SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. 15. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA HELSINKI, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. 5. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 98. HELSINKI, 920. VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.

2 . Maanviljelys. Sääsuhteet. K evät vuonna 98 oli viljelyskasveille sangen epäsuotuisa. L äm pötila oli v errattain alhainen ja lisäksi teki kuivuus su u rta h aittaa. Sadem äärä oli huhtikuussa yli m aan h u o m attav asti norm aalim äärää pienem pi ja sam a oh asianlaita, ehkäpä vielä tuntuvam m inkin, toukokuussa. Toukokuussa kärsivät kuivuudessa etenkin A hvenanm aa jossa sadem äärä oh vain m u u tam ia mm, G etan pitäjässä vain 0.3 m m sekä LounaisSuom i, osat H äm että ja S atak u n taa ja E telä sekä K eskipohjanm aan rannikkoseudut. H uhtikuun keskiläm pö oh kyhä hiukan norm aaliläm pöä korkeam pi, tehden poikkeus «(Vaasa) ä 2«(Jyväskylä ja K ajaani), m u tta toukokuun keskiläm pö sen sijaan oh, M aarianham inaa lu k u u n o ttam atta, kaikilla tiedonantopaikkakunnilla norm aalista alhaisem pi. Suurin oh poikkeus n o rm aa h tilasta Sortavalassa, n im ittäin K esäkuun keskiläm pö oh myös yh m aan tav allista alhaisem pi ja sadem äärä kesäkuun puohvähin m ennessä oh niin pieni, e ttä 37 prosenttia m aan k unnista oh saanut tuskin ensinkään sad etta ja 5 prosenttia oh sitä saanut hian vähän, niin e ttä siis ainoastaan vähän yh kym m enesosassa m aan kuntia oh sadem äärä ollut ty y d y ttä v ä ta i runsas. K esäkuun loppupuolella ilm at kuitenkin m u u ttu iv at sateisiksi, n hn e ttä sateen kokonaism äärä kesäkuulla oh useim m illa tiedonantopaikkakunnilla koko paljon norm aahm äärää suurem pi. Sateita jatk u i vielä heinäkuun alkupuolella ja sam alla kohosi läm pö, ja pysyi läm pötila koko heinäkuun ajan korkeana, ohen (Helsinki) ä.8 (Jyväskylä ja Oulu) heinäkuun norm aalista keskiläm pöä korkeam pi. H einäkuu oh siis loppupuolelle saak ka suurin p iirtein k a ts o ttu n a ilm ojensa puolesta viljelyskasveille suotuisa, m u tta kuun loppupuolella m u u ttu iv at säät taas epäedulliseen suuntaan. S adetta saatiin m uutam in paikoin, etupäässä LounaisSuom essa ja PohjoisPohjanm aalla, hian vähän, toisaalla taas, pääasiassa ItäSuom en k u n nissa, hian. paljon. L äm pötila aleni m yöskin h u o m attav asti ja pysyi alhaisena koko elokuun. H alla liikkui h einäk uun 7 20 päivien v ähsenä aik an a v arsin kin m aan itäosissa, vikuuttaen, vaikkakin vähem m ässä m äärässä, perunanvarsia ja osaksi ru ista. U udelleen kävi halla elokuun 7 8 päivien v äh sen ä aik an a

3 4 V aasan ja Oulun lääneissä, vahingoittaen perunaa sekä jonkun verran myös ohraa ja k au raa sellaisilla paikoilla, m issä ne eivät vielä olleet tuleentuneet. Myöskin syyskuussa, 6 ja 9 päivän välisenä aikana, sattu i halloja, jo tk a v ik u u t tiv a t perunaa ja vielä leikkaam atta ollutta k auraa ja ohraa. S itäpaitsi olivat sad esu h teet elokuun loppu ja syyskuun alkupuoliskolla viljelyksille epäedulliset siinä suhteessa, e ttä satoi liian paljon. K okonaista 77 prosenttia m aan kunnista sai kyseessä olevana aikana liian paljon sadetta. Yleisesti katsoen olivat sääsuhteet kesällä 98 vähem m än ty y d y ttä v ä t, m u tta kuitenkin tuotu isam m a t kuin edellisenä kesänä, jolloin kuivuus ja h allat te k iv ä t paljon v a hinkoa viljelyskasveille. Ilm a n läm pö C e lsiu sp a a steissa h ohti syysk u u lla 98 ja x) H uhtikuu. Toukokuu. K esäkuu. H einäkuu. E lokuu. Syyskuu. P aikkakunta. K eskiarvo 98. N o rm a a li keskiarvo v K eskiarvo 98. N o rm a a li keskiarvo v K eskiarvo 98. N o rm a a li keskiarvo v K eskiarvo 98. N o rm a a li keskiarvo v K eskiarvo 98. N o rm a a li keskiarvo v. I 8S6905. K eskiarvo 98. N o rm a a li keskiarvo v M aarianham ina H e ls in k i V iip u ri...? Ô.6 Vaasa Jy väskylä S o rtav ala O u lu K ajaani ? 7.3 A lin lämpötila h uhti syyskuulla 98. H uhtikuu. Toukokuu. K esäkuu. H einäkuu. E lokuu. Syyskuu. P aikkakunta. Päivä. O O Päivä.,Q O Päivä. Q O Päivä. O Päivä. O O Päivä. Q O M aarianham ina H elsin k i V iipuri Vaasa Jy v äsk y lä Sortavala O u lu K ajaani l ) K eskiarvot kolm esta havainnosta päivässä, klo 7 e.p.p., klo 2 j.p.p. ja klo 9 j.p.p.

4 5 Sademäärä mm:ssä huhti uyyskuuua 98 ja ' P aikkakunta. H uhtik. Toukob. Kesäk. H einäk E lok. Syysk. Y hteensä. Koko m ä ä rä v. 98. N orinaalim äärä Koko m ä ä rä v. 98. N orinaalim äärä Koko m ä ä rä v. 98. i N o rm a a lim ä ärä Koko m ä ä rä v N o rm a a lim ä ärä i Koko m ä ä rä v. 98. N o rm a a lim ä ärä Koko m ä ä rä v. 98. N orm aalini ä ärä Koko m ä ä rä huhti s y y sk u u lla v. 98. N o rm aalim äärä! Poikkeus v. 98 vuosien n o rm a alim äärästä, %. M aarianham ina H elsinki V iipuri...? ? Vaasa J y v ä s k y lä :43.0 S ortavala Oulu K a ja a n i ? 6 6? E ri kuukausina vuonna 98 oli sadem äärä vv:n vastaavien ku ukausien n orm aalim äärää suurem pi ( x ) ta i pienem pi ( ), prosenteissa la u suttuna: Paikkakunta. H uhtikuu. Toukokuu. K esäkuu. H einäkuu. E lokuu. Syyskuu. M aarian h am in a H e ls in k i V iip u ri...? Vaasa Jy v äsk y lä S o rtav ala O u lu K ajaani ?

