SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS MAANVILJELY S JA KARJANHOITO VUONNA 1925 HELSINKI, 1926 VALTIONEUVOSTON K IR JA PA IN O

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO III MAATALOUS 22 MAANVILJELY S JA KARJANHOITO VUONNA 925 HELSINKI, 926 VALTIONEUVOSTON K IR JA PA IN O

2 Tekstiä: Sisällys: Johdanto. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Siv. Pinta-ala... o Peltoala ja sen käyttö... 5 Viljelyksessä oleva kaski... 9 Luonnonniityn ala ja sen k ä y ttö... 9 Luonnonniitty ja peltoala... 0 Kylvö, sato ja kidutus. Kylvömäärät...*... 0 Sääsuhteet... Kasvillisuuden kehitys... 4 Satomäärät... 7 Sato rehuyksikköinä... 9 Sadon rah a-arvo... 2 Kulutus Kotieläimet. Kotieläinten luku Kotieläimet vuosina Kotieläimet ja väkiluku Kotieläimet ja p e lto a la M eijeriliike. Meijerien luku ja niiden omistajat Meijerien käyttövoima Meijerien tuotanto... 3 Meijerien työntekijäin ja työpäivien lu k u Maanviljelystyöväen saanti ja palkkaehdot. Maanviljelystyöväen saanti Maanviljelystyöväen palkat Traduction des en-têtes des tableaux Taululiitteitä: Taululiite X:o. Peltoala ja sato vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 2 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 0

3 Siv. Taululiite N:o 2. Luonnonniitty ja niittyheinän sato vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 4 b) Maanviljelysseurojen piireissä... 5 Taululiite N:o 3. Kotieläim et vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain... 6 b) Maanviljelysseurojen piireissä Taululiite N :0 4. Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain b) Maanviljelysseurojen piireissä Taululiite N:o 5. Meijerien henkilökunta vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain b) Maanviljelysseurojen piireissä Taululiite N:o 6. Maanviljelystyöväen palkat vuonna 925: a) Läänittäin ja kihlakunnittain b) Maanviljelysseurojen piireissä... 36

4 Johdanto. Vuoden 925 tilaston ensiaineiston keruuseen ja k äy ttely y n nähden on m en ettely tap a ollut sam allainen kuin lähinnä edellisinä vuosina, josta tarkem pi selostus on an n e ttu 92 vuoden vuosijulkaisussa, jonka täh d en tässä vain v iitattakoon siihen, m itä m ainitun julkaisun johdannossa on esitetty. Esillä olevassa julkaisussa on sopivissa kohdissa esitetty, paitsi läh in n ä edellisen v u o den oloja, m yöskin jälkikatsauksia vuosien oloihin, jo ita on valaistu keskim ääräluvuin. Pelto- ja niittyala sekä niiden käyttö. Pinta-ala. V altakunnan m aalaiskuntain p inta-ala (ilm an vesiä ja P e tsa m on aluetta) oli, tiluslajien m ukaan jaettu n a, vuosina 924 ja 925 sekä keskim. vv seuraava, hehtaareissa: v v Lisäys (-f-) tai vähennys ( ) vv % vv keskim. M uutokset verrattuina alaan v. 920, %. P eltoa... 2,8,69 2,32, , ,098, L uonn. n iitty ä 530,027 53,652 +, ^ 543,7 6.3 M uuta alaa.. 30,667,904 30,65,906 5, ,637, Y h teen sä 33,36,00 33,36,00 33,279, Peltoala ja sen käyttö. seuraavasti: Lääni ta i m aakunta - v. 924 H a P eltoala jak aantu i valtakunnassa eri läänien kesken Q O K V. VZO H a Lisäys (-f) tai vähennys ( ) vv , Ha % \. ly 0 9 I ZD OK keskim. M uutokset verrattuina alaan v. 920, %. U ud enm aan. 258, , , T u ru n ja Porinl 445, , , , A hven an m aan,524, , H äm een , , , , V iipurin ,92 268, , , M ikkelin... 0,30 0, , K uopion... 56,666 57, , V aasan , ,722 +, , Oulun ,690 5, , , Y hteensä 2,8,69 2,32, , ,098, i V altakunnassa oli peltoala niinm uodoin v. 925 lisään ty n y t 4,373 ha:lla, m ikä v astaa 0.7 % vuoden 924 peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli peltoalan lisäys Oulun ja H äm een lääneissä.7 ja.2 %, ja sitä lähinnä A hvenanm aan ja V iipurin (0.9% ) sekä T urun ja P orin (0.7 %) lääneissä. E ri lään ien m aalaiskuntien p in ta-a la sta oli pellon osuus v. 925: U u d en m aan läänissä 22.8 %, T urun ja P orin läänissä 20.7 %, A hvenanm aalla 8.2 %,

5 6 H äm een läänissä 5.8 %, V iipurin läänissä 8.6 %, Mikkelin läänissä 6.7 %, K uopion läänissä 4.4 %, Vaasan läänissä.8 % ja Oulun läänissä 0.9 %. V astaava prosenttiluku valtakunnalle oli, jolkei P etsam on a lu etta oteta lukuun, 6.4. Peltoala valtakunnassa jak au tu i k äy ttö n sä m ukaan koko m aassa seuraavalla tav alla, h eh taaria: Syysvehnä.. Kevätvehnä. Ruis... Ohra... Kaura... Sekuli... Herne, papu ja virna.. V ,82 6,56 228,306 09, ,54 0,29 % o 0.5 v ,06 6,2 234,256 09,90 ' 434,004 0,3 % Lisäys (+ ) tai vähennys ( ) VV Peltoala vv keskim. % M uutokset VV verrattuina alaan v. 920, % 0, , , Yht. viljakasv. 798, , , , , , ' ,652 5, ,006 0, ,256 0, Peruna... 67, , , _ 5.3 Rehun au ris.. 5, , Muut juurikasvit... 4, , , o Yht. perunalla ja juurikasv. 87, , ,295' , Vihantarchu. 5, , _ , Heinää siemeneksi... 8, , , i Heinää rehuksi 85, , , , Laitumena.. 2, , , Yht. vihantareh. ja heinällä,006, ,005, i, , Pellava ja hamppu. 5, , , Täyskesanto. 205, , , , Muu peltoala 4, , , Yht. peltoa 2,8, o 2,32, o + 4, ,098, O + 4. V altakunnan peltoalasta oli niinm uodoin korsi- y. m. viljakasvien hallussa v. 925 kaikkiaan 38.2 %, perunan ja juurikasvien hallussa 4.2 %, heinäkasvien ja vihan tareh u n hallussa 47. %, pellavan ja ham pun hallussa 0.3 %, täyskesantona 9.6 % ja m uuna peltoalana 0.6 %. K okonaisuudessaan oli v iljakasvien ala lisään ty n y t 6,532 hailia eli 2. %:lla; rukiin ala lisääntyi 5,950 hailia, ohran ala vähentyi 35 hailia ja k auran ala lisääntyi 9,463 hailia; m uissa kasveissa oli lisäystä. P erunan ja juurikasvien yhteinen ala lisääntyi.5 %:lla, rehunauriin ala sekä suhteellisesti e ttä absoluuttisesti huom attavasti. H einällä y. m. sekä laitum ena oleva koko ala oli v äh en ty n y t 0. l % :lla. P ellavaa ja h am p pua kasvava ala oli lisään ty n y t 3.2 % :lla, m u tta täyskesannon ala v äh enty n y t 0.8 % :lla ja»muu peltoala» 4.8 %:lla.

6 i 7 L äänittäin jakautui peltoala k äy ttön sä m ukaan v. 925 seuraavalla t a valla, ha: Valtakunta. Onlun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen i Ahvenanmaan maakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä... 3,42 4, n ,06 Kevätvehnä , , ,2 Ruis... 24,805 46,95,327 3,00 34, ,632 38,956 4, ,256 Ohra... 5,679 7, ,572 0,63 4,459 2,088 26,095 23,409 09,90 Kaura... 60,440 2,38,999 64,550 59,04 27,45 28,608 65,540 4, ,004 Sekuli...,969,935 50,07,34 568,232, ,3 Herne, papu ja virna... 3,25 4,282 73,70, ,709 Yht. viljakasveja 00,027 89,489 4,502 09,785 08,473 54,344 62,923 32,780 53,004 85,327 Peruna... 9,295, ,935 9,224 5,459 8,475 0,83 5,477 67,492 Rehunauris...,83 2, ,03, , ,4 Muut juurikasvit...,40, ,585 Yht. perunaa ja juurikasv. 2,248 5, ,262,366 6,469 0,344 6,388 6,685 88,488 Vihantarehu... 3,679,899 2,58,938,595,87 2, ,323 Heinällä siemeneksi... 2,756 4, ,392, ,077,085 8,890 Heinällä rehuksi... 03,504 46,094 5,09 0,363 09,975 29,082 63,3 208,255 73,65 849,092 Nurmilaidun... 2,7 4, ,072 4, ,22 5,43 22,38 Yht. vihantarehua ja heinää 22,0 94,376 5,306 26,408 8,299 3,753 65,65 26,084 80,735,005,686 Pellava ja hamppu...,08, ,452 Täyskesanto... 22,545 45,673,079 29,308 27,765 6,896 6,847 34,765 9,3 204,009 Muu peltoala...,343 2, , ,34 3,76,57 3,580 Koko peltoala 259,29 448,408, , ,285 0,484 57, ,722 5,230 2,32,542 E dellä esitety t peltoalat olivat asianom aisten läänien ja v altak u n n an p elto alasta prosentiksi la sk ettu in a seuraavat: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan m aakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä... Kevätvehnä... Ruis... Ohra Kaura... Sekuli... Herne, papu ja virna (O.o) (0.0) (O.o) o.i (0.0 ) (O.o) (O.o) (0.0 ) Yhteensä viljakasveja Peruna Rehunauris Muut iuurikasvit Yhteensä perunaa ja juurikasveja } Vihantarehu Heinällä siemeneksi Heinällä rehuksi Nurmilaidun Yhteensä vihantarehua ja heinää ; Pellava ja hamppu Täyskesanto Muu peltoala Koko peltoala 00.O o loo.o loo.o

7 8 M itä eri kasvien viljelykseen tulee, oli v. 925 ve/mgroviljelyksen ala 5,37 h a eli 0.7 % koko peltoalasta. V ehnästä oli 4/0 (40.5 %) kevätvehnää, jo ta viljeltiin syysvehnään v erraten enim m in v altak u n n an i t ä - j a pohjoisosissa sekä A hvenanm aalla. S yysvehnää viljellään etu p äässä E telä- ja Lounais-Suom essa. R ukiin yhteenlaskettu peltoala oli 234,256 ha eli. o % v altak u n n an peltoalasta. Ruispellon osuus koko pellosta on suhteellisesti suurin Mikkelin läänissä (.9.0 %) ja sitä lähinnä K uopion läänissä (3. l %); suhteellisesti pienin se on V aasan ( 8.7 %) ja U u denm aan (9.6 %) lääneissä. Ohraa kasvava ala valtakunnassa oli 09,90 ha eli 5.i % koko peltoalasta. M aan pohjois- ja keskiosissa sen viljelys on tu n tu v asti yleisem pi kuin m uissa osissa. Suhteellisesti suurin osa ohrapellosta oli Oulun läänissä (5.5 %); sitä seurasivat ohrapellon laajuuden puolesta K uopion (7.7 %) ja V aasan (5.8 %) lään it. Suhteellisesti pienin oli ohrapellon osuus A hvenanm aalla (.2 %) ja U udenm aan läänissä (2.2 %). Kauran viljelyksessä oli 434,004 ha, joka vastasi 20.4 % koko peltoalasta. S uurin oli kaurapellon osuus T urun-p o riti (25.0 %) ja M ikkelin (24.9 %) lä ä neissä, jo ita lähinnä seurasi H äm een lääni (23.4 %); pienin oli kaurapelto O ulun (9.3 %) ja V aasan (4.6 %) lääneissä. Sekulia kasvava ala oli yhteensä 0,3 ha, m ikä vastasi 0.5 % m aan koko peltoalasta. Sekulia viljeltiin enim m in A hvenanm aalla (.3 %) sekä U udenm aan (0.8 %) ja K uopion (0.8 %) lääneissä, vähim m in Oulun (0.3 %) ja V aasan (0.3 %) lääneissä. Sekulista oli 5,033 ha korsiviljasekulia ja 5,098 h a korsi-palkoviljasekulia. Hernettä ja papua sekä virnaa viljellään enim m in lounaisosassa m aata, ja oli niiden viljelysala A hvenanm aalla.5 %, U udenm aan läänissä.2 % ja T u ru n - P orin läänissä l.o % näiden läänien koko peltoalasta. K oko m aassa oli herneen ja p av u n sekä v irn an viljelyksessä,709 h a eli 0.5 % koko p elto alasta. Perunan viljelyksen suhteellisen laajuuden puolesta, jonka koko ala v a lta kunnassa oli 67,492 h a eli 3.2 % koko peltoalasta, oli ensi sijalla K uopion lääni 5.4 % :lla ja M ikkelin lääni 4.9 %:lla; n iitä seurasi läh in n ä A hv enanm aan m a a k u n ta 4.5 % :lla. Pienin oli puheenalainen peltoala V aasan (2.4 %), T urun ja Porin (2.5 %) sekä H äm een (2.5 %) lääneissä. Rehunaurista, jo n ka koko viljelysala oh 6,4 h a eli 0.8 % koko p elto alasta, viljeltiin suhteellisesti enim m in A hvenanm aalla (.3 %) ja sitä lähinnä V aasan ( l. i %) ja K uopion (l.o %) lääneissä. M uita juurikasveja, joiden yhteenlaskettu ala oh 4,585 ha eli 0.2 % koko peltoalasta, viljeltiin enimmin U udenm aan läänissä (0.4 %). Fihantarehun ala oh m aassa yhteensä 5,323 ha eli 0.7 %. Suurin,.4 % peltoalasta, oli sen viljelysala U udenm aan ja M ikkelin lääneissä ja sitä lähinnä K uopion läänissä 0.8 %.

8 9 Heinänsiemenen viljelyksessä oleva ala oli 8,890 ha eli 0.9 % m aan peltoalasta. Suhteellisesti laajin se oli A hvenanm aan m aakunnassa (.3 %), ja sitä lähinnä U udenm aan ja V aasan (l.i %) sekä T urun-porin (l.o %) lääneissä. Rehuksi k o rjatu n 'peltoheinän y h teenlaskettu ala teki 849,092 ha, vastaten 39. s % peltoalasta. Suhteellisesti suurin oli m ain ittu ala Oulun läänissä, tehden 48.7 % täm än läänin koko alasta. L ähinnä sitä seurasi Vaasan lääni 46.3 %:lla; pienin oli rehusatoala M ikkelin läänissä, 26.3 %, ja T urun-porin läänissä, 32.6 %. N urm ilaitum en ala, joka nousi koko m aassa 22,38 ha:iin eli 5.7 %:iin, oli suhteellisesti suurin Vaasan (0. l %) ja T urun-porin (9.3 %) lääneissä sekä pienin A hvenanm aalla (0.3 %) ja K uopion läänissä (0.5 %). Lähellä n äitä oli M ikkelin lääni 0.7 %:lla. R ehusatoala ja nurm ilaidun yhteenlaskettuina olivat 45.5 % valtakunnan peltoalasta, ja eri lääneissä oli v astaav a suhdeluku seuraava: U udenm aan läänissä 44.6 %, T urun-porin läänissä 4.9 %, A hvenanm aalla 44. %, H äm een läänissä 44.3 %, Viipurin läänissä 42.7 %, M ikkelin läänissä 27.0 %, K uopion läänissä 40.7 %, V aasan läänissä 56.4 % ja O ulun lä ä nissä 52. %. Pellavan ja ham pun viljelyksessä oleva ala oli kaikkiaan 5,452 h a eli 0.3 % ja oli sen suhteellinen osuus suurin U udenm aan läänissä, n im ittäin 0.4 %; pienin se oli O ulun lään issä 0. %. Täyslcesannon ala tek i yhteensä 204,009 ha, m ikä vastasi 9.6 % m aan koko pelto alasta. Suhteellisesti suurin se oli M ikkelin läänissä, 5.3 %, jossa Tukiinkin ala oli suhteellisesti laajin (9.o % ). V errattain pieni oli kesannon ala Oulun läänissä, 6.o %, jossa ru k iin ala oli 9.9 %. Viljelyksessä oleva kaski. E d ellä m a in itu n p eltoalan (2,32,542 ha) lisäksi oli v. 925 viljelyksessä 2,76 ha kaskea, jo sta,579 h a rukiilla, 302 ha ohralla, 450 h a kauralla ja 385 h a m uilla viljelyskasveilla. Läänien m ukaan jak aantu i viljelty kaski seuraavalla tavalla, ha: U udenm aan lä ä n is s ä... Rukiilla. Ohralla. K auralla. Muulla. Y hteensä i --- i T urun ja Porin läänissä A h v e n a n m a a lla H äm een lä ä n is s ä Viipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» Oulun o K oko m aa, ,76 Luonnonniityn ala ja sen käyttö. Luonnonniityn ala sekä se osa siitä, jo lta satoa k o rjattiin v. 925, oli valtakunnassa ja eri lääneissä niinkuin osoittaa seuraava taulukko, johon on o te ttu v astaavat tied o t m yöskin vuodelta 924 ja viisivu otisjakso lta Maatalous v. 9%5. 2

9 i 0 Lääni tai m aakunta. Luonnooniityn koko! ala, ha. V V Vv keskim. Siitä korjattua alaa, ha.! K orjattu I ala %:na koko alasta. Luonnonniityn koko ala, ha. Siitä korjattua alaa, ha. K orjattu ala %:na j koko alasta. Luonnonniityn koko ala, ha. Siitä korjattua alaa, ha. K orjattu ala %:na \ koko alasta. Uudenmaan---- 9,39 2, ,26 2, ,740, Turun ja Porin.. 29,560 9, ,326 2, ,98 9, Ahvenanmaan.. 2,498 2, ,64 2, ,750 2, Hämeen... 8,938, ,822, ,252 4, Viipurin... 59,338 53, ,04 5.3, ,25 54, Mikkelin... 39,347 33, ,772 33, ,686 36, Kuopion... 82,632 75, ,544 74, ,535 76, Vaasan... 5,347 36, ,939 37, ,2 38, O u lu n ,853 99, ,726 20, ,467 99, Yhteensä 53, , , , ,7 45, L uonnonniitty lisääntyi v:sta 924 vuoteen 925,625 ha:lla eli 0.3 % :lla, tehden viim eksim ainittuna vuonna 53,652 ha. T äm ä ala jak aan tu i eri läänien kesken pro sen tittain seuraavasti: Oulun läänin osalle tuli 43.0 %, K uopion läänille 5.5 %, V iipurin läänille.2 %, Vaasan läänille 9.6 %, M ikkelin läänille 7.4 %, T urun ja P orin läänille 5.6 %, H äm een läänille 3.6 % ja U udenm aan läänille 3.6 % sekä A hvenanm aalle 0.5 %. K oko n iitty ala sta k o rjattiin v. 925 heinää ainoastaan 445,96 ha:lta, m ikä vastasi 83.7 % koko alasta. K o rjatu n alan suhde koko n iitty alaan oli m elkoisesti erisuuri eri lääneissä, vaihdellen suhde 62.6 % :sta (H äm een lääni) 93.7 % :iin (A hvenanm aan m aakunta). Luonnonniitty ja 'peltoala su h tau tu iv at v. 925 eri lääneissä toisiinsa siten, e ttä 00 peltohehtaaria vastasi seuraava ala luonnonniittyä: T urun ja P orin läänissä 6.6 ha, H äm een läänissä 6.9 ha, U udenm aanläänissä 7.4 ha, V aasan läänissä.4 ha, Viipurin läänissä 22. ha, A hvenanm aalla 2.5 ha, M ikkelin läänissä 35.6 ha, K uopion läänissä 52.6 ha ja Oulun läänissä 5.3 ha. K oko m aassa oli v astaav a n iitty ala 24.9 ha. Kylvö, sato ja kulutus. Kylvömäärät. K ylvöm ääriä laskettaissa on k ä y te tty edellisissä vuosikertom uksissa esitetty jä keskikylvöm ääriä, joten kokonaiskylvöm äärät koko m aalle olivat v. 925 ja vv keskim äärin seuraav at: K ylvöm äärä ha:lle kg. Kokonaiskylvöm äärä, desitonnia, v Kokonaiskylvöm äärä, vv keskim., desitonnia. Syysvehnän ,023 3,324 K evätvehnän... 85,490 0,789 R ukiin... 4!) 330,30 329,72 O hran ,622 28,905 K auran , ,535 Sekulin ,579 2,433 H erneen, pavun ja virnan ,959 20,96 P erunan....,637,04,844,04,490 R ehunauriin Syys- ja kevätrukiille yhteisesti.

10 Ennenkuin teh d ään selkoa 925 vuoden satotuloksista, esitettäköön niihin v aik u ttan eista sääsuhteista seuraavaa: H arvinaisen läm m intä syksyä seurasi läm m in tam m ikuu v. 925, ollen se läm pim in tam m ikuu koko sillä ajalla, jo lta on m aassam m e olemassa laajem pia ilm atieteellisiä havaintoja. M aassam me puhalsivat silloin lounais- ja länsituulet, tuoden läm m intä ilm aa A tlannin valtam ereltä. L äm pötila oli 6 9 norm aalia korkeam pi; kuun alku- ja keskivaiheilla oli vaihtelevaista ja sateista säätä, kuukauden viimeisellä kolm anneksella oli enim m äkseen p o u taa ja lievää p akkasta. L äm pötilan korkein arvo oli etelässä 7 8, K ajaanissa ja K uopiossa 3 sekä m uualla 5 6 ; alhaisin läm pötila oli Lapissa, n. 30, ja m uualla ainoasta a n 5:n ja 4 asteen välillä. K uun parina viim eisenä päivänä satoi lu n ta m elkein koko m aassa ja kuun loppupuolella K eski-suom en suurim m at järv et m enivät jäähän. H elm ikuussakin oli läm pötila norm aalia korkeam pi ja poikkeus läm pim än puolelle oli etelärannikolla ja kaakossa 6-7, m uualla 4 6 sekä Lapissa.6. Sade tu li kuun alkupuoliskolla Etelä-Suom essa ja Keski- Suomen eteläosissa suurim m alta osalta vetenä tai rä n tä n ä ja kuun loppupuoliskolla jokseenkin yksinom aan lum ena. K eski-suom en pohjoisosissa ja Pohjois-Suom essa oli 7 p. yleisiä vesi- ta i räntäsateita, m u tta m u u to in tu li sade lum ena. K uukausi oli erittäin vähälum inen. E telä- ja Lounais- Suomessa oli m aa suurim m an osan k u u ta lum eton ja ajo ittain myös Keski- Suomen eteläosissa ja lännessä. Lum isim m issa seuduissa oli lum ipeite 7 8, paikotellen 9 dm. K uun lopussa oli rekikeli koko m aassa, lu k u u n o ttam atta eräitä U udenm aan, Etelä-H äm een, Varsinais-Suomen ja lounaisen saariston osia, m issä vallitsi kelirikko. M aaliskuun alku- ja keskivaiheilla vallitsi m aassa talven ainoa huom attavam pi kylm ä jakso. L äm pötila oli yleensä n o r m aalia alhaisem pi ja lum ensyvyys oli suurim m assa osassa m aata vähäinen, ollen norm aalia pienem pi ja m aan vähälum isim m issa osissa (Keski-, Länsi- ja Etelä-Suom essa) vain m urto-osa tav allisesta m äärästä. A lkupuolella k u u ta v a l litsi koko m aassa rekikeli, vaikkakin se oli paikotellen lounaassa huono. K uun jälkim äisellä puoliskolla oli sitä vastoin koko lounaisella rannikolla kelirikko ta i kärrikeli ja ajo ittain oli kelirikko m yöskin m elkein koko U udellam aalla ja Lounais-H äm eessä. H u h tik u u n läm pötila oli norm aalia huom attav asti korkeam pi; korkein läm pötila oli 2 7 ; alhaisin oli tavallisim m in 3 ä 7 c, P ohjanm aan tasangolla 2 ja 4 sekä Lapissa 20 ja 28. L um ipeite oli kuun 5 p. kadonnut K eski- ja E telä-suom esta, ja K oillis-pohjanm aalla ja Lapissa oli lu n ta vain 2 4, lum isim m issa seuduissa 4 6 dm; aukeat m aat olivat m onin paikoin jokseenkin lum ettom at. K u u n 5 p. oli rekikeli loppunut koko Keski- ja E telä-suom esta aina K ajaan ia m yöten pohjoisessa sam oin kuin Pohjois-Pohjanm aan rantaseuduilta. K uun lopussa voitiin rekeä k ä y ttä ä ainoastaan Pohjois-Pohjanm aan ja L apin lum isim m issa osissa. Jään lä h tö tap ah tu i etelä- ja lounaisrannikolla sekä Keski- ja E telä-p ohjanm aan järvissä p., m u tta pohjoisem pana v asta m yöhem m in. Sadem äärän kuukausisum m a oli Oulun läänissä jokseenkin norm aali ja Lounais-Suom essa sitä vähän pienem pi, m u tta m uualla suurem pi kuin tavallisesti. V iipurin läänissä satoi enem m än kuin kaksi k ertaa niin paljon kuin tavallisesti. Pohjoisessa tuli suurin osa sateesta lum ena tai räntänä, etelässä hav aittiin n äitä sadem uotoja vain joitakin y k sity i

