, , , H 7 2, , 3 6 2, , , , V i i t a s a a r e n k k. V i i t a s a a r i h d , , C Oulun lääni Uleâborgs Iän ,89 28,892 23, ,576 5,369 24, ,53 79,49 87,020,267 3,455 0 O u l u n k i h l a k. U l e å h ä r a d , , , , 3 2 4, S ä l ö i s t e n k k. S a l o h d , , , , , ' , 6 0 L2 3 H a a p a j ä r v e n k k. H a a p a j ä r v i h d , , , , 7 0 3, , , K a j a a n i n k k. K a j a n a h d , , , 9 3 7, , K e m i n k k. K e m i h d , 0 7 2, , L a p i n k k. L a p p m a r k e n s h d , , ' Ü 7 - P e t s a m o n k k. P e t s a m o h d Valtakunta R ik et... 0,942 85,059 6,976 04, ,45 3, ,047,430, ,92 6,329,876 4,943 68,022 5,704 92,322 2,208 65,233 2,

51 8 9 Taululiite \ N. Tabellbilaga / w o * L ä ä n i ja k ih la k u n ta. L än och härad. A la A real h a. P e lto h e in ä. V allhö. S ato S k ö rd d e s ito n. L a id u n. B e te sv a ll. A la A rea! h a. V ihantarehu. A la A real h a. G rönfoder. S ato S k ö rd d e s ito n. B e h u n a u ris. F o d e rro v o r. A la A real h a. S a to S körd d e s ito n. M u u t ju u rik a s v it. Ö v rig a r o t fru k te r. A la A real h a. S ato S körd d e s ito n. A la A real h a. P e ru n a. P o ta tis. S ato Skörd d e s ito n. P e lla v a ja h a m p p u. L in och h a m p a. A la A real h a. S a to S k ö rd d e s ito n. M u u t k a s v it. ö v r ig a v ä x te r. A la A real h a. T ä y s- k esan to. H e lträ d a. A la A real h a. M uu p e lto a la. ö v r ig ä k e ra re a l. Y h te e n s ä p e lto a la a. H e la å k e ra re a le n. H a. H a ä V a a s a n l ä ä n i V a s a l ä n , , 3 9 2, , , , , 2 4 0, 3 3 7, , 4 2 2, , , , , , Ilm a jo e n k i h l a k. Ilm o la h ä r a d , , , , 8 3 0, , , , , , N ä r p i ö n k k. N ä r p e s h d , , , , , , 0 3 9, , , , K o r s h o l m a n k k. K o r s h o l m s h d , 0 5 0, , , , , 8 6 3, , , , L a p u a n k k. L a p p o h d , 4 5, 0 8 4, , , 5 6 7, , , 2 0 9, , 9 8, , P i e t a r s a a r e n k k. P e d e r s ö r e h d , , , ' 8, , , 5 7, , , K u o r t a n e e n k k. K u o r t a n e h d , , , , , 6 0 7, , , , L a u k a a n k k. L a u k a s h d , , 0 3 7, , , , , , , 0 7 S 9 V i i t a s a a r e n k k. V i i t a s a a r i h d , , 9 4 6, , , , 2 6 6, , , O u l u n l ä ä n i U l e ä b o r g s l ä n , , 0 3, , 6 9 6, , , , , , , 2 8 9, , O u l u n k i h l a k. U l e å h ä r a d , , , , , , 2 5 5, , , , l i 2 S ä l ö i s t e n k k. S a lo h d , , , , , , 8 4, , , , H a a p a j ä r v e n k k. H a a p a j ä r v i h d , , , , , 9 3 8, , , , K a j a a n i n k k. R a j a n a n d... 8, , , , 0 0 2, , , , K e m i n k k. K e m i h d , , , , , , L a p i n k k. L a p p m a r k e n s h d , , 4 8 3, , , P e t s a m o n k k. P e t s a m o h d IS V a l t a k u n t a R i k e t , , 8 2 6, , , , , , 0 0 2, , 0 5 8, 2 0 5, , , 5 8 0, 5 5, , 0 6 7, , , , 6 0, Maatalous. Lanthushållning

52 0 Taululiite \ Tabellbilaga > N :o. b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom. lantbrukssällskapens områden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Ala Areal ha. Syysvehnä. Höstvete. Sato Skörd desiton. Ala Areal ha. Kevätvehnä. Vårvete. Sato Skörd desiton. Ala Areal ha. Ruis. Räg. Sato Skörd desiton. Ala Areal ha. Ohra. Korn. Sato Skörd desiton. Ala Areal ha. Kaura. Havre. Sato Skörd desiton. Korsiviljasekuli. Blandsäd (Stråsäd). Ala Areal ha. Sato Skörd desiton. Korsipalkoviljasekuli. Blandsäd (Stråoch trindsäd). Ala Areal ha. Sato Skörd desiton. Herne, papu ja virna. Ärter, bönor och vicker. Ala Areal ha. Sato Skörd desiton. Heinänsiemen. Höfrö S Ala Areal ha. Sato Skörd desiton. 2 3 i Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... Uudenmaan läänin Maanviljelysseura2) Nylands läns Lantbrukssällskap2)... Suomen Talousseura3) Finska Hushållningssällskapet3) Lounais-Suomen Maanviljelysseura3! Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap3) Satakunnan M aanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland- Satakunta Lantbrukssällskap... Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... Läntisen Viipurin läänin M aanviljelysseura4) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap4)... Viipurin läänin M aanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... Itä-Karjalan M aanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... Mikkelin läänin M aanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... Pohjois-Karjalan M aanviljelysseura Norra Karelens L an tb ru k ssällsk ap... Etelä-Pohjanm aan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. Keski-Suomen M aanviljelysseura M ellersta Finlands Lantbrukssällskap Pohjanmaan Ruotsalainen M aanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... K eski-pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... Oulun läänin Talousseura Uleåborgs läns H ushållningssällskap... K ajaanin M aanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola L antbrukssällskap... Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushållningssällskap... 2 : 3 3 2, , , , , , , , , , , 3 9 6, , , 0 8 5, , , , , , 0 7 2, , , , , , 7 9, 7 2 5, , , , , , 0 5 3, , , , , , , 4 5, 9 2 8, , , , , , 4 2 6, 7 6 0, , , , , , , , , : 3 0 6, , , , , , , , 4 6 5, , , , , , , , , , , 8 6 4, 4 5 5, , , , , 5 5 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , 3 0 7, , , , , , , 0 9 8, , 3 6, , , , , , , 3 2 4, , , , 7 0 8, , , , , , , , , , , , , 7 4 6, , , , , , , , , , , 8 7 3, 7 8 0, , 5 8 2, 0 4 3, , , , , , 3 7 4, 2 9, , , , , , , , , 0 0 3, , 2 0, , 9 5 4, 6 0 2, 0 2 2, , , 7 7 5, , ' , , , , 4 5 3, , , , 6 6 2, , , , 7 8 6, , , , 9 5, , , 4 6, , , , , , , , , _ 3, , , ', , , , , 4 5 5, , , , 3 2 IS ) T ä h ä n l u e t t u m y ö s k i n M y r s k y l ä n j a P y h t ä ä n k u n n a t. H ä r i i n g å ä v e n M ö r s k o m o c h P y t t i s k o m m u n e r. ^ T ä h ä n l u e t t u m y ö s k i n M y r s k y l ä n k u n t a. H ä r i i n g å r ä v e n M ö r s k o m k o m m u n. 3 ) T ä h ä n l u e t t u m y ö s k i n F i n b y y n k u n t a. H ä r i i n g å r ä v e n F i n b y k o m m u n. 4 ) T ä h ä n l u e t t u m y ö s k i n P y h t ä ä n k u n t a. H ä r i i n g å r ä v e n P y t t i s k o m m u n.

53 2 3 Taululiite \ Tabellbilaga / N :o. P e lto h e in ä. L a id u n. V ih a n ta re h u. lie h u n au ris. M aanviljely sseura. V allhö. B e te sv a ll. G rö n fo d er. F o d e rro v o r. A la A real h a. S a to S k ö rd d e s lto n. A la A re a l h a. A la A re a l h a. S ato S k ö rd d e sito n. A la A real h a. S a to S k ö rd d e s ito n A la A re a l h a. M u u t ju u rik a s v it, ö v r ig a r o t fru k te r. Sato Skörd desiton. A la A real h a. P e ru n a. P o ta tis. Sato Skörd desiton. P e lla v a ja h a m p p u. L in o c h h a m p a. A la A re a l h a. Sato Skörd desiton. M u u t k a s v it. ö v r ig a v ä x te r. Å la A real h a. T ä y s- k e sa n to. H e lträ d a. A la A real h a. M uu p e lto a la. ö v r ig å k e ra re a l. Y h te e n s ä p e lto a la a. H e la å k e ra re a le n. H a. H a. 28 2) U u d e n m a a n j a H ä m e e n l ä ä n i e n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) N y l a n d s o c h T a v a s t e h u s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a ) p , 6 9 6, U u d e n m a a n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) N y l a n d s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p ) , 9 4, 7 3 9, S u o m e n T a l o u s s e u r a ) F i n s k a H u s h å l l n i n g s s ä l l s k a p e t ) , , L o u n a i s - S u o m e n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) S y d v ä s t r a F i n l n d s L a n t b r u k s s ä l l s k p a a ) 8 0, , 5 3 4, S a t a k u n n a n M a a n v i l j e l y s s e u r a S a t a k u n t a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 8 5 4, 8 6 5, 7 3 0! 