5 6 Lum i (ja rae) sem ukkospäivien luku hulitisyyskuulla 98. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Paikkakunta. Lumi (ja rae) päivien luku. Ukkospäivien luku. Lumi (ja rae) päivien luku. Ukkospäivien luku. i Lumi (ja rae) j päivien luku. i Ukkospäivien luku. Lumi (ja rae) päivien luku. Ukkospäivien luku. Lumi (ja rae) ; päivien luku. Ukkospäivien luku. Lumi (ja rae) päivien luku. Ukkospäivien luku. Maarianhamina... 2 i i 0 0 i H e ls in k i i 0 i i 0 3 (5)! 0 3(4) i V iipuri...?? i Vaasa Jyväskylä Sortavala O u lu Kajaani ?? Kasvullisuuden edistym isestä kasvikauden aikana m ainittakoon niiden kuukausiilm oitusten nojalla, jo tk a kesän aikana 98 saapuivat M aatalous hallitukselle, seuraavaa: Syysvilja. Syyskylvöjen aikana 97 oli yleensä liian kuivaa, m inkä vuoksi m yöskin kylvönteko kesti niin kauan, e ttä se saatiin loppuun useissa paikoin v a sta elokuun viim eisinä päivinä, vieläpä siellä tä ä llä v a sta syyskuun a lk u p ä i vinä. Sittem m in o raat kuitenkin syyskuun sateista virkistyivät, v aikkakaan eivät v arttu n eet erikoisen vankoiksi. K u n m aa keväällä p aljastu i v errattain aikaisin, m u tta toukokuun alkupäivinä kuitenkin vielä sattu i pakkasilm oja, k ärsiv ät o raat niistä, varsinkin LänsiSuom essa, huom attavasti. R uis täh k i jotenkin tavalliseen aikaan ja alkoi kukkia m aan eteläisissä osissa kesäkuun päivien tienoilla, keskiosissa heti juhannuksen jälkeen ja pohjoisem pana kesä ja heinäkuun vaihteessa, O ulun läänissä k u iten k in yleisesti v a sta h ein ä kuun 4 5 päivän vaiheilla. R u ista eivät kasvitaudit san o ttav asti vaivanneet, m u tta vehnässä sen sijaan esiintyi ru o stetta ja nokea jotenkin huom attavasti. R ukiinleikkuu a lo itettiin tavalliseen aik aan eli elokuun alkup äiv inä e telä i sissä lääneissä, ja kuukauden puolim aissa ta i h eti 5 päivän jälkeen pohjoisem missa lääneissä. K oko m aan ruissato arvioitiin keskinkertaiseksi, m u tta H äm een ja M ikkelin lääneissä k esk in k ertaista parem m aksi. Vehnäsato oli hiukan keskinkertaista alhaisem pi, ollen heikoin T urun ja P orin läänissä.

6 7 Syyskylvö aloitettiin niillä paikkakunnilla, joissa oli siem entä, tavalliseen aikaan, noin elokuun puolimaissa, ja lopetettiin kuukauden lopussa ta i syyskuun alkupäivinä. Useilla paikkakunnilla v aik u tti kuitenkin siemenen p u u te sen, e ttä kylvön toim ittam inen täy ty i siirtää m yöhem m äksi. alituiset sateet osaltaan m y ö h ästy ttiv ät kylvöntekoa. S itäpaitsi m yöskin Kevätvilja. K olea ja kylm ä sää v aik u tti varsin haitallisesti toukoviljoi hin, jo tk a itiv ä t huonosti ja paikoin su rk astu iv at kasvussaan. O hrankylvö alkoi jokseenkin sam aan aikaan kuin m uulloinkin, m u tta kylvöaika venyi ta v a l lista pitem pään, kestäen toukokuun kolm annen viikon alusta kesäkuun toisen viikon alkuun asti, osin vielä viimeksi m ainitulle viikolle. Myöskin kauran kylvöaika oli tavallista pitem pi ja kesti huhtikuun loppuviikosta tai toukokuun alkuviikosta aina toukokuun loppuun asti ta i vieläkin m yöhem pään. Ohran tähkim inen alkoi yleisesti heinäkuun toisella viikolla; U udenm aan sekä T urun ja P orin lääneissä ohra kuitenkin yleisesti tek i tähkää jo kuukauden ensim äisellä viikolla. Useissa paikoin vaivasi ohraa nokisieni. O hranleikkuu alkoi Oulun läänissä elokuun keskivaiheilla, m uualla m aassa vähän m yöhem m in ja loppui yleisesti elo ja syyskuun vaihteessa, m u tta m oniaissa paikoissa m aan itäosassa v a s ta syyskuun puolim aissa. A lkukesän kuivuus ja loppukesän h a l lat vähensivät ohrasatoa, niin e ttä se koko'm aalle tu li vain keskinkertainen ja ainoastaan H äm een läänissä huom attav asti keskinkertaista parem pi. K a u ra n tähkim inen alkoi yleensä hein äku un toisella viikolla; k a sv ita u dit eivät k auraa vaivanneet, m u tta se kärsi suuresti alkukesän kuivuudesta ja myös syyskesän halloista. Lisäksi aih eu ttiv at loppukesän sadesäät sen, e ttä kaura ei ehtinyt kaikkialla ajoissa valm istua, vaan oli leik attav a v ih a n ta n a. K auranleikkuu alkoi yleisesti elokuun loppupuolella, m u tta jatk u i m onin p aikoin aina syyskuun kolm annelle viikolle saakka ja siellä täällä aina sanotun k au k u u d en loppuun. Sato koko m aalle tu li keskinkertainen, m u tta U u denm aan ja H äm een lääneissä se tu li keskinkertaista parem pi. S ekaviljasato oli m elkein k esk in k ertaista parem pi, niin ollen hiu k an p a rem pi kuin kaurasato. Palkokasvit kärsivät vähim m in loppukesän sateista ja niiden tu o tta m a sato oli keskinkertaista parem pi. Peruna ja juurikasvit. P erunanistutus ta p ah tu i suurim m alta osaltaan toukokuun kolm annella ja neljännellä viikolla, osin kesäkuun alkupuolella sekä oli melkein kokonaan loppuun suoritettu kesäkuun toisella viikolla. P aljon jäi perunalle v ara ttu a peltoalaa k y lv äm ättä siem enperunain puutteessa; niin v a r sinkin U udenm aan ja V iipurin lääneissä. R ehunauriiden ja m uiden peltojuurikkaiden kylvö tap ah tu i jokseenkin rinnan perunanistutuksen kanssa. M yöhäi