11 2 siä kertoja. Toukokuun läm pötila oli norm aalia korkeam pi; korkein läm pötila oli etelärannikolla vähän yli ta i alle 20, m uualla m onin paikoin korkeam pi; alhaisin läm pötila oli yleensä alle 0. H alloja sattu i kuukauden alk u puolella runsaasti varsinkin Pohjois-Suom essa, m u tfe iv ä t kasvillisuutta suuresti vahingoittaneet; toukokuun kolm annella viikolla k äy n y t halla v io itti jonkin verran ru ista Etelä-Suom essa. K osteuden puolesta kuukausi oli kuiva, lukuuno tta m a tta M ikkelin lääniä ja siihen rajo ittu v ia osia K uopion ja V aasan läänejä, joissa satoi tav allista enem m än. Sade tu li yleensä vetenä; kuun alussa sattu i varsinkin pohjoisem pana jo itak in lum i- ja rän täsateita, ja 2 24 p. oli Keski-, Itä - ja Pohjois-Suom essa H uom attavia lum isateita, joiden johdosta k a rttu i K uopion läänin etelä-, M ikkelin läänin pohjois- ja V aasan läänin itä osissa jopa 3 4 dm syvä lum ikerros. Jä itte n lä h tö järv istä tap a h tu i järvialueen pohjoisosassa ja Pohjois-Pohjanm aan rannikolla kuun ensim äisen 0 päivän, m u tta Lapissa kuun viim eisen 0-päiväiskauden aikana taik k a kuun lopussa. Kesä kuun läm pötila oh yleensä norm aali ta i hiem an sen alapuolella. K orkein läm pötila oh 20 ä 25 ja ahn ä 7, Sodankylässä 2. H alloja sattu i m u u ta m ina öinä eri osissa m aata ja ne tek iv ät vahinkoja etupäässä alavilla m ailla perunan taim ille ja kevätviljan oraille. Sadem äärän keskiarvo oli norm aalia suurem pi koko valtakunnassa; O ulun läänissä satoi tav allista vähem m än, MikkeKn ja V aasan lääneissä m ita ttiin norm aalim äärä ja m uualla kuukausisum m a nousi yli norm aalin. H einäkuun läm pötila oli E telä- ja K eski - Suomessa yleensä 3 4, paikotellen 5 4 ja Pohjois-Suom essa 4' 5 norm aalia korkeam pi. Yli 30 h av aittiin kausina 6 0 ja p. Alin läm pöm äärä oli yleensä 9, O ulusta pohjoiseen päin kuitenkin alempi. H alloja ei yleensä s a ttu n u t m u ita kuin 6 p:n vastaisena yönä alavilla m ailla Pohjois-Suom essa, jolloin peruna m onin paikoin vahingoittui. K uukausi oli vähäsateinen, varsinkin m aan itä- ja keskiosissa. Osassa P ohjois-k arjalaa oli sadem äärä aivan vähäinen taik k a ei satan u t ensinkään. Sitä vastoin kuukausisum m a oli paikotellen m aan etelä-, länsi- ja pohjoisosissa suurem pi kuin norm aalitapauksissa. U kkospäivien luku oh norm aalia huom attav asti suurem pi ja ukkosen yhteydessä sattu i useita raju m y rsk y jä ja kovia raesateita. H ellepäivien, s. o. sellaisten päivien luku, jolloin päivän keskiläm pö kohosi 20 asteeseen, oli heinäkuun ajalla Inarissa 0 ja m uualla m aassa 4 2. N äiden hellepäivien luku sekä kuukauden keskiarvo olivat m aan pohjoisosissa Jy v äsk y lään saakka korkeam m at kuin m illoinkaan aikaisem m in säännölhsten ilm atieteelk sten havaintojen ajanjaksolla. E teläm p än ä ei täm ä kuukausi päässyt varsin sam alle tasolle kuin Heinäkuu 94, ja v aikka koko kesänä oh h elteitä kaikkialla norm aah a enem m än, ei kesän hellepäivien luku ollut y h tä suuri kuin v. 90, joka on helteisin kesä m ikä on m aassam m e ohut viini e vuosikym m eninä. Elokuun läm pötilan keskiarvo oh koko m aassa norm aalia v ähän korkeam pi. K orkein läm pötila oli 2 26, alhaisin 2 8, m u tta Lapissa vain. HaHoja oli useina öinä, m aan pohjoisja itäosissa v erraten laajoilla alueilla. Enim m äkseen h allat olivat heikkoja tai kohtalaisia, vahingoittaen pääasiallisesti alavilla m ailla perunaa ja joissakin paikoin kauraa. - K uukausi oli yleensä runsassateinen, varsinkin etelässä ja idässä; lounaassa ja lännessä k uu kaussu m m a oli yleensä norm aali ta i sitä p ienem pi. Syyskuulla oli läm pötilan keskiarvo yleensä norm aaha hiukan

12 3 korkeam pi. K orkein läm pötila oli yleensä 4 9, alin yleensä 2 ä + ja Lapissa 7 ä 8. K uukausi oli V aasan ja Oulun lääneissä liian kuiva, m u tta m uualla runsassateinen ja koko m aan keskiarvo norm aalia suurem pi. K aakkois- Suomessa h av aittiin m uutam ia h u o m attav an suuria sadem ääriä. Sade tu li vetenä, 8 20 p. seuduilla sattu i kuitenkin joitakin lum i- ta i rä n tä sateita. Lokakuulla läm pötila oli m aassa ä 2 norm aalia alem pi. K uukausi oli runsassateinen; 5-23 p. pohjoisessa ja 20 p. m aan eteläisim m issä osissa tuli sade m elkein yk sino m aan lum ena. S itten seurasi v esisateita ja k u u n viim eisinä p ä i vin ä alkoi uudelleen tu lla lu n ta. Lum isadekauden aikana jä ä ty iv ä t pienem m ät vesistöt, m u tta jä ä t sulivat 25 p:n jälkeen Keski- ja Etelä-Suom essa. Uusi jäätym iskausi alkoi kuun lopussa. Marraskuun läm pötila oli h u o m attavan alhainen ja kuukausi oli vähäsateinen. Pohjois- ja Koilhs-Suom essa oli m aa koko kuun valkeana, m uualla tu li lum ipeite 2 5 p., lounaissaaristossa vasta 7 p. Lum i katosi kuitenkin lounais-saaristosta ja osaksi rannikoltakin sekä K eski-pohjanm aalta ja Pohjois-Pohjanm aan rannikolta yleensä - 5 p. Uusi lum ipeite saatiin p. Lum ensyvyys oli 5 p. yleensä 5-20, paikotellen idässä aina 35 cm, m u tta lounainen saaristo, K eski-pohjanm aa ja Pohjois- P ohjanm aan rantaseu tu olivat m elkein ta i aivan lum ettom at. K u u n lopussa oli lum en syvyys 0 30 cm, paikotellen K arjalan kannaksella ja L aatokan pohjoispuolella jo p a 45 cm, K eski-pohjanm aalla ja P ohjois-p ohjanm aan rantaseudussa alle 5 cm. Yleinen vesistöjen jäätym inen tap ah tu i sisäm aassa kuun ensim äisen 0-päiväiskauden aikana. Suurem m at selät sekä m eren sisälahdet saivat jääpeitteensä kuitenkin v asta p. J oulukuu oli runsassateinen, sade tu li m elkein k au ttaaltaan lum ena. K uun 5 9 p:n ä sekä sen lopussa oli E teläja K eski-suom essa ja p:nä lounaassa vesi- ta i rä n tä sateita. M aa oli koko kuun lum en peittäm än ä, m u tta A hvenanm aalla oli 8 p. vain lum en rippeitä. K uun puolivälissä oli lum ensyvyys 2 4 dm, paikoin suurem pi, ja kuun lopussa se oli h u o m attav asti suurem pi kuin tavallisesti, ollen 4 8 dm, lu k u u n o tta m a tta lounaissaaristoa, jossa se oli alle 2 dm, ja Lappia, jossa se oli alle 4 dm. Vuoden 925 sääsuhteista an n etaan M eteorologisen keskuslaitoksen kuukausijulkaisujen perusteella alem pana seuraavat yleiskatsaukset. Ilm an lämpötila Celsius en asteissa huhti syyskuulla 925 ja H uhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Paikkakunta Kuukauden keskiarvo Maarianhamina Turku Helsinki Viipuri Tampere Sortavala Jyväskylä Kuopio Vaasa Kajaani Oulu Sodankylä Inari

13 4 A lin lämpötila huhti syyskuulla 925. P aikkakunta. H uhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Päivä. c Päivä. C Päivä. c Päivä. c Päivä. c Päivä. c Maarianhamina Turku n.0 26 n Helsinki Viipuri _ Tampere Sortavala Jyväskylä _ Kuopio Vaasa Kajaani ? Oulu Sodankylä Inari Sademäärä mm:ssä huhti syyskuulla 925 ja 8S6-95. P aikkakunta. Koko m äärä v Norm aalim äärä vv H uhtikuu. Toukokuu. Koko m äärä v i N orm aalim äärä VV K esäkuu. Koko m äärä v i N orm aalim äärä }vv Koko m äärä v I N orm aalim äärä vv Kokö m äärä v N orm aalim äärä vv H einäkuu. Elokuu. Syyskuu. Koko m äärä v i Norm aalim äärä vv H uhtik u u - Syyskuu. Koko m äärä v. 925.!N orm aalim äärä vv Poikkeus v. 925 vuosien normaalim äärästä, % Maarianhamina Turku Huittinen Lavia Hanko Vihti Helsinki Loviisa Virolahti Lappeenranta Viipuri Sortavala Forssa V y V y 6 70 y y? Hattula Tampere Mäntyharju Vaasa Jyväskylä Tohmajärvi Viitasaari Kuopio Iisalmi Oulu Utajärvi Kajaani Sodankylä... Inari Kasvillisuuden kehityksestä m ainittakoon M aataloushallitukselle kesän aikana saapuneiden vuodentuloilm oitusten perusteella seuraavaa:

14 5 Syysviljat. H arvinaisen läm pim än ja lyhyen talven aikana syysviljain o raat säilyivät hyvin ja olivat keväällä yleensä kauniita, paikotellen kuitenkin harvoja. T oukokuun p. kävi yöhalloja, jo tk a jonkin verran v io ittiv at ru is ta eräissä kunn issa m aan eteläosissa. R u kiin heilim öim inen alkoi lo unaisosassa m aata yleisesti joitakin päiviä ennen juhannusta, m uussa osassa m aata juhannuksen aikaan tai, kuten K uopion ja Oulun lääneissä, v asta kesäkuun loppupuolella. Jo ennen heilim öim istä oli laiho kovien sateiden vaikutuksesta m ennyt paikotellen lakoon ja kukinnankin aikana sattu i useissa paikoin sateita, tuoden osaksi rakeita, jo tk a k aato iv at rukiin, m u tta m yöhem m in seuranneina poutapäivinä ja tuulen vaikutuksesta laiho jälleen pääsi kohoam aan. Syysviljoja eiv ät tuhohyönteiset yleensä vahingoittaneet, paitse siellä täällä solm umato' ruista. H arvinaisen läm pim äin ja viljakasveille edullisten kesäilm ain johdosta voitiin rukiinleikkuuta alo ittaa E telä- ja Keski-Suom essa jo heinäkuun loppuviikon alkupuolella, Itä-Suom essa sekä K uopion ja Vaasan lääneissä sam an kuun loppupäivinä ja Oulun läänissä elokuun ensim äisellä viikolla. Leikkuu loppui E telä- ja Keski-Suom essa elokuun 2 4 p:n tienoissa, m uualla 0 3 p:n p aik keilla, ja suurim m aksi osaksi saatiin sy y sv iljat elokuun ajalla korjuuseen. R u k iista saatiin keskinkertaista parem pi sato kaikkialla m uualla paitse U udenm aan läänissä, jossa sato oli keskinkertainen. Vilja oli enim m äkseen laadulleen hyvää. V ehnäsato oh n iinikään k esk in k erta ista parem pi. Kevätviljat. Ohrankylvöön ry h d y ttiin U udenm aan sekä T urun ja Porin läänissä toukokuun 2 p:n tienoissa, A hvenanm aalla jo sam an kuun ensim äisellä viikolla sekä m uussa osassa m aata 5 ja 9 p:n välillä. K ylvö loppui kahdessa ensiksi m ainitussa läänissä 2 23 p:nä, A hvenanm aalla jo 2 p:nä ja m uussa osassa Suomea, osaksi m yöhästyen sattuneen tak atalv en johdosta, kuukauden viimeisellä viikolla ta i kesäkuun ensim äisinä päivinä. K ylm yys ja kuivuus alussa h id astu ttiv a t ohranoraiden kehitystä, etenkin Oulun läänissä. M yöhemmin tu o n tu ostakin sattu n eet sadekuurot olivat oraille tieten k in suureksi eduksi, m u tta heinäkuun helteet jossakin m äärin ra sittiv a t kasvia, jonka tuleentum ista ne nopeaan jo u d u ttiv at, paikotellen ennen aikojaan. Ohralle teki m elkoista tu h o a kahukärpänen useissa Viipurin läänin läntisissä ja M ikkelin läänin k u n nissa. O hranleikkuuseen ry h d y ttiin yleisesti elokuun ensim äisellä viikolla. O h rasta saatiin yleensä k eskinkertainen sato; T u ru n ja P orin, H äm een ja V aasan lääneissä sato oli keskinkertaista parem pi. K aurankylvö alkoi yleensä tavalliseen aikaan, h u h tik u u n loppupäivinä tai toukokuun alussa m uualla paitsi V aasan ja Oulun lääneissä, joissa alku teh tiin v asta toukokuun toisella viikolla. K auraakin halla ja kuivuus h aittasiv at kesän alussa, m u tta m yöhem m in sattu n u t läm m in ja ajo ittain kuum a sää jo u d u tti sen ennenaikaista tuleentum ista. Yleensä ei kauraa tuholainen vahingoittanut. K auranniittoon ry h d y ttiin elokuun toisella viikolla, itäisissä ja pohjoisissa lääneissä yleensä m yöhem pään kuin lounaisissa. Sadesää h aittasi k o rju u ty ö tä huom attav asti ja vilja oli jo ennen k o rju u ta paikotellen päässyt itäm ään seipäissä. K aurasato oli koko m aassa keskinkertaista parem pi, A hvenanm aalla jopa hyväkin, m u tta M ikkelin, K uopion ja Oulun lääneissä keskinkertainen.

15 6 Sekaviljan sato oli niinikään keskinkertaista parem pi, ollen kuitenkin kolm essa viim em ainitussa lään issä keskinkertainen. P alkokasvit an to iv at keskinkertaisen sadon kaikissa m uissa paitsi H äm een ja V iipurin lääneissä, joissa sato tu li k esk in k erta ista parem pi. Peruna ja juurikasvit. P eru n at istu te ttiin yleisesti toukokuun kolm annella viikolla, pohjoisessa hiem an m yöhem m in kuin etelässä. K uivuus aluksi vaivasi paikotellen taim ia, m u tta yleensä niiden kasvu edistyi hyvin, varsinkin m aan lounaisosissa. M yöhem m in sattu n eet sateet ja läm pö v aik u ttiv a t kasvuun sangen edullisesti, m u tta h allat ja etenkin laajalti levinnyt p eru n aru tto turm eli varsia, jopa paikoin m ukuloitakin. P erunannostoon ry h d y ttiin useilla paikkakunnilla syyskuun keskivaiheilla. P erunasato tu li koko m aassa keskinkertainen ja Oulun, H äm een, Viipurin, K uopion ja V aasan lääneissä keskinkertaista parem pi. T urnipsia ja lan ttu ja, jo tk a k y lv ettiin toukokuun jälkipuoliskolla ja kesäkuun ensim äisellä viikolla, H ävittivät jo alkukesästä m aak irp u t ja sinappikuoriaiset sangen usealla paikkakunnalla siinä m äärässä, e ttä tä y ty i to im ittaa toinen kylvö, eivätkä m yöhem m ätkään kylvöt, jo ita kuivuus rasitti, tuholaisilta säästyneet. Sato juurikasveista oh m aassa kokonaisuudessaan keskinkertainen sekä Oulun, M ikkehn ja K uopion lääneissä keskinkertaista parem pi. Heinä. Peltoheinän kylvö su o ritettiin eteläosissa m aata yleensä h u h tikuun kolm annesta viikosta toukokuun ensim äisen viikon loppuun, pohjoisem p an a m yöhem m in, esim. O ulun läänissä v asta toukokuun kolm annesta viikosta kesäkuun ensim äisen viikon loppuun. K uivuus ja kylm yys kesän alussa tu n tu vasti ehkäisi ruohon kasvua eikä heinä m yöhem m in sattu n eesta sateesta ja läm m östä huolim atta eh tin y t kaikkialla k eh itty ä täy teen m ittaansa ennen niittoaikaa. Luonnonniityille ja vanhoille nurm ille to u k a t lisäksi tek iv ät tu h o a m o nessa kunnassa, etenkin Vaasan, K uopion ja M ikkelin lääneissä; Hsäksi solmum ato m onella paikkakunnalla vahingoitti tim oteiheinää. N iitto alotettiin eteläosassa m aata yleisesti heinäkuun ensim äisen viikon lopussa ta i toisen viikon alussa, m uussa osassa m aata toisen viikon loppupuolella. Yleensä saatiin heinä ensiluokkaisena latoihin, lu k u u n o tta m a tta viim eisiä m yöhästyneitä m ääriä, pääasiahisesti n iitty h ein ää, jo ta sateet p ääsivät pilaam aan. Sato kylvöheinästä tuu keskinkertaista parem pi, ollen kuitenkin K uopion läänissä keskinkertainen ja M ikkelin läänissä keskinkertaista alem pi. N iittyheinäsato tu li melkein alle keskinkertaisen. N urm ien jälkikasvua elokuun loppupuolella ja m yöhem m in tulleet sateet koko lailla elv y ttiv ät. Yleisesti katsoen on san o ttav a, e ttä 925 vuoden sato oh harvinaisen hyvä sekä m äärältään e ttä laad u ltaan ja paraim pia m itä on m iesm uistiin saatu. M inkälainen eri viljelyskasvien kasvutila oh eri ajankohtina kasvukauden kuluessa näkyy seuraavista luvuista, jo tk a ilm o ittav at sadon suhteelhsen

16 7 arv o n x) ja jo tk a p e ru stu v a t M aataloushallitukselle kesän aik an a saapuneihin tiedonantoihin: Vehnä. Ruis. Ohra. Kesäk. 5 P H einäk.»» Elok.»» Syysk.» *» o »»» K aura. Peruna. Sekavilja. Palkokasvit. Juurikasvit. Kylvö-. heinä. N iittyheinä. Satomäärät. E ri viljelyskasveista saadut sato m äärät olivat v. 925, lä ä n ittä in esitetty in ä, seu raav a t, desitonneissa: U udenm aan Turun ja Porin Ahvenanmaan m aakunta. Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V altakunta v V altakunta v Syysvehnä... Kevätvehnä... Ruis... Ohra... Kaura... Sekuli... virna... Peruna... Rehunauris Muut juurikasvit Vihantarehu... Heinänsiemen.. Peltoheinä... Niittyheinä 48,899 0,5 367,673 80,89 884,430 30,64 45, , ,24 253,9 33,66 7,722 3,27,924 35,994 82,096 39, , ,55,652,0 27,946 62,90,26,37 634,88 256,293 64,364 3,5 4,703, ,922 4,36 8,484 2,073 2,377 36,322 2,74 3,247 66,823 24,476 2, ,258 39,242,38 2, ,487 29, ,459 4,846 8, , ,439 49,475 58,843 6,87 3,366,235 37,347 6,27 26,05 53,285 25, ,820 8,664 4, , ,586 84,029 68,687 5,840 3,374,26 75, ,9 292,64 49, ,386 8,08 4, , ,28 5,999 53,3,25 80, , ,62 35,233 38,475 33,778 5,877, , ,027 40,508 38,733,533,868,44,063,485,025,387 55, ,77 80,274 8,900 8,06,59,793,2,227 86,34 84,56 5,38 5,38, , ,02 307,695 6,05 6,084 54,379 98,564 3,475,752,408,020 5,865,585 43, , ,029 7,23,377 82,88 3,972,859 2,686 80,256 34,37 536,782 2,735 54,88,736,326 24,457,08,794,525 4,876,524 33,322 8,69 2,860,60,299,520 4,922,360 24,965 33,768 6,34,320 3,25, ,835 50,634 47,598 24,000,858 5,070,777 P *... 3,42 3, ,99 2,8 559,00 2, ,040 2,77 S atom äärät olivat viisivuotisjaksolla vuotuisin keskim äärin seuraavat, dt: Ahvenanm aan H am een Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun V alta m aakunta. kunta. U udenmaan Turun ja Porin Syysvehnä... 38,659 66,043 3,292,34 4, ,988 Kevätvehnä 9,800 29,994 5,909,96 9,354 6,223,826, ,69 Ruis ,09 607,523 8, ,75 408, , , ,523 65,3 2,874,573 Ohra... 7,49 27,39 2,30 29,599 2,36 55,068 25,62 294,403 25,87,258,837 Kaura... 80,80,378,658 30, , ,57 302, , ,579 9,63 5,0,963 Sekuli... 28,564 26,645,82 6,36 5,49 6,683 2,970 4,895 4,853 28,058 Herne, papu ja virna... 38,245 50,34 2,705 7,770 3,374 4,57,77 5, ,045 Peruna , ,475 60,794 68, ,202 58, ,64 927, ,236 5,935,530 Rehunauris , ,99 28, , ,905 84,75 29, ,053 24,28 2,998,997 Muut juurikasvit 9,359 69,745 3,995 52,492 73,953 3, ,429 2,955 62,67 Vihantarehu ,097 5, ,264 56,826 44,95 33,978 74,89 3,22 447,934 Heinänsiemen.. 6,722 0, ,462 4,80 950,298,64,962 43,743 Peltoheinä... 2,807,546 3,800,888 60,7 2,782,645 3,080, ,837,696,72 4,760,306,63, ,257 Niittyheinä 27,95 234,287 36,70 67,30 875, ,658,260, ,029 2,274,58 5,888,03 Pellava ja hamppu... 2,339 3, ,069 2,69 776,044 2, ,693 x) Vuodentulotoiveitten ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikkoa, jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonompaa ja 3 huonoa vuodentuloa sekä 2 melkein katoa ja katoa. Maatalous v. 9B5. 3

17 8 V iljelysalaan v errattu n a oli sato h eh taarilta v. 925 seuraava, kiloja: V altakunta v V altakunta v Oulun V aasan K uopion Mikkelin Viipurin H äm een i Ahvenanm aan m aakunta. Turun ja Porin liiani. Uudenm aan Syysvehnä...,556,89 2,038,534,574,550,8, ,695,53 Kevätvehnä...,353,786,74,56,544,44,050,26,057,587,326 Ruis...,482,546,588,50,477,399,528,47,49,484,253 Ohra...,423,33,65,228,238,4,46,327,34,28,82 Kaura...,463,47,87,358,364,23,60,236,43,352,59 Sekuli...,532,444,809,386,420,427,289,36,334,45,234 Herne, papu ia virna,40,452,877,080,247,334,04,45 770,356,227 Peruna... 9,353 9,992 2,704 0,853 0,70 2,80,04 0,708 2,97 0,74 9,44 Rehunauris... 27,365 26,300 6,37 27,02 2,425 30,939 22,339 22,456 8,337 24,209 20,62 Muut juurikasvit.. 22,20 9,055 3,48 6,75 3,708 2,332 2,659 5,304 0,278 7,672 4,067 Vihantarehu... 3,632 3,389 4,452 3,722 3,544 3,33 3,263 3,325 3,847 3,503 3,276 Heinänsiemen , Peltoheinä... 3,6 3,220 3,855 3,050 3,068 2,756 2,960 2,467 2,359 2,880 2,88 Niittyheinä...,073,6,677,59,344,02,407,058 90,095,29 Pellava ja hamppu V iisivuotisjaksolla olivat v astaavat sato m äärät keskim äärin v u o tta kohti taas seuraavat, kg: V altakunta. Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Hämeen Ahvenanmaan m aakunta. Turun ja Porin Uudenmaan Syysvehnä...,383,533,560,308,27,6 907,248,00,445 Kevätvehnä...,27,408,377,6,262,270 93,039 83,306 Ruis...,336,323,346,287,204,27,56,09,03,228 Ohra...,260,233,275,242,38,209,034,078,02,39 Kaura...,342,252,59,86,63,04 996,07 895,70 Sekuli...,455,326,64,282,245,254,40,25,009,273 Heme, papu ja virna,25,24, ,02, ,56 Peruna... 8,960 8,764,449 8,805 8,844 9,937 8,47 8,395 8,950 8,797 Rehunauris... 25,565 2,602 9,739 24,670 8,530 24,373 2,54 7,896 4,084 20,633 Muut juurikasvit.. 7,768 2,938 6,646 3,494,360 3,929 0,923 9,958 6,88 3,38 Vihantarehu... 3,63 3,039 3,470 3,294 3,273 3,342 3,73 2,978 3,0 3,58 Heinänsiemen j Peltoheinä... 2,753 2,640 3,270 2,605 2,886 2,766 2,805 2,380 2,277 2,607 i Niittyheinä...,076,23,560,67,62,96,656,244,40,303 Pellava ja hamppu E delläesitetyn sadon lisäksi saatiin viljellyistä kaskista v. 925 seuraavat satom äärät, desitonnia: R uista. Ohraa. Kauraa. U udenm aan läänissä Viipurin» , M ikkelin» ,372 32,43 Kuopion» ,363, Vaasan» Oulun» Yhteensä 8,92 3,02 3,354