6 H ä m e e n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a T a v a s t e h u s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 9 0 7, H ä m e e n S a t a k u n n a n M a a n v i l j e l y s s e u r a 4, , 4 0, , , , 4 9, , , , , , , , , , , 5 0 0, , , , , , , , , , , , l , 3 3, , , , , , 3 7 2, , , , , , , , , , 3 8 5, , , 6 2 5, , , , , , 7 4 2, , , , T a v a s t l a n d S a t a k u n t a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , I t ä - H ä m e e n M a a n v i l j e l y s s e u r a Ö s t r a T a v a s t l a n d s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , L ä n t i s e n V i i p u r i n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) V ä s t r V i b o r s l ä n s L a n t a g b r u k s s ä l l s k a p ) , , V i i p u r i n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a V i - b o r g s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 4 0 2, 0 6 4, I t ä - K a r j a l a n M a a n v i l j e l y s s e u r a Ö s t r a K a r e l e n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 8 3 7, 0 0 6, M i k k e l i n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a S : t M i c h e l s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , K u o p i o n M a a n v i l j e l y s s e u r a K u o p i o L a n t b r k s s ä l l s k a p u , 8, 2 4 9, P o h j o i s - K a r j a l a n M a a n v i l j e l y s s e u r a N o r r a K a r e l e n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p 2 4, , E t e l ä - P o h j a n m a a n M a a n v i l j e l y s s e u r a S ö d r a Ö s t e r b o t t e L a n t b r u k s s ä l l s k a p. n s. 0 0, , 0 6 8, K e s k i - S u o m e n M a a n v i l j e l y s s e u r a M e l l e r s t a F i n l a n d s L a n t b r u k s s ä l l s k.... a p 3, 4 0 3, 0 0 5, P o h j a n m a a n R u o t s a l a i n e n M a a n v i l j e l y s 4, 2 2 3, 9 2, 9 5 8, , 2 7 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , 8 9 0, , , , , 3 9 5, , , , , , 8 7 2, , , , , , , , , , , 6 6 5, , , , , 4 5 2, , , , , , 7 6 3, , , , , , 3 4 2, , , , s e u r a Ö s t e r b o t t e n s S v e n s k a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 5 0 4, 8 3, K e s k i - P o h j a n m a a n M a a n v i l j e l y s s e u r a 7, , , , , , , , M e l l e r s t a Ö s t e r b o t t e n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , O u l u n l ä ä n i n T a l o u s s e u r a U l e å b o r g s l ä n s H u s h å l l n i n g s s ä l l s k a p , 7 8, 3 5 5, K a j a a n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a K a j a n a 4, 2 3 4, , , , , , 2 3, , , , , , , , , L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , P e r ä - P o h j o l a n M a a n v i l j e l y s s e u r a P e r ä - P o h j o l a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , L a p i n M a a t a l o u s s e u r a L a p p m a r k e n s L a n t h u s h å l l n i n g s s ä l l s k a p , , , , , , 0 4 0, ,002, , , , , , , , ,57 22 ' ) K a t s o h u o m a u t u k s i a s i v. 0 j a. S e a n m ä r k n i n g a r n a å s i d. 0 o c h.

54 Taululiite Tabellbilaga / o 2. Luonnonniitty ja niittyheinän sato v Naturlig äng och skörden av ängshö år 927. a) L äänittäin j a kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. L än och härad. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä k o rjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton. 4 Lääni ja kihlakunta. L än och härad, Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha Sato Skörd desiton. Uudenmaan lääni Nylands län 8,608 3,25 59,088 Sortavalan kk. Sordavala hd.. 4,74 4,35 62,654 Raaseporin kihlak. Raseborgs Salmin kk. Salmis h d... 7,65 5,253 härad... 2,265,524 8,387 70,338 Lohjan kk. Lojo hd... 2,494,570 2,789 Mikkelin lääni S:t Michels län 37,925 33, ,487 Helsingin kk. Helsinge h d 5,843 3,230 39,059 Heinolan kihlak. Heinola härad 6,803 5,46 36,345 Pernajan kk. Perna hd... 8,006 6,80 79,853 Mikkelin kk. S:t Michels hd.. 6,839 6,29. 39,256 Juvan kk. Jokkas h d... 2,897 0,586 6,552 Turun ja Porin lääni Åbo och Rantasalmen kk. Rantasalmi l)d,386,56 38,334 Björneborgs l ä n... 30,646 9,272 23,788 Vehmaan kihlak. Velimo härad 3,600,98 22,575 Kuopion lääni Kuopio län.. 82,22 75,20,068,094 Mynämäen kk. Virmo hd,388,23 3,966 Pielisjärven ldhlak. Pielisjärvi Piikkiön kk. Pikis h d ,79 härad... 