7 8 sestä kylvöstä huolim atta pääsi peruna kuitenkin kesäkuun loppupuolen ja heinäkuun alkupuolen suotuisien säiden vaikutuksesta hyvään kasvuvoim aan, niin e ttä vielä elokuun puolivälissä voitiin perunasato m erkitä sangen lupaavaksi. M utta syyskesän hallat ja pitkällisten sateiden aiheuttam a peru n aru tto alensiv at sato a tu n tu v a s ti, niin e ttä se loppujen lopuksi tu sk in oli keskink ertaista parem pi. A inoastaan H äm een läänissä perunasato lähenteli hyvää, niinkuin myöskin sato kaikista viljakasveista oli tässä läänissä parem pi kuin m uualla maassa. Juurikasvisato oli myöskin hiukan keskinkertaista parem pi, niinkuin perunasatokin. Ruohokasvit ja heinä. R uohokasveja vaivasi alkukesällä kuivuus ja kylm yys ja myöskin n iitty m ato teki monin paikoin tu n tu v ia vahingoita. H einäntekoon ry h d y ttiin yleisesti heinäkuun puolivälissä ja korjuu saatettiin loppuun elokuun toisella viikolla, eteläm pänä kuitenkin yleisesti jo elokuun ensimäisellä viikolla ta i heinäkuun loppupäivinä. K o rju u ta suosi yleensä hyvä sää, varsinkin korjuun alkuaikoina; V iipurin läänissä sekä osittain Mikkelin ja K uopion lääneissä tek iv ät kuitenkin liialliset sateet heinänteolle tu n tu v aa h a itta a. Sato koko m aassa tu li keskinkertainen sekä kylvö e ttä luonnonheinästä. M inkälaiseksi eri viljelyskasvien sato m uodostui, käy selville seuraavista num eroista, jo tk a ilm o ittav at sadon suhteellisen arvon ) ja jo tk a 0 laskettu M aataloushallitukselle kasvu aik ana saapuneiden tiedon antojen perusteella. Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja. Palkokasvit. Peruna. Ju u rikasvit. K ylvöheinä. L uonn. heinä. K e sä k u u H einäkuu E lo k u u Syyskuu *) Sadon suhteellisen arvon selville saam iseksi k äytetään sadontoiveiden (tai sadon) ilm oittam isessa eri viljalajeille seuraavaa num ero asteik k o a: 8 = erittäin hyvä, 7 = hyvä, 6 = k eskinkertaista parem pi, 5 = keskinkertainen, 4 = k eskinkertaista huonom pi, 8 = huono, 2 = lähes kato, = kato.

8 9 Kylvö. Seuraavassa esityksessä 98 vuoden kylvöstä ja sadosta on v ertau k sen vuoksi o te ttu huom ioon m yöskin vu o d et 97 ja 96 sekä viisivuotisjaksot ja K ylvöm äärät ) olivat koko v altak unnassa v. 98: Vehnän hehtolitraa R u k iin Ohran K au ran S e k a v ilja n Y hteensä korsi viljaa h eh to litraa P e ru n o id e n Vuosina 97 ja 96 sekä keskim äärin vuosittain viisivuotiskausina ja 9 95 olivat ky lv ö m äärät, hl: K eskim äärin , Vehnän R ukiin Í O hran K auran Sekaviljan Y hteensä korsi v iljaa Perunoiden K orsiviljan viljelys on siis viisivuotisjakson jälkeen edelleenkin lisääntynyt. Vuoden 98 korsiviljain yhteenlaskettu kylvö oli kyllä v äh ä sen (0.5 %) pienem pi kuin vuoden 97, m u tta 0.2 % suurem pi k u in k esk i m ääräinen kylvö viisivuotiskaudella ja 0.7 % suurem pi kuin viisivuotiskaudella E ri viljalajeihin nähden on rukiin viljelys puheenalaisena aikana m elkein tau k o am atta vähentynyt, sam oin vehnänviljelyskin. Viimeksi kuluneet vuodet tek ev ät kuitenkin vehnään nähden poikkeuksen, sam oin vuosi 98 rukiiseen nähden. V uonna 98 oli vehnänkylvö koko joukon suurem pi kuin tässä edellä m ainittuina viisivuotiskausina, ja noin 3 % suurem pi kuin v. 96 sekä noin 3 % suurem pi kuin v. 97. R ukiinkylvö, joka v. 97 oli jokseenkin sam ansuuruinen kuin v. 96, oh v % suurem pi kuin *) Vehnän ja rukiinkylvöistä on huomattava, että ne kohdistuvat niin hyvin edelliseen kalenterivuoteen (Byyskylvö) kuin tilintekovuoteen (kevätkylvö). Maatalous v

9 0 vuonna 97. O hran viljelys on ylim alkaan p ysynyt sam assa laajuudessaan koko puheena olevana aikana; kuitenkin oli se v. 98 hiem an pienem pi kuin v. 97, m u tta suurem pi kuin vuonna 96. Sitä vastoin k au ran viljelys on melkein y h täm itta a laajenem istaan laajentu n u t, m u tta väheni vuonna 97, ollen silloin 2.3 % pienem pi kuin v. 96; vuonna 98 kylvö vieläkin väheni ja oh silloin 0.5 % pienem pi kuin edellisenä vuonna. Sekaviljan kylvöm äärä osoittaa sangen tu n tu v aa vähenem istä viim eisinä vuosina; se oh esim. vuonna % pienem pi kuin edellisenä vuonna ja vuonna % pienem pi kuin vuonna 97. Perunain viljelys on yleensä lak k aam atta ollut laajenem assa, ja oh perunain kylvöm äärä v l % suurem pi kuin keskikylvöm äärä vuosilta sekä 8.6 % suurem pi kuin keskim äärä vuosilta Vuonna 98 sattu i kuitenkin takaaskel sikäh, e ttä kylvöm äärä oh pienem pi (.7 %) kuin edellisenä vuonna, ollen suunnilleen y h tä suuri kuin v. 96. K evätviljain ja perunan kylvön vähenem iseen v aik u tti n äh täv ästi osin punakapinan aih eu ttam a sekasorto m aanviljelystöissä, m u tta osin m yös siemenen puute keväällä 98. E dellä esitety istä kylvöm äärien v aih telu ista vuosina 95, 96, 97 ja 98 an ta v a t yleiskatsauksen seuraavat luvut, jo tk a oso ittav at kylvöm ääriä m ainittuina neljänä vuotena, kun vv.n 9 5 keskikylvöm äärä on m erk itty 0 0 :ksi Vehnä Ruis Ohra o K a u r a Sekavilja P eru n at E n läänien m u k aan ja k a a n tu i 98 vuoden kylvö seuraavalla tavalla: Vehnä, Ruis, Ohra, K aura, Sekavilja, P eru n at hl. hl. hl. hl. hl. hl. Uudenm aan lääni A hvenanm aan lääni T urun ja Porin H äm een l ä ä n i V iipurin ' M ikkehn K uopion Vaasan Oulun K oko v altak u n ta '