18 9 Sato rehuyksikköinä. Jos yleiskatsauksen helpottam iseksi tah to o lausua koko sadon yhteissum m ana, voidaan eri kasvilajeista saadut sato m äärät m uunta a sam anarvoisiksi yksiköiksi, m itk ä m ahdollisim m an tark k a an ilm o ittav at eri kasvien fysioloogisen ravintoarvon, joka on to d e ttu n iitä rehuaineina käytettäissä. Allaolevassa taulukossa on pellosta saatu sato m u u n n ettu rehuyksiköiksi; laskelm asta on kuitenkin jä te tty pois perunavarsisato, koska se vain poikkeustapauksissa o tetaan talteen, sam oin pellava-, ham ppu- ja heinänsiem ensato, syystä e ttä niiden k äy ttö tark o itu s on toinen kuin m uiden viljelyskasvien; niinikään on jä te tty arvioim atta se rehum äärä, joka v astaa laitum eksi k äy tety n nurm en heinänsaantia sekä n u rm ista ja luonnonniityiltä saatu a äpäresatoa, koska tilasto ei anna siitä m itään selvitystä. M uuntam isessa on 925 v:n sadolle k ä y te tty seuraavia suhdelukuja: vehnälle, rukiille, herneelle, pavulle sekä v irnalle l.o, ohralle ja sekulille l.i, kauralle.2, perunalle 5.o, rehunauriille 2.5, m uille juurikasveille 7.5, peltoheinälle, ja vihantarehulle 2.5, n iitty heinälle 3.0, rehunauriin naateille 20. o, m u itten juurikasvien naateille 3.o, vehnän ja rukiin oljille 5.o, k au ran oljille 4.o sekä ohran 3.7, sekaviljan 4.0, herneen ja virnan oljille 3.5 x). Edellä m ain itu t näkökohdat huom ioon o ttaen ovat sadot v:lta 925, rehuyksiköiksi m uunnettuina, seuraavat,,000 yksiköin. Lisäksi ilm o iteta a n v astaav at m äärät v :lta 924 ja vuotuiset keskim äärät ajanjaksolta v o/ /o v % Keskim. vuotta kohti vv V ehnä... 2, , ,5 0.8: R u i s , , ,457.a Ohra , , , K au ra , ,799 7.ff 47, Sekavilja..., , , H erne, p ap u ja v irn a.. 3, , , Y hteensä v iljak asv it 860, ,08, , , o/ /o P eruna... 26, , ,7 4. R ehunauris... 25,00.0 3, ,992. 0, M uut ju u rik a sv it... 8, ,803, 0.4 8, Y ht. peruna ja juurikasv. 60, , , : P e lto h e in ä , , , V ihantarehu... 20, , , Syysviljan o l j e t... 5, , , K ev ätk o rsiv iljan oljet. 22, , , Palkokasvien o ljet... 3, , , Y h t. peltoheinä ja oljet,,320, ,40, ,29, ' 9 Olkisadon suuruus on laskettu siten, että korjattu jyväsato, kiloin ilmoitettuna, on kerrottu vehnässä ja rukiissa 2:a, ohrassa ja palkokasveissa l:llä, sekaviljassa.3:a ja kaurassa.4:llä. Juurikasvien naattisato taas ön laskettu siten, että juuri kasvisato., kiloissa, on kerrottu rehunauriissa 0. i5:llä ja muissa juurikasveissa 0.2 5:llä.

19 20 v % v O,' /O K eskim. vuotta kohti vv R ehunauriin n a a tit.. 2, ,980 O.i 2, Muiden juurikasv. n a a tit, ,558 0.,78 0. Y hteensä n a a tit 3, , , Sato pellosta... 2,345, ,6, ,239, N iitty h ein ä... 69, , , Koko sato 2,54, ,774, ,428, o N iinkuin ta u lu k o sta ilm enee, oli 925 vuoden sato, rehuyksiköissä arvioitu n a, 0.3 % suurem pi kuin sato vuodelta 924 ja 4.2 suurem pi kuin vuotuinen satp viisivuotisjaksolla 92] 25. K oko sadosta on viljasato vv. 925 ja 924 ollut %, peruna- ja juurikasvisato % ja n aattisato 0.2 O.i %, sekä vihantarehu-, peltoheinä- ja olkisato %; niittyheinäsato on ollut %. Sato, rehuyksiköiksi m u u n n ettu n a, esitetään seuraavassa taulukossa lään ittäin. Rehnyksiköitä 925 (,000 yksiköin) läänittäin: o Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Viipurin Häm een Ahvenanmaa. Turun ja Porin Uudenmaan i Syysvehnä...*---- Syysvehnä...\ 4,890 8,20 436, Kevätvehnä...),05 3, , Ruis... 36,767 72,539 2,07 5,329 7,347 20, ,549 29,264 3,523 55,95 22,302 Ohra...,802,438 4,56 2,589 3,47 27,972 Kaura... 73,703 37,675 3,027 73,038 67,068 25,699 27,648 67,523 3,48 Sekuli... 2,742 2,54 247,350, ,443, Herne, papu ja virna... 4,532 6,29 325,846, Yht. viljakasveja 3,032 25,80 7,206 35,926 36,203 6,533 73,583 56,959 64,326 Peruna... j 7,388 22,523,336 5,053 9,758 3,298 8,75 23,96 3,36 Rehunauris...i 3,969 5, ,403 2,62 2,34 2,768 8,970,463 Muut juurik... 3,376 3, , ,5. 289! Yht. perunaa ja juurik.' 24,733 3,09,569 20,6 23,499 5,825 22,023 33,37 5,3 I jpeltoheinä... 30,877 88,5 7,850 34,649 34,97 32,063 74, ,54 69,453 Vihantarehu...! 5,345 2, ,354 2,747 2,25,549 3,366,373 j Syysviljan oljet...i 6,663 32,300,07 9,074 29,780,76 2,64 22,9 8,922! Kevätkorsivilj. Revätkorsivilj.»... I 34,539 66,460,762 34,748 33,29 2,725 5,958 38,386 4,53 Palkokasvien»... j,295, i Yht. peltoheinää, vihantani vihanta^ rehua ja olkia... 88,79 29,263 0,759 9,352 92,39 58,766 04,890(269,644 93,92 i Rehunauriin naatit Muiden juurik.» Yht. naatteja' , Koko sato pellosta... j345,343 4, ,06 7,697 9, ,902,308 4, ,239 36,372 23,866 2, ,834 35, ,927 3,004 73,539 jniittyheinä...j 59,88 i Sato kokonaisuudessaan) 349, ,758 20, , ,05 48, , ,93 233,357

20 2 Sadon raha-arvo. Sadon raha-arvon laskem isessa on arviointi viljalajeihin nähden p eru stettu virallisiin verohintoihin: vehnän h in ta oli m aassa 20 m k h l:lta eli 2 m k 80 p:iä kilolta, rukiin 65 (2: 40 kg), ohran 25 (2: 0) ja k auran 70 (: 50 kg). Muille m aataloustuotteille on p an tu seuraavat h in n at kg:lta: sekaviljalle : 90, herneille ja pavuille 3: 40, perunalle 0: 75, rehunauriille 0: 25, m uille juurikasveille 0: 65, vihantarehulle ja peltoheinälle 0: 60, niittyheinälle 0: 45, syysviljan oljille 0: 2, kevätviljan oljille: vehnässä 0: 20 ja ohrassa ja kaurassa 0: 30 sekä palkokasveissa 0: 30, juurikasvien naateille 0: 05 ä 0: 0, heinänsiem enelle 20: sekä pellavalle ja ham pulle 4:. T äten m enetellen on 925 vuoden sadon arvo valtakunnassa saatu 5,086,358 tu h. m arkan suuruiseksi. K oko valtakunnassa ja eri lääneissä oli sadon arvo, tuhansin m arkoin, v. 925 ja keskim äärin koko valtakunnassa vv :!! U udenm aan L Turun ja Porin. H ä meen. Ahvenanmaa. Viipurin. Mikkelin. K uopion. Vaasan. Oulun. V altakunta v. 925.,t» V altakunta VV keskim. " Vehnä... 6,635 34,6 3,596 3,755 9,035 2, , ,900.5 Kuis... 88,24 74,094 5,057,77 23,88 70,234 75,656 32,468 53, , , Ohra... 6,972 47, ,264 26,423 0,43 29,080 72,697 64,66 295, , Kaura... 32, ,85 5,448 3,469 20,723 46,258 49, ,52 879, , Sekavilja... 5,73 5, ,82 3,546,540 3,07 3,59,56 27, , Herne, papu ja virna 5,40 2,45,04 6,277 4,909, , , ,50, Yhteensä viljakasvitj275, ,82 6, , ,824 32,439 58, ,72843,79 2,6, ,97,26! 45.2 Peruna... 65,205 84,460 5,02 56,447 74,092 49,868 70,82 86,985 50,02 542, , Rehunauris... 2,403 5, ,76 8,90 7,232 8,650 28,03 4,570 99, ,87.9 Muut juurikasvit.. 6,458 6, ,26 5,462,040 2,633 5,60,40 52, ,36j 0.9 Yht. peruna ja juurik. 94,066 6,99 5,803 73,424 87,744 58,40 8,465 20,626 56, , , Vihantarehu... 8,07 3, ,53 4,2 3,88 2,324 5,049 2,059 32, , Peltoheinä... 96,35 282,226,775 20, ,456 48,094 2, ,32 04,80,467, ,43, Niittyheinä... 6,20 0,39,766 6,8 32,29 6,60 47,857 7,555 80,754 29, ,33 5. Syysviljan oljet 9,997 9,379 6,445 2,468 7,029 7,569 3,272 5,353 87, ,836.6 Kevätkorsiviljan» 4,68 78,883 2,042 4,366 39,347 5,083 8,795 45,20 6, , , Palkokasvien»,360, ,764 o.i 4, Yht. vihantarehu, heinä ja oljet.. 262, ,607 6, ,05 29,044 90,39 88, ,64 208,60 2,09, ,74, Rehunauriiden naatit 372 ' , , Muiden juurikasvien naatit , ,4 7 0 ; 0.03 Yhteensä naatit,005, , , ,838 u.l Heinänsiemen... 5,444 27, ,634,680 2,250 3,066 30,276 5,470 09, , Kehraukasvit...,257, , , , Kaikki yhteensä 650,403,073,353 39, , , , , ,54 44,9 5,086, o 4,239,789 loo.o Edellisenä vuonna oli eri viljelyskasvien sadon rah a-arv o seuraava,,000 mk:, Valtak u n ta. % Vuonna 924. Vehnä... 60,84.3 Ruis , Ohra , Kaura , Sekavilja... 23, Heme, papu ja virna... 45,482.0 Yhteensä viljakasv.,827,0 40. Peruna , Rehunauris... 78,29.7 Muut juurikasvit... 4, Yht. peruna ja juurikasvit 595,22 3. Valtakunta. % Vihantarehu... 30, ; Peltoheinä...,440,052 3-öj Niittyheinä ,84 5.0! Syysviljan oljet... 7,84.6 Kevätkorsivilj.» , Palkokasvien»... 4,02 0. Yht. vihantarehu, heinä ja oljet 2,028, Rehunauriiden naatit.. 2, Muiden juurikasvien», Yhteensä naatit 3, Heinänsiemen... Kehruukasvit... 95,96 5, o.i: Kaikki yhteensä 4,555,032 ioo.o:

21 22 Vuonna 924 teki siis sadon arvo 4,555,032 tu h a tta m ark k aa ja on seuraav an vuoden satoarvo.7 % sitä suurem pi. Vuoden 923 sato oli arvoltaan 3,395,07 tu h a tta m arkkaa ja vuosien sato keskim äärin 4,239,789 tu h a tta m arkkaa. K ulutus. Viljan kulutukseen nähden tilasto osoittaa, e ttä v. 925 vehnän ja rukiin kulutus lisääntyi m elko lailla, vehnän kulutus henkeä kohti n. 0 % ja rukiin kulutus n. 0 % edelliseen vuoteen verraten. V errattu n a sodan edelliseen aikaan nousi kulutus, m itä vehnään tulee, m elkein tavalliseen m ääräänsä; vehnänkulutus oli noin % pienem pi henkeä kohti kuin esim. vuosina keskim äärin, jolloin k ulutusm äärä oli henkeä kohti 55.7 kg. R ukiinkulutu s o lin. 25 % pienem pi kuin vv. 90 3, jolloin se tek i 84.6 kg. Sitävastoin ohran ja k auran kulutus oli v. 925 suurem pi kuin viimeksi m ain ittu in a vuosina, ohran noin 8 % ja kauran noin 54 % suurem pi. Vuosina 90 3 oli nim ittäin ohran k ulutusm äärä henkeä kohti 29.2 kg ja k au ran 98.9 kg. V uonna 925 tu o tiin m aahan vehnää 72.5 m ilj. kg eli tu n tu v a sti enem m än kuin viisivuotiskautena 92 25, jolloin tu o tiin keskim äärin vuodessa 37.9 m ilj. kg, ta i kuin vuonna 924, jolloin tu o n ti oli 57.2 m ilj. kg. K otim aisen vehn än osuus k ulutuksesta oli v o %!, oltuaan edellisenä vuonna 2.2 %, ja k u tak in asukasta kohti tu li ensiksi m ain ittu n a vuonna 55.4 kg. R ukiin tu o n ti, joka oli vv m ilj. kg vuotuiskeskim äärin ja v m ilj. kg, teki v m ilj. kg. K otim aisen rukiin osuus koko k ulutuksesta oli 70.9 %, oltuaan v % ja vv %. K u n kin asukkaan osalle tuli kulutuksesta v kg, oltuaan v kg ja vv keskim äärin 6.3 kg. O hran tu o n ti oli v m ilj. kg, oltuaan v milj. kg ja vv m ilj. kg vuosittain. K u lu tu k sesta tu li henkeä kohti 34.5 kg v. 925, 32.7 kg v. 924 ja 30.6 kg keskim äärin vuodessa vuosina 92' 925. M itä k au raan tulee, oli tu o n ti v m ilj. kg ollen v m ilj. kg ja vv m ilj. kg keskim äärin vuodessa. V ienti oh v m ilj. kg oltuaan m yös v m ilj. kg ja vv m ilj. kg keskim äärin vuodessa. K ulutuksesta tu li henkeä kohti v kg, v kg ja keskim äärin vuodessa vuosina kg. «Perunoiden tu o n ti oli v m ilj. kg, v m ilj. kg ja vuosina vuotuiskeskim äärin 6.8 m ilj. kg. V ienti oli m itätö n v H enkeä kohti k u lu tettiin m ain ittu n a vuonna 78.6 kg, m ikä oh suurem pi kuin k u -' lutus edelhsenä vuonna (54.8 kg), ja suurem pi kuin keskim ääräinen kulutus vuosina (44.2 kg). M itä edellä on lyhyesti esitetty, käy ilm i seuraavasta taulukosta, jossa on o te ttu huom ioon vehnän, rukiin, ohran ja k au ran sekä perunan sato-, tu o n ti- ja v ien tim äärät ynnä kylvöön ja viinanpolttoon k ä y te tty paljous viisi vuotis jaksolla sekä vuosina 924 ja 925, kaikki n ä m ä m ä ä rä t kiloissa ilm oite ttu in a.) ) Vilja on ilmoitettu seuraavissa taulukoissa jauhamattomana; jauhettua viljaa jauhamattomaksi muunnettaessa on 00 kg vehniä pantu vastaamaan 65 kg vehnäjauhoja tai -ryynejä, 00 kg rukiita 95 kg ruisjauhoja, 00 kg ohria 60 kg ohraryynejä tai -jauhoja sekä 00 kg kauroja 50 kg kauraryynejä tai -jauhoja. Seuraavissa taulukoissa on hl vehniä pantu = 76 kg, hl rukiita = 70 kg, hl ohria = 60 kg, hl kauroja = 48 kg ja hl perunoita = 66 kg.

22 28 Vehnä. Ruis. Ohra. K aura. Peruna. V Sato... 25,294, ,575,200 40,802, ,558, ,37,700 Tuonti... 72,534,22 75,966,344 2,770,550 84,594,42 7,27,605 K ylvö... 2,55,359 33,030,096 2,762,80 83,762,772 0,484,404 Viinanvalmistus... Vienti ,404 3, ,642 3,500 Yhteensä kulutusta varten... 95,276, ,336,044 2,806, ,46, ,92,40 Kulutus henkeä kohti V Sato... 2,494,00 286,06,000 29,952, ,236, ,32,000 Tuonti..... '... 57,26,537 88,364,445 6,57,297 47,269,572 6,723,056 K ylvö... 2,495,908 32,9,46 2,769,0 8,936,43 09,950,742 Viinanvalmistus... Vienti ,323 89,50 30,320 Yhteensä kulutusta varten... 76,24,576 44,858,976 4,340,87 457,379, ,873,994 Kulutus henkeä kohti Vuosina (Keskimäärin vuodessa.) Sato... 20,5, ,457,268 25,883,697 50,96, ,553,035 Tuonti... 37,897,74 48,858,329 3,03,695 27,53,275 6,772,365 K ylvö... 2,4,322 32,972,4 2,890,444 82,653,447 0,449,045 Viinanvalmistus... 33,28 882, ,773 V ienti ,449 4,720,82,478 92,32 Yhteensä kulutusta varten... 55,602, ,996,906 06,9, ,03, ,784,034 Kulutus henkeä kohti Kotieläimet. Kotieläinten luku. K otieläim et, joista an n etaan tied o t kihlak u n n ittain ja m aanviljelysseuroittain taululiitteessä N:o 3, jak au tu iv at syyskuun p:nä 925 lään ittäin sekä vv keskim äärin koko m aassa seuraavalla tavalla: Oriita (yli 3 v. )... Ruunia (yli 3 v.) ---- Tammoja (yli 3 v.) Nuoria hevosia ( 3 v.) Varsoja (alle v.)... Yhteensä hevosia Sonneja (yli 2 v.) ---- Lehmiä... Nuoria sonneja ( 2 v.) Hiehoja (yli lv.) ---- Vasikoita (alle lv.) Uudenmaan 74 5,024 8,928 3,842 2,088 40,623 2,967 2,449 ' 4,578 24,88 8,988 Turun ja Porin,924 23,432 3,576 6,987 3,348 67,267 4,05 206,09 9,244 39,758 56,583 Ahve- nanm. Hämeen m aa- lääni, kunta.! 43,50, , , ,23 5,308,046 8,532 23,349 5,870 2,9 5,708 2,776 42,523 5,39 25,660 32,58 Yht. nautaeläimiä 72,863 35,745 2, ,508 Lampaita (yli lv.)... 54,06 65,79 9,98 79,223» (alle v.)... 8,67 67,225 2,375 27,0 Yhteensä lampaita 72, ,944 32,356 06,324 Vuohia (yli v.) , Karjuja (yli 6 kk.) Siitosemakkoja (yli 6 kk.) Lihotussikoja (yli 6 kk.) Nuoria sikoja (3 6 kk.) Porsaita (alle 3 kk.).. Yhteensä sikoja Poroja (yli v.)... Kanoja (yli 6 k k.) Muu siipikarja (yli 6 kk.) Mehiläisyhteiskuntia ,805 4,497 8,705 7,667 47,388 73,372,284, ,227 5,270 27,404 5,424 64, ,593 2,242 6,96 5P 647 9li 6,669,448 5,624 ' 923: 4, ! 6,0 3,243 8, ,926 66,937,06 2,62 Viipurinj Mikkelin lääni, 948 2,859 28,950 6,274 3,544 6,575,495 7,868 4,956 28,806 39, ,07 36,38 76,983 23, ,965 25,289 23,587 6,673 73,024 68,58,396, ,524 3,2 3,58 2,047 27,693,658 02,07 4,486 5,75 8,443 Kuopion,260,5 20,473 6,302 3,043 42,229 3,347 62,902 7,55 2,089 38,674 Vaasan,622 27,205 30,820 7,896 3,772 7,35 2, ,42 6,607 32,4 46,763 Oulun 2,207 4,078 5,22 2,934,53 35,872 3,207 55, ,972 30,48 V altakunta v ,274 4,306 83,769 43,895 22,420 40,664 22,5,295,492 50,74 25,54 287,28 V altakunta v v keski; m äärin. 0,442 37,870 8,493 45,07 24, ,35 22,6,268,024 5,077 27, ,46 42, , ,27 220,82,870,603,847,035 6,554 85,44 25,58 35,46 953,024,000,964 53,430 67,322 8,506 93,50 498, ,843 4, , ,647,45,084,525, ,306 78,767,685 80, ,57 5,596 4,674 4,589 3, ,449 39,869 23,343 4,052 0,628,547 2,698 7,922 3,964,432 5,78,83 27,999 29,290,779 3,672 9,023 2,84 83,720 85,067 54,56 87, ,009 69, ,985 85,253,82,4 7,38 6,438 42, ,383 6,438,238,825 9,392 3,4 377,744 59,964,37,299 9,708 2,797

23 24 E ri eläinryhm issä oli nuorten eläinten prosenttisuhde asianom aisen ryh m än eläinten koko lu k u u n seuraava: h u o ria hevosia v Lääni tai m aakunta. ja varsoja. Nuoria nautoja ja vasikoita. Lam paan vuonia. Nuoria sikoja ja porsaita. U udenm aan o ,7 T urun ja Porin A hvenanm aan l H äm een... 7.o V iipurin Mikkelin l K u o p io n V aasan Oulun V altak u n ta N uoren k a rja n suhteellinen lukuisuus oli sam assa eläinryhm ässä niin m uodoin hyvin erilainen eri osissa m aata. Niin esim. vaihteli nuorten hevosten ja varsojen luku 2. % :sta (Ahvenanm aa) 22. %:iin (K uopion lääni), nuorten nautaeläinten ja vasikoiden luku 27.2 % :sta (Mikkelin lääni) 38. s %:iin (A hvenanm aa), lam paanvuonien luku 25.5 % :sta (H äm een lääni) 46.5 %:iin (Mikkelin lääni) sekä nuorten sikojen ja porsaiden luku 47.2 % :sta (M ikkelin lääni) 66.o %:iin (Turun ja P orin lääni). Täyskasvuisten naaraseläinten ja nuorimmassa ikäryhm ässä olevain elukkain suhde oli seuraava: ie Varsoja. M) täysikäistä vas Vasikoita. ta s i: Porsaita. Uudenmaan lä ä n is sä Turun ja Porin lä ä n issä Ahvenanmaan maakunnassa... ' Hämeen lään issä Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» V altakunnassa Oriiden ja tam m ojen sekä sonnien ja lehm ien suhteellista lu k u isu u tta eri lääneissä k u v astav at seuraavat lu v u t, jo tk a o so ittavat tam m ojen lu k u a 00 o ritta kohti ja lehm ien lukua 00 sonnia kohti: 00 oritta vastasi: 00 sonnia vastasi: Uudenmaan lä ä n is s ä ,554 tam m aa 4,093 lehmää Turun ja Porin lä ä n is s ä......,64» 5,088» Ahvenanmaan m aa k u n n a ssa... 3,326» 4,822» Hämeen läänissä... 2,232» 5,34»

