39 A MAANVILJELYS JA KARJANHOITO, MEIJERILIIKE. VUOSINA 1941 j a A JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL, MEJERIRÖRELSEN. ÂREN 1941 och 1942

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK MAATALOUS 39 A MAANVILJELYS JA KARJANHOITO, MEIJERILIIKE VUOSINA 94 j a 942 l a n t h u s h Al l n in g 39 A JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL, MEJERIRÖRELSEN ÂREN 94 och 942 V AGRICULTURE E T U ÉLEVAGE DU BÉTAIL LAITERIES ANNÉES 94 e t 942 HELSINKI 947

2 Helsinki 947. Valtioneuvoston kirjapaino.

3 SISÄLLYS. INNEHALL. T e k s t i ä : I. J o h d a n t o... 5 I I. M a a n v i l j e l y s... 7 Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys V. 94. S ä ä su h te e t... 7 S y y sv iljat... 8 K evätviljat... 8 Peruna ja ju u rik a s v it... 9 H einä ja l a i d u n... 9 V Sääsuhteet... 0 S y y sv iljat... K evätviljat... 2 Peruna ja ju u rik a s v it... 3 H einä ja la id u n... 4 M aatalousm aan a l a... 5 Pellon k ä y ttö... 5 N iityn ala ja sen k äyttö... 5 H ehtaarisadot ja sadon k o k o n aism äärä... 6 Sato re h u y k sik k ö in ä... 6 Sadon arvo... 7 Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelm a... 8 I I I. K a r j a n h o i t o... 9 K otieläinten l u k u... 9 N autayksikköluku Kotieläim et ja p in ta -a la I V. M e i j e r i l i i k e Meijerien l u k u M aidonlähettäjien suurin lu k u m ä ä rä... 2 Meijerien vastaanottam a m aito- ja kerm am äärä... 2 M eijerituotantoon k ä y te tty m aito ja k e r m a Meijerien tu o ta n to Meijerien käynnissäolopäivien l u k u siv T e x t : m - I. I n l e d n i n g J o r d b r u l e... 7 Väderleksförhällandena och v ä x tlig h e te n... 7 Är 94. Väderleksförhällandena... 7 Höstsäden... 8 Värsäden... 8 Potatis och r o tf r u k te r... 9 Hö och h e t e... 9 Ar 942 Väderleksförhällandena... 0 Höstsäden... Värsäden... 2 Potatis och r o tf r u k te r... 3 Hö och h e t e... 4 Lantbruksjordens a r e a l... 5 Äkerns a n v ä n d n in g... 5 Ängsarealen och dess använ d n in g... 5 H ektarskördarna och skördens to ta lb e lo p p... 6 Skörden i fo d e re n h e te r... 6 Skördens v ä r d e... 7 K onsumtionsberäkning av brödsäd och potatis... 8 I I I. B o s k a p s s k ö t s e l... 9 A ntalet h u sd ju r... 9 A ntalet nötkreatu rsen h eter H usdjuren och a r e a le n I V. M e j e r i r ö r e l s e n A ntalet mejerier Maximiantalet m jölkleverantörer... 2 Av mejerierna m ottagen mjölk- och gräddmängd.. 2 Tili mejeriproduktionen använd mjölk och grädde.. 22 Mejeriernas p ro d u k tio n Dagar, da m ejerierna v ärit i g ä n g T a u l u l i i t t e i t ä m a n n a 9 4. Taululiite N:o. Peltoala hehtaareina, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani Taululiite N:o 2. Peltokasvien kokonaissadot desitonneina, lääneittäin ja maanviljelysseuro ittain Taululiite N:o 3. Peltokasvien hehtaarisadot, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani Taululiite N:o 4. N iityn pinta-ala ja sato m aalaiskunnissa lääneittäin ja maanviljelysseuroittan i.... ' Taululiite N:o 5. Kotieläimet p. maalisk. 94 lääneittäin, kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittani Taululiite N:o 6. Meijerien luku ja käynnissäoloaika, m aidonlähettäjien luku ja meijereiden vastaanottam a raaka-aine sekä tuotanto lääneittäin, kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani T a b e llb ila g o r ä r 9 4. Tabellbilaga N:o. Akerarealen i hektar, länsvis och inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N:o 2. Ä kerväxternas totalskördar i deciton, länsvis och inom lantbrukssällskapen 32 Tabellbilaga N:o 3. Ä kerväxternas hektarskördar, länsvis och inom lantb ru k ssällsk apen 34 Tabellbilaga N:o 4. Ängsarealen och skörden i landskomm unerna, länsvis och inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N:o 5. H usdjuren d. mars 94, länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N:o 6. A ntalet mejerier och tiden, da mejerierna v arit i gäng, antalet leverantörer och m ängden av i m ejerierna m ottaget rääm ne sam t Produktionen T a u l u l i i t t e i t ä v u o n n a Taululiite N:o. Peltoala hehtaareina, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani Taululiite N:o 3. Peltokasvien kokonaissadot desitonneina, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani Taululiite N:o 2. Peltokasvien hehtaarisadot, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani Taululiite N:o 4. N iityn pinta-ala ja sato maalaiskunnissa lääneittäin ja maanviljelysseuroittani.. 53 Taululiite N:o 5. Kotieläim et p. maalisk. 942, lääneittäin, kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittain Taululiite N:o 6. Meijerien luku ja käynnissäoloaika, maidonlähettäjien luku ja meijereiden vastaanottam a raaka-aine sekä tuotanto, lääneittäin, kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani T a b e llb ila g o r â r Tabellbilaga N:o. Âkerarealen i hektar, länsvis och inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N:o 2. Ä kerväxternas totalskördar i deciton, länsvis och inom lantbrukssällskapen 50 Tabellbilaga N:o 3. Ä kerväxternas hektarskördar, länsvis och inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N:o 4. Ängsarealen och skörden i landskomm unerna länsvis och inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N:o 5. H usdjuren d. m ars' 942, länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen Tabellbilaga N:o 6. A ntalet mejerier och tiden, dâ mejerierna v arit i gâng, antalet leverantörer och mängden av i m ejerierna m ottaget rââm ne sam t produktionen... 58

4 I. Johdanto. K o sk av. 94 suoritettiin yleinen m aatalouslaskenta, ei sam anlaista edustavaa tiedustelua, jollaisia oli jä r je ste tty lähinnä edellisinä vuosina, m ain ittu n a vuonna to im itettu. Vuoden 94 m aataloustilasto perustuu näinollen pääasiassa m aatalouslaskentaan, m u tta laskennan tuloksia on ollut pakko osaksi korjata, osaksi täy d en tää m uulla tav o in hankituilla ensitiedoilla. N iinpä on pellon ja n iity n aloja k u n n ittain k o rjattu käytettävissä olevien vertailutietoj en etupäässä k u n nallisten v erotusm ittausten tulosten avulla, ja eri viljelyskasvien aloja on k o rja ttu sam assa suhteessa k u in peltoaloja. K un m aatalouslaskennan satotiedot oso ittau tu iv at epäluotettaviksi, k ä y te ttiin satotilasto n perustana vuoden 94 syksyllä suoritetun sadontark k ailu n tuloksia. Sadontarkkailua suorittivat alueneuvojat m aanviljelysseurojen alueilla toim ineiden sadonarvioim islautakuntien tai, m illoin näm ä eivät olleet te h täv ä stä huolehtineet, itse valitsem illaan k u n tien keskim ääräistä viljelystasoa edustavilla tiloilla, joiden luku oli v äh in tään % asianom aisen kunnan tilalu v u sta ja peltoala yleisim m in 5 50 ha:n väliltä. S adontarkkailua v arte n annetuissa ohjeissa kehoitettiin satom äärät selvittäm ään punnitusten ta i m itta u s te n avulla, m in kä ohella oli h eh taarisato jen laskem ista v arte n h an k itta v a ta rk a t tied o t vastaavista viljelysaloista. K eskim ääräiset hehtaarisadot on la s k e ttu m aanviljelysseuroittani aritm eettisin a k esk i arvoina k untien ylläm ainitulla tavalla selvitetyistä k eskihehtaarisadoista. V. 942 su o ritettiin viljelysalatietojen keräys, kuten m aatalouslaskentavuotenakin, viljelyspäällikköjen to i m esta k aik ilta varsinaisilta m aatalousviljelm iltä. H en kilöiden, joilla oli viljelyksessään peltoa vähem m än k u in h a, oli itse to im ite tta v a peltoalan k äy ttö ä koskev a ilm oituksensa kansanhuoltolautakunnille. Ilm oitusvelvollisia olivat kaikki henkilöt, joilla oli viljelyksessään viljaa, jo tk a viljelivät perunaa ja ruokajuurikasveja yhteensä v äh in tään 5 aarin alalla ta i joilla oli peltoalaa viljelyksessään v äh in tään 25 aaria. Ensiaineiston perusteella lask ettu ja kuntien kokonaispeltoaloja ja eri kasvien aloja on kuiten k in, k u te n edellisenäkin vuonna, k o rja ttu vertailuaineistojen avulla. H ehtaarisatojen selvittäm iseksi m ä ärättiin, e ttä k u n kin alueneuvojan oli yhdessä naapurialueen alueneuvojan sekä m aanviljelysseuran tuotantokonsulentin ehdottam an m aanviljelijän kanssa v alitta v a kuntien keskim ääräisiä kasvusuhteita edustavia tarkkailulohkoja, joiden h eh taarisado t oli selvitettävä p u n n i tuksilla ta i m ittauksilla. Lohkoja v alittiin, sikäli kuin asianom aisten viljelyskasvien ala oli suurem pi kulle- I. Inledning. D á är 94 utfördes en allm än lantbruksräkning, verkställdes ej näm nda är en liknande representativ undersökning, som m an anordnat de närm ast föregäende áren. 94 ars S tatistik grundar sig sälunda huvudsakligen pä lantbruksräkningen, m en m an h ar v ä rit tvungen a tt delvis korrigera räkningens résultat och delvis kom plettem dem m ed pä annat s ä tt införskaffade prim äruppgifter. Sälunda har m an kom m unsvis korrigerat äkerns och ängens arealer med hjälp av till buds stâende jäm förelseuppgifter i huvudsak m ed de kom m unala beskattningsm ätningarna och de olika odlingsväxtem as arealer aro korrigerade i sam m a proportion som äkerarealem a. D a lantbruksräkningens skördeuppgifter v isat sig vara otillförlitliga användes som grpnd för skördestatistiken resulta te n av den under hösten 94 verkställda skördekontrollen. Skördekontrollen utförde kretsinstruktö rem a pä lägenheter utsedda av pä lanthrukssällskapens om räden verksam m a skördeuppskattningsnäm nder eller, dâ dessa ej bekym rät sig om sitt uppdrag, pä av dem själva valda lägenheter representerande kom m unernas genom snittliga odlingsnivä och vilkas an tal v a r m inst % av ifrägavarande kom m uns lägenhetsantal och äkerarealen vanligen m ellan 5 50 ha. I de anvisningar, som givits för skördekontrollen uppm anades a tt u tred a skördemängderna m ed tillh jälp av vägningar eller m ätningar, varjäm te m an hade a tt införskaffa noggranna uppgifter frán m otsvarande odlingsarealer i och för hektarskördam as räkning. M edelhektarskördam a äro räknade lantbrukssällskapsvis som aritm etiska medelvärden av kom m unernas pä ovannäm nda s ä tt utredd a m edelhektarskördar. Ä r 942 verkställdes pä uppdrag av odlingscheferna säsom under lantbruksräkningsäret en insam ling av uppgifter om odlingsarealerna frân alla egentliga lantbrukslägenheter. Personer, vilka hade m indre än ha äkerareal pä sinä lägenheter, m äste själva om hestyra sinä rap p o rter rörande äkerarealens användning tili folkförsörjnihgsnäm nderna. Skyldiga a tt deklarera voro alla personer, vilka pä sin lägenhet hade spannm äl, vilka odlade p o tatis och m atro tfru k ter tillsam m an pä en areal av m inst 5 ar eller vilka hade äkerareal pä sin lägenhet m inst 25 ar. K om m unernas pä grund av p rim ärm aterialet beräknade to ta la âkerarealer och de skilda väx tern as arealer äro korrigerade m ed tillh jälp av jäm förelsem aterialen. F ö r a tt u t reda h ek tarsk ö rd arn a bestäm des, a tt varje kretsin stru k tö r hade a t t tillsam m an m ed grannom rädets k retsin stru k tö r sa m t m ed en av lantbrukssällskapets produktionskonsulent föreslagen jordbrukare u tv älja kontrollskiften, v ilk a representera kom m unernas g e nom snittliga växtförhällanden och vilkas hektarskörd ar borde utred as genom vägningar eller m ätningar.

5 6 kin kasville erityisesti m ä ärätty ä vähim m äisalaa, kussakin krum assa viljelysalan laajuudesta riippuen 4 8, ja lohkojen suuruus oli viljakasveilla vähintään 0.5 h a, herneillä h a, perunoilla ja juurikasveilla 0.2 o h a sekä heinällä ha. K untien keskihehtaarisadot lask ettiin aritm eettisina keskiarvoina lohkojen hehtaarisadoista. K okonaissadot on lask ettu k u n n itta in kertom alla k u n k in kasvin viljelysala ylläm ainitu lla ta v alla lasketulla h ehtaarisadolla. N iistä k a s veista, joiden viljelysala kunnassa oli niin pieni, että lohkoja ei v alittu, on hehtaarisatona k ä y te tty m aanviljelysseuran keskiarvoa ta i eräissä tapauksissa h a r k in taan perustuvaa arviolukua. V iljasadot on v. 942, m ikäli ne on p u n n ittu k u i v a ttu in a ja puhdistettu in a, m uunnettu ulkokuivaa, puhdistam atonta satom äärää vastaaviksi. Perunasatoon lu ettiin kuuluviksi m yöskin pienet ja ruton v ik u u tta m a t m ukulat. K otieläinten lu k u a koskeva tilasto perustuu osaksi kansanhuoltom inisteriön vuosien 94 ja 942 m aaliskuulla su o rittam iin karjanlaskentoihin, osaksi yleiseen m aatalouslaskentaan, jonka tied o t ovat syyskuun p äiv ältä 94. M ain itu t lask enn at koskivat p eriaatteessa k aik k ia karjanom istajia ta i -haltijoita. P u o lustuslaitoksen k äy ttö ö n luovutetu t hevoset oli ohjeiden m ukaan o te tta v a huom ioon hevoslukua m e rk ittäessä. V. 942 su o rite ttu a laskentaa v arte n annetuissa ohjeissa k eh o itettiin tieto jen k erääjiä erikoisesti k ä y m ään jokaisessa karjasuojassa toteam assa eläinten luku. Peltoala- ja sato tilasto a ei tällä kertaa ole julkaistu k ih lakunnittain m m. h eh taarisato ja koskevien ensitietojen vähälukuisuuden vuoksi. K ihlakunnittainen ja kunnittainen tilasto m aatalouslaskelm assa selville saadun peltoalan k äy tö stä v. 94 julkaistaan laskentajulkaisun I I I osassa (SVT III: 38: 3). M ainitu n julkaisun I I osassa (SVT III: 38: 2) on y h tä yksityiskohtaisena esitetty m aatalouslaskennan kotieläintilasto. M eijeritilasto on kum panakin vuonna la ad ittu sam oja p eria atteita n o u d attaen k u in v. 940, jolloin o te ttiin k äytäntöön uusi kyselylom ake. Vuoden 94 m aataloustilasto kokonaisuudessaan k äsittää vain M oskovan rau h a n rajojen sisäpuolella olevan alueen, k u n ta a s vuoden 942 tilastoon sisältyvät m yös tied o t M oskovan rauhassa m enetetyiltä alueilta. Skiften utvaldes i v arje kom m un, sä v itt som respektive odlingsväxters om räde v ar större än för varje v äx t särskilt bestäm d m inim iareal, beroende pä odlingsarealens storlek 4 8 st., och skiftenas storlek v ar för spannm älsväxter m inst 0.5 ha, för ärte r ha, för potatis och ro tfru k ter O.20 h a sam t för hö ha. Komm unernas m edelhektarskördar räknades som aritm etiska m edelvärden för skiftenas hektarskördar. T otalskördam a äro räknade kom m unsvis genom a tt m ultiplicera varje växts odlingsareal med pä ovann äm nt s ä tt beräknad hektarskörd. A v de växter, vilkas odlingsareal i kom m unen v ar sä liten, a tt m an ej v a lt nägra skiften h ar m an som hektarskörd använt lantbrukssällskapets m edelvärde eller i nägra fall e tt uppskattning stal, som grundar sig pä prövning. Spannm älsskördarna är 942 h a i den m an de äro vägda torkade och rengjorda förändrats tili m otsvarande, utetorkad och orensad skördem ängd. Till potatisen räknades höra även smä av rö ta angripna knölär. Den Statistik, som berör husdjurens antal grundar sig delvis pä de av folkförsörjningsm inisteriet under ären 94 och 942 i m ars m änad verkställda husdjursräkningam a, delvis pä den allm änna lantbruksräkningen, vars uppgifter hänföra sig tili den sept. 94. Dessa räkningar om fattade i princip alla boskapsägare eller -innehavare. De tili försvarsm aktens bruk överlätna h ästam a böra enligt anvisningarna tagas i b etrak tan d e vid upptecknande av hästam as antal. I de anvisningar, som gavs v id verkställande av 942 ärs räkning uppm anades uppgiftem as insam lare a tt besöka särskilt varje boskapsstall för a tt konstatera djurens antal. S tatistiken över äkerarealen och skörden h ar ej denna gang publicerats häradsvis bl. a. tili följd av prim äruppgiftem as fätalighet beträffande hektarskör - darna. S tatistiken anförd häradsvis och kom m unsvis över äkerarealens användning är 94 och som m an genoni lantbruksräkningen fä tt utredd publiceras i lantbruksräkningspublikationens I I I del (FOS III: 38: 3). I sagda publikations I I del (FOS III: 38: 2) finner m an även lika d etaljerat fram ställt genom lan tb ru k s räkningen erhallen husdjursstatistik. M ejeristatistiken är v artd era äret uppgjord med iakttagande av sam m a prjnciper som är 940, da en ny frägeblankett togs i b r u k. 94 ärs lantbruksstatistik om fattar i sin helhet b lo tt det inom Moskva fredens gränser liggande om rädet, da äter 942 ärs S tatistik innehäller uppgifter även frän de vid Moskva freden förlorade om rädena.