10 P rosenttina koko m aan kylvöm ääristä olivat edellä luetellut m äärät eri lääneissä seuraavat: Vehnä. Ruis. Ohra. K aura. Sekav. P eruna. U udenm aan lääni x A hvenanm aan lääni T u ru n ja P orin H äm een l ä ä n i Viipurin Mikkelin K uopion Vaasan Oulun (O.o) o 7.9 Mitä ensiksi tulee vehnänviljelykseen, on täm ä rajoitettu m iltei yksiomaan Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneihin, joista Turun ja Porin lääni on ensi sijalla, siinä kun vehnäkylvön määrä on lähes 6/ l0 koko maan vehnänkylvöstä. Samoin on viimeksi mainittu lääni rukiinkylvöön nähden ensi sijalla, 8.8 %:lla. Lähinnä tätä ovat rukiin viljelyksen laajuuteen nähden Vaasan ja Viipurin läänit, joita edustavat suhdeluvut, 8.4 ja 6.8 %. Pienin on rukiin samoin kuin vehnän viljelys, Ahvenanmaata lukuunottamatta, tietenkin Oulun läänissä, jonka osalle tulevat aivan vähäpätöiset osat maan koko kylvöstä. Sen sijaan on ohran viljelys viimeksi mainitussa läänissä ensi sijalla ja lähes /i koko maan ohrankylvöstä tuli v. 98 tämän läänin osalle. H yvin lähellä sitä on Vaasan lääni, v %:lla, ja sitä seuraa Kuopion lääni, 6.8 %:lla. Mainitun kolmen pohjoisimman läänin osalle tulee yhteensä noin 2/3 koko maan ohranviljelyksestä. Kauranviljelyksen laajuuteen nähden ovat ensi sijalla Turun ja Porin sekä Viipurin läänit, joille suhdeluvut tekevät v:lta ja 6.8 %. N äitä seuraavat Vaasan ja Hämeen läänit suhdeluvuilla 5.3 ja 3.6 %. Tämänkin viljalajin viljelykseen nähden on Oulun lääni viimeisellä sijalla (2.6 %). Sekaviljaa viljellään enimmin Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääneissä (24.9 ja 6.2 %), joita seuraavat Oulun, Kuopion ja Vaasan läänit (3.o, 2.5 ja 0.9 %). Perunain viljelyksestä tulee lähes i/6 Vaasan läänin osalle eli 7.0 %, Viipurin läänille 6.3 %, Kuopion läänille 5.6 % sekä Turun ja Porin läänille 4. i %. Vähin osa perunainviljelyksestä, ellemme ota huomioon Ahvenanmaata, tulee Oulun läänin osalle, vain 7.9 %.

11 2 Jvyäsato. E ri viljalajien sato m ää rät o livat vuon na 98 koko v altak u n nassa seuraavat: Vehnän,. R ukiin.,. Ohran... K auran Sekaviljan hehtolitraa Y hteensä korsiviljaa h eh to litraa H erneiden ja papujen T attarin Perunain N auriiden ja m uiden juurikasvien Vuosina 97 ja 96 sekä viisivuotisjaksoina ja 9 95 keskim äärin v u o sittain olivat satom äärät: K eskim äärin vuodessa Vehnän hl hl hl hl R ukiin O h r a n K a u r a n Sekaviljan Y ht. korsiviljaa hl hl hl hl H erneiden ja p a pujen T attarin P e ru n a in N auriiden ja m uiden ju urikasvien Vehnän sato vuonna 98 oli siis hiem an pienem pi kuin vuonna 97, m u tta tu n tu v asti suurem pi kuin viisivuotisjaksoilla ja 9 95; k u ten edellä m ainittiin, oli kuitenkin kylvö koko lailla suurem pi v. 98 kuin m ainittuina ajanjaksoina ja myös jonkun verran suurem pi kuin v. 97. R u kiin sato oli niinikään vuonna 98 h u o m attav asti pienem pi kuin sato vuonna 97 ja sadon keskim äärä viisivuotisjaksoilla ja 9 95.

12 3 O hransato y :lta 98 oli sitävastoin h u o m attav asti suurem pi kuin v. 97, vaikka tosin pienem pi kuin ajanjaksoina ja 9 9Lo keskim äär in.. K auransato oli sekin vuonna 98 tu n tu v a sti suurem pi kuin vuonna 97, m u tta pienem pi keskisatoa vuosilta ja S ekaviljan sato oli pienem pi kuin v:lta 97, sekä tu n tu v asti pienem pi kuin sato vuosilta ja V uoden 98 sato oli pienem pi kuin vuosikym m eniin. K oko korsiviljan sato oli v:lta 98 hiem an eh noin hl suurem pi kuin vuodelta 97, m u tta oli h u o m attav asti pienem pi kuin keskisato kahdelta m ainitulta viisivuotiskaudelta. H erneiden ja papujen sato oli vuonna 98 vähäsen suurem pi kuin edellisenä vuonna, m u tta pienem pi kuin vv sekä vv:na keskim äärin. T attarin sato on melko lailla v aih dellut ja se oli v. 98 suurem pi kuin vuonna 97 sekä keskim äärin vuosina 9 5. Vuosi 98 oli perunasatoon nähden keskinkertainen, se kun oli parem pi kuin vuosina ja 9 95 keskim äärin, m u tta huonom pi kuin v. 96, joka oh k esk in k ertaista parem pi vuosi. Satom äärien v aih telu t vuosina 95, 96, 97 ja 98 käy v ät selville seuraavista luvuista, jo tk a osoittavat m ainittujen neljän vuoden satom ääriä, ku n vuosien 9 5 keskim ääräinen sato m erk itään 00:a Vehnä Ruis O h r a K a u r a Sekavilja H e rn e e t T a ttari P eru n at o N auriit y. m. juurikasvit 04. o o Jos v errataan aikaisem m in esitetty jä satom ääriä m aan väkilukuun v astaav ilta ajoilta, saadaan seuraavat eri viljalajien keskim ääräluvut y h tä henkilöä kohti. Jo k aista keskiväkiluvun henkeä kohti tu li hl: Keskimäärin vuodessa V ehnää R u ista O hraa K a u ra a

13 4 Keskimäärin vuodessa S e k a v ilja a H ern eitä ja p ap u ja T a t t a r ia... O.ooi O.ooi O.ooi O.ooi O.ooi P eru n o ita N auriita ja m u ita juuri kasveja V uoden 98 sato ja k a a n tu i eri lääneille seuraavalla tav alla: Lääni. Vehnää, hl. Buista, hl. Ohraa, hl. Kauraa, hl. Sekaviljaa, hl. Herneitä ja papuja, hl. Tattaria, hl. Perunoita, hl. Nauriita ja muita juurikasveja, hl. U u d e n m a a n... 8,623 32,875 6, ,585 23,708 23,974 70, ,887 A hvenanm aan... 3,345 8,622 3,493 33,536 58,06 79,28 27,997 T urun ja P orin.. 4,45 55, ,774,647,37,228 33,440 5,35,686 44,793 H äm een... 7, ,750 9,57 976,9 9,278 5, , ,24 V iipurin... 4, ,687 35,540,03,936 3,066 6,97, ,266 60,873 M ikkelin...,0 306,502 76, ,374 7,605 3,258,04 647,396 88,662 K uopion ,804 28,07 503,868 2,946 3,565 34,009,435 72,535 Vaasan , ,976 95,874 0,93 4,8,63, ,044 O u lu n , ,535 56,37 3,25 497,75 39,30 K oko valtakunta 76,760 3,047,609,66,975 6,775,872 9,730 90,835 2,507 6,888,577,920,35 Jo k a ista keskiväkiluvun henkeä k o h ti tuli hl: Lääni. Vehnää. R uista. Ohraa. K auraa. Sekaviljaa. Herneitä ja papuja. T attaria. P erunoita. Nauriita ja muita juurikasveja. U udenm aan A hvenanm aan T urun ja P o rin (O.oo) 2.3, 0.84 H äm een (O.oo) V iipurin (O.oo) M ik k e lin... (O.oo) K u o p io n... (O.oo) (O.oo) V aasan... (O.oo) (O.oo) Oulun... (O.oo) K oko valtakunta O O