2,720 0,840 52,444 Halikon kk. Halikko h d..., ,09 Ilomantsin kk. llomants lij.. 8,758 7,678 02,27 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 8,686 5,5 60,562 Liperin kk. Libelits h d... 7,830 5,90 235,650 Ikaalisten kk. Ikalis hd... 7,52 5,456 56,033 Iisalmen kk. Idensalmi h d 6,742 6, ,550 Tyrvään kk. Tyrvis hd...,88,749 9,86 Kuopion kk. Kuopio h d... 5,753 5,06 88,000 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2,642,9 5,294 Rautalammin kk. Rautalampi h d 0,39 9,742 29,79 Maskun kk. Masku hd... 2,380,798 6,290 Vaasan lääni Vasa län... 49,822 35,434 38,34 Ahvenanmaan maakunta Ålands Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,906 landskap... 2,20 2,02 29,657 Närpiön kk. Närpes hd... Korsholman kk. Korsholms hd 8,587 5,36 5,276 3,653 48,08 39,298 Hämeen lääni Tavastehus Iän 8,385,034 07,728 Lapuan kk. Lappo hd... 3;978 2,724! 3,659 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2,392,36 5,774 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd 6,577 3,89 9,577 Pirkkalan kk. Birkala hd, ,752 Kuortaneen kk. Kuortane hd.. 2,80,364 0,27 Tammelan kk. Tammela hd.. 4,472 2,697 2,657 Laukaan kk. Laukas h d... 4,332 2,395 24,82 Hauhon kk. Hauho h d... 3,87,589 5,254 Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 7,657 6,62 04,800 Jämsän kk. Jämsä hd ,399 Hollolan kk. Hollola h d... 3,859 2,35 24,892 Oulun lääni Uleäborgs l ä n 226,924 98,435,835,27 Oulun kihlak. Uleä härad 62,485 53,80 372,84 Viipurin lääni Viborgs Iän 58,29 5, ,823 Sälöisten kk. Salo hd... 36,968 27,798 30,244 Rannan kihlak. Stranda härad 4,225 3,860 52,033 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 24,889 20,648 99,047 Kymin kk. Kymmene hd 4,452 3,799 45,304 Kajaanin kk. Kajana h d... 34,530 28, ,698 Lappeen kk. Lappvesi hd 3,92 3,524 38,447 Kemin kk. Kemi h d... 52,308 52,060 60,293 Jääsken kk. Jääskis hd... 7,249 6,272 90,37 Lapin kk. Lappmarkens hd.. 4,8 4,32 36,374 Äyräpään kk. Äyräpää hd... 0,738 0,678 3,339 Petsamon kk. Petsamo hd....,563,563! 5,630 Käkisalmen kk. Keksholms hd 9,686 8,999 33,705 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd ,256 75,686 Valtakunta Biket ^33 439,999 4,825,33

55 Taululiite 4 N, TabellW lasa / N, 2* 5 b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, ha. Naturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands Mikkelin läänin Maanviljelysseura och Tavastehus läns Lantbruks S:t Michels läns Lantbrukssällskap)... 9,854 7,298 88,925 sällskap... Uudenmaan läänin Maanviljelys Kuopion Maanviljelysseura 33,80 30,09 304,807 45,703 43,382 6,43 brukssällskap)... Suomen Talousseura Finska 9,786 6,766 8,92 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantseura) Nylands läns Lant Kuopio Lantbrukssällskap Lounais-Suomen Maanviljelysseu Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysra) Hushållningssällskapet)... 3,327 2,746 40,852 brukssällskap... 36,49 3,89 456,68 Sydvästra Finlands Lant seura Södra Österbottens brukssällskap)... Satakunnan Maanviljelysseura Lantbrukssällskap... Keski-Suomen Maanviljelysseura 0,665 5,890 63,434 7,638 4,80 36,56 Satakunta Lantbrukssällskap.. 8,97 2,675 39,65 Mellersta Finlands Lantbruks Hämeenläänin Maanviljelysseura sällskap... Tavastehus läns Lantbrukssällskap 8,748 4,666 39,647 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan 2,666 9,57 30,742 Hämeen-Satakunnan Maanviljelys viljelysseura Österbottens 2,06 5,42 57,424 Lantbrukssällskap... Itä-Hämeen Maanviljelysseura 5,425 3,2 35,626 Keski-Pohjaumaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens seura Tavastland-Satakunta Svenska Lantbrukssällskap... Oulun läänin Talousseura Uleå- Östra Tavastlands Lantbruks Lantbrukssällskap... sällskap... 8,957 6,722 58,35 2,382 0,622 84,026 Läntisen Viipurin läänin Maanvil borgs läns Hushållningssälljelysseura) Västra Viborgs skap... läns Lantbrukssällskap)... 4,460 3,624 40,394 Kajaanin Maanviljelysseura 20,372 98, ,720 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssäll Kajana Lantbrukssällskap Perä-Pohjolan Maanviljelysseura 34,530 28, ,698 skap... 33,77 30, ,485 Perä-Pohjola Lantbrukssäll Itä-Karjalan Maanviljelysseura skap... Östra Karelens Lantbrukssäll Lapin Maatalousseura Lappskap 52,308 52,060 60, ,776 7, ,264 markens Lanthushållningssällskap 5,744 5,695 52,004 Sato Skörd desiton. ö Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna å sid. 0 och.