24 25 0Q oritta vastasi: 00 soimia vastasi: V iipurin läänissä... 3,054 tam m a a,496 lehm ää M ikkelin»... 2,77» 6,56» K uopion»...,625» 4,867» V aasan»...,900» 9,376» Oulun» » 4,852» V altaku nnassa,789 tam m a a 5,858 lehm ää L uvut oso ittav at siis, e ttä oriita pidettiin suhteellisesti enim m in Oulun läänissä ja vähim m in A hven anm aalla sekä sonneja enim m in U udenm aan lä ä nissä ja vähim m in V iipurin läänissä. Kotieläimet vuosina V errattaessa toisiinsa kotieläinten lukua m aassa vuosilta 924 ja 925 sekä v :lta 920 ja viisivuotisjaksolta huom ataan, niiden eri ryhm issä tap ah tu n een seuraavat m uutokset: Lisäys ( + ) tai vähennys ( ) Lisäys ( + ) tai vähennys ( ) vv vv Luku. % Luku. o/ /O O riita (yli 3 v.) R uunia (yli 3 v.)... +, ,269 T am m oja (yli 3 v.) , N uoria hevosia ( 3 v.) ,372 5.o V arsoja (alle v.)..., Y h teen sä hevosia, , Sonneja (yli 2 v.) , Lehm iä , , N uoria sonneja ( 2 v.) , Hiehoja (yli lv.)... 2, ,735.7 V asikoita (alle lv.) , , Y hteensä nautaeläim iä + 6, , L am paita (yli l v.)... 6, , » (alle v.)... 7, , Y hteensä lam paita 33, , Vuohia (yli lv.) , K arju ja (yli 6 k k. ) S iitösem akkoja (yli 6 kk.) , L ihotussikoja (yli 6 kk.)... +, , N uoria sikoja (3 6 kk.) (O.o) 2,282.7 P orsaita (alle 3 kk.) , Y h teen sä sikoja + 2, ,02 +. Poroja (yli lv.) , K anoja (yli 6 kk.) , , M uuta siipikarjaa (yli 6 kk.) M ehiläisyhteiskuntia , Maatalous v

25 26 H evosten koko luku on v äh enty n y t 0.3 % vuoteen 924 v errattu n a; ruunien luku on lisään ty n y t.2 % ja tam m ojen luku v äh enty n y t 0.3 %, sam oin nuorten hevosten ja varsojen luku on v äh enty n y t, jopa varsin huom attavalla m äärällä. N autakarjassa, jonka koko luku on lisään ty n y t 0.3 %, on k aik kien m uiden ryhm ien, paitsi lehm ien ja vasikoiden luku v äh en ty n y t. - L am paiden koko luku on v äh enty n y t, 2.3 %; v ähennystä on ta p a h tu n u t sekä aikuisten e ttä vuonien luvussa. Vuohien ryhm ässä on ta p a h tu n u t lisäystä, 0.5 %. Sikojen kokonaisluku on lisään ty n y t 0.7 %; lisäystä on hav aittav issa kaikissa m uissa ryhm issä, paitsi karjujen ryhm ässä, jonka vähennys on 0.5 %. M itä m uihin kotieläinrylim iin tulee, ovat ne, m u u ta siipikarjaa lu k u u n o ttam atta, lisääntyneet. N autayksiköiksi m u unnettuina tek iv ät kotieläim et eri lääneissä ja koko m aassa seuraavat m äärät: Kotieläim et nautayksiköissä 925. Lääni tai maakunta. Hevoset. Nautaeläimet. Lam paat. Vuohet. Siat, Porot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. 0/ /O Luku. % Luku. O/ O/,o Luku. /o. Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan... 74, , , (0.0) 0, , Turun ja Porin... 22, ,807 60,6 24, , , Ahvenanmaan... 6, ,9? , (O.o) ,243. Hämeen... 93, , , ,495.4 Viipurin..., , , (0.0) 6, , Mikkelin... 48, (O.o) 2, , Kuopion... 73, , , (0.0) 9, ,406.6 Vaasan... 29, ,69C , , , Oulun... 66, , , (O.o) ', , ,95.4 Valtakuntaj725, ,522, , ,47 (0.0) 83, , ,495, o V , ,56, ,358 6.,464 O.i 83, ,202i0.5 2,49, K eskim ääräluvut v v.lta ovat taas seuraavat: Lääni tai maakunta. Hevoset. N autaeläim et. Lam paat. Vuohet. Siat. P orot. Yhteensä nautayksiköitä. Luku. O / /O Luku. 0/ /O Luku. % Luku. /o Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan :... 73, , , (0.0) 0, , Turun ja Porin... 20, , , , , Ahvenanmaan... 6, , , (O.o ) ,738.0 Hämeen... 9, , , (0.0) 0, ,544.2 Viipurin... 09, , , (O.o ) 5, * 345, Mikkelin... 49, , , (0.0) 2, , Kuopion... 73, , , (0.0) 9, ,707.7 Vaasan... 26, , O.i 8, , Oulun... 66, , , (O.o ), , ,66.4 Valtakunta 76, ,496, , , ,00 3.4, ,467, Kotieläimet ja väkiluku, Seuraavassa esityksessä, jossa tehdään vertailuja toiselta puolen kotieläinten ja toiselta puolen väkiluvun ja peltoalan välillä, on kotieläinten luku kussakin lajiryhm ässä m u u n n ettu täysi-ikäisiä eläim iä vastaa-

26 27 T aksi.) T äten on "saatu seuraavat täysi-ikäisten eläinten lu v u t eri lääneissä ja valtakunnassa vuonna 925: Lääni tai maakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U udenm aan... 37,36 43,892 63, ,286. T u ru n ja P o rin.. 6, ,807 99,332 6,207 39,659 A hvenanm aan.. 3,44 5,93 26,68 2 2, H äm een... 46,590 68,864 92,773,690 3,930 V iipurin... 55, ,232 74, ,726 M ik k e lin... 24,399 8,458 88, ,745 K uopion... 36,796 90,29 9, ,039 _ V aasan... 64, , ,27 2,306 24,629 O ulun... 33,257 82,20 8, ,27 6,438 V a ltak u n ta 362,902,522,285,202,054,767 25,594 6,438 V ,644,56,509,226,863, ,503 6,009 K otieläim et täysikäisiksi m u u n n ettu in a olivat keskim. vv : Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä Lampaita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U u d en m aan... 36,543 4,287 69, ,960 T u ru n ja P o rin.. 60,43 242,586 22,642 6,47 35,322 A hvenanm aan.. 3,035 4,77 25, ,99 H äm een... 45,570 62,093 07,028,738 32,5 Viipurin... 54,85 98,3 76, ,684 M ikkelin ,845 8,389 95, ,38 K u o p io n... 36,732 88,86 23, ,625 V aasan... 63,43 250, ,93 2,80 24,74 O u l u n... 33,004 79,552 8, ,300 59,964 V a ltak u n ta 358,406,496,474,263,386, ,300 59,964 E dellä olevien lukuj sn p erusteella saa d aan vu oden 925 täy sk asv u isia eläim iä 00 m aaseu tu v äestö n henkeä kohti: Lääni ta i m aakunta. Hevosia. Nautaeläim iä. Lam paita. Vuohia. Sikoja. Poroja. U ud enm aan (O.o) 3.4 T u ru n ja P o rin A hv en an m aan o (O.o) 9.0 H äm een o V iipurin o Mikkelin K uopion ' 8.6 V a a s a n O ulun (O.o) V a lta k u n ta V J) Muuntamisessa on pantu täysikäinen hevonen vastaamaan 2 nuorta hevosta tai 4 varsaa, täysikäinen nautaeläin 2 nuorta nautaa tai 4. vasikkaa, täysikäinen lammas 2 nuorta lammasta ja täysikäinen sika 2 nuorta sikaa tai 4 porsasta.

27 28 M aaseutuväestöön v erraten oli niinm uodoin aikuisia hevosia enim m än U udenm aan (5.4) sekä H äm een (5.l) lääneissä; vähim m in n iitä oli Oulun läänissä (9.2). K eskim äärin tu li valtakunnassa 00 m aaseudun henkeä kohti 2.4 hevosta. N autaeläinten v astaav a suhdeluku oh valtak u n n alla 52.0 ja oh se suurin A hvenanm aalla (62.o) ja M ikkelin läänissä (59. g) sekä pienin V iipurin läänille (38.g). L am paita p id ettiin suhteelhsesti enim m in A hvenanm aalla (02.o) ja Oulun läänissä (50.4) sekä vähim m in H äm een (30.o) ja U udenm aan (26.3) lääneissä. Vuohien suhteelhnen luku oh suurin T urun ja P orin läänissä (.5). Sikojen suhteelhsen lukuisuuden p u olesta oh ensi sijalla M ikkelin lääni (9.6) ja viimeisellä Oulun lääni (.2). P oroja pidettiin yksinom aan O ulun läänissä, jolle pu heenalainen keskiluku oh 7. o. Kotieläimet ja peltoala. Täysikäisiksi m u u n n ettu ja elukoita oh lääneissä ja valtakunnassa v peltohehtaariin verraten seuraavat m äärät: Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan T urun ja P o rin A hvenanm aan H äm een V iip u rin " M ik k e lin K u o p io n Vaasan Oulun o V altakunta *.8 V K otieläim iä oh peltoalaan v errattu n a vv keskim äärin vuodessa: Lääni tai m aakunta. Hevosia. Nautaeläimiä. Lampaita. Sikoja. U udenm aan T urun ja P orin A h v e n a n m a a n H äm een Viipurin M ik k e lin K u o p io n V aasan Oulun V a ltak u n ta Peltoalaan verraten p id ettiin siis v. 925 hevosia enim m in, A h venanm aata lu k u u n o ttam atta, K uopion läänissä (23.4), jo ta lähinnä seurasivat Mikkelin (22.i) ja Oulun (22. o) läänit; pienin oh hevosten suhteelhnen luku T urun ja Porin (3.7) sekä V aasan (4.4) ja U udenm aan (4.3) lääneissä, keskim äärä v altak u n nalle oh N au taeläim iä oh suhteelhsesti enim m in niin ik ään A hvenan-

28 29 m aalla (36.9) ja sitä lähinnä K uopion (2.o) ja Oulun (20.5) lääneissä sekä vähim m in T urun ja P orin ja U udenm aan (55.5) lääneissä, keskim äärän tehdessä v altakunnalle 7.4. Suhteellisesti enim m in lam p aita oli A hvenanm aalla (225.i) ja Oulun läänissä (20.3) sekä vähim m in U udenm aan (24.4) ja H äm een (33.6) lääneissä. K eskim äärä m aalle oli Sikojen luku oli suhteellisesti suurin M ikkelin läänissä (35.i) ja A hvenanm aalla (9.9) sekä K uopion (8.5) läänissä ja pienin Oulun (2. s) ja V aasan (5.5) lääneissä. K eskim äärä koko m aalle oli.8. Meijeriliike. M eijerien luku ja niiden omistajat. Tilasto vuodelta 925 k ä sittä ä y h teensä 575 m eijeriä, jo tk a jak au tu iv at om istajiensa m ukaan lään ittäin sillä tav alla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa; viereen on ilm o itettu m eijerien keskim. lu k u vv : Y ksityisiä henkilöitä. Osakeyhtiöitä. Osuuskuntia. Yhteensä. Meijerien luku vv. Lääni tai m aakunta. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % keskim. U ud en m aan o 50 T u ru n ja P orin o 09 A hven an m aan o 2 H äm een o 48 Viipurin o 40 Mikkelin o 25 K uopion o 66 V aasan o 09 Oulun o 65 V a lta k u n ta o 524 V o Vv keskim o Lähes 4/ 5 kaikista m eijereistä oli v. 925 osuuskuntien omia, kun y k sity i sillä oli n iitä noin /8 ja osakeyhtiöillä noin /3. Y ksityisiä m eijereitä oli enim m in U udenm aan läänissä, jossa niiden luku oli 37.5 % läänin koko m eijeriluvusta. O sakeyhtiöiden om istam ia m eijereitä oli suhteellisesti enim m in U udenm aan (4.3 %) ja V iipurin ( 2.2 %) lääneissä. Ö suusm eijereitä oli, A hvenanm aata lu k u u n o ttam atta, suhteellisesti enim m in K uopion läänissä, jossa n ä itä m eijereitä oli enem m än kuin 9/0 läänin kaikista m eijereistä. Suhteellisesti pienin oli osuusm eijerien luku U udenm aan läänissä, jonka koko m eijeriluvusta ne tek i v ä t 48.2 % eli jonkun verran enem m än kuin yksityiset m eijerit. Jos m eijerien lukua v errataan eri läänien väkilukuun v :lta 925,) saadaan y h tä m eijeriä kohti seuraava henkilöluku: A hvenanm aalla 2,09, V aasan läänissä 4,299, T urun ja Porin läänissä 4,376, K uopion läänissä 5,863, Oulun läänissä 6,33, H äm een läänissä 6,855, M ikkelin läänissä 8,37, U udenm aan läänissä ') Väkiluku joulukuun p:nä.

29 BO 8,45 ja Viipurin läänissä 2,084, Lehmälukuun verrattuna taas tuli kutakin meijeriä kohti v. 925: Ahvenanmaalla 987 lehmää, Vaasan läänissä,668, Turun ja Porin läänissä,762, Uudenmaan läänissä 2,69, Oulun läänissä 2,394, Kuopion läänissä 2,586, Hämeen läänissä 2,59, Viipurin läänissä 3,508 ja Mikkelin läänissä 4,083 lehmää; keskiluku koko maassa oli 2,253 lehmää y h tä m eijeriä kohti. M eijerien käyttövoima. Jos m eijerit ryhm itetään om istajiensa ja k ä y ttö voiman m ukaan, saadaan seuraava taulukko: Yhteensä. Muu yhdistetty voima. i Höyry- ja sähkövoima. Vesi- ja höyryvoima. Käsi- ja höyryvoima» Käsi- ja hevosvoima. öljymoottori. Sähkövoima. Höyryvoima. Vesivoima. Hevosvoima. Käsivoima. Yksityismeijerit... 2 i Osakeyhtiömeijerit i i 45 Osuusmeijerit i 35 i 455 Kaikki meijerit i 44 2 } 575 / Yksityismeijerit _ 00.0 Osakeyhtiömeijerit O Osuusmeijerit o Kaikki meijerit Tavallisin käyttövoim a m eijereissä on siis höyry, joka ta v a ttiin v m eijerissä, m ikä tekee 6. o % näiden koko luvusta. S itä lähinnä tavallisin oli käsivoim a, 72 m eijerissä (2.5 %), ja sitä lähinnä tavallisin sähkövoima^ 50 m eijerissä (8.7 %). S itä paitsi oli 44 m eijeriä (7.7 %), joissa sähkön ohella k äy tettiin höyryvoim aa. M eijereitä, joissa k äy ttö v o im an a oli kaksi eri voim a- lajia, oli kaikkiaan 70 (2.2 %). E ri om istajaryhm issä oli höyryvoim a su h teellisesti lukuisam m in ed u stettu n a osuusm eijereissä kuin m uissa, kun taas sähkövoim a oli suhteellisesti yleisin yksityism eijereissä. V iim eksi m a in itu ssa r y h m ässä oli niinikään käsivoim a suhteellisesti yleisin, kun taas hevosvoim a oli yleisin osuusm eijereissä. Lopuksi esitettäköön taulukko, jossa m eijerit o v at käyttövoim ansa m ukaan ry h m itetty in ä läänittäin: Lääni tai maakunta. Käsivoima. Hevosvoima. Vesivoima. Höyryvoima. Sähkövoima. Muu tai yhdistetty voima. Yhteensä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Uudenmaan loo.n Turun ja Porin «Ahvenanmaan Hämeen O Viipurin O M ikkelin o Kuopion , o Vaasan Oulun o Valtakunta o V o V keskim j

30 t 3 Käsivoim aa k äy ttäv iä m eijereitä oli suhteellisesti enim min Viipurin läänissä, jossa 47.0 % läänin kaikista meijereistä käytti tä tä voimaa; hevosvoimaa käyttäviä oh suhteellisesti enimmin Viipurin (6.3 %) ja Kuopion (5.9 %) lääneissä, höyryvoim alla käypiä enimmin A hvenanm aalla (92.3 %) ja sähkövoimalla käypiä enimmin Uudenm aan läänissä (32.2 %). M eijerien tuotanto. T uotannostaan on 568 m eijeriä a n tan u t tieto ja. N äiden m eijerien om istajat sekä tu o tan n o n laatu käy ilmi seuraavasta: Yksityism eijereitä. Luku. % Osakeyhtiömeijereitä. Luku. % Osuusmeijereitä. Luku. % Yhteensä. Luku % Vv keskim. Voim eijereitä o 398 Juustom eijereitä o 25 Voi- ja juustom eij o 96 Y hteensä o 59 Vv keskim o o. Voim eijereistä olivat useim m at osuusm eijerien hallussa, juustom eijerit taas olivat enim m in yksityisten om istam ia. O suuskunnilla oli yhteensä 9 varsinaista juustom eijeriä sekä niiden lisäksi 68 sellaista m eijeriä, joissa valm istettiin sekä voita e ttä juustoa. Juustom eijereitä oli kaiken kaikkiaan m aassa 35 ja voi- ja juustom eijereitä 98. L äänittäin jak au tu iv at m eijerit tuotantolajin puolesta seuraavasti: Lääni tai m aakunta. Voimeijereitä. Luku. % Ju u sto meijereitä. L uku. % Voi- ja ju u sto m eijereitä. Luku. % Luku. Yhteensä. % Uudenm aan o Turun ja Porin o Ahvenanm aan o H äm een o Viipurin o M ikkelin , o Kuopion Ö.O V aasan o Oulun o V a lta k u n ta o V o o Vv keskim äärin o M eijerien vointuotannon m äärä nousi v ,904,889 kilogram m aan. K auppatilasto osoittaa m aasta viedyn v ,9,270 kg voita, jotenka siis vienti oli 73.7 % m eijerivointuotannosta. T äm än lisäksi v alm istettiin m ain ittu n a vuonna 88,704 kg herävoita, jo ta m äärää vastasi v ,62 kg; vv v alm istettiin herav o ita 98,824 kg keskim äärin vuodessa. Ensiksi m ain ittu voim äärä jak aantu i eri lääneille ja erilaatuisten m eijeriryhm ien kesken sillä tav alla kuin seuraava yhdistelm ä osoittaa: täm än ohella on ilm oitettu vointuotanto v. 924 jä vv keskim äärin.

31 Lääni tai m aakunta. Y ksityiset meijerit. Kg. % Kg. O/ Osakeyhtiömeijeritmeijerit. v keskim äärin. Osuus Y hteensä V Vv /O Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Uudenmaan , , , , , , Turun ja Porin.. 09, , ,60, ,983, ,496, ,76, Ahvenanmaan.. 363, , , , , o 9, ,847, ,065, ,966.2,346, Viipurin n i 30, ,698,007,088 5 fi 67, , Mikkelin... 3, , , , , Kuopion... 6,462 8 n 5, ,096,985? 5 2,8,844,8,680,42 2.,666, Vaasan... 28, , ,43, ,634, ,974, ,89, Oulun... 7, ,06 4.2,365,24 8.2,409,7 7.9,202, ,66, Valtakunta 323, , ,722, O 7,904, ,877, ,08, O V , ,9 2,986,598 Vv keskim , ,587 2,200,424 _ _ M itä eri lääneihin tulee, oli valm istuksen kokonaism äärä suurin T urun ja P orin läänissä, nim. 5,983,253 kg eli 33.4 % koko m aan valm istusm äärästä; sitä lähinnä olivat V aasan (20.3 %), K uopion ja H äm een (.8 ja.5 %) läänit. Pienin oli valm istusm äärä A hvenanm aalla, vain 363,79 kg eli 2.0 %. V errattom asti suurin osa vointuotannosta tuli osuusm eijerien osalle: niiden osuus koko vointuotannosta oli n im ittäin 93.4 %, kun osakeyhtiöm eijerien tu o ta n to oli 4.8 % ja yksityism eijerien.8 % Jos lasketaan vointuotannon keskim ääräinen suuruus y h tä m eijeriä kohti, caorloan tä m ä lroölnm äärin titun V Vv keskim. Yksityism eijereille... 6,229 kg 5,047 kg O sakeyhtiöm eijereille,.. 20,943» 5,52» Osuusmeijereille... 38,005» 30,70» K aikille m e ijere ille... 33,593» ' 26,536» Koko valtakunnassa valm istettiin y h tä henkilöä kohti 5. kg m eijerivoita, sekä eri lääneissä seuraavat m äärät: U udenm aan läänissä.7 kg, T urun ja Porin läänissä.7 kg, A hvenanm aalla 3.4 kg, H äm een läänissä 5.5 kg, V iipurin lä ä nissä.7 kg, M ikkelin läänissä 2.5 kg, K uopion läänissä 5.7 kg, V aasan läänissä 6.4 kg ja Oulun läänissä 3.5 kg. Lopuksi esitettäköön taulukko, jo sta käy ilm i m eijerien luku, jaettu n a vointuotantoon nähden eri suuruusryhm iin, sekä vointuotannon m äärä kussakin suuruusryhm ässä. Tuotantoryhm ä. Meijerien luku v o V Valm istusm äärä, kilogrammaa. % Vv keskim. % Alle,000 kg , ,62 0.,000 5,000» , , ,000 0,000» , , ,000 5,000» , , ,000 25,000» 75 4.,453,533 8.,35, ,000 50,000» ,60, ,24, ,000 75,000» ,73, ' 2,942, ,000 00,000» ,547, ,509, , ,000» ,40, ,72, ,000 ja yli Yhtee nsä ] LOO.0,570,36 7,904, , ,08,640 ] LOO.o

32 33 M aidonkulutus vointuotannossa on lask ettu kyselykaavakkeihin a n n e ttu jen v astausten nojalla, jo tk a ilm aisevat kuinka paljon m aitoa on k ä y te tty keskim äärin yhteen kiloon voita. Missä tieto ja tässä kohden on p u u ttu n u t, on k a t so ttu yhteen voikiloon m enevän 24. o kg m aitoa. N äin m enetellen saadaan m aido nkulutu s olem aan kiloissa: M aidonkulutus v. 925, kg. Koko Y htä voi- Y htä meijekulutus. kiloa kohti. riä kohti. M aidonkulutus vv keskim., kg. Koko Y htä voi- Y htä meijekulutus. kiloa kohti, riä kohti. Y ksityism eijer... 7,846, ,887 6,979, ,749 O sakeyht.m eijer.. 20,72, ,7 5,5, ,902 O suusm eijereissä. 394,548, , ,303, ,506 Y h teen sä 423,06, ,820 32,434, ,458 E ri lääneissä olivat m aidonkulutusm äärät sem m oisinaan sekä y h tä voikiloa ja y h tä m eijeriä kohti seuraavat: Lääni tai m aakunta. Maidonkulutus V. 925, kg. Koko kulutus. Y htä voikiloa kohti. Y htä meijeriä kohti. M aidonkulutus \ Koko kulutus. v Y htä voikiloa kohti. keskim., kg. Y htä m eijeriä kohti. U u d enm aan... 9,042, ,078 4,45, o 439,287 T u ru n ja P o rin. 40,66, ,240,408 98,889, ,685 A hven an m aan. 8,497, ,6 6,44, ,68 H äm een... 48,373, ,494, 3,742, ,6 V iipurin... 23,436, ,656 3,536, ,555 M ikkelin... 2,23,469 23,o 606,73 9,849, ,987 K uopion... 50,357, ,326 39,368, ,25 Vaasan... 87,842, ,74 70,807, ,285 Oulun... 33,266, ,792 27,680, ,86 V a lta k u n ta 423,06, ,820 32,434, ,458 V ,355, ,224 Y hteen voikiloon k ä y te tty m aitom äärä oli siis osuusm eijereissä pienem pi kuin m uissa m eijeriryhm issä sekä M ikkelin ja V iipurin lääneissä pienem pi kuin m uissa osissa m aata. M eijereitä, joissa valm istettiin juustoa v. 925 oli kaikkiaan 33 ja niissä valm istetun juuston kokonaism äärä oh 5,450,097 kg. Ju u sto n vienti m aasta oli m ain ittu n a vuonna 3,89,729 kg eli 70. % m eijeri-juuston tu otannosta. L äänittäin esitetty n ä oli juuston valm istuksen m äärä eri m eijeriryhm issä seuraava: Lääni tai m aakunta. Yksityiset Osakeyhtiöm eijerit. m eijerit. v 925. v keskim äärin. Osuus Yhteensä, Y hteensä Vv m eijerit. Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Kg. % Uudenmaan , , ,080, ,07, ,68, ,508, Turun ja Porin.. 302, ,37, , ,45, ,88, Ahvenanmaan.. 7, Í0.0) 7, , , Hämeen... 93, , , , , , Viipurin... 20,746,7 6, , , , Mikkelin... 54, , , , , Kuopion... 95, , , ,006.5 Vaasan... 65, , , , , Oulun , , , , Valtakunta,252, o 473,082 lo O.o 3,724,770 lo O.o 5,450,097 lo O.o 4,649, ,923,34 lo O.o V , ,799 3,258,247 ' Vv keskim , ,262 _, 2,64,450 Maatalous v. 9S5.