14 5 P ro sen ttin a koko m aan sadosta olivat eri viljalajien sato m äärät eri lääneissä: L ä ä n i. Vehnää. R uista. Ohraa. K auraa. Sekaviljaa. Herneitä ja papuja T attaria. P erunoita. Nauriita ja muita juurikasveja. U udenm aan A hvenanm aan T urun ja P o r i n H äm een V iipurin M ikkelin K uopion V a a sa n O ulun... (0.0) J o tta saataisiin helpom pi yleiskatsaus vuodentuloon vuodelta 98 ja sitä lähinnä edelliseltä ajalta, ovat, sam oin kuin edellisissä vuosikertom uksissa on tehty, eri viljalajien satom äärät alem pana kaikki m uunnettu rukiiksi. M uuntamisessa on kuitenkin ta tta ri vähem piarvoisena jä te tty kokonaan huomioon o ttam atta. M uuntam isen pohjana on k ä y te tty lääneille virallisesti v ah v istettu ja vero h in tam ääriä eri vuosilta. Milloin jossakin läänissä jollekulle v ilja la jille ei ole verohintaa v ahvistettu, on silloin k ä y te tty muille lääneille vahviste ttu ja hintoja. Palko ja juurikasveihin nähden on kaikissa lääneissä 0 hl ru ista p an tu arvoltaan vastaam aan: 9 hl herneitä ja 35 hl perunoita sekä 35 hl m uita juurikasveja. Sekaviljaa m uunnettaessa on p an tu 0 hl ru k iita 5 hl sekaviljaa. L askujen tulokset esitetään seuraavassa taulussa, joka k äsittää tieto ja vuosilta 98, 97 ja 9G sekä viisivuotisjaksoilta ja 9 95.

15 6 Sato m uunnettu ruishehtolitroilcsi. V i j a a j i K eskim äärin vuodessa / lo Absoluuttisesti. Absoluuttisesti. / lo / /o Absoluuttisesti. Absoluuttisesti. / /o Absoluuttisesti. / lo Vehnä... 87,229 : , , , , R u i s... 3,047, ,4, ,488, ,708, ,985,302 34:8 O h ra...,396, ,473,90 2.,308,33.5,336,372.5,396, K aura... 4,69, ,206, ,043, ,5, ,684,076 32: S ek av ilja... 6, , , , , Herneet ja pavut ICO, ,90 0,8 08, , , P e ru n a t...,968,65 7.2,924, ,980,07 7.5,90, ,937, Muut juurikasvit 42, , , , , Koko valtakunta,42.3, O 2,60, O,33,04 loo.o,645,28 loo.o,456, E ri lääneissä o liv at puheenalaiset m ä ä rä t v :lta 98 seuraavat: L ä ä n i. Vehnä. R uis. Ohra. K aura. Sekavilja. Herneet ja pavut. P erunat. Nauriit ja muut juurikasvit. Y hteensä. U u d en m aan... 2,63 32,875 53, ,399 5,805 26, ,938 22,658,324,505 A hvenanm aan... 3,80 8,622 3,07 22, ,229 22,634 2,074 74,629 T urun ja Porin.. 46,756 55,492 75,23,23,048 7,485 37,56 324,482 30,725 2,260,267 H äm een...! 8,05 389,750 03, ,585 6,85 6,863 85,49 24,64,399,03 V iipurin... 4, ,687 7, ,593 2,044 6, ,933,97,628,99 M ikkelin...,49 306,502 66,35 345,255 5,070 3,620 84,970 6,568 99,269 K uopion , , ,546 8,63 3,96 288,40 2,780,250,730 V aasan , , ,005 6,795 4, ,445 28,448,868,655 Oulun , ,780 06,67 8,750 42,204 2,92 697,662 K oko v altakunta 87,229 3,047,609,396,478 4,69,93 6,52 00,929,968,65 42,246,423,72

16 7 L äänittäin taas oli kokonaissato, m uunnettuna ruishehtolitroiksi, seuraava : L ä ä n i K eskim äärin vuodessa. 99) U u d en m aan...,324,505,370,877,243,722,33,736,232,267 A h v en an m aan... 74,629 J T urun ja P o rin... 2,260,267 2,503,23 2,506,754 2,484,07 2,279,720 H äm een...i...,399,03,504,80,48,35,478,068,502,054 V iipurin...,628,99,792,978,635,983,672,68,70,78 M ikkelin... 99, , ,500 86,873,002,438 K uopion...,250,730,334,698,252,72,9,237,22,592 Vaasan... ;,868,655,886,68,688,90,836,6,766,478 i O ulun... j 697, ,47 77, , ,837 K oko valtakunta,423,72 2,60,570,33,04,645,28,456,67 Koko satotulo, ruishehtolitroiksi m uunnettuna, oli vuodelta 97 m elkoista suurem pi kuin lähinnä edelliseltä vuodelta ja suurem pi kuin viisivuotisjaksoilta ja Se oli 7.2 % 96 vuoden satotulosta suurem pi sekä 4.4 % suurem pi kuin tulos jaksolta 9 95 ja 6. % suurem pi kuin tulos jaksolta V uodelta 98 taas oli sato tu n tu v asti pienem pi kuin v. 97 sekä pienem pi kuin vv:lta ja 9 5, m u tta suurem pi kuin vuodelta 96. P ro sen tittan i olivat edellä m ainitut satom äärät, laskettuina ruishehtolitroiksi, eri lääneissä m aan koko sa to tu lo sta seuraavat: K eskim äärin vuodessa U udenm aan lä ä n i A hvenanm aan l ä ä n i... T urun ja Porin H äm een l ä ä n i V iipurin M ikkelin... 8.o ' K uopion Vaasan Oulun Maatalous v

17 8 V errattuna väestöön saatiin y h tä keskiväkiluvun henkeä kohti seuraavat m ä ä rä t ruishehtolitroja: K eskim äärin vuodessa U udenm aan lääni A hvenanm aan lääni ) T u ru n ja P orin lääni } H äm een l ä ä n i Viipurin M ikkelin K uopion Vaasan l Oulun o K oko valtak u n ta H enkilölukuun v errattu n a oli siis sadon tulos ruishehtolitroissa koko m aassa v. 98 väh än huonom pi kuin v. 97 sekä sam anlainen kuin v. 96, m u tta huonom pi kuin keskim äärä vuosilta 9 95, sekä huonom pi kuin tulos vuosilta Jos satom ääriä verrataan ruisarvoltaan läänien maniaaväestöön, tu lev at suhdeluvut toisenlaiset kuin äsken m ainitut, kuten seuraavista luvuista käy ilmi: K eskim äärin vuodessa U udenm aan lääni A hvenanm aan l ä ä n i } T u ru n ja P orin lääni } H äm een lääni o o 5.4 Viipurin ääni Mikkelin > Kuopion o Vaasan Oulun K oko v altak u n ta M aalaisväestöön v errattu n a on siis sato yleisesti ollut suhteellisesti suurin U udenm aan sekä T urun ja Porin läänissä. Y lem pänä olevista luvuista m uuten näkyjä, e ttä läänien keskinäinen suhde on vaihdellut eri vuosina. Pienin on suhteellinen sato m äärä ollut Oulun läänissä koko puheena olevana aikana.