56 Taululiite \ Tabelibilaga / N* 3* 6 7 Kotieläimet vuonna 927. Husdjuren år 927. a) Lääntttäin j a kihlakunnittain, a) Läns- och häradsvis. L ä ä n i ja k ih la k u n ta. L ä n o ch h ä ra d. Oriita (yli 3 v.). H ingstar (över 3 å r). V alacker (över 3 å r). Ruunia (yli 3 v.). Ston (över 3 å r). Tam m oja (yli 3 v.). Nuoria h ev o sia ( 3 v.). U nghästar ( 3 å r). Föl (under å r). Varsoja (alle v.). Inalles h ä s ta r. Yhteensä h evosia. T jurar (över 2 å r). Sonneja (yli 2 v.). K o r. L eh m iä. Nuoria so n n e ja ( 2 v.). i U ngtjurar ( 2 år).! 2 3 é i i 2 Kvigor (över å r). Hiehoja (yli v.). K alvar (under å r). Vasikoita (aile v.). Inalles nötkreatur. Y hteensä nautaeläim iä. Får (över år). Lampaita (yli v.). Får (under år). Lampaita (alle v.). Inalles får. Yhteensä lam paita. Getter (Över år). Vuohia (yli v.). Fargaltar (över 6 mån.). Karjuja (yli 6 kk.). Siitosemakkoja (yli 6 kk.). Modersuggor (över 6 mån.). Gödsvin (över 6 mån.). Lihotussikoja (yli 6 kk.). Ungsvin (3 6 mån.). Nuoria sikoja (3 6 kk.). Grisar (under 3 mån.). Porsaita (alle 3 kk.). Inalles svin. Yhteensä sikoja. Renar (över dr). Poroja (yli v.). Höns (över 6 mån.). Kanoja (yli 6 kk.). Muuta siipikarjaa (yli 6 kk.), övrigt fjäderfä (över 6 mån.). 3 4 l à B 27 Bisamhällen. M ehiläisyhteiskuntia. Uudenmaan lääni Nylands lä n ,272 8,2 3,44,923 39,439 2,758 9,90 4,248 24,879 20,00 2 R a a s e p o r i n k i h l a k. R a s e b o r g s h ä r a d.. 2 0, , , , , 9 4 3, 4 3 L o h j a n k k. L o j o h d , , , , , , H e l s i n g i n k k. H e l s i n g e h d , , 7 3 5, , , 2 8, , 8 3 5, P e r n a j a n k k. P e r n a h d , , 8, , , 8 8 5, , , Turun ja Porin lääni Åbo och Björneborgs l ä n...,905 24,556 30,97 6,97 3,252 66,827 4, ,443 40,657 54,48 7 V e h m a a n k i h l a k. V e h m o h ä r a d , 2 6 2, , , , 3 7 5, M y n ä m ä e n k k. V i r m o h d , 2 0, , , , 6 8 2, P i i k k i ö n k k. P i k i s h d , , , , , 0 2 2, H a l i k o n k k. H a l i k k o h d , 5 7 3, , , 5 8 6, , , 3 8 U l v i l a n k k. U l v s b y h d , , , , 2 9 3, , , I k a a l i s t e n k k. I k a l i s h d , 7 2 2, , , 0 0, , , T y r v ä ä n k k. T y r v i s h d , , , , , L o i m a a n k k. L o i m i j o k i h d , 3 0 5, 5 8 9, , , 9 9 4, 9 5, , M a s k u n k k. M a s k u h d , , , , 5 0 8, , , Ahvenanmaan maakunta Ålands landskap... 4,553, , ,40 700,97 4,887 7 Hämeen lääni Tavastehus län...,06 9,278 2,8 4,925 2,572 49,602 2,959 39,958 5,455 25,43 32,67 8 R u o v e d e n k i h l a k. R u o v e s i h ä r a d , , , , , P i r k k a l a n k k. B i r k a l a h d , 2 2 2, , , , , T a m m e l a n k k. T a m m e l a h d , , 7 8, , , 4 3 6, , , H a u h o n k k. H a u h o h d , , , , , , J ä m s ä n k k. J ä m s ä h d , , 7 4 6, , , 4 6 5, , 5 4 6, H o l l o l a n k k. H o l l o l a h d , 5 4 4, , , 7 8, 0 6 4, 2 4 6, Viipurin lääni Viborgs län ,22 26,552 5,534 3,49 60,662,554 72,845 4, ,52 4, R a n n a n k i h l a k. S t r a n d a h ä r a d , , , , , , K y m i n k k. K y m m e n e h d , 8 3, , , , , L a p p e e n k k. L a p p v e s i h d , , , , , 9 2 5, J ä ä s k e n k k. J ä ä s k i s h d , , , , , , Ä y r ä p ä ä n k k. Ä y r ä p ä ä h d , , , , , 3 4 3, K ä k i s a l m e n k k. K e k s h o l m s h d , , , , , , K u r k i j o e n k k. K r o n o h o r g s h d , , , , , , S o r t a v a l a n k k. S o r d a v a l a h d , , , , , , S a l m i n k k. S a l m i s h d , 5 2 8, , , , , Mikkelin lääni S:t Michels Iän ,227 2,98 3,24,882 27,779,708 0,802 4,449 6,007 2, H e i n o l a n k i h l a k. H e i n o l a h ä r a d , , 2 6 4, , , , , M i k k e l i n k k. S : t M i c h e l s h d , , , C 2 2, 8 4 8, , 6 2 3, J u v a n k k. J o k k a s h d , , , , 7 5 8, 0 2 4, , R a n t a s a l m e n k k. R a n t a s a l m i h d , , , , , 3 0 6, Kuopion lääni Kuopio län...,22,087 20,880 5,785 2,868 4,84 3,346 60,385 7, ,39 40, P i e l i s j ä r v e n kihlak. P i e l i s j ä r v i h ä r a d. 2 0, 7 6 2, , , , 2 5 8, I l o m a n t s i n k k. H o r n a n t s h d , , , , 0 0 7, 9 2, , L i p e r i n k k. L i b e l i t s h d , , 2 3 6, , , 4, , , I i s a l m e n k k. I d e n s a l m i h d , 4 4, , , 7 0, , , K u o p i o n k k. K u o p i o h d , , , , 9 4, , , R a u t a l a m m i n k k. R a u t a l a m p i h d , , , , , , 2 9 7,886 52,749 7,229 69, ,662 5,377 9,40 8,03 49,79 88,700,057, ,46 8, 7 6 2,996, ,324 2, ,70 4 0, ,632 9, ,2 2, ,60 2,940 4,0 0 6,826 0, , ,369 3,03 4,294 7, , ,894 6,629 _ 5, ,739 2,932 6,88 2 8, ,020 5,2 3 7,782,925 6, , ,399 53,632 59,73 23,363 5, ,950 8,205 34,087 22,363 82, ,50 2,222 6, ,050 6, , ,7 3,845,284 7,502 _ 2 7, ,980 2,575 5,329 7, ,346 2,405,443 5, , , , ,656 8, ,528 2, ,42 2 9, ,627 4,295 4,057 8, ,870 5, ,727 2,80 6, , , , 3,790 42, ,03 2,862 2,594 6,478 3,08 _ 45, ,357 30,876 8, , ,565 2,475 2,27 7,4 4 9 _ 3 3, ,20 2,533 9,9 2,724 2, , ,747 8, , , ,64,58 43,005 3,772 7,000 4,40 6,22 _ 4, ,787 5,673 5,547 2, ,098,855 5,325 2,03 0, , ,90 8,83,230 29, , ,82 7, ,32 68,05 25,747 93,798, ,94 6,636 6,4 6,55 47,45 7,322,053 2, ,7 0,330 4, 6 2 4, , ,6 0 _ 9, ,724 0,694 4,274 4, ,958, ,2 4 0 _ 2 6, ,00 3,598 2,7 6, , ,0 0 4, 9 9,756,058 _ 5 0,373 9, ,247,54 48,32 3,63 3, 7 4, _ ,752,473 7, ,44 2, ,675 7, ,607 4,049 4,3 3 8, ,738 4,02 3,0 3,03 0,069 9, ,063 28,88 76, , ,64 25,777 23,82 7,596 75,366 77,756,329, ,266 5, , , ,775 2,407 9,220 _ 32, , ,047 6, , , ,004,832 9,752 _ 2, , , , , ,895,860 _ ,957 6,374 7, , ,599 3,476,267 7,997 _ 29, ,60 0,54 4, , ,773 3,77 3,045,057 9,7 4 _ 2, ,907 5,3 7, , , ,625 2,278 0,229 _ 6, ,822 6,400 9, ,426 75,38 2,475 3,7 8 3, 2 4 0,530 _ 2, ,940 8,27 5,84 4, ,938, ,532 _ 9, ,250 0, ,52 5, ,532 7, ,746 58,325 53,24, ,637 22,286 4,708 4,589 58,2 _ 95, ,43 8,58 3, ,509 6,526 3,660 5,37 7,302 _ 2 3, ,729 4,86 2, , ,33 5,627 3,0 4 4,88 3,008 _ 2 7, , ,83 0,869 24, , ,39,923 0,393 8, _ 37 37,42,097 5, , , ,865 5, ,48 26, ,044 83,54 65,243 48,784 22,28 4, , ,067 72, ,570 9, , , ,927 4, ,8 2,033 0, , ,999 8, , ,92 5, , ,630 2,050 2,49 8,2 5 4 _ 5, ,679 4,86 3,96 2 8, , ,893 3,797,046 5, , , , ,88 3, , ,432,58 7, , ,225 6, , ,68 2,702 2,777 2,743 9,683, Maatalous Lanthushållning

57 Taululiite N, Tabellbilaga / N- 3-9 L ä ä n i j a k ih la k u n ta. L ä n o ch h ä ra d. Oriita (yli 3 v.). H ingstar (över 3 år), j Valacker (över 3 år). Buunia (yli 3 v.). Ston (över 3 år). Tammoja (yli 3 v.). Nuoria h e v o sia ( 3 v.). I U nghästar ( 3 är). Föl (under å r). Varsoja (alle v.). Inalles h ä s ta r. Yhteensä hevosia. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 år). K o r. L e h m iä. Nuoria s o n n e ja ( 2 v.). U ngtjurar ( 2 är) g 9 0 i i 2 Kvigor (över år). Hiehoja (yli v.). Kalvar (under år). Vasikoita (alle v,). Y h teen sä n a u ta e lä im iä. Inalles n S tk re a tu r. Får (över är). Lam paita (yli v.). Får (under är). Lam paita (alle v.). Inalles får. Yhteensä la m p a ita. Getter (över ä r). Vuohia (yli v.). F argaltar (över 6 m å n ). K arjuja (yli 6 k k.). S iito sem akkoja (yli 6 k k.). M odersuggor (över! 6 m ån.). Lihotussikoja (yli 6 k k.). Gödsvin (över 6 m å n.). Nuoria sik o ja (S 6 k k.). Ungsvin (3 6 m ä n.). Grisar (under 3 m å n.). Porsaita (alle 3 k k.). Inalles sv in. Yhteensä sik o ja. Renar (över ä r). Poroja (yli v.). Höns (över 6 m å n.). Kanoja (yli 6 k k.). Muuta siip ik a rja a (yli 6 k k.), övrigt fjä d e rfä (över 6 m ån.) B isam hällen. M eh iläisy h teisk u n tia. Vaasan lääni Vasa lä n......,484 27,6 80,888 7,55 3,468 70,56 2,397 29,056 7,07 33,98 46,76 2 I l m a j o e n k i h l a k. I l m o l a h ä r a d , , 4 2, , , , , 5 3 N ä r p i ö n k k. N ä r p e s h d J , , , , , 7 6 4, K o r s h o l m a n k k. K o r s h o l m s h d , , 5 0 3, , , 2 5 6, L a p a a n k k. L a p p o h d , , , , , 3 0 8, P i e t a r s a a r e n k k. P e d e r s ö r e h d , , , , 6 6 8, , , K u o r t a n e e n k k. K u o r t a n e h d , 4 0 3, , , 6 3 7, , , L a u k a a n k k. L a u k a s h d ,22 3, , , , , V i i t a s a a r e n k k. V i i t a s a a r i h d , , 9 5 9, , , 4, , 5 9 2, Oulun lääni Uleäborgs län... 2,29 4,708 4,745 2,67,597 35,886 3,66 49,574 7,380 26,573 33,55 O u l u n k i h l a k. U l e å h ä r a d , , , , , 4 8 4, , S ä l ö i s t e n k k. S a l o h d , 0 6 3, , , 7 5 0, 2 9 6, , H a a p a j ä r v e n k k. H a a p a j ä r v i h d , 9 3 2, , , 7 4 2, , , 0 4 K a j a a n i n k k. K a j a n a h d , 3 4 2, , , 9 4 5, , 8 5 K e m i n k k. K e m i h d , , , , , , L a p i n k k. L a p p m a r k e n s h d , , Petsamon k k. Petsamo h d Valtakunta H iket... 0,05 47,054 78,340 39,457 2,02 395,968 22,65,282,75 49,860 22,05 296, ,67 206,79 74,26 289,97 2, ,049 3,60 9,94 0,245 47,754 99, ,288 i 4 2, , , , , , 9 0 0, , _ , , 9, , , 9 2 2, 8 2, , _ 2 8, , , 8 3 3, , , , , _ 3 3, i 4 6, , , , , , 8 5 2, 9 8, 6 2 _ 3 4, , , , , , _, , , , , , 7 3 3, , , , , , 0 9 8, 4, , 0 7 2, 3 7 0, , _ 6, , , 4 0 4, , , 7 2 2, 8 2, , 4 6 3, ,238 26,76 89,656 25, ,64 2,230 3,272 8,27 66,004 45, , , , , , , , , , , , , , , , 3 7 0, , , , , , , , , , , , , 7 0 3, , 9 0 3, , , , , , _ , ,87, , ,537,368,73,02 5,863 42,85 28,756 42,746 97,507 47,723 66,004,298,45 8,725 3,47 8

58 Taululiite N 3 Tabellbilaga / N, 3* b) M aanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens områden. 2 M aan v iljely sseu ra. L a n tb ru k ssällsk a p. Oriita (yli 3 v.). H ingstar (över 3 år). Ruunia (yli 3 v.). Valacker (över 3 år). Tammoja (yli 3 v.). Ston (över 3 år). Nuoria h e v o sia ( 3 v.). Unghästar ( 3 år). Varsoja (alle v.). Föl (under år). Yhteensä h evosia. Inalles h ä s ta r. Sonneja (yli 2 v.). Tjurar (över 2 år). L ehm iä. K o r. Nuoria so n n e ja ( 2 v.). U ngtjurar ( 2 å r). Hiehoja (yli v.). Kvigor (över å r). Vasikoita (alle v.). Kalvar (under å r). Y h te e n sä n a u ta e lä im iä. Inalles n ö tk re a tu r. Lampaita (yli v.). Får (över å r). Lampaita (alle v.). Får (under å r). Yhteensä la m p a ita. Inalles få r. Vuohia (yli v.). Getter (över år). Karjuja (yli 6 k k.). Fargaltar (över 6 m ån.). S iito se m a k k o ja (yli 6 kk.). Modersuggor (ö v e r Ö m ån.). Lihotussikoja (y li 6 k k.). Gödsvin (över 6 m ån.). Nuoria s ik o ja (3 6 k k.). Ungsvin (3 6 m å n.). Porsaita (alle 3 Kk.). Grisar (under 3 m ån.). Yhteensä sik o ja. Inalles sv in. Poroja (yli l v.). Renar (över I år). Kanoja (yli 6 k k.). Höns (över 6 m å n.). Muuta siip ik a rja a (yli 6 k k.). Övrigt f jä d e r f ä (över 6 m å n.). M e h iläisy h teisk u n tia. B isam h ällen. 2 3 i i i IS i o U u d e n m a a n j a H ä m e e n l ä ä n i e n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) N y l a n d s o c h T a v a s t e h u s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p ) , , 7 9 4, , 9 2 9, ' 5 7, 0 4, 7 8 7, , , , , , , , , 8 4 2, , , , 2 5 5! i 2 U u d e n m a a n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) N y l a n d s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p ) , , 7 8 5, 6 7 6, , 5 6 9, , 4 8 2, 5 3 4, , , , , , , , 0 5 5, , , , S u o m e n T a l o u s s e u r a ) F i n s k a H u s h å l l n i n g s s ä l l s k a p e t ) , , , , 4 8 0, , 8 3 7, , , , , , 3 0 2, 3 3, , , S 4 L o u n a i s - S u o m e n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) S y d v ä s t r a F i n l a n d s L a n t b r u k s s ä l l s k a p ) 9 3 5, , , 6 4, , , , , , , , , 9 3 2, , , , 6 8 9, , , , 9 9, , S a t a k u n n a n M a a n v i l j e l y s s e u r a S a t a k u n t a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , 7 5 2, 7 3 0, , 5 7 3, , , , , , , , , 7 7 4, , , , 0 5 5, , , , H ä m e e n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a T a v a s t e h u s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , , 3 0, , 2 4 7, , , 8 0 2, , , , 9 0 6, , , 6 6 6, , , , , , H ä m e e n - S a t a k u n n a n M a a n v i l j e l y s s e u r a T a v a s t l a n d - S a t a k u n t a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , 5 3 9, 2 2 5, , 3 0 ' , 5 7 8, 4 2 6, 4 6 9, , , 5 7 0, , 5 5 6, , , 8 2 3, 5 7 4, 4 4 0, , I t ä - H ä m e e n M a a n v i l j e l y s s e u r a Ö s t r a T a v a s t l a n d s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , , , , , 6 7 8, 7 2 2, , , , , , 9 7, , 4 4 6, , , L ä n t i s e n V i i p u r i n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a ) V ä s t r a V i b o r g s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p ) , 3 3, , , , , , 6 8 8, , , , , 6 7 0, , , V i i p u r i n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a V i - b o r g s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , 2 7 3, 0 2, , , , , , , , 8 4 7, , , , , , , , I t ä - K a r j a l a n M a a n v i l j e l y s s e u r a Ö s t r a K a r e l e n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , 9 5 4, , , 9 7 8, , , , , , , , 0 2 5, , , , , M i k k e l i n l ä ä n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a S : t M i c h e l s l ä n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , , 2 5 0, , 8 4 6, , , , , 2 0 7, , , , , , 2 7 2, , , , K u o p i o n M a a n v i l j e l y s s e u r a K u o p i o L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , , 0 4 9, , , , , , , , , , , , , , , , , l i P o h j o i s - K a r j a l a n M a a n v i l j e l y s s e u r a N o r r a K a r e l e n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 0 4 8, , , 7 5 9, , , , , 5 7 0, , , , , 4 5 4, , 8 9 3, , , E t e l ä - P o h j a n m a a n M a a n v i l j e l y s s e u r a S ö d r a Ö s t e r b o t t e n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , , 7 2 8, , , , , , , , , , , , , 2 0 4, , , , K e s k i - S u o m e n M a a n v i l j e l y s s e u r a M e l l e r s t a F i n l a n d s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 8 7 6, , , , 2 0 7, 9 5 8, , 8 6, , 7 4 0, , , , 6 4 5, , , , , P o h j a n m a a n. R u o t s a l a i n e n M a a n v i l j e l y s s e u r a Ö s t e r b o t t e n s S v e n s k a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 0 5 8, 7 5 9, , , 5 8 2, , , , , , , , , 9 4 0, 6 2 7, , K e s k i - P o h j a n m a a n M a a n v i l j e l y s s e u r a M e l l e r s t a Ö s t e r b o t t e n s L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , , , 8 6 3, , , , , , , , , O u l u n l ä ä n i n T a l o u s s e u r a U l e å b o r g s l ä n s H u s h å l l n i n g s s ä l l s k a p , , 8 8, 4 7 ' , 7 2 0, , , , , , , , , , 0 3 4, 5 3 2, , 7 8 9, , K a j a a n i n M a a n v i l j e l y s s e u r a K a j a n a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , 3 4 2, , , 9 4 5, , , 8 3 4, , , , , , P e r ä - P o h j o l a n M a a n v i l j e l y s s e u r a P e r ä - P o h j o l a L a n t b r u k s s ä l l s k a p , , , , , , , , , 7 0 3, , 9 0 3, L a p i n M a a t a l o u s s e u r a L a p p m a r k e n s L a n t h u s h å l l n i n g s s ä i l s k a p , , , , 7 6 2, , , x ) K a t s o h u o m a u t u k s i a s i v. 0 j a. S e a n m ä r k n i n g a r n a å s i d. 0 o o h. 20