33 34 Suurin oli juuston valm istus v. 925 U udenm aan läänissä, jonka tu o tan to tek i 38. o % m aan koko ju u stontuotannosta. L ähinnä sitä tu liv a t T urun ja Porin (32.2 %) sekä H äm een ja V aasan (7.7 ja 7.3 %) läänit. E ri m eijeriryhm issä' valm istivat osuusm eijerit suurim m an juustom äärän, nim % koko ju u sto n tuotannosta; v astaavat suhdeluvut olivat yksityism eijereille 23.o ja osakeyhtiöm eijereille 8.7. Meijerien luku, jaettu in a tu o tan to o n nähden eri suuruusryhm iin, sekä valm istuksen m äärä kussakin ryhm ässä käy ilm i seuraavasta taulukosta: Meijerien luku. Valmistusmäärä kilogrammaa. Tuotantoryhmä. v % V.925. % Vv keskim. % Alle,000 k g 2.5,293 (O.o),495 (O.o),000 5,000» 8 6.o 23, , ,000 0,000» 8 6.o 6, , ,000 5,000» , , ,000 25,000» , , ,000 50,000» ,206,96 22.,328, ,000 75,000» ,574, , ,000 00,000» , , , ,000» , , ,000 ja yli , , Y hteensä o 5,450, ,923, o M eijerien työntekijäin ja työpäivien luku. M eijerien työntek ijäin koko luku oli h u htikuun p:nä 925 2,32, joista m iespuolisia 98 ja naispuolisia,340. L äänittäin jak aantu iv a t ty ö n tek ijät seuraavasti: Lääni tai m aakunta. Miehiä. Naisia. Yhteensä. % Vv keskim. Y hteensä. % U udenm aan., T urun ja Porin A hvenanm aan Hämeen Viipurin Mikkelin o Kuopion Vaasan /3 Oulun V altakunta 98,340 2, o, V ,258 2,27 Vv keskim. 836,,947 T yöntekijöistä oli m iespuolisia 42.3 % ja naispuolisia 57.7 %. Ik än sä p uolesta jak aantu iv a t ty ö n tek ijät seuraavalla tavalla: Vv keskimäärin. Luku. % Luku. o / /o Alle 5 v v o Yli 8 v , ,

34 I N iinkuin näkyy, k äy tetään alaikäisiä ja nuoria henkilöitä meijeriliikkeessä p erin rajo itetu ssa m äärässä; edellisiä oli v ain 0.6 ja jälkim äisiä.6 % m eijereissä työskentelevien koko luv usta. Jos verrataan työntekijäinsä lukum äärästä tieto ja an tan eita m eijereitä sam ojen m eijerien työntekijäin lukuun, saadaan y h tä m eijeriä kohti seuraava työntekijäin luku: U udenm aan läänissä M ikkelin lä ä n is s ä T urun ja Porin lä ä n is s ä K uopion»... 3 s A hvenanm aan m aakunnassa Vaasan» H äm een lä ä n is s ä Oulun» Viipurin» V altakunnassa 4. Työpäivien luvusta on 575 m eijeriä a n tan u t tietoja. N äiden päivien luku oli kaik k iaan 62,82 ja ja k a a n tu i se eri m eijeriryhm ien kesken seuraavasti: Vv keskin Keskim, yhtä meijeriä kohti. laarin. Y htä meijeriä kohti. K oko luku. o / /o Koko luku. % Y k sity ism eijereissä... 2, , O sakeyhtiöm eijereissä... 4, , O suusm eijereissä... 26, , K aikissa m eiiereissä, loo.o loo.o 274 E ri lääneissä oli työ päivien lu k u sekä kokonaisenaan e ttä y h tä m eijeriä kohti seuraava: Lääni tai m aakunta. 85 TyÖpäiv. Työpäiv. luku. O' koko luku. o meij. kohti. Lääni tai m aakunta. Työpäiv. koko luku. /o Työpäiv. luku meij. kohti. U u d enm aan. 9, K uopion.. 2, T urun ja P orin., 38, V aasan... 35, A hvenanm aan. 3, O ulun... 8, H äm een... 7, V altakunta 62, o 283 V iipurin... 2, V , M ik k e lin... 6, V oita ja juustoa yhteensä valm istettiin keskim äärin y h tä ty ö p äiv ää kohti, kilntrrammoissa: Vv keskim äärin. 58 Y k sity ism eijereissä Osakeyhtiöm eijereissä Osuusmeijereissä K aikissa m eijereissä 43 9 E ri lääneissä olivat v astaav at valm istusm äärät seuraavat, kg: V Vv keskim. V Vv keskim. U ud enm aan läänissä M ikkelin läänissä T urun ja Porin läänissä K uopion» A hvenanm aan m aakunn V aasan» 4 U I H äm een lä ä n is s ä Oulun» V iipurin» V altakunnassa V

35 86 Maataloustyöväen saanti ja palkkaehdot. Maanviljelystyöväen saanti. T yönsaantiin nähden on p id etty silm ällä sitä, onko tä m ä ollut hyvä, riittä v ä ta i niukka vai onko ty ö v äestä ollut puute. T äm än m ukaan ry h m itty iv ät eri läänien k u n n at siten kuin seuraava prosenttilukuja esittäv ä taulukko osoittaa. K untien suhteellinen luku, joissa työväen saanti oli v. 925: Lääni tai maakunta. Hyvä. R iittävä. Niukka. P uutteellinen. Osaksi riittävä osaksi niukka. U udenm aan T u ru n ja P o r i n... 3.o A hvenanm aan H ä m e e n V iip u rin M ikkelin... ' K uopion V aasan o 23.o --- Oulun V altakunta o V T yöväensaantisuhteita vuosina valaisevat seuraa v at kaksi yhdistelm ää, joista edellinen osoittaa työväensaantim ahdollisuutta eri läänien kunnissa absoluuttisin keskim äärin ilm oitettuna ja jälkim äinen sam oja seikkoja prosenttilu vuin. Lääni tai m aakunta. Niiden kuntien keskim ääräinen luku, joissa m aanviljelystyöväen saanti oli vv. i 92 25: Hyvä. K iittävä. Niukka. Työväestä puute. O sitt. riittävä, ositt. niukka. Yhteensä. Uudenmaan Turun ja Porin ( 0.4 ) 0 Ahvenanmaan... (0. 2) Hämeen Viipurin ( 0.4 ) ( 0-4 ) 50 Mikkelin (0.2) 26 Kuopion (0.2) 35 Vaasan Oulun Yhteensä /o Uudenmaan... 5.? _ Turun ja Porin (O.o ) 00.0 Ahvenanmaan... (O.o ) Hämeen loo.o Viipurin (O.o) (O.o) 00.0 Mikkelin (O.o) 00.0 Kuopion (O.o ) 00.0 Vaasan Oulun Valtakunta

36 37 M aanviljelystyöväen palkat. M itä ensinnä m iesten ja naisten jalkapäivätöistä suoritettuihin palkkoihin tulee, olivat näm ä keskim äärin eri lääneissä ja valtakunnassa v. 925 sekä valtakunnassa v. 924 ja vv keskim äärin seuraavat: Kesällä. Talvella. Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa Talon Omassa S fa f. p i S m f ph m. Sfcnf im. S ktfi tm. Shnf: 'ftiä. Shnf 7m Uudenmaan u Turun ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Valtakunta V ' Vv keskim K eskim äärin olivat siis p alk at kaikissa p alkkausryh m issä v. 925 pienem m ät kuin lähinnä edellisenä vuonna, ilmiö, joka on to d ettav issa ensi kerran m aailm ansodan jälkeisenä aikana. V ähennys kesäpaikoissa oli talon ruuassa olevalle miehelle 2. o % ja naiselle 2.9 % sekä om aruokaiselle miehelle 2.7 %, ja om aruokaiselle naiselle 2.8 %. Talvipalkkojen vähennys taas oli talo n ruuassa olevalle miehelle 3.4 % ja naiselle 2.4 %, sekä om assa ruuassa olevalle miehelle 3.2 % ja naiselle 2.6 %. Jos vuoden 925 palkkoja verrataan vuonna 94 m aksettuihin ja viimeksi m ainitun vuoden palkkam äärät pannaan = 00, saadaan ylem pänä m ain itu t 925 ja 924 vuoden p alk at sekä vuosien keskipalkat eri lääneissä ja palkkausryhm issä olem aan seuraavat: ; Kesällä. Talvella. Lääni tai m aakunta. Talon Miehen. Naisen. Miehen. Naisen. Omassa Talon Omassa Talon Omassa m uassa. Talon Omassa Uudenmaan ,3,097,23,006 Turun ja Polin...,083,087,7,097,200,54,279,67 Ahvenanmaan ,03,064,046,074,34 Hämeen....46,080,03,038,268,86,230,089 Viipurin , , Mikkelin...,59,02,064 97,264,46,67,034 Kuopion...,8,,02,042,38,83,224,099 Vaasan...,04,089,063,078,209,63,230,30 Oulun...,98,8,080,080,34,202,235,47 Valtakunta,095,078,049,035,205,54,90,09 V. 924,8,08,080,065,247,92,29,20 Vv keskim.,0,03,060,05,226,82,89,099

37 38 K oko valtakunnassa olivat niinm uodoin p alk at v y2 ä 2 k ertaa suurem m at 94 vuoden palkkoihin verrattu in a; K uopion ja O ulun lääneissä olivat talo n ruuassa olevain työm iesten talv ip alk at jopa yli 3 k ertaa suurem m at kuin v. 94. Hevospäivätöistä su o ritetu t p alk at n äkyvät seuraavasta: Kesällä. Talvella. Lääni tai maakunta. Talon Omassa Talon Omassa s v ym s v ym Sktf. ym s v yut Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan ,ulun Valtakunta V Vv keskim Jos vertaa toisiinsa koko m aahan kohdistuvia palkkam ääriä vuosilta 924 ja 925, huom aa niidenkin vähentyneen kaikissa m aksuluokissa. N iinpä oli vähennys talo n ruuassa olevalle ajomiehelle kesällä 0.5 % ja talvella 0.2 % sekä om aruokaiselle ajom iehelle kesällä.8 % ja talv ella 2.6 %. Jos ne palkkam äärät hevospäivätöistä, jo tk a m aksettiin vuonna 94 pannaan = 00, olivat v astaav at m äärät vuonna 925 sekä v. 924 ja vv keskim äärin seuraavan suuruiset: Kesällä. Talvella. Lääni ta i m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Uudenmaan... Turun ja Porin... Ahvenanmaan... Hämeen... Viipurin... Mikkelin... Kuopion... Vaasan... Oulun...,090,085,05,86,046,066,3,36,296,083,40,03,7,042,047,79,5,253,6,4,079,247,043,86,89,209,367,09,08,,62,043,2,38,,208,254 Valtakunta,32,27,84,44 V. 924,38,47,86,75 Vv keskim.,46,52,252,80 Kesäpaikoissa oli siis lisäys vuoteen 94 v errattu n a keskim äärin lähes ^ -k e rtain en, m u tta talvipaikoissa osittain lähes 2-kertainen.

38 39 Lopuksi esitettäköön vuosipalkalla olevien työntekijäin palkkam äärät, sekä talo n ruuassa e ttä om assa ruuassa olevien. N äm ät olivat eri lääneissä ja v altaku nnassa seur aav at: Miehen. Naisen. Lääni tai m aakunta. Talon Omassa Talon Omassa Suomen markkaa. Uudenmaan... 4,594 7,99 2,862 5,94 Turun ja Porin... 4,246 7,554 2,966 5,345 Ahvenanmaan... 4,436 7,793 2,642 5,057 Hämeen... 3,99 7,482 2,742 5,263 Viipurin... 3,859.7,58,952 4,497 Mikkelin... 3,660 7,005 2,006 4,222 Kuopion... 3,488 7,065,969 4,523 Vaasan... 3,77 6,885 2,36 4,7 Oulun... 4,3 8,256 2,223 4,746 Valtakunta 4,022 7,469 2,450 4,98 V ,05 7,629 2,459 4,892 Vv keskim. 3,987 7,585 2,359 4,829 K u ten näkyy, vähenivät puheenaolevat p alk at v. 925 edelliseen vuoteen verraten, lu k u u n o ttam atta viim eistä ryhm ää. Vähennys oli m iehen palkassa 2.o % talo n ru u assa olevalle ja 2. % om assa ru u assa olevalle, sekä naisen p a l kassa talon ruuassa olevalle 0.4 %. Omassa ruuassa olevalle naiselle sitävastoin palkka yleni 0.5 %:lla. Jos kysym yksessä olevat palkkam äärät vuodelta 94- pannaan v astaam aan 00, olivat ne vuonna 925, v. 924 ja vv keskim äärin seuraav an suuruiset: Lääni ta i m aakunta. Talon Miehen. Omassa Talon Naisen. Omassa Uudenmaan...,262,050,228,003 Turun ja Porin...,392,283,490,30 Ahvenanmaan...,222,220,270,255 Hämeen...,35,203,482,265 Viipurin...,202,5.,205,44 Mikkelin...,36,229,365, Kuopion...,259, ,222 Vaasan...,278,89.287,78 Oulun...,239,6,46,22 Valtakunta,285,93,37,88 V. 924,32,29,322,82 Vv keskim.,274,22,268,66 Palkollisten vuosipalkoissa on lisäys vuoden 94 jälkeen ollut melkoinen, v. 925 useim m iten 2-kertainen ta i sitäkin suurem pi, m uutam issa tapauksissa yli 4-kertainenkin.

39 40 4 Seuraa vasaa kuudessa taulukossa esitetään erinäisiä edellä kosketeltuja maatalouden puolia m aanviljely sseuroittain. N :o. Peltoalat asianomaisten maanviljelysseurojen koko pelto- alasta, prosentiksi laskettuina, v Lapin. Keskipohjanmaan. Perä- Pohjolan. Kajaanin. Oulun läänin. Pohjanmaan Ruotsalainen. Keski- Suomen. Etelä- Pohjanmaan. Pohjois- Karjalan. Kuopion. Mikkelin läänin. Itä- Karjalan. Viipurin läänin. Läntisen Viipurin läänin. Itä-Hämeen. Hämeen- Satakunnan. Hämeen läänin. Satakunnan. Lounais- Suomen. Suomen Talousseura. Uudenmaan läänin. Uudenmaan ja Hämeen läänien. Syysvehnä o.i (O.o ) (O.o) (O.o ) (O.o) (0.0) (O.o) (O.o ) (O.o) Kevätvehnä (0.0) (O.o ) (O.o ) 0. (O.o) (O.o ) (O.o ) (O.o) Ruis o o Ohra , K aura Sekuli Herne, papu ja virna o.i (0.0) (0.0) 0. (O.o) Yhteensä viljakasveja j P eru n a : Rehunauris Muut juurikasvit (O.o ) o.i O.i O.i o.i 0. Yhteensä perunaa ja juurik Vihantarehu Heinällä siemeneksi Heinällä rehuksi Nurmilaidun i Yhteensä vihantarehua ja heinää Pellava ja hamppu o.i o.i Kokokesanto Muu peltoala...: 0.3 O.r (O.o) Koko peltoala00.o 00.o 00. o o loo.o 00.0 loo.o 00.0 loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o N :o 2. Satomäärät ha:ltä, kiloissa, v. 925 m aanviljely sseuroittain. K asvilaji. U ud en m aan ja H ä m e e n lä ä n ie n. U u d e n m a a n lä ä n in. S u o m en T a lo u sse u r a. L o u n a is- S u o m e n. S a t a k u n n a n. H ä m e e n lä ä n in. H ä m e e n S a ta k u n n a n. Itä -H ä m e e n. L ä n t is e n V iip u r in lä ä n in. V iip u r in lä ä n in. Itä -K a r ja la n. M ik k e lin lä ä n in. K u o p io n. P o h jo is-k a r - ' j a la n. E t e lä -P o h ja n m a a n. K e s k i-s u o - m e n. P o h j a n m a a n R u o tsa la in e n. K e s k i-p o h ja n - m a a n. Oulun lä ä n in. K a j a a n in. P e r ä - P o h j o la n. L a p in. Syysvehnä...,526,60,93,857,634,586,399,870,627 Kevätvehnä...,309,402,778,770,780,682,467,499,479 Ruis...,446,508,543,553,542,493,466,472,4 O h ra...,46.47,508,362,278,350,37,042,24 K a u ra...,537,398,674,503,43,42,263,252,429 Sekuli...,5,53,723, ,532,7,446,525 Herne, papu ja virna...,407,398,700,485,257,77, ,53 Peruna... Rehunauris... 9,328 9,245 2,696 0,252 9,368,64 0,52 0,043 9,85 24,448 28,56 22,796 25,782 26,33 29,05 24,60 27,36 9,383 Muut juurikasvit... 24,785 8,47 9,304 20,988 4,44 20,224 7,025,670 4,52 Vihantarehu... 3,374 3,8 3,736 3,622 3,53 3,92 3,527 3,64 3,677 Heinänsiemen Peltoheinä... 3,254 3,070 3,776 3,255 3,05 3,025 3,083 3,004 3,030 Niittyheinä...,093,045,653,80,26,09,234,00,04 Pellava ja hamppu ,592,453,200,8,498,00,400,200, ,578,584,405,03,068,44,46,300,033,000,233,487,492,49,592,438,377, ,358,439, ,267,57.72,083,268,30,443,22,56,544,737,566,699,407,24,38,232,05,92,227,366,77,8,355,562,54,42,362,449,276,304,36,372,88,250,366,353,664,500,75,292,350,58 854,466,327, ,433 0,666,64 2,677,27 0,550 0,8 0,352 0,758 9,904,243 5,624 4,294 2,905 2,095 23,759 32,378 22,630 2,69 20,848 22,844 30,62 26, ,957 23,733 25,48 4,289,89 28,090 2,3 2,894 5,848 4,308 3,93,786 9,335 2,054 5,744 5,400 3,563 3,2 3,307 3,295 3,22 3,029 3,44 3,933 3,422 3,324 3,098 5,503 4, ,067 3, ,739 2,867 3,05 2,39 2,356 2,798 2,088 2,37 2, ,522 2,665,345,386,36,43,399 90,27, , Maatalous v

40 42 N. o 3. Sato rehuyksiköissä^v^^925^(lj0^ yksiköin), maanviljelysseuroittain. 8,486 5,082 6,372, , , , ,797 20,048 4,42 20,97 6,756 4,269 7,337 9,95 6,903 29,646 2,77 29,874 2,080 7,959,225 8, , ,8.! 7,2 : _ 9,7: 6! 4 3, , ,296 3, ,588 9,036 66,259,735 2,944 6, ,959, ,959 0, ,69 Uudenmaan ja Hämeen läänien... Uudenmaan läänin... Suomen Talousseura... Lounais-Suomen... Satakunnan... Hämen läänin... Hämeen-Satakunnan... Itä-Hämeen... Läntisen Viipurin läänin... Viipurin lä ä n in... Itä-Karjalan... Mikkelin läänin... K uopion... Pohjois-Karjalan... Etelä-Pohjanmaan... Keski-Suomen... Pohjanmaan R uotsalainen... Keski-Pohjanmaan... Oulun... Kajaanin... Perä-Pohjolan... Lapin... Hevo Nauta Lam sia. eläimiä. paita ,668 27, , ,98 3,67, ; > ,79 06,264 24,2 24,547 3,40 3,379 24,027 7,884 22,325 4,443 49,70 30, ,872 7, N :o 5. Täysikäisiksi muunnettujen kotieläinten luku 00 peltohehtaaria kohti v. 925, maanviljelysseuroittani. Maanviljelysseura. 27,542 38,95 40,300 75,802 09,898 3,265 35,607 45,943 2,973 00,04 52,886 68,227 60,408 58,694 09,852 44,955 74,256 39,920 00,639 33,0 28,228 7,306; i i 3 5,044 4,604 9, ,454 7, ,20 43, ,08 8,48 5 L a p in. 6,327 68,709 80,24: 33,803! 9,02 2,939 75,603 5,86 66,838! 25,74 5,594 58,896; 93,695!,053 79,66 09,07! 50,27 7,866; 33,292 04,95 27,38i 3,309 7,777 i 3 5,037 4,990 5, ,06 2, ,045 20, ,05 3,975 4 P eräp o h j o la n. 7,289 2,054 6,998 29,63 28,06 20,463 4,394 7,26 7,037 32,235 6,508 9,006 2,099 5,697 29,750 3,595 6,883 K a j a a n in. Uudenmaan ja Hämeen... Uudenmaan... Suomen Talousseura... Lounais-Suomen... S ata k u n n a n... Hämeen... Hämeen-Satakunnan... Itä-H äm een... Läntisen Viipurin Viipurin ]... Itä-Karjalan... Mikkelin... K uopion... Pohjois-Karjalan... Etelä-Pohjanmaan... K eski-suomen... Pohjanmaan Ruotsalainen... K eski-pohjanm aan... Oulun... Kajaanin... Perä-Pohjolan.... Lapin... 4,484 79, ,79 4,27 5, , Poroja. Sikoja. i i 6 0,05 9,67 4, ,034, ,866 65, ,025 9,026 8 lä ä n in. Vuöhia. Oulun Nautaeläi- Lampaita. miä. K e s k i p o h ja n m a a n. Hevosia. 4, ,94 233,77 4, , , P o h ja n m a a n R u o t s a la in e n. Maanviljelysseura ,09 2,432 3,992 0,23 9,02 3,577 3,747 5, 9,594 8,054 36,703 2, ,694 24,889 83,578 28,779 3,025 5,690,698 4,967, ,70 6,853 8,478 6,065 44,052 30,674 96,036 29, , ,64 4, , ,728 9,696 7, ,84 49,462 44,887 63, ,Oi 205,275 90,902 06,572 27,920,2! 4,389 8,28,25 20, ,664 99,20 7,823 48, i T äysikäisiksi m uunnetut kotieläimet v. 925, maanviljelysseuroittain. K e s k is u om en. N :o 4. Etelä P o h ja n m a a n. 93,320 0,00 30,064 54,08 9,240 03,447 53,295 48,489 Rehunauriin naatit Muiden juurik.» Yht. naatteja Koko sato pellosta... 70,966 84,303 56,248 30, ,47 79,06 96,707 0,889 2,487,72 2,44 2,525 4,774,564,387 2,673 Yhteensä ,790 57, , ,245 80,670 98, V/o P o h j o is K a r ja la n i i, ,274 8,75 7, 28,980 5,204 23, ,924,2! 6,50 3,643 3,699 8,508 23,094 2,2! 40,87 4,647 9, V, i ,66 45,70 22,2i 79,639 34,364 47,848 4,972 5,628 2,2',434 6,047,498, ,98,363, ,587 7,54 2,9. 3,588 6,977 3,629 37,524 29, ,955 35,576 24,86 263,620, ! 2,027 5,468.7, i,680 6,35 9, ,892 9,732 8,953 0, ' K u o p io n. 75, ,52 8, M ik k e lin lä ä n in. 6,253, ,2 I t ä - K a r j a la n. 9,8?5 2, ,02 75,585,87 4,474 27, V iip u r in lä ä n in ,630 6,23 37, ,027 67,249 V iip u r in lä ä n i n., ,89 2,78 56, ,78 06,874 Itä -H a m e e n. H äm eens a ta k u n n a n. 3,045,990,32 6, ,700 2,724 5,799 22,9 5,509 34,468 2,854 4, ,059 37,384 38,493,50 73,495,475, ,29 2,387, ,303 7,5 22,008 3,96 0,484 7,235 3,94 0,920,205 2, ,376 2,22, ,334 3,90,337 4,073 5,630 65,77 69, ,262 2, , ,538 9,644 2,656 6, ,243 5,833 35, ,28 H äm een lä ä n in. S a ta k u n n a n. L o u n a iss u om en. Syysvehnä... Kevätvehnä... Ruis... Ohra... K a u ra... S ek u li... Herne, papu ja virna.... Yht, viljakasveja P e ru n a Rehunauris... Muut juurikasvit... "i ht. perunaa ja juurik. Peltoheinä... Vihantarehu.... Syysviljan o lje t... Kevätkorsivilj.»... Palkokasvien»... Yht. peltoheinää, vihantarehua ja o lk ia... S u om en r a lo u s s e u r a. U ud en m aan lä ä n in. U ud en m aan ja H ä m e e n lä ä n ie n U l.l Sikoja ;

41 44 N :o 6. Kotieläimet nautaylcsiköiksi m uunnettuina, maanviljelysseuroitiain v M aanviljelysseura. Hevoset. N autaeläim et. Lam paat. Vuohet. Siat. Porot. Y hteensä nautayksiköitä. Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % Luku. % L uku. % Nautayksiköitä 00 peltohehtaaria kohti. Uudenmaan ja Hämeen. 34, , , (O.o) , Uudenmaan,... 42, , , (O.o) 6, _ 33, Suomen Talousseura.. 3, , , (0.0), , Lounais-Suomen... 59, , , (0.0) 6, , Satakunnan... 56, , , , , o 99. Hämeen... 40, , , (0.0) 4, , Hämeen-Satakunnan.. 28, , , , , Itä-Hämeen... 34, , , (0.0) 6, , o 38.5 Läntisen Viipurin... 4, , , (0.0) 2, , Viipurin... 64, , , (O.o) loo.o 33.2 Itä-Karjalan... 33, , , (0.0) 4, ,588 loo.o 43.7 Mikkelin... 38, , , (0.0) 9, , Kuopion... 42,98 25., , (0.0) 7, ,838 loo.o 7.0 Pohjois-Karjalan... 3, , , (0.0) 2, ,567 loo.o Etelä-Pohjanmaan , , (O.o) 3, , Keski-Suomen... 27, , , , ,280 loo.o 24.3 Pohjanmaan Ruotsalain. 33, , , (0.0),37. 6,234 loo.o 3. Keski-Pohjanmaan... 2, ' 4,990 9,8 3 (0.0) ,20 00.O 08.4 Oulun... 36, , , (0.0),07 0.6, , O 53.8 Kajaanin... 0, , , (0.0) , Perä-Pohjolan... 2, , , (O.o) , ,397 loo.o 385. Lapin... 2, , (O.o) 3, ,740 C Helsingissä, M aataloushallituksessa lokakuulla 926.

42 Traduction des en-têtes des tableaux. Tabl. N :o. Em ploi des champs cultivés et récoltes en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. C o l.l: Départements et arrondissements. Col. 2 3: Froment d hiver. Col. 2: H ectares. Col. 3: Quintaux. Col. 4 5: Froment d été. Col. 6 7: Seigle. Col. 8 9: Orge. Col. 0 : Avoine. Col Grains mélangés (céréales). Col. 4 5: Grains mélangés (céréales et légumineuses). Col. 6 7: Pois, fèves et vesces. Col. 8 9: Graines des graminées fourragères. Col. 2 22: Foin des champs cultivés. Col. 23: Herbes pour pâturage. Col : À fourrage vert. Col : Turneps. Col : Autres tubercules. Col. 30 3: Pommes de terre. Col : Lin et chanvre. Col. 34: Autres cultures. Col. 35.: Jachère complète. Col. 36: Autre superficie. Col. 37: Total des champs. Tab. N :o 2. Prairies naturelles et récolte de foin en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. Col. 2. Total des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles employées pour récolte de foin. Col. 4: Récolte, en quintaux. Tabl. N:o 3. Bétail en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d'économie rurale. Col. 2: Etalons (au-dessus de 3 ans). Col. 3: Hongres (au-dessus de 3 ans). Col. 4: Juments (au-dessus de 3 ans). Col. 5: Jeunes chevaux (de à 3 ans). Col. 6: Poulains (audessous de an). Col. 7: Total des chevaux. Col. 8: Taureaux (au-dessus de 2 ans). Col. 9: Vaches. Col. 0: Jeunes taureaux (de à 2 ans). Col. : Génisses (au-dessus de an). Col. 2: Veaux (au-dessous de an). Col. 3: Total des bêtes à corne. Col. 4: Moutons (au-dessus de an). Col. 5: Agneaux (au-dessous de an). Col. 6: Total des moutons. Col. 7: Chèvres (au-dessus de an). Col. 8: Verrats (au-dessusnde 6 mois). Col. 9: Truies (au-dessus de 6 mois). Col. 20: Porcs gras (au-dessus de 6 mois). Col. 2: Jeunes porcs (de 3 à 6 mois). Col. 22: Porcelets (au-dessous de 3 mois). Col. 23: Total des porcs. Col. 24: Rennes (au-dessus de an). Col. 25: Poules (au-dessus de 6 mois). Col. 26: Autres volailles (au-dessus de 6 mois). Col. 27: Ruches d abeille. Tabl. N :o 4. Laiteries: nombre, possesseurs, force motrice et production en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. Col. 2: N ombre de laiteries. Col. 3: Particuliers, qui améliorent le lait de sa propre vacherie. Col. 4: Particuliers ou sociétés par actions, qui achètent le lait. Col. 5: Sociétés coopératives. Col. 6: Force motrice à bras. Col. 7 : De cheval. Col. 8: Hydraulique. Col. 9: Vapeur ou autre. Col. 0: Production de beurre. Col. : Production de fromage. Col. 2: La quantité de lait à kilogramme de beurre. Col. 3: Jours de travail des laiteries. Tab. N :o 5. Employés de laiteries en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie rurale. Col. 2 7: Hommes. Col. 8 3: Femmes. Col. 4 9: Total. Col. 2 3: Au-dessous de 5 ans. Col. 2: L année précédante, moyenne. Col. 3: Le avril cette année. Col. 4 5: De 5 à 8 ans. Col. 6 7: Au-dessus de 8 ans. Tabl. N :o 6. Salaires d'ouvriers agricoles en 925. a) Par départements et arrondissements. b) Par sociétés d économie iurale. Col. 2 5: Salaire annuel. Col. 2 3: Pour un homme. Col. 2: Avec gage en nature. Col. 3: Sans gages en nature. Col. 4.5: Pour une femme. Col. 6 3: Salaire d une journée. Col. 6 9: En été. Col. 0 3: En hiver. Col. 4 7: Salaire d une corvée de cheval. llaatalovs v. 925.

43 TAULULIITTEITÄ. TABELLBILAGOR. TABLEAUX. Maatalous Lanthushâllnwg 925.

44 2 8 Taululiite l N;<> j Tabellbilaga / Peltoala ja sato vuonna 925. Äkerareal och skörd är 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. a) Läns- och häradsvis. L ä ä n i ja k ih la k u n t a. S y y s v e h n ä. H ö s t v e t e. K e v ä tv e h n ä. V ä r v e te. B u is. B ä g. O h ra. K o r n. K a u r a. H a v r e. K o r siv ilja - s e k u li. B la n d s ä d. ( S t r ä s ä d.) K o r s ip a lk o - v ilj a s e k u li. B la n d s ä d (S t r ä - o e h t r in d s ä d ). H e r n e, p a p u j a v ir n a. Ä r t e r, b ö n o r o c h v ic k e r. H e in ä n s ie m e n. H ö f r ö. L ä n o c h h ä r a d. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s l t o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s i t o n. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s i t o n Uudenmaan lääni Nylands lä n... 3,42 48, ,5 24, ,673 5,679 80,89 60, , ,886,464 23,278 3,25 45,324 2,756 7,722?, Raaseporin kihlak. Raseborgs härad , ,438 3,347 48, ,422 7,83 0, , , Lohjan kk. Lojo h d , ,892 4,668 70,76,083 4,382 3, , , , , Helsingin kk. Helsinge hd...,05 7, ,87 8,629 30,800 ; 2,090 32,479 20, , '3,759,435 8,424,083 3,3 4 5 Pernajan kk. Perna hd , ,30 8,6 7,947,778 24,536 9, , , , , ,676 5,C> Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs l ä n ,53 82,096 2,225 39,747 46,95 725,390 7,30 227,55 2,38,652,0 93 2,384,022 5,562 4,282 62,90 4,69 3,5 6 7 Vehmaan kihlak. Vehmo härad , ,483 3,08 56, ,452 7,730 25, , Mynämäen kk. Virmo h d , ,358 2,07 3, ,750 4,89 77, , , , Piikkiön kk. Pikis hd , ,08 2,865 47, ,07 8,247 36, , , in Halikon kk. Halikko hd , ,99 6,850 02,263,350 8,44 7, , , , ,723 0 n Ulvilan kk. Ulvsby hd , ,2 6,672,889 3,82 55,405 5,44 242,607 2, , ,409 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd ,656 92,585 3,374 34,92 9,638 97, , Tyrvään kk. Tyrvis h d , ,86 53,938,439 8,49 8,058 05,882 27, ,698,039 2, Loimaan kk. Loimijoki h d , ,424 3,368 3,09 39,220 22, ,235 80,239 84, , , Maskun kk. Masku h d , ,425 6, ,007 27,737 7, , , , , ,423 5 C, Ahvenanmaan maakunta Älands landskap , ,484,327 2, ,999 36, , , Hämeen lääni Tavastehus län ,029 3,00 465,487 0,572 29,827 64, , , ,63,70 8,462 2,392 6, Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,807, ,327 7, , Pirkkalan kk. Birkala h d , ,357 64,79,603 9,300 8,894 25,36 87,04 38, , Tammelan kk. Tammela hd , ,643 99,894 3,027 38,26 9, , , ,69 6, Hauhon kk. Hauho hd ,309 92,270,842 27,648,49 84, ,30 70, ,93 446, Jämsän kk. Jämsä h d ,46,26 0,470 7,444 72, , ! 2 3 Hollolan kk. Hollola hd ,530 92,9,600 20,6,42 69, ,479 88,557 5, Viipurin lääni Viborgs län ,27,687 26,05 34,742 53,285 0,63 25,822 59,04 804, , ,09,58 4,439,974 5,84» Rannan kihlak. Stranda härad ,74 4,239 62, ,986 7,585 08, , , Kymin kk. Kymmene h d , ,422 4,54 63, ,207 9,362 39, , , ,700 2G' 2 7 Lappeen kk. Lappvesi h d ,288 79,235 2,52 25,744 7,244 94, , Jääsken kk. Jääskis hd ,978 3,988 63,448,077 5,68 7,874 22, , , Äyräpään kk. Äyräpää h d ,08 3,73 52,383,085 4,778 7,496 04, , Käkisalmen kk. Keksholms hd... 94, ,79 4,346 64,75,9 3,606 7,505 94, , , Kurkijoen kk. Kronoborgs hd ,42 62,876,036,728 5,65 67, , Sortavalan kk. Sordavala h d ,99 32,325,6 5,97 3,75 43, Salmin kk. Salmis hd ,268 32, ,895 2,582 30, Mikkelin lääni S :t Miehels län ,9 20,96 292,64 4,459 49,673 27,45 308, ,7 25 3, , , Heinolan kihlak. Heinola härad ,49 83,272,83 0,628 8,965 93, , Mikkelin kk. S:t Miehels hd... y ,509 74,537,070 9,598 5,599 54,366 7, Juvan kk. Jokkas h d ,396 4,599 64,202 92,264 5,255 63, Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,593 4,659 70,630,285 8,83 7,632 97,55 5 2, ,660 80, f 3 9 Kuopion lääni Kuopio län ,62 20,632 35,233 2,088 38,475 28,608 33, , ,3» 46, , , 4 0 Pielisiärven kihlak. Pielisjärvi härad ,257 32,344, ,587 7, ! 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d ,79 30, ,6 3,824 38, , ! ,72 45, Iisalmen kk. Idensalmi h d , ,926 33,532 5,388 66, , Kuopion kk. Kuopio h d ,808 62,08 3,096 39,907 6,565 83, , ! 4 5 Rautalammin kk. Rautalampi hd... 00,04 3, ,789 20,037 6, , i

45 i 4 5 T aululiite \ N. T abellbilaga / IN* * L ä ä n i j a k ih la k u n t a. P e l t o h e in ä. V a llh ö. I L a id u n. B e t e s v a ll. V ih a n t a r e h u. G r ö n fo d e r. J te h u n a u r is. F o d e r r o v o r. M u u t j u u r i- k a s v it. Ö v r ig a r o t- fr u k te r. P e r u n a. P o t a t is. P e l la v a ja h a m p p u. L in o c h h a m p a. M u u t k a s v it. Ö v r ig a v ä x t e r. T ä y s - k e s a n to. H e lt r ä d a. M u u Y h t e e n s ä p e lt o a la. p e lt o a la a. Ö v r ig H e la ä k e r a r e a l. ä k e r a r e a le n. L ä n o c h h ä r a d. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. A r e a l h a. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. A r e a l h a. A r e a l h a. H a. H a Uudenmaan lääni Nylands l ä n... 03,504 3,27,924 2,7 3,679 33,66,83 496,24,40 253,9 9, ,404,08 3,42 22,545, ,29 l 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad. 4,640 53, , , ,752,398 20, , Lohjan kk. Lojo h d... 23, ,68 2,506,66 43, , ,38 2, , , , Helsingin kk. Helsinge hd... 35,799,2,858 3,449,602 60, , ,395 3, , , , , Pernajan kk. Perna h d... 30,09 80,405 5, , , ,906 2,256 98, , , Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs l ä n... 46,094 4,703,766 4,764,899 64,364 2,44 634,88, ,293,270,26,37,264 3, ,673 2, , Vehmaan kihlak. Vehmo härad... 9,52 325,58 2,578 42, , ,263,046 00, , , Mynämäen kk. Virmo h d... 6, ,68, , , , , , Piikkiön kk. Pikis hd...,069 43,900 2, , , , , , , Halikon kk. Halikko h d... 22, ,663 7, , , ,94,463 6, , ,00 0 Ulvilan kk. Ulvsby hd... 2, ,492 5, , , ,06,76 65, , ,922 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd...,973 37,285 3, , , ,427,620 24, , , Tyrvään kk. Tyrvis h d..., ,348 2, , , ,88,04 03, , , Loimaan kk. Loimijoki h d... 27, ,970 8, , , ,93,296 37, , , Maskun kk. Masku h d... 23, ,972 7, , , ,38,484 59, , , Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 5,09 96, , , , ,079 4, Hämeen lääni Tavastehus län... 0,363 3,366,235 2,072,58 58,843 2,03 550, ,475 6, , , , , Ruoveden kihlak. Ruovesi härad...,50 39,002, , , , , , , Pirkkalan kk. Birkala h d... 5, ,099 2, , , ,775,240 37, , , Tammelan kk. Tammela hd... 38,780,098,637 4, , , ,00,66 26, , , Hauhon kk. Hauho hd... 2, ,603, , , ,73,342 64, , , Jämsän kk. Jämsä h d... 8, , , , , , , , Hollolan kk. Hollola hd... 5,555 55,498, , , ,836,386 58, , , Viipurin lääni Viborgs län... 09,975 3,374,26 4,42,938 68,687, , ,029 9, , , ,765, , Rannan kihlak. Stranda härad... 7,255 57, , , ,035,78 27, , , Kymin kk. Kymmene h d... 7, ,366 2, , , ,807,074 5, , , Lappeen kk. Lappvesi h d... 0, , , , ,8,48 39, , , Jääsken kk. Jääskis hd... 6,58 522, , , , , , , Äyräpään kk. Äyräpää h d... 0, , , , ,65,406 5, , , Käkisalmen kk. Keksholms hd... 2, , , , ,933,087 27, , , Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3, , , , , , , Sortavalan kk. Sordavala h d... 6,747 22, ,694, , , Salmin kk. Salmis h d... 4,7 39, , , , , , , Mikkelin lääni S:t Michels län... 29,082 80, ,595 53,3 93? 289, ,999 5, , , , Heinolan kihlak. Heinola härad... 8, , , , ,035,80 2, , , Mikkelin kk. S:t Michels hd... 5,606 33, , , ,38 22, , , Juvan kk. Jokkas h d... 7,63 27, , , ,465 8, , , Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 7,422 23, , , ,65, , , , Kuopion lääni Kuopio län... 63,3,868,44 83,87 38,733, , ,508 8, , , , , Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad.. 6,847 86, ,98 83j 4, , , , , Ilomantsin kk. Uomants h d... 8,84 257, , , , , , , Liperin kk. Libelits hd..., , , ,2 j 84 9,65,456 46, , , Iisalmen kk. Idensalmi h d... 3, , ,507 56! 8,293 i 44 4,37,893 2, , , Kuopion kk. Kuopio h d..., , , ,625 I 25 2,970 2,2 248, , , Rautalammin kk. Rautalampi hd..., , , ,55 ' 5 7,46,32 6, , ,

46 6 7 T a u lu liite \, T a b e llb ila g a / u L ä ä n i j a k ih la k u n t a. S y y s v e h n ä. H ö s t v e t e. K e v ä tv e h n ä. V ä r v e te. K u is. K ä g. O h ra. K o r n. K a u r a. H a v r e. K o r siv ilja - s e k u li. B la n d s ä d ( S t r ä s ä d.) K o r s ip a lk o - v ilj a s e k u li. B la n d s ä d ( S tr ä - o c h t r in d s ä d ). H e r n e, p a p u j a v ir n a. Ä r te r, b ö n o r o c h v ic k e r. H e in ä n sie m e n. H ö f r ö. L ä n o c h h ä r a d. A r e a l h a. S a t o S a t o S a to S k ö r d A r e a l S k ö rd A r e a l S k ö r d d e s i t o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n Vaasan lääni Vasa Iä lä n... 70,025 no,387 38, , Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,923 05,455 3 Närpiön kk. Närpes h d... ö ,93 58,545 4 Korsholman kk. Korsholms hd ,846 90,75 5 Lapuan kk. Lappo h d ,25 89,336 6 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd ,695 5,74 7! Kuortaneen kk. Kuortane hd ,34 68,367 8 Laukaan kk. Laukas h d ,925 39,634 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d ,07 48,687 ie C Oulun lääni Uleäborgs Iän län , ,0 2 Oulun kihlak. Uleä härad... 3,34 43,375 2 Sälöisten kk. Salo hd... g ,60 77,087 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d ,377 50,96 4 Kajaanin kk. Kajana hd ,798 3,465 5 löi Kemin kk. Kemi hd ,444 ie; 6 Lapin kk. Lappmarkens h d Valtakunta R iket... 9,06 54, ,2 9 8, ,256 3,4 7 5,7 5 2 A r e a l h a. S a t o S k ö rd d e s i t o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s it o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s i t o n. A r e a l h a. S a t o S k ö rd d e s i t o n. A r e a l h a. S a t o S k ö r d d e s it o n. A r e a l h a. S a t o k ö r d d e s it o n U , ,77 65,540 80,274,038 3, , ,06 5,077 5,38 X 3,744 45,45,727 42,600 82,059 83, ,940 75, ,600 38,397 5,6 7, , ,490 53,927,024 59, ,038,097 3,47 4 4,38 58,840 9,476 6, ,49 3, ,706 58,386 7,74 9, , , ,70 38,788 0,329 05,64 43, , ,83 7,42 6,732 5,72 6, ,868 7, ,592 35,692 4,90 6, ,064 94, , ,695 4,084' 6, ,059 8, ,085 2, ,480 52,730 4,885 56, ,269 68,78 3,794 40, , ,64 6,669 3,462 36, ,423 37,4,429 9,363 95, ,993 69, , ,080 8, ,90,408, ,004 5,865,585 5,033 67,302 5,098 76,00,709 58,799 8,890 54,88 7

47 8 9 Taululiite \ N.., Tabellbilaga / w o ' L ä ä n i j a k ih la k u n t a. L ä n o c h h ä r a d. P e l t o h e in ä. V a llh ö. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. L a id u n. B e t e s v a ll. A r e a l h a. V ih a n t a r e h u. G r ö n fo d e r. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. B e h u n a u r is. E o d e r r o v o r. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. M u u t ju u r i- k a s v it, ö v r i g a r o t- fr u k t e r. S a t o A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. P e r u n a. P o t a t is. S a to A r e a l S k ö rd h a. d e s it o n. P e lla v a ja h a m p p u. i.in o c h h a m p a. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s i t o n. M u u t k a s v it. Ö v r ig a v ä x t e r. A r e a l h a. T ä y s - k e s a n to. H e lt r ä d a. A r e a l h a. M u u Y h t e e n s ä p e lt o a la. p e lt o a la a. Ö v r ig H e la ä k e r a r e a. ä k e r a r e a le n. H a. H a Vaasan lääni Vasa lä n ,255 5,38,532 45,22 2,53 84,56 4,993,2, ,34 0,83,59, , ,765 3, ,722 i 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad... 26,09 737,639 0, ,566, , ,730 2,04 226, , , Närpiön kk. Närpes h d... 2, ,438 3, , , ,39 2, , , Korsholman kk. Korsholms h d... 36,36 998,06 9, , , ,389,39 50, , , Lapuan kk. Lappo h d... 36,87 96,29 9, ,356,48 285, ,783,425 56, ,658,477 80, Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 3, ,26 4, , , ,83 2, , , Kuortaneen kk. Kuortane h d... 29, ,235 5, , ,02 4 5,02,564 87, , , Laukaan kk. Laukas h d... 2, , , , , , , ,659 S 9 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 4, ,46, , , ,225 23, , , Oulun lääni Uleäborgs län... 73,65,736,326 5, , ,88 2 2,686 5, , ,3,445 5,230 0 Oulun kihlak. TJleä härad... 9, ,942, , , ,97,08 23, , ,37 2 Sälöisten kk. Salo hd... 20,793 43,88 2, , , ,462,97 22, , , Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 7, ,967, , , ,426,56 60, , , Kajaanin kk. Kajana hd... 8,28 225, , ,59 j 24 2,893,024 59, , , Kemin kk. Kemi hd... 7, , , , , , , Lapin kk. Lappmarkens hd , , ,32! i , , Valtakunta R iket ,092 24,457,08 22,38 5, ,782 6,4 3,972,859 4,585 80,256 67,492 7,23,377 5,452 6,040, ,009,92 2,32,542 7 M aatalous. L anthushdllning

48 0 T aululiite \ N. T a b e llb ila g a / w o * b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. S y y s v e h n ä. K e v ä tv e h n ä. B u i s. O h ra. K a u r a. K o r siv ilja - s e k u li. K o r s ip a lk o - v ilj a s e k u li. H e r n e, p a p u ja v ir n a. H e in ä n sie m e n. M a a n v ilje ly sse u r a. H ö s t v e t e. V ä r v e te. B i g. K o r n. H a v r e. B la n d s ä d ( S tr ä s ä d.) B la n d s ä d (S tr ä - o c h tr in d s ä d ). Ä r te r, b ö n o r o c h v ic k e r. H ö f r ö. L a n tb r u k s s ä lls k a p. A r e a l S a to S k ö rd A r e a l S a t o S k ö r d A r e a l S a t o S k ö r d A r e a l S a to S k ö rd A r e a l S a t o S k ö rd A r e a l S a t o S k ö r d A r e a l S a to S k ö r d A r e a l S a t o S k ö r d A ia A r e a l S a to S k ö r d h a. d e s it o n. h a. d e s i t o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n. h a. d e s it o n l i i Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... Uudenmaan läänin Maanviljelysseura2) Nylands läns Lantbrukssällskap2)... Suomen Talousseura3) Finska Hushällningssällskapet3)... Lounais-Suomen Maanviljelysseura3) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap3) Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap...:. Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura4) Västra Viborgs läns Lant brukssällskap4)... Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap.... Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap.. Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap.... Pohjanmaan _Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lant brukssällskap... Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssäll skap... Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... Lapin Maatalousseura Lappmarkens ,996 30, ,274 0,923 57,989,236 9, ,438 4,667 22,93 586, ,998 3,57 55,097 3,378 62,723,539 27,236 22,20 344, , ,255 22,62 348, , ,89 206, , ,052 32, ,634 2,737 87, , ,62 5,062 7, , ,228 9, ,803 93, ,202 0,88 52, ,294 6,38 23, ,083,989 ^0,9 0,079 8,643 24, ,225 39, ,953 02, ,737 00, ,70 50, ,452 50, ,798 3,465 O 990 9,444 Lanthushallningssällskap S ,27 3,389 29,78 448, , ,077,577 22,87,2 3,24 3,580 50,736 33,043 46, , ,255,708 23,876,748 4, ,35 8,246 38, , , ,29 3 6,508 88,652 58,664 88, , ,695 2,869 42,6 2,86 6,94 4 0,48 33,957 47,88 676, , ,08 937,778 2,72 6, ,077 68,545 3, , , , ,277,6 3, ,352 38,02 7, ,099 04, , , , ,086 32,67 22,3 277, , , ,979 B,65 4,42 0,275 46, , , , ,835 7,607 34, , : 6, , ,04,09 3, ,63 40,073 4,474 75,769 40;, , ,56 40,686 20,309 23,0 304! 3, , , ,456 99,35 9, , , ,802 90, ,632 39,340 9,59 96, s 6,039 8, ,928 5,27 36, , ,345 24, ,32 3,582 0, ,322 56,28 2,58 49, , , , , ,333 05,784 2,643 72, , , ,529 54,886 5,822 68, , , ,896 60,649 0,2 3,0 20 2, , ,423 37,4,429 9,363 95, ,993 69, , ,080 8,349 2 CO CO 5-22 O Tähän luettu myöskin Myrskylän ja Pyhtään kunnat. Häri ingä även Mörskom o * Pyttis kommuner ) Tähän luettu myöskin Myrskylän kunta. Häri ingär även Mörskom kommun. 3) Tähän luettu myöskin Finbyyn kunta. Häri ingär även Finby kommun. 4) Tähän luettu myöskin Pyhtään kunta. Häri ingär även Pyttis kommun.

49 2 3 T aululiite y, T a b e llb ila g a / M a a n v iljely sseu ra. L a n th r u k s s ä lls k a p. P e lto h e in ä. V a llh ö. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. L a id u n. B e t e s v a ll. A r e a l h a. V ih a n ta r e h u. G r ö n to d e r. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. R e h u n a u r is. i'o d e r r o v o r. S a t o A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. M u u t ju u r i- k a s v it, ö v r ig a r o t- fr u k te r. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. P e r u n a. P o t a t is. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. P e l la v a j a h a m p p u. L in o c h h a m p a. S a to A r e a l S k ö r d h a. d e s it o n. M u u t k a s v it. Ö v r ig a v ä x t e r. A r e a l h a. T ä y s - k e s a n to. H e lt r ä d a. A r e a l h a. M u u Y h t e e n s ä p e lt o a la. p e lt o a la a. ö v r i g H e la ä k e r a r e a l. ä k e r a r e a le n. H a. H a S Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 50,489,642,90 3,975,589 53, , ,556 5, , , 342 2,60 t 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nylands läns Lantbrukssällskap;... 56,338,729,73 9,239 2,33 8,292,28 360, ,28 3,93 36, , , , Suomen Talousseura) Finska Hushällningssällskapet)... 3, ,048, , ,29 6 3,079,258 59, , , Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 77,000 2,506,547 24, ,02,52 297, ,040 5, , , ,862 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta,58 235,27 4 Lantbrukssällskap... 60,866,889,630 6, ,669,64 306, ,022 5,249 49,735 56, ,724, , Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 62,569,892,998 6, , , ,853 2,692 32, , , , Hämeen Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland -Satakunta Lantbrukssällskap... 30, ,096 4, , ,326 8,898 2, , , ,696 7 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 24, ,066, , , ,487 2,802 28, , ,760 S 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 7, ,003 2,688 3, , ,297,56 3, , , Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... 63,543,948,854,33,422 50, , ,295 5,360 57,70 403, , ,06 0 Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 28, , , , ,437 2, , , ,370 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 22, , ,225 40, ,694 40,236 4, , , , Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 38,49,0, ,24,068 24, ,88 5,778 65, , , Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap 24, , , , ,627 2, , , , Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra österbottens Lantbrukssällskap.. 00,46 2,400,888 32,259,428 43,247 3, , ,78 5,40 584, , ,043 2, , Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap.... 3, ,233 2, , , ,04 2, , , , Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 58,226,629,32 7, , , ,048 2,340 25, , , Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 24, ,392 3, , , , , , , Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap... 50,924,088,488 4, , , ,096 3, , ,245,098 02, Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 8,28 225, , , ,893,024 59, , , Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap... 7, , , , , , , Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushällningssällskap , , , , , ö Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 ooh.

50 Taululiite \ N, Tabellbilaga / w' z- 4 Luonnonniitty ja niittyheinän sato v Naturlig äng och skörden av ängshö är 925» a) Läänitt&in j a kih laku nnittain. a) Läns- och h äradsvis. L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton. 2 3 i Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton Uudenmaan lääni Nylands län 9,39 2,67 35,994 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad...,834,283 8,229 Lohjan kk. Lojo hd... 2,587,696 8,83 Helsingin kk. Helsinge h d 5,729 3,06 33,435 Pernajan kk. Perna hd... 8,989 6,63 66,47 Turun ja Porin lääni Abo och Björneborgs län... 29,560 9, ,922 Vehmaan kihlak. Vehmo härad 2,85 2, ,53 Mynämäen kk. Virmo hd,546,083 3,4 Piikkiön kk. Pikis hd ,050 Halikon kk. Halikko hd... 2,0 40 5,54 Ulvilan kk. Ulvsby h d... 7,987 5,49 58,308 Ikaalisten kk. Ikalis h d... 7,288 5,276 60,674 Tyrvään kk. Tyrvis hd...,733,636 9,86 Loimaan kk. Loimijoki hd... 2,508, ,23 Maskun kk. Masku hd... 2,953 2,36 23,657 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 2,498 2,340 39,242 Hämeen lääni Tavastehus län 8,938,848 37,347 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad 2,352,627 20,386 Pirkkalan kk. Birkala hd 2, ,343 Tammelan kk. Tammela hd.. 3,943,793 2,050 Hauhon kk. Hauho h d... 3,27 2,0 9,989 Jämsän kk. Jämsä hd... 3,000 2,769 37,0 Hollolan kk. Hollola h d... 4,259 2,946 3,568 Viipurin lääni Viborgs l ä n 59,338 53,288 75,977 Rannan kihlak. Stranda härad 5,028 4,757 72,925 Kymin kk. Kymmene hd 4,334 3,709 38,955 Lappeen kk. Lappvesi hd 4,95 3,655 38,075 Jääsken kk. Jääskis hd... 7,389 6,68 09,30 Äyräpään kk. Äyräpää hd... 0,580 0,265 28,20 Käkisalmen kk. Keksholms hd 9,658 8,94 25,228 Kurkijoen kk. Kronoborgs hd.. 5,697 5,236 68,696 Sortavalan kk. Sordavala hd.. Salmin kk. Salmis hd... Mikkelin lääni S:t Michels län Heinolan kihlak. Heinola härad Mikkelin kk. S:t Michels hd.. Juvan kk. Jokkas h d... Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio län.. Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad... Ilomantsin kk. Ilomants hd.. Liperin kk. Libelits h d... Iisalmen kk. Idensalmi hd... Kuopion kk. Kuopio h d... Rautalammin kk. Rautalampi hd Vaasan lääni Vasa län... Ilmajoen kihlak. Ilmola härad Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo hd... Pietarsaaren kk. Pedersöre hd Kuortaneen kk. Kuortane hd.. Laukaan kk. Laukas h d... Viitasaaren kk. Viitasaari hd. 5,033 7,424 39,347 7,285 7,687 3,02,273 82,632 2,75 8,864 7,823 6,895 5,944 0,39 5, ,776 5,273 4,30 6,758 2,648 4,955 8,005 4,596 5,448 33,464 5,687 7,067 9,65,059 75,583 0,803 7,740 5,97 6,203 5,274 9,646 36, ,264 3,65 2,720 3,557,48 2,763 7,45 Oulun lääni Uleäborgs l ä n 228,853 99,24 Oulun kihlak. Uleä härad... 62,487 53,695 Sälöisten kk. Salo hd... 38,265 28,940 Haapajärven kk. Haapajärvi hd 24,896 20,694 Kajaanin kk. Kajana h d... 36,95 30,66 52, Lapin kk. Lappmarkens hd.. 4,8 3,827 7,88 62, ,924 48,27 68,338 08,38 43,988,063,485 4,927 06, ,02 277,233 94,896 09, ,08 2,988 52,378 36,072 28,647 30,852 2,928 26,856 99,387,794, ,38 227, ,24 236,50 669,755 33,293 Valtakunta Riket... 53, ,96 4,876,524

51 5 Taululiite I N, Tabellbilaga ) b) M aanviljelysseurojen p iireissä. b) Inotn lan tbru kssällskapen s om räden. M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä korjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha. Sato Skörd desiton. M aanviljelysseura. L antbrukssällskap. Luonnonniityn ala, ha. N aturlig äng, ha. Siitä k o rjattu ala, ha. Därav bärgad areal, ha Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands Mikkelin läänin Maanviljelysseura och Tavastehus läns Lantbruks S:t Michels läns Lantbrukssällskap)... 9,874 6,703 73,234 sällskap... 34,9 29, ,524 Uudenmaan läänin Maanviljelys Kuopion Maanviljelysseura seura) Nylands läns Lant Kuopio Lantbrukssällskap 46,37 43,735 67,938 brukssällskap)... 0,559 7,39 74,602 Pohjois-Kar jalan Maanviljelys Suomen Talousseura' Finska seura Norra Karelens Lant Hushallningssällskape t)... 3,588 3,25 5,648 brukssällskap... 36,495 3, ,547 Lounais-Suomen Maanviljelysseu Etelä-Pohjanmaan Maanviljelys- > ra) Sydvästra Finlands Lant seura Södra Österbottens brukssällskap)... 0,509 6,49 75,740 Lantbrukssällskap... 7,594 4,33 39,040 Satakunnan Maanviljelysseura Keski-Suomen Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap.. 8,04 2,76 43,22 Mellersta Finlands Lantbruks! Hämeen läänin Maanviljelysseura sällskap... 3,642 0,077 28,24 Tavastehus läns Lantbrukssällskap 8,236 4,300 46,93 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan Hämeen-Satakunnan Maanviljelys viljelysseura Österbottens seura Tavastland-Satakunta Svenska Lantbrukssällskap... 2,49 5,56 55,747 Lantbrukssällskap... 5,695 3,373 4,625 Keski-Pohjanmaan Maanviljelys Itä-Hämeen Maanviljelysseura seura Mellersta Österbottens Östra Tavastlands Lantbruks Lantbrukssällskap... 2,803,308 0,36 sällskap... 0,235 7,940 80,9 Oulun läänin Talousseura Uleä- Läntisen Viipurin läänin Maanvil borgs läns Hushällningssälljelysseura) Västra Viborgs skap... 2,465 99, ,82 läns Lantbrukssällskap)... 4,33 3,42 37,767 Kajaanin Maanviljelysseura Viipurin läänin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap 36,95 30,66 236,50 Viborgs läns Lantbrukssäll Perä-Pohjolan Maanviljelysseura j skap... 34,268 32,086 43,680 Perä-Pohjola Lantbrukssäll I Itä-Karjalan Maanviljelysseura skap... 52,073 5,99 669,755 Östra Karelens Lantbrukssäll Lapin Maatalousseura Lappskap... 20,739 7,78 246,530 markens Lanthushällningssällskap 4,8 3,827 33,293' Sato Skörd desiton. v) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmkrkningarna ä sid. 0 och.

52 T a u lu liite \ N T abellbilaga / 6 7 Kotieläimet vuonna 925. Husdjuren är 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain, a) Läns- och häradsvis. L ä ä n i Ja k ih la k u n t a. L ä n o c h h ä r a d. H in gstar (över 3 á r ). Oriita (yli 3 v.)'. Vallacker (över 3 á r ). Ruunia (yli 3 v.). ' Ston (över 3 ä r ). T am m oja (yli 3 v.). Nuoria hevosia ( 3 v.). j U n gh ästar ( 3 ä r ). Föl (under á r ). Varsoja (alle v.). Inalles hä& tar. Y hteensä h e v o s ia. Tjurar (över 2 á r ). Sonneja (yli 2 v.). K o r. L e h m iä. Nuoria s o n n e ja ( 2 v.). U ngtjurar ( 2 ä r ) n 2 K vigor (över ár ). Hiehoja (yli v.). K alvar (under á r ). V asikoita (alle v.). Inalles n ö t k r e a tu r. Yli t e e n s ä n a u ta e lä im iä. Fár (över á r ). Lam paita (yli v.). Fár (under á r). Lam paita (alle v.). Inalles fä r. Y hteensä la m p a ita. Getter (över ä r ). Vuohia (yli v.). Fargaltar (Över 6 m á n.). Karjuja (yli 6 k k.). S iit o s e m a k k o ja (yli 6 k k.). M odersuggor ( ö v e r 6 m a n.). Gödsvin (över 6 m á n.). L ihotu ssik oja ( y li 6 k k.). Ungsvin (3 6 m ä n.). Nuoria s ik o ja (3 6 k k.). Grisar (under 3 m á n.). Porsaita (alle 3 k k.). Inalles s v in. Y hteensä s ik o ja. Renar (över á r ). Poroja (yli v.)* Höns (över 6 m á n.). Kanoja (yli 6 k k.). Muuta s iip ik a r j a a (yli 6 k k.), ö v rigt f j ä d e r f ä (över 6 m ä n.) B is a m h ä lle n. M eh ilä isy h te isk u n tia. Uudenmaan lääni Nylands lä n ,024 8,928 3,842 2,088 40,623 2,967 2,449 4,578 24,88 8,988 2 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 3,640 2, , , ,03 2,674 3 Lohjan kk. Lojo h d ,304 4, , , ,253 6,876 4 Helsingin kk. Helsinge hd ,625 5,670, ,594,03 38,389,63 6,502 4,635 5 Pernajan kk. Perna h d ,455 5,996, , ,36,667 7,3 4,803 6 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs l ä n...,924 23,432 3,576 6,987 3,348 67,267 4,05 206,09 9,244 39,758 56,583 7 Vehmaan kihlak. Vehmo h ärad ,47 2, , , ,559 5,80 8 Mynämäen kk. Virmo h d... 07,440, , , ,63 3,499 9 Piikkiön kk. Pikis hd... 59,460 2, , , ,025 3,48 0 Halikon kk. Halikko h d ,627 4, , ,236,72 6,200 8,580 Ulvilan kk. Ulvsby hd ,248 5,064, , ,932,39 6,934 0,247 2 Ikaalisten kk. Ikalis hd ,50 3,434, , ,80,97 5,47 6,269 3 Tyrvään kk. Tyrvis h d... 80, , , ,529 4,459 4 Loimaan kk. Loimijoki h d ,073 5,402, , ,584,409 5,78 7,497 5 Maskun kk. Masku h d ,205 4, , ,64,34 4,970 6j74 6 Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 43,50, , , ,23 5,308 7 Hämeen lääni Tavastehus län...,046 8,532 23,349 5,870 2,9 5,708 2,776 42,523 5,39 25,660 32,58 8 Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,890 2, , , ,397 4,360 9 Pirkkalan kk. Birkala h d ,295 2, , , ,264 3, Tammelan kk. Tammela hd ,33 5,324, , ,477,294 8,28 6,902 2 Hauhon kk. Hauho hd ,652 3,722, , , ,6 5, Jämsän kk. Jämsä h d... 83,887 4,03, , ,083,094 2,968 6, Hollolan kk. Hollola hd ,477 4,606, , , , Viipurin lääni Viborgs län ,859 28,950 6,274 3,544 6,575,495 7,868 4,956 28,806 39, Rannan kihlak. Strandä härad ,784 4, , , ,047 3, Kymin kk. Kymmene h d ,874 4, , , , Lappeen kk. Lappvesi h d ,890 2, , , ,704 5; Jääsken kk. Jääskis hd ,58 3, , , , Äyräpään kk. Äyräpää h d ,379 3, , , ,25 3j Käkisalmen kk. Keksholms hd ,057 3, , , ,642 4,224 3 Kurkijoen kk. Kronoborgs h d ,40 2,645, , , ,753 5, Sortavalan kk. Sordavala h d... 58,492 2, , , ,655 4, Salmin kk. Salmis hd ,392, , ,097 67,667 2, Mikkelin lääni S :t Michels län ,524 3,2 3,58 2,047 27,693,658 02,07 4,486 5,75 8J Heinolan kihlak. Heinola härad ,305 3,6, ,3 ' ,703,022 3,873 4, Mikkelin kk. S:t Michels hd... 07,74 3, , ,833,3 3,0 3, Juvan kk. Jokkas h d ,534 2, , ,732,40 4, Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,944 3,663, , ,803,03 4,728 5, Kuopion lääni Kuopio län...,260,5 20,473 6,302 3,043 42,229 3,347 62,902 7,55 2,089 38, Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad. 209,844 2, , , ,205 8,328 4 Ilomantsin kk. Ilomants h d... 73,5 2, , ,457,854. 2,538 6, Liperin kk. Libelits hd ,095 4,90, , ,482,582 4,582 8, Iisalmen kk. Idensalmi h d ,89 3,887, , ,93,49 4,574 5, Kuopion kk. Kuopio h d ,93 4,270, , ,733,9 3,836 4, Rautalammin kk. Rautalampi h d 86,58 3, , , ,354 4,974 72,863 54,06 8,67 72, ,805 4,497 8,705 7,667 47,388 73,372,284,97 26,259 7,34 3,76 0,490 89,039 2,095,7 47 5,35 36, ,874 0,605 2,820 3, ,522 2,656 3,439,484 9,280 58, ,52 3,990 4,754 8, ,959 4,647 4,96 3,578 5,302 46, ,578 22,52 7,867 30, ,285 5,099 8,594 2,88 7,455 3, ,745 65,79 67, ,944 6, ,227 5,270 27,404 5,424 64, ,593 2,242 6, ,85 8,992 9,200 28, ,22 2,95,94 5,895 26, ,833,980 6,533 8, , ,232 9, ,432 5,3 2,352 7, ,094 2, ,488 28, ,885 5,36 4,754 20, ,003 2,507 4,396,672 9,654 6, , ,098 34,03 3,334 47, ,388 2,344 4,22 9,924 46, ,80 32,338 8,84 4, ,36,65,667 5,287 32, ,39 4,094 9,339 23,433 2, , ,28 8, ,874 6,382 6,59 22,90,800 64,087 3,28 5,455 2,25 2,075 40, ,66 7,293 6,353 23, ,83 4,466,92 9,246 53, ,6 5 2,388 9,98 2,375 32, , ,243 8, ,508 79,223 27,0 06,324, ,669 5,624 4,975 6,0 43,926 66,937,06 2, ,494 2,698 5,24 7, , ,40 7, ,656 2,379 4,87 6, ,976, ,807 27, ,635 5,98 3,466 9, ,765 2,590 3,654,540 9,642 48,842 22, ,053 9,477 3,39 2, ,364 3,543 3, ,963 33, ,290,49 6,477 7, ,676 2,637,92 7,468 20, ,380 7,332 4,438 2, ,533 4,00 2,554,27 9,636 9, ,07 36,38 76,983 23, ,965 25,289 23,587 6,673 73,024 68,58,396, ,754 3,445 4,343 7, ,84,824 2,633 8,862 33, U I ,907 20,843 6,423 27, ,467 4,30,845 9,772 2, , , ,65 3,39 3,69 2,458 25, ,56 9,234 3,242 32, ,28 3, , , ,6 2,758 6,604 9, ,60 3,46 2,999,99 8,998 9, ,79 6,532 8,90 25, ,479 3,5 2,673 2,44 9,89 5, ,6 7,27 8,535 25, ,697 3,234 2,645 9,853 2, ,4 8,38 6,746 4, ,895,7 93 4,370 8, ,58 9,494 6,29 5, ,48 6, ,409 6,554 53,430 4, ,674 23,343 3,964,779 54,56 87, ,87 20,532,786 32, ,96 7,463 4,4 3,369 6,402 20, ,09 5,95 4,4 29, ,73 5,492 2,800,829,972 23, ,94 3,296 9,29 22, ,423 3,827,749 9,866. 8, ,235 2,53 8,374 30, ,05 6,965 3,96 4,832 6,32 24, ,527 85,44 67,322 52,763 22,264 4,589 4,052,432 3,672 45,009 69, ,725 9,679 7,73 7, ,874 3, ,879 2,278,08 23, ,900 8, ,543 23,676 6,340 40, ,656,942 2,364 8,035. 4, ,67 5,603 4,393 29, ,564 2,584 3,896,026 4, ,873 4,2,396 25, ,084 3,37 2,888 3,54 0,92 6, ,836 0,084 6,354 6, ,56 2,72 2,664 2,440 9,253, Maatalous Lanthushällning

53 8 T a u lu in te N T a b e llb ila g a / N ' 3 II B i s a m h ä lle n. M e h ilä is y h t e is k u n t i a. M uuta s ii p ik a r j a a (yli 6 k k.). 6 k k.). 6 m ä n.). ä r ). v.). Ö vrigt f j ä d e r f ä (över 6 m ä n.). (yli (yli s ik o j a. 3 k k.). 3 m ä n.). s v in. (över (över K anoja H ön s Poroja R en ar Y h tee n sä In alles (alle (under P orsaita G risar (y li ( 3 G m ä n.). 6 m ä n.). Nuoria s ik o j a ( 3 6 k k.). U n gsvin (över L ih o tu ssik o ja 6 k k.). (yli 6 k k.). S i it o s e m a k k o j a (yli 6 k k.). G öd svln 6 ä r ). v.). M od ersu ggor ( ö v e r m ä n.). K arju ja (yli (över fä r. la m p a i t a. v.). ä r ). F a r g a lta r (över 6 m ä n ). V uohia G etter In alles (alle (under Y h te e n s ä Fär lv.). ä r ). (yli (över L a m p a ita Fär L a m p a ita v.). ä r ). ä r ). v.). n ö tk r e a tu r. (alle (under (yli (över Y h teen sä n a u t a e lä i m iä. In a lle s K a lv a r V a sik o ita H ie h o ja K v ig o r 2 ä r ). 2 v.). Nuoria s o n n e j a ( 2 v.). U n g tju r a r ( 2 ä r ). K or. (yli (över h e v o s ia. v.). h ä s ta r. ä r ). L e h m iä. Son neja T jurar Y h tee n s ä In alles (alle (under V arsoja N uoria h e v o s i a ( 3 v.). Föl 3 v.). ( 3 ä r ). 3 ä r ). U n g h ä sta r (över 3 ä r ). 3 v.). (yli Ston (över (yli 3 ä r ). 3 v.). T a m m o ja R u u n ia V a lla c k e r (över (yli L än och härad. Oriita H in g sta r L ä ä n i j a k ih la k u n t a. 9 i ii 2 Vaasan lääni Vasa l ä n...,622 27,205 30,820 2 Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,94 3,420 kk. N ä r p e s h d... Korsholman kk. Korsholms h d... Lapuan kk. Lappo h d... ti Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 7 Kuortaneen kk. Kuortane hd... 8 Laukaan kk. Laukas h d... y Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 3 N ä r p iö n Oulun lääni Uleäborgs län ,789 5,068 3,843 3,538 3, ,40 2,0 7,896 3,772 7,35 2, ,42 6,607 32,4 46,763, , ,828,023 3,862 7,565 3, , , ,738 4,602 5,488, ,063 34, ,224 6,340 4, , , ,599 8,373 3, ,35 36,003,25 4,904 6, , ,966 28, ,8 6,989 2,965, , , ,088 3, ,684 2, , ,85 3,434 2,207 4,078 5,22 i l Oulun kihlak. Uleä härad ,978 3,265 2 Sälöisten kk. Salo hd ,060 3,088 3 Haapajärven kk. Haapajärvi h d ,073 2,874 4 Kajaanin kk. Kajana hd ,73 2,9 5 Kemin kk. Kemi hd ,409 3,039 Iti Lapin kk. Lappmarkens h d ,934,53 35,872 3,207 55,60 6,623 24,972 30, ,396,933 5,370 8, , , ,79,439 5,766 6, , ,999,57 4,27 5, , ,787,008 4,075. 5, , , ,683 4, , , ,27 25,58 8,506 4,573 27,299 7,468 29,249 2,697 3,476 46,755 27,850 2,255 47,006 25,898 9,77 35,972 6,43 48,756 39,65 38,007 2,552 5,523 4,535 23,739 29,35 5,720 5, ,024 34,767 4,946 40,05 35,65 52,385 50,559 20,058 2, ,82 35,46 93,50 57,029 32,084 9,345 48,036 32,059 27,57 35,824 9,234 3,032 2,87 22,389 33,730 37,8 23,956 8,544 9,084 5,996 2, ,647 5,429 59;630 32,266 44,206 32,500 8,66 Valtakunta R ik e t... 0,274 4,306 83,769 43,895 22,420 40,664 22,5,295,492 50,74 25,54 287,28,870, , , ,060,45,084, , ,59 0,628 5,78 429,024 2, ,475,439 99,329,778 76,728 2, ,039 2, ,878 2,09 604,885, , , ,023 38,985,204 5,59,223 4, ,25,473 6,582 63, , ,667,925 6,483 2, ,38 6,438 2,48 9,694, ,02 20, , , ,253 46,55 29,247 3,957 3,536 9,70 2,477 4,093 0,258, ,39 0,8 7,42 6,82 4,276 3, ,57 39,449 2,698 27,999 83, ,383 6,438,238, , S * *> 9,392 3,4 6 7

54 20 2 T a u lu liite j N:o 3. T a b e llb ila g a b) Maanviljelysseurojen piireissä. b) Inom lantbrukssällskapens omräden. M a a n v iljely sseu ra. L a n tb r u k s s ä lls k a p. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nyiands och Tavastehus läns Lantbrukssällskap)... 2 Uudenmaan läänin Maanviljelysseura) Nyiands läns Lantbrukssällskap) Suomen Talousseura) Finska Ilushällningssällskapet)... i Lounais-Suomen Maanviljelysseura) Sydvästra Finlands Lantbrukssällskap) 5 Satakunnan Maanviljelysseura Satakunta Lantbrukssällskap... 6 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap... 7 Hämeen- Satakunnan Maanvil j ely sseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap... 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs läns Lantbrukssällskap)... 0 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap... Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap... 2 Mikkelin läänin Maanviljelysseura S:t Michels läns Lantbrukssällskap... 3 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap... 4 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap 5 Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Södra Österbottens Lantbrukssällskap 6 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbrukssällskap... 7 Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap... 8 Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 9 Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap Kajaanin Maanviljelysseura Kajana Lantbrukssällskap... 2 Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä- Pohjola Lantbrukssällskap Lapin Maatalousseura Lappmarkens LanthushällningssäHskap... H in gstar (över 3 ä r). Oriita (yli 3 v.). V allacker (över 3 ä r ). R uunia (yli 3 v.). Ston (Över 3 ä r ). T am m oja (yli 3 v.). Nuoria h e v o s ia ( 3 v.). U ngh ästa r ( 3 ä r ). Föl (under är). Varsoja (alle v.). Inalles h ä s ta r. Y h teensä h e v o s ia. Tjurar (över 2 ä r ). Sonneja (yli 2 v.). K o r. L e h m iä. Nuoria s o n n e ja ( 2 v.). U ngtjurar ( 2 ä r ) r n ,943 8,8, ,895,45 58,43,603,94 9, ,604 0,696.2,052,267 23,03,636 67,650 3,077 3,642 0, ,266 3, , ,666,49 5,224 8, ,372 5,64 3,463,653 32,584 2,278 98,807 4,290 8,397 26, ,40 4,739 3,257,458 30,738,503 93,48 4,344 8,477 26, ,53 9,862 2,744,202 22,736,405 62,882 2,262 3,577 3,5^4 43.5,900 7,089,428,4 5, ,928,482 6,466 9, ,902 9,9 2,796,2 9, ,759 2,477 8,048, ,803 3, , , ,946 5, ,07 7,299 3,587 2,25 35, ,266 2,362 6,553 20, ,985 8,097, , ,256,948 9,307 4, ,723 0,328 2,420,43 2,289,384 80,025 3,656 3,320 5, ,098 2,0 3,369 2, 24,367 2,305 96,745 3,622 2,004 6, ,053 8,462 2, ,862,042 66,57 3,893 9,085 K vigor (över är). H iehoja (yli v.). K alvar (under är). V asikoita (alle v.). 2,9b 772 3,00 3,52 3,780,869 33, ,976 3,007 3,297 24, ,238 6,605 2, , ,722,773 7,73 7, ,768 8,809, , , ,495, ,886 2, , ,66,335 4,433 5, ,324 8,27, ,924,470 89,959 4,065 3,736 8,4^ ,73 2, , ,787,008 4,075 5, , , ,84, ,920 6, , ,055 9^2 Y h t e e n s ä n a u t a e lä im iä. Inalles n ö t k r e a tu r. Fár (över á r ). L am paita (yli v.). Fár (under á r ). L am paita (alle v.). In alles f ä r. Y hteensä la m p a ita. Getter (över ä r ). Vuohia (yli v.). Fargaltar (Över 6 m á n.). Karjuja (y li 6 k k.). S iit o s e m a k k o ja (yli 6 k k.). M o dersu ggor (ö v e r 6 m a n.). Gödsvin (över 6 m á n.). L ih o tu ssik o ja ( y li 6 k k.). Ungsvin ( 3 6 m ä n.). Nuoria s ik o j a (3 6 k k.). Grisar (under 3 m á n.). P orsaita (alle 3 k k.). Inalles s v in. Y h teensä s ik o j a. Renar (över á r ). Poroja (yli v.). Höns (över 6 m á n.). Kanoja (yli 6 k k.). Muuta s iip ik a r j a a (yli 6 k k.), ö vrigt f j ä d e r f ä (över 6 m ä n.) ,620 22,970 9,43 32, ,722 5,796 8,83 2,600 20,63 83,545 64,425 96,386 33,694 0,443 44, ,98 9,546 0,94 5,273 29,473 94, ,855 30,98 8,764 49, ,348 2,04,762 6,763-45, ,468 63,398 24,809 88, ,25 7,589 6,48 6,583 34,095-78,356,394 4, ,7 9,797 36,20 27,998 5, ,797 6,833 9,855 7,787 27,524 24,64 562, ,70 27,42 7,707 35, ,327 6,653 6,850 2,502 9,570 85,279 53, ,578 29,322 2,569 4,89,06 39,472 3,586 3,636,290 0,23 50, ,052 38,245 5,397 53, ,662,448 6,747 4,907 26,249 48, ,569 9,436 5,073 24, ,495 4,553,602 0,38 2, ,50 77,04 45,820 22, ,24 6,06 2,832 0,382 43,848-5, ,352 39,84 26,090 65, ,06 5,688 6,202 4,689 8,795-30, ,577 45,798 44,858 90, ,882 7,280,706 9,09 42,545-70, ,435 43,297 34,222 77, ,66 0,0 8,693 0,053 32,966 44, ,092 42,44 33,00 75, ,423 3,942 2,739 3,69 2,043-25, ,62 93,235 33,235 26, ,53 4,309 8,309 3,963 8,352-06, , ,248 39,472 0,965 50,437 2,204 35,369 4,276 4,306 3,3 3,433 27, ,098 60,450 27,63 88, ,836 2,24,543 6,229-46, ,487 33,003 3,833 46, , , ,75 72,735 55,808 28, ,056,275 2,064 5,234 9,79 3, ,730 2,87 22,389 44, , , ,8 23,956 8,544 32, ,837 3, ,084 5,996 2,620 8, , B is a m h ä lle n. M eh ilä isy h teisk u n tia. 0 Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

55 22 Taululiite I Tabellbilaga / Meijerien luku, omistajat, käyttövoima ja tuotanto vuonna 925. Mejeriernas antal, ägare, drivkraft och produktion är 925. a) L äänittäin j a kih laku nnittain. a) Läns- och h äradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa m aitoa. Enskilda personer, vilka förädia egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat m aitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoim a. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Änga eli. annan här icke näm nd. Valmistettu voita, kg. Tillverkat smör, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä m ejeriem a värit i gäng n 2 3 Uudenmaan lääni Nyiands län _ ,449 2,07, ,067 Kaupungit Städema ,232 20, ,095 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad , , ,804 Lohjan kk. Lojo hd ,326 25, ,453 Helsingin kk. Helsinge hd ' 9 90, , ,27 -I Pernajan kk. Perna hd X 34 7,86,346, ,588 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs län ,983,253,754, ,277 Kaupungit Städema ,64 66, ,029 Vehmaan kihlak. Vehmo härad ,59 75, ,329 Mynämäen kk. Virmo hd , , ,050 Piikkiön kk. Pikis h d , , ,38 Halikon kk. Halikko h d , , ,2 Ulvilan kk. Ulvsby h d ,408 52, ,063 Ikaalisten kk. Ikalis h d , ,865 Tyrvään kk. Tyrvis hd ,844 35, ,438 Loimaan kk. Loimijoki hd ,697,448 34, ,956 Maskun kk. Masku hd ,97 7, ,98 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap ,79 7, ,428 Hämeen lääni Tavastehus län ,065,0 42, ,255 Kaupungit Städema ,768 3, Ruoveden kihlak. Ruovesi härad ,527 57, ,638 Pirkkalan kk. Birkala hd ,5 20, ,642 Tammelan kk. Tammela hd ,00,230 82, ,4 Hauhon kk. Hauho h d ,84 94, ,933 Jämsän kk. Jämsä hd ,60 8, ,369 Hollolan kk. Hollola hd ,667 33, ,802 Viipurin lääni Viborgs län _ 8,007, , ,089 Kaupungit Städema ,928 80, Rannan kihlak. Stranda härad 2 5, Kymin kk. Kymmene hd ,088 20, ,754 Lappeen kk. Lappvesi hd 38,553 6, Jääsken kk. Jääskis hd... Äyräpään kk. Äyräpää hd... Käkisalmen kk. Keksholms hd 6, Kurkijoen kk. Kronoborgs h d , ,58 Sortavalan kk. Sordavala hd , ,734 Salmin kk. Salmis h d ,

56 2 3 Lääni ja kihlakunta. L än och härad. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskiida personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Angaell. annan härlcke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör C n 2 3 Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar d& mejeriema värit i gäng. Mikkelin lääni S:t Michels län ,972 98, ,407 Kaupungit Städerna.... 5, Heinolan kihlak. Heinola härad ,548 47, ,536 Mikkelin kk. S:t Michels hd ,732 8, Juvan kk. Jokkas h d ,263 43, Rantasalmen kk. Rantasalmi hd , ,798 Kuopion lääni Kuopio län ,8,844 95, ,65 Kaupungit Städema... 06,809 23, Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi hd , Ilomantsin kk. Ilomants hd Liperin kk. Libelits h d... 4 i , ,808 Iisalmen kk. Idensalmi hd ,229 58, ,692 Kuopion kk. Kuopio h d ,324 3, ,436 Rautalammin kk. Rautalampi hd , ,873 Vaasan lääni Vasa iä n ,634, , ,384 Kaupungit Städema ' 2 35, Ilmajoen kihlak. Ilmola härad ,66 24, ,270 Närpiön kk. Närpes hd , ,563 Korsholman kk. Korsholms hd , , ,385 Lapuan kk. Lappo hd ,955 36, ,24 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd , ,934 Kuortaneen kk. Kuortane hd , ,952 Laukaan kk. Laukas h d... _ 3, Viitasaaren kk. Viitasaari hd , ,353 Oulun lääni Uleäborgs l ä n ,409,7 208, ,254 Kaupungit Städema _ 3 66,492 4, ,065 Oulun kihlak. Uleä härad ,640 9, ,970 Sälöisten kk. Salo hd , ,27 Haapajärven kk. Haapajärvi hd ,380 3, ,98 Kajaanin kk. Kajana h d , Kemin kk. Kemi h d , Lapin kk. Lappmarkens hd.. Valtakunta Riket ,904,889 5,450, ,82

57 24 Taululiite \ N. Tabellbilaga > *N- 4- b) M aan viljelysseurojen p iire issä. b) Inotn lan tbru kssällskapen s om rdden. Maanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä tai yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller bolag, vilka uppköpa mjölk. O suuskuntia. Andelslag. I Käsivoim a. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Änga eli. annan här icke nämnd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita, kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keskimäärin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltal tili kg smör s 9 0 i i 2 3 Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejerierna värit i gäng. Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura) Nylands och Tavastelius läns Lantbruks seura) Nylands läns Lantbrukssällskap) , , ,522; Suomen Talousseura) Finska ,357' Hushällningssällskapet)... Lounais-Suomen Maanviljelysseura) ,389 6,263 sällskap)... Uudenmaan läänin Maanviljelys 07,709,282, ,80; Sydvästra Finlands Lant Satakunta Lantbrukssällskap ,838,469 40, ,970 Hämeen läänin Maanviljelysseura Tavastehus läns Lantbrukssällskap ,379, , ,394 Hämeen-Satakunnan Maanviljelysseura Tavastland-Satakunta Lantbrukssällskap ,056 96, ,943 Itä-Hämeen Maanviljelysseura Östra Tavastlands Lantbrukssällskap ,757 59, ,724 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura) Västra Viborgs i läns Lantbrukssällskap) ,64 26, ,5 Viipurin läänin Maanviljelysseura Viborgs läns Lantbrukssällskap ,963 _ Itä-Karjalan Maanviljelysseura Östra Karelens Lantbrukssällskap , ,638 Mikkelin läänin Maanviljelysseura brukssällskap)... Satakunnan Maanviljelysseura ,666,40,77, ,349 S:t Michels läns Lantbrukssällskap...! ,30 5, , ,335,88 72, ,359 Kuopion Maanviljelysseura Kuopio Lantbrukssällskap Pohj ois-kar j alan Maanvil j elysseura Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura Norra Karelens Lantbrukssällskap _ , ,932 Södra Österbottens Lantbrukssällskap ,252, , ,783 Keski-Suomen Maanviljelysseura Mellersta Finlands Lantbruks sällskap , ,404 Pohjanmaan Ruotsalainen Maan viljelysseura Österbottens Svenska Lantbrukssällskap ,04 27, ,846 L Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna ä sid. 0 och.

58 25 M aanviljelysseura. Lantbrukssällskap. Meijerien lukum äärä. Antal mejerier. Yksityisiä henkilöitä, jotka jalostavat omaa maitoa. Enskilda personer, vilka förädla egen mjölk. Yksityisiä henkilöitä ta i' yhtiöitä, jotka ostavat maitoa. Enskilda personer eller b.olag,! vilka uppköpa mjölk. j Osuuskuntia. Andelslag. Käsivoima. H andkraft. Hevosvoima. H ästkraft. Vesivoima. V attenkraft. I Höyry tai muu ei tässä m ainittu. Änga eli. annan här icke näm nd. Tillverkat smör, kg. Valmistettu voita,.kg. Valmistettu juustoa, kg. Tillverkat ost, kg. Kuinka paljon maitoa keski- ; määrin kg:aan voita. Huru mycket mjölk i medeltä! tili kg smör. Kuinka monta päivää meijerit ovat olleet käynnissä. Antal dagar dä mejerierna värit i gäng. 2 3 i S Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura Mellersta Österbottens Lantbrukssällskap... 9 i Oulun läänin Talousseura Uleäborgs läns Hushällningssällskap ,7, ,25 Kajaanin Maanviljelysseura Ka- _ jana Lantbrukssällskap , Perä-Pohjolan Maanviljelysseura Perä-Pohjola Lantbrukssällskap , Lapin Maatalousseura Lappmarkens Lanthushällningssällskap Maatalous Lanthushällning 92S. 4

59 Taululiite \ N - Tabellbilaga / Meijerien henkilökunta vuonna 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. Mejeriernas arbetspersonal är 925. a) Läns- och häradsvis. M iehiä. M ankön. i! i Naisia. K vinnkön. Y hteensä. Summa. L ääni ja kihlakunta. L än och härad. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föreeäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden I välillä.! 5 8 âr. i.. _ i Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föreeäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden.! Ö ver 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föreeäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret ! 6 7 Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. 5 8 vuoden vä illä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. Y li 8 vuoden. Över 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden väl llä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal u n d er föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v u o tta. Den april u n d er redogörelseäret. I medeltal under föregäende äret. Yli 8 vuoden. Över 8 är l á Edellisen vuoden aikana keskim. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä! kuluvaa v u o tta. Uudenmaan lääni Nylands lä Iä n Kaupungit Städema... 8 ; 3 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad... 4 Lohjan kihlak. Lojo h ä ra d... 6 Ö Helsingin kihlak. Helsinge härad... 6 Pernajan kihlak. Perna h ä ra d Turun ja Porin lääni Abo oeh Bjömeborgs Bjömeborgi Iän län... 8 s Kaupungit Städerna... 9 Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... 0 Mynämäen kihlak. Virmo h ä ra d... U Piikkiön kihlak. Pikis härad... 2 Halikon kihlak. Halikko h ä ra d... 3 j 3 Ulvilan kihlak. Ulvsby härad... j 4 Ikaalisten kihlak. Ikalis härad Tyrvään kihlak. Tyrvis h ä ra d... 6 io Loimaan kihlak. Loimijoki härad Maskun kihlak. Masku härad... is Ahvenanmaan maakunta Alands landskap E _ l ti E Ahvenanmaan maakunta Alands landskap Hämeen lääni Tavastehus Iän län täderna Kaupungit S tädem Ruoveden kihlak. Ruovesi härad Pirkkalan kihlak. Birkala h ä ra d l Tammelan kihlak. Tammela härad Hauhon kihlak. Hauho h ä ra d Jämsän kihlak. Jämsä h ä ra d Hollolan kihlak. Hollola härad Viipurin lääni Viborgs Iän län *8 Kaupungit Städema Rannan kihlak. Stranda härad Kymin kihlak. Kymmene härad... 3 Lappeen kihlak. Lappvesi härad Jääsken kihlak. Jääskis härad Äyräpään kihlak. Äyräpää härad Käkisalmen kihlak. Keksholms h ä ra d Kurkijoen kihlak. Kronoborgs härad Sortavalan kihlak. Sordavala härad Salmin kihlak. Salmis härad _ _ Mikkelin lääni S:t Michels lä Iä n... _ _ Kaupungit Städema Heinolan kihlak. Heinola härad Mikkelin kihlak. S:t Michels härad i

60 T a u lu liite T a b e llb ila g a / M ie h iä. M a n k n. N a is ia. K v in n k ö n. Y h te e n s ä. S u m in a. " L ä ä n i ja k ih la k u n t a. L ä n o o h h ä r a d. A lle 5 v u o d e n. U n d e r 5 â r. E dellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m ed elta l u n d e r föregäen de ä r e t. H u h tik u u n p : n ä kulu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. 5 8 v u o d e n v ä lil lä. 5 8 ä r. E dellisen v u o d e n! aikana k e sk im. I m ed elta l u n d e r föregäen de ä r e t. H u h tik u u n p :n ä kuluvaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. Y li 8 v u o d en. Ö v e r 8 ä r. Edellisen v u o d e n I aikana k e s k im. j I m ed elta l u n d e r föregäen de ä r e t. H u h tik u u n p : n ä kuluvaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. A lle 5 v u o d e n. U n d e r 5 ä r. ; E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m e d e lta l u n d e r fö re g ä en d e ä r e t. H u h tik u u n p :n ä k u lu v a a v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. 5 8 v u o d e n v ä lil lä. 5 l à â r. E d ellisen v u o d e n : aikana k e sk im. I. m e d e lta l u n d e r fö re g ä en d e ä r et. i H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. Y l i 8 v u o d e n. Ö v e r 8 ä r. E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m e d e lta l u n d e r föregäen d e ä r et. H u h tik u u n p :n ä k u lu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e lse ä r e t. A lle 5 v u o d e n. U n d e r 5 â r. E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. I m ed e lta l u n d e r föregäen d e ä r et. H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o tta. Den april u n d e r r e d o g ö r e lseä r e t. ] 5 8 v u o d e n v ä lillä. 5 8 ä r. i Ed ellisen v u o d e n aikana k e sk im. ' I m e d e lta l u n d e r ; fö re g ä en d e ä r et. H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o t t a. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. I m e d e lta l u n d e r fö re g ä en d e ä r e t. Y li 8 v u o d e n. Ö v e r 8 ä r E d ellisen v u o d e n aikana k e sk im. Den april u n d e r r e d o g ö r e ls e ä r e t. H u h tik u u n p :n ä ku lu vaa v u o t t a. Juvan kihlak. Jokkas härad _ 6 6 l 2 Rantasalmen kihlak. Rantasalmi härad Kuopion lääni Kuopio län _ Kaupungit Städerna Pielisjärven kihlak. Pielisjärvi härad Ilomantsin kihlak. Uomants härad e 7 Liperin kihlak. Libolits h ä ra d Iisalmen kihlak. Idensalmi härad Kuopion kihlak. Kuopio h ä ra d il 0 Rautalammin kihlak. Rautalampi härad... _ Vaasan lääni Vasa län... _ _ Kaupungit S täderna Ilmajoen kihlak. Ilmola härad Närpiön kihlak. Närpes h ä ra d _ Korsholman kihlak. Korsholms h ä ra d Lapuan kihlak. Lappo härad Pietarsaaren kihlak. Pedersöre härad Kuortaneen kihlak. Kuortane härad... 6 _ Laukaan kihlak. Laukas h ä ra d !) 2 0 Viitasaaren kihlak. Viitasaari härad... _ Oulun lääni Uleäborgs iän Kaupungit Städerna Oulun kihlak. Uleä härad : Sälöisten kihlak. Salo härad Haapajärven kihlak. Haapajärvi härad _ Kajaanin kihlak. Kajana härad Kemin kihlak. Kemi härad b Lapin kihlak. Lappmarkens härad...! ' Valtakunta R ik e t \ ,24, ,70 2,27 29

61 30 3 T a u lu liite \ N - T a b e llb ila g a / b) Maanviljelysseurojen piireissä, b) Inorn lantbrukssällskapens omräden. Miehiä. M ankön. Naisia. K vinnkön. Yhteensä. Summa. M aanviljelysseura. LantbrukssäU skap. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden. Ö ver 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 vuoden välillä. 5 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. Yli 8 vuoden, ö v e r 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v uotta. Den april under redogörelseäret. Alle 5 vuoden. U nder 5 är. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta. Den april under redogörelseäret. 5 8 v u o d e n v ä lillä. 5 8 ä r. Edellisen vuoden aikana keskim. I medeltal under föregäende äret. Huhtikuun p:nä kuluvaa v uotta. )en april under redogörelseäret. I medeltal under föregäende äret. Yli 8 vuoden, ö v e r 8 är. Edellisen vuoden aikana keskim. Den april under redogörelseäret. Huhtikuun p:nä kuluvaa vuotta Uudenmaan ja Hämeen läänien Maanviljelysseura.) Nylands o ch Tavasiehus länslantbrukssällskap) Uudenmaan läänin Maanviljelysseura.) Nylands läns LantbrukssäUskap) _ Suomen Talousseura.) Finska HushäUningssällskapet)... _ ' g 4 Lounais-Suomen Maanviljelysseura.) Sydvästra Finlands LantbrukssäUskap) Satakunnan Maanviljelysseura. Satakunta LantbrukssäUskap Hämeen läänin Maanviljelysseura. Tavastehus läns LantbrukssäUskap Hämeen-Satakurvnan Maanviljelysseura. Tavastland-Satakunta LantbrukssäUskap Itä-Hämeen Maanviljelysseura. Östra Tavastlands LantbrukssäUskap g 9 Läntisen Viipurin läänin Maanviljelysseura.) Västra Viborgs läns LantbrukssäUskap) * Viipurin läänin Maanviljelysseura. Viborgs läns LantbrukssäUskap g Itä-Karjalan MaanvUjelysseura. Östra-Kare- 3 0 lens LantbrukssäUskap Mikkelin läänin MaanvUjelysseura. S:t Michels läns LantbrukssäUskap Kuopion Maanviljelysseura. Kuopio LantbrukssäUskap Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura. Norra Karelens LantbrukssäUskap _ Etelä-Pohjanmaan MaanvUjelysseura. Södra österbottens LantbrukssäUskap Keski-Suomen MaanvUjelysseura. MeUersta Finlands LantbrukssäUskap Pohjanmaan Ruotsalainen Maanviljelysseura. Österbottens Svenska LantbrukssäUskap Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseura. Mellersta Österbottens LantbrukssäUskap Oulun läänin Talousseura. Uleäborgs läns HushäUningssäUskap Kajaanin Maanviljelysseura. Kajana LantbrukssäUskap Perä-Pohjolan MaanvUjelysseura. Perä-Poh jola LantbrukssäUskap... _ _ Lapin Maatalousseura. Lappmarkens Lant- hushäuningssäuskap *) Katso huomautuksia siv. 0 ja. Se anmärkningarna a sid. 0 och.

62 32 33 T a u lu liite N._, T a b e llb ila g a f Maanviljelystyöväen palkat vuonna 925. a) Läänittäin ja kihlakunnittain. -Lantbruksarbetarnes löner ár 925. a) Läns- och häradsvis. Lääni ja kihlakunta. Län och härad. Talon I gärdens kost. Mielien. För man. Vuosipalkka. Ärslön. Omassa I egen kost. Naisen. Tor kvinna. Talon I gärdens kost. i Omassa i I I egen kost. Päivä-Palkka jalkapäivätyöstä: Daglön för fotdagsverke: Päiväpalkka hevospäivätyöstä: Daglön för hästdagsverke: Kesällä. 0m sommaren. Talvella. Om vintern. Kesällä. Om somm. Talvella. Om vint. : Miehen. För man. Talon I gärdens kost. Omassa I egen kost. Mk. Mk. Mk. Mk. Mk, p- Mk. p Naisen. För kvinna. Talon I gärdens kost. Omassa! I egen kost. Miehen. För man. Talon j! I gärdens j kost. j Omassa I egen kost. j Naisen. För kvinna. Talon j I gärdens kost. I Omassa I egen kost. Talon j I gärdens kost. Mk. P. Mk. P. Mk. p- Mk. P. Mk. P- Mk. p. Mk. p. Mk. P- Mk. p. Mk. p Omassa I egen kost j Talon I gärdens kost. Omassa I egen kost.! Uudenmaan lääni Nylands l ä n... 4, ,99 2,862 5, Raaseporin kihlak. Raseborgs härad.. 4,475 7,900 3,000 5, Lohjan kk. Lojo h d... 4,238 7,600 2,93 5, b Helsingin kk. Helsinge hd... 4,735 7,933 3,030 5, Pernajan kk. Perna h d... 4,86 8,080 2,596 5, Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs l ä n... 4, ,554 2,966 5, i Vehmaan kihlak. Vehmo h ä ra d... 4,92 7,400 2,725 5, ib Mynämäen kk. Virmo h d... 4,480 7,340 3,50 5, Piikkiön kk. Pikis hd... 4,300 7,380 3,350 5, b Halikon kk. Halikko h d... 4,267 7,55 3,57 5, Ulvilan kk. Ulvsby hd... 4,67 7,982 2,69 5, Ikaalisten kk. Ikalis hd... 3,57 6,000 2,033 3, ,77 8,47 2,963 5, Loimaan kk. Loimijoki h d... 4,373 7,345 3,27 5, Maskun kk. Masku h d... 4,29 7,792 3,394 5, ! Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 4,436 7,793 2, , Hämeen lääni Tavastehns län... 3,99 7,482 2,742 5, _ Ruoveden kihlak. Ruovesi h ä ra d ,97 7,786 2,300 5, d Pirkkalan kk. Birkala h d... 4,400 7,909.3,08 5, Tammelan kk. Tammela hd... 3,855 7,083 2,792 5, Hauhon kk: Hauho hd... 3,670 7,722 2,950 5, : Jämsän kk. Jämsä h d... 3,550 6,967 2,238 4, Í Hollolan kk. Hollola hd... 4,043 7,300 2,943 5,383 Ii Í Viipurin lääni Viborgs län... 3,859 7,5 8, , Í Rannan kihlak. Stranda härad... 4, ,85 4, Kymin kk. Kymmene h d... 4,343 7,700 2,7 4, : Lappeen kk. Lappvesi h d... 3,74 8,00 2,343 4, : Jääsken kk. Jääskis hd... 3,300 7,300,700 4, Äyräpään kk. Äyräpää h d... 4,60 7,283,786 4, Käkisalmen kk. Keksholms hd... 4,000 6,433 2,029 4, Kurkijoen kk. Kronoborgs h d... 3,000 6,020,820 4, Sortavalan kk. Sordavala h d... 3,933 8,500 2,033 4, Salmin kk. Salmis hd... 4,067 8,560,867 4, b Mikkelin lääni S :t Miehels län... 3,660 7,005 2,006 4, Heinolan kihlak. Heinola härad... 3,833 7,286 2,34 3, Mikkelin kk. S:t Miehels hd... 3,450 7,000,988 4, , : Juvan kk. Jokkas h d... 3,300 6,733,943 4, : _ Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ,950 7,000,822 4, Í : M aatalous - LanthushM lning