18 9 Jyväluku. K uten edellä esitety stä on k äy n y t ilmi, oli 98 vuoden sato sekä korsiviljaan e ttä perunoihin ja juu rikasveihin n äh d e n vähem m än ty y d y t täv ä. Täm ä ilmenee myöskin tärkeim pien viljalajien jyväluvuista, jo tk a ik ään kuin yhteen kohtaan keskitettyinä a n tav a t yleiskuvan viljelyskasvien satoisuudesta m aassa. Jy v älu v u t olivat kertom usvuonna sekä vuosina 96 ja 97 ja keskim äärin vuosilta ja 9 95 seuraavat: Keskimäärin vuodessa Vehnä R u i s O hra K au ra S e k a v ilja P e r u n a t Vehnän jyväluku oli vuodelta 98 h u o m attav asti pienem pi kuin vuodelta 97 ja pienem pi kuin keskim äärät vuosilta ja R ukiin jyväluku oli samoin pienem pi kuin vuonna 97 ja h uom attavasti pienem pi keskim ääriä vuosilta ja M utta ohran niin myös k au ran ja perunoiden jyväluvut olivat v. 98 suurem m at kuin v. 97. Sekaviljan jyväluku sitä vastoin oli v. 98 pienem pi kuin v. 97 ja y h tä suuri kuin vuosina 9 95, m u tta pienem pi ku in vuosina H u o m attav a on, että, kuten edellisissä vuosikertom uksissa on huom autettu, esillä olevan tilaston osoittam at sekaviljan kylvö ja satom äärät eivät ole suoranaisesti toisiinsa v errattav at, koskapa melkoinen osa sekaviljasta korjataan v ih an ta n a eikä siis tule sisältym ään tuleentuneena k o rjattu u n satoon. Jy v älu k u oli eri lääneissä vuonna 98: Vehnä. Ruis Ohra, Kaura. Sekav. Perunat. U udenm aan l ä ä n i A hvenanm aan lääni T urun ja P orin H äm een lääni V iipurin Mikkelin K uopion V aasan Oulun Koko v altak u n ta

19 20 Kulutus. K uten on tu n n ettu, ei m aam m e om a v iljantuotanto edes n o r maalioloissa läheskään riitä täy ttäm ään väestön ta rv e tta, ja ulkom aisella viljalla väestö suurim m alta osalta tä y ttä ä leipätarpeensa. K oska tu o n ti v. 08 yleisen sotatilan vuoksi oli m inim aalinen, täy ty i m aan tu rv au tu a etupäässä om aan tuotantoonsa, ja kun täm ä, niinkuin edellä, esitetystä on k äy n y t selville, oli tavallista pienem pi, on selvää, että m aassa syntyi yleinen elintarvepula ja erittäinkin leipäviljasta suurem pi puute kuin m iesm uistiin. T ätä p u u te tta ei voitu, vaikka valtiom ahtien tah o lta ry h d y ttiin toim enpiteisiin, m uuta kuin osaksi auttaa, joten väestö m uutam illa seuduilla oli p ak o itettu tu rv au tu m aan hätäleipään. Seuraavasta esityksestä käy selville, m itenkä pieni viljan tu o n ti ja viljan saa n ti m aassa tosiasiassa oli. V ehnäntuonti teki v. 98 vain.4 milj. kg. ja oli kokonaista milj. kg pienem pi tu o n tia vuodelta 96 ja 43.3 milj. kg pienem pi tu o n tia vuodelta 95; vehnän tu o n ti v. 98 oli 66. milj. kg pienem pi kuin keskim ääräinen vuosituonti ajanjaksona K äy tettäv issä oleva vehnäm äärä oli näin ollen kertom usvuonna pienem pi kuin m illoinkaan aikaisem m in. R ukiin tuonti oli m yöskin aivan m itätön ja oli 5.4 milj. kg pienem pi kuin v. 97, milj. kg pienem pi kuin v. 96 ja milj. kg pienem pi kuin keskim äärä vuosilta 9 5, tehden siis vain m urtoosan tavallisesta. K ä y te ttä v än ä oleva ruism äärä oli siis, koska ruissato oli norm aalia eli vuosien 9 95 keskisatoa pienempi, huom attavasti alle norm aalim äärän, t. s. noin kolm annes normaalioloissa k äy tettäv änä olevasta m äärästä. Ohran tu o n ti oli 3.6 milj. kg pienem pi kuin v. 97 ja 4.9 milj. kg pienem pi kuin v. 96, m u tta oli m elkoisesti eli noin 7.4 milj. kg alem pi kuin keskim ääräinen tu o n ti vuosina 9 5. K auran tu o n ti oli v. 98 tosin hiukan suurem pi kuin v. 97, m u tta absoluuttisesti se oli m itätön, ollen 22. milj. kg pienem pi vuosien 9 5 keskim ääräistä tuontia. Sekä ohran e ttä kauran saanti oli siis kertom usvuonna h uom attavasti norm aalia pienempi. Suurin piirtein voidaan siis sanoa, e ttä m aa viljavaroihin nähden v. 98 tunsi m itä haitallisim pia vaikutuksia m aailm ansodan ja pu n ak ap in an luom asta tilan teesta. Jauham attom ain korsi ja herneviljavarojen v. 98 yksityiskohtainen tilastollinen vertailu k äytettävien varojen kanssa kolm ena lähinnä edellisenä vuotena ja viisivuotiskautena 9 95 tukee täysin edelläsanottua, k u ten seu raav asta selviää: K orsi ja herneviljan varat, milj. kg vuotuinen keskim Vehnä i R u is

20 2 K orsi ja hernevil jän varat, milj. kg vu otuinen keskim. O h r a s K a u r a S ekavilja...: H e rn eet ja p a v u t T a t t a r i... Y hteensä Jo s v a ra t ja e ta a n ta sa n k u ta k in m aan asu k asta k o hti, saadaan kg:ssa se u ra a v a t m ä ä rä t v iljaa asu k a sta kohti: vuotuinen keski m V ehnä o R u i s o 57.4 O h r a K a u ra..., S e k a v ilja o.7.2 H ern eet ja p a v u t T a t t a r i Yhte< in sä i O.o 63.9 K u lu tu s a su k a sta k o h ti v. 98 ei siis ollut p u o lta k a a n siitä m itä n o rm a a lisina aiko in a. M issä suhteessa eri v iljalajit ja hern ev ilja sisä lty iv ä t kullekin asukkaalle tu le v a a n v ilja m ä ä rä än, ilm enee alla olevista p ro senttilu v u ista: vuot. keskim. V ehnä R u i s O hra K a u ra S e k a v ilja H ern eet ja p a v u t T a t t a r i O.i O.o Y hteen sä 00. o 00.o 00. o 00. o 00. o K ulutukseen nähden poikkeaa vuosi!) 8 norm aalisista ajoista siis m yöskin siinä, e ttä, kun norm aalisessa viljankulutuksessa vehnä ja ruis m uo d o stav at

21 22 65/ioo sek ä o h ra ja k a u ra lik ip itäen 3S/00, jo s ta k a u ra v ain 27/00, tä m ä suhde m uodostu i v. 98 sellaiseksi, e ttä ensin m a in itu t v ilja la jit te k iv ä t y h teen sä v ain 36/i00 k u lu tu k se sta sekä ohra ja k a u ra jo p a 62/00, siitä k a u ra y li 48/00. E d ellä esitety n lisäksi a n n e ta a n seu raav assa y k sity isk o h taisem p i selvitys eri v iljalajien y n n ä ju u rik asv ien m aah an tu o n n ista ja m a a sta v ie n n istä y. m. tä m ä n y h tey d essä olevista seikoista. K a u ra n v ien ti oli viisivuotisk au d ella kesk im äärin v u o tta k o h ti ö.o m ilj. kg ja v ietiin sitä viisiv u o tisk au d ella m ilj. kg, m u tta v u o n n a 97 v ain O.oi m ilj. kg eikä v u o n n a 98 ensin k ään. K a u ra n m aah an tu o n ti ta a s nousi seuraaviin m ääriin: vuosina k esk im äärin 20.8 m ilj. kg, vuosina 9 95 v u o tta k o h ti 23.0 m ilj. kg,m u tta v u o n n a 96 v ain 0.3 m ilj. kg ja v. 97 sekä V m ilj. kg. T u o n ti te k i p ro se n ttin a k a u ra n koko k u lu tu sm ä ä rä stä : vuosina k esk im äärin 7. %, vuosin a 9 95 k esk im äärin 7.3 %, v. 96 v ain 0. % ja v u o n n a 97 sekä v. 98 ain o a sta a n 0.3 %. Y h tä h enkeä k o h ti tu li koko k u lu tu sm ä ä rä stä : k esk im äärin vuosin a kg ja vuosina kg, v u o n n a kg ja v u o n n a 97 v ain 76.6 kg sek ä v kg. V äestön ru istarp een tä y ttä ä säännöllisesti enem m än k u in puoleksi u lk o m ain en vilja. V uosi 98 tek ee tä ssä su h teessa poikkeuksen, sillä u lkom ainen vilja te k i silloin v ain noin 4.3 % koko ru k iin k u lu tu k se sta. R u k iin tu o n tim ä ä rä t olivat: vuosin a k esk im äärin m ilj. kg, vuosina k esk im äärin m ilj. kg, v u o n n a m ilj. kg, m u tta v u o n n a 97 v a in 3.7 m ilj. kg ja v. 98 a in o a sta a n 8.3 m ilj. kg. V ienti on ain a ollut vähäinen: vuosina k esk im äärin.5 m ilj. kg, vuosina 9 95 k esk im äärin 0.9 m ilj. kg, v u o n n a m ilj. kg ja v u o n n a 97 O.02 m ilj. kg sekä v. 98 O.oi m ilj. kg. U lkom aisen v iljan osa koko k u lu tu k sessa oli vuosina %, vuosina %, v u o n n a %, m u tta v. 97 v ain 6.7 % sekä v. 98 ain o a sta a n 2.3 %. R u k iin k ä y tö n s u u ruutta., m aassa o so itta v a t se u ra a v a t lu v u t, jo tk a ilm aisev at k u lu tu k se n p a l jo u tta y h tä h en k ilö ä k ohti: k u lu tu s oli vuosin a k esk im äärin 83.6 kg, v u o n n a kg k esk im äärin, v u o n n a kg, m u tta v u o n n a 97 v a in 6.o kg sekä v. 98 a in o a sta a n 57.4 kg. V ehnän k u lu tu s on m iltei la k k a a m a tta k a sv a n u t; v. 94 ja 95 v ä h e nee k u ite n k in v e h n ä n k ä y ttö, ja m olem pina, vuosina tu n tu v a s ti, m u tta, k u ten aikaisem m in on v iita ttu, kohoaa v eh n ä n k u lu tu s ennen k u u lu m a tto m a sti v. 96, lask ien v. 98 v äh im p ään m äärään sä. V ehnän tu o n ti oli vv kesk i m ä ä rin 50.5 m ilj. kg, vv m ilj. kg, v m ilj. kg, m u tta v. 98 sitäv asto in ain o a sta a n.4 m ilj. kg. V ehnän k u lu tu k se sta on, k u te n tu n n e ttu, om assa m aassa k a s v a te ttu v ilja norm aalioloissa v arsin v ä h ä i se n ä osana; v. 98, jolloin vehnän tu o n ti oli m inim aalinen, oli kotim aisen v e h

22 28 nän kulutus kuitenkin yli 9/0 koko vehnänkulutuksesta. K otim ainen vehnä oli vv keskim äärin 2.3%, vv keskim äärin 2.7 %, v % ja v. 98 kokonaista 95.2 % kulutuksesta. Y h tä henkeä kohti tu li koko kulutuksesta vv kg, vv l kg ja v kg, m u tta v. 98 vain.9 kg. O hran k äy ttö on viimeisenä parina vuosikym m enenä p ysynyt melkein m uuttu m atto m an a, joskin siinä viim eisinä vuosina on ollut havaittavissa oireita vähentym iseen. O hran m aahantuonti on myöskin yleensä v äh en ty n y t vuosien kuluessa, sillä se oli vuosina keskim äärin 7.4 milj. kg, vuosina 9 95 keskim äärin vain 8.9 m ilj. kg, vuonna 96 vain 5.5 m ilj. kg ja vuonna 97 ain o astaan 4.l m ilj. kg ja v. 98 vain.5 milj. kg. T u o n ti oli prosenttina kulutuksesta: vuosina keskim äärin 7. %, vuosina 995 keskim äärin 0.2 %, v uonn a 96 v ain 6.5 % ja vuonna 97 ainoastaan 5.4 % sekä v. 98 vain.5 %. V ienti on aina ollut m itättöm än vähäinen. Y h tä henkeä kohti tu li ohrankulutuksesta vuosittain vuosina kg ja vuosina kg, vuonna kg ja vuonna 97 v ain 22.7 kg sekä v kg. N iinkuin aikaisemmissa vuosikertom uksissa on huom autettu, on perunain viljelys laajentu n u t ja sam alla niiden k äy ttö lisääntynyt. Perunain m aasta vienti on n im ittäin ollut vähäpätöinen. Samoin ei m yöskään tu o n ti.ole ollut kovin suuri, jo ta osoittavat seuraavat tuontim äärät: vuosina keskim äärin 9.9 milj. kg ), vuosina 9 95 keskim äärin 2.3 milj. kg, vuonna 96 ainoastaan 3.0 milj. kg, ja vuonna milj. kg sekä v milj. kg. Tuonti on ollut ed u stettu n a kulutuksessa seuraavilla pienillä suhdeluvuilla: vuosina %. vuosina %, vuonna % ja vuonna % sekä v %. Y h tä henkeä kohti tu li k u lu tu sta v arte n vuosina keskim äärin 70.6 kg, vuosina 9 95 k esk im äärin 9.5 kg, vuonna kg ja vuonna kg sekä v kg. Perunain saanti ei siis kireänä vuotena 98 ollut sanottavasti tavallista huonom pi. M itä edellä on esitetty viljankulutuksesta ja siihen v aik u ttav ista tekijöistä käy ilmi seuraavasta taulusta, jossa on o tettu huomioon eri viljalajien sekä p e runain ja m uiden juurikasvien sato, tuonti ja vientim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon k ä y te tty paljous viisivuotisjaksoilla 9069 ja 9 95 sekä vuosina 97 ja 98, kaikki n äm ä m ä ä rä t kilogram m oissa ilm o itettuina. T uontim äärään sisältyvät kuitenkin m yöskin n auriit ja m uut juurikasvit.

23 24 V iljan ja ju u rikasvien kukitus Suomessa vuosina , kg.j) Vehnä. R uis. O hra. K aura, i S e k a v ilja. H e rn e e t ja p a v u t. T a tta ri i M aissi. P e ru n a ja m u u t ju u rik a s v it.'4) P e ru n a. N a u riit y. m. 98. S a t o... 5,90,520 29,427,848 97,08, ,793,600 5,503,800 6,82,625 55, ,200,390 05,67,325 T u o n ti...,395,527 8,38,253,478, ,044 97,68; 2,05 670,059 7,84,30,73,73 K y l v ö...,090,859 36,32,984 22,02,260 75,973,300,548,900,362,525 25,906 02,008,900? V iin a n v a lm is tu s... 8,400,93 66,890 7,389 64,443 V i e n t i _ 20.Y ht. k u lu tu sta v a rte n... 6,206,788 9,600,977 76,227,79 263,480,955 3,954,900 5,547,78 3, ,66 387,375,620 06,79,056 K u lu tu s h e n k e ä k o h ti k e s k iv ä k ilu v u s ta ? S a t o... 6,78,08 226,70,936 95,237,280 33,29,600 7,77,860 6,270,825 93,24 47,594,270 05,683,270 T u o n ti... 23,589,745 3,675,686 4,05, , , ,093 9,028,27 75,958 K y l v ö..., ,625,32 22,223,640 76,367,50 2,02,820 2), ! 2) 20,244 03,734,960? V iin a n v a lm is tu s... 40,500 60,200,557, ,086 66,40,275,48 V ie n ti ,040 9,982 58,423 5,782 Y h t. k u lu tu s ta v a rte n... 28,569,4 203,595,070 75,562,23 255,423,050 5,602,630 5, , ,829.04?05,843,446 K u lu tu s h e n k e ä k o h ti k e s k iv ä k ilu v u s ta ( ~ 3.0? (K e sk im ää rin v uodessa.) S ato... 4,788,5)9 267,020,6 02,587,808 37,805,060 3,9,996 7,487,775 54, ,043,968 73,203,37 T u o n ti... 67,463, ,86,86 8,96,246 22,975,886 3,36,79,268,282 3,888,44 2, ,990 K y l v ö... 63,97 36,370,800 2,437,544 73,892,380 3,92,672,875,306 3,692 93,903,530? V iin a n v a lm istu s...,39,732 2,42,847 55,29 396,630 4,26,75 8,428 V ie n ti , ,477,795 3,930 37,79 2,829 Y h t. k u lu tu sta v a rte n.. 7,638, ,206,754 87,644,244 35,255,480 9,593,694 8,970,258,39, ,07,459?73,66,532 K u lu tu s h e n k e ä k o h ti k esk iv äk ilu v u sta ? (K e sk im äärin vuodessa.) S a to... 3,578, ,94,773 07,794,656 34,936,350 0,507,428 6,704,60 96,08 587,36,85 T u o n t i... 50,54, ,868,774 7,396,497 20,807,369 2,62,87,523,497 7,964,285 9,854,362 K y lv ö... 5,080 37,497,93 20,649,984 64,74,990 2,358,08,57,265 3) 28,828 84,226,478 V iin a n v a lm istu s... 2,45,862 2,774,663 73,98 85,773 6,663,468 20,350 V ie n ti... 27,48, ,04,08 4,86 940,457 Y ht. k u lu tu s ta v a rte n ,685,649 0,765,55 292,940,703 7,963,547 8,64,355,690,750,300,87 5,703,892 K u lu tu s h e n k e ä k o h ti k e s k iv ä k ilu v u s ta ) Taulussa olevat luvut osoittavat jauhamattoman viljan määriä. Tuontitilaston ilmoittamia jauho ja ryyni m ääriä muunnettaessa jauhamattomaksi viljaksi on edellisiä korotettu seuraavilla.suhdeluvuilla: vehnäjauhojen määrät 67 /0:lla, ruisjauhojen 6 %;Uft ohrajauhojen 82%:^ a kaurajauhojen 22%:lla, tattarijauhojen 00%dla ja maissijauhojen 8%:lla, sekä vehnäryynien määrät 00%:lla, ohraryynien 67%:lla kauraryynien l00 /o:lla. 3) Laskettu luku. 3) Osaksi laskettu luku. 4) Juurikasveja (paitsi perunoita) muunnettaessa kg:ksi on hl pantu = 55 kg.

24 25 Sato kehruukasveista ja heinästä y. m. Taulu n:o sisältää myöskin tietoja kehruukasvien (pellavan ja ham pun) sato m ää rästä sekä heinän, niin hyvin k y l v ety n kuin luonnollisen, sadon paljoudesta. E ri lääneissä oli kehruukasvien sato vuosina 96, 97 ja 98 sekä v u o sitta in ajanjaksoilla ja 9 95 seuraava, desitönneissa: K eskim äärin vuodessa U udenm aan lääni ' A hvenanm aan l ä ä n i... T urun ja Porin j Häm een lääni Viipurin M ikkelin Kuopion V aasan Oulun Koko v altak u n ta Heinäsato oli taas, erottam alla kylvöheinät ja luonnonheinät toisistaan, eri lääneissä v uonna 98 desitönneissa: K ylvöheiniä. L uonnonheiniä. Y hteensä. U ud enm aan lään i JJ A hven anm aan lääni T urun ja Porin H äm een lääni Viipurin M ikkelin K uopion Vaasan Oulun, Koko v altak u n ta o o o K oko heinäsadon paljouteen nähden oli siis Vaasan lääni ensi sijalla, 8. o % :lla koko m aan heinäsadosta. Toiselle, kolm annelle ja neljännelle sijalle tu liv at Oulun, Viipurin ja Kuopion läänit, prosenttiluvuilla 6.9, 5.9 ja 3.2 Pienin sato oli, A hvenanm aan lääniä lu k u u n o ttam atta, Mikkelin läänissä, Maatalous v

25 26 Edellä olevien tieto jen m ukaan oli sato kylvö ja luonnonheinistä koko m aassa m iltei y h tä suuri. Luonnonheiniin nähden on huom attava, e ttä tiedot n y t, kuten aikaisem m inkin, niistä luultavasti osoittavat liian alhaisia,satom ääriä; sitä vastoin kylvöheinäin satoa osoittavat lu v u t lienevät likim äärin todellisuutta vastaavia. H einänsaalis on ollut eri lääneissä ja koko m aassa 96 ja 97 sekä keskim äärin vuodessa v iisiv uotisk auten a 9 95: K eskim äärin vuodessa 995. U udenm aan l ä ä n i ' T urun ja Porin lääni H äm een lääni V iipurin i> M ikkelin K uopion V aasan > Oulun Koko v altak u n ta H einäsato oli v. 98 niinm uodoin 3.3 % suurem pi kuin vuonna 97, m u tta 4.i % pienem pi kuin v. 96 ja 9.5 % pienem pi kuin vuosina 9 95 keskim äärin. Suhde kylvö ja luonnonheinäin välillä eri lääneissä vuonna 98 näkyy seuraavasta: 00 d esitonnia uonnonhein iä v a sta si U u d en m aan l ä ä n i s s ä desitonrlia kylvöheiniä A h v enanm aan l ä ä n i s s ä > T u ru n ja P o rin ?> H äm een lään issä V iipurin M ikkelin s '> >) K uopion V aasan O ulun K oko v a lta k u im assa 99. i desitom ia kylvöheiniä