6 II. Maanviljelys. Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys. S ääsuhteista ja niiden vaikutuksesta kasvillisuuden kehitykseen viljelyskausina ja 9442 esitettäköön lähinnä m aataloushallitukselle saapuneiden vuodentuloilm oitusten sekä ilm atieteellisen keskuslaitoksen kuukausitiedonantojen perusteella seuraavaa. V. 94. Sääsuhteet. T alvikausi oli varsin kylm ä sam oin k u in sen edellinenkin. Ilm atieteellisen keskuslaitoksen havaintojen m ukaan oli v :n 94 tam m ikuun läm pötila 9 % alem pi kuin keskim ääräisinä vuosina. Sam a suunta vallitsi vielä helmi- ja m aaliskuunkin aik an a ollen edellisen keskiläm pötila n. 2.5 C ja jä lk i m äisen n. 0.5 C alem pi norm aalia. Edelleen huhti-, touko- ja kesäkuunkin aikana olivat poikkeuksellisen kylm ät y ö t yleisiä. Talven lum ipeite oli ohuenpuoleinen, joten an k aran pakkasen johdosta m aan routakerros ulo ttu i eräiden tietojen m ukaan ainakin 70 sm syvyyteen. S adetta saatiin vuoden alkupuolella hyvin niukasti. Senvuoksi m yös roudan sulam inen keväällä edistyi h itaasti, josta ta as oli seurauksena kylvötöiden m yöhästym inen keskim äärin 2 viikolla. V aikkakin ihmis- ja hevostyövoim an puute h aitta si kylvötöiden suorittam ista olivat sensijaan sääsuhteet kylvöjen k annalta hyvin suotuisat. K oska koko alkukesä oli vähäsateinen, jo u tu i kasvillisuus suuresti kärsim ään kuivuudesta, joka oli siksi poikkeuksellinen, e ttä amm attim iehetkään eiyät entisen kokem uksensa nojalla osanneet täy sin arvioida sen v aik u tu sta. Sadem äärä oli tu n tu v a sti pienem pi kuin edellisenä vuonna, joka jo oli kuivim pia, m itä tunnetaan. N iinpä etelä-suomessa oli touko-, kesä- ja h einäkuun yhteinen sad e m äärä n. 25 % ja pohjois-suomessa vain n. 3 % n o r m aalista. Sitävastoin elokuu oli hyvin runsassateinen, ollen sadem äärä m uutam illa seuduilla etelä-suomessa n. 56 % ja pohjois-suom essa n. 205 % norm aalista. Syyskuun sadem äärä m iltei koko m aassa jä i jonkun verran norm aalia alem m aksi. L äm pötilasta on yleensä sanottava, e ttä kasvukauden alku oli huom attavan viileä. V asta kesäkuun loppupuolella ilm a läm peni hu om attav asti, v aik k a silloinkin oli m uutam illa seuduilla lieviä halloja. H einä- ja elokuun läm pötila oli jonkun v erran norm aalia korkeam pi, k u n ta as k asv u kauden lopulla vallinnut läm pötila oli norm aalia alempi. K un tu n tu v ia sateita saatiin liian m yöhään, suureksi osaksi jo tuleentuneelle sadolle, jo h tu i n iistä h u o m a tta v aa h a itta a sadonkorjuulle sekä ainakin m aan pohjoisissa osissa kevätviljasadon tuleentum isen estym inen, sam alla k u n alavilla m ailla tulvavesi aiheutti tu h o ja. K im m aa jä ä ty i ja p eitty i huom attavan v a h valla lum ikerroksella jo lokakuun alussa, jo u d u ttiin su u ri osa ainak in peruna- ja juurikasvisadosta korjaa- II. Jordbruk. Väderleksförhällandena sam t växtlighetens utveckling. Om väderleksförhällandena och deras inverkan pä växtlighetens utveckling under odlingsperioderna och m ä anföras följande närm ast pä grund av tili lantbruksstyrelsen anlända ärsväxtrapporter sam t m eteorologiska centralanstaltens m änadsöversikter. l r 94. Väderleksförhällandena. V interperioden 9404 var säsom även den förra synnerligen kali. E nligt m eteorologiska centralanstaltens observationer v ar tem peratu ren för januari m ânad àr 94 9 % lägre än under genom snittsàr. Sam m a rik tn in g rädde ännu under februari och m ars m ânad, i det den föregäende m änadens m edeltem peratur v ar ung. 2.5 C och den señares om kring 0.5 C under det nórm ala. U nder april, m aj, och juni m ânad voro fortsättningsvis exceptionellt kalla n ä tte r allm änna. V interns snötäcke v ar pä tu n n are sidan, varför tjälen i jorden tili följd av den stränga kölden sträckte sig enligt nägra rapporter ända tili 70 cm djup. R egn fick m an i början av äret m ycket knappt. D ärför fram skred även tjälens upptinande pä vären längsam t, vilket hade till följd en försening av säningsarbetena m ed ung. 2 veckor. E huru bristen pä säväl m änsklig arbetskraft som pä dragare inverkade störande pä säningsarbetena, voro därem ot väderleksförhällandena för sadden m ycket gynnsam m a. E m edan hela försom m aren v ar regnfattig, kom växtligheten a tt m ycket Iida av torka,viiken v ar sä exceptionell, a tt ej ens fackm ännen med stöd av föregäende erfarenheter kunde fullkom ligt bedöm a dess verkningar. Regnm ängden v ar kän n b art m indre än under det föregäende äret, som även v ar ett av de to rraste ár m an känner. Sâ t. ex. v ar i södra Finland den gemensamma regnm ängden under m aj, ju n i och juli m änad om kring 25 % och i norra F in land b lo tt c. 3 % av det nórm ala. D ärem ot v ar augusti m ycket regnrik, i det regnm ängden pä nägra orter i södra F inland v ar om kring 56 % och i norra F inland om kring 205 % av det nórm ala. Septem ber m änads regnm ängd uppgick i heia landet b lo tt tili nägot under det nórm ala. Om tem per atu ren kan m an överhuvud säga, a tt växtperiodens början v ar anm ärkningsvärt kylig. F orst m ot slutet av ju n i blev vädret m ärk b art varm are, ehuru även dä lindriga froster förekommo i en del trak ter. Juli- och augusti m änads tem p eratu r v ar i nägon m än högre än norm alt dä äter den i slutet av växtperioden rädande tem peraturen v ar under den nórm ala. D ä kännbara regn erhöllos allt för sent, p ä den till stor del redan m ogna säden, blev d e tta tili anm ärkningsvärd skada för skördens inbärgning sam t till hinder för värsädens m ognad átm instone i landets nordliga delar, sam tidigt som

7 8 m aan e rittä in epäedullisissa olosuhteissa, joista m yöskin jo h tu i syyskyntöjen suorittam isen lykkääntym inen kevääseen. Syysviljat. Syysviljan o raat olivat ' talvehtineet hyvin ty y d y ttä v ä sti, sillä m aa ehti vahvasti routaantu a ennen lum en tu lo a, eikä talv en aikana esiintynyt tu n tu v a sti suojasäitä. Täm än vuoksi m yöskin lumihom een esiintym inen oli v äh äistä. O raat paljastuivat lum en a lta e rittä in k irk k ain a eri puolilla m aata. M utta vähitellen ne jo u tu iv at kärsim ään su u rta tu h o a k y l m ien k ev ättu u lien ja kuivuuden vuoksi. M yöskin p in ta ro u ta ja jääpolte ilm oitetaan m uutam illa seuduilla oraiden tuhoutum isen aiheuttajiksi. M onin paikoin oraiden heikko kunto jo h tu i m aan kasvinravintoaineiden p uutteesta, koska hyvin lannoitetu illa pelloilla laajoilla aloilla etelä-suomessa esiintyi hyvin rehevää kasvustoa. R ukiin heilim öim inen ta p a h tu i lounais-suomessa kesäkuun 24 päivän ja heinäkuun 9 päivän välisenä aik an a sekä itä- ja pohjois-suom essa heinäkuun alk u puolella. K oska silloin vallitsi alkukesän poutakausi, olivat sääsuhteet heilim öinnin k an n alta katsoen hyvin suotuisat. Sadon kehittym inen ja tuleentum inen voi ta p a h tu a m yös edullisissa olosuhteissa, koska läm m intä p o u tasäätä ja tk u i koko heinäkuun. K ovasta k u iv u u desta aiheutui p ienijyväisyyttä. L eikkuu aloitettiin etelä-suom essa elokuun 5 p äiv in ä ja m uulla 0 2 päivinä. Elokuun ru n saat sateet h a itta siv at leikkuuta sekä aih eu ttiv at sadon pilaantum ista kuhilailla. R ukiin satoluvuksi koko m aassa on sa atu lokakuulla 4.8. Syysvehnän korjuu su o ritettiin U udenm aan ja H äm een lääneissä elokuun p:nä, m uualla p ä ä asiallisesti elokuun 2 29 p:nä. Sato arvioitiin lo k a kuulla keskim äärin koko m aassa keskinkertaista huonom m aksi (4.4). Syysrukiin kylvö alo itettiin yleisesti elokuun 20 p:nä ja tk u en syyskuun 7 p:ään sateiden tehdessä su u rta h a itta a. E dellisestä poikkeavasti kylvötyöt a lo ite t tiin V aasan ja Lapin lääneissä elok. 29 jatkuen syys k. 0 p:än ja V iipurin lään issä syyskuun 2 p:än. K evätviljat. K evätviljojen kylvö voitiin suorittaa hyvin suotuisien sääsuhteiden vallitessa, joskin hidas kevääntulo n iitä m y ö h ästy tti. O raiden kehittym inen 0 k u itenkin v alite tta v an hidasta poikkeuksellisen k u i v uuden ja kylm ien tu u lien vuoksi. K u n sa teita sa a tiin tu n tu v a sti v asta elokuulla, ei niillä enää ollut m erk ity stä ainakaan aikaisem m in kylvetyille kevätviljoille. M yöhem m istä kylvöistä ei paikoin saatu ensinkään tu le en tu n u tta satoa. R u n saat sateet aih eu t tiv a t kasvuston lakoutum ista ja sadon pilaantum ista pelloilla. H arvinaisen aikainen talven tulo lisäsi vielä n iitä vaikeuksia, joiden vallitessa sadonkorjuutöitä jo u d u ttiin suorittam aan vähäisellä ja heikolla ihmisja hevostyövoim alla. K asvitaudeista vain lentonoki ja tuhoeläim istä juurim adot sekä k irp at o vat h u o m a tta v in m äärin esiintyneet johtuen tuholaisten vähyys lähinn ä edellisenä talv en a vallinneista a n k a rista pakkasista. översv äm n in g ar p ä lä g lä n ta m a rk e r fö ro rsak ad e skad o r. M arken frös till och b e tä c k te s m ed e tt an m ärk - n in g s v ä rt tjo c k t snölager re d a n i b ö rja n av O ktober, v a rv id m a n kom a t t b ä rg a en sto r del a v ä tm in sto n e p o ta tis och ro tfru k tssk ö rd en u n d e r sä rsk ilt ofördelaktig a fö rh ällanden, v a ra v äv en följde a t t v e rk stä lla n d e t a v h ö stp lö jn in g a m a m äste u p p sk ju ta s tili v ären. Höstsäden. H östsädens broddar hade övervintrat m ycket tillfredsställande, ty m arken h ann kräftigt frysa tili före snöns ankom st och under vintern förekommo ej kän n b ara töväder. F ö r den skull v ar förekom sten av snömögel ringa. D a b roddam a frigjordes frän snö visade de sig pä olika häll i landet v ara sä r skilt klara. Men sm äningom kommo de a tt lida stor skada tili följd av kalla värvindar och torka. Även tjälbildning vid y ta n och isbränna uppgives vara orsaken tili a tt b ro d d am a ta g it skada i nägra trak ter. P ä m änga Ställen förorsakades broddam as svaga växtk raft av jordens brist p ä växtnäringsäm nen, em edan pä välgödslade äkrar pä vidsträckta om räden i södra F inland förekom e tt m ycket frodigt växtbeständ. R ägen blom m ade i sydvästra F inland m ellan 24 ju n i och 9 ju li sam t i östra och norra F inland i början av juli. Em edan dä ännu rädde försom marens period av uppehällsväder, voro väderleksförhällandena vad blom ningen vidkom m er m ycket gynnsam m a. Skördens utveckling och m ognad künde även ske under fördelaktiga förhällanden, em edan d et varm a uppehällsvädret fortsatte heia juli m änad. Den stränga torkan förorsakade sm äkornighet. Skörden begynte i södra F inland m ellan den 5 augusti och annorstädes m ellan 0 2. A ugusti m änads rikliga regn voro tili förfäng för skördearbetet sam t orsak tili a tt säden pä skylam a tog skada. Rägens skördetal i heia landet h ar m an i Oktober uppsk attat tili 4.8. H östvetets bärgning vidtog i N ylands och Tavastehus län den augusti, annorstädes huvudsakligen m ellan den 2 29 augusti. Skörden uppskattades i Oktober i m edeltal i heia landet till under medelm ä tta n (4.4). S ädden av h ö strä g beg y n te allm än t d en 20 au g u sti och fo rtsa tte tili d en 7 Septem ber, v a rv id reg n en gjo rd e sto r sk ad a. A w ik a n d e frä n d e tta b eg y n te sänin g sarb eten a i V asa och L ap p lan d s lä n d en 29 a u g u sti och fo rtsa tte tili d en 0 Septem ber och i V iborgs lä n tili d en 2 Septem ber., Värsäden. Sädden av värsäd künde utföras under m ycket gynnsam m a väderleksförhällanden, om även värens längsam m a ankom st försenade densamma. B roddam as utveckling v ar likväl bekiagansvärt längsam jjl följd av den exceptionella torkan och de kalla vindarna. D ä m an fick regn kännbart först i augusti hade det ej m era nägon betydelse ätm instone ej för tidigare sädd värsäd. Av scnare sädd fick m an pä sina Ställen ej alls mögen skörd. De rikliga regnen förorsakade liggsäd hos beständet och skördens förskäm ning pä äk ra rn a. V intem s ovanligt tidiga ankom st ökade ytterligare de svärigheter, under vilka skördearbetena kommo a tt utföras m ed liten och svag människo- och hästkraft. Av växtsjukdom ar h a r blott flygsot och av skadeinsekter rotm ask och jordloppor yppats i anm ärkningsvärd grad, beroende pä skadeinsekters ringa m ängd, vilket närm ast h ar sin orsak i de under föregäende vinter rädande stränga kölderna.

8 9 K evätvehnän kylvö alo ite ttiin etelä-suom essa y leisim m in toukokuun 2 6 p:nä ja p ä ä tty i sam an kuun 2226 p:nä H äm een V iipurin, M ikkelin ja K uopion lääneissä se su o ritettiin toukok p:nä sekä pohjois-suom essa 9 3 p:nä. K orjuu alo itettiin yleisesti elokuun 2 p:n ja syyskuun p:n välisenä aik an a sekä saatiin loppuun suoritetuksi syyskuun loppuun mennessä. Satoluvuksi koko m aassa arvioitiin lo k a kuussa 4.2. O hran kylvöön ry h d y ttiin lounais-suom essa to u kok. 23 p:nä, keski- ja itä-suom essa toukok p:nä sekä pohjois-suomessa toukok p:nä. K ylvö tu li loppuun suoritetuksi etelä-suom essa to u kok. lopulla ja keski- sekä pohjois-suom essa kesäk. 2 8 p:nä. K asvua h a itta siv at m uutam in paikoin lievät h allat ja k irp at. K orjuu alo itettiin yleisesti elokuun 4 p:nä (Lapin läänissä) ja p ä ä tty i syyskuun 4 p:nä (Uudenm aan läänissä). Koko m aan satoluvuksi lokakuussa arvioitiin 3.9. K auran kylvö aloitettiin yleisesti toukokuun 4 7 p:nä ja p äätty i m ain itu n kuukauden lopulla. K orjuu ta p a h tu i etelä-suomessa elokuun 8 ja syyskuun 8 p:n välillä sekä pohjois-suom essa elokuun 30 ja syyskuun 3 p:n välillä. K oko m aan sato arvioitiin lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (4.). Sekaviljan ja palkokasvien sadot arvioitiin koko m aassa lokakuussa keskinkertaista huonom m iksi (4. l ja 4.o). Peruna ja juurikasvit. P erunan istutus suoritettiin yleisesti etelä-suomessa toukok. 28 p:n ja kesäkuun 2 p:n välisenä aikana ja pohjois-suom essa kesäk. 2 6 p:nä ollen koko m aassa loppuun su o rite ttu kesäk. 2 p:nä. K asvuston k eh ity stä h a itta si suuresti alk u kesän kuivuus. E lokuun alussa sa atu runsas sade paransi kuitenkin huom attasvasti satotoiveita. Syyskuun alussa olleet h allat vähensivät puolestaan ain a k in m yöhäisem pien laatu jen kohdalta satoa paljon varsinkin pohjois-suom essa. K asv itau d it eiv ät m a i n ittav a sti h aitan n eet perim än kasvua. K u n korjuutöissä oli niukasti työvoim aa, edistyivät ne h ita asti ollen vielä m onin paikoin lokakuun alussa kesken. M aan jääty m in en ja runsas lum isade lokakuun alk u puolella tek iv ät kokonaan m ahdottom iksi silloin vielä keskeneräisen perunannoston, joka yleisesti oli aloite ttu jo syysk. 0 3 p:nä. Perunasato koko m aassa arvioitiin lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (3.9 ). R ehujuurikasvien kylvö alkoi etelä- ja keski-suom essa toukokuun 2 29 p:nä sekä pohjois-suomessa kesäkuun 2 6 p:nä, tu llen loppuun suoritetuiksi v a s ta av a sti toukok. 30 p:nä ja kesäkuun 8 p:nä. A lkukesän kuivuus ja k irp at aih eu ttiv at kasvustolle suurta tuhoa. Monin paikoin to im itettiin uusintakylvö ta i k ä y tettiin jo rehujuurikasveille kylvetty pelto muille viljelyskaveille. E lokuun sateet edistivät tu n tu v asti kasvua. Nosto alo itettiin lokakuun alkupäivinä ja ja tk u i sam an kuukauden loppupuolella. V arhainen m aan jäätym inen lokakuun alkupuolella teki noston jatkum isen kokonaan m ahdottom aksi. Koko m aassa arvioitiin sato lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (4.). Heinä ja laidun. A pilan talvehtiessa suotuisien olosuhteiden vallitessa sen kasvusto paljastu i hyvin elinvoim aisena. A pilam ätä ei aih eu ttan u t tuhoja. K evät- Sädden av värvete tog sin början i södra F inland allm ännast den 2 6 m aj och slutfördes den 2226 i sam m a m&nad. I T avastehus, Viborgs, St. Michels och K uopio län verkställdes den m ellan den 5 29 m aj och i norra P inland den 9 3. Skörden begynte allm änt m ellan den 2 augusti och September och slutfördes innan September m änads slut. Skördetalet i heia landet uppskattades i Oktober tili 4.2. Med koms&dden började m an i sydvästra-pinland den 23 m aj, i m ellersta och södra F inland den m aj sam t i norra F inland den m aj. Sädden slutfördes i S-Finland i slutet av m aj sam t i m ellersta och norra F inland den 2 8 juni. V äxtligheten skadades pä nägra Ställen av lindriga froster och jordloppor. Skörden vidtog allm änt den 4 augusti (i Lapplands län) och slutfördes den 4 September (i N ylands län). H eia landets skördetal uppskattades O ktober tili 3.9. H avresädden begynte allm änt den 4 7 m aj och upphörde i slutet av näm nda m änad. Skörden v erk ställdes i södra F inland m ellan den 8 augusti och 8 September sam t i norra F inland m ellan den 30 a u gusti och 3 septem bbr. H eia landets skörd u p p sk attades i Oktober tili u nder m edelm ättan (4.). B landsäden och baljväxternas skördar u p p sk a tta des i heia landet i Oktober tili under m edelm ättan (4. och 4.o). Potatis och rotfruktcr. P otatissättningen verkställdes allm änt i södra F in lan d m ellan den 28 m aj och den 2 ju n i och i norra F inland m ellan den 2 6 ju n i och v ar slutförd i heia landet den 2 juni. Försom m arens torka gjorde m ycket förfäng ä t beständets utveckling. D et rikliga regnandet i början av augusti förbättrade likväl m ärkbart skördeutsiktem a. De i början av September inträffade fro sterna inskränkte för sin del ätm instone vad de senare p otatissortem a beträffar m ycket skörden i norra F inland. V äxtsjukdom ar h av a ej näm nvärt skadat potatisväxten. D a det v id skördearbetet v ar k n ap p t m ed arbetskraft fram skred d etta längsam t och v ar ännu i början av Oktober pä m änga ställen oavslutat. M arken^ isbeläggning och e tt rikligt snoväder i början av Oktober gjorde den dä ännu pä hälft läm nade potatisupptagningen omöjlig, vilken allm änt hade börjat redan den 0 3 Septem ber. P otatisskörden i heia landet uppskattades i Oktober tili u nder m edelm ättan (3.9). Sädden av ro tfrukter begymte i södra och m ellersta F inland den 2 29 maj sam t i norra F inland den 2 6 juni, och slutfördes respektive 30 m aj och 8 juni. Försom m arens torka och jordloppor förorsakade v ä x t ligheten stor skada. P ä m änga ställen verkställdes n y sädd eher användes den för ro tfru k te m a plöjda äkern för andra odlingsväxter. A ugusti m änads regn befräm jade k än n b art växtligheten. U pptagningen av ro tfrukter begynte de första dagarna av Oktober och fortsatte tili slutet av sam m a m änad. M arkens tidiga tillfrysande i början av Oktober gjorde det om öjligt a tt fo rtsätta upptagningen. I heia landet u p p sk a ttades skörden tili i Oktober under m edelm ättan (4. l). Höet och betet. D a klövern övervintrade under m ycket gynnsam m a förhällanden, visade den sig dä den blev b ar v a ra m ycket livskraftig. K lö v errö ta 2

9 0 kauden aikana kuivuus ja kolea sää h id a stu tti k u i te n k in suuresti heinän kasvua. H einän korjuu a lo ite t tiin yleisesti heinäkuun 8 4 p:nä hyvien sääsuhteiden vallitessa ja sa atiin loppuun suoritetuksi etelä- Suomessa keskim. heinäkuun 26 p:nä sekä keski- ja pohjois-suomessa heinäkuun lopulla ja elokuun 5 p:nä. H einän la atu oli yleensä hyvä. Sato arvioitiin koko m aassa lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (4. o). K un sateita saatiin v asta elokuussa, m yöhästyi heinän jälkikasvu jonkun verran, m u tta oli kasvukauden lopulla m onin paikoin runsas. N iittyheinän sato arvioitiin lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (3.8). L aidun arvosteltiin kesäkuussa etelä- ja keski-suom essa k esk in kertaista huonom m aksi ja pohjois-suom essa huonoksi, heinä- ja elokuussa keskinkertaista huonom m aksi ta i huonoksi, m u tta syyskuussa yleensä keskinkertaiseksi. E ri viljelyskasvien kasvutila eri ajan k o h tin a k asv u k auden kuluessa näkyy seuraavista suhdeluvuista, jo tk a osoittavat millaiseksi satotoiveet ta i jo k o rjatu t sadot on keskim äärin arvosteltu m aataloushallitukselle k esän aikan a saapuneissa vuodentuloilm oituksissa ). fö ro rsak ad e ej n ä g ra sk ad o r. U n d er värp erio d en försenade to rk a n och d e t k y lig a v ä d re t m y ck et h ö ets v ä x t. H ö ets in b ärg n in g beg y n te a llm ä n t den 8 4 ju li u n d e r gynnsam m a väderlek sfö rh ällan d en och slutfördes i sö d ra F in la n d i m edeltal d e n 26 ju li sa m t i m ellersta- och n o rra F in la n d i slu te t a v ju li och d en 5 a u g u sti. H ö ets k v a lite t v a r över h u v u d god. S körden u p p sk a tta d e s i h eia la n d e t i O ktober till u n d e r m e d e lm ä tta n (4.o). D a reg n föll fö rst i au g u sti, försenade sig h ö ets a te rv ä x t n ä g o t, m en v a r v id v äxtp erio d en s slu t p ä m än g a ställen riklig. Ängshöets sk ö rd u p p sk a tta d e s i O ktober till u n d e r m ed elm ä tta n (3.8). B e te t u p p sk a tta d e s i ju n i i sö d ra och m ellersta F in la n d till u n d e r m e d e lm ä tta n och i n o rra F in la n d till d älig t, i ju li och a u g u sti till u n d e r m edelm ä tta n eller d älig t, n jen i Septem ber a llm än t tili m edelm ä ttig t. D e o lik a o d lin g sv äx tern as v äx tläg e v id olik a tid - p u n k te r a v v äx tp erio d en s lopp fram g är av följande re la tiv a ta l, v ilk a u tv isa tili v ilk e t v ä rd e skördeutsikte rn a eller de re d a n b ärg ad e sk ö rd a rn a i m ed eltal upps k a tta ts enligt till la n tb ru k ssty re lse n u n d e r som m aren in lu p n a ä rs v ä x tra p p o rte r ). 0^8A is O H 'BTU0A,4^A 83; sra. s m y ; Kesäk. Ju n i 5 p:nä H einäk. Ju li»»» Elok. A ugusti»»» Syysk. Septem b.»»» Lokak. O ktober»»» «JtHO 0IA3H p S S p T IU ffl; 'D ftia 'B 5t8g ja ^ x R A f ie g ; ^ ta S ro i -05ii«a svmo& B u n i a j I 8 * 3 p u j * 0 n ( jia S 'B Jiunnf oi[h«a 'B U p q O A J Ä ^ o q s ä n y KB3itAWn.lt o i l 4.o 3.8 V Sääsuhteet. Syksyn 94 sekä sitä seuraavan ta lv i kauden 9442 sääsuhteet olivat m onessa suhteessa epäedullisia m aataloudelle. Syysviljojen k y lv öt m yöh ästy iv ä t sateiden johdosta, ja poikkeuksellisen aik ainen talv en tulo h a itta si mm. syyskyntöjen su o ritta m ista. Talven ollessa harvinaisen an k ara ja kylm ien säiden jatk u essa vielä toukokuullakin k ärsiv ä t syysviljan o raa t huom attavia vau rio ita. A lkukevät oli suhteellisesti k u iv a ja suurem pia sateita sa ttu i vasta toukokuun puolivälissä. T oukokuun sadem äärä oli m aan eteläpuoliskossa vain 76 % norm aalisesta; vain K uopion, M ikkelin ja V iipurin lääneissä satoi jokseenk in norm aalim äärän. K esäkuu oli lounaassa ja osaksi lännessä runsassateinen, pohjoisessa jokseenkin n o r m aali, m u tta m uualla vähäsateinen; keskim äärin satoi m aan eteläosassa 73 % n orm aalim äärästä. L äm pötila oli suurim m assa osassa m a ata v ajaan asteen n o r m aalia korkeam pi; mm. länsirannikolla kuitenkin jo n kin verran sitä alem pi. H alloja esiintyi etenkin kesäkuun 6 8 p:ien vaiheilla verraten yleisesti, sekä 2 6 p:nä paikoitellen eri osissa m aata. H einäkuu oli m aan etelä- ja keskiosissa n orm aalia k y l m em pi, sadem äärän vaihdellessa huom attav asti m aan eri puolilla. V ähiten % n orm aalim äärästä Ar 942. Väderleksförhällandena. Väderleksläget Jiösten 94 och därpä följande vinter v ar i m änga avseenden för lantbruket ogynnsam t. Sädden av höstsäden blev försenad av regnen och in trä d et av en exceptionellt tid ig vinter v ar tili m en bl. a. för höstplöjningam as utförande. M edan vintern v ar sällsynt sträng, och kall väderlek gjorde sig gällande in pä m aj m änad togo höstbroddarna ansenlig skada. Tidigare pä váren v ar det relativ t to rrt oeh ym nigare regn gavs d et först i m edlet av m aj m änad. Maj m änads nederbörd v ar i landets södra del endast 76 % av det nórm ala; endast i K uopio, St. Michels och Viborgs län regnade det ungefär norm alt. Ju n i v ar i sydväst och delvis i v ästra F inland regnrik, i norr nägorlunda norm al, m en annorstädes regnfattig; i m edeltal regnade det i södra delen av landet 73 % av den nórm ala m ängden. T em peraturen v ar i största delen av landet n ära en grad högre än det nórm ala; i v ästra k u sttrak ten dock i nägon m an lägre. F roster förekommo jämförelsevis allm änt föm äm ligast omkring den 6 8 sam t den 2 6 ju n i ställvis i olika delar av landet. Ju li m änad v a r i landets södra- och m ellersta delar kallare än norm alt, i det regnm ängden varierade m ä rk b a rt i landets olika delar. *) Vuodentulotoiveitten ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikkoa jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonompaa, 3 huonoa vuodentuloa, 2 melkein katoa ja katoa. J) Vid angivandet av skördeutsikterna har tillämpats en sifferskala, vari 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över medelmáttig, B medelmättig, 4 under medelmättig och 3 dälig skörd samt 2 nästan missväxt och missväxt.

10 satoi Pohjois-Suom essa sekä m aan lounaisim m assa osassa, eniten V iipurin läänissä (96 %), U udellam aalla (28 %) ja K uopion läänissä (34 %). E lokuu oli jälleen norm aalia läm pim äm pi, keskim ääräisen läm pötilan ollessa m uualla p aitsi Lapissa 2 yli norm aalin. K uun aikana sa ttu i kuitenkin eräitä ankaria halloja, joista erityisesti 4 5 p:nä Oulun läänissä ja 3 p:nä m aan pohjois- ja länsiosissa, aina U u ttam aata m yöten vierailleet h allat m uodostuivat tuhoisiksi. E lokuu oli vähäsateinen, paitsi Vaasan ja H äm een lääneissä sekä m aan pohjoisosassa; m aan eteläpuoliskossa tu li sadetta 78 % norm aalim äärästä. Sateet sa ttu iv a t kuun a lk u puoliskolla, ja loppukuu oli suurim m assa osassa m aata poutainen. Syyskuu oli m aan eteläpuoliskossa O.s.5 norm aalia läm pim äm pi; sadem äärä oli m elkein norm aalinen. L okakuun ensim m äisellä viikolla satoi erittäin vähän, m u tta senjälkeen satoi kahden viikon ajan runsaanlaisesti, paikoin hyvinkin runsaasti (Etelä- Suomessa koko kuukautena 9 % norm aalim äärästä). L äm pötilan keskiarvo oli Lapissa m elkein norm aali, m uualla.32.4 sitä läm pim äm pi. K uivahko ja osaksi norm aalia kylm em pi alkukesä oli suhteellisesti epäsuotuisa talvella harventuneen heinän kasvulle eikä tarjo n n u t edullisia kasvuolosuhte ita m yöskään syys- eikä kevätviljoille, joista edellisten kehitys oli esim. heinäkuun puolivälissä yhdestä kahteen viikkoon m yöhässä. H einäkuun puolivälissä alkaneet p itkälliset sateet ja koleahkot säät v iiv ä s ty ttiv ä t viljakasvien tuleentum ista ja heikensivät h einän laatua, paikoin m yös h äiriten sen korjuuta. E lokuun loppupuoliskon läm pim yys jo u d u tti kuitenkin kevätviljojen kypsym istä, joten v iljat tuleentuivat, sikäli k u in eivät olleet kärsineet halloista, ty y d y ttä västi. H allojen tu h o t m uodostuivat kuitenkin laajoilla alueilla erittä in ankariksi. K u ten alem pana on t a r kem m in m ainittu, kohtasi suuria osia Oulun ja Vaasan lääneistä leipäviljan, k au ran ja perunan suhteen kato, m u tta täm än lisäksi on hallojen satoa alentava v aik u tu s erityisesti kevätvehnän suhteen tu n tu n u t aina m aan eteläosia m yöten. Syysviljat. A nkaran talven ja kylm ähkön kevään harventam at o raat olivat vielä heinäkuulla k eh ity k sessään norm aalisesta jälessä, m inkä lisäksi ne m onin paikoin rankkasateiden vuoksi lakoutuivat. R uista päästiin n iittäm ään tu n tu v asti norm aalia m yöhem m in eli useimmissa lääneissä yleisim m in v asta elokuun 5 20 p:n vaiheilla. Sateisesta heilim öim isajasta jo h tu v an lovitähkäisyyden vuoksi sekä hallojen seu rau k sena eivät rukiin puintitulokset kaikkialla o soittautuneet edes odotusten m ukaisiksi. T ästä huolim atta arvosteltiin koko m aan ruissato lokakuulla m iltei keskinkertaiseksi (4.5), m u tta kolmessa läänissä (V iipurin, K uopion ja Vaasan) keskinkertaista huonom m aksi (4.4 ja 4.2) sekä yhdessä läänissä (Oulun) h u o noksi (3.o). P arh aat ruissadot saatiin vuodentuloilm oitu sten m ukaan T urun ja P orin sekä H äm een lääneissä (5.o). R uissadon la a tu oli kärsin y t halloista ja korjuuajan sateista; niinpä esim. hl-paino katoalueella oli m onessa tapauksessa v ain 50 60, jopa joskus alle 50. M inst eller % av norm alm ängden regnade det i N orra-finland sam t i landets sydvästligaste del, m est i Viborgs län (96 %), N ylands (28 %) och i K uopio län (34 %). U nder au g u stiv ar det äter högre än norm alvärm e, m edan m edeltem peraturen annorstädes utom i Lappm arken v ar 2 över det norm ala; inom denna m anad inträffade dock nagra stränga froster av vilka frosterna 4 5 i Uleäborgs län och den 3 i landets no rra och v ästra delar ända längs m ed N y lands län gestaltade sig särdeles förödande. I augusti regnade det sparsam t utom i Vasa och Tavastehus län sam t i landets nordliga delar; i landets södra del reg nade d et 78 % av norm alm ängden. Regnen inträffade under m änadens förra del och under senare delen av m änaden v ar det i större delen av landet m est uppehällsväder. Septem ber m anads tem peratur v ar i södra halvan av landet varm are än det norm ala; nederbörden v ar nästan norm al. U nder Oktober mänads första vecka regnade det särskilt litet, m en därefter regnade det i tv ä veckor ganska ym nigt, ställvis m ycket ym nigt (i Södra-Finland utgjorde heia m änadens neder börd 9 % av norm alm ängden). Temperaturens m edeltal var i L appland n ästan norm alt, annorstädes varm are. Den nägot to rra och delvis över d et norm ala kall försom m ar v ar relativ t of ördelaktig för den under vintern glesnade höväxten och bjöd ej gynnsam m a växtförhällanden heller ä t vare sig höst- eller värsäden, av vilka den förstnäm ndas utveckling var t. ex. i m edlet av juli m änad en tili tv ä veckör försenad. De längvariga regnen, som började i m edlet av juli och den kyliga väderleken fördröjde grödans m ognad och försvagade höets kvalitet sam t inverkade ställvis störande pä dess bärgning. Värm en under augusti mänads senare del päskyndade dock värsädens m ognad och inverkade gynnsam t pä sädens utveckling, där frosterna icke vällat skador. F rosternas förödelser gestaltade sig doök pä vida om räden särdeles väldsam m a. Säsom nedan närm are anförts, drabbades stora delar av Uleäborgs och Vasa län av m issväxt pä brödsäd, havre och potatis m en h ärtill kom m er a tt frosternas m enliga inverkan p ä särskilt värsädens avkastning gjorde sig kännbar ända längs m ed landets sydliga delar. Höstsäden. B rodden som glesnat tili följd av den stränga vintern och den kyliga vären v ar ännu i juli bliven efter det norm ala och dessutom hade den mängenstädes lagt sig tili följd av hällregn. Rägen künde skäras hetydligt senare än den norm ala tiden d. v. s. i de fiesta län allm änt först om kring 5 20 augusti. Under inverkan av regnig hlom ningstid, illa m atade ax sam t tim ade froster gav avkastningen vid tröskningen icke allestädes ens det resultat, m an v ägat vänta. Emellertid uppskattades heia landets rägskörd i Oktober tili i d et närm aste m edelm ättig (4. 5), m en i tre län (Viborgs, Kuopio och Vasa) till under m edelm ättig (4.4 och 4.2) och i e tt län (Uleäborgs) tili dälig (3.o). E nligt ärsväxtberättelserna erhölls den bästa rägskörden i Äbo och B jöm eborgs sam t Tavastehus län (5.o). K valiteten hos rägen hade lid it av froste r och skördetidens regn; sälunda v ar hl-vikten pä m issväxtom rädena i m änga fall endast 50 60, ja tili och m ed u nder 50.

11 2 Syysvehnän sato vaih teli huom attavasti eri k u n nissa ja erilaisilla m ailla. Ne vehnäpellot, joilla k a s vusto talvella ja kylm än alkukevään aikana oli pahasti harventunut, antoivat varsin heikkoja satoja, k u n ta as siellä tä ällä parem m in säilyneet laih o t o so ittau tu iv a t tuottoisem m iksi. P uintitulosten selvittyä arvosteltiin syysvehnän sato keskinkertaista huonom m aksi (3.7). K orjuu alkoi yleisim m in v asta elokuun viim eisellä viikolla. Syysviljojen kylvöt m yöhästyivät, kuten k o rju u t kin, tu n tu v asti, m m. koska siemen oli pääasiassa o te t ta v a uutisesta. R ukiin kylvö alkoi m aan eteläosassa yleisim m in elokuun viim eisellä viikolla ja p äätty i syyskuun ensimmäisellä viikolla ta i viim eistään kuun puolivälissä. O raat n äy ttiv ä t kaikesta huolim atta lokakuun puolivälissä lupaavilta. Kevätviljat. K ylm ähkön kevään vuoksi alkoivat toukoty ö t jonkinverran norm aalia m yöhem m in ja ja tk u iv a t kireän työvoim atilanteen vuoksi verraten pitkään. K asvukauden alkupuolella olivat kosteussuhteet viljojen kehitykselle edulliset. N orm aalia k y l m em pi ja sateinen heinäkuu uhkasi k u iten k in e rity i sesti Pohjois-Suom essa v aaran taa viljojen- tuleentumisen. E rittä in tuhoisiksi osoittautuivat k ev ätv iljoille jo aikaisem m in m ain itu t h allat. K evätviljojen korjuu m yöhästyi tavallista enem m än, niinpä oli m m. kau raa vielä syyslokakuun vaihteessa paikoin niittä m ättäk in. K evätvehnän kylvö alkoi m uualla paitsi L apin lä ä nissä yleisim m in toukokuun 8 3 päivinä sekä viim eksim ainitussa läänissä k u u n 7 p:nä. Se su o ritettiin loppuun m aan länsiosassa päivinä, idässä ja pohjoisessa kesäkuun p:ään m ennessä. K orjuu alkoi Etelä-Suom essa yleisesti v asta syyskuun puolella ja ja tk u i aina syys lokakuun vaihteeseen saakka. H allat huononsivat yleisesti sadon la a tu a ja m äärää, paikoin E telä-suom essakin. K eski- ja E telä-p o h jan m aalta ilm oitettiin vehnän hehtolitrapainon vaihtelevan v ain välillä. V iljan la a tu oli k ärsin y t myös sateista pitk än ulkokuivatuksen aikana; peittaam attom assa vehnässä esiintyi sitäpaitsi haisunokea. N äistä vaurioista huolim atta arvosteltiin koko m aan kevätvehnäsato vuodentulokertom uksessa keskinkertaiseksi (5.o); parhaaksi T urun ja P orin läänissä (5. 4) ja huonoim m aksi L apin ja Oulun lääneissä (2. 5 ja 3.o). O hran kylvö alkoi eteläisissä lääneissä yleisim m in toukokuun 6:9 päivinä ja p äätty i kuun viim eisinä ta i kesäkuun ensim m äisinä päivinä. Lapissa su o rite t tiin kylvö yleisesti toukokuun 26 p:n ja kesäkuun 9 p:n välillä. K orjuuseen ry h d y ttiin etelässä p:nä elokuuta, pohjoisem pana 623 p:nä, Lapin läänissä kuitenkin v asta 27 p:n vaiheilla. Se saatiin loppuun yleisesti syyskuun ensimmäisellä viikolla. O hra kärsi hallavahinkoja erityisesti Lapin läänissä; täm än lisäksi olivat lentonoki ja viiru tau ti paikoin vitsauksena. Sato arvosteltiin lokakuulla koko m aata silm älläpitäen keskinkertaiseksi (4.8 ). K eskinkertaista parem pi se oli H äm een sekä T urun ja Porin lääneissä (5.7 ja 5.6), keskinkertaista huonom pi Oulun ja Lapin lääneissä (3.6 ja 3.9). K auran kylvötyöt alkoivat Lapin läänissä toukokuun 24 p:nä m uualla 8 3 päivinä sam aa kuuta, kylvö suoritettiin yleisim m in loppuun H äm een läänissä 2 p:ään, m uualla kuu n viim eisiin päiviin mennessä, H östvetet a v kastning varierade m ärkbart inom skilda kom m uner och pä olika m arker. De veteäkrar, d ar växtligheten under vintern och den kalla försomm aren illa glesnat, gävo m ycket svaga skördar, varem ot h är och v ar, d är grödan s tä tt sig bättre, äringen visade sig m era givande. Sedan u tb y te t vid tröskningen u tretts uppskattades skörden pä höstvete till under medelm ättig (3.7). Skörden päbörjades allm ännast först under den sista veckan av augusti. H östsädens sädd försenades kännbart, liksom även skörden, bl. a. em edan utsädet huvudsakligen skulle erhällas frän den nya skörden. Rägs&dden päbörjades i landets södra del allm ännast under sista veckan av augusti och avslutades under första veckan av Septem ber m änad eller senast i m edlet av m änaden. T rots allt tedde sig b roddam a lovande i m edlet av Oktober. Värsäden. Till följd av den kyliga vären päbörjades värsädden i nägon m än senare än vanligt och pägick för den stram a arbetskraftssituationens skull nägorlunda läng tid. U nder växtperiodens början voro fuktighetsförhällandena gynnsam m a för grödans utveckling. Den m er än norm alt kalla och regniga juli m änaden hotade dock i synnerhet i N orra-finland a tt äventyra m ognaden av säden. Päfallande ödesdigra för v ä r säden visade sig redan tidigare näm nda froster hava v arit. Skörden av värsäden försenades m er än v a n ligt, sälunda förekom ännu i skiftet av September Oktober bl. a. hav re ställvis oslagen. V arvetets sädd päbörjades annorstädes utom i L applands län allm ännast den 8 3 m aj sam t i sistnäm nda län den 7. D en slutfördes i landets v ästra del den 2025 m aj, i öster och norr innan den juni. Skörden päbörjades i Södra-Finland allm änt först in pä September och fortgick än da tili m änadsskiftet Septem ber oktober. F rosterna försäm rade allm änt skörden bade tili kvalitet som k v an titet, ställvis även i Södra-Finland. F rän Mellersta- och Södra-Österbotten uppgavs a tt hektolitervikten p ä v etet varierade m ellan endast 50 tili 75. Sädens kvalitet hade även lid it av regnen under den länga utetorkningen; i det obetade vetet förekom dessutom stinksot. T rots dessa skador uppskattades värveteskörden över heia la n det i ärsväxtberättelsen tili m edelm ättig (5.o); b äst i Abo och B jörneborgs län (5.4) och säm st i Lapplands och LTleäborgs län (2.5 och 3.o). K ornsädden inleddes i de södra länen allm ännast den 6 9 m aj och avslutades under m änadens sista eller ju n i m änads första dagar. I L appland utfördes sad den i allm änhet m ellan den 26 maj och 9 juni. Skörden vidtog i söder den augusti, nordligare 623, i Lapplands län dock först om kring den 27 sam t avslutades i allm änhet under September m änads första vecka, K örnet led av frosterna synnerligast inom L applands län, dessutom hem söktes k örnet ställvis av flygsot och strim sjuka. Med beaktande av heia landet uppskattades skörden i Oktober tili m edelm ättig (4.8). Över m edelm ättig v ar den i Tavastehus sam t Abo och Björneborgs län (5. 7 och 5.6), under m edelm ättig i Uleäborgs och Lapplands län (3.6 och 3.9 ). H avresädden päbörjades i Lapplands län den 24 m a j, annorstädes 8 3 av denna m änad. A llm ännast av-: slutades sädden i Tavastehus län den 2, annorstädes: under m änadens sista dagar, i Viborgs och Lapplands-

12 3 V iipurin ja L apin lääneissä kuitenkin v asta kesäkuun ensimmäisellä viikolla. N iittäm ään päästiin yleisesti elosyyskuun vaihteessa, ja työvoim an puutteen sekä puintivaikeuksien johdosta oli suuri osa k au rasta ulkona vielä lokakuun puolivälissä. E lokuun ja syyskuun h allat aih eu ttiv at paljon vahinkoa kauralle, mm. alentaen siem enviljan itä v y y ttä. H l-painoksi ilm oite ttiin katoalueelta yleisesti Koko m aan kaurasato arvosteltiin lokakuulla keskinkertaiseksi (5.). T urun ja Porin sekä H äm een lääneissä oli sato keskinkertaista parem pi (5. e), Oulun ja L apin lääneissä huono (3.3) ja 3.o). Sekaviljan sato arv o steltiin koko m aassa keskinkertaiseksi (4.9). H erneiden ja m uiden palkokasvien, jotka m yöskin olivat kärsineet tu n tu v ia hallavahinkoja, satoluku (4.7) v astaa niinikään keskinkertaista satoa. M aatalousm inisteriön asettam a sadonarvioim istoim i - k u n ta ilm oitti m arraskuulla 942 leipäviljan katoalueen k äsittäv än koko Sälöisten kihlakunnan, H a a pajärven kihlakunnan P yhäjärveä 0. lu k u u n o ttam atta, Säräisniem en ja Vuolijoen k u n n at K ajaanin kihlakunnasta, P ietarsaaren kihlakuntaan kuuluvat H im angan, K annuksen, Toholam m in, U llavan, L estijärven, H alsuan ja P erhon k u n n at sekä Oulun k ih la k untaan kuuluvat H ailuodon, U tajärven, M uhoksen, T yrnävän, Tem meksen, Lum ijoen, Lim ingan, K em peleen, Oulunsalon, Oulujoen, Ylikiim ingin k u n n at ynnä Oulun ja R aahen kaupungit. K auran katoalueeseen kuului v astaav asti Sälöisten k ih lak u n ta kokonaisuudessaan, P ietarsaaren kihlakunta Vetelin k u n taa lukuunottam atta, H aapa järven kihlakunta ilm an P y h ä järveä sekä K yyjärven, K annonkosken ja P ih tip u taan k u n n at V iitasaaren kihlakunnasta, E vijärven k u n ta K uortaneen kihlakunnasta, Oulun kihlakunta, lukuuno tta m a tta U täjärven, Y li-iin, Taivalkosken ja K uusam on k u n tia sekä näiden lisäksi P ietarsaaren, K okkolan ja R aahen kaupungit. K au ran kadon katsoi to im i kunta kuitenkin lieväksi H aukiputaan, Oulujoen, P a a volan, H aapaveden, K ärsäm äen, Oulaisten, Merijärven, K alajoen, A lavieskan, Ylivieskan, N ivalan, Sievin, K annuksen, H im angan, L ohtajan, K älviän, K aarlelan, A lavetelin, K ruunupyyn, P ietarsaaren m lk:n, Ä htävän, P urm on, E vijärven, Perhon, K yyjärven ja K annonkosken kunnissa sekä K okkolan ja P ie ta rsa a ri pungeissa. Peruna ja juurikasvit. Peru naii istutus aloitettiin yleisim m in toukokuun päivien välillä, kapin "läänissä kuitenkin v asta kesäkuun p:n vaiheilla. Se p äätty i yleisesti kesäkuun 3 päivien välillä. P eru nan kehitys oli alkukesällä lupaava, m u tta elokuun hallat aih eu ttiv at erityisesti pohjoisessa tu n tu v ia vahinkoja. M yöskin p erunaruttoa esiintyi elokuun jälkipuoliskolta alkaen varsinkin U udenm aan, T urun ja Porin, H äm een ja V iipurin lääneissä jonkinverran, enim m äkseen kuitenkin lievässä m uodossa. Sato arvosteltiin lokakuulla koko m aassa keskinkertaiseksi (5.4), m u tta eräissä lääneissä (Hämeen, V iipurin, M ikkelin, K uopion ja Vaasan) keskinkertaista parem m aksi. O ulun läänissä sato jäi keskinkertaista huonom m aksi (4.). P eru n an nosto alkoi v a sta syyskuun puolivälissä ja ja tk u i useim m issa lääneissä vielä lokakuun puolellakin. Iän först under ju n i m änads första vecka. S lättern kunde i allm änhet päbörjas vid augusti September m änadsskifte och tillföljd av bristen p& arbetskraft sam t tröskningssvärigheter v a r en stor del av havren ute ännu i m edlet av Oktober. P rosterna i augusti och septem ber äsam kade havren m ycken skada, bl. a. genom a tt grobarheten hos utsädet blev nedsatt. H ektolitervikten inom m issväxtom rädet uppgavs i allm änhet tili H ela landets havreskörd uppskattades i oktober m änad tili m edelm ättig (5. l). I Abo och Björneborgs sam t Tavastehus lä n v arsk ö r- den m er än m edelm ättig (5.6), i Uleäborgs sam t L applands Iän dälig (3.3 och 3. o). Skörden av blandsäd uppskattades över hela landet tili medelgod (4.9). Skördetalet pä ärte r och andra baljväxter, vilka även ansenligt lid it av frostskador, utgjorde (4.7), som ävenledes m otsvarar m edelm ättig skörd. Den av lantbruksm inisteriet för uppskattning av ärsskörden tillsatta kom m issionen meddelade i november 942. a tt om rädet för m issväxt pä brödsäd omfattade hela Saloinen härad, H aapajärvi härad, P y h ä järv i U l.ej inberäknad, Säräisniem i och Vuolijoki kom m uner i K ajana härad, tili Jakobstads härad hörande H im anka, K annus, Toholam pi, Ullava, Lestijärvi, H aisua och Perho kom m uner sam t tili Uleäborgs härad hörande H ailuoto, U tajärvi, Muhos, Tyrnävä, Temmes, Lum ijoki, Lim inka, Kempele, Oulunsalo, Oulujoki och Y likiim inki kom m uner sam t städem a Uleäborg och B rahestad. O m rädet för m issväxt pä havre om fattade i m otsvarande grad hela Saloinen härad, Pedersöre härad Veteli kom m un ej inberäknad, H aapajärv i härad utom P yhäjärvi sam t K yyjärvi, K annonkoski och P ihtipudas kom m uner av V iitasaari härad, E vijärvi kom m un av K uortane härad, Uleäborgs härad, utom U tajärvi, Y li-li, Taivalkoski och Kuusam o kom m uner sam t dessutom Jakobstad, G am lakarleby och B rahestad städer. K om m issionen ansäg dock m issväxten v a d havren b eträifar lindrig i H au k i pudas, Oulujoki, Paavola, H aapavesi, K ärsäm äki, Oulainen, M erijärvi, K alajoki, Alavieska, Ylivieska, N ivala, Sievi, K annus, H im anka, L ohtaja, K älviä, K arleby, Nedervetil, K ronoby, Pedersöre, Esse, Purm o, E vijärvi, Perho, K yyjärvi och K annonkoski kom m uner sam t i städerna G am lakarleby och Jak o b stad. Potatis och rotfrukter. P otatissättningen började allm ännast median den m aj, i Lapplands Iän dock först om kring den juni. Den avslutades m ellan den 3 juni. P otäternas utveckling under försomm aren v ar lovande, m en i augusti inträffade froster förorsakande särskilt i norr avsevärda skador. Även potatisröta förekom i nägon m än rä k n a t frän m edlet av augusti m änad företrädesvis'i N ylands, Äbo och Björneborgs, Tavastehus och Viborgs Iän, m erändels dock i lindrig form. A vkastningen uppskattades i oktober m änad över hela landet tili medelgod (5.4), m en i nägra Iän (Tavastehus, Viborgs, St. Michels, K uopio och Vasa) tili över m edelm ättig. I Uleäborgs Iän uppgick skörden tili under m edelm ättan (4.). U pptagningen av potatis päbörjades först i m edlet av septem ber och fortgick i de flesta Iän ännu inpa oktober m änad.

13 4 R ehujuurikasvien kylvö alkoi U udellam aalla, Turun ja P orin ja H äm een lääneissä yleisim m in 2 8 p. toukokuuta, m uualla, lu k u u n o ttam a tta kolm ea pohjoisinta lääniä, 2 25 p., Vaasan ja Oulun lääneissä 27 3 p. sam aa kuuta, L apin läänissä kesäkuun 6 p:n vaiheilla. Lounais-Suom essa p äätty i kylvö yleisesti toukokuun 22 3 päivinä. K asvuedellytykset olivat suhteellisesti suotuisat mm. tuholaisvahingot jäiv ät esim. edellisenvuotisia pienem m iksi. K u iten k in m a i nitaan kirppojen ja sinappikuoriaisten ohella m yöskin juurim atojen vioittaneen juurikasveja; lantussa esiinty i lisäksi ruskom ätää. Ju urik asv ien nosto alkoi y leisim m in syyskuun viim eisinä päivinä ja oli lokakuun puolivälissä m onilla seuduilla loppuun suoritettu. T urnipsin ja m uiden juurikasvien sato arvosteltiin lo k a kuulla keskinkertaiseksi (5.), H äm een läänissä jopa keskinkertaista parem m aksi (5.6). S okerijuurikkaan sato arvosteltiin parem m aksi kuin v u o tta aikaisem m in. H einä ja laidan. K ah ten a edellisenä vuonna v allinneen kuivuuden johdosta olivat heinäsiem enten k y l v ö t itäneet huonosti, ja nuoret heinänurm et olivat siitä syystä keväällä 942 harvoja ta i rikkaruohottuneita. K u n an k arat ta lv et lisäksi olivat h äv ittäneet suurelta osalta apilakasvustot, eivät kylvöheinänurm et toukokuussa sattuneista sateista huolim atta a n ta neet edes norm aaliseen v errattav a a satoa. H einän sato arvosteltiinkin kasvukauden lopulla keskinkerta ista huonom m aksi (4.2), ja sen la atu jä i k orjuuaikana vallinneiden runsaiden sateiden vuoksi heikonpuoleiseksi. H einänkorjuuseen päästiin Etelä-Suom essa yleisim m in vasta heinäkuun puolivälissä m uualla vieläkin m yöhem m in, ja sitä ja tk u i eri puolilla m a ata aina elokuun 5 9 päiv iin saakka, V iipurin ja L apin lä ä neissä jo pa k uun puoliväliin. N iittyheinäsato arvosteltiin v. 942 huonoksi (3.), kasvuedellytysten oltua epäedullisia erityisesti Pohjois-Suomessa. L aidun oli kesä- ja heinäkuulla useim m issa lääneissä keskinkertainen, etelärannikon lä ä neissä keskinkertaista parem pikin ja vain Oulun ja L apin lääneissä sitä huonom pi. E lokuulla olivat la i tu m e t pohjoisessa huonoja, V iipurin ja H äm een lä ä neissä sekä U udellam aalla keskinkertaista parem pia, m uualla keskinkertaisia. M yöskin syys- ja lokakuulla arvosteltiin laitum en kunto useim m issa lääneissä keskinkertaiseksi. E ri viljelyskasvien kasvutila eri ajankohtina kasvukauden kuluessa näkyy seuraavista suhdeluvuista, jo tk a osoittavat, m illaisiksi satotoiveet ta i jo k o rjatu t sadot on keskim äärin arvosteltu m aataloushallitukselle kesän aik an a saapuneissa vuodentuloilm oituksissa:x) Sädden av foderrotfrukter pabörjades i N ylands, Äbo och B jöm eborgs sam t Tavastehus län allm änn ast 2 8 m aj, annorstädes, de tre nordliga länen undantagna, den 2 25, i Vasa och Uleäborgs län 27 3 i sam m a m änad och i Lapplands län om kring den 6 juni. I S ydvästra-f inland avslutades sädden allm änt 22 3 m aj. F ö rutsättningarna för växtligheten voro rela tiv t gynsam m a; bl. a. blevo de av skadeinsekter förorsakade skadom a m indre än under föreg&ende &r. D et uppges dock a tt ro tfru k tem a utom av jordloppor och senapsbaggar blevo illa ätg&ngna även av rotm ask, i k älrö ttem a förekom dessutom brunröta. R otfruktsupptagningen började allmänn ast under de sista dagam a av September och v ar m&ngenstädes slutförd i m edlet av Oktober. A vkastningen pa turnips och an d ra ro tfru k ter uppskattades i Oktober tili m edelm ättig (5. l), i Tavastehus län tili och m ed över m edelm ättig (5.e). Sockerbetsavkastningen uppskattades tili b ä ttre än föregäende är. Hö och bete. Med anledning av den torka, som rä tt under tv ä föregäende är, hade d et sädda höfröet grott däligt och de unga hövallam a voro därför vären 942 glesa eller ogräsbem ängda. N är stränga v in tra r därtill till stor del förstört klöverbeständen gävo de odlade vallarna tro ts i m aj m änad inträffade regn icke ens den äring, som künde jäm föras m ed medelskörd. Avkastningen pä hö uppskattades vid växtperiodens slut till under m edelm ättig (4.2) och dess kvalitet blev tili följd av ym niga regn som rädde under slätte rn nägot svag. H öslättern i Södra-Finland künde i allm änhet päbörjas först i m edlet av ju li m änad, annorstädes ännu senare och fortgick densam m a i olika delar av landet ända tili 5 9 augusti, i Viborgs och Lapplands län tili och m ed tili m edlet av m änaden. Skörden av ängshö upp sk attad es är 942 tili dälig (3.), m edan förutsättningarna för växtligheten voro ofördelaktiga synnerligast i N orra-finland. B etet v ar under juni och juli m änader i de fiesta länen medelgott, i länen vid södra kusten m ähända över m edelgott sam t endast i Uleäborgs och Lapplands län under m edelm ättigt. U nder augusti m änad v ar b etet i norr däligt, i Viborgs, Tavastehus och N ylands län över m edelm ättigt sam t annorstädes m edelm ättigt. Även under September och Oktober m änader uppskattades b etestän d et i de fiesta länen tili m edelm ättigt. V äxtligheten hos olika odlingsväxter pä skilda tid er av växtperioden fram gär av följande relativ a tal, som utvisa, vilket vitsord skördeutsikterna eller redan bärgade äringar i m edeltal erhällit i lantbruksstyrelsen under som m aren tillhandakom na ärsv äxtberättelser:x) Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä V&rvete Kesäk. J uni 5 p:nä H einäk. Ju li»» Elok. A ugusti»»» Syysk. Septemb.»»» Lokak. O ktober»»» ,»»»» Stf Ohra Korn Kaura Havre Sekavilja Blandsäd Palkokasvit Baljväxter Peruna Potatis Juurikasvit Botfrukter Kylvöheinä Vallhö i oqesnv x) Vuodentulotoiveiden ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikko, jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonompaa, 3 huonoa vuodentuloa, 2 melkein katoa ja katoa. x) Vid angivandet av skördeutsikterna har tillämpats en sifferskala, vari 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över medelmättig, 5 medelmättig, 4 under medelmättig och 3 dälig skörd samt 2 nästan missväxt och missväxt.

14 5 M aatalousmaan ala. P uutarhan, pellon, niityn ja raiv atu n taittunen ala on ollut kokonaisuudessaan ja p rosentteina koko m aa-alasta seuraava: Lantbruksjordens areal. Trädgärdens, äkerns, ängens och den uppröjda betesm arkens areal h ar i sin helhet och i procent av hela jordarealen v ä rit följande: M aalaisk u n n a t L andsk o m m u n er h a K a u p u n g it S täd er h a Y hteensä Tillsam m ans h a % koko m aa-alaa ta i % a v hela arealen M aalaisk u n n a t L andsk om m uner h a K a u p u n g it S täd e r h a Y hteensä Tillsam m ans ha % koko m a a-ala sta i % a v hela arealen P uutarhaa T rä d g ä rd Peltoa Äker N iittyä N aturlig äng R aivattua laidunta U ppröjd betesm ark Pellon käyttö. Peltom aan k ä y ttö eri viljelyskasveilla ja kesannoksi v. 94 ja 942 selviää lääneittäin ja m aanviljelysseuroittain liitetaulukosta. Seuraavassa esitetään koko m a ata koskeva yhdistelm ä (hehtaareina). Äkerns användning. Äkerns användning för olika odlingsväxter och trä d a är 94 och 942 fram gär länsvis och inom lantbrukssällskapens om räden av tabellbilagan. I det följande anföres en hela landet o m fattande sam m anställning (i h ek tar) Kaupungit Städerna Yhteensä Summa % Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat Lands - kommuner Kaupungit Städerna Yhteensä Summa % Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä Värvete Ruis R äg Ohra Kom Kaura H av re Sekuli Blandsäd Herne Ä rter Viljat yht. Summa säd Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu K airo t Turnipsi Tumips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Peruna ja juurikasvit yht. Summa rotfrukter Vihantarehu Grönfoder Heinänsiemen Gräsfrö Kylvöheinä Vallhö Peltolaidun Betesvall Rehukasvit yht. Summa foderväxter Pellava ja hamppu Lin och hampa Täysi kesanto H elträda Muu peltoala Övrig äkerareal Koko peltoala Hela äkerarealen o Niityn ala ja sen käyttö. Koko n iitty ala on v. 94 ja 942 lask ettu v. 94 su o ritetu n m aatalouslaskenn an m ukaan kuitenkin o tta en huom ioon käytettävissä olevia tark istu stieto ja, sekä v. 942 M oskovan ra u hassa luovutetulla alueella vuoden 939 tilaston m ukaan. H einäksi k o rja ttu n iitty ala on v. 94 arv io itu edellyttäen suhde koko n aisn iittyalaan lä ä n eittä in ja m aanviljelysseuroittain sam aksi k u in m a i n itussa laskennassa sekä v. 942 sam aksi kuin vv keskim äärin. N iityn kokonaisala ja siitä h einäksi k o rja ttu osa esitetään lään eittäin ja m aan v iljelysseuroittain liitetaulukossa 4. K oko m aan k o h d alta tilastoluvut ovat seuraavat. Ängsarealen och dess användning. H ela ängsarealen är är 94 och 942 beräknad enligt den är 94 verkställda lantbruksräkningen likväl m ed iakttagande av tillbudsstäende kontrolluppgifter, sam t är 942 pá det vid M oskva freden av trä d d a om rädet enligt 939 ärs Statistik. D en del av ängsarealen varifrän hö bärgats h ar u p p sk attats är 94 under förutsättning a tt förhällandet tili den to ta la ängsarealen länsvis och inom lantbrukssällskapens om räden v a rit detsam m a som under näm nda räkning sam t ä r 942 detsam m a som under áren i m edeltal. Ängens totalareal och den del därav varifrän hö b ärgats fram - ställas länsvis och inom lantbrukssällskapens o m räden i tabellbilagan 4. Vad heia landet b eträffar äro de statistisk a talen följande:

15 6 Maalaiskunnat Lands* kommuner Maalaiskunnat Kaupungit Yhteensä Kaupungit Städer Tillsammans Landskommuner Städer Yhteensä Tillsammans ha ha ha ha ha ha N iityn k o k o ala H ela ängsarealen Siitä k o rjattu heinäksi D ärav bärgad t i l l h ö % koko alasta i % av totalarealen Hehtaarisadot ja sadon kokonaismäärä. E ri viljelyskasvien sadot v. 94 ja 942 h eh taa rilta sekä kokonaisuudessaan esitetään lään eittäin ja m aanviljelysseuroittani liitetaulukoissa 2 ja 3. A llaolevista y h distelm istä nähdään v astaavat koko m aata koskevat luvut. H e h ta a ris a d o t (m aalaisk u n n issa) S körd p e r h e k ta r (i landskom m uneerna) Hektarskördarna och skördens totalbelopp. De olika odlingsväxternas skördar &r 94 och 942 per h ek tar oeh i sin helhet anföras länsvis och inom lantbrukssällskapens om ráden i tabellbilagorna 2 och 3. Av nedanstäende sam m anställning fram gär m otsvarande ta i för hela landet: M aalaisk u n n at Landskom - m u n er d t K okonaissadot Totalskördar M aalaisk u n n at ja k au p u n g it L andskom - m u n er ooh s t ä d er, d t M aalaisk u n n at Landskom - m uner d t M aalaisk u n n at ja k a u p u n g it L andskom - m u n er och s t ä d er, d t Syysvehnä H östvete K evätvehnä V a rv e te Ruis R ä g Ohra Korn K aura Havre Sekuli B la n d säd Herne Ä rter Peruna P o ta tis Sokerijuurikas Sockerbeta L an ttu K airot Turnipsi Turnips M uut juurikasvit Övriga rotfrukter V ihanu iehu (tuorepa) n o) Gronfodcr (färsk vikt) Peltoheinä Vallhö N iittyheinä Ängshö Sato rehuyksikköinä. Jo tta saataisiin käsitys sadon kokonaism äärästä, on ravinnoksi ja rehuksi kelvollisten satotuotteiden m äärä seuraavassa esitetty rehuyksiköiksi m uunnettuna. P eltolaitum esta ja heinänurm ien odelm ista saatu sato on kuitenkin, arvioim ista v arten välttäm ättöm ien ensitietojen puuttuessa, jä te tty laskelm an ulkopuolelle. M uuntam inen on su o rite ttu edellyttäen, e ttä eri sa to tu o tteita on yhteen rehuyksikköön sisältynyt seuraavia m ääriä (kiloina): vehnä, ruis, ohra ja herne l.o, sekavilja l. i, k au ra. 2, peruna 5.0, sokerijuurikas 4.5, turnipsi 2.5, m uut juurikasvit 9.o, peltoheinä 2.6, vihantarehu 0.o, niittyheinä 3.o, sokerijuurikkaan n a a tit 2.o, m uiden juurikasvien n a a tit 5.0, syysviljojen ja kev ätvehnän oljet 5.0, kauran, ohran ja sekaviljan oljet 4.0 sekä herneen ja v irn an oljet 3.5. Juurikasvien n aattisad o t on laskettu kertom alla juurisadot sokerijuurikkaalla k e r toim ella l.o, turnipsilla 0.5 sekä m uilla juurikasveilla vastaavasti kertoim ella L askettaessa olkisatoja on k äy te tty seuraavia, olki- ja jyväsadon su h d etta osoittavia kertoim ia: ruis 2. o, syysvehnä.8, k e v ä t vehnä.5, kaura.4, ohra, herne ja sekavilja.3. N äillä perusteilla laskettu rehuyksikköm äärä on v. 94 ja 942 ollut seuraava: Skörden i foderenheter. F ör a tt m an skall fä en uppfattning av skördens totalbelopp fram ställes mängden av de tili föda och foder dugliga skördeprodukte m a i det följande om räknad i foderenheter. Den skörd m an erhällit frän äterv äx ten pä betesvallar och vallar h ar m an likväl uteläm nat, em edan nödiga prim äruppgifter för beräknandet av dessa skördar saknas. O m räkningen h a r verkställts i det m an an tag it a tt en foderenhet av de olika skördeproduktern a innehällit följande m ängder (i ): v ete, räg, korn och ärte r l.o, blandsäd l. i havre. 2, potatis 5.0, sockerbeta 4.5, tu rn ip s 2.5, andra ro tfru k ter 9.0, vallhö 2.5, grönfoder 0.o, ängshö 3.0, sockerbetans b last 2.o, andra rotfrukters blast 5.o höstsädens och värsädens halm 5.0, havrens, kornets och blandsädens halm 4.0 sam t ärtem as och vickerns halm 3.5. R otfruktem as blastskördar h a beräknats genom a tt m ultiplicera rotfruktsskördarna för sockerb etan m ed m ultiplikatorn l.o, för turnips m ed 0.is sam t för andra ro tfru k ter analogt m ed Vid beräknandet av halm skördarna h ar m an använt följande m ultiplikatorer, vilka ädagalägga förhällandet m ellan halm skörden och skörden av kam a: räg 2. 0, höstvete.8, värvete.5, havre.4, korn, ärte r och blandsäd.3. Den pä dessa grander beräknade foderenhetsm ängden h a r är 94 och 942 v ä rit följande:

16 M aalaisk u n n at Landskom m uner ry M aalaisk u n n at ja k a u p u n g it L andskom m uner och s tä d e r ry M aalaiskunnat Landskom m uner ry M aalaisk u n n at ja k au p u n g it L andsk o m m u n er och s tä d e r ry Vehnä Vete... Ruis Räg... Ohra K o rn... Kaura H avre... Sekuli Blandsäd... Herne Ä rter... Viljat yht. Summa sä d Peruna Potatis... Sokerijuurikas Sockerbeta... Lanttu K airo t... Turnipsi T um ips... Muut juurikasvit Övriga rotfrukter... Juurikasvit ym. Summa rotfrukter mm Vihantarehu Grönfoder... Peltoheinä V allhö... Syysviljan oljet Halm av höstsäd... Kevätviljan»»» v ärsäd... Palkokasvien»»» baljväxter Yhteensä vihantarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och halm Sokerijuurikkaan naatit Blast av sockerbeta... Turnipsin naatit Blast av tu m ip s... Muiden juurikasvien naatit Blast av övriga rotfrukter.... Yhteensä naatit Summa b la st Sato pellosta Avkastningen av äker Sadon arvo. Sadon raha-arvoa m äärättäessä on satotuotteiden hintoina k äy tetty, m ikäli m ahdollista, m aanviljelijöille m yyntipaikalla m aksettuja hintoja eli ns. luovutushintoja. M arkkinattom ien rehujen h in n at on arvioitu n iitä vastaavien m arkkinakelpoisten satotuotteiden hintojen perusteella, ottam alla huom ioon niiden suhteellinen ruokinta-arvo. Vehnän, rukiin, ohran, kauran, perunan, lantun, peltoheinän sekä heinäsiem enen h in n at on saatu Pellervo-Seuran m arkkinatutkim uslaitoksen tilastosta, ja ne ovat syyskuussa alkaneen satovuoden m yyntim äärien m u k aan p u n n ittu ja keskihintoja. M uut h in n a t ovat joko virallisesti v ah v istettu ja tak u u h in to ja (pellava ja pellavansiemen) ta i ylläm ainittuja arviohintoja. K ä y te ty t keskihinnat o v at seuraavat: Vehnä Vete : 35 3: 53 R uis R ag... 4: 02 3: 49 O hra K orn... 3: 93 3: 7 K au ra H a v r e... 2: 85 2: 74 Sekuli B la n d sä d... 3: 87 3: 4 H erne Ä r t e r... 5: 78 5: 2 Peruna P o ta tis... : 69 : 4 Sokerijuurikas S o ck erb e ta... : 30 : 95 L an ttu K a i r o t... : 09 : 25 Turnipsi T u m ip s... :29 : 27 M uut juurikasvit A ndra rotfrukt e r... : 38 : 37 V ihantarehu Grönfoder... : 35 : 46 Skördens värde. Vid bestäm m ande av skördens penningvärde h ar säsom pris för skördeprodukterna sä v itt m öjligt använts ä t jordbrukarna pä försäljningsorten hetalade pris eller s. k. överlätelsepris. Prisen för de foderslag, vilka sakna m arknad, h a beräknats m ed stöd av prisen för m otsvarande m arknadsdugliga skördeprodukter m ed beaktande av deras relativa utfordringsvärde. Prisen för veto, räg, korn, havre, potatis, turnips, vallhö sam t höfrö h a r m an fä tt frän den Statistik, som utgivits av Pellervo- Sällskapets m arknadsforskningsanstalt och de äro vägda m edeltal enligt försäljningsbestäm m elserna för det i September ingängna skördeäret. Ö vriga pris äro antingen officiellt stadfästa garantipris (lin eller linfrö) eller ovannäm nda värderingspris. De använda m edelprisen äro följande: P elto h e in ä Vallhö... :39 : 82 N iittyheinä Ä n g sh ö... :6 : 52 Syysvilj. oljet H ahn av höstsäd. : 35 : 46 K evätvilj. oljet H alm av värsäd : 70 -: 9 Palkokasvien oljet H alm av b a ljväxter... : 70 : 9 Juurikasvien n a a tit!^5ast av r o t frukter... : 23 : 30 A pilan siem en K löverfrö... 54: 52 49: 53 Tim otein siem en Tim otejfrö : 80 20: K ehruukasvit Spanadsväxter.. V arsisato F iber... 25: 2: Siemensato Fröskörd... 3: 5:

17 Edelläolevien keskihintojen perusteella lasketut sadon arv ot selviävät allaolevasta yhdistelm ästä. 000 mk De p ä grund av föreg&ende m edelpris beräknade skördevärdena fram gä av nedanst&ende sam m anställning: Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer 000 mk % 000 mk Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskom-. muner och städer 000 mk Vehnä V e te Ruis R ä g Ohra K o m Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Ä rter Yhteensä viljaa Summa säd Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu K airot Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Juurikasvit yht. Summa rotirukter Vihantarehu Grönfoder... Peltoheinä Vallhö... Niittyheinä Ängshö... Syysvilj. oljet Halm av höstsäd... Kevätvilj. oljet Halm av värsäd... Palkokasvien oljet Halm av baljväxter Yhteensä vihantarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och halm Juurikasvien naatit Blast av rotfrukter... Apilan siemen Klöverfrö... Timotein siemen Timotejfrö... Kehruukasvit Spänadsväxter... varsisato fib er... siemensato f r ö Kaikki yhteensä Totalsumma O O , % Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelm a. Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelm at osoittavat, m iten paljon n ä itä sa to tu o tteita on, huom ioonottaen m yöskin tuonnin, riittä n y t ihm isten ja kotieläinten ravinnoksi sekä teollisuudessa k äy tettäv äk si syyskuun p. 94 Konsumtionsberäkning av brödsäd och potatis. Brödsädens och potatisens konsum tionsberäkningar utvisa, h u ru m yeket av dessa skördeprodukter m ed iakttagande även av im porten v ä rit tillfyllest för m änniskornas ooh husdjurens näring och för använd- /9 943/8 942 Sato S körd... Kylvö Utsäde... Nettosato Nettoskörd... Tuonti Införsel... Vienti Utförsel... Yhteensä kulutusta varten Tillsammans för konsum... Kulutus henkeä kohden Konsumtion för person... / /8 943 Sato S körd... Kylvö Utsäde... Nettosato Nettoskörd... Tuonti Införsel... Vienti Utförsel... Yhteensä kulutusta varten Tillsammans för konsum... Kulutus henkeä kohden Konsumtion för person... V ehnä V ete R u is R ä g O h ra K o rn H ern e Ä rte r Y hteensä le ip äv ilja Tillsam m ans b rö d sä d K a u ra H av re P e ru n a P o ta tis

18 9 ja 942 alkavien satokausien aikoina. Laskelm assa ei kuitenkaan ole o te ttu huom ioon m ahdollisten v ara sto jen supistum isesta ta i kasvam isesta johtuvia lisäyksiä ta i vähennyksiä. N ettosatojen laskelm issa on keskim ääräisinä kylvöm äärinä h eh taaria kohden p id e tty syysvehnällä, rukiilla, ohralla ja kaimalla 200, herneellä 240, kevätvehnällä 250 ja peru n alla M aahantu o d u t jauho- ja ry y n im äärät on m uunnettu kokonaiseksi viljaksi, jolloin on edellytetty, e ttä 00 :stä kokonaista viljaa saadaan keskim äärin 65 vehnäjauhoja ta i -ryynejä, 95 ruisjauhoja, 60 ohraryynejä ta i jauhoja ta i 50 kauraryynejä ta i jauhoja. ning i industrin under de skördeperioder, som begynna den sept. 94 och 942. V id beräkningen äro lämnade u tan avseende förökningar eller förm inskningar, vilka föranletts av en inskränkning eller tillv äx t av m öjliga forrader. Vid beräknandet av nettoskördam a h ar som modelutsädesbelopp per h ek tar för höstvete, räg, korn och havre ansetts v ara 200, för ärte r 240, för värvete 250, för potatis De tili landet införda mjöl- och grynm ängderna h av a om räknats tili säd, da m an förutsatt, a tt av 00 hei säd fär m an i m edeltal 65 vetem jöl eller- gryn, 95 rägm jöl, 60 korngryn eller m jöl sam t 50 havregryn eller m jöl. III. Karjanhoito. K otieläinten luku. K otieläinten luku on v. 94 selvitetty sekä kansanhuoltom inisteriön m aaliskuun p. suorittam assa kotieläinlaskennassa e ttä yleisessä m aatalouslaskennassa, joka ko h distu i päiv ään syyskuuta. Vuoden 942 tilasto perustuu kansanhuoltom inisteriön m aaliskuun alussa su o rittam aan laskentaan. Seuraavassa esitetään m ain ittu jen laskentojen III. Boskapsskötsel. Antalet husdjur. H usdjurens antal h ar är 94 ütretts säväl i den pä folkförsörjningsm inisteriets föranstaltande verkställda husdjursräkningen den m ars sam t i den allm änna lantbruksräkningen som hänför sig tili den September. 942 ärs Statistik grundar sig pä den av folkförsörjningsm inisteriet verkställda räkningen, i b örjan av m ars. I det följande fram ställas M aalaisk u n n a t L andskom m u n er. I I I IX. 94. I I I. 94 M aalaisk u n n a t ja k a u p u n g it L andsk o m m u n er och s tä d e r M aalaisk u n n a t L andskom m uner M aalaisk u n n a t ja k au p u n g it Landsk om m uner och s tä d e r M aalaisk u n n a t Landsk o n u n u n er M aalaisk u n n a t ja k au p u n g it L andskom m u n er och stä d e r Hevosia Hästar: Hevosia, yli 3 v. Hästar, över 3 är Nuoria hevosia 3 v. Unghästar 3 är Varsoja, alle l v. Föl, under ä r Yhteensä Summa Nautaeläimiä Nötkreatur: Sonneja, yli 2 v. Tjurar, över 2 ä r Lypsylehmiä Mjölkkor Nuoria sonneja, 2 v. Ungtjurar 2 är Hiehoja, yli v. Kvigor, över ä r Vasikoita alle l v. Kalvar, under ä r Yhteensä Summa Lampaita Fär: Lampaita, yli l v. Fär, över ä r Karitsoita, alle l v. Lamm, under ä r Yhteensä Summa Vuohia Getter: Vuohia, yli v. Getter, över ä r (5 737) Sikoja Svin: Karjuja, yli 6 kk. Fargaltar, över 6 män Emakoita, kantavia ja imettäviä Modersuggor, dräktiga och digivande Emakoita, ei tiineitä Modersuggor, icke dräktiga Lihotussikoja, yli 6 kk. Gödsvin, över 6 män Nuoria sikoja 26 kk. Ungsvin, 26 män Porsaita, alle 2 kk. Grisar, under 2 män Yhteensä Summa Siipikarjaa Fjäderfä: Kanoja ja kukkoja, yli 6 kk. Höns och tuppar, över 6 män Muuta siipikarjaa Annat fjäderfä Yhteensä Summa ! )33

19 u okset eri kotieläim istä m aalaiskunnissa ja koko m aassa. K ansanhuoltom inisterien suorittam an laskenn an tulokset esitetään sitäpaitsi lään eittäin, k ih lak u n n itta in ja m aanviljelysseuroittani liitetaulukossa 5. T iedot yleisen m aatalouslaskennan tuloksista kotieläinten kohdalta on julkaistu lääneittäin, k ih la k u n n ittain ja k u n n ittain yleistä m aatalouslaskentaa selostavan ju l kaisun toisessa osassa (SVT III: 38: 2) sekä m aanviljelysseuroittain m ainitun julkaisun ensimmäisessä osassa (SVT III: 38: ). Nautayksikköluku. E ri kotieläinten yhteinen luku o n esite tty seuraavansa nautayksikköinä. M uuntam inen nautayksiköiksi on su o rite ttu uusia, vuoden 94 tilastossa ensi kerran sovellettuja suhdelukuja käyttäen. N iiden m ukaan yhteen nautayksikköön on laskettu 0.8 täysikasvuista hevosta, nuori hevonen ta i varsaa, lehm ä ta i täysikasvuinen sonni, 2 nuorta sonnia ta i hiehoa, 3 vasikkaa, 8 aik u ista lam m asta ta i 0 k aritsaa, 5 v u o h ta, 2 aik u ista (yli 6 kk.) sikaa, 2.5 n u o rta sikaa ta i 0 porsasta, 50 kanaa ta i 33 m uuta siipieläintä. N äitä suhdelukuja käy ttäen on nautayksiköiden luku sa atu koko m aassa seuraavaksi: 20 resultaten av näm nda räkningar beträffande de olika husdjuren i landskom m unem a oeh heia landet. R esulta te n av de av folkförsörjningsm inisteriet verkställda räkningam a fram ställas dessutom länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen i tabellbilagan 5. I ppgifter om den allm änna lantbruksräkningens resultat över husdjuren h a r publicerats länsvis, häradsvis och kom m unsvis i andra delen av en den allm änna lantbruksräkningen utredande publikation (FOS III: 38:2) sam t inom lantbrukssällskapen i första delen av näm nda pub lik atio n (FOS III: 38: ). A ntalet nötkreatursenheter. D et gem ensam m a antalet av de olika husdjuren h a r fram ställts i det följande i nötkreatursenheter. O m räkningen tili n ö tk reatu rsenheter h ar m an verk ställt genom a tt använda nya i 94 ärs Statistik första gangen tilläm pade reduktionstal. E nligt dessa h ar en nötkreatursenhet m otsv arat 0.8 fullvuxna h ästar, unghäst eller / 3 föl, ko eller fullvuxen tju r, 2 u n g tju rar eller kvigor, 3 kalvar, 8 fullvuxna fär eller 0 lam m, 5 getter, 2 fullvuxna (över 6 m an.) svin, 2.5 unga svin eller 0 grisar, 50 höns eller 33 andra fjäderfän. Med användande av dessa reduktionstal h ar m an fä tt a n ta let nö tkreatursenh eter i heia landet tili följande: 942. IX. 94. I I I. 94 Nautayksiköitä Nötkreatursenheter Nautayksiköitä Nötkreatursenheter Nautayksiköitä Nötkreatursenheter H evoset H ä s t a r N autaeläim et N ö tk re a tu r L am paat F a r Vuohet G e tte r ( 47) S iat S v i n Siipikarja F jä d e rfä Y hteensä Sum m a K otieläim et ja pinta-ala. L opuksi esitetään eri k o tieläinten lu k u m yöskin 00 peltohehtaaria sekä 00 m uunnetun m aatalousm aan h eh taaria kohden. Y hteen hehtaariin m u u n n ettu a m aatalousm aan alaa on lask e ttu h a peltoa ta i 3 h a n iitty ä ta i ra iv a ttu a laidunta. ( )0 p eltohehta: aria k o h d en I>er 00 h a äker Husdjuren oeh arealen. Slutligen fram ställes även antalet av de olika husdjuren per - 00 h a äker sam t per 00 h a om räknad lantbruksjord. Till h a omräkn ad lantbruksjord h a r beräknats h a äker eller 3 h a äng eller röjd betesm ark IX. 94. I I I m uim n. 00 rouunn. m a atalo u s m a a ta lo u s m a a n h a 00 peltohehta m a a n h a 00 peltoheh k o h d en aria kohden kohden ta aria kohden p er 00 h a re d u c e ra d jo rd b ru k s- areal p er 00 h a äker p e r 00 h a red u cerad jo rd b ru k s- areal p e r 00 h a äk e r 00 m u u n n. m a a ta lo u s m a an h a ko h d en p er 00 h a red u ce rad jord b ru k s- areal H evosia H ästar N autaeläim iä N ö tk r e a tu r niistä lehm iä d ärav kor L am paita F a r V uohia G e tte r Sikoja S v i n Siipikarjaa F jä d e rfä IV. M eijeriliike. M eijerien luku. V uoden 94 m eijeritilastoa v arten on sa atu tieto ja k aik k iaan 532 m eijeristä sekä v m eijeristä ). Ne jak aan tu iv a t om istajiensa m u k aan koko m aassa ja v. 942 lään eittäin seuraavalla tavalla: ) Tilasto koskee meijereitä, joiden valmistusmäärä on vähintään 500 voita tai juustoa. IV. M ejerirörelsen. Antalet mejerier. För sam m anställande av 94 ärs Statistik har m an inalles fätt uppgifter frän 532 m ejerier sam t är 942 frän 52 mejerier. x). De fördelade sig enligt ägare i heia landet och är 942 länsv is pä följande sätt:!) Statistiken omfattar mejerier, vilka tillverkat minst 500 smör eller ost.

20 2 A lue O m räde Y k sity isiä hen k. E nskilda personer L u k u A n tal % O sakeyhtiöitä A k tiebolag L u k u A n tal % O suuskuntia A ndelslag L u k u A n tal % L u k u A n ta l Y h tee n sä S u m m a % Vv keskim. A ren i m e d eltal Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Björneborgs loo.o 6 Ahvenanmaan Alands loo.o 4 Hämeen Tavastehus loo.o 62 Viipurin Viborgs o 5 loo.o 44 Mikkelin S: t Michels loo.o 30 Kuopion Kuopio loo.o 45 Vaasan V asa loo.o 54 Oulun Uleäborgs loo.o 57 Lapin Lapplands... 4 Valtakunta Riket loo.o 584»» loo.o Vv keskim. Ären i m edeltal M aidonlähettäjien suurin lukum äärä. Jonkinlaisen kuvan m eijerien toim ipiirien laajuudesta an taa m aidonläh ettäjien luku. Kyselylom akkeessa tiedusteltiin k u s ta k in m eijeristä m aidonlähettäjien suurinta lukua kalenterivuosien 94 ja 942 aik an a. S aatujen v a s tau sten perusteella esitetään seuraavassa m aid on läh ettäjien yhteenlaskettu luku sekä keskiluku m eijeriä kohden lään eittäin v. 942 ja m eijeriryhm ittäin. M axim iantalet mjölkleverantörer. E n viss bild av vidden för m ejeriem as verksam hetsdistrikt giver m j ölkleverantörernas antal. I frägeform uläret förfrägade m an sig om m axim iantalet m jölkleverantörer im der kalenderären 94 och 942. P ä grund av erhallna svar fram ställes det sam m anräknade antalet av m jölkleverantörer sam t m edeltalet per m ejeri länsv is'ä r 942 ooh för olika m ejerigrupper s&som följer. A lue O m räde Y k sity ism eijerit E nskilda m ejerier Y hteensä M eij. kohd. T illsam m an P e r m ejeri O sakeyhtiöm eijerifc A ktiebolagsm ejerier Y hteensä M eij. kohd. T illsam m an P er m ejeri O suusm eijerit A ndelsm ejerier Y hteensä M eij. kohd. T illsam m an P er m ejeri K aik k i m e ije rit Sam tliga m ejerier Y h teensä M eij. k o h d. T illsam m an P e r m ejeri Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands... Yhteensä Summa i>» i M eijerien vastaanottam a m aito- ja kermamäärä. Meijereihin ja niid en alaisille kuorim a-asem ille v a sta a n o te ttiin vuosien 94 ja 942 aikana tu o tta jilta seuraav at m äärät m aitoa ja kerm aa (desitonneja). Av mejerierna m ottagen m jölk- och gräddmängd. I m ejerierna och i dem underlydande skum stationer m ottogs under ären 94 ooh 942 av producenterna följande m ängder m jölk och grädde (deciton). Y ksity ism eijerit Enskilda m ejerier O sakeyhtiöm eijerit A ktiebolagsm ejerier O suusm eijerit A ndelsmejerier K aik k i m e ije rit S am tliga m ejerier A lue O m räde M aitoa M jölk K e rm a a G rädde M aitoa M jölk K erm aa G rädde M aitoa M jölk K e rm a a G rädde M aitoa M jölk K e rm a a G rädde Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaan Älands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan V asa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands... Yhteensä Summa Meijeriä kohden Per mejeri Yhteensä Summa Meijeriä kohden Per mejeri

21 K oko tu o tta jilta v astaanotettu m aitom äärä on yhdistelm än m ukaan ollut v d t ja kerm am äärä d t sekä v. 942 m aitom äärä d t ja kerm am äärä d t. M uunnettaessa kerm a m aidoksi suhteessa kilo kerm aa = 7.5 m a i toa, m ikä suhde v astaa suunnilleen kerm an 30 %:ksi laskettua rasvapitoisuutta, saadaan m aito- ja kerm a- m äärä m aidoksi m u u n n ettu n a v d t ja v dt. U seim m ista m eijereistä on lisäksi saatu tie to ja v a s ta a n o te tu n m aitom äärän jakaantum isesta eri k u u k au sille. N iiden vastaan o ttam asta m aitom äärästä on eri kuukausina v astaanotettu seuraavat prosenttim äärät. Alue Omride Vastaanotettu kaikkiaan Mottagit inalles dt Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars 22 H eia den av producentem a m ottagna m jölkm ängden h a r enligt sam m anställningen v a rit är d t och gräddm ängden d t, sam t är 942 m jö lk m ängden d t och gräddm ängden d t. Vid om räkning av grädde tili m jölk enligt förhällandet grädde = 7.5 m jölk, vilket förhällande m otsv arar ungefär den för grädden beräknade 30 % fe tthalten, fär m an m jölk och gräddm ängden om räknad tili m jölk a tt uppgä ä r 94 tili d t och är d t. F rän de flesta m ejerier h a r m an d ärtill fä tt uppgifter om den m ottagna m jölkm ängdens fördelning pä olika m änader. Av den av dem m ottagna m jölkm ängden h a r m an under de olika m änaderna m o ttag it följande procentm ängder. Siitä eri kuukausina % Därav i varje mänad % Huhtikuu April Uudenmaan - Nylands Turun ja Porin Abo o. B:borgs loo.o Ahvenanmaan - Alands O Hämeen - Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels O o Kuopion Kuopio loo.o loo.o Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs loo.o loo.o Lapin Lapplands O Valtakunta Riket I I 7.9 I 8. 0.O I O ! [ 8.3 I loo.o M ei joi tuotantoon köytetty maito ja kerma. M eijereissä k ä y te ttiin voin, juuston, kaseinin ja kvarkin valm istukseen täysim aitoa, kerm aa ja k u o rittu a m aitoa seu raav at m äärät, desitonneina. Taulukosta selviää m yöskin täysim aidon m enekki voi- ja juustokiloon sekä täysim aidon keskim ääräinen rasvaprosentti, joka on la sk ettu aritm eettisena keskiarvona eri m eijerien ilm o ittam ista keskirasvaprosenteista. A lue O m räde V o invalm istukseen Tili sm örberedningen T äysim a lto a H elm jö lk K e rm a a G rädde Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Yhteensä Summa Tili mejeriproduktionen använd m jölk och grädde. I m ejeriem a användes för tillverkning av sm ör, ost, kasein och k v ark följande m ängder helm jölk, grädde och skum m ad m jölk, i deciton. Av tabellen fram gär även ätgängen av helm jölk till sm ör och ost sam t m edeltalet för helm jölkens fettprocent, vilken är beräknad som e tt aritm etisk t m edelvärde av de tili de olika m ejeriem a m eddelade m edelfettprocentem a. J u u sto n v alm istu k seen T ili ostberedningen T äysim a lto a H elm jö lk K u o r. m a ito a S k u m m ad m jö lk K asein in ja k v a rk in v a lm is tu k se e n T ili kaseinoch k v a rk - bered n in g T ä y sim aid o n m enekki Ä tgängen av helm jölk V oikiloon T ill k g sm ö r Ju u sto - kiloon T ill k g o st T äysim aid o n ra sv a - % H elm jö l k en s fe tt- % Uudenmaan Nylands _ Turun ja Porin Abo och Björneborgs Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands... Valtakunta Riket »»

22 23 V oinvalm istukseen k ä y te tty täysim aitom äärä on v % ja v % tu o tta jilta v astaan o tetu sta m aitom äärästä. M eijereihin tu o tu a kerm aa k ä y te ttiin voinvalm istukseen v % ja % vastaanottom äärästä. Juustonvalm istukseen on m ennyt täysim aitoa v. 94 v ain 6.4 % ja v % koko vastaanottom äärästä. K u o rittu a m aitoa on juustoihin k äy te tty noin neljännes sam aan ta rk o i tukseen käy tety stä täysim aitom äärästä; lisäksi on sitä k äy te tty lähes y h tä paljon kaseinin ja kvark in valm istukseen. Meijerien tuotanto. T ilastotietoja antaneet m eijerit ja k aantu v at tuotantonsa laadun m ukaan eri ryhm iin seuraavasti: D en tili sm örberedningen använda m ängden av helm jölk är är l % och är l % av den m jölkm ängd, som m ottagits av producenterna. A v den tili m ejeriem a häm tade grädden användes tili sm örberedningen är % och är % av den m ottagn a m ängden. T ili osttillverkningen har ätgätt helm jölk är 94 endast 6.4 % och är % av den m ottagna m ängden. Skum m ad m jölk har tili o stam a använts om kring en fjärdedel av tili sam m a ändam äl använda m ängd av helm jölk; ytterligare har den använts lika m ycket tili beredning av kasein och kvark. Mejeriernas produktion. Mejerier, vilk a avgiv it statistisk a uppgifter fördelade sig efter k v a liteten av sin produktion i olika grupper pä följande sätt: Y k sity ism eijereitä E nskilda m ejerier l u k u A n tal % O sakeyhtiöm eijereitä A ktiebolagsm ejerier L u k u A n tal % O suusm eijereitä Andelsm ejerier L u k u A n tal % L u k u A n ta l Y h teensä S u m m a % V v keskim. Ä ren i m e d eltal Voimeijereitä Smörmejerier Juustomeijereitä Ostmejerier Voi- ja juustomeijereitä Smör- och ostmejerier o 72 Valtakunta Riket O O Vv keskimäärin Ären i medeltal o L ääneittäin jakaantuivat m eijerit tuotantonsa m u k aa n v. 942 seuraavasti: Länsvis fördelade sig m ejerierna enligt sin p ro d u k tio n &r 942 p& följande sätt: Alue Omräde V oim eijereitä Sm örm ejerier L u k u A n ta l % Juustom eijereitä O stm ejerier L u k u A n tal % V oi- ja ju u sto m eij. Sm ör- och ostm ejerier L u k u A n ta l % L u k u A n ta l Y h tee n sä S u m m a % Uudenmaan Nylands O Turun ja Porin Abo och Björneborgs Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus O Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio O Vaasan V asa loo.o Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands... Valtakunta Riket O»» loo.o Vv keskim. Aren i m edeltal lo O.o M eijerien vointuotannon yhteenlaskettu m äärä oli v , m inkä lisäksi v a lm istettiin h eravoita, jota ei ole o tettu lukuun seuraavissa taulukoissa. V. 942 oli vointuotanto sekä heravoin valm istusm äärä V alm istusm äärä jakaantui eri lääneille ja eri m eijer ryhm ien kesken v. 942 seuraavan yhdistelm än m ukaisesti. Tämän ohella on ilm oitettu valm istusm äärät v. 94 sekä v v keskim äärin. D en sam m anräknade m ängden av mejeriernas smörproduktion var är , vartill ytterligare tillverkades vasslesm ör, som ej beaktats i följande tabeller. Ar 942 var sm örproduktion en sam t tillverkningsm ängden av vasslesm öret Produktiönsm ängden är 942 fördelade sig pä olika Iän och pä olik a m ejerigrupper enligt följande sam m anställning; därjäm te m eddelas sm örtillverkningen för är 94 sam t ären i m edeltal.

23 24 A lue O m räde Y ksityism e ije rit E n sk ild a m ejerier O sakeyhtiöm e ije rit A ktiebolagsm ejerier O suusm eijerit A ndelsm ejerier Y h tee n sä S u m m a V. 94 l r 94 V v k eskim. Ä ren i m e d eltal % k g o/ /o % k g % % k g of to Uudenmaan Nvlands Turun ja Porin Äbo och Björneborgs Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands (O.o) Valtakunta Riket O O O O O O Vv keskimäärin Ären i medeltal S euraavasta taulukosta käy ilm i m eijerien ja k a a n tu m inen eri ryhm iin vointuotannon suuruuden m ukaan sekä vointuotannon kokonaism äärä kussakin suuruusryhm ässä. Tuotantoryhmä Produktionsgrupp V. 942 l r 942 Luku Antal % Meijerien luku Antal mejerier Av följande tablä fram gär m ejeriernas fördelning i olika storleksgrupper efter sm örproduktionens m ängd sam t to ta la sm örproduktionen i v arje storleksgrupp. Valmistusmäärä, Tillverkningsmängd, V. 94 l r 94 V. 942 l r 942 V. 94 l r 94 Luku ; 0/ Antal! /0 % O' /o Vv keskim. I re n i medeltal Under 000 ks O.o (0.0) O.o » »> »> » » » » » ja yli och ö v e r Yhteensä Summa O O O j 00.O Ju u sto n tu o tan to oli v. 94 k aik k iaan , m istä m äärästä em m ental-juustoja ja ns. pikkujuustoja V. 942 oli ju u sto n tu o tanto kaikkiaan ja siitä em mentaljuustoja ja ns. pikkujuustoja Ns. sulatejuuston valm istuksesta ei ole tieto ja. L ä ä neittäin ja eri m eijeriryhm issä valm istettiin v. 942 ju usto ja seuraavat m äärät. O stproduktionen v ar är 94 inalles av denna m ängd em m entalostar och sk. sm äostar Ä r 942 v ar ostproduktionen inalles och därav em m entalostar och sk. sm äostar Om tillverkningen av s. k. sm ältostar finns d et ej nägrauppgifter. Länsvis ooh i de olika m ejerigrupperna tillverkades ar 942 ostar tili följande belopp. /o Alue Omräde Y ksityism e ije rit E n sk ild a m ejerier O sakeyhtiöm e ije rit A ktiebolagsm ejerier O suusm eijerit Andelsm ejerier Y h tee n sä S u m m a V. 94 A r 94 V v keskim. Ä ren i m e d eltal % % % % % 0/ to Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Äbo och Björneborgs Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands Valtakunta Riket loo.o O O O O O _ Vv keskimäärin Ären i medeltal

24 25 Juusto n tu o tan n o n suuruuden m ukaan jakaantu iv at m eijerit eri ryhm iin tavalla, joka selviää seuraavasta yhdistelm ästä: M ejeriem as fördelning i olika storleksgrupper efter osttillverkningens m ängd fram gar av följande tabell: T u o ta n to ry h m ä P roduktionsgrupp 92 Äx 942 L u k u A ntal % M eijerien lu k u A n ta l m ejerier V. 94 Ä r 94 V. 942 Ä r 942 V alm istu sm ää rä, T illverkningsm ängd, V. 94 Ä r 94 L u k u A ntal % i % % V v k eskim. A ren i m e d eltal % fr J 000 k g (O.o) 324 (O.o) Under B » » » » » )> » » ja yli och ö v e r Yhteensä Summa O O O O» Ju u sto n tu o tan n o n jak aan tu m ista eri juustolajien osalle osoittaa seuraava yhdistelm ä, josta selviää v. 942 lääneittäin ja m eijeriryhm ittäin em m entaljuuston ja rasvapitoisuudeltaan erilaisten pikkujuustojen valm istusm äärä: O sttillverkningens fördelning pä de olika ostsorterna u tvisar följande sam m anställning, av vilken fram gär ä r 942 länsvis ooh i de olika m ejerigruppem a em m entalostens och de tili fetth alten olika sm äostarnas tillverkningsm ängd: L ä ä n i ta i m a a k u n ta L än eller landskap E m m en taljuu stoa E m m en talo st Y li 45 % Ö ver 45 % P ik k u ju u sto ja, jo id en ra sv ap ito isu u s on Sm & ostar, vilkas fetth alt är % % A lle 20 % U nder 20 % I lm o itta m a to n O u ppgiven Y h tee n sä S u m m a K aik k iaan ju u s to ja Inalles o sta r k g Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo och Björneborgs Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S :t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleäborgs Lapin Lapplands... Valtakunta Riket »» M eijerien käynnissäolopäivien luku. M eijereillä oli v. 94 käynnissäolopäiviä kaikkiaan sekä v , m ikä m äärä ja k aantu i eri m eijerien kesken seuraavasti. Dagar, d& m ejerierna värit i gäng. D agar, da mejerierna v ä rit i g&ng är 94, utgjorde inalles sam t är , vilken m ängd fördelade sig m ellan de olika m ejerierna pä följande sätt. Koko luku Hela antalet % Keskimäärin meij. kohden I medeltal per mejeri Koko luku Hela antalet Vv keskimäärin Aren i medeltal % Meijeriä kohden Per mejeri Yksityismeijereissä I enskilda mejerier Osakeyhtiömeijereissä I aktiebolagsmejerier Osuusmeijereissä' I andelsm ejeric Kalkissa meijereissä I alla mejerier O O

25 26 Alue Omr&de Työpäiviä yhteensä Arbetsdagar inalles % Työpäiviä meijeriä kohden Arbetsdagar per mejeri Alue Omräde Työpäiviä yhteensä Arbetsdagar inalles % Työpäiviä meijeriä kohden Arbetsdagar per mejeri Uudenmaan Nylands Kuopion Kuopio Turun ja Porin Äbo och Vaasan V asa Bjömeborgs Oulun Uleäborgs Ahvenanmaan Alands Lapin Lapplands... Hämeen Tavastehus Valtakunta Rlket loo.o 262 Viipurin Viborgs Mikkelin S:tMichels Ju lk a isu a painokuntoon saattam isesta on allekirjoittaneen P ihkalan ohella huolehtinut v. t. ak tu aari Irja N ikula. Helsingissä, m aataloushallituksessa, m arraskuulla 946. Tillika m ed undertecknad P ihkala h ar t. f. aktuarien Irja N ikula om besörjt publikationens bringande i tryckfärdigt skick. Helsingfors, ä lantbruksstyrelsen, novem ber 946. K. J. Ellüä. Matti Annila. K. U. Pihkala.

26 27 Traductions des en-têtes des tableaux. Tabl. N:o. Emploi des champs cultirés en hectares en 94 et 942 par départements et par sociétés agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: F rom ent d hiver. Col. 3: F ro m ent d été. Col. 4: Seigle. Col. 5: Orge. Col. 6: Avoine. Col. 7: Grains mélangés. Col. 8: Pois. Col. 9: Pommes de terre. Col. 0: B etteraves du sucre. Col. : Chounavets. Col. 2: Tum eps. Col. 3: A utres tubercules. Col. 4: F ourrages verts. Col. 5: G raines des g ra m inées fourragères. Col. 6: Foin des cham ps cultivés. Col. 7: H erbes pour pâturage. Col. 8: Plantes de fibre e t oléagineuses. Col. 9: A utres cultures. Col. 20: Jach ère complète. Tabl. N:o 2. Rendement par hectare (en kilograms) des champs cultivés en 94 et 942 par départements et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: F rom ent d hiver. Col. 3: From ent d été. Col. 4: Seigle. Col. 5: Orge. Col. 6: Avoine. Col. 7: Grains mélangés. Col. 8: Pois. Col. 9: Pommes de terre. Col. 0: B etteraves d u sucre. Col.. Chou-navets. Col. 2: Tum eps. Col. 3: A utres tu b e r cules. Col. 4: Fourrages verts. Col. 5: Graines des graminées fourragères. Col. 6: F oin des cham ps cultivés. Col. 7: P lantes de fibre et oléagineuses. Tabl. N :o 3. Récolte totale des champs cultivés en quintaux en 94 et 942 par départements et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: From ent d hiver. Col. 3: From ent d été. Col. 4: Seigle. Col. 5: Orge. Col. 6: Avoine. Col. 7: Grains mélangés. Col. 8: Pois. Col. 9: Pom m es de terre. Col. 0: B etteraves d u sucre. Col. : Chou-navets. Col. 2: Tum eps. Col. 3: A utres tu b e r cules. Col. 4: Fourrages verts. Col. 5 6: Graines des graminées fourragères. Col. 5: Trèfle. Col. 6: Fléole. Col. 7: Foin des cham ps cultivés. Col. 8: P lantes de fibre et oléagineuses. Tabl. N :o 4. Prairies naturelles et récolte de foin dans les communes rurales en 94 et 942 par départements et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: Total des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles employées pour récolte de foin. Col. 4: Récolte p ar hectare,. Col. 5: Récolte, en quintaux. Tabl. N:o 5. B étail en 94 et 942 par département et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict (Départem ents, arrondissem ents et sociétés d agriculture). Col. 2: Chevaux adultes. Col. 3: Jeunes chevaux (de à 3 ans) Col. 4. Poulains (audessous de an). Col. 5: T aureaux (au dessus de an). Col. 6: Vaches. Col. 7: Jeunes tau reau x et génisses (au-dessus de an). Col. 8: Veaux (au-dessus de an). Col. 9: M outons (au-dessus de an). Col. 0: Agneaux (au-dessous de an.) Col. : Chèvres. Col. 2: V errats (au dessus de 6 m ois). Col. 3: T ruies pleines et allaitantes (au-dessus de 6 mois). Col. 4: Truies non pleines (au-dessus de 6 mois). Col. 5: Porcs gras (au dessus de 6 mois). Col. 6: Jeunes porcs (de 2 à 6 mois). Col. 7: Porcelets (au-dessous de 2 mois). Col. 8: Poules et coqs (au-dessus de 6 mois). Col. 9: A utres volailles (au dessus de 6 mois). Tabl. N :o 6. Laiteries; nombre, possesseurs, pour voyeurs du lait, quantité du lait recevu et production en 94 et 942. a) P a r départem ents e t arrondissem ents b) P ar sociétés d agriculture c) P a r départem ents e t catégories de possession. Col. : D istrict. Col. 2: Nom bre de laiteries. Col. 3: Possédées p ar particuliers. Col. 4: Sociétés anonym es. Col. 5: Soc. coopératives. Col. 6: Le nom bre m axim um des pourvoyeurs d u lait. Col. 7: Jours de travail. Col. 8: Q uantité d u la it recevu de producteurs. Col. 9: Crème recevu. Col. 0: L a it em ployé pou r la fabricatio n du beurre. Col. : P our la fabrication du fromage. Col. 2: L ait em ployé pour du beurre. Col. 3: Pour du from age. Col. 4: % de m atière grasse d u la it. Col. 5: Crème em ployé pour la fabrication du beurre. Col. 6: L ait écrémé pour la fabrication du fromage. Col. 7: P roduction de beurre. Col. 824: P roduction de fromage. Col. 25: P roduction de beurre fabriqué de p etit-lait.

27 TAU L U L U TT E ITÄ V. 94 TABELLBILAG O R ÂR 94 TABLEAUX ANNÉE 94

28 30 3 Tanluliite \ N:o. Tabellbilaga / Peltoala t. 94 hehtaareina lääneittäin ja maanviljelysseuroitta!!!. Akerarealen är 94 hektar länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omr&de Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä V&rvete Ruis Räg Ohra Kom Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Arter Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta L a n ttu K älro t Turnipsi Turnips M uut juurikasvit A ndra rotfru k ter V ihantarehu G ronfoder H einänsiem en H öfrö Peltoheinä Vallhö Peltolaidun B etesvall P ellava ja ham ppu Lin och ham pa Täysikesanto H elträda M uu peltoala Övrig äkerareal Y hteensä peltoalaa H ela äkerarealen a) Läänit ja valtakunta. Län oeh ri ket Uudenmaan. Nylands Turun ja Porin. Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaa Aland Hämeen. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin. S:t Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs Lapin. Lapplands Maaseutu Landsbygden Kaupungit Städerna Valtakunta Riket b) Maanviljelysseurat Lantbrukssiällskap Uudenmaan. mvs Nylands o. Tavastehus läns lbsk Finska Hushällningssällskapet Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen. mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Länt. Viipurin. mvs Viipurin. mvs Itä-Karjalan mvs Mikkelin. mvs ?8 Kuopion mvs , Pohjois-Karjalan mvs Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs Österbottens Svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs...' Perä-Pohjolan mvs Lapin maatalousseura Maaseutu Landsbygden Kaupungit Städerna Valtakunta Riket i ! i i _ _

29 32 33 Taululiite jj.0 2 Tabellbiiaga / ' Peltokasvien kokonaissadot desitonneina v. 94, lääneittäin ja maanviljelysseuroitta! n. Akerväxternas totalskördar i deciton är 94, länsvis och inom lantbrukssällskapen. j Alue Omräde Syysvehnä B östvete Kevätvehnä Värvete Buis B&g Ohra K oin Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Ärter Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta, Lanttu Kälrot Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Vihantarehu Grönfoder Peltoheinä Vallhö l) a) Läänit ja valtakunta. Län och riket Uudenmaan. Nylands Turun ja Porin. Äbo ocb Björneborgs Ahvenanmaa Äland Hämeen. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin. S:t Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs Lapin. Lapplands ' Maaseutu Landsbygden « [ b) Maanviljelysseurat Lantbrukssällskap Uudenmaan. m vs Nylands o. Tavastehus läns lbsk Finska Hushallningssällskapet Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen. mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Länt. Viipurin. mvs Viipurin. mvs Itä-Karjalan mvs...: lo7 682 Mikkelin. mvs Kuopion mvs Pohjois-Karjalan mvs... > Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs Österbottens Svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs Perä-Pohjolan mvs _ Lapin maatalousseura... Maaseutu Landsbygden

30 34 Taululiite ) ^ Peltokasvien hehtaarisadot v. 94, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittain. Tabelibilaga f Akerväxternas hektarskördar är 94, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omräde Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä Värvete Buis Bäg Ohra Korn Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Ärter Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu Kälrot Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Vihantarehu Grönfoder « l i 2 3 t i 5 Peltoheinä Vallhö a) Läänit ja valtakunta Ljn och riket. U udenm aan. N ylands Turun ja Porin. Aho och Björneborgs Ahvenanmaa Aland Häm een. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin. St. Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs Lapin. Lapplands Maaseutu Landsbygden b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. j i Uudenm aan. m vs Nylands o. Tavastehus läns lbsk Finska Hushällningssällskapet Varsinais-Suomen m vs Satakunnan m vs Hämeen. mvs Häm een-satakunnan m vs Itä-H am een m vs Länt. Viipurin. m vs Viipurin. m vs Itä-K arjalan m vs Mikkelin. m vs Kuopion m vs Pohjois-Karjalan m vs Etelä-Pohjanm aan m vs Keski-Suomen m vs Österbottens svenska lbsk Keski-Pohjanm aan m vs... 20( Oulun. Talousseura K ajaanin m vs Perä-Pohjolan m vs L apin M aatalousseura... i Maaseutu Landsbygden [8 3[5 * 23 [00 t l )[ Í» 0 25(» [

31 35 Taululiite j Niityn pinta-ala ja sato m aalaiskunnissa lääneittäin ja m aanviljeiysseuroittain v. 94. Tabellbilaga Ängsarealen och skörden i landskommunerna länsvis och inom lantbrukssällskapen är 94. Alue Omräde Koko ala Hela ängsarealen ha Korjattu heinäksi Därav bärgattillho ha Sato ha:lta Skörd per ha n Koko sato Totalskörd dt a) Läänit ja valtakunta. Län och riket. Uudenm aan. Nylands I Turun ja Porin. Äbo- och Björneborgs ! Ahvenanm aa A la n d ; Häm een. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin. St. Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs... : Lapin. Lapplands... i Maaseutu Landsbygden b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Uudenm aan. m vs Nylands o. Tavastehus läns lbsk Finska Hushällningssällskapet Varsinais-Suomen m vs Satakunnan m vs Hämeen. m vs Häm een-satakunnan m vs Itä-H äm een m vs L änt. Viipurin. m vs Viipurin, m vs... / Itä-K arjalan m vs...' Mikkelin. m vs Kuopion m vs Pohjois-Karjalan m vs Etelä-Pohjanm aan m vs Keski-Suomen m vs Österbottens svenska lbsk Keski-Pohjanmaan m vs Oulun. talousseura Kajaanin m vs Perä-Pohjolan m vs Lapin maatalousseura... Maaseutu Landsbygden

32 36 Taululiite 37 ^ ^ ^ Tabellbilaga I K o tielä im et p. m a a lisk. v. 94. H usdjuren d. m ars ä r 94. Alue O m räde T äysi kasvuisia hevosia F u llv u x n a h ä s ta r N uoria hevosia 3 v. U n g h ä star 3 ä r V arsoja alle v. FBI under är 3 4 S onneja yli 2 v. T ju ra r övcr 2 ä r L a m p a ita N uoria Mr sonneja ja V asikoita K a rju ja hiehoja alle v. y li 6 kk. yli v. K alv ar F a rg a lta r U n g tju rar y li v. alle v. över 6 m än. och kvigor under ä r ö ver ä r u nder är över ä r Lehm iä K or, : a) Läänit ja kihlakunnat ; Oli : i Turun ja Porin lääni Aho och Björneborgs I ä n... Vehmaan kihlakunta Vehmaa h ä r a d... Mynämäen kk. Virmo h d... Piikkiön kk. Piikkiö hd... Halikon kk. Halikko h d... Maskun kk. Masku hd... Ulvilan kk. Ulvila hd... Ikaalisten kk. Ikaalinen hd... Tyrvään kk. Tvrvää hd... Loimaan kk. Loimaa hd ' : 5 85: 9 87! ' i 30 78! Ahvenanmaan maakunta Alands landskap «46 0 n: Hämeen lääni Tavastehus I ä n... Tammelan kihlakunta Tammela h ä r a d... Pirkkalan kk. Pirkkala hd... Ruoveden kk. Ruovesi h d... Jämsän kk. Jämsä hd... Hauhon kk. Hauho h d... Hollolan kk. Hollola hd ! 8 23: 5 59) 8 79! 26 49( 25 02' Viipurin lääni Viborgs iän... Kymin kihlakunta Kymi härad... Lappeen kk. Lappee h d... Jääsken kk. Jääski hd... Viipurin kk. Viborgs h d... Kurkijoen kk. Kurkijoki hd... Sortavalan kk. Sortavala hd ! 8 67! : 6: i ; 36 Mikkelin lääni S:t Michels I ä n... Heinolan kihlakunta Heinola härad... Mikkelin k k. Mikkeli hd... Juvan kk. Juva hd... Rantasalmen kk. Rantasalmi hd ) 23 5! ) Kuopion lääni Kuopio I ä n... Rautalammin kihlakunta Rautalampi härad... Kuopion kk. Kuopio h d... Iisalmen kk. Iisalmi hd... Liperin kk. Liperi hd... Ilomantsin kk. Ilomantsi hd... Pielisjärven kk. Pielisjärvi h d Vaasan lääni Vasa Iän... Ilmajoen kihlakunta Ilmajoki härad... Närpiön kk. Närpes h d... Korsholman kk. Korsholms hd... Lapuan kk. Lappo hd... Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... Kuortaneen kk. Kuortane h d... Laukaan kk. Laukaa hd... Viitasaaren kk. Viitasaari hd Oulun lääni Uleäborgs I ä n... Oulun kihlakunta Uleäborgs härad... Sälöisten kk. Saloinen h d... Haapajärven kk. Haapajärvi hd... Kajaanin kk. Kajaani h d « j ! P o rsa ita a lle 2 k k. G risar under 2 m än. K a n o ja ja M u u ta k u k k o ja s iip ik a r ja a y li 6 k k. y li 6 k k. ö v r ig t H ö n s och f jä d e rfä l tu p p a r över 6 m än. över 6 m än. j ; ! : 22 89) 33 30! ! 20 9! ! : 26 68) 20 8! 30 84! 28 46) 36 3' ! ! ! : 26 46: ! 00 L ihotusn uoria sikoja sik o ja 2 6 kk. y li 6 kk. U ngsvin G ödsvin över 6 m än. 2 6 m än. * a) Län ocb härad. Uudenmaan lääni Nylands Iän... Raaseporin kihlakunta Raseborgs härad... Lohjan kk. Lojo h d... Helsingin kk. Helsinge hd... i Pernajan kk. Perna h d... i j!! E m a k o ita yli 6 kk. M oders uggor, över 6 m än. k a n ta v ia ja ei tiin e itä im e ttä v iä icke d rä k tig a d rä k tig a och d igivande 2 3 j i i ! ! « ! UI

33 38 39 Taululiite ) ^, (Jatkuu.) Tabellbilaga / " (Forts.) Alue Omräde Täysikasvuisia hevosia Fullvuxna hästar Nuoria hevosia 3 v. Unghästar 3 är Varsoja alle v. Föl under är Sonneja yli 2 v. Tjurar över 2 àr Lehmiä Kor Nuoria sonneja ja hiehoja yli v. Ungtjurar och kvigor över är Vasikoita alle v. Kalvar under âr yli v. över är Lampaita Fär alle v. under âr Karjuja y li 6 kk. Fargaltar över 6 män. Emakoita yli 6 kk. Modersuggor, över 6 män. kantavia ja im ettäviä dräktiga och digivande ei tiineitä icke dräktiga Lihotussikoja yli 6 kk. Gödsvin över 6 män. Nuoria sikoja 2 6 kk. Ungsvin 2 6 män. Porsaita alle 2 kk. Grisar under 2 män. Kanoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och tuppar över 6 män «' 7 8 a Muuta siipikarjaa yli 6 kk. Övrigt fjäderfä över 6 män. Lapin lääni Lapplands Iän » 4« Kemin kk. Kemi hd Kittilän kk. Kittilä h d Petsamon kk. Petsamo hd Maaseutu Landsbygden Kaupungit Städerna Valtakunta Riket » « b) Maanviljelysseurat. LantbTukssällskap. Uudenmaan. mvs Nylands och Tavastehus. lbsk Finska Hushällningssällskapet i Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen. mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Länt. Viipurin. mvs Viipurin. m v s Itä-Karjalan mvs Mikkelin I. mvs Kuopion mvs Pohjois-Karjalan mvs Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs Österbottens Svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs Perä-Pohjolan mvs Lapin maatalousseura Maaseutu Landsbygden » Kaupungit Städerna ! Valtakunta Riket

34 Taululiite ( Tabellbilaga J! ' Alue Omräde Meijerien luku Mejeriemas antal Meijerien luku ]a käynnissäoloaika, maidonlähettäjien luku ja Antal mejerier och tiden, dä mejerierna värit i gäng, antal leverantörer Yksltyismeijereitä Enskilda mejerier Niistä Av dem 0. Y. meijereitä A. B. mejerier Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölk- Ieverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar dä mejerierna värit i gäng Vast. otettu tuottajilta! Av producentema mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Orädde 2 3! 4 s 6 7 j Täysimait. käytetty Helmjölk använd Voinvalmistukseen Tili smörberedning ; Juustonvalmlstukseen Tili ostberedning 0 a) Läänit ja kihlakunnat. Uudenmaan lääni Nylands Iän « Kaupungit Städerna Raaseporin kk. Raseborgs h d ! Lohjan kk. Lojo h d Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna hd j! Turun ja Porin lääni Aho och Björne borgs I ä n... Kaupungit Städerna Vehmaan kk. Vehmaa hd Mynämäen kk. Virmo hd Piikkiön kk. Piikkiö hd Halikon kk. Halikko hd Ulvilan kk. Ulvda hd Ikaalisten kk. Ikaalinen hd Tyrvään kk. Tyrvää hd Loimaan kk. Loimaa h d Maskun kk. Masku h d ! Ahvenanmaan maakunta Alands landsk Hämeen lääni Tavastehus Iä n » » Kaupungit Städerna Ruoveden kk. Ruovesi hd Pirkkalan kk. Pirkkala hd Tammelan kk. Tammela hd Hauhon kk. Hauho hd Jämsän kk. Jämsä h d Hollolan kk. Hollola hd Viipurin lääni Viborgs iän... 2« «073 Kaupungit Städerna i Kymin kk. Kymi h d Kurkijoen kk. Kurkijoki hd ! ; Sortavalan kk. Sordavala h d I 2 79 Mikkelin lääni St. Miehels iä n ! ! Kaupungit Städerna ! ! Heinolan kk. Heinola hd Mikkelin kk. Mikkeli hd _ Juvan kk. Juva hd Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio iän ! Kaupungit Städerna Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd Ilomantsin kk. Ilomantsi hd ! Liperin kk. Liperi hd i Iisalmen kk. Iisalmi hd , Kuopion kk. Kuopio h d ! ! Rautalammin kk. Rautalammi hd Vaasan lääni Vasa I ä n Kaupungit Städerna Ilmajoen kk. Ilmajoki h d Närpiön kk. Närpes h d Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo h d Pietarsaaren kk. Pedersöre h d ! Kuortaneen kk. Kuortane hd ! Laukaan kk Laukaa hd ; Viitasaaren kk. Viitasaari h d ! meijereiden vastaanottama raaka-aine sekä tuotanto vuonna 94. och mängden av mejerierna mottaget räämne samt produktionen är 94. Maidonmenekki Mjölkätgängen Voikiloon Till smör Juustokiloon Till ost Maidon rasvapitoisuus % Mjölkens fetthalt % Kermaa voinvalm. Grädde tili smörberednlng Kuorittua maltoa juustonvalmistukseen Skummad mjölk tili ostberedning Valmistettu voita Tillverkat smör Yli 45 % Över 45» Valmistettu juustoa, Tillverkat ost, Pikkujuustoja. joiden rasvapitoisuus or i Sm&ostar. vilkas fetthalt är AUe 20% j % % Under* * Valmistettu heravoita Tillverkat vasslesmör Emmentaljuustoja Emmentalostar Ilmoittani. Ouppgiven Yhteensä, Tillsammans ! j 24 i 25 a) Län och häiad » » _ _ T ] c i ! i l f _ ! _ , ; 542 _ l _ , «« : ! 5857

35 42 43 Taululiite ( ^ (Jatkuu.) Tabellbilaga ' ' (Forts.) Alue Omräde Meijerien luku Mejeriernas anfcal j Yksltyismeljer. Enskilda mejer. Hiistä Av dem O. Y. meijereitä A. B. mejerier Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer Häynnissäolopäiviä Antal dagar dä mejeriema värit i ging Vast, otettu tuottajilta Av producentema mo ttagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimait. käytetty Belmjölk använd Maidonmenekki Mjölkätg&ngen Voikiloon Tili smör Juustokiloon Tili ost Maidon rasvapitoisuus % Mjölkens fetthalt % Kermaa voinvalm. Grädