U AG Rl CULTURE ET UELEVAGE DU BETAIL

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLAND S OFFICIELLA STATISTIK III M A A T A L O U S MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUOSINA 96 ja III! L A N T H U S H Ä L L N I N G \ JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÄREN 96 och U AG Rl CULTURE ET UELEVAGE DU BETAIL A N N E E S 9 6 e t 9 7 HELSINKI 99

2 H elsinki 99. Valtioneuvoston kirjapaino

3 Tekstiä; SISÄLLYS. giv I. Johdanto... II. M aanviljelys... 7 V. 96 S ä ä su h teet... 7 S y y sv ilja t... 7 K ev ä tv ilja t... 8 P eruna ja juu rik asvit... 8 H ein ä ja laidun... 9 V. S ä ä su h teet... 0 S y y sv ilja t... 0 K ev ä tv ilja t... 0 P eruna ja juurikasvit... H ein ä ja laidun... M aatalousm aan ala... P ellon käyttö... 3 N iity n ala ja sen käyttö... 3 H ehtaarisadot ja sadon k o k o n a ism ä ä r ä... 3 rehuyksikköinä... Sadon arvo... L eip äviljan ja perunan kulutuslaskelm a... 6 I I I. K arjanhoito... 7 K otieläin ten luku... 7 N autayksikköluku... 7 K o tieläim et ja p intaala... 8 IV. M eijeriliike... 8 M eijerien luku... 8 M aidonlähettäjien suurin lukum äärä... 9 M eijerien vastaan ottam a m aito ja kerm am äärä 9 M eijerituotantoon k äytetty m aito ja kerma.. 0 M eijerien tuotanto... M eijerien käynnissäolopäivien luku... 3 V. M a a t a o u s t y ö n t e k i j ä i n palkat vv. 96 ja... V u osityön tek ijäin palkat... M uonapalkalla työskentelevien palkat... 7 P ä iv ä lä isten palkat... 9 U rakkatyöpalkat INNEHÄLL. TCXt; S i d. I. Inledning... II. Jordbruk... 7 Är 96 V äderleksförhällanden... 7 H östsäd... 7 V ärsäd... 8 P o ta tis och rotfrukter... 8 H ö och bete... 9 Ar V äd erleksförhällanden... 0 H östsäd... 0 V ärsäd... 0 P o ta tis och rotfrukter... H ö och bete... Lantbruksjordens areal... Ä k em s användning... 3 Ä ngsarealen och dess användning... 3 H ektarskördarna och skördens totalbelopp... 3 en i foderenheter... ens värde... K onsum tionsberäkning av brödsäd och p otatis.. 6 I I I. Boskapsskötsel... 7 A n ta l husdjur... 7 A n ta l nötkreatursenhcter... 7 H usdjuren och arealen... 8 IV. Mejerirörelsen... 8 A n tal m ejerier... 8 M axim iantal m jölklcverantörer... 9 A v m ejeriem a m ottagen m jölk och gräddm ängd 9 T ill anejeriproduktionen amvänd m jölk och grädde 0 M ejeriernas Produktion... A n ta l dagar, da m ejerierna varit i g ä n g 3 V. Lantbruksarbetarnas löner ären 96 och... Ä rsarbetarnas löner... P ä sta t varande arbetares l ö n e r... 7 D aglönares löner... 9 B etin gsarbetares löner IhuluUitteitä vuonna 96. l abellbilagor är 96. T aululiite N : o. P eltoala ja sato vuonna 96, a) lä än eittäin ja kihlakunnittain, b) m aanviljelysseu roittain... 0 T au lu liite N :o. P eltok asvien hehtaarisadot v. 96, a) lääneittäin, b) m aanviljelyssouroittain... 8 T aululiite N : o 3. N iity n pintaala ja sato, a) lääneittäin, b) m aanviljelysseuroittain... 9 T aululiite N :o. K otieläim et vuonna 96, a) lä än eittäin ja kihlakunnittain, b) m aanviljelysseu roittain... 0 T aululiite N : o. M eijerien luku ja käynnissäoloaika, m aidon lä h että jien luku ja m eijereiden vastaanottam a raakaaine sekä tuotanto vuonna T abellb ilaga N :o. Ä kerareal och skörd är 96, a) län svis och häradsvis b) inom lantbrukssällskapens om räden 0 T ab ellb ilaga N : 0. Ä kerväxternas liektarskördar är 96, / a) länsvis, b) inom lantbrukssällskapen... 8 T abellbilaga N :o 3. Ängsarcalen och skörden, a) länsvis, b) inom lantbrukssällskapen... 9 T abellbilaga N :o. H usdjuren är 96, a) län svis osh häradsvis, b) inom lantbrukssällskapen.. 0 Tabellbilaga N :o. A ntal m ejerier och tiden, dä m ejerierna varit i gäng, antal leverantörer och m ängden av i m ejerierna m ottaget räännne sam t Produktionen är 96...

4 Taululiitteitä vuonna. Siv. Taululiite N :o. Peltoala ja sato vuonna, a) lääneittäin ja kihlakunnittain, b) m aanviljelysseuroittain... 6 Taululiite N :o. Peltokasvien hehtaarisadot v., a) lääneittäin, b) maanviljelysseuroittain Taululiite N :o 3. N iityn pintaala ja sato, a) lääneittäin, b) maanviljelysseuroittain... 7 Taululiite N : o. Kotieläim et, a) lääneittäin ja [kihlakunnittain, b) m aanviljelysseuroittain... 7 Taululiite N : o. Meijerien luku ja käynnissäoloaika, maidon lähettäjien luku ja meijereiden vastaanottam a raakaaine sekä tuotanto vuonna.. 76 Tabellbilagor är. Sid. T abellb ilaga N : o. Ä kerareal ooli skörd är, a) länsvis och häradsvis b) inom lantbrukssällskapens om räden 6 T ab ellb ilaga N :o. Ä kerväxternas hektarskördar är, a) länsvis, b) inoim lantbrukssällskapen T abellbilaga N : o 3, Ä ngsarealen och skörden, a) länsvis, b) inom lantbrukss ä lls k a p e n... 7 T ab ellb ilaga K :o. H usd ju ren är, a) län svis osh häradsvis, b) inom lantbrukssällskapen.. 7 T abellbilaga N : o. A n tal m ejerier och tiden, dä m ejeriem a varit i gäng, antal leverantörer och mängden av i m ejerierna m ottaget räämne sam t Produktionen är.. 76

5 I. Johdanto. Vuosien 96 ja m aataloustilaston peltoalan k ä y ttö ja satom ääriä koskeva osa perustuu m aatalou s m inisteriön tu otan toosaston ja valtioneuvoston a se tta m an sadonarvioim istoim ikunnan toim esta h ankittuun en sitietoaineistoon. K otieläim iä kosk eva tilasto on la a d ittu kansanhuoltom inisterien helm ikuun viim eisenä päivänä vuonna 96 ja toim eenpanem an yleisen kotieläinlaskcnnan tu losten pohjalla. Tiedot peltoalan k ä y tö stä kerättiin alueneuvojien to i m esta v. 96 kaikilta viljelm iltä ja v. n. s. tilastoviljelm iltä, joiden luku on n. 0 % viljelm ien lu vu sta. K untien kok onaispeltoalat on lask ettu v. 93 tilastosta lisääm ällä niihin vu osittain suoritetut valtion varoilla palkitut uutisraivaukset. N iittyalat on korjattu v. 9 su oritetun m aatalou s laskennan, tak soitu slautakuntien tietojen sekä alueneuvojien k äsityk siä apuna k äyttäen. H ehtaarisatojen selvittäm iseksi annettiin alu en eu vojien teh täväk si valita toim intapiireistään, jotka k ä sittä v ä t yhden, k aksi ta i kolm e kuntaa, tärkeim m istä v iljelyskasveista piirin keskim ääräisiä kasvuolosuhteita edustavia tarkkailulohkoja, joiden hehtaarisadot oli se l v itettä v ä punnituksilla ta i m ittauk silla. Tällaisia lo h koja oli v a litta v a, sikäli kuin asianom aisen k asvin v iljelysala alueella oli suurem pi erityisesti m äärättyä vähim m äisalaa leipäviljoilla 0 0 ja kauralla 00 kussakin alueneuvojapiirissä riippuen kasvin viljelysalasta vähintään 3 ja enintään 8 ja lohkojen suuruuden tu li olla viljelyskasveilla vähintään 0., herneillä 0., perunoilla O.0. H einän hehtaarisatojen se l vittäm isek si alueneuvojat valitsiv a t alueeltaan v. 96 ja v. tilastoviljelm ää, joiden k aikilta heinälohk oilta selv itettiin sad ot. Sadon arvioinnin suoritusta valvoivat tarkastusm atkoja tekem ällä m aakunnalliset sadonarvioim islautakunnat sekä valtakunnan sadonarvioim istoim ikunta, joihin kuului valtiovallan sekä tu ottajain ja ku luttajani edustajia. K unkin alueneuvojapiirin keskim ääräiset h eh taarisadot tarkkailunalaisista viljelyskasveista on lask ettu aritm eettisina keskiarvoina tarkkailulohkojen sadoista. K okonaissadot on lask ettu kunnittain kertom alla k u n kin kunnan viljelysala asianom aisen alueneuvojapiirin keskihehtaarisadolla. V iljasadot on m uunnettu ulkokuivaa, ilm an erityistä puhd istusta kauppaan kelpaavaa p u in titulosta v a sta a vik si. P erunasatoon on lask ettu kuuluvaksi m yöskin pienet ja ru ttoiset m ukulat. K ansanhuollollisesti vähem m än tärkeiden v iljely s kasvien hehtaarisatoja ei ole selv itetty tarkkailuloh I. Inledning. Aren 96 och ärs lantbruksstatistik, som behändlar äkerarealens användning ooh skördem ängderna grundar sig pä det prim ärm aterial, som införskaffats pä uppdrag av lantbruksm inistcriets produktionsavdelning och den av statsräd et tillsa tta skördeuppskattningskom m issionen. D en del av Statistiken, som bendlar husdjuron, är utarbetad pä grund av resultaten för den av folkförsörjningsm inisteriet den sista februari ären 96 och vcrkställda allm änna husdjursräkningen. U ppgifterna om äkerarealens användning insam lades pä uppdrag av kretsinstruktörerna är 96 fr&n alla lägonheter och är frän de s. k. statistiklägenheterna, vilkas antal är om kring 0 % av lägenheternas antal. Kom m unernas totalarealer äro beräknade frän 93 ärs Statistik genom a tt tillägga därtill de ärligen m ed statens m edel utförda prem ierade nyröjningarna. Ängsarealerna äro korrigerade sä a tt m an använt som hjälp 9 ärs lantbruksräkning, taxeringsnäm ndernas uppgifter sam t kretsinstruktörernas uppfattningar. För a tt utreda hektarskördarna gav m an i uppdrag ät kretsinstruktörerna a tt u tvälja i sinä verksam hetsd istrikt, vilka omfattade* en, tv ä eller tre kom m uner, av de vik tigaste odlingsväxterna frän kontrollskiften representerande distriktets genom snittliga växtförhällanden, vilkas hektarskördar skulle utredas genom vägningar eller m ätningar. Sädana skiften skulle valjas, i den m än som odlingsarealen för ifrägavarande v ä x t pä om rädet var större än den särskilt bestäm da m inim iarealen för brödsäden 0 0, ooh för vren 00 i varje kretsinstrukt örsdistrikt beroende pä växten s odlingsareal m inst 3 och h ögst 8 och skiftenas storlek borde vara för spannm älsväxternas m inst 0., för ärterna 0., för p otatiscn 0.0. För a tt utreda höets hektarskördar utvalde kretsinstruktörerna frän sitt om räde är 96 och är statistiklägenheter för vilk a m an utredde skördarna frän alla hösk iften. V erkställandet av skördeuppskattningen bevakades genom företagna inspektionsresor av landskapens skördeuppskattningsnäm nder sam t rikets skördeuppskattningskom m ission sam t representanter för producenter och konsum enter. M edelhektarskördarna för de kontrollunderkastade odlingsväxterna i varje kretsinstrukt örsdistrikt r m an beräknat som aritm etiska m edelvärden för kontrollskiftenas skördar. Totalskördarna äro beräknade kom m unvis genom a tt m ultiplicera varje kom m uns odlingsareal m ed m edelhektarskörden för respektive kretsinstruktörsdistrikt. Spannm älsskördarna äro roducorade, sä a tt de m otsvara u tetork at utan särskild rensning köpdugligt tröskningsresultat. Tili potatisskörden bar räknats även sm ä ooh av röta angripna knölar. H ektarskördarna av för folkförsörjningen mindre viktiga odlingsväxter äro icke utredda frän kontrollskiftena

6 6 k oilta, vaan ovat alueneuvojat saan eet ilm oittaa sa to arvionsa aineellaan tekem iensä yleisten vaintojen p e rusteella. Tällä tavalla on saatu sekulin, lantun, tu rn ip sin, m uiden juurikasvien, pellavan ja vintarehun sekä niittyheinän satotilaston perustana olevat tied ot. Sokerijuurikkaan sato on e site tty Suom en R aakasokeritehdas Oy:n laskutusten perustana olevien tietojen m ukaisena. Ö ljykasvien sadosta ei v. 96 h an k ittu tietoja. V. öljykasvien sato on e sitetty eri liikkeiden tekem ien viljelyssopim usten perustana olevien tietojen m ukaisena. K otieläinten laskenta suoritettiin helm ikuun viim eisenä päivänä kaikissa m aalaiskunnissa ja kauppaloissa. K aikkien karjanom istajien oli kansanhuoltolautakunnille ilm oitettava helm ikuun viim eisenä päivänä llinnassaan olevien eri kotieläinten luku. T ieto porojen luvusta on saatu Paliskuntain Y hdistykseltä. Porojen laskenta on su oritettu kesäkuun v iim eisenä päivänä. M eijeritilasto on laadittu sam oja periaatteita n ou d attaen kuin edellisinä vuosina. utan kretsinstruktorerna fatt uppgiva sin skordeuppskattning pa grund av sina allm anna observationer pa om radet. P a d etta sa tt r m an fatt de uppgifter, som bilda grund for skordestatistikon for blandsad, kalrot, turnips, andra rotfrukter, gronfoder sam t angsho. Sockerbetornas skord r fram stallts enligt uppgifter grundado pa Fiidands R asockerfabrik A. B:s fakturering. Over oljevaxternas skord r m an ej ar 96 forskaffat sig nagra uppgifter. O ljevaxternas skord ar ar fram stalld pa grund av uppgifter over olika firmors odlings overenskom m elser. H usdjursrakningen utfordes den sista februari i alia landskom m uncr och kopingar. A lla boskapsagare bora till folkforsorjningsnam nderna anm ala om antalet olika slags husdjur, som befinna sig i deras ago den sista februari. Uppgift om antalet renar r m an fatt fran R enbeteslagsforeningen. Beriikningen av renarna r verkstallts den sista juni. M ejeristatistiken ar uppgjord enligt sam m a principer som under foregaende &r.

7 f / II. Maanviljelys. Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys. Sääsuhteista ja niiden vaik u tu k sesta kasvillisuuden k eh ityk seen viljelyskautena 9 6 ja 96 7 esitettäk öön m aatalousllitukselle saapuneiden vuodentuloilm oitusten sekä ilm atieteellisen keskuslaitoksen kuukausitiedonantojen perusteella seuraavaa. V. 96. Sääsuhteet. T alvikausi 9 6 oli suhteellisen runsaslum inen ja p itkä. P ysyvä lum ipeite saatiin m aan m arraskuun lopulla ja se hävisi m aan lounaisosasta h u h tikuun alkupuoliskolla ja pohjoissuom esta vasta to u k o kuun puolella. H uhtikuulla vallinneiden läm pim ien sä i den johdosta lum i suli nopeasti, joten k y lv ö ty ö t voitiin aloittaa eteläsuom essa jo huhtitoukokuun vaihteessa, joskin ne k esk eytyivät pariin otteeseen rankkojen sa teiden ja niistä sekä runsaasta kovätkostoudesta johtuvan liikam ärkyydan takia. V ielä kesäkuun alkupuoli oli runsassatoinen ja läm pötila norm aali. K esäkuun 0 p ä i vän tienoilla alkoi poutakausi, joka jatk u i koko h ein ä kuun ja vielä elokuussakin. H einäkuun sadem äärä oli 6 % norm aalista ja läm pötila y li norm aalin. E lo kuun alkupuoli oli hiukan norm aalia satoisem pi, m u tta koko elokuun sadem äärä oli 88 % norm aalista. L äm pötila oli elokuussa 0.. yli norm aalin. Syyskuun toisella viikolla alkoi sadekausi, joka jatk u i syyskuun loppuun. L okakuun alkupuolisko oli vähäsateinen ja norm aalia kylm em pi. L okakuun puolivälissä sattu i v erraten ankaria, pakkasia. P akkaskausi m uodostui k u iten kin lyhyeksi, joten k esk eytyn eitä k y n tö tö itä voitiin norm aaliseen tapaan jatk aa. K asvukautta kokonaisuudessaan on p id ettävä sääsuhteiltaan m aataloudelle verraten suotuisana. A lk u kesän sade ja läm pösuhteet olivat keskim äärin verraten su otuisat, m u tta k y lv ö t m yöh ästyivät jossain määrin. K eskikesä oli läm m in ja etenkin lounaissuom essa olivat kuivuuden vaik u tu k set tu n tu via. Suhteellisen läm m in ja runsassateinen loppukesä korjasi kuitenkin satotoiv eita perunan ja juurikasvien kohdalta. Viljat tu leen tu ivat aikanaan, m utta k evätviljat ovat kärsineet sa teista vaurioita. Syysviljat. A ikaisin suoritetut k y lv ö t syksyllä 9 osoittau tuivat tavallista edullisem m iksi, sillä runsaat sateet k esk eyttivät elokuun loppupuoliskolla kaikki k y lv ö ty ö t. Suuri osa syysviljoista tu li m aan niin m yöhään, että oraat eivät eh tin eet voim istua talven varalle. K un talvi ei ollut erikoisen ankara, säilyivät oraat kuitenkin niillä alueilla m issä lum ihom e ei teh n y t tuhojaan suhteellisen h yvin. H eikkoja ja pasti rven tuneita syysviljanoraita k yn n ettiin keväällä ja k y l vettiin kevätviljoille. II. Jordbruk. Väderleksförllandena och växtlighetens utveckling. Ang&ende väderleksförhällandenas inverkan pä växtlighetens utveckling under vegetationsperioderna 9 6 och 96 7 m ä m ed stöd av de tili lantbruksstyrelsen ingängna rapporterna om ärsväxten och m eteorologiska centralanstaltens m& nadsbulletiner anföras följande. Ar 96. Väderlokstörhällandena. V intern 9 6 var jäm förelsevis snörik och läng. Snötäcket blev best&ende i slu tet av novem ber och sm älte i landets sydvästra delar under den första hälften av april sam t i norra Finland först i m aj. Genom det varm a vädret, som r&dde i april, sm älte snön snabbt, varigenom sädden künde päbörjas i s ödra Finland redan i m änadsskiftet april m a j, om den ock avbröts ett par ganger av störtregn och den härav uppkom na starka väta n sam t av den alltför rikliga värfukten. Ännu i början av ju n i var nederbörden riklig, m en tem peraturen norm al. U ppehällsväder inträddo ungofär den 0 juni, och fortsattc d et yackra vädret heia juli m änad och ännu även i augusti. R egnm ängden i juli var 6 % av det nórmala och tem poraturen över det nórm ala. Början av augu sti var nägot regnigare än norm alt, m en nederbörden för hola augusti var 88 % av den nórm ala. Tem peraturen var i augusti 0.. över den nórm ala. Under den andra veckan av Septem ber började en regnperiod, som fortsatte ända tili Septem ber m&nads slu t. D en första hälften av Oktober var regnfattig och kallaro än norm alt. I m itten av Oktober kom en rätt sträng köld. K öldperioden blev dock kortvarig, varigenom de avbrutna plöjningsarbetena künde fortsättas norm alt. Väderleksförhällandena kunna, da V egetationsperioden tages i sin helhet i betraktande, anses vara jäm förelsevis gynnsam m a för lantbruket. N ederbörden och tem peraturförhällandena voro under försom m aren i genom snitt rätt gynnsam m a, m en sädden försenades i n&gon m an. H ögsom m aren var varm och var torkans inverkan kännbar främ st i sydvästra F inland. D a em ellertid slu tet av som m aren var jäm förelsevis varm och regnig, förbättrades dock skördeutsikterna vad p otatisen och rotfrukterna beträffa. Säden m ognade i tid, m en v&rsäden r tagit skada av regnen. Höstsäden. H östen 9 visade d et sig a tt tid ig sädd var fördelaktigare än van ligt, enär de rikliga regnen under den señare hälften av augusti avbröto alla s& ningsarbeten. D en största delen av h östsäden kom i jorden sä sent, a tt brodden icke nn bli kräftig nog för övervintring. D a em ellertid vintern ick e var särskilt sträng, stod brodden sig dock rätt bra pä de om räden, dar snöm ögel icke förorsakat skador. Svag och m ycket gles höstsädesbrodd upplöjdes pä váren och insäddes m ed värsäd.

8 8 R ukiin heilim öim inen tap ah tu i m aan eteläisissä lääneissä yleisim m in kesäkuun ja heinäkuun päivän välisen ä aikana, pohjoisessa viikkoa m yöhem m in. Säät heilim öim isaikana olivat enim m äkseen poutaisia. L eik k u u to im itettiin eteläsuom essa elokuun ja päivän välisenä ja pohjoissuom essa elokuun 6 ja 0 päivän välisenä aikana. R iippuen pääasiassa erilaisesta ta lv eh tim isesta on rukiin sato eri kunnissa ja ori tiloilla m elkoisesti vaih televa. on laadultaan hyvää sillä sad e kauden alkaessa oli syysviljojen korjuu yleensä suorite ttu loppuun. R ukiin sato on koko m aassa arvioitu keskinkertaista huonom m aksi (.). Syysvehnän leikkuu suoritettiin eteläsuom essa elokuun 0 ja päivän välisenä aikana. arvioitiin lokakuulla koko m aassa keskinkertaiseksi (. o). S yysk ylvöt aloitettiin elokuun puolivälin jälkeen ja ruis saatiin yleisesti k y lv etty ä elokuun loppuun m en nessä. Syysvehnän k y lv ö jatk ui syysk uun alkupuolelle. Syk sy oli kohtalaisen läm m in ja sateinen, joten k y lv ö t orastuivat h yvin. K evätviljat. K evätviljojen k y lv ö saatiin suoritetuks suhteellisen m yöhään, yleensä viikkoa m y ö h ä sty neinä, m u tta kesäkuun sa teet ja norm aalia läm pim äm m ät ilm at ed istivät k asvua. Maan liikakosteus aiheutti alkukesällä oraiden kellastum ista, sam alla kun rikkaruohot pääsivät valtaan. K evätviljat kärsivät heinäkuun k u ivu u d esta niin että kasvu jäi m elko lyh yek si, jota eiv ä t elokuun sa teet enää k yen n eet parantam aan. J o h tu en ukkosluontoisista sateista esiin tyy k au tta maan m yös k u n tia, joissa sadesuhteet ilm oitetaan ty y d y ttä v ik si. Syyskuun toisella viik olla alkaneet sateet baittasiv a t kevätviljojen korjuuta, joten alkukesän kuivuuden johdosta pieneksi jään yt sato on laadultaankin heikko varsinkin eteläsuom essa. K evätveh n än k y lv ö aloitettiin toukokuun päi. vin ä ja su oritettiin loppuun toukok u u n 30 päivinä L eikkuu aloitettiin elokuun päivän tienoilla ja saatiin päätökseen syyskuun 0 päivän tienoilla. K orjuutyöt aloitettiin elosyyskuun vaihteessa ja pitkäaikaisista sateista johtuen p ä ä tty iv ä t vasta lokakuun viim eisellä viikolla. arvosteltiin lokakuulla koko m aassa k eskinkertaiseksi (.7). Ohra k y lv ettiin toukokuun 0 päivänä ja kesäkuun p äivän välisenä aikana. L eikkuu su oritettiin elokuun ja 30 p äivän välisenä aikana. K orjuutyöt aloitettiin lokakuun 0 päivän tienoilla ja sato saatiin m elko y leisesti talteen ennen syyskuussa alkanutta sadekautta. arvosteltiin lokakuulla koko m aassa keskinkertaiseksi (.7). K auran k ylvöön ryh d yttiin toukokuun päivinä ja k y lv ö lopetettiin 3 päivinä. K auran niitto aloitettiin elokuun 0 päivän jälkeen ja niitto saatiin m elko yleisesti suoritettu a ennen sadekau tta, m utta korjuu oli p asti kesken sadekauden alkaessa ja korjuuta suoritettiin yleisesti vielä lokakuun ensim m äisellä viikolla. K auran sato arvosteltiin lokakuun vuodentulokortom uksessa keskinkertaista huonom m aksi (.). S ek av iljan ja p alk o k asv ien sa to a rv o ste ltiin lo k ak u u lla k esk in k erta isek si (.6 ja.). Peruna ja juurikasvit. Perunan istu tu s, jota etelä Suom essa sateet v iiv ä sty ttiv ä t alkoi toukokuun 7 9 päivinä ja p äättyi yleisem m in kesäkuun 8 päivinä. I de i landets södra del belägna länen blom m ade ragen allm änt m ellan den juni och juli och i norr en vecka senare. L ppehällsväder rädde för det m esta under blom ningstiden. en verkställdes i södra Finland den augusti och i norra Pinland den 6 0 augusti. R ägskörden växlade ansenligt i olika kom m uner och pä olika lägenheter, huvudsakligen beroende pä huru ragen övervintrat. en var tili k valitoten god, ty skörden av höstsäd var i allm änhet avslutad, da regnperioden började. I fräga om heia landet r rägskörden uppsk attats vara säm re än m edelm ättig (.). H ö stv e te sk ö rd e n v erk ställd es i sö d ra F in la n d m ellan d en 0 och a u g u sti. I O ktober u p p sk a tta d e s sk ö rd en v a ra fö r heia la n d e t m e d e lm ä ttig (. o). H ö stsä d d e n p ä b ö rja d e s efte r m edlet a v a u g u sti och slu tfö rd es räg sädden a llm ä n t fö re a u g u sti m ä n a d s slu t. H ö stv e te sä d d e n fo rts a tte in i b ö rja n a v S eptem ber. H öste n v a r tä m lig e n v a rm och regnig, v arig en o m u ts ä d e t g rodde b ra. Varsäden. S ädden av v ä rs ä d k ü n d e slu tfö ras r ä t t se n t, i allm än h et v eck o r fö rsen ad, m en ju n i m än ad s reg n och v ä d ro t, som v a r v a rm a re a n n o rm a lt, befordra d e v ä x te n. P ä g ru n d a v jo rd en s fö r höga fuktig h o tsh alt u n d er fö rso m m aren g u ln ad e bro d d en, v a rv id äv en o g räset tog överh an d. T o rk an i ju li m än ad in v erk ad e sä m en lig t p ä v ärsäd en, a t t v ä x te n hiev täm lig en k o rt vilk et fö rh ällande a u g u sti m änads reg n icke m era künde a v h jä lp a. Ö ver heia la n d e t finnas äv en k o m m u n er, varost rognförhällandena onligt ra p p o rte rn a äro tillfred sställa n d e p ä g ru n d a v ä sk a rta d e reg n. R egnen, som b ö rja d e u n d er d en an d ra v eck an a v S eptem ber, hindrado v ärsäd essk ö rd en, v arigenom sk ö rd en, som p ä g ru n d a v fö rso m m a rto rk a n blev lite n, ä r äv en tili sin k v a lite t svag särsk ilt i sö d ra F in lan d. V ärv etesäd d en p ä b ö rjad es d en m aj och s lu t fördes den 30 m a j. S k ö rd en v id to g u n g efär den a u g u sti och av slu ta d e s om k rin g d en 0 S eptem ber. Ink ö rn in g sa rb e te t b e g y n te i m ä n a d ssk ifte t a v a u g u sti S eptem ber och slu tfö rd es fö rst u n d e r d en sista v eck an a v O ktober p ä g ru n d av lä n g v arig a reg n. S k ö rd en u p p sk a tta d e s v a ra fö r heia la n d e t m e d e lm ä ttig (.7). K o m e t säd d es m ellan d en 0 m aj och d en ju n i. S k ö rd en v erk ställd es d en 30 a u g u sti. In k ö rn in g e n p ä b ö rjad es om k rin g d en 0 a u g u sti och erhölls sk ö rd en täm lig en a llm ä n t u n d e r ta k före reg n p erio d en, som b ö rja d e i Septem ber. E n lig t i O ktober sk ed d u p p s k a ttn ing v a r sk ö rd en fö r heia la n d e t m ed elm ättig (.7). H a v re sä d d e n p äb ö rja d e s d en m aj och a v slu ta d e s d en 3 sam m a m ä n a d. H av ren b ö rja d e släs e fte r d en 0 a u g u sti och v a r d e tta a rb e te täm lig en a llm ä n t slu tfört före reg nperioden, m en in k ö rn in g en v a r icke p ä lä n g t n ä r fu llb o rd ad, dä regnperio d en b ö rjad e, u ta n päg ick a llm ä n t ä n n u u n d e r fö rsta v e e k a n av O ktob er. H av rc sk ö rd e n u p p sk a tta d e s i ä rs v ä x tra p p o rte n fö r O ktober m ä n a d v a ra u n d e r m e d e lm ä tta n (.). B landsädcs och b a ljv ä x ts k ö rd e n u p p sk a tta d e s i O k to b e r v a ra m e d e lm ä ttig (.6 och.). Potatisen och rotfrukterna. P otatissättnin gen, som i södra Finland fördröjdes av regn, började den 7 9 maj och avslutades allm änt den 8 juni. Juni mä

9 9 Perunan k asvu kärsi heinäkuun k uivuudesta, m utta loppukesän läm pim yys ja sateet paransivat sitä h uom attavasti. M yöskin llojen m yöhästym isellä oli h u om atta v a m erkitys perunan sadolle. Sadon laatua alensi k u i tenkin verraten yleisesti perunarutto ja säilytystappioita tapah tui läm pövaihtelujen vuoksi. Perunan korjuu aloitettiin syyskuun puolessa välissä ja huonojen korjuusäiden vuoksi se jatkui yleisesti vielä lokakuun ensim m äisellä viikolla. on arvosteltu lokakuulla k eskinkertaiseksi (.i). Juurikasvien k y lv ö t m yöh ästyivät erityisesti sokerijuurikkaan kohdalta. N e olivat vielä kesken toukokuun 0 pv. vaiheilla. Muiden juurikasvien k y lv ö t alkoivat toukokuun päivinä ja p äättyivät vasta kesäkuun 8 päivinä. K irpat ja sinappikuoriaiset vahingoittivat tai h ävittivät kokonaan laajoja juurikasvism aita eri p u o lilla m aata. Turun ja Salon seuduilla sekä paikoin m uuallakin tek i gam m ayökkösen tou k ka perusteellista tuhoa lukuisilla viljelm illä. K aalikoi vahingoitti kaali ja lanttuviljelyksiä tavallista suurem m assa m äärässä. Juurikasvien sato kärsi eniten keskikesän kuivuudesta m utta loppukesän sateet paransivat satotoiveita. Juurikasvien korjuu alkoi syyskuun päivän jälkeen, eräissä lä ä neissä vasta lokakuun ensim m äisellä viikolla. Y leisem m in se oli jo su oritettu lokakuun 0 päivinä. Juurikasvien sato arvosteltiin koko m aassa lokakuulla k esk in kertaista huonom m aksi (.). Heiliä ja laidun. A lkukesä oli sääsuhteiltaan heinänkasvulle su otuisa, m u tta tavallista syvem p i routaantum inen ja erikoisesti kesäkuun loppupuoliskon kuivuus aiheuttivat, ettei saatu sato vastann ut alkukesän to i veita. H einän n iitto saatiin suoritettua heinäkuun loppupuolella ja korjuu p ä ä tty i heinäkuun viim eisten päivien ja elokuun päivän välisenä aikana. H einä on laadultaan h yvää, sillä heinäkuun poutaisten säiden ansiosta se saatiin kuivana suojiin. K ylvöheinän sato arvosteltiin lokakuulla m iltei keskinkertaiseksi (.). N iittyh einän sato on arvosteltu keskinkertaista huonom m aksi. L aidun arvosteltiin kesä ja heinäkuulla yleensä keskinkertaiseksi, elokuulla keskinkertaista huonom m aksi ja sy y s kuulla keskinkertaiseksi. E ri viljelysk asvien k asvu eri ajankohtina kasvukauden kuluessa n äk yy seuraavista suhdeluvuista, jotka osoitta v a t, m illaisiksi satotoiveet ta i korjatut sadot on k esk i määrin arvosteltu m aatalousllitukselle kesän aikana saapuneissa vuodentuloilm oituksissa ). nads to rk a in v erk ad e m en lig t p ä p o ta tis v ä x te n, m en v ä rm e n och reg n en i s lu te t av so m m aren fö rb ä ttra d e a v se v ä rt d en sam m a. Ä ven de fö rsen ad e fro ste rn a de en a n m ä rk n in g sv ä rd bety d else fö r p o ta tissk ö rd e n. ens k v a lite t fö rsäm rades dock r ä t t a llm ä n t av p o ta tisbladm ögel och lag rin g sfö rlu ster u p p sto d o genom tem pera tu rv ä x lin g a rn a. P o ta tisu p p ta g n in g o n b e g y n te i m itte n av S eptem ber och p ä g ru n d av d alig t sk ö rd e v ä d e r fo r t s a tte d en a llm ä h t ä n n u in p ä d e n fö rs ta v eck an a v Oktob er. S k ö rd en h a r i O ktober u p p s k a tta ts v a ra m edelm ä ttig (.). I fräga om rotfruktsädden försenades denna särskilt för sockerbetornas vidkom m ande. Sädden av dom fortgick ännu om kring den 0 m aj. Sädden av de andra rotfrukterna päbörjades den maj och avslutades först den 8 juni. Jordloppor och senapsbaggar skadade eller förstörde h eit och hället stora rotfruktsfält olika delar av landet. I Äbo och Salo trakten sam t ställvis även annorstädes ödelade gam m aflyets larver fullständigt talrika odlingar. Kälfjärilen skadade käl och kälrotsodlingar i större om fattning än van ligt. R otfruktsskörden tog m est skada av högsom m artorkan, m en regnen i slu tet av som m aren förbättrade skördeutsikterna. LTpptagningen av rotfrukterna började efter den Septem ber, i en del lä n fö rst u n d e r d en fö rsta v eck an av O ktober. D en v a r a llm ä n t v e rk stä lld re d a n d en 0 ' O ktober. R o tfru k tssk ö rd e n fö r h eia la n d e t u p p sk a tta d e s v a ra i O ktober säm re ä n m e d e lm ä ttig (.). H öct ocli botet. F ö rso m m aren v a r tili v äd erlek en gynnsam fö r v a llv ä x te rn a, m en tjä le n, som gick d ju p a re än v a n lig t, och sä rsk ilt to rk a n u n d e r d en sen are h ä lfte n av ju n i fö ro rsak ad e d et, a t t sk ö rd en icke m o tsv a ra d e de fö rh o p p n in g ar m a n k ü n d e stä lla p ä d ensam m a u n d er fö rso m m aren. H ö s lä tte rn k ü n d e slu tfö ras i s lu te t av ju li och av slu tad es h ö b ärg n in g en u n d e r tid e n m ellan do sista d a g a rn a av ju li och d en a u g u sti. H ö e t ä r a v god k v a lite t, t y ta c k v a re u p p e b ä llsv ä d re t u n d e r ju li m än ad, v a r d e t to r r t, dd d e t k ö rd es in i lad o rn a. V allhöskörden u p p sk a tta d e s i O ktober v a ra n ä s ta n m e d e lm ä ttig (. ). S k ö rd en a v än g sh ö h a r u p p s k a tta ts v a ra säm re ä n m e d e lm ä ttig. E n lig t u p p s k a ttn in g a rn a v a r b e te t i ju n i och ju li i allm ä n h e t m e d e lm a ttig t, i a u g u sti u n d e r m edelm ä tta n och i S eptem ber m e d e lm ä ttig t. O dlingsväxtem as v ä xttillstän d v id olika tidpunkter av växtperioden fram gär av följande relativa ta l, av vilk a fram gär, huru ärsväxten eller redan skördad och bärgad äring vitsordas u ti tili lantbruksstyrelsen under som m aren inlupna ärsväxtrapporter ). Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä Värvete Ruis R&g Ohra Korn Kaura Havre Sekavilja Blandsäd Palkokasvit Baljväxter Peruna Potatis Juurikasvit Rotfrukter Kylvöheinä Vallhö Niittyheinä Ängshö K e s ä k. J u n i H e in ä k. J u li»....o E lo k. A u g. )> S y y s k. S e p t.» l L o k a k. O k t.»... o.o i L o k a k. O k t i Vuodentulotoiveitten ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikkoa, jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, keskinkertaista, keskinkertaista huonompaa, 3 huonoa vuodentuloa, melkein katoa ja katoa. ) Vid angivandet av skördeutsikterna r tillämpats en sifferskala, väri 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över medelmättig, medelmättig, under medelmättig och 3 dälig skörd, nästan missväxt och missväxt.

10 0 V.. Sääsuhteet. T alvikausi 96 7 oli vähälum inen ja kylm ä. Y htenäinen lum ipeite saatiin lounaissuom een v asta helm ikuun alussa ja m uuallakin se oli m uodostunut vasta kuukautta aikaisem m in, joten m aa routaantui tavallista syvem pään. R outakerros oli hietam ailla p aikoin jopa 0 cm ja savim ailla 0 0 cm vahvuinen. H uhtikuun loppupuoliskolla sattu n eet runsaat sateet ed istivät tosin roudan sulam ista, m u tta tästä huolim atta säilyi routa m yöhään toukokuulle jopa kesäkuullekin saakka. T oukokuun läm pötila oli. norm aalia läm pim äm pi joskin yöpakkasia esiintyi aina 0 pv. vaiheille saakka. Sam oin oli koko kesäkauden läm pötila normaalia korkeam pi, kesäkuun., heinäkuun 0.6., elokuun ja syyskuun 3 normaalia korkeam pi. Sadesuhteiltaan toukokuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen, sadem äärän ollessa eteläsuom essa vain 0 % ja pohjoissuom essa 8 % norm aalista. S a m oin satoi kesäkuussakin alle norm aalin, eteläsuom essa 7 % ja pohjoissuom essa 83 % siitä. H einäkuulla sitä vastoin satoi hiukan yli norm aalin, eteläsuom essa 8 % ja pohjoissuom essa 36 % norm aalista. Syyskesä oli taas vähäsateinen. E lokuussa satoi eteläsuom essa 9 % ja pohjoissuom essa 0 % norm aalista. Syyskuussa satoi eteläsuom essa % ja pohjoissuom essa 96 % norm aalista. K oko kesänä satoi siis ainoastaan heinäkuussa yli norm aalin. Y leensä olivat sadesuhtoot pohjoissuom essa edullisem m at kuin eteläsuom essa. Syysviljat. Syysviljojen k y lv ö t suoritettiin syksyllä norm aaliaikana ja kohtalaisten säiden vallitessa, joten oraat pääsivät yleensä hyvään kasvun alkuun. P itkänlainen, enim m äkseen läm m in ja varsinkin alussa sa teinen syysk ausi vaik u tti edistävästi oraiden kehitykseen. Y leensä oraat talveh tivatk in kohtalaisesti. R ukiin heilim öim inen sa ttu i yleisem m in kesäkuun v iim eiselle viikolle, jolloin säät olivat aurinkoiset. Leikkuu toim itettiin eteläsuom essa heinäkuun 9 ja elokuun 9 päivän välisenä aikana ja pohjoissuom essa elokuun ja päivän välisenä aikana. R ukiista saatiin parem pi sato kuin m oneen vu oteen. Lokakuulla se arvosteltiin keskinkertaiseksi.3. Syysvehnän korjuu saatiin suoritettua elokuun 7 päivään m ennessä. arvosteltiin lokakuulla m elkein keskinkertaiseksi.. Syyskylvöjen suoritukseen nähden kuivuus m uodostu i kohtalokkaaksi. Osa k ylvöistä jäi kokonaan suorittam attakin, kun sateita odoteltaessa k ylvöaika m uodostu i liian m yöhäiseksi. EteläSuom essa rukiin k y lv ö ty ö t aloitettiin elokuun päivän tienoilla, m u tta paljon niitä suoritettiin vasta syyskuun 9 päivän jälkeen, jolloin saatiin sateita. PohjoisSuom essa k y lv ö t suoritettiin aikaisem m in, Lapin läänissä syyskuun alkuun ja Oulun läänissä syysk uun 6 p äivään m ennessä. EteläSuom essa oraat k eh ittyivät kuivuuden vaikutuksesta h eikosti ja jäivät rvoiksi. K evätviljat. K evätviljojen itäm inen oli keväällä k u i vuuden johdosta epätasaista. M yös kuivuuden v aik u tu k sesta k evätviljat tu leen tu ivat tavallista nopeam m in ja sam anaikaisesti. E rikoisesti H äm een, Turun ja Porin sekä m yöskin U udenm aan läänissä ne valm istu ivat k eskenkasvuisina ja jyvien koko jäi m onilla seuduilla nor Ár. Väderleksförhällanden. V interperioden 96 7 var snöfattig och kali. E tt enhetligt snötäcke fick m an i sydvästra Finland först i början av februari och även annorstädes de d et bildats först en m anad tidigare, varigenom tjälen gick dj upare an vanligt. D en nädde pä sandjordar ställvis ett djup av ända tili 0 cm och pä lerjordar tili 0 0 cm. D e rikliga regn, som inträffado i slu tet av april befräm jade väl tjälens upptinande, m en oaktat d etta k varstod tjälen ända tili maj m&nad tili och m ed intill juni m anad. Maj m änads tem peratur var.6 varm are än norm alt om även nattfroster inträffade allt in till den 0. Likasä var hela som m arperiodens tem peratur högre än norm alt, juni m änads.6, juli m änads 0.., augusti m änads och septem ber m änads 3 högre än norm alt. Vad regnförhällandena beträffar var maj m änad exceptionellt regnfattig, i det regnm ängden i södra Finland var blott 0 % och i norra Finland 8 % av d et nórm ala. Ä vensä regnade det i juni under det nórm ala, i södra Finland 7 % och i norra Finland 83 % därav. I juli därem ot regnade d et nägot över det nórmala, i södra Finland 8 % och i norra Finland 36 % av det nórm ala. Scnsom m aren var äter regnfattig. I augusti regnade det i södra Finland 9 % och i norra Finland 0 % av det nórmala. I septem ber regnade det i södra Finland % och i norra Finland 96 % av det nórm ala. Under hela som m aren regnade det säledes endast i juli m änad över det nórmala, överh u vu d voro regnförhällandena i norra Finland fördelaktigare än i södra Finland. Höstsihlen. Sädden av höstsäd verkställdos om h Östen i normal tid och under dräglig väderlck, varigenom brodden över huvud fick god början. E n lángvarig, mera varm och i synnerhet i början regnig höstperiod inverkade befräm jande p ä broddarnas u tveckling. I allmänhet övervintrade broddarna m edelm ättigt. R ägblom ningen inträffade allm ännast under sista veckan av juni, dä vädret var soligt. R ägskörden verkställdes i Finland m ellan den 9 j uli och 9 augusti och i norra Finland m ellan den och augusti. A v rágen fick man en bättre skörd än pä m änga ár. I oktober uppskattades den tili m edelm ättig.3. H östveteskörden verkställdes innan den 7 augusti. en uppskattades i oktober tili nästan m edelm ättig.. Med avseendc ä höstsädden blev torkan ödesdiger. E n del av sädden blev h elt och h&llet outf örd, dä s&ningstiden i väntan pä regn blev försenad. I södra Finland begynte m an m ed sáningsarbetena om kring den a u g u sti, m en m änga av dessa arbeten utfördes först efter den 9 septem ber, dä m an fick regn. I norra Finland verkställdes sädden tidigare, i Lapplarul i början av se p tem ber och i Uleäborgs Iän föro den 6 septem ber. I södra Finland utveeklade sig broddarna under torkans inverkan svagt och förblevo glesa. Vftrsäden. Pä grund av torkan om váren grodde värsäden ojäm nt, även tili följd härav m ognade värsäden snabbare än vanligt och sam tidigt. I synnerhet i Tavasteh us, Abo och Björneborgs och även i N ylands Iän var säden vid m ognaden k ortvu xen och kärnans storlek blev i m änga trakter m indre än norm alt. D et idealiska

11 m aalia pienem m äksi. N iitto ja vielä korjuuajankin inteelliset säät ed istivät korjuutöitä siinä määrin että ne yleensä saatiin su oritettua tavallista aikaisem m in. K evätvehnän k y lv ö aloitettiin yleisim m in toukokuun 7 päivinä ja su oritettiin loppuun 6 päivinä sam aa kuuta. N iittoon ryh d yttiin elokuun 0 päivän tienoilla ja suoritettiin loppuun yleensä syyskuun p äivään m ennessä. K orjuutyöt saatiin pääasiallisesti su o ritettu a jo syyskuun 0 päivään m ennessä, m utta eräissä tapauksissa vasta syysk uun 3 päivään m ennessä. K e vätvehnän sato arvosteltiin lokakuulla keskinkertaiseksi (.8). Ohran k ylvöön ryh d yttiin toukokuun 3 0 päivinä ja se saatiin suoritettua 6 30 päivinä sam aa kuuta. Ohran n iitto alkoi elokuun 3 päivän tienoilla ja se lop e tettiin elokuun päivään m ennessä. Ohran korjuu aloitettiin elokuun päivinä ja ohra saatiin yleensä korjattua syyskuun ensim m äisellä viikolla. arvosteltiin lokakuulla keskinkertaiseksi (.7). Kauran k y lv ö alkoi yleisim m in toukokuun 7 p äivien välisenä aikana ja loppui 9 päivinä to u k o kuuta. K auran niitto aloitettiin elokuun puolivälin jä l keen ja kaura saatiin leikattua syyskuun ensim m äisellä viikolla. Koi ju u saatiin suoritettua syyskuun p ä i vään m ennessä. Kaarran sato arvosteltiin lokakuun vuodentulokertom uksessa keskinkertaiseksi (.7). S e k a v ilj a n j a p a l k o k a s v i e n s a t o a r v o s t e l t i i n lo k a k u u ll a k e s k i n k e r t a i s e k s i (.8 j a.9 ). vädret under slätter och skördetiden befordrade skördearbetet i sädan grad a tt m an överhuvud fick d et verkställt tidigare än van ligt. S ädden a v v ä rv e te b e g y n te allm ä n n a st d en 7 m aj och slu tfö rd es d en 6 sam m a m ä n a d. S k ö rd en vidto g om kring d en 0 a u g u sti och a v slu ta d e s a llm ä n t in n an den S eptem ber. In k ö rn in g sa rb e te t u tfö rd es h u v u d sakligen fö re d en 0 S eptem ber, m en i n&gra fall fö rst in n an d en 3 S eptem ber. V ärv o tets sk ö rd u p p sk a tta d e s i O ktob e r tili m e d e lm ä ttig (.8). K o rn säd d en v id to g d en 3 0 m aj och slu tfö rd es den 6 30 i sam m a m ä n a d. K o rn sk ö rd e n b e g y n te om kring d en 3 a u g u sti och av slu tad es före d en a u g u sti. Ink ö rn in g en b e g y n te d en au g u sti och k ö rn e t fick m a n i allm än h et b ä rg a t u n d e r d e n fö rsta v e c k a n i Septe m b e r. S k ö rd en u p p sk a tta d e s i O ktober tili m e d e lm ä t tig (.7). H a v re sä d d e n b e g y n te allm än n ast m ellan d en 7 m aj och slu tfö rd es d en 9 m a j. M an b e g y n te slä h a v re n e fte r m edlet av a u g u sti och h a v re n fick m a n skörd a d u n d e r fö rsta v e c k a n a v S eptem ber. In k ö rn in g en fick m a n a v slu ta d före d en S eptem ber. H av resk ö rd en u p p sk a tta d e s i O ktober m än ad s ä rs v ä x tra p p o rt tili m e d e lm ä ttig (.7). S k ö rd en av b landsäd och b a ljv ä x te r u p p sk a tta d e s i O ktober tili m e d e lm ä ttig (.8 och.9). Poruna ja juurikasvit. Perunan istutus aloitettiin toukokuun ja 9 päivien välisenä aikana ja lopetettiin kesäkuun 8 päivinä. Perunan kasvu n äytti alk u kesästä lupaavalta. L äm m intä oli riittävästi ja heinäkuun sateet edistivät kasvua. M utta loppukesä sensijaan oli perunan kasvulle epäedullinen. Jossain määrin perunasato kärsi syyskesän lloista, jotka vik u u ttivat varsisatoa aiheuttaen k esk ey ty stä m ukuloiden kasvussa. E nsim m äiset llayöt sa ttu iv a t eteläsuom ea lukuu n ottam atta elokuun 9 ja 3 päivien välisin ä öinä. LounaisSuom essa oli lla elokuun 9 30 päivien välisenä yönä. Syyskuun alkupuolen llat ulottu ivat kautta m aan. E niten peruna kärsi kuitenkin loppukesän k u i vuudesta varsinkin eteläsuom essa. Perunan sam oinkuin juurikasvienkin sadossa olikin enem m än kuin minkääiu tauun kasvin sadossa eroavaisuutta etelä ja pohjoissuom en välillä. Eräissä osissa eteläsuom ea saatiin varsin heikkojakin perunasatoja, kun taas Lapin lä ä nissä, jossa koko kesän satoi eniten, perunasato oli hyvä. U udenm aan ja Turun ja Porin läänissä arvosteltiin p e runasato lokakuulla keskinkertaista huonom m aksi (3. o), m utta Lapin läänissä h yväk si (6.8). Keskim äärin koko maassa perunasato arvosteltiin keskinkertaiseksi (. o). Perunaruttoa ei perunoissa ole paljon ilm oitettu esiin tyneen. Perunan nosto saatiin suoritettua m elko k au niiden säiden aikana syyskuun loppuun m ennessä..juurikasvien k y lv ö aloitettiin toukokuun ja 9 päivien välisenä aikana ja loppui kesäkuun 8 p ä i vinä. Samoin kuin perunan n ä y tti juurikasvienkin k eh i ty s alkukesästä lupaavalta. Tosin tu h oh yön teiset jo s sain määrin ittasivat juurikasvien kasvua läm pim ien säiden aikana. Syyskesän kuivuuden vaikutuksesta ju u rikasvien satotoiveet jatk u vasti heik kenivät. Lokakuulla j uurikasvien satotoiveet arvosteltiin keskinkertaista h uonom m iksi (3.9), Lapin läänissä keskinkertaiseksi (.3), m u tta A hvenanm aalla huonoiksi (3. o) ja H äm een, Potatis och rotfrukter. P otatissättningon begynte den 9 maj och avslutades den 8 juni. P otatisväxten säg pä försom m aren lovando u t. Värmo fanns tillräckligt och juli m änads regn befordrade växten. Men slutot av som m aren var därem ot ogynnsam för p otatisväxten. In ä g o n m an led potatisskörden av sensom m arens froster, vilka skadade blast eil förorsakande avbrott i knölarnas tillv ä x t. D e första frostnätterna inträffade m ed undantag av södra Finland m ellan den 9 3 augusti. I sydvästra Finland var d et frost m ellan den 9 30 augusti. Frosterna i början av Septem ber sträck te sig landet runt. Främ st led lik väl p otatisen av sensom m arens torka i synnerhet i södra Finland. För p otatisen säväl som för rotfruktsskörden var det större skillnad m ellan södra och m ellersta Finland än vad beträffar skörden av nägon annan v ä x t. I nägra delar av södra Finland fick m an synnerligen svaga potatisskördar, dä äter i Lappland, dar det under heia som m aren regnade m est, p otatisskörden var god. I N ylands och i Abo och Björneborgs län uppskattades potatisskörden i Oktober till under m edelm ättan (3.9) m en i Lapplands iän till god (6.8). I m edeltal i heia landet uppskattades potatisskörden tili m ed elm ättig (.6). P otatisbladm ögel r ej enligt rapporterna förekom m it m ycket bos potatisen. Potatisupptagningen försiggick under täm ligen vackert väder före September m änads slut. Sädden av rotfrukter begynte m ellan den 9 maj och upphörde den 8 juni. U tvecklingen för rotfrukterna säsom även för potatisen säg pä försom m aren lovande ut. Visserligen voro skadeinsokterna i nägon m an tili förfäng för rotfrukternas v ä x t under den varm a tiden. Till följd av sensom m arens torka försvagades rotfrukternas skördeutsikter oavbrutet. LTnder Oktober uppskattades skördeutsikterna till under m edelm attan (3.9), i Lapplands tili m edelm ättigt. (.3), m en pä nd tili däligt (3.o), och i T avastehus, N ylands och Abo och

12 U udenm aan ja Turun ja Porin lääneissä keskinkertaista huonom m iksi (3.7, 3.8 ja 3.8). Juurikasvien korjuu alkoi yleensä syysk uun 3 päivän aikaan ja p ä ä tty i lokakuun päivään m ennessä. Heinä ja laidun. T alven k ylm yys ja vähälum isuus sekä toukokuun pak kasyöt aih eu ttivat, että apila hävisi varsinkin vanhem m ista nurm ista m elkein kokonaan. Tosin joillakin alueilla, joilla oli ollut runsas lum ipeite esiintyi tih eitäkin apilakasvustoja, jotk a kuivuudesta huolim atta antoivat keskinkertaisen sadon. H einäsato oli siten eri alueilla, ja eri peltolohkoillakin suuressa m äärin vaih televa. K oko m aassa Lapin lääniä lu k u u n ottam atta heinäsato arvosteltiin kasvukauden lopussa k eskinkertaista huonom m aksi (. o). H einän laatukin kärsi korjuuaikana sattu n eista sateista. H einän niitto alkoi heinäkuun 9 päivinä ja se saatiin su oritettua etelä Suom essa heinäkuun päivän tienoilla ja pohjois Suom essa heinäkuun loppuun m ennessä. H einän korjuu p äättyi eteläsuom essa heinäelokuun vaihteessa ja pohjoissuom essa elokuun päivän vaiheilla. N iittyheinän sato arvosteltiin lokakuulla koko m aassa k esk in kertaista huonom m aksi (3.8). Laidun arvosteltiin h ein ä kuulla keskinkertaiseksi kesä ja elokuulla keskinkertaista huonom m aksi sekä syys ja lokakuulla huonoksi. H eikot laitum et ja odelm ikot karja söi lisäksi niin tarkkaan, että nurm ien kunto tulee vielä seuraavanakin vuonna k ärsim ään k esän kuivuudesta. Eri viljelyskasvien kasvu eri ajankohtina kasvukauden kuluessa n äk yy seuraavista suhdeluvuista, jotka osoitta v a t, m illaisiksi satotoivect tai korjatut sadot on k esk i m äärin arvosteltu m aatalousllitukselle kesän aikana saapuneissa vuodentuloilm oituksissa '). Björneborgs län till under m edelm ättan (3.7, 3.8 ocb 3.8). U pptagningen av rotfrukterna begynte i allm änhet före den 3 Septem ber och slutfördes innan den O k tober. Höet och betet. Vinterns köld och snöfattigdom sam t maj m änads frostnätter voro orsak tili att klövern försvann i synnerhet frän äldre vallar n ästan h eit och llet. Visserligen förekom pä nägra om räden, vilka de ft ett rikligt snölager, även tä ta klöverbeständ, vilka oaktat torkan gavo en m edelm ättig skörd. H öskörden var sälunda pä olika om räden och även pä olika äkerskiften i stör m ängd om växlande. I heia landet m ed undantag av Lapplands län uppskattades skördcn under växtperiodens slu t till under m edelm ättan (.o). H öets kvalitet led även under skördetiden av tillfälliga regn. H öslättern b egyn te den 9 juli och verkställdes i södra Finland om kring den juli och i norra Finland före juli m änads slu t. H öbärgningen avslutades i södra Finland under sk iftet juli augusti och i norra Finland omkring den augusti. Ä ngshöets skörd uppskattades i Oktober i heia landet till under m edelm ättan (3.8). B etet uppskattades i juli tili m edelm ättigt, under juni och augusti till under m edelm ättan sam t under Septem ber och Oktober tili däligt. B oskapen avbetade därtill m ycket noggrant de svaga betesm arkerna och ät.erväxten, sä a tt vallarna kom m a ännu följande är a tt lida av ärs torka. Do olika odlingsväxternas växtläge vid olika tidpunktcr av växtperioden framgär av följande relativa tal av vilka fram gär, huru ärsväxten eller red an bärgad äring vitsordats uti tili lantbruksstyrelson under som m aren inlupna ärsväxtrapporter ) Syysvehnä H östvete Kevätvehnä Vár ve te Ruis Rág Ohra Korn Kaura Havre Sekavilja Blandsäd Palkokasvit Balj växter Peruna Potatis Juurikasvit Rotfrukter Kylvöheinä Vallhö stiittyheinä Ängshö K esäk. Juni H einäk. Juli» E lok. Aug.» Syysk. Sept.» L okak. Okt.» Lokak. O kt i M aatalousm aan ala. Puutarn, pellon, n iityn ja raivatun laitum en ala on ollut kokonaisuudessaan ja prosentteina koko m aaalasta seuraava: Lantbruksjordens areal. Trädgärdens, äkerns, ängens och den uppröjda betesm arkens areal r i sin helhet och i procent av hela jordarealen värit följande: Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Tillsammans % koko maaalasta i % av hela arealen Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städer Yhteensä Tillsammans % koko maaalasta i % av hela arealen Puutar T rädgärd... Peltoa Äker... Niittyä Naturlig äng O.o 7.8 l. l R aivattua laidunta Uppröjd betesmark Muuta alaa Övrig areal Yhteensä Summa o x) Vuodentulotoiveitten ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikkoa, jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, keskinkertaista, keskinkertaista huonompaa, 3 huonoa vuodentuloa, melkein katoa ja katoa. J) Vid angivandet av skördeutsikterna r tillämpats en sifferskala, väri 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över medelm ättig, medelmättig, under medelmättig och 3 dälig skörd, nästan missväxt och missväxt.

13 3 Pellon käyttö. P eltom aan k ä y ttö eri viljelyskasveilla ja kesannoksi v. 96 ja selviää lääneittäin, k ih la kunnittain ja m aanviljelysseuroittani liitetau lu k osta. Seuraavassa esitetään koko m aata k oskeva yhdistelm ä (hehtaareina). Ákerns användning. Ákerns användning för olika od lingsväxter och träda är 96 och fram gär länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapens omraden av tabellbilagan. I det följande anföres en h ela la n det om fattande sam m anställning (i hektar). 96 Kaupungit Stiiderna Yhteensä Summa % Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat Landskommuner Kaupungit Städerna Yhteensä Summa % Syysvehnä H ö stv ete... Kevätvehnä Värvete... Ruis Räg... Ohra Kom... Kaura H a v re... Sekuli Blandsäd... Herne Ä r te r S Viljat yht. Summa säd Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu Kairot Turnipsi T u rn ip s Muut juurikasvit Andra rotfrukter Peruna ja juurikasvit yht. Summa rottrukter Vintarehu Grönfoder Heinänsiemen H ö frö Peltoheinä Vallhö AlVrehu A lv foder Peltolaidun B etesv all Rehukasvit yht. Summa foderväxter Pellava ja mppu Lin och mpa Öljykasvit Oljeväxter Täysi kesanto H e lträ d a Muu peltoala Övrig äkerareal Koko peltoala Hela äkerarealen » Niityn ala ja sen käyttö. N iityn alasta ei vuosina 96 ja k erätty erikseen tietoja. K oko n iittyala on lask ettu v. 9 suoritetun m aatalouslaskennan m ukaan, kuitenkin ottaen huom ioon k ä y tettä v issä olevia tarkistu stietoja. H einäksi k orjattu n iitty a la on lask ettu ed ellyttäen suhde k ok on aisn iittyalaan lääneittäin ja m aan viljelysseuroittani sam aksi k u in v v k esk i määrin. N iityn kokonaisala ja siitä heinäksi k orjattu osa esitetään lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani liitetau lu kossa 3. K oko m aan k oh dalta tilastolu vu t ovat seuraavat. Xngens areal och dess användning. Om ängsarealen insam lades ej áren 96 och 7 skilt för sig nágra uppgifter. H eia ängsarealen är beräknad p& grund av den ár 9 verkställda lantbruksräkningen, m ed iakttagande a v tillb udsstaende kontrolluppgifter. D en del av ängsarealen varifrán hö bärgats r beräknats under förutsättning, a tt förhällandet tili totalarealen länsvis och inom lantbrukssällskapens om räden varit detsam m a som áren i m edeltal. Ä ngens totalareal och den del därav varifrán hö bärgats fram ställas länsvis och inom lantbrukssällskapens om räden i tabellbilagan 3. Vad heia lan det beträffar äro de statistisk a talen följande: 96 Maalais Maalaiskunnat Kaupungit Yhteensä kunnat Kaupungit Yhteensä Landskommunekommuner Städer Tillsammans Lands Städer Tillsammans N iityn k o k o ala H ela ängsarealen Siitä korjattu heinäksi D ärav bärgad tili hö /0 koko alasta /0 av totalarealen fiii+q U inet. TL/d>lCtV< jq t*o v* K uitu öljypellava Fiberoljelin Ö ljypellava O lje lin... 8 K eltasinappi G u lsen a p Hehtaarisadot ja sadon kokonaism äärä. E ri viljelyskasvien sadot v. 96 ja h ehtaarilta sekä k ok on aisuudessaan esitetään lääneittäin ja m aanviljelysseuroit Hektarskördarna och skördens totalbelopp. D e olika odlingsväxternas skördar är 96 och per hektar och i sin helhet anföras länsvis och inom lantbruks

14 tain liitetaulukoissa ja. A llaolevista yhdistelm istä nähdään v a sta a v a t koko m aata k osk evat luvut. sällskapens om räden i tabellbilagorna och. A v nedanst&ende sam m anställning framg&r m otsvarande ta i för hela landet: Hehtaarisadot (maalaiskunnissa) per hektar (i landskommuner) 3 97 i 96 Maalaiskunnat Landskommuner dt Kokonaissadot Totalskördar 96 Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer dt Maalaiskunnat Landskommuner dt Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer dt i Syysvehnä H ö stv ete K evätvehnävärvete Ruis Räg ! Ohra Kom Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Ä r te r Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu Kairot Turnipsi T u m ip s Muut juurikasvit Övriga rotfrukter Vintarehu (tuorepaino) Grönfoder (färsk vikt) Peltoheinä Vallhö Timoteinsiemen T im otejfrö Apilansiemen K löverfrö AlVrehu A lv foder Kehruukasvit, varsisato Spänadsväxter, fiber Öljykasvit Oljeväxter Siitä: Därav: Kuituöljypellava Fiberoljelin Öljypellava Oljelin Keltasinappi G ulsenap Niittyheinä Ängshö rehuyksikköinä. Jotta saataisiin k äsitys sadon kokonaism äärästä, on ravinnoksi ja rehuksi kelvollisten satotu otteid en m äärä seuraavassa esitetty rehuyksiköiksi m uunnettuna. P eltolaitum esta ja heinänurm ien odelm ista saatu sato on kuitenkin, arvioim ista varten välttäm ättöm ien ensitietojen puuttuessa, jä te tty lask elm an ulkopuolelle. M uuntam inen on suoritettu ed elly t täen, että eri sa to tu o tteita on yhteen rehuyksikköön sisä lty n y t seuraavia m ääriä (kiloina): vehnä, ruis, ohra ja herne.0, sekavilja., kaura., peruna.0, sokerijuurikas., turnipsi., la n ttu 9.0, m uut juurikasvit 9.0, peltoheinä., A lv rehua 6.9, vih an tareh u 0.0, n iittyh ein ä 3.0, sokerijuurikkaan n a a tit.0, m uiden juurikasvien n a a tit.0, syysviljojen ja kevätvehnän oljet.0, kauran, ohran ja sekaviljan oljet.0 sekä herneen ja virnan oljet 3.. Juurikasvien naattisad ot on la sk ettu kertom alla juurisadot sokerijuurikkaalla kertoim ella.0, turnipsilla 0. sekä m uilla juurikasveilla va sta a v a sti kertoim ella 0.3. L askettaessa olkisatoja on k ä y te tty seuraavia, olki ja jyväsadon suhdetta o soittavia kertoim ia: ruis.0, syysvehnä.8, k evätveh n ä., kaura., ohra, herne ja sekavilja.3. N äillä perusteilla la sk ettu rehuyksikköm äärä v. 96 ja selviää seuraavalla sivulla olevasta yhdistelm ästä. Sadon arvo. Sadon raarvoa m äärättäessä on satotu otteid en hintoina k ä y te tty, m ikäli m ahdollista, m aan viljelijöille m yyntip aikalla m ak settu ja hintoja eli ns. lu ovutushintoja. M arkkinattom ien rehujen hinnat on en i foderenlieter. För a tt m an skall fä en uppfattning av skördens totalbelopp fram ställes m ängden av de tili föda och foder dugliga skördeprodukterna i det följande om räknad i foderenheter. D en skörd m an erhällit frän äterväxten pä betesvallar och vallar r m an lik väl uteläm nat, em edan nödiga prim äruppgifter för beräknandet av dessa skördar saknas. Om räkningen r verkställts i det m an antagit a tt en foderenhet av de olika skördeprodukterna innehällit följande m ängder (i ): v ete, rag, korn och ärter l.o, blandsäd l. l, vre., potatis ö.o, sockerbeta., tu m ip s., kalrot 9.0, andra rotfrukter 9.0, vallh ö., A lv foder 6.9, grönfoder 0.0, ängshö 3.0, sockerbetans blast.0,andrarotfrukters blast.0, höstsädens och v&rvetets lm.0, vrens, k o m ets och blandsädens lm.p sam t ärternas och vickerns lm 3.. R otfrukternas blastskördar beräkn ats genom a tt m ultiplicera rotfruktsskördarna för sockerbetan m ed m ultiplikatorn.0, för turnips m ed 0. sam t för andra rotfrukter m otsvarande m ed 0.3. Vid beräknandet av lm skördarna r m an använt följande m ultiplikatorer, vilka ddagalägga förhällandet m ellan lm skörden och skörden av kärna: rag.o, h östvete.8, värvete., vre., korn, ärter och blandsäd.3. D en pä dessa grunder beräknade foder enhetsm ängden är 96 cch klarlägges genom sam m anställningen pä följande sida. ens värde. Vid bestäm m ande av skördens penningvärde r säsom pris för skördeprodukterna sä v itt m öjligt an vänts ät jordbrukam a pä försäljningsorten betalade pris eller s. k. överlätelsepris. Prisen för de

15 96 Maalaiskunnat Landskommuner 000 ry, f. e. Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer 000 ry, f. e. Maalaiskunnat Landskommuner 000 ry, f. e. Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer 000 ry, (. e. Vehnä Vete... Ruis Räg... Ohra Korn... Kaura Havre... Sekuli Blandsäd... Herne Ä rter Viljat yht. Summa säd Peruna Potatis Sokerijuurikas S ockerbeta Lanttu Kairot Turnipsi T u rn ip s Muut juurikasvit Övriga rotfrukter Juurikasvit y.m. Summa rotfrukter m.m Vintarehu Grönfoder AIVrehu A IV foder Peltoheinä Vallhö Syysviljan oljet Halm av h ö stsä d Kevätviljan»»» v ä rs ä d Palkokasvien»»» baljväxter Yhteensä vintarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och h a lm Sokerijuurikkaan naatit Blast av sockerbeta Turnipsin naatit Blast av tum ips Muiden juurikasvien naatit Blast av övriga ro tfru k te r Yhteensä naatit Summa blast pellosta Avkastning frän äker arvioitu n iitä vastaavien m arkkinakelpoisten satotuotteiden hintojen perusteella, ottam alla huom ioon niiden suhteellinen ruokintaarvo. V ehnän, rukiin, ohran, k a u ran, perunan, lan tun, peltoheinän sekä heinänsiem enen hinnat on saatu PellervoSeuran m arkkinatutkim uslaitok sen tila sto sta, ja ne ovat syysk uussa alkaneen sa to vuoden m yyntim äärien m ukaan punnittuja keskihintoja. M uut hinnat ovat joko virallisesti vah vistettu ja ta k u u hintoja (pellava ja pellavansiem en) ta i ylläm ainittuja arviohintoja. K ä y tety t keskihinnat ovat seuraavat: 96 Vehnä V e t e... : 3 0: 98 R uis R a g... 3: 9 9: 90 Ohra Korn... 3: 0 9: 3 K aura H avre... : 99 8 : 8 Sekuli B la n d s ä d... : 30 9: 87 H erne Ä rter : 7 : 07 Peruna P o t a t i s... : : Sokerijuurikas Sockerbeta... ; : L anttu K airot... : : 6 Turnipsi T um ips... : 30 : 80 Muut juurikasvit Andra rotfrukter : 70 : 0 Vintarehu Grönfoder... : : 7 P eltoheinä V allhö... : 3: foderslag, vilka sakna m arknad, r beráknats m ed stod av prisen for m otsvarande m arknadsdugliga skordeprodukter m ed beaktande av deras relativa utfodringsvárde. Prisen for v ete, rág, korn, vre, p otatis, kálrot, vallh o sam t hofro r m an fátt frán den statistik, som u tgivits av PellervoSallskapets m arknadsforskningsanstalt och de aro vagda medelpris enligt forsáljningsbestám m elserna fór det i septem ber ingangna skórde&ret. Óvriga pris aro antingen officiellt stadfásta garantipris (lin och linfró) eller ovannám nda várderingspris. D e anvánda m edelprisen aro foljande: 96 A lv reh u A lv foder... : 80 : 0 N iittyh ein ä Ä n g s h ö... : : 0 Syysvilj. oljet H alm av h östsäd.. : : 7 K evätvilj. oljet H alm av värsäd.. : 0 : 0 P alkokasvien oljet H alm av baljv ä x t e r... : 0 : 0 Juurikasvien n aatit B la st av rotfrukter... : 8 : 0 Apilan siem en K löverfrö... 3: 0 8: 86 T im otein siem en Tim otejfrö... : 06 6: 7 K ehruukasvit Spänadsväxter varsisato fiber... 3: 0 : siem ensato fröskörd... : 39: Ö ljykasvit O lje v ä x te r... 0: 3: E delläolevien k eskihintojen perusteella lask etu t sadon arvot selviävät seuraavasta yhdistelm ästä. D e pa grund av föreg&ende m edelpris beräknade skördevärdena fram gä av följande sam m anställning:

16 6 96 Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer % Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer % 000 mk 000 mk 000 mk 000 mk Vehnä Vete Ruis Räg Ohra Korn Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Ä rter Yhteensä viljaa Summa säd Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu Kairot Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Juurikasvit yht. Summa rotfrukter Vintarehu Grönfoder Peltoheinä Vallhö AlVrehu A lv foder Niittyheinä Ängshö Syysvilj. oljet Halm av h östsäd Kevätvilj. oljet Halm av värsäd Palkokasvien oljet. Halm av baljväxter Yhteensä vintarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och h a lm Juurikasvien naatit Blast av rotfrukter Apilan siemen Klöverfrö Timotein siemen Timotejfrö Kehruukasvit Spänadsväxter... varsisato fiber siemensato frö Öljykasvit Oljeväxter Kaikki yhteensä Totalsumma O O Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelma. Leipäviljan ja perunan' kulu tuslaskelm at o soittavat, m iten paljon n äitä satotu otteita on, huom ioonottaen m yösk in tu o n nin, riittän yt ihm isten ja kotieläinten ravinnoksi sekä teollisuudessa k ä y tettä v ä k si syyskuun p. 96 ja alkavien satokausien aikoina. L askelm assa ei kuiten Konsumtionsberäkning av brödsäd ock potatis. Brödsädens och potatisens konsum tionsberäkningar u tvisa huru m ycket av dessa skördeprodukter m ed iakttagande även av im porten värit tillfyllest för m änniskom as och husdjurens näring ooh för användning i industrin under de skördeperioder, som begynna den sept. 96 ooh /9 963/8 S k ö rd... Kvlvö Utsäde... Nettosato Nettoskörd... Tuonti Införsel... Vienti Utförsel... Vehnä Vete Ruis Räg Ohra K oin Herne Ärter Yhteensä leipävilja Tilisammans brödsäd Kaura Havre Peruna Potatis Yhteensä kulutusta varten Tillsammans för konsumtion... Kulutus henkeä kohden Konsumtion för person /9 3/8 98 S k ö rd Kylvö Utsäde Nettosato Nettoskörd Tuonti Införsel ' Vienti Utförsel... Yhteensä kulutusta varten Tillsammans för konsumtion... Kulutus henkeä kohden Konsumtion för person

17 7 kaan ole o tettu huom ioon m ahdollisten varastojen su pistum isesta ta i kasvam isesta joh tu via lisäyksiä ta i vähennyksiä. X ettosatojen laskelm issa on keskim ääräisinä k ylvöm äärinä hehtaaria kohden p id etty syysvehnällä, rukiilla, ohralla ja kauralla 00 k g, herneellä 0 k g, k ev ä tv eh nällä 0 ja perunalla 800. M aantuodut jauho ja ryynim äärät on m uunnettu kokonaiseksi v iljaksi, jolloin on ed elly tetty, että 00 :sta kokonaista viljaa saadaan keskim äärin 6 k g vehnäjauhoja ta i ryynejä, 9 k g ruisjauhoja, 60 k g ohraryynejä ta i ja u hoja ta i 0 kauraryynejä ta i jauhoja.. Vid beräkningen äro läm nade utan avseende förökningar eller förm inskningar, vilk a föranletts av en inskränkning eller tillv ä x t av m öjliga förräder. Vid beräknandet av nettoskördam a r som m edelutsädesbelopp per hektar för h ö stv ete, r&g, korn och vre an setts vara 00 k g, för ärter 0, för v&rvete 0 k g, för p otatis 800. D e tili landet införda m jöl och grynm ängderna h ava om räknats tili säd, dä m an föru tsatt, a tt a v 00 hei säd far m an i m edeltal 6 vetem jöl eller gryn, 9 rägm jöl, 60 korngryn eller m jöl sam t 0 vregryn eller m jöl. III. Karjanhoito. K otieläinten luku. K otieläinten lu k u v. 96 ja esitetään kansanhuoltom inisteriön helm ikuun viim eisenä päivänä suorittam an kotieläinlaskennan m ukaan lään eittäin, kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani liitetaulukossa N:o. Seuraavasta yhdistelm ästä selviää eri kotieläinten luku koko m aassa. III. Boskapsskötsel. A utal husdjur. A ntalet husdjur áren 96 och fram ställes enligt den av folkförsörjningsm inisteriet den sista februari verkställda husdjursräkningen länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen i tabellbilagan N:o. A v följande sam m anställning fram gär antalet av de olika husdjuren i hela landet Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer Hevosia Hästar: Hevosia, yli 3 v. Hästar, över 3 är... Nuoria hevosia 3 v. Unghästar, 3 är... Varsoja, alle l v. Föl, under ä r... Yhteensä Summa Nautaeläimiä Nötkreatur: Sonneja, yli v. Tjurar, över a r... Lypsylehmiä Mjölkkor... Nuoria sonneja ja hiehoja yli l v. Ungtjurar och kvigor över är... Vasikoita, alle l v. Kalvar, under ä r... Yhteensä Summa Lampaita Fär: Lampaita, yli l v. Fär, över ä r... Karitsoita, alle l v. Lamm, under ä r... Yhteensä Summa Vuohia Getter: Vuohia, yli v. Getter, över är Sikoja Svin: Karjuja, yli 6 kk. Fargaltar, över 6 män... Emakoita, yli 6 kk. Modersuggor, över 6 män... Lihotussikoja, yli 6 kk. Gödsvin, över 6 män... Nuoria sikoja, 6 kk. Ungsvin, 6 män... Porsaita, alle kk. Grisar, under män Yhteensä Summa Poroja Renar: Poroja yli l v. Renor över är Poroja alle l v. Renar under är Yhteensä Summa Siipikarjaa Fjäderfä: Kanoja ja kukkoja, yli 6 kk. Höns och tuppar, över 6 män Muuta siipikarjaa Annat fjäderfä Yhteensä Summa [ Nautayksikköluku. E ri kotieläinten yhteinen lu k u on esitetty seuraavassa nautayksikköinä. M uuntam inen nautayksiköiksi on suoritettu uusia, vuoden 9 tila s tossa ensi kerran sovellettuja suhdelukuja k äyttäen. N iiden m ukaan yh teen nautayksikköön on lask ettu 0.8 täysik asvu ista hevosta, nuori hevonen ta i % varsaa, lehm ä ta i täysik asvu in en sonni, n uorta sonnia ta i hiehoa, 3 vasikkaa, 8 aik u ista lam m asta ta i 0 karitsaa, A ntal nötkreatursenheter. D et gem ensam m a a n ta let av de olika husdjuren r fram ställts i det följande i nötkreatursenheter. Om räkningen tili nötkreatursenheter r m an verkställt genom a tt använda n ya i 9 ärs Statistik första gangen tilläm pade reduktionsta l. E nligt dessa r en nötkreatursenhet m otsvarat 0.8 fu llvu xn a hästar, unghäst eller % fö l, ko eller fu llvuxen tjur, ungtjurar eller kvigor, 3 k alvar,

18 vuoh ta, aik u ista (yli 6 k k.) sikaa,. nuorta sikaa ta i 0 porsasta, 0 k anaa ta i 33 m uuta siipieläintä. N äitä suhdelukuja k äyttäen on nautayksiköid en luku saatu koko m aassa seuraavaksi: 8 fu llvu xn a fär eller 0 lam m, getter, fullvuxna (över 6 m an.) svin,. ungsvin eller 0 grisar, 0 höns eller 33 andra fjäderfän. Med användande av dessa reduktion stal r m an fä tt an talet nötkreatursenheter i hela landet till följande:. III.. III. 96 Nautayksiköitä Nötkreaturs enheter Nautayksiköitä Nötkreatursenheter H evoset H ä s ta r N autaeläim et N ötkreatur L am paat F ä r Vuohet G e t te r Siat Svin Siipikarja F jä d e r fä Y hteensä Summa K otieläim et ja pintaala. L opuksi esitetään eri k o tieläinten lu k u m yöskin 00 peltohehtaaria sekä 00 m uunnetun m aatalousm aan hehtaaria kohden. Y hteen hehtaariin m uunnettua m aatalousm aan alaa on lask ettu p eltoa ta i 3 n iitty ä ta i raivattu a laidunta. Husdjur och areal. Slutligen fram ställes även an talet av de olika husdjuren per 00 äker sam t per 00 om räknad lantbruksjord. Till omräknad lantbruksjord r beräknats äker eller 3 äng eller röjd betesm ark. 00 peltohehtaaria kohden per 00 äker. III.. III muunn. maatalousmaan kohden per 00 reducer ad jordbruksareal 00 peltohehtaaria kohden per 00 äker 00 muunn. maatalousmaan kohden per 00 reducerad jordbruksareal H evosia H ä s t a r N autaeläim iä N ötkreatur,.,, o niistä lehm iä därav kor L am paita Fär....i Vuohia G e t t e r Sikoja Svin Siipikarjaa F jä d e r fä IV. Meijeriliike. M eijerien luku. V uoden 96 m eijeritilastoa varten on saatu tieto ja kaikkiaan 7 m eijeristä sekä v. 8 m eijeristä ). N e jak aan tu ivat om istajiensa m ukaan koko m aassa ja v. lääneittäin seuraavalla tavalla: IV. Mejerirörelsen. A ntal mejerier. F ör sam m anställande av 96 ars Statistik r m an inalles fä tt uppgifter frän 7 m ejerier sam t är frän 8 m ejerier ). D e fördelade sig enligt ägare i heia landet och är länsvis pä följande satt: Alue Omr&de Yksityisiä henk. Enskilda personer Luku Antal % Osakeyhtiöltä Aktieholag Luku Antal % Osuuskuntia Andelslag Luku Antal % Yhteensä Summa Luku Antal % Vv keskim. Aren i medeltal Uudenmaan Nylands loo.o 8 Turun ja Porin Abo och Björneborgs loo.o 6 Ahvenanmaan Älands Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene loo.o Mikkelin S:t Michels loo.o 30 Kuopion Kuopio loo.o Vaasan Vasa loo.o Oulun Uleäborgs O 3 loo.o 7 Lapin Lapplands loo.o Valtakunta Riket o loo.o 8»» Vv keskim. Aren i medeltal loo.o *) Tilasto koskee meijereitä, joiden valmistusmäärä on vähintään 00 voita tai juustoa. x) Statistiken omfattar mejerier, vilka tillverkat minst 00 smör eller ost.

19 9 M aidonlähettäjien suurin lukum äärä. Jonkinlaisen k u van m eijerien toim ipiirien laajuudesta antaa m aidonlähettäjien luku. K yselylom akkeessa tied u steltiin k u s tak in m eijeristä m aidonlähettäjien suurinta lukua k a lenterivuosien 96 ja aikana. Saatujen v a sta u s ten perusteella esitetään seuraavassa m aidonlähettäjien yh teen laskettu luku sekä keskiluku m eijeriä kohden lääneittäin v. ja m eijeriryhm ittäin. M axim iantalet m jölkleverantörer. E n v iss bild av vidden för m ejeriem as verksam hetsdistrikt giver m jölkleverantörernas antal. I frägeform uläret förfrägade m an sig om m axim iantalet m jölkleverantörer under kalenderären 96 och. Pä grund av erhällna svar fram ställes det sam m anräknade antalet av m jölk leverantörer sam t m edeltalet per m ejeri länsvis är och för olika mejerigrupper säsom följer. Alue Omr&de Yksityismeijerit Enskiida mejerier Yhteensä Meij. kohd. Tillsamman Per mejeri Osakeyhtiömeijerit Aktiebolagsmejerier Yhteensä Meij. kohd. Tillsamman Per mejeri Osuusmeijerit Andelsmejerier Yhteensä Meij. kohd. Tillsamman Per mejeri Kaikki meijerit Samtliga mejerier Yhteensä Meij. kohd. Tillsamman Per mejeri Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaan Älands Hämeen Tavastehus Kymen Kym m ene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands Yhteensä Summa O 8. M eijerien vastaanottam a m aito ja kerm am äärä. Mei jereihin ja niiden alaisille kuorim aasem ille vastaan otettiin vuosien 96 ja aikana tu o tta jilta seuraa v a t m äärät m aitoa ja kerm aa (desitonnia). Av mejerierna m ottagen m jöik och gräddmängd. I m ejerierna och i dem underlydande skum stationer m ottogs under ären 96 och av producenterna följande m ängder m jölk ooh grädde (deciton). Alue Omräde Yksityismeijerit Enskiida mejerier Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Osakeyhtiömeijerit Aktiebolagsmej erier Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Osuusmeijerit Andelsmejerier Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Kaikki meijerit Samtliga mejerier Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Uudenmaan Nvlands Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaan nds Hämeen Tavastehus Kymen Kym m ene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands Yhteensä Summa Meijeriä kohden Per mejeri Yhteensä Summa Meijeriä kohden Per mejeri : K oko tu o tta jilta v a sta a n o tettu m aitom äärä on yh d istelm än m ukaan ollut v dt ja kerm a m äärä 3 7 dt sekä v. m aitom äärä 67 ja kerm am äärä 33 9 d t. M uunnettaessa kerm a m a i doksi suhteessa kilo kerm aa = 7. m aitoa, m ikä suhde v astaa suunnilleen kerm an 30 %:ksi lask ettu a rasvapitoisuutta, saadaan m aito ja kerm am äärä m aidoksi m uunnettuna v dt ja v d t. U seim m ista m eijereistä on lisäksi saatu tietoja v a s taan otetu n m aitom äärän jakaantum isesta eri k u u k ausille. N iiden vastaan ottam asta m aitom äärästä on eri kuukausina vasta a n o tettu seuraa v a t prosenttim äärät. H ela den av producenterna m ottagna mj olkm angden. r enligt sam m anstallningen varit ar dt och graddm angden 3 7 d t, sam t ar mj olkm angden 67 dt och graddm angden 33 9 d t. Vid om rakning av gradde till m jolk enligt forllandet gradde = 7. m jolk, vilk et forllande m otsvarar ungefar den for gradden beraknade 30 % fettlten, far m an m jolk och graddm angden om raknad till m jolk a tt uppga ar 96 till 3 39 dt och ar dt. Fran de fiesta m ejerier r m an dartill fatt uppgifter om den m ottagna mj olkm angdens fordelning pa olika m anader. A v den av dem m ottagn a mj olkm angden r m an under de olika m anadem a m ottagit f oljande procentm angder.

20 0 Alue Omr&de Vastaanotettu kaikkiaan Mottagit inalles dt Tammikuu Januar i Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Siitä eri kuukausina % Därav i varje mänad % Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti j Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November l Joulukuu December Yhteensä Summa Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo loo.o och Bjömeborgs loo.o Ahvenanmaan nds loo.o Hämeen Tavastehus loo.o loo.o Kymen Kymmene s loo.o loo.o Mikkelin S:t Michels loo.o loo.o Kuopion Kuopio loo.o lo.o loo.o Vaasan Vasa loo.o loo.o Oulun Uleäborgs loo.o loo.o Lapin Lapplands loo.o lo.o loo.o Valtakunta Riket loo.o loo.o M eijerituotantoon käytetty m aito ja kerm a. M eijereissä k ä y tettiin voin, juuston, kaseinin ja kvarkin v a l m istukseen täysim aitoa, kerm aa ja k u orittua m aitoa seuraavat m äärät, desitonneina. T aulukosta selviää m yöskin täysim aidon m enekki voi ja juustokiloon sekä täysim aidon keskim ääräinen rasvaprosentti, joka on lask ettu aritm eettisena keskiarvona eri m eijerien ilm o ittam ista keskirasvaprosenteista. Tili mejeriproduktion använd m jölk och grädde, I m ejeriem a användes för tillverkning av sm ör, o st. kasein och kvark följande m ängder helm jölk, grädde och skum m ad m jölk, i deciton. A v tabellen fram gár även átgángen av helm jölk till sm ör och ost sam t m edeltalet för helm jölkens fettprocent, vilken är beräknad som ett aritm etiskt m edelvärde av de tili de olika m ejeriem a m eddelade m edelfettprocentem a. Alue Omräde Voinvalmistukseen Till smörberedningen Täysimaitoa Helmjölk Kermaa Grädde Juustonvalmistukseen Tili ostberedningen Täysimaitoa Helmjölk Kuor. maitoa Skummad mjölk Kaseinin ja kvarkin valmistukseen Tili kaseinoch kvarkberedning Täysimaidon menekki Atgángen av helmjölk Voikiloon Till smör Juustokiloon Till ost Täysimaidon rasva 0/ /o Helmj oikeus iett % Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaan Älands Hämeen Tavastehus Kymen Kym mene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio VaasanVasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands Valtakunta Riket V oinvalm istukseen k ä y te tty täysim aitom äärä on v. 96. % ja v..0 % tu o tta jilta v a sta a n o tetu sta m aitom äärästä. M eijereihin tu o tu a kerm aa k ä y tettiin voinvalm istukseen v % ja 66, % vastaanottom äärästä. Juustonvalm istukseen on m en n y t täysim aitoa v. 96 vain 6. % ja v. 7.0 % koko vastaan ottom äärästä. K uorittua m aitoa on ju u s toihin k ä y tetty noin kolm annes sam aan tarkoitukseen k äy tety stä täysim aitom äärästä. D en till sm orberedningen anvanda m angden a v h e l m jolk ar ar 96.i % och ar.0 % a v den m jolkm angd, som m ottagits a v producentem a. A v den till m ejeriem a m tade gradden anvandes till sm orberedningen ar % och ar 66. % av den m ottagna m angden. Till osttillverknin gen r atgatt helm jolk ar 96 endast 6. % och ar 7.0 % av den m ottagna m angden. Skum m ad m jolk r till ostarna an vants om kring en tredjedel av till sam m a andam al anvanda m angd a v helm jolk.

21 M eijerien tuotanto. T ilastotietoja antan eet m eijerit jak aan tu vat tu otan ton sa laadun m ukaan eri ryhm iin seuraavasti: Mejeriernas produktion. Mejerier, vilk a avgivit statistisk a uppgifter fördelade sig efter k valiteten av sin produktion i olika grupper pä följande sätt: Yksityismeijereitä Enskilda mejerier Luku Antal % Osakeyhtiömeijereitä Aktiebolagsmeijerier Luku Antal % Osuusmeijereitä Andelsmejerier Luku Antal % Luku Antal Yhteensä Summa % Vv keskim. Ären i medeltal Voimeijereitä Smörmejerier Juustomeijereitä Ostmejerier Voi ja juustomeijereitä Smör och ostmejerier loo.o 7 Valtakunta Blket loo.o Vv keskimäärin Aren i medeltal L ääneittäin jakaantuivat meijerit tuotantonsa m u kaan v. seuraavasti: L änsvis fördelade sig m ejeriem a enligt sin produktion är pä följande sätt: Alue Omräde Voimeijereitä Smörmejerier Luku Antal % Juustomeijereitä Ostmejerier Luku Antal % Voi ja juustomeij. Smör och ostmejerier Luku Antal % Luku Antal Yhteensä Summa Uudenmaan Nylands loo.o Turun ja Porin Aho och Björneborgs loo.o Ahvenanmaan Älands loo.o Hämeen Tavastehus loo.o Kymen Kymmene loo.o Mikkelin S:t Michels O Kuopion Kuopio loo.o Vaasan Vasa loo.o Oulun Uleäborgs loo.o Lapin Lapplands loo.o Valtakunta Rikot Vv keskim. Aren i medeltal loo.o % Meijerien vointuotannon yh teen lask ettu määrä oli v , m inkä lisäksi v a lm istettiin 9 87 heravoita, jota ei ole o tettu lukuun seuraavissa taulukoissa. V. oli voin tu otan to k g sekä heravoin valm istusm äärä 3 6. V alm istusm äärä jak aan tu i eri lääneille ja eri m eijeriryhm ien kesken v. seuraavan yhdistelm än m ukaisesti. Täm än ohella on ilm oitettu valm istusm äärät v. 96 sekä v v keskim äärin. D en sam m anräknade m ängden a v m ejeriernas sm örproduktion var är , vartill ytterligare tillverkades 9 87 vasslesm ör, som ej b eaktats i följande tabeller. Ar var sm örproduktionen k g sam t tillverkningsm ängden av vasslesm öret 3 6. Produktionsm ängden är fördelade sig pä olika Iän och pä olika m ejerigrupper enligt följande sam m anställning, därjäm te m eddelas sm örtillverkningen för är 96 sam t ären i m edeltal. Alue Omräde Yksi tyismeij eri t Enskilda mejerier Osakeyhtiömeijerit Aktiebolagsmejerier Osuusmeijerit Andelsmejerier Yhteensä Summa V. 96 Är 96 Vv keskim. Aren i medeltal % % % % 0/ /o % Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Äbo o ch Björneborgs fi Ahvenanmaan nds Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin Sri Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands O.o 38 O.o Valtakunta Riket iloo.o o ] Vv keskimäärin Ären i medeltal

22 Seuraavasta tau lu k osta käy ilm i m eijerien jakaantum inen eri ryhm iin vointuotannon suuruuden m ukaan sekä vointuotannon kokonaism äärä kussakin suuruusryhm ässä. A v följande tablä fram gär m ejeriernas fördelning i olika storleksgrupper efter sm örproduktionens m ängd sam t totala sm örproduktionen i varje storleksgrupp. Tuotantoryhmä Produktionsgrupp Meijerien luku Antal mejerier V. ' V. 96 Ar Ar 96 Luku Antal % V. Ar Valmistusmäärä, Tiilverkningsmängd, V. 96 Ar 96 Luku Antal % % % Vv keskim. Aren i medeltal % Under 000 ks O.o 99 O.o 766 O.o » » » » » » »> »> ja yli och ö v e r Yhteensä Summa 6 00.o o «. o 3« loo.o Ju u ston tu otan to o li v. 96 kaikkiaan , m istä m äärästä em m entaljuustoja 9 8 ja ns. pikkujuustoja V. oli juustontuotanto kaikkiaan 3 97 ja siitä em m entaljuustoja ja ns. p ikkujuustoja Ns. sulatejuuston valm istuksesta ei ole tietoja. L ääneittäin ja eri m eijeriryhm issä valm istettiin v. juustoja seuraavat m äärät. O stproduktionen var är 96 inalles av denna m ängd em m antaiostar 9 8 och s. k. sm äostar Är var ostproduktionen inalles 3 97 och därav em m entalostar och s. k. sm äostar ' Om tillverkningen av s. k. sm ältostar finns det ej nägra uppgifter. Länsvis ooh i de olika m ejerigrupperna tillverkades är ostar tili följande belopp. Alue Omräde Yksityismeijerit Osakeyhtiömeijerit Osuusmeijerit Yhteensä V. 96 keskim. Vv Enskilda Akticbolagsmejerier i medeltal Andelsmejerier Summa Ar 96 Ären mejerier % % % k g % % % Uudenmaan Nvlands Turun ja Porin Äbo och Björneborgs Ahvenanmaan nds O.i Hämeen Tavastehus t Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion K u o p io Vaasan Vasa ' Oulun U leäb o rg s... O.o O.O Lapin L ap p lan d s Valtakunta Riket O 360 m o o O Vv keskimäärin Ären i medeltal Juustontuotannon suuruuden m ukaan jakaantuivat m eijerit eri ryhm iin tavalla, joka selviää seuraavasta yhdistelm ästä: M ejeriernas fördelning i olika storleksgrupper efter osttillverkningens mängd fram gär av följande tabell: Tuotantoryhmä Produktionsgrupp Meijerien luku Antal mejerier V. V. 96 Ar Ar 96 Luku Antal V. Ar Valmistusmäärä, Tillverkningsinängd, V. 96 Ar 96 O' /O Luku ] 0, Antal i /0 % % Vv keskim. Aren i medeltal % Under 000 ks i 0. 3 (O.o) » i » i » ! » ! » : » : »> »> ja vli och ö v e r Yhteensä Summa i o o

23 3 Juustontuotannon jakaantum ista eri juustolajien osalle o soittaa seuraava yhdistelm ä, josta selviää v. lääneittäin ja m eijerirylim ittäin em m entaljuuston ja rasvapitoisuudeltaan erilaisten pikkujuustojen valm istusm äärä: O sttillverkningens fördelning pä de olika ostsorterna utvisar följande sam m anställning, a v vilk en fram gär är länsvis ooh i de olika m ejerigrupperna em m entalosten s ooh de tili fetth alten olika sm äostarnas tillverkningsm ängd: Lääni tai maakunta Län eller landskap Emmentaljuustoa Emmentalos fc Yli % Över % Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Smäostar, vilkas fettlt. är 30 % 0 30 % Alle 0 % TJnder 0 % Ilmoittamaton Ouppgiven Yhteensä Summa Kaikkiaan juustoja Inallea ostar Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaan nds Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs... Lapin Lapplands... Valtakunta Biket M eijerien käynnissäolopäivien luku. M eijereillä oli v. 96 käyn nissäolopäiviä kaikkiaan 37 0 sekä v. 7 68, m ikä m äärä jak aan tu i eri m eijerien kesken seuraavasti. A ntal dagar, dá m ejerierna värit i gáng. D agar, dá mejerierna värit i gáng ár 96, utgjorde inalles 37 0 sam t ár 7 68, vilken m ängd fördelade sig m ellan de olika m ejerierna pá följande sätt.» Koko luku Hela antalet % Keskimäärin meij. kohden I medeltal per m e j eri Vv keskimäärin Áren i medeltal Koko luku Hela antalet % Meijeriä kohden Per mejeri Yksityismeijereissä I enskilda mejerier Osakevhtiömeijereissä I aktiebolagsmejerier Osuusmeijereissä I andelsmejerier Kaikissa meijereissä I alla mejerier [ o Alue Omräde Työpäiviä yhteensä Arbetsdagar inalles % Työpäiviä meijeriä kohden Arbetsdagar per mejeri Alue Omräde Työpäiviä yhteensä Arbetsdagar inalles % Työpäiviä meijeriä kohden Arbetsdagar per mejeri Uudenmaan N ylan d s Kuopion K uopio Turun ja Porin Abo och Vaasan V asa Bjömeborgs Oulun Uleäborgs Ahvenanmaan nds Lapin Lapplands Hämeen Tavastehus Valtakunta Riket Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels

24 V. Maataloustyöntekijäin palkat vv. 96 ja. M aataloustyöntekijäin palkkoja koskeva tilasto perustuu, kuten aikaisem m inkin, m aalaiskuntien kunnallislautakunnilta saatuihin tietoihin. K yselykaavakkeet on toim itettu kunnille yleensä tilastovu otta seuraavan vu o den alussa. Sen johdosta, että m aataloustyöntekijäin palkat k esäk u u sta 93 lähtien olivat säännösteltyjä (norm eerattu ja ), huom au tettiin tieto ja k erättäessä tiedonantajille läh etetyssä kiertokirjeessä, että tilastoa varten oli ilm oitettava k äytänn össä m aksetut keskipalkat, riippum a tta siitä, olivatko näm ä norm ien m ukaiset ta i näiden ylä ta i alapuolella. E delleen huom autettiin, että koska tied u stelu ssa nkitut tied ot tu lev a t pelkästään tila sto l lisiin tarkoituk siin, eivät m ahdolliset poikkeukset norm eista tu lisi aiheuttam aan kunnallislautakunnalle osoitettu ja jälkitiedu steluja ta i selvittelyjä, ellei tila sto toim isto m ahdollisesti k atso tarp eelliseksi tarkistaa j otain virheelliseksi ep äiltyä tieto a. Jotta tod ellisesta palk k a ta so sta saataisiin m ahdollisim m an oikea ku va, kehoitettiin ennen tilastok aavak k een tä y ttä m istä nkkim aan tarpeeksi paljon tietoja vallitsevista palkoista ja näiden perusteella rkitsem aan, m itä keskipalkaksi m erkitään, huom ioonottaen sen, että jossain yk sityisessä ta p a u k sessa m aksetut poikkeukselliset palkat eivät' liiak si pääse vaik u ttam aan keskipalkan arviointiin. Vielä huom autettiin, että koululaisten y. m. palkkoja ei ilm oitusta tehtäessä oteta lukuun, vaan ainoastaan säännöllisten m aataloustyöntekijäin palkat. K yselyk aavak k eita p alau tettiin tä y tetty in ä v k u n n asta sekä v. 3 k u n n asta. T äytettyjen kyselykaavakkeiden luku o li edellisenä vuonna 87.9 % ja jälkim m äisenä 7. % kuntien koko lu vu sta. L ään eittäin p alau tettiin k yselykaavak k eita prosentteina kuntien koko lu vu sta kum panakin vuonna seuraava määrä: V. Lantbruksarbetarnas löner áren 96 och. Statistiken, som berör lantarbetarnas löner, stöder sig liksom tidigare pä a v landskom m unernas kom m unalnäm nder erh&llna uppgifter. I allm änhet va frägeform ulären överstyrts tili kom m unerna i början av det ár, som följer efter statistikäret. Em edan lantbruksarbetarnas löner sedan juni m anad 93 varit reglem enterade (normerade) uppmärksamgjordes resp. rapport örer i oirkulärbrev pá att vid insam landet av uppgifter i och för Statistiken upptaga i praktiken tillläm pade m edelavlöningar, oberoende av om dessa överensstäm de m ed norm em a eller stodo over eller under dem. Vidare erinrades om a tt, enär i enkäten anskaffade uppgifter voro avsedda endast för statistiska ändam al, eventuella avvikningar fr&n norm em a icke kom m a a tt föranleda förfrägningar eller efterforskningar hos kom m unalnäm n d em a, oavsett om statistisk a byrán i nägot fall finner nödigt kontrollera som felaktig m isstänkt uppgift. F ör em áende av en m ed gällande lönenivä m öjligast överensstäm m ande bild, uttalades säsom önskningsm&l, att m an före ifyllandet av de statistisk a b lankettem a m ätto anskaffa en tillräcklig m ängd uppgifter om rädande löner och a tt m ed stöd av dessa pröva vad som vore a tt säsom m edellön anteckna, m ed iakttagande av a tt i enskilda fall erlagda exceptionella löner icke finge över hövan influera pa lönem edeltalet. Ytterligare erinrades om, a tt skolungdom s m. fl. avlöningar ej skulle tagas m ed i beräkningen utan endast tili regelbundna lantbruksarbetare erlagda löner. Fr&geformulären ätersändes ifyllda &r 96 fr&n 30 kom m uner sam t är frän 3 kom m uner. D e ifylld a frägeformulärens antal utgjorde det föregäende äret 87.9 % och det señare äret 7. % av kom m unem as heia antal. L änsvis ätersändes frägeformulären under vartdera äret i följande procenttal av kom m unernas heia antal: Lääni Län 96 U udenm aan X ylands Turun ja Porin Abo och B jö rn eb o rgs A hvenanm aa A land o 80. o H äm een T avastehus K ym en K ym m ene o M ikkelin S:t M ichels K uopion K u o p io V aasan Vasa Oulun U le ä b o r g s Lapin L a p p la n d s

25 Vuosityöntekijäin palkat. V uosityöntekijöihin on lu ettu sekä vuosi että kuukausipalkkaiset työn tek ijät. K äytetyssä kyselyk aavakkeessa on tied u steltu, paitsi talon ja om assa ruoassa olevien vuosipalkkaisten m iesten ja n aisten palkkatietoja, m uonapalkalla olevien työ n tekijöiden sekä täm än lisäksi työn joh tajien ja karjakoiden, niin h yvin talon ruoassa k uin m uonapalkallakin olevien palkkoja. Talon ruoassa olevien työn tek ijöid en ryhm ässä on vielä erikseen k y sy tty alle 8 v. ikäisten nuorukaisten palkkoja. N iiden kuntien luku, joista edellä m ainittuun ryhm ään k u uluvista työntek ij öistä on an n ettu palkkatietoja, on lääneittäin seuraava: Ärsarbetarnas löner. T ill ärsarbetare r räknats säväl pä ärslön som pä m änadslön varande arbetare. U tom beträffande i gardens eller i egen k ost och pä ärslön varande karlars och kvinnors lönevillkor, r i de använda frägeformulären även ätsports om de löneförm äner, som tillkom m a statare sam t vidare ocksä arbetsledare och dejor, säväl sädana, som äro i gardens k o st, som sädana, vilk a stataravlöning. A ngäende den grupp, som om fattar arbetare i gardens kost under 8 ärs älder varande ynglingars avlöning, r desslikes särskild lönefräga gjorts. A ntalet kom m uner, vilk a avgivit löneuppgifter, beträffande tili varje ovanangivna kategori hörande arbetare, är länsvis följande: Lääni L ä Työnjohtajat Arbetsledare Talon ruoassa I gardens kost Muonapalkalla Pä stat Talon ruoassa I gardens kost Miehet Man Muonapalkalla Pä stat Omassa ruoassa I egen kost Talon ruoassa I gardens kost Karjakot Dejor Muona palkalla P;\ stat Talon ruoassa Igärdens kost Naiset Kvinnor Muonapalkalla PA stat Omassa ruoassa I egen kost ikäiset Minderäriga Talon ruoassa I gärdens kost Uudenmaan Nylands 96 Turun ja Porin Äbo ooh Björneborgs Ahvenanmaa Äland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene. Mikkelin St. Michels Kuopion Kuopio Vaasan V a s a... Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands Valtakunta Rikot 96 " " Eri työn tekijäryhm istä on edellisen m ukaan erilaisessa m äärässä sa a tu ensitietoja tilastoa varten. Suhteellisesti lukuisim m in on tieto ja talon ruoassa olevien m iesten ja naisten p alkoista sekä niinikään talon ruoassa olevien nuorukaisten palkoista. Varsin m onesta kunnasta on tieto ja m y ö s talon ruoassa olevien karjakkojen ja ty ö n johtajien palkoista. O m aruokaisista ja m uonapalkkaisista ty ön tek ijöistä on vain suhteellisesti rvem m ista k u n n ista ensitietoja, johtuen pääasiassa näiden palkkausm uotojen vähem m ästä k äyttäm isestä. M uonapalkka on ollu t suhteellisesti rvinainen m uualla paitsi U u d en m aan. Turun ja Porin sekä H äm een lääneissä. Sodan aikana n ä y ttä ä m uonapalkan k ä y ttö tulleen yleisem m äksi. Säsom av ovanstäende ta b ell framg&r, primäruppgifterna erhällits i differerande antal beträffande de skilda kategorierna av arbetspersonalen. Jäm förelsevis talrikast uppgifter erhällits om i gärdens kost varande m äns och kvinnors avlöning ävensom om i gärdens k ost varande ynglingars löner. Frän rätt m änga kom m uner r uppgifter även erhällits angäende i gärdens kost varande dejors och arbetsledares löneförm äner. R örande arbetare i egen k ost och pä stat jäm förelsevis frän endast ett fatal kom m uner erhällits prim äruppgifter, beroende pä dessa avlöningsform ers m indre allm änna bruk i andra län an i N ylands, Äbo och Björneborgs sam t T avastehus län. Under kriget synes bruket av stataravlöning va b livit m era allm änt.

26 6 Seuraavassa tarkastellaan aluk si vuosipalkkaisten, ta lon tai om assat uoassa olevien työntekijäin rapalkkoja. N iiden suuruutta lääneittäin v v. 96 ja k u vaavat seuraavat kesk iarvot sekä suhdeluvut, jotk a k u vaavat m aan keskipalkkojen suuruutta vuoden 939 vastaaviin palkkoihin verrattuna. I d et följande granskas tili en början ärslöntagarnas, i gärdens eller i egen kost varande arbetares penninglöner. D eras storlek lánsvis áren 96 och framg&r av följande m edeltal ävensom talen, som u tvisa proportionen m ellan i landet gällande m edellöner och 939 gängse m otsvarande löner. Lääni L ä n Talon ruoassa I gärdens kost Miehet (täysin työkykyiset) Män (füllt arbetsföra) Talon ruoassa I gärdens kost Omassa ruoassa I egen kost Työnjohtajat Arbetsledare Opinkäyneet karjakot Skolade dejor Talon ruoassa I gärdens kost Naiset (täysin työkykyiset) Kvinnor (fullt arbetsföra) Talon ruoassa I gärdens kost Omassa ruoassa X egen kost Nuorukaiset (aile 8 v.) Ynglingar (under 8 är) Talon ruoassa I gärdens kost mk Uudenmaan N ylan ds... Turun ja Porin Äbo ooh Björneborgs jg^g Ahvenanmaa Ä land... g^g Hämeen Tavastehus... ^ g Kymen Kymmene... ^g^g Mikkelin St. Michels... Jg^g Kuopion K uopio Vaasan Vasa Jg^g Oulun Uleäborgs... j ^ g Lapin Lapplands... ^g^g Valtakunta Riket... Ijj^g Suhdeluvut Relativa tai (939 = 00) * T aulukosta selviää palkkatason huom attava nousu vuodesta 939 vu oteen n iinhyvin talonruokaisten kuin om aruokaistenkin työn tekijäin kohdalla. Talon ruoassa olevien m iesten palkat ovat vu oteen m ennessä nousseet n. 3.kertaisesti, naisten palkat n.. kertaisesti vuoteen 939 verrattuna. V uodesta 90 ovat työnjohtajien ralpakat nousseet 78 %, täysin ty ö kykyisten m iesten 897 %, opinkäyneiden karjakkojen 866 %, täysin ty ök ykyisten naisten 96 % ja alle 8 vu otiaitten nuorukaisten 06 %. O m aruokaisten m iesten p alkat ovat nousseet 797 % ja naisten p alkat 869 %. A v tablän fram gär en betydande stegring i löneniv&n säväl bcträfiande arbetare i gärdens kost som i egen frän är 939 tili är. I gärdens kost varande arbetares löner m ed är stigit tili 3. faldiga, och kvinnornas löner tili. faldiga m ot vad de varit ä 939. Frän är 90 arbetsledares penninglöner stigi^. m ed 78 %, fü llt arbetsföra m äns 897 %, skolade dejor 866 %, fü llt arbetsföra kvinnors 96 % och ynglingar under 8 är 06 %. I egen kost varande m äns löne stigit m ed 797 % och kvinnors löner m ed 869 %r

27 7 M uonapalkalia työskentelevien m iesten ja naisten palkkoja valaisee seuraava asetelm a: Pä stat varando arbetskarlars och kvinnors löner belysas av följande sam m anställning. Työnjohtajat Arbetsledare Miehet (täysin työkykyiset) Män (füllt arbetsföra) Opinkäyneet karjakot Skolade dejor Naispalvelijat Kvinnliga tjänare Lääni L ä n Kokonaispalkka Total lön Kokonaispalkka Total lön Kokonaispalkka Total lön Rapalkka Penninglön Rapalkka Penninglön Italiapalkka Penninglön Rapalkka Penninglön Kokonaispalkka Total lön mk Uudenmaan Nylands.. Turun ja Porin Äbo ocli Björneborgs... Ahvenanm aa nd.. Hämeen Tavastehus.. Kymen Kym mene... Mikkelin St. Michcls.. Kuopion Kuopio... Vaasan V a s a... Oulun U le ä b o r g s... Lapin Lapplar.ds... Valtakunta Riket S U I ' N ousu m uonapalkallisten työn tek ijäin palkoissa n ä y t tä ä olevan jotenkin y h tä suuri k u in talonruokaisten ja om aruokaisten työn tek ijäin palkoissa. V uodesta 90 lähtien ovat työn joh tajien rapalkat nousseet 70 %, täysin ty ö k y k y isten m iesten 0 %, opinkäyneiden karjakkojen 80 % ja naispalvelijoiden 86 % sekä kokonaispalkat v a sta a v a sti 607 %, 73 %, 690 % ja 7 %. Y leensä ovat m uonapalkallisten työn tek ijäin rap alk at jonkin verran alem pia kuin talonruokaisten ty ö n tekijäin. Stegringen i pä sta t varando arbetares löner synes vara täm ligen lika stör som i arbetares i gárdens kost och i arbetares i egen k ost löner. Sedan är 90 arbetsledares penninglöner stigit m ed 70 %, fü llt arbetsföra m äns 0 %,skolade dejors 80 % och k vin n liga tjänares 86 % ävensom totallön em a m ed resp. 607 %, 73 %, 690 % och 7 %. Pá det heia ta g et äro pä sta t varande arbetares pen ninglöner i nägon m an lägre an arbetares i gárdens kost. Muonap alkalia olevien työntekijäin luontaisedut. K ä y tety ssä kyselyk aavak k eessa on tied u steltu erikseen asuntoedun sekä siihen liitty v ä n valon ja läm m ön ja toisaalta m uiden luontaisetujen, lähinnä palkkoihin k ä y tettyjen elintarvikkeiden arvoa kussakin työn tek ijäryh m ässä. Täm än ohella on k y sy tty palkkoihin k ä y te tty jen tu otteid en m äärää lähinnä m uonam iesten ryhm ässä. Seuraavassa on esitetty ensiksi luontaisetujen arvo niissä lääneissä, joissa m uonam iesten k ä y ttö on yleisin tä, sekä keskim äärin koko m aassa. Natur aformánerna i arbetarna tillkom m ande stat. I de använda frägeform ulären fragas ä ena sidan skilt efter värdet pä resp. arbetsgruppers bostadsförm äner jäm te tillhörande lyse och värm e sam t & andra sidan efter värdet pä övriga naturaförm äner, närm ast pä i avlöningen ingäende livsföm ödenheter i varje arbetsgrupp. H ärjäm te efterfrägas kvantiten av de produkter, som ingá i avlön in gam a, närm ast vidkom m ande gruppen statkarlar. H är nedan fram ställas naturaförm änernas värden per ár i de län, dar statarsystem et förekom m er allm ännare ävensom m ed eltalet för heia riket. \

28 8 Asunto, valo ja lämpö, mk vuotta kohden Bostad, ljus och värme, mk per är Elintarvikkeet y. m., mk vuotta kohden Livsförnödenheter m. m., mk per är Lääni Län Muut miehet Andra män Karjakot Dejor Muut naiset Andra kvinnor Työnjoht. Arbetsledare Työnjoht. Arbetsledare Muut miehet Andra män Karjakot Dejor Muut naiset Andra kvinnor Uudenmaan N y la i.d s.. Turun ja Porin Aho och Björneborgs... Hämeen Tavasi el.us.. Väli akun* a Rike' , L uontaisetujen arvo on työn joh tajain ryhm ässä arv io itu korkeim m aksi, täm än jälkeen m uiden m uonapalkalla olevien m iesten, sitten opinkäyneiden karjakkojen ja alim m aksi m uiden m uonapalkkaisten naisten ryh m ässä. V. vaih telee asunnon, valon ja läm m ön arvo eri ryhm issä k u u k au tta kohden lask ettu n a 3 79 mk välillä ja elintarvikkeiden y. m. etujen arvo 3 93 m k välillä. N ousu vu od esta 90 on asunnon, valon ja läm m ön kohdalla vaihdellen % sekä elintarvikkeiden y. m. etujen kohdalla 7 77 %. M uonam iesten luontaisetuihin sisältyi eräissä lääneissä ja valtakunnassa keskim äärin eri tu o tteita seuraavat määrät: N aturaförm&nemas värde r uppskattats högst i gruppen arbetsledare, härefter i gruppen statkarlar, därefter skolade dejor sam t lägst vidkom m ande gruppen övriga kvinnliga arbetare m ed lön pä sta t. Ar varierar värdet pä bostad, lyse och värm e inom de skilda grupperna per m anad m ellan 3 79 m k och värdet pä livsförnödenheter och andra förm&ner m ellan 3 93 m k. V ärdeökningen fr&n är 90 pä bostad, lyse och värm e utgör växlande m ellan % och pä livsföm ö denheter och andra förm äner 7 77 %. I statkarlam as naturaförm äner ingick i nägra län och inom riket i m edeltal följ ande partier särskilda produkter. Uudenmaan. Nylands. Turun ja Porin. Ä30 och Björneborgs. Hämeen. Tavastehus. Valtakunta Riket R u is ta R a g... h l O V e h n ä ä V e t e...» O h ra a K o rn...» K a u r a a H a v re...» H e r n e itä Ä r t e r...» P e ru n o ita P o t a t i s...» V o ita S m ö r T ä y sim a ito a H e lm jö lk...» K u o r. m a ito a S k u m m a d m jö lk...» N a u d a n lih a a N ö tk ö tt...», 3. o o : 8 6. oo 3.io 3.6 S ian lih aa S v i n k ö t t...».. : : 80 6.io. 80. H e in iä H ö...» O lkia H a l m...» P e r u n a m a a ta a a ria P o ta tis la n d... a r n P u u ta r h a m a a ta a a ria T rä d g ä rd sla n d» O O o o V altakunnassa keskim äärin on m uonapalkoiksi k ä y te tty leip äviljaa v hl. eli tavallisten norm ien m ukaan k iloiksi m uunnettuna 8 k g, v. 7.3 hl eli. K auraa on m uonapalkkaan kuulunut 3 69 k g, herneitä 7. Perunoita m uonam iehet saivat v. 96 lähes k g, v. n. 3, m inkä lisäksi he ovat itse saaneet viljellä perunaa n..9 7 aarin alalla. V oita on m uonapalkkoina an n ettu v. 96 n. 3.8, v..8 ; voita on kuitenkin vain suhteellisesti rvoissa kunnissa k ä y te tty palkkaukseen. T äysim aito on sensijaan m uonapalkkana ollut varsin yleinen; keskim äärin päivää kohden on m aitoa an n ettu edelli I m edeltal r inom riket till statarlön använts brödsäd är hl eller efter förvandling till kilo enligt allm änna normer 8, är 7.3 hl eller. H avre r i en statares lön ingätt 3 69, ärter 7. P otatis erhöllo statarena är 96 nära, är c. 3, varjäm te de själva fätt odla p otatis pä omkring.9 7 ars om räde. Smör r givits i statarlön är 96 c. 3.8 k g,ä r.8. D ock r sm ör i jäm förelsevis fä kom m uner använts tili avlöning. Därem ot r helm jölk rätt allm änt ingätt i stataravlöningen. I m edeltal r givits per dag under föregäende är. och under följande är.0. D en i statarlönen ingäende

29 9 senä vuonna. ja jälkim m äisenä.0 k g. K uoritun m aidon ja lin m äärä m uonapalkassa on jonkinverran lisääntynyt. E ri vuosien keskiarvoja vertailtaessa on otettava huom ioon, että viim e vuosina on tietoja m uonapalkkoihin k äytetyistä tuotem ääristä suhteellisesti h arvem m ista kunnista kuin aikaisem m in. T iedoittajat ovat nim ittäin yhä useam m assa tapauksessa ty y ty n eet m ainitsem aan, että an n ettu m uona on säännöstelym ääräysten m ukainen. Perheiden suuruuden ollessa vaihteleva ei täm än tiedon perusteella ole v o itu arvioida p alk k oihin k ä y tetty jä tuotem ääriä. K oko m aata kosk evat keskiarvot ovat lask etu t v ja v. 0 k unnasta saatujen ensitietojen perusteella. Päiväläisten palkat. K äytetyssä tiedustelu kaavakkeessa on k y sy tty erikseen vakinaisessa ja tilapäisessä ty ö ssä olevien päiväläisten päiväpalkkoja. M ikäli n ä i den ohella on k a tso ttu tarpeelliseksi esittää päiväläisten keskim ääräisiä päiväpalkkoja, on näm ä keskiarvot la s k ettu punnitsem alla siten, että on o letettu vak in aisia ja tilapäisiä työn tek ijöitä olevan lukum ääräsuhteessa :. Seuraavassa tarkastellaan ensin talon ruoassa olevien m iesten päiväpalkkoja kesällä ja talvella. N e ovat w. 96 ja olleet eri lääneissä keskim äärin seuraavat. (T alvipalkat ta rk oittavat tilastovuon na alkaneen ta lv i kauden keskipalkkoja.) Vertailun vuok si esitetään m yös koko m aan kesk ip alk at v v. 9, ja 90. kvantiteten skum m ad m jölk och k ö tt r i nägon män ökats. Vid jäm förelse a v de skilda ärens m edelvärden bör observeras, a tt under de señaste áren ingátt uppgifter angâende till statarlöner använda produktm ängder frân j äm förelsevis färre kom m uner än tidigare. R apport örem a näm ligen i flere fall n öjt sig m ed förm älan, a tt den utdelade staten värit överensstäm m ande m ed livsm edelsreglem enteringen. E m edan fam iljernas storlek är varierande, r m an m ed stöd av dylika uppgifter icke kunnat beräkna de tili löner använda produktm ängdem a. D e hela landet om fattande m edeltalen beräknats är 96 m ed stöd av frân 33 kom m uner erhâllna prim äruppgifter och är frân 0 kom m uner. Daglönares löner. I de använda frágeformuláren r särskilt ingatt förfragan om de daglönares dagspenningar, som värit i fast och i tillfälligt arbete. I den m án m an funnit nödigt a tt i bredd härm ed fram lägga daglönam as dagspenningar i m edeltal, dessa m edeltä! beräknats enligt sadan användning, a tt m an beträffande fasta och tillfälliga arbetares antal u tgâtt frân Proportionen :. I följande tab ell skärskäda v i först de m äns dagspenningar om som m aren och om vin tem som äro i gardens k ost. Under áren 96 och de i de skilda länen i m edeltal varit följande. (V interlönem a avse medel lönem a under den vinter, som börjat under det statistiska ârot.) För jäm förelse fram läggas även heia landet gällande m edellöner áren 9, och 90. Uudenmaan Nylands Talon ruoassa olevien miesten päiväpalkat, mk Medellöner för inanliga daglonare i gärdens kost, mk Lääni Län kesällä om sommaren talvella om yintern vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltä] vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltal... ^g^g 7: 33:0 99: 3 : 83 8: 7: 90 9: 0 9:8 7: 07 73: 6 0: 7 9: 87, r., 8:69 308:0 9: 83 3:36 8:8 66:0 Turun ]a Porin Abo osh Bjorneoorgs jg^g 88: 9 3:79 0: 39 7: 6 9: 60 87: 9 Ahvenanmaa Ä la n d... jg^g 6: 67 30: 0 90: 60: 83:33 7: :9 9: : 33 00: 0:0 00: 70 6:6 8: 96 7:9 6: 60 7:0 6: 67 Hämeen Tavastehus... ^g^g 8: 76 08: 99:6 68: 3 89: 8 8: 7 T r T Z 9 7 Kymen Kymmene... jg^g 60: 8 38: 9 99: 7 86:70 88:63 87: 99 9:67 6: 88 08:3 7: 3 93:93 87:0 8: 6 33:33 38:37 6: 3 307: 60 93: 8 Mikkelin St. Michels... ^ g 3: 6 63:09 6: 6 9: 36 3:9 0: 7 Kuopion K uopio... Jjj^g 98:38 36: 6 330: 3 70: 303:6 9: 8: 0 63: 6 8: 60 8: 3 : 39 0:03 3: 6 360: 3: 3 70: 7 309: 3 96:6 Vaasan Vasa... ^ g 7: 9 :8 : 9: 37 0:08 0: Oulun Uleäborgs... Jg^g 39: 83 : 00: 90 9:6 3: 97 36:80 303:06 367:33 3:9 : 33 9: 33 8:3 Lapin Lapplands... jj^g 0: 0: 73: 3: : 6: 78 37: 9:8 3: 9: 36: 33: 6 Valtakunta R ik e t :97 3:63 37: 66:6 306:0 9: 73 7:6 63:86 8: 33 87: :90 0:7 9 :3 8:7 7: 76 : 96 67:9 9: : 08 9: :07 : : 67: 7 6: 3 0:66 8:6 :93 Suhdeluvut Relativa tai (339 = 00)

30 30 V uodesta 939 vu oteen talonruokaisten päivä m iesten kesäpaikat ovat nousseet yli, talvip alk at kertaisesti. V akinaisten ja tilapäisten päiväm iesten päiväpalkoissa on kahtena viim e vuonna ollut eroa 0 m k, tilapäisessä työssä olleiden m iesten palkkojen ollessa kaikkialla korkeam pia kuin vakinaisissa p ä iv ä töissä käyneiden. Omassa ruoassa olevien päiväm iesten palk at v a sta a valla tav a lla esitettyin ä nähdään seuraavasta. K rigstidsstegringen u ti i g&rdens k ost varando daglönares löner är rätt anm ärkningsvärd. T ill ár som m arlönem a stigit över faldiga, vinterlönerna tili faldiga. I fasta oeh tillfälliga daglönaresdagspenningar, r skillnaden under de tvá señaste áren varit 0 m k, m edan i tillfälligt arbete varande karlars löner överallt äro högre än fasta daglönares löner. I egen kost varande dagakarlars löner fram gá av följande pä m otsvarande sätt sam m anställda tabla. Omassa ruoassa olevien miesten päiväpalkat, mk Medellöner för manliga dagiönare i egen kost, mk Lääni Län kesällä om sommaren talvella om vintefn vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltä! vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltal Uudenmaan Nvlands Turan ja Porin Abo ocli Björneborgs jj^g Ahvenanmaa nd... Hämeen T avastehus... Kymen Kjunmene... Mikkelin St. Michels... Kuopion K uopio... Vaasan Vasa... Oulun Uleäborgs... Lapin Lapplands Valtakunta Riket : 93 6: 3 3: 09 7: 30: 0: 39: 67 9:3 03:8 63:08 387:8 69: 7 38:6 7: :97 89:0 3: 8 38: 67 67: 86: 38: 77:9 : 37 78: 38:8 9: 8 38: 08 7: 7 00: 7:0 380: 9 8: 98 7: 7 97: 8 :9 330:39 : 9 37: 38: 3: 07 :3 8: 7: 96: 3:96 3:79 3:6 88: 376:9 79:97 367: 7 66:3 380: 63:33 370:8 7: 70 9:3 86:3 : 3 30:7 3: 30:3 :68 3: 9: 3: 70: 38 9: : 7 307:6 6: 87 39: 70 3: 0 8: 7 3: 8:3 333:0 30: 88 30: 0: 30: 6 3: 8 38: 39: :9 0:7 363: 3:7 3: 8 63: 39:8 90: 3 7: 379:8 37:7 7:8 0: 9 7:98 3: 9:7 370:6 6: 30 38:70 :9 37: 67 7:60 383: 7 6:77 3:06 308:3 0:93 8: 97 39: 79 90: 8 36: 3 33: 88 68:7 9:06 398:9 86: 6:6 8:06 3:03 8:88 38: 7:80 373:80 :86 36: 33 9:0 38:87 6:87 399:0 88:8 39:09 66: : 9 8: 73 : 3 38:06 60:7 :6 38:6 73:37 8:09 3:0 6: 78:36 Suhdeluvut Relativa tai (939 = 00) Tässäkin tapauksessa on talvipalkkojen nousu, joka on kertainen vuoteen 939 verrattuna, suurem pi kuin kesäpaikkojen nousu (0kertainen). Tilapäisessä p äivätyössä on m aksettu mk enemmän päivässä kuin vakinaisessa päivätyössä. Talon ruoassa olevien naisten päiväpalkat eri lääneissä esitetään seuraavassa yhdistelm ässä. A ven i d etta fall är ökningen i vinterlönerna, som jämförd m ed âr 939 är laldig, större än i sommarlönerna (0faldig). At tillfälliga daglönare r erlagts m k mer om dagen än tili i fast arbete varande. I gárdens kost varande kvinnors dagspenningar i de skilda länen fram ställas i följande sam m anställning.

31 3 Talon ruoassa olevien naisten päiväpalkat, mk Medeiiöner för kvinnliga dagiönare i gärdens kost, mk Lääni Län vakinaisessa työssä fasta kesällä om sommaren tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeital vakinaisessa työssä fasta talvella ora vintern tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeital Uudenmaan Nylands... 90: 83 : 6 07: 73: 07:8 9: : 7 6:96 7: 30:83 8: 9: 08 9:3 :0 : 78: 8 : 3 03:09 Turun ]a Porm Abo och üjorneborgs jg^g 37:7 :7 8:60 0:37 38: 3:0 Ahvenanmaa nd... Hämeen Tavaslehus... Kymen Kvmmene... Mikkelin St. Michels... Kuopion Kuopio... Vaasan V asa... Oulun Uleäborgs... Lapin Lapplands... ISOI 00: 93: 33 7: 7: 7: 96 H : 38:63 9: 08: 0: 68 ISI: 00:8 9: 79 8: 8 99: 79 93: :8 :0 0: 0 : 9: 33 : 70 88:7 6: 3:68 9: 0 : 07: : : 33 : 33 :08 3: 77 7: 0:67 9: 3: 6 86:66 : 0: 0 96 : 83 77: 6:8 9: 8: 3 8:6 00: 8:83 9: 39 87: 6: 06: :6 70: 03 9: 0:8 3: 7:6 : 3 : 03 38:80 80:9 : :6 77:93 70: 9 6:0 : 6 39: :6 6: 0:66 0: 9 8: 9: : 7 :6 00: 8 7: 8 : :9 6: 8: 8 76: 9: 7: 37: : 08 88:6 6: 7 66: 67 : 86 97: 6 "Tr l i i,, * 03:8 3: 38 :87 8:9 : 0: :66 76:0 6:90 :8 : 60 37:8 ' 9 98:9 7: :9 90: 03: 06 98: : : 9339 : 0: :8 :07 38: 9 9:9 3:63 3: 96 Suhdeluvut Relativa tai (939 = ' V uodesta 939 lähtien talonruoassa olevien naisten kesäpaikat ovat nousseet 3kertaisesti ia talvipalkat 7kertaisesti. V errattuna m iesten päiväpalkkoihin ovat naisten palkat vuoden kesällä olleet % ja seuraavana talven a 30 % alisem pia. Omassa ruoassa olevien naisten palkkoja osoittavat alla esitety t luvu t. Frän är 939 näm ligen kvinnors som marlöner stigit tili 3faldiga och vinterlöner till 7faldiga. I jäm förelse m ed dagslönerna för m än kvinnors löner värit som m aren % och följande vinter 30 % lägre. I egen kost varande kvinnors löner angivas i nedan fram ställda ta i. Omassa ruoassa olevien naisten päiväpalkat, mk Medellöner för kvinnliga daglönare i egen kost, mk Lääni Iän kesällä om sommaren talvella om vintern vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltal vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltal Uudenmaan Nvlands... ^ 9 3 Turun ja Porin Abo och Björr.eborgs Jjj^g Ahvenanmaa Äland... jj^ g Hämeen Tavastclius... J ^ g Kymen Kymmene... ^ g 66:66 88: 63: 36 8: 7 0: 6: 68: 6 78:37 8: 90:7 9:0 : 60 89: 3 0:9 7: 9:0 8:8 0 0 : 303: 0 07: 9 8: 9 03: 73 80: : 6:8 83: 33 79: 9: 79 97: 8 0 : 9: 73 73: 6: 38 67: 0: 0 : 67:09 63: 90: 7: 67: 03: 76: 30 8:69 8:33 : 86:08 8: 38 78: 7 8: 09 : 8 93: 66: 33 79:60 : 3: 33 79:7 7:90 8: 0 80: 0

32 3 Lääni Län vakinaisessa työssä fasta Omassa ruoassa olevien naisten päiväpalkat, mk Medellöner för kvinnliga daglönare i egen kost, mk kesällä om sommaren tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeital vakinaisessa työssä fasta ta vella om vintern tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeital Mikkelin ot. M ic n e ls... 8:6 37: 3 3: 6: 88 30: 9 9: :9 30: 36 8:88 8: 7 3: 3 03: Kuopion Kuopio... 67, : 9: 88 3: 83 87: 70: :3 :0 0: 0 63: 89: 8 8: 0 Vaasan Vasa... 90: 30: 9 30: 67 0: 8 80: 70: : 3: 9 : 7 80:98 00: 93: 93 Oulun Uleaborgs :8 39: 33: 69 9: 6 36: 309: : 7 6: 87 : 8 8: 3 00:79 9: 7 36: 0 387: 0 379:6 33: 7 366: 36: 07 Lapin Lapplands : 36: 36: 67 : 9:0 67: 7 8:0 308:9 99: 7 60:8 88: 78: 9 Valtakunta Rikot : 3 :0 : 7: 6 96:90 88:8 96 0:9 9: 8 3: 3: 9 : 9 : :08 0: : 3 7: : 3 6:6 :3 :63 :0 9: Suhdeluvut Relativa tai (939 = 00) Om assa ruoassa olevien naispäiväläisten palkat ovat vuosien 939 ja välillä nousseet kesällä noin I l ja ta lvella 3kertaisesti. M iesten vastaaviin palkkoihin verrattuina ne ovat v. 8 % alem pia. I egen kost varande kvinnliga daglonares loner under perioden 939 stigit for som m artid till narmare faldiga oeh vintertid 3faldiga. I jam forelse med m ans m otsvarande loner aro de ar 8 % lagre. Talon ruoassa olevien hevosmiesten päiväpalkat, mk Medellöner för hästdagsverkare i gardens kost, mk Lääni Län kesällä om sommaren talvella om vintern vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tiufälliga keskimäärin i medeltä! vakinaisessa työssä fasta tilapäisessä työssä tillfällipa keskimäärin i medeltä! Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Äbo ooh Björneborgs 96 Ahvenanmaa nd Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin St. Michels Kuopion Kuopio Vaasan V a sa Oulun Uleäborgs Lapin L applands Valtakunta Riket Suhdeluvut Relativa tai (939 = 00) : 7: 8: 88 0:9 70: 37: 0 66: 3 69: 6: 0:9 7: 93: 7 679:6 96: 0 66: 9 33: : 67: 97: 80: 673:9 :3 37: 9 :8 8: : 3 663:7 37:3 66: 0 6: 0 7: 6: : : 73 67: 86: : 76: 9 739: 3 9: 7 87: 687: 0 : 003:8 76:0 9:66 0: 88 : 80: 9:9 636:78 : 69:67 :7 7: 07:66 67: 3: 6:67 :6 73: 0 9: 6 73: 88 7: 8 838: 7 683: : 99: 3 73: 78 70:88 387: 7 :06 8:0 36: : 7 63:6 80: 86 0:96 833:33 00: 7: 3 86:39 607: 36:7 63: 0: 670: 30:9 6: 3 76: 3 663: 33 6: 67 : 860: 687: 0:3 373: 77 3: 0 8: 8:8 6:03 9:86 760: 00: 86: 6 7: 73 7: 3:63 7:8 67: 86 79:83 7: 708: 38:60 80:3 68: 89 U I: 968:8 78: 6:36 6:9 38: 03 8: 90 00: 68:3 36: 89 78: 00: 799: 3: 9 683: 8 3: 73: 0 79: 3 73: 89 60: 3 690: 8 7: 8 77: 33 6: 8 : 93: 73:87 :9 0: 36 6: :0 33:

33 33 Omassa ruoassa olevien hevosmiesten päiväpalkat, mk Medellöner för hästdagsverkare i egen kost, mk Lääni nan vakinaisessatyössä fasta kesällä om sommaren tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltal vakinaisessa työssä fasta talvella om vintern tilapäisessä työssä tillfälliga keskimäärin i medeltal Uudenmaan N ylands Turun ja Porin Âbo och Björneborgs ^ g Ahvenanmaa nd... Hämeen Tavastehus... Kvmen Kymmene Mikkelin St. M ichels... Kuopion Kuopio... Vaasan V asa... Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands Valtakunta R iket : 60: 799: 6: 70 0: 0: 88:86 63: 883:33 6: 8: 0 683: :6 6: 89:3 69: :63 908: 7 337: 0 00: 883:6 670: 6 7: 9 7: 7 9: 633: 877: 79 66: 9: 70: 97: : 3 86: 636: 0 90:9 79: 0 06:68 7:8 98: 76: 09 0:6 8: : 0 60: 96:6 73:0 3: 08 87: 76 89:33 6: 8: 3 6: : 0 30: 9: 8 67: : 69:3 87: 79 76:3 993: 9 69: 80 90: 73: 03:98 86:9 387: 0 3:33 93: 3 7:8 : 78:37 68:88 8: 3 79: 9: 88: 7 69:8 066:67 33: 33 90: 8 6: 60 80: 60: 88 9: 733: 33 88:33 69: 7 8: 77 68:68 99:6 78:88 38: 033:33 896:68 66:68 9: 7: 9 80: 6: :7 676: 980: : 0:7 69: 06 87: 6: :67 83: 89 0: 83 73:7 90: 7 707: 73 98: 76: 0 66: 6 3: 977:30 76: 63 77: 37 88:6 83: 33 63: 0 83: 3 660: :89 7: 8 08:7 676: 7 8: 76 63: 69 97: :37 033: 33 7: 7 887: 9 687: :66 770: 9 39:67 0: 90: 706:3 6: 69: 99 63:07 83:80 Suhdeluvut Relativa tai (939 = 00) H evosm iesten p äiväpalkat kesällä ovat sodan aikana n ousseet suhteellisesti enem m än kuin jalkam iesten kesäpalkat, m u tta talvip alk at ovat nousseet likipitäen sa m assa suhteessa. Ero om aruokaisen hevosm iehen ja om aruokaisen jalkam iehen päiväpalkassa on vuoden 96 kesällä 0 m k, ta lvella 96/7 33 m k, kesällä 7 m k ja ta lvella /8 6 m k. H ästkarlars dagsverkspenningar om som maren under kriget stigit relativt m era än fotdagsverkares som m arlöner, m en vinterlönem a stigit i ungefär sam m a proportion. Skillnaden u ti i egen k ost varande hästdagsverkares och fotkarls dagspenning är som maren 96 0 m k, vin tem 96/7 33 m k, som maren 7 m k och vintern /8 6 m k. Y leisim m ät urakkatyöpalkat. U usitussa k yselyk aavak keessa on p y y d etty tietoja m yöskin eräissä tavallisim m issa urakkatöissä m aksetuista keskipalkoista. N iinpä on tied u steltu, m iten paljon on yleisim m in m aksettu uudism aan pintakuokkim isesta m:ltä, uuden sarkaojan kaivuusta juoksum etriltä erikseen savi, hieta ja su o m aalla, ed ellyttäen, että ojan sija on ollut ennestään luom atta, lonkkuusta p y sty stä m 3 kohden sekä m m ittaisten paperipuupölkkyjen teosta p y sty stä m 3 ta i kpl. kohden. V iim eksim ainitussa tapau ksessa on vastau s v o itu vaih toeh toisesti ilm oittaa jom paa kum paa yk sikköä kohti. B etalningen för allm ännast förekbmmande betingsarbeten. I de förnyade frägeformulären anhällits om uppgifter även beträffande m edellönem a för nägra allm ännast förekom m ande betingsarbeten. Eörfrägningam a sälunda gällt de pris, som i allm änhet betalats för uppgrävningar av nyodlingar per m, för grävning av n y tt tegdike skilt för sig pä er, sand och kärrjord per löpande m eter, förutsatt a tt grävning pä stallet icke tidigare utförts, för vedhuggning pä rot per m 3 sam t för avverkning a v pappersved pä rot i en m eters kubbar per m 3 eller per st. Vidkom m ande sistnäm nda uppgifter r svaret altem a tiv t k unnat avges i nägotdera enhetsm ätt. 0 9

34 3 N iiden kuntien luku, joista on saatu tietoja urakkapalkoista on kum panakin vuonna ollut seuraava: D et an tal kom m uner, frän vilk a m an erhällit uppgifter angäende betingslönerna, r vartdera äret värit följande: Urakkatyön laatu Betingsarbetets beskaffenhet Kuntien luku Antal kommuner 96 U udism aan kuokkim inen Gräftning av nyodling... 8 U uden sarkaojan kaivu Grävning av n y tt tegdike savim aalla i le r j o r d hietam aalla i sandjord suom aalla i kärrjord H alonkkuu p ystystä Vedhuggning pä rot Paperipuiden teko A vverkning av p a p p e r sv e d K eskim ääräiset urakkapalkat vuosina 96 ja lääneissä ja koko m aassa selviävät seuraavasta: M edellönerna för betingsarbeten áren 96 och i de olika länen och i h eia landet fram ga av 'följande: L ä ii n i L ä n Uudismaan kuokkiminen m kohden Gräftning av nyodling per m Paperipuiden teko Avverkning av pappersved savimaalla i lerjord Uuden sarkaojan kaivu Grävning av nytt tegdike hietamaalla i sancljord jm kohden per löpande meter suomaalla i kärrjord Halonkkuupystystä Vedhuggning pä rot m 3 kohden per m 3 m 3 kohden per m a kpl. kohden per kubb mk Uudenmaan Nylauds Turun ja Porin Äbo och Bjömeborgs 96 Ahvenanmaa Äland... Hämeen Tavastehus... Kymen Kymmene... Mikkelin St. Michel s... Kuopion Kuopio... Vaasan V asa... Oulun Uleäborgs... Lapin Lapplands... Valtakunta Riket... :69 3: 79 :3 3: 96 : :7 3:7 : 0 :0 :66 3: :69 3:3 :9 3:0 :7 3:98 : 6 :06 : 3:73 :9 :3 : 6 :0 :3 0:6 :60 9:8 3: 78 9:80 8:8 : 8:80 :8 6:8 : 7 :6 0:36 6: 0 : 6 8: : :83 :36 7: 3 3:6 3: 9: 9 :33 8:9 : 8:0 0:66 7:76 6: 9:38 6: 08 : 66 :38 0:33 :9 8:. :70 0:8 : 78 7: 6 3:0 9: 6:09 : 69 :67 0:08 : 8:6 : 9:7 : 8:6 3:8 8:90 :6 :0 6:0 9: :0 8:93 : 76 9: 78 0: 0 : 0 3:6 9: :93 : 70 : 7 8:9 3:96 83:60 8: 33 0: 69 : 7 83:96 9: 9 8: 0:8 8: 7 8:0 9:9 7: 86:80 9: 0 0: 8 0: 3 0: :0 87: 7 83:9 0: 66 3: 86 00: 0 38:86 03: :88 3:3 39: 09:9 : 96 0: 7 :0 0:6 90:8 :0 : 9 96:09 :3 89:0 39: 0 0: 7 8: 0 :3 08: 69: 38 :9 03:99 90:86 : 73 : :0 :8 : 0 3:03 : :3 3: 7: :7 :8 :90 : : Ju lkaisun painokuntoon saattam isesta on allekirjoittaneen Jäntin ohella huolehtinut aktuaari Irja N ikula. H elsingissä, M aatalousllituksessa, joulukuussa 98. T illika m ed undertecknad Jän tti r aktuarien Irja N ikula om besörjt publikationens bringande i tryckfärdigt skick. H elsingfors, ä lantbruksstyrelsen, i decem ber 98. M atti A nnila. K. J. Ellilä. A ugust Jän tti.

35 Résumé des salaires d ouvriers agricoles. La statistiq u e des salaires se base sur les renseignem ents dem andés au x Conseils m unicipaux des com m unes rurales à l aide des questionnaires, distribués au d ébut de cque année. Les renseignem ents dem andés se rapportent à l année civile précédente. En 90 le questionnaire fu t refondu, le nom bre des questions augm enté. L enquête portée sur les ouvriers payés à l année continue à se baser sur l année civile, tandis qu en ce qui concerne les salaires des journaliers en hiver et les travau x hivernaux à la tâche, ils se basent sur la saison d hiver. D ans tou t le pays et calculés par année, les salaires m oyens des ouvriers, payés à l année ou par m ois, nourris ou non par le patron, étaient: Nourris par le patron C on trem aîtres... V alets... Fem m es de c h a r g e... D o m e stiq u e s... Jeunes gens (au dessous 8 ans) Salaire 9iG moyen, mks Nourris par euxmèmes V alets... D o m e stiq u e s L es salaires m oyens des hom m es et des fem m es payes en nature étaient: Salaires annuels moyens des gens de ferme payés en nature, mks En argent En nature Total Logement etc. Nourriture C ontrem aîtres V a le t s Fem m es de c h a r g e D om estiques D ans to u t le pays, les quantités m oyennes suivantes faisaient partie du salaire des hom m es payés en nature: 96 S e ig le hl F r o m e n t O r g e A v o in e P o i s Pom m es de terre B e u r r e Lait n a tu r e l Lait é c r é m é Viande de b o e u f... 7: 8 6. oo»» p o r c... 9: F o in P a ille Carré de pom m es de t e r r e ii J a r d in Quant aux salaires des journaliers, à partir de l année 90 on fait une distinction entre les journaliers à dem eure et ceux qui ne travaillent qu occasionnellem ent. Pour calculer les valeurs m oyennes on a supposé que la proportion entre les journaliers à dem eure et les occasionnels était de :. Le tableau suivant indique les salaires des journaliers:

36 H om m es, en été A d e m e u r e... Occasionnels... En m o y en n e : 97 3: 63 37: Vol rris p ar le pa trou : 63: 8: ; 8: 7: H om m es, en hiver A d e m e u r e... 66: 6 87: : 96 76: 6 37: 7 7: 8 0: 9 0: 7 O ccasionnels : 0 : 90 67: 9 89: 0 398: 9 86: 6: 6 6: 98 E n m oyenne... 9: 73 0: 7 9: 78 8: 9 38: 6 73: 37 8: 09 : : 03: 06 97: : 3: : 96 7 Nour L«par euxmê nés : 9 : 37 3: 307: : 6: : 9 7: 36 : Fem m es, en été A d e m e u r e... 03: 8 : : 9 : 7 8: 0 9: 3 0: 9 73: O ccasionnels... 3: 38 76: 0 7: 6: 0 308: 9 : 0 9: 8 83: 6 E n m oyenne... : 87 6: 90 : 9 60: 6 99: 7 : 3: 80: F em m es, en hiver A d e m e u r e... 8: 9 : 8 90: : 78 60: 8 7: 6 3: 9 66: 78 O ccasionnels... : : 60 03: 06 : 88: 96: 90 : 96 7: 9 E n m oyenne... 0: 39 37: 8 98: 78 : 36 78: 9 88: 8 : 6 7: 6 Corvées de cheval, en été A d e m e u r e : 9 : 37: 9 87: 883: 6 670: 6 7: 9 7: 7 Occasionnelles... 76: 0 9: 66 0: 8 8 0: 39 96: 6 73: 0 3: 08 69: 08 E n m oyenne... 73: 78 70: : 7 0: 76 93: 3 7: 8 : 6: 8 Corvées de cheval, e n h iv e r A d e m e u r e : 0: 3 373: 77 88: : ; 6 8 9: 3: 39 Occasionnelles 78: 6: 36 6: 9 08: 977: 30 76: 63 77: 37 7: 7 En m oyenne... 73: 87 : 9 0: 36 0: 76 90: 706: 3 6: 66: 30 La statistique des salaires com prend en outre des ouvriers payés à la tâche. E n et 96 on payait renseignem ents sur les salaires les plus fréquents des en m oyenne pour 96 D éfricge de n o u v eau x te rra in s p a r m : 3: 73 Fossés o u v e rts creusés, p a r le m è tr e.. c o u ra n t T e rre a rg ile u s e... : 83 : 36 T e rre s a b lo n n e u s e... 3: 0 9: 96 sol m a r é c a g e u x... 3: 6 9: Coupe d arbe (com bustible), le m 3... : 0 87: 7 Confection de bois de papier, le m3.. : 9 03: 99»» >>»» la pièce : 8 : 90

37 Traductions des entêtes des tableaux. Tabl. N :o. Emploi des cmps cultivés et récoltes en 96 et. a) Par départem ents et arrondissem ents. b) Par sociétés d agriculture. 96. Col. : D épartem ents et arrondissem ents. Col. 3: From ent d hiver. Col. : Superficie, hectares. Col. 3. R écolte, en quintaux. Col. : From ent d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0 : A voine. Col. 3: Grains m élangés. Col. : Pois. Col. 6 7: P om m es de terre. Col. 8 9: B etteraves de sucre. Col. 0 : C hounavets. Col. : D épartem ents et arrondissem ents. Col. 3 : Turneps. Col. 6: A utres tubercules.' Col. 7 8: Fourrages verts. Col. 9 36: F oin des cm ps cu ltivés. Col. 9 30: R écolte principale pour le foin. Col. 3 3: R écolte pour l ensilotage de fourrage frais d après la m éthode A.I.V. Col. 333: Graines de fléole des prés. Col. 3 36: Graines de trèfle. Col. 37: H erbes pour pâturage (superficie). Col : P lantes de fibre. Lin et cnvre. Coi. 0: P lantes oléagineuses (superficie). Col. : A utres cu l tures. Col. : Jachère com plète. Col. 3: A utres terres labourables. Col. : T otale des terres labourables.. Col. : D épartem ent et arrondissem ents. Col. 3: From ent d hiver. Col. : Superficie, hectares. Col. 3: R écolte, en quintaux. Col. : F rom ent d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8'9: Orge. Col. 0 : A voine. Col. 3: Grains m élangés. Col. : P ois. Col. 6 7: P om m es de terre. Col. 8 9: B etteraves de sucre. Col. 0: C hounavets. Col. : D ép artem ents et arrondissem ents. Col. 3 : Turneps. Col. 6: A utres tubercules. Col. 7 8: Fourrages verts. Col. 9 36: F oin de cm ps cultivés. Col. 9 30: R écolte principale pour le foin. Col. 3 3: R écolte pour l ensilotage de fourrage frais d après la m éthode A.I.V. Col. 33 3: Graines de fléole des prés. Col. 3 36: Graines de trèfle. Col. 37: H erbes pour pâturage (superficie). Col. 38 : P lantes de filage et oléagineuses. Col : Lin et cnvre. Col. 0 : Lin et filage oléagineuse. Col. 3: P lantes do fibre. Col. : Colza. Col. 6; A utres cultures. Col. 7: Jachère com plète. Col. 8: A utres terres labourables. Col. 9: T otale des terres labourables. Tabl. N :o. Rendem ent par hectare (en kilogram s des cm ps cultivés en 96 et. Par départem ents et par sociétés d agriculture. Col. : D épartem ents et sociétés d agriculture. Col. : From ent d hiver. Col. 3: From ent d été. Col. : Seigle.. Col. : Orge. Col. 6: A voine. Col. 7: Grains m élangés. Col. 8: P ois. Col. 9: Pom m es de terre. Col. 0: B e tte raves de sucre. Col. : C hounavets. Col. : Turneps. Col. 3: A utres tubercules. Col. : Fourrages verts. Col. 8: F oin des cm ps cu ltivés. Col. : R écolte principale pour le foin. Col. 6: R écolte pour l ensilotage de fourrage frais d aprés la m éthode A.I.V. Col. 7: Graines de fléole des prés. Col. 8: Graines de trèfle. Col. 9: Lin et cnvre. Tabl. N:o 3. Prairies naturelles et récolte de foin en 96 et. a) Par départem ents et b) par sociétés d agriculture. Col. : D épartem ents et arrondissem ents. Col. : T otal des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles em ployées pour récolte de foin. Col. : R écolte, par hectare,. Col. : R écolte, en quintaux. Tabl. N:o. Bétail en 96 et. a ) Par départem ents et arrondissem ents. b) Par sociétés d agriculture. Col. : D épartem ents et arrondissem ents. Col. : C hevaux adultes. Col. 3: Jeu nes chevaux (de à 3 ans). Col. : P oulains (audessous de an). Col. : T aureaux (audessus de ans). Col. 6 V aches. Col. 7: Jeu n es taureaux et génisses (audessus de an). Col. 8: V eaux (audessous de an). Col. 9 0: M outons. Col. 9: A udessus de an. Col. 0: A udessous de an. Col. : Chèvres. Col. : V errats (audessus de 6 mois). Col. 3: Truies (audessus de 6 m ois), Col. : Porcs de boucherie (audessus de 6 m ois). Col. : Jeunes porcs (de à 6 m ois). Col. 6: P orcelets (audessous de m ois). Col. 7: P oules et coqs (audessus de 6 mois). Col. 8: A utres oiseaux (audessus de 6 m ois). Col. 9: Sociétés d abeille. Tabl. N :o. Laiteries; nombre, possesseurs, pourvoyeurs du lait, quantité du lait reçevu et production. a) Par départem ents et arrondissem ents b) Par sociétés d agriculture c) Par départem ents et c a té gories de possession. Col. : Nom bre de laiteries. Col. 3: P ossédées par des particuliers. Col. : Sociétés anonym es. Col. : Soc. coopératives. Col. 6: Le nom bre m axim um des pourvoyeurs du lait. Col. 7: Jours do travail. Col. 8: Q uantité du lait reccvu de producteurs. Col. 9: Crème recevu. Col. 0: Lait em ployé pour la fabrication du beurre. Col. : Pour la fabrication du from age. Col. : Lait em ployé pour du beurre. Col. 3: Pour du from age. Col. : % de m atière grasse d u la it. Col. : Crème em ployé pour la fabrication du beurre. Col. 6: L ait écrém é pour la fabrication du from age. Col. 7: Production du beurre. Col. 8 : P roduction de from age. Col. : P roduction de beurre fabriqué de petitlait.

38 TAULULIITTEET V. 96 TABELLBILAGOR ÂR 96

39 i S 0 Taululiite \w.0 j Tabellbilaga / Peltoala ja sato vuonna 96. Akerareal och skörd är 96. L ääni ja kihlakunta L än och härad ' Areal Syysvehnä H östvete dt. Areal K evätvehnä V ärvete dt. Areal B uis Ràg dt. Areal Ohra K orn Í 3! * I 9 dt. K aura H avre I Areal h a dt. Areal Sekuli, H erne Blandsäd Ä rter dt. A real dt. Areal P eruna P o tatis dt. Sokerijuurikas Sockerheta Areal d t. L an ttu K älrötter 0 I 3 I I 8 I 7! 8! 9 0! Areal h a dt. a) Lääneittäin ja kihlakunnittain Läns och häradsvis. Uudenmaan lääni Nylands län Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan kk. Lojo hd Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna h d l Turun ja Porin lääni Aho och Björneborgs län Vehmaan kk. Velimaa hd Mynämäen kk. Virmo hd O Piikkiön kk. Piikkiö hd Halikon kk. Halikko hd Maskun kk. Masku hd Ulvilan kk. Ulvila hd Ikaalisten kk. Ikaalinen h d Tyrvään kk. Tyrvää hd Loimaan kk. Loimaa hd Ahvenanmaan maakunta Landskapet Ä la n d Hämeen lääni Tavastehus lä n Tammelan kk. Tammela hd Pirkkalan kk. Pirkkala h d Ruoveden kk. Ruovesi hd Jäm sän kk. Jäm sä hd Hauhon kk. Hauho h d Hollolan kk. Hollola hd Kymen lääni Kymmene l ä n Kymin kk. Kymi hd Lappeen kk. Lappee hd Jääsken kk. Jääski hd Mikkelin lääni 8: Michels län Heinolan kk. Heinola h d Mikkelin kk. S:t Michels Ju v an kk. Juva hd Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio län Rautalam min kk. Rautalam pi hd Kuopion kk. Kuopio hd Iisalmen kk. Iisalmi hd Liperin kk. Liperi hd Ilomantsin kk. Ilomantsi hd Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd Vaasan lääni Vasa län Närpiön kk. Närpes hd Ilmajoen kk. Ilmajoki hd Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo hd Pietarsaaren kk. Pedersöre hd Kuortaneen kk. Kuortane hd Laukaan kk. Laukaa hd Viitasaaren kk. Viitasaari hd Oulun lääni Uleäborgs län Sälöisten kk. Saloinen hd Haapajärven kk. H aapajärvi hd Kajaanin kk. K ajaani hd Oulun kk. Oulu hd m i S Í Ô

40 3 Taululiite ) (jatkuu) Tabellbilaga * (Forts.) Lapin lääni Lapplands I ä n Kemin kk. Kemi hd K ittilän kk. K ittilä hd Maaseutu L a n d slyg d Kaupungit Städer ' Valtakunta Riket b) Maanviljelysseuroittain Inom lantbrukssällskapen Uudenm aan. m vs Nylands svenska lbsk VarsinaisSuomen m vs Finska H ushällningssällskapet Satakunnan mvs HämeenSatakunnan m vs Hämeen. m vs ItäH äm een m vs Kymenlaakson mvs LänsiKarjalan m vs Mikkelin. mvs Kuopion m vs PohjoisKarjalan mvs KeskiSuomen m vs EteläPohjanm aan m vs ' Österbottens sv. lantbrukssällskap KeskiPohjanmaan mvs Oulun. T alo u sseu ra K ajaanin m vs PeräPohjolan mvs Lapin M aatalousseura Maaseutu Landsbygd

41 Taululiite \ tí. (Jatkuu) Tabellbilaga J " (Forts.) Lääni ja kihlakunta L än och härad Turnipsi Turnips M uut ju u rikasvit Övriga rotfrukter V intarehu Grönfoder Pääsato heinäksi Huvudskörd tili iiö Areal Skord dt. Areal dt. Areal dt. Areal dt Peltoheinä Vallhö Pääsato A.I.V. rehuksi Tim oteinsiem en H uvudskörd tili A.I.V. foder T im otejfrö Apilansiem en Klöverfrö Peltolaidun ala Betesvall areal K eh ru u k asv it öljykasvit S pänadsväxter Pellava ja mppu J Oljcv L in och h am pa äxter M uut Täysikesanto kasv it ; ö v rig a Helträ d v äxter ' a Muu peltoala Övrig äkerareal Y hteensä peltoala Hela äkerarealen Areal Skord Areal A real A real ala areal h a ala areai ala areal A real ala areal Uudenmaan lääni Nylands län Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan kk. Lojo hd i Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna h d Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län Vehmaan kk. Vehmaa hd Mynämäen kk. Virmo hd Piikkiön kk. Piikkiö hd Halikon kk. Halikko hd Maskun kk. Masku hd Ulvilan kk. Ulvila hd Ikaalisten kk. Ikaalinen hd Tyrvään kk. Tyrvää hd Loimaan kk. Loimaa hd Ahvenanmaan maakunta Landskapet A la n d Hämeen lääni Tavastehus l ä n Tammelan kk. Tammela hd Pirkkalan kk. Pirkkala hd Ruoveden kk. Ruovesi hd Jäm sän kk. Jäm sä h d Hauhon kk. Hauho hd Hollolan kk. Hollola hd Kym en lääni Kymmene l ä n Kymin kk. Kymi hd Lappeen kk. Lappee hd Jääsken kk. Jääski hd Mikkelin lääni St. Michels län Heinolan kk. Heinola hd Mikkelin kk. S:t Michels hd Juvan kk. Juva hd Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio l ä n Rautalam min kk. Rautalam pi hd Kuopion kk. Kuopio hd Iisalmen kk. Iisalmi hd Liperin kk. Liperi hd Ilomantsin kk. Ilomantsi Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd Närpiön kk. Närpes hd Ilmajoen kk. Ilmajoki hd Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo hd... ' Pietarsaaren kk. Pedersöre hd., Kuortaneen kk. Kuortane hd Laukaan k k. Laukaa hd Í Viitasaaren kk. Viitasaari hd Oulun lääni Uleäborgs län Sälöisten kk. Saloinen hd Haapajärven kk. Haapajärvi hd Kajaanin kk. K ajaani hd Oulun kk. Oulu hd l , IS

42 6 7 Taululiite \ (Jatkuu) Tabellbilaga!,0 (Forts.) Lapin lääni Lapplands I ä n K em in k k. K em i h d K ittilä n k k. K ittilä h d Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta R i k e t i U u d e n m a an. m v s I b) Milanviljelysseuroittain ] Inom lan tbrukssällsltapen j ; \ N y lan d s sv en sk a lb sk ' 6 0 i 7 j , V arsinaiss uom en m v s i Finska H ushillningssällskapet S a ta k u n n a n m v s... 8 Tl H äm eens a ta k u n n a n m v s ! H ä m e en. m v s I Itä H ä m e e n m v s ' K y m en la ak so n m v s L än sik arja la n m v s M ikkelin. m v s K u o p io n m v s P o h jn isk arjala n m v s K eskisuom en m v s E te lä P o h ja n m a a n m v s i Ö sterb o tte n s sv. lan tb ru k ssällsk ap ] K e sk ip o h jan m a an m v s O u lu n. T a lo u s s e u r a K a ja a n in m vs P e rä P o h jo la n m v s L a p in M a a ta lo u sse u ra Maaseutu Landsbygd

43 8 Taululiite \ jj.0 g Peltokasvien hehtaarisadot v. 96, lääneittäin ja maanviljelysseuroittain. Tabellbilaga / ' ' Äkerväxternas hektarskördar är 96, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Oinrdde Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä Värvete Ruis Räg Ohra Korn Kaura Havre L Sekavilja Blandsäd Herne Ärter L Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu Kölrot i! Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Vintarehu Grönfoder Peltoheinä Vallhö Pääsato heinäksi Huvudskörd tili hö Pääsato A.I.V. rehuksi Huvudskörd tili A.I.V. foder ti I a) Läänit ja valtakunta L ä n och riket Uudenm aan lääni N ylands Iän Turun ja Porin lääni Äbo o. Björneborgs A hvenanm aa Äland Hämeen lääni Tavastehus Iä n K ym en. K ym m ene Mikkelin lääni S:t Michels I ä n Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs Lapin. Lapplands Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta Riket...! b) Maanviljelysseurat Lantbrukssällskap Uudenmaan. mvs Nylands svenska lbsk VarsinaisSuomen mvs Finska Hushällningssällskapet Satakunnan mvs HämeenSatakunnan mvs... x) Hämeen. mvs ItäIIäm een mvs Kymenlaakson mvs LänsiKarjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs PohjoisKarjalan mvs KeskiSuomen mvs EteläPohjanmaan.. mvs Osterbottens svenska lbsk KeskiPohj anmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs PeräPohjolan mvs.., Lapin maatalousseura Maaseutu Landsbygd\ 33\ 3 983i *) V ain kunnan keskiarvo. Endast kommuners medeltal. Timoteinsiemen Timotejfrö Apilansiemen Klöverfrö Pellava Lin

44 9 Taululiite 3 Niityn pintaala ja sato v. 96, lääneittäin ja maanviljelysseuroittain. Tabellbilaga / Ängsarealen och skörden ár 96, länsvis och inom lantbrukssällskapen. / Alue Omráde Koko ala Hela ängsarealen Korjattu heinäksi Därav bärgat tili ho.lta per Kokonaissato Totalskörd dt. i l 3 a) Läänit ja valtakunta Län och riket Uudenmaan lääni Nylands län Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län Ahvenanmaa nd Hämeen lääni Tavastehus län Kymen lääni Kymmene Iän Mikkelin lääni S:t Michels lä n Kuopion lääni Kuopio l ä n Vaasan lääni Vasa län Oulun lääni Uleäborgs l ä n Lapin lääni Lapplands lä n Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta Riket b) Maanviljelysseurat Lantbrukssällskap Uudenmaan läänin mvs Nylands svenska lbsk VarsinaisSuomen mvs Finska Hushällningssällskapet Satakunnan mvs HämeenSatakunnan mvs Hämeen läänin mvs ItäHämeen mvs Kymenlaakson mvs LänsiKarjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs PohjoisKarjalan mvs KeskiSuomen mvs EteläPohjanmaan mvs Östexbottens svenska lbsk KeskiPohjanmaan mvs Oulun läänin Talousseura Kajaanin mvs PeräPohjolan mvs Lapin maatalousseura Maaseutu Landsbygd I

45 Taululiite T. TabellbilagaJ :0 ' Kotieläimet vuonna 96 Husdjuren är 96. Läiini ja kihlakunta Län och hiirad Täysikasvuista hevosia Fullvuxna h ästar K uoria hevosia 3 v. IJnghästar 3 är 0 V arsoja alle v. F öl under är Sonneja yli v. Tjurar över är Lehm iä K or K uoria sonneja ja hiehoja yli v. U ngtjurar och kvigor över är V asikoita alle l v. K alv Blunder är Lam pai ta y li v. iiver ] är F är alle v. under är Vuohia G etter K arjuja yli ( kk. F argaltar över li män. Km akoita yli 6 kk. Modcrsuggor över (> män. Lihotussikoja yli 6 kk. Gödsvin övel' 6 m än. j N uoria sikoja I 6 kk.! tjngsvin j 6 m än. P orsaita alle kk. Grisar under ; m än. K anoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och tu p p ar över 6 m än. M uuta siipikarjaa yli 6 kk. Övrigt tjiidertä över 6 m än ! Mehiläisyhteiskuntia Bisamhiil Ien a) Lääneittäin ja kihlakunnittain Läns och häradsvis Uudenmaan lääni Nylands län j l Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan kk. Lojo h d Helsingin kk. Helsinge h d Pernajan kk. Perna h d Turun ja Porin lääni Aho och Björnehorgs län Vehmaan kk. Vehmaa h ä r a d ' \ M ynämäen kk. Virmo h d Piikkiön kk. Piikkiö h d Halikon kk. Halikko h d M askun kk. Masku h d Ulvilan kk. Ulvila h d Ikaalisten kk. Ikaalinen h d Tyrvään kk. Tyrvää h d Loimaan kk. Loimaa h d Ahvenanmaan maakunta nds landskap Hämeen lääni Tavastehus lä n Tammelan kk. Tammela h d Pirkkalan kk. Pirkkala hd n o o Ruoveden kk. Ruovesi hd Ib 7 0 Jäm sän kk. Jäm sä h d Hauhon kk. Hauho h d Hollolan kk. Hollola h d U I 7 3 Kym en lääni Kymmene l ä n Kym in kk. Kvm i h d Lappeen kk. Lappee h d Jääsken kk. Jääski h d M ikkelin lääni 8 :t Michels l ä n Heinolan kk. Heinola h d Mikkelin kk. S:t Michels h d Juvan kk. Juva h d Rantasalm en kk. Rantasalm i hd Kuopion lääni Kuopio l ä n Rautalam m in kk. Rautalam pi hd Kuopion kk. Kuopio hd Iisalmen kk. Iisalm i h d Liperin kk. Liperi h d Ilom antsin kk. Ilom antsi h d Pielisjärven kk. Pielisjärvi h d Vaasan lääni Vasa lä n Ilmajoen kk. Ilmajoki h d Närpiön kk. Närpes h d Korsholman kk. Korsholms h d Lapuan kk. Lappo hd Pietarsaaren kk. Pedersöre hd K uortaneen kk. Kuortane h d Laukaan kk. Laukaa h d Viitasaaren kk. Viitasaari h d Oulun lääni Uleähorgs län Oulun kk. Uleäborgs h d Sälöisten kk. Saloinen h d H aapajärven kk. Haapajärvi hd K ajaanin kk. K ajaani h d

46 3 Taululiite ) (Jatkuu) Tabellbilaga I * ' (Forts.) a Lapin M äni Lapplands Iä n Kemin kk. Kemi hd K ittilän kk. K ittilä h d Maaseutu Landsbygd U I Kaupungit Städer Valtakunta' R ik e t ») b) Maanviljelysseuroittain (nom lantbrukssällskapen Uudenm aan. mvs Nylands svenska lbsk Finska Hushällningssällskapet VarsinaisSuomen m vs Satakunnan m vs Hämeen. m vs HämeenSatakunnan m vs ItäHäm een m vs Kymenlaakson m vs LänsiKarjalan m vs Mikkelin. m vs Kuopion m vs PohjoisKarjalan mvs EteläPohjanm aan mvs KeskiSuomen m vs Ö sterbottens svenska lbsk KeskiPohjanmaan m vs Oulun. Talousseura K ajaanin m vs PeräPohjolan mvs Lapin m aatalousseura Maaseutu Landsbygd U I J) N äistä härkiä: yli v. 6 kpl. v. 96 kpl. ja alle v. 83 kpl.

47 Taululiite \ ^ g Meijerien luku ja käynnissäoloaika, maidonlähettäjien luku ja meijereiden vastaanottama raakaaine sekä tuotanto vuonna 96. Tabellbilaga J ' ' Antal mejerier och tiden, da mejerierna värit i gäng, antal leverantörer och mängden av i mejerierna mottaget räämne samt Produktionen är 96. Lääni ja kihlakunta Län och häiad Meijerien luku Mejeriernas antal Yksi tyismei jer ei tä Enskilda mejerier Niistä Av dem Osakeyhtiömeijereitä Aktiebolagsmejerier Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dä mejerierna värit i gäng Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voinvalmistukseen Tili smörberedning Tili ostberedning Maidonmenekki Mjölkätgäng Voikiloon Till smör Juustokiloon Till ost Maidon rasvapitoisuus % Miölkens fettlt % Kermaa voinvalmistukseen Grädde tili smörberedning Skummad mjölk tili ostberedning Kuorittua maitoa juustonvalmistukseen Valmistettu voita Tillverkat. smör Valm istettu juustoa, Tillverkat ost, Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Smäostar, vilkas fettlt är j ! Yli Over % 30 % 0 30 %, Alle Under 0 % Ilmoit tamaton, Juustonvalmistukseen Emmentaliuustoa Emmentalost Ouppgiven j Yhteensä pikkujuustoja Smäostar inalles Kaikkiaan juustoa Ost inalles Valmistettu heravoita Tillverkat vasslesmör a) L ä ä n eittä in ja k ih la k u n n itta in L än s och h äradsvis Uudenmaan lääni N y lands län K a u p u n g it S t ä d e r R a a sep o rin k k. R a seb o rgs h d Lohjan kk. Lojo hd H elsin g in k k. H elsin g e h d Pernajan kk. Perna hd Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län K a u p u n g it S t ä d e r , V e h m a a n k k. V eh m a a h d M y n ä m ä en k k. V irm o h d , Piikkiön kk. Piikkiö hd H alikon kk. H alikko hd Ulvilan kk. U lvila hd Ik a a liste n k k. Ik a a lin en h d T y r v ä ä n k k. T y r v ä ä h d L o im a a n k k. L o im a a h d M ask u n k k. M asku h d Ahvenanmaan maakunta Landskapet Äland Hämeen lääni Tavastehus l ä n K aupungit S tä d e r Ruoveden kk. R uovesi h d P irk k a la n k k. P irk k a la h d T a m m e la n k k. T a m m ela h d H a u h o n k k. H a u h o h d J ä m sä n k k. J ä m sä h d Hollolan kk. Hollola hd Kymen lääni Kymmene län K a u p u n g it S t ä d e r K ym in kk. K ym i hd L a p p een k k. L a p p ee h d J ä ä sk e n k k. J ä ä sk i h d Mikkelin lääni 8 :tm ichels län K a u p u n g it S t ä d e r H einolan kk. Heinola hd M ik k elin k k. S:t M ichels J u v a n k k. J u v a h d R a n ta sa lm e n k k. R a n ta s a lm i h d

48 6 7 Taululiite (Jatkuu) N:o. TabeUbilaga ) (Forts.) l i 3 38 Kuopion lääni Kuopio l ä n K aupungit S tä d e r Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd Ilomantsin kk. Ilomantsi hd Liperin kk. Liperi hd Iisalmen kk. Iisalmi hd Kuopion kk. Kuopio hd Rautalam m in kk. R autalam pi hd Vaasan lääni Vasa län Kaupungit Städer Ilmajoen kk. Ilmajoki hd Närpiön kk. Närpes hd Korsholman kk. Kors holms hd Lapuan kk. Lappo hd Pietarsaaren kk. Pedersöre hd K uortaneen kk. Kuortane h d Laukaan kk. Laukaa hd Viitasaaren kk. V iitasaari hd Oulun lääni Uleäborgs län Kaupungit Städer Oulun kk. Oulu hd isten kk. Saloinen hd Haapajärven kk. Haapajärvi hd Kajaanin kk. Kajaani hd Lapin lääni Lapplands l ä n Kaupungit S tä d e r Valtakunta R i k e t E E E E 7 7 E Uudenmaan läänin mvs... Nylands svenska lbsk 3 Finska Hushällningssällskapet... VarsinaisSuomen mvs Satakunnan mvs... Hämeen läänin mvs... HämeenSatakunnan mvs. 8 ItäHäm een mvs Kymenlaakson mvs... LänsiKarjalan mvs... Mikkelin läänin mvs... Kuopion mvs... PohjoisKarjalan mvs.... EteläPohjanm aan mvs... KeskiSuomen mvs... Österbottens svenska lbsk. KeskiPohjanmaan mvs... Oulun läänin Talousseura Kajaanin mvs... 0 PeräPohjolan mvs... Lapin M aatalousseura b) Maanviljely sseuroiltain Inom lantbrukssällskapen Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta R ik e t

49 S 8 9 Taululiite I (Jatkuu) Tabellbilaga i (Forts.) c) Lääneittäin ja omistajaryhmittäin. Länsvis och gruppvis enligt ägare. Lääni Län Meijerien luku Mejeriernas antal Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dä mejerierna värit i gäng Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voinvalmistukseen Tili smörberedning Juustonvalmistukseen Tili ostberedning Maidonmenekki Mjölkätgäng Voikiloon Till smör Juustokiloon Tili ost Mjölkens fettlt % Maidon rasvapitoisuus % Grädde tili smörberedning K u o rittu a m aitoa juustonvalmistukseen Skum m ad m jölk tili ostberedning j 3 \ K erm aa voinvalmistukseen Valmistettu voita T illverkat sm ör Em m entaljuustoa Em m entalost Yli över % V alm istettu juustoa, T illverkat ost, P ikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Sm äostar, vilkas fetth alt ä r j 30 % 0 30 % Alle Under 0 % Ilm o ittam aton Ouppgiven Yhteensä Tillsam m ans K aikkiaan juusto a O st inalles V almiste ttu herav oita * I 6 7 I»! 9 j 0!! 3 T illverkat vasslesm ör Uudenmaan Nylands.. Turun ja Porin Abo och Osuusmeijerit Bj ö rn eb o rg s Ahvenanmaa nd i Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion K u o p io Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin L ap p lan d s Yhteensä Tillsammans \.! 3.ss Osakeyhtiömeijerit Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Björneborgs lo.o Ahvenanmaa nd... Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene... 6 Mikkelin S:t Michels.. 7 Kuopion K u o p io Vaasan Vasa Oulun U leäb o rg s Lapin L ap p lan d s... Yhteensä Tillsammans Yksityismeijerit Uudenm aan Nylands Turun ja Porin Abo och Björneborgs Ahvenanmaa nd Hämeen Tavastehus S Kymen Kymmene... 6 Mikkelin S:t Michels Kuopion K u o p io Vaasan Vasa Oulun U leäb o rg s... 0 Lapin L a p p lan d s... Yhteensä Tillsammans Andelsmejerier i ! \ ' 73 7 \ 0077 ] \ 686 i \ Aktiebolagsmejerier ; 0 99 \ \ \ \ Enskilda mejerier \ 9 67 \ ; Kaikki meijerit Samtliga mejerier Uudenmaan Nylands.. Turun ja Porin Äbo och Björneborgs Ahvenanmaa nd Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion K u o p io Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin L ap p lan d s Yhteensä Tillsammans I j \ \ ! [

50 TAULULIITTEITÄ V. TABELLBILAGOR ÂR \

51 j I 6 63 Taululiite I,T> Tabellbilaga / ' Peltoala ja sato vuonna. Akerareal och skörd är. Lääni ja kihlakunta Län och härad Syysvehnä H östvete A real I d t. Areal K evätvehnä V ärvete dt. Areal Ruis R äg dt. Areal O hra Korn dt. Areal i 3 6 i ; 3! j 0 K aura H avre dt. Areal S ekavilja Blandsäd dt. Areal H erne Ä rter dt. Areal Peruna P otatis dt. Sokerijuurikas Sockerbeta Areal dt. Areal L an ttu K älrot dt. a) Lääneittäin ja kihlakunnittain Läns och häradsvis. Uudenmaan lääni Nylands län l Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan kk. Lojo hd , Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna hd Turun ja Porin lääni Aho oeh Björneborgs län Vehmaan kk. Vehmaa hd M ynämäen kk. Virmo hd Piikkiön kk. Piikkiö hd Halikon kk. Halikko hd , il Maskun kk. Masku hd Ulvilan kk. Ulvila hd Ikaalisten kk. Ikaalinen hd Tyrvään kk. Tyrvää hd Loimaan kk. Loimaa h d Ahvenanmaan maakunta Landslcapet Ä la n d Hämeen lääni Tavastehus lä n Tammelan kk. Tammela hd Pirkkalan kk. Pirkkala hd Ruoveden kk. Ruovesi hd Jäm sän kk. Jäm sä hd Hauhon kk. Hauho hd Hollolan kk. Hollola hd Kym en lääni Kymmene län U I , Kvmin kk. Kym i hd Lappeen k k. Lappee h d Jääsken kk. Jääski hd M ikkelin lääni 8 :t Michels län Heinolan kk. Heinola h d Mikkelin kk. S:t Michels hd Juvan kk. Juva hd Rantasalm en kk. Rantasalm i hd Kuopion lääni Kuopio län Rautalammin kk. Rautalampi hd Kuopion kk. Kuopio hd Iisalm en kk. Iisalm i h d Liperin kk. Liperi hd Ilomantsin kk. Ilomantsi hd Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd Vaasan lääni Vasa l ä n Närpiön kk. Närpes hd Ilmajoen kk. Ilmajoki hd Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo hd Pietarsaaren kk. Pedersöre hd Kuortaneen kk. Kuortane hd L aukaan kk. Laukaa hd Viitasaaren kk. Viitasaari h d Oulun lääni Uleäborgs län Sälöisten kk. Saloinen hd H aapajärven kk. H aapajärvi hd Kajaanin kk. K ajaani hd Oulun kk. Oulu hd

52 6 6 Taululiite (jatkuu) Tabellbilaga f * (Forts.) Lapin lääni Lapplands I ä n Kemin kk. Kemi hd l 83 6 K ittilän kk. K ittilä hd : 6 7 Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta E i k e t b) Maanviljelysseuroittani Inom lantbrukssällskapen. Uudenm aan. m vs Nylands svenska lbsk VarsinaisSuomen m vs Finska H ushällningssällskapet Satakunnan mvs Häm een Satakunnan mvs Hämeen. mvs ItäH äm een m vs Kymenlaakson m vs M ikkelin. m vs LänsiKarjalan m vs Kuopion mvs PohjoisKarjalan mvs KeskiSuomen m vs , EteläPohjanm aan mvs Österbottens sv. lantbrukssällskap K eskipohjanmaan mvs Oulun. T a lo u sseu ra K ajaanin mvs PeräPohjolan m vs Lapin M aatalousseura Maaseutu Landsbygd I

53 j Taululiite. (Jatkuu) Tabellbilaga / " ' (Ports.) L ääni ja kihlakunta L än och härad Areal Turnipsi Turnips dt. M uut juurikasvit Andra rotfrukter A real S ato dt. Areal V intarehu Grönfoder dt. Pääsato heinäksi H uvudskörd tili hö Areal d t. Peltoheinä PSä &tovo.v.rehuksi H uvudskörd tili A.I.V.foder A real I 3 j j a) Lääneittäin ja kihlakunnittain Uudenmaan lääni Nylands län Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan kk. Lojo hd i Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna hd Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län Vehm aan kk. Vehmaa hd Mynämäen kk. Virmo hd Piikkiön kk. Piikkiö h d Halikon kk. Halikko hd Maskun kk. Masku hd Ulvilan kk. Ulvila hd Ikaalisten kk. Ikaalinen hd Tyrvään kk. Tyrvää h d Loimaan kk. Loimaa hd Ahvenanmaan maakunta Landskapet A la n d Hämeen lääni Tavastehus Iä n Tammelan kk. Tammela hd Pirkkalan kk. Pirkkala hd Ruoveden kk. Ruovesi hd Jäm sän kk. Jäm sä hd Hauhon kk. Hauho hd Hollolan kk. Hollola hd Kymen lääni Kymmene län Kym in kk. Kym i hd Lappeen kk. Lappee hd Jääsken kk. Jääski hd Mikkelin lääni S :t Michels län Heinolan kk. Heinola hd Mikkelin kk. Sri Michels hd Juvan kk. Ju v a hd Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio län Rautalam min kk. Rautalam pi hd Kuopion kk. Kuopio hd Iisalmen kk. Iisalmi hd Liperin kk. Liperi hd Ilom antsin kk. Ilomantsi hd Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd Vaasan lääni Vasa län Närpiön kk. Närpes hd Ilmajoen kk. Ilmajoki hd Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo hd Pietarsaaren kk. Pedersöre hd Kuortaneen kk. Kuortane hd Laukaan kk. Laukaa hd Viitasaaren kk. Viitasaari hd Oulun lääni Uleäborgs län Sälöisten kk. Saloinen hd Haapajärven kk. Haapajärvi hd K ajaanin kk. Kajaani hd Oulun kk. Oulu hd Vallhö Timoteinsiemen Timotejfrö Areal Apilansiem en Klöverfrö Areal Peltolaidun ala Betesvall areal P ellava ja m ppu Lin och m pa [ A real I ala areal Kehruu ja öljykasvit Spänads och oljeväxter Kuituöljypellava Ö ljypellava Fiberoljelin Oljelin dt. A real d t. [ K eltasinappi Gulsenap A real j lia i dt. M uut k asvit ö vriga v äx ter Täysikesanto Helträd a Muu peltoala övrig äkeraieal 33 3 j ; Läns och häradsvis Y ht. peltoala Hela äkerarealen « e I X * ' Ib Ib 37: : i ! j ! i

54 68 69 Taululiite (ja tk u u ) Tabellbilaga / * ' (Forts.) Lapin lääni Lapplands l ä n Kemin kk. Kemi hd C K ittilän kk. K ittilä hd Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta R i k e t , \ b) Maanviljelysseuroitta!!! Inom lantbrukssällskapen Uudenm aan. mvs Nylands svenska lbsk VarsinaisSuomen m vs Finska Hushällningssällskapet Satakunnan m vs HämeenSatakunnan mvs i 7 Hämeen. mvs ItäH äm een mvs i 9 Kymenlaakson mvs LänsiKarjalan mys ill Mikkelin. mvs Kuopion m vs PohjoisKarjalan mvs KeskiSuomen mvs EteläPohjanm aan mvs j Österbottens sv. lantbrukssällskap j KeskiPohjanmaan mvs Oulun. T alo u sseu ra Kajaanin m vs PeräPohjolan mvs Lapin M aatalousseura Maaseutu Landsbygd !

55 70 Taululiite ^ Peltokasvien hehtaarisadot v., lääneittäin ja maanviljelysseuroittain. Tabellbilaga J ' " Äkerväxternas hektarskördar är, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omräde Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä Värvete Ruis Rág Ohra Korn Kaura Havre Sekavilja Blandsäd Herne Ärter Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu Kälrot L Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Vintarehu Grönfoder Peltoheinä Vallhö Pääsato heinäksi Huvudskörd tili hö Pääsato A.I.V. rehuksi Huvudskörd tili A.I.V. foder n I a) Läänit ja valtakunta. Län och riket. Timotelnsiemen Timotejfrö Apilansiemen Klöverfrö Uudenmaan lääni Nylands Iän Turun ja Porin lääni Äbo o. Björneborgs Ahvenanmaa nd Hämeen lääni Tavastehus Iän Kymen. Kymmene Mikkelin lääni S:t Michels Iän Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs Lapin. Lapplands Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta Riket b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Uudenmaan. mvs Nylands svenska lbsk VarsinaisSuomen mvs Finska Hushällningssällskapet Satakunnan mvs HämeenSatakunnan mvs Hämeen. mvs ItäHämeen mvs Kymenlaakson mvs LänsiKarjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs PohjoisKarjalan mvs KeskiSuomen mvs EteläPohj anmaan.. mvs Österbottens svenska lbsk KeskiPohjanmaan mvs Oulun. Talousseura Kajaanin mvs PeräPohjolan mvs Lapin maatalousseura Maaseutu Landsbygd Pellava Lin

56 7 Taululiite Niityn pintaala ja sato v. lääneittäin ja maanviljelysseuroitta«. Tabellbilaga J ' Ängsarealen och skörden ár länsvis och inom lantbrnkssällskapen. Alue Omráde Koko ala Hela ängsarealen Korjattu heinäksi Därav bärgat tili hö rita per Kokonaissato Totalskörd 3 a) Läänit ja valtakunta Län och riket Uudenmaan lääni Nylands län Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län Ahvenanmaa Äland Hämeen lääni Tavastehus län Kymen lääni Kymmene län Mikkelin lääni S:t Michels lä n Kuopion lääni Kuopio län Vaasan lääni Vasa län Oulun lääni Uleiborgs län Lapin lääni Lapplands lä n Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta Riket b) Maanviljelysseurat Lantbrukssäliskap Uudenmaan läänin mvs Nylands svenska lbsk VarsinaisSuomen mvs Finska Hushällningssällskapet Satakunnan mvs HämeenSatakunnan mvs Hämeen läänin mvs ItäHämeen mvs Kymenlaakson mvs LänsiKarjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs PohjoisKarjalan mvs KeskiSuomen mvs EteläPohjanmaan mvs Österbottens svenska lbsk KeskiPohjanmaan mvs Oulun läänin Talousseura Kajaanin mvs PeräPohjolan mvs Lapin maatalousseura Maaseutu Landslygd dt.

57 i j 7 73 Taululiite. Tabellbilaga J * Kotieläimet vuonna. Husdjuren är. Lääni ja kihlakunta Län ocli häracl Täysikasvuisia hevosia Fullvuxna hiistar N uoria hevosia 3 v. tlngliästar 3 är V arsoja alle v. Föl under Ar Sonneja yli v. Tjurar över Ar Lehmiä Kor N uoria sonneja ja hiehoja y li v. U ngtjurar och kvigor över Ar V asikoita alle v. K alvar under är a) Läänittäin ja kihlakunnittain Uudenmaan lääni Nylands län Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan kk. Lojo h d Helsingin kk. Helsinge h d Pernajan kk. Perna hd Turun ja Porin lääni Aio och Björneborgs 7 Iän Vehmaan kk. Vehmaa h ä r a d Mynämäen kk. Virmo h d Piikkiön kk. Piikkiö h d Halikon kk. Halikko h d M askun kk. Masku h d Ulvilan kk. Ulvila h d Ikaalisten kk. Ikaalinen h d Tvrvään kk. Tvrvää h d Loimaan kk. Loimaa h d Ahvenanmaan maakunta lands landskap Lampaita Fär yli v. över Ar alle v. under Ar : Vuohia I G etter K arju ja yli G kk. E argaltar över 6 m än. Em akoita y li 6 kk. Modersuggor över 6 m än. Lihotus j N uoria sikoja yli 6 kk. Gödsvin över 0 m än. j sikoja 6 kk. Ungsvin 6 m än. Porsaita alle kk. G risar under m än. K anoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och j tu p p ar över 6 m än. M uuta siipikarjaa yli 6 kk. Ö vrigt f jäderfä över 6 m än. Mehiläisyhteisk u n tia Bisamhällen 9 0 I Läns oeh häradsvis Id Hämeen lääni Tavastehus Iä n Tammelan kk. Tammela h d Pirkkalan kk. Pirkkala hd Ruoveden kk. Ruovesi h d Jäm sän kk. Jäm sä h d Hauhon kk. Hauho h d Hollolan kk. Hollola h d Kym en lääni Kymmene l ä n Kym in kk. Kvmi h d Lappeen kk. Lappee h d Jääsken kk. Jääski h d M ikkelin lääni S:t Michels l ä n Heinolan kk. Heinola h d Mikkelin kk. S:t Michels h d Juvan k k. Ju v a h d Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio l ä n Rautalammin kk. Rautalampi hd Kuopion kk. Kuopio h d Iisalmen kk. Iisalm i h d Liperin kk. Liperi h d Ilom antsin kk. Ilom antsi hd Pielisjärven kk. Pielisjärvi h d Vaasan lääni Vasa lä n Ilmajoen kk. Ilm ajoki h d Närpiön kk. Närpes h d Korsholman kk. Korsholms h d Lapuan kk. Lappo h d Pietarsaaren kk. Pedersöre h d K uortaneen kk. K uortane h d Laukaan k k. Laukaa h d Viitasaaren kk. Viitasaari h d Oulun lääni Uleäborgs län Oulun kk. Uleäborgs h d Sälöisten kk. Saloinen h d Haapajärven kk. Haapajärvi hd K ajaanin kk. K ajaani h d <

58 7 7 Taululiite I. (Jatkuu) Tabellhilaga / (Forts.) Lapin lääni Lapplands Iä n Kemin kk. Kemi h d K ittilän kk. K ittilä h d Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta R ik e t b) Maanviljelysseuroittani Uudenm aan. m vs Nylands svenska lbsk Finska H ushällningssällskapet VarsinaisSuomen m vs Satakunnan m vs Hämeen. mvs HämeenSatakunnan mvs ItäH äm een mvs Kymenlaakson mvs.... ' LänsiKarjalan m vs Mikkelin. m vs Kuopion mvs PohjoisKarjalan mvs EteläPohjanm aan m vs KeskiSuomen m vs j 6 Ö sterbottens svenska lbsk KeskiPohjanmaan m vs Oulun. Talousseura K ajaanin mvs PeräPohjolan mvs Lapin m aatalousseura Inom lantbrukssäilskapen , , ; \ x) N äistä härkiä: 6 kpl.

59 76 77 Meijerien luku ja käynnissäoloaika, maidonlähettäjien luku Antal meierier och tiden, dá meierierna värit i cäntr, antal leverantöi Taululiite \ Tabellbilaga / * meijereiden vastaanottama raakaaine sekä tuotanto vuonna. och mängden av i mejerierna mottaget räämne samt Produktionen är. 7 T ä y sim aito a k ä y te tty M aidonm enekk A v p ro d u c e n te rn a m o tta g e n H elm jö lk a n v ä n d M jölkätgäng M aitoa G rädde 8 Voi Ju u sto kiloon kiloon Tili sm örb e redning Tili ostb eredning Tili sm ör V oinvalm istu k see n K erm aa M jölk.tuustonvalm istu k seen 0 9 H Maidon rasvapitoisuus % Mjölkens fettlt % lu k u 6 V a s ta a n o te ttu tu o tta jilta I J suurin O suusm eijereitä A ndelsm ejerier K äynissäolopäiviä 3 O sakeyehtiöraeij ereitä A ktiebolagsm ejerier Y k sity ism eijere itä Enskilda m ejerier L ä n och h ä ra d Meijerien lu k u Mejerlernas a n ta l L ä ä n i j a k ih la k u n ta M axim iantalet m jölklev e ran tö re r A v dem Antal dagar, dä mejerierna värit i gäng M aidonlähettäjien.niistä T ili o st K u o rittu a m a ito a ju u sto n valm istuk se en K erm aa voinvalm istukseen G rädde tili sm örberedning V a lm is te ttu ju u sto a, k g T illv e rk a t o st, Skum m ad m jölk tili ostberedning V alm is t e t t u herav o ita P ik k u ju u sto ja, joiden rasv ap ito isu u s o n V alm is t e t t u vo ita S m äo star, vilk as f e tth a lt ä r T illv erk at sm ör E m m en talju u sto a E m m entalost Yli över % 30 % I9 0 Alle Under 0 % 030 % I lm o itta. Y hteensä p ik k u m a to n ju u s to ja O upps m äo star given inalles K a ik k ia a n ju u s to a T illv e rk a t vasslesm ör O st inalles I3! 6 7!» 3 6 a) Lääneittäin ja kihlakunnittain L ä n s oeh härad sv is Uudenmaan lääni N ylands län... K a upungit S t ä d e r... 3 R aaseporin kk. Raseborgs h d... Lohjan kk. Lojo hd... 3 Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna hd g K aupungit Städer... V ehm aan k k. Vehm aa hd. M ynäm äen kk. Virmo hd. Piikkiön kk. Piikkiö hd. H alikon kk. H alikko hd. 3 Ulvilan kk. Ulvila hd. Ikaalisten kk. Ikaalinen h d... T yrvään kk. T y rv ää hd. 6 Loim aan kk. Loim aa hd. 7 M askun kk. M asku hd j 3.S6 j 3.9 T urun ja Porin lääni Aho och Bjdrneborgs län :.: Hr.' « S X : su 0.«.: 0.:.«I 3. s e 3.9! " Hämeen lääni Tavastehus I ä n se I le ,8 9 0 K aup u n g it S t ä d e r... R uoveden kk. Ruovesi h d... Pirkkalan kk. Pirkkala h d... 3 Tam m elan kk. Tam mela h d... H auhon kk. H auho hd. Jä m sä n kk. Jä m sä hd. 6 Hollolan kk. Hollola hd. 7 K ym en lääni Kym mene l ä n... 8 K a upungit S t ä d e r... 9 Kym in kk. K ym i hd Lappeen kk. Lappee hd. Jä äsk e n kk. Jääsk i h d... 3 M ikkelin lääni S : t M ichels l ä n K aupungit S t ä d e r... 3 Heinolan kk. Heinola hd. 3 M ikkelin kk. S:t Michels h d J u v a n kk. J u v a hd R antasalm en kk. R a n ta salm i h d s ! ! ; 8 Ahvenanmaan maakunta Landskapet Ä land '

60 Taululiite (Jatkuu) Tabelibilaga / (Forts.) Kuopion lääni Kuopio I ä n K aupungit S tä d e r... Pielisjärven kk. Pielisjärv i hd... Ilom antsin kk. Ilomantsi hd... Liperin kk. Liperi hd... Iisalmen kk. Iisalmi hd. Kuopion kk. Kuopio hd. Rautalam m in kk. Rautalam pi hd ' Vaasan lääni Vasa Iän Kaupungit S tä d e r... Ilmajoen kk. Ilmajoki hd. Närpiön kk. Närpes hd. Korsholman kk. Kors Lapuan kk. Lappo hd. Pietarsaaren kk. Pedersöre h d... Kuortaneen kk. Kuortan e h d... Laukaan kk. Laukaa hd. V iitasaaren kk. Viita I. 3.3 Í ' I Oulun lääni TJleäborqs Iän ! U I K aupungit Städer, Oulun kk. Oulu hd.... Sälöisten kk. Saloinen hd. H aapajärven kk. H aapajärvi hd... Kajaanin kk. Kajaani hd Lapin lääni Lapplands I ä n Kaupungit Städer Valtakunta R ik e t Uudenmaan läänin mvs... Nylands svenska lbsk... 3 Finska Hushällningssällskapet... VarsinaisSuomen mvs... Satakunnan mvs... 6 Hämeen läänin mvs... 7 H äm eensatakunnan mvs. 8 ItäH äm een mvs Kymenlaakson mvs... LänsiKarjalan mvs... Mikkelin läänin mvs... Kuopion mvs... PohjoisKarjalan mvs.... EteläPohjanm aan mvs... KeskiSuomen mvs... Österbottens svenska lbsk. KeskiPohjanmaan mvs... Oulun läänin Talousseura K ajaanin mvs... PeräPohjolan mvs... Lapin M aatalousseura ! ! b) Maanviljelysseuroittani Inom iantbrukssällskapen C C I i ! Maaseutu Landsbygd Kaupungit Städer Valtakunta R ik e t \

61 80 8 Taululiite I Tabellbilaga / ' c) Lääneittäin ja omistajaryhmittäin. Länsvis och gruppvis enligt ägare. Lääni Län Mejeriernas an tal Meijerien luku M aximiantalet jnjslkleverantörer Maidonlähettäjien suurin luku Antal dagar, dá m ejerierna värit i gäng K äynissäolopäiviä V astaanotettu tu o tta jilta Av producenterna mottagen M aitoa M jölk k g K erm aa G rädde Täysi m aitoa k ä y te tty H elm jölk använd V oinvalm istukseen T ili smörberedning Juustonvalm istukseen Tili ostberedning M aidonm enekki M jölkätgäng V oikiloon T ili k g sm ör Ju u sto kiloon [ 0 I T ili ost S s; jölkens fettlt %.on rasvapitoisuus % K erm aa voinvalm istukseen G rädde tili sm örberedning K u o rittu a m aitoa ju u sto n valm istukseen Skum m ad m jö lk tili ostberedning I 3 V alm istettu voita T illverkat sm ör E m m entaljuustoa Valmistettu juustoa, Tillverkat ost, P ik kujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Sm äostar, vilkas fe tth a lt ä r j i K aikk iaan juustoa V alm istettu heravoita T illverkat vasslesm ör Em m entalost O st Yli Alle Ilm o itta l rhteensä Över 30 % 0 30 % U nder m aton T illsam inalles % 0 % Ouppgiven m a n s [ 6 \ 7 I 8 9 ( 0 I 3 Osuusmeijerit Uudenm aan Nylands Turun ja Porin Äbo och Björneborgs A hvenanm aa Äland i Hämeen Tavastehus Kymen K ym m ene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio V aasan Vasa Oulun U le ä b o rg s Lapin L a p p la n d s Yhteensä Tillsammans \. 3.sr Osakeyhtiömeijerit Uudenm aan Nylands Turun ja Porin Abo och Björneborgs A hvenanm aa nd... Hämeen Tavastehus Kymen K y m m en e... 6 M ikkelin S :t Michels.. 7 Kuopion Kuopio V aasan Vasa Oulun U le ä b o rg s Lapin L a p p la n d s... Yhteensä Tillsammans Yksityismeijerit Uudenm aan Nylands Turun ja Porin Äbo och Björneborgs A hvenanm aa Äland i Hämeen Tavastehus Kym en K y m m en e... 6 Mikkelin S:t Michels Kuopion K u o p io... 8 V aasan Vasa Oulun U le ä b o rg s... 0 Lapin L a p p la n d s... Yhteensä Tillsammans S 3.87 Kaikki meijerit Uudenm aan Nylands.. Turun ja Porin Abo och Björneborgs A hvenanm aa Äland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion K u o p io ^ Vaasan Vasa Oulun U le ä b o rg s L apin L a p p la n d s Yhteensä Tillsammans ! Andelsmejerier i i U I ! 66 ; \ 7 8 Aktiebolagsmejerier ! ! 7! ! ; ! ! j ; ' ! j ! t Enskilda mejerier i i ! ! ; 0 79! 88 6 \ i Samtliga mejerier j j \ ' 0807 ; [ ; 9 66 l 0 67 j 06 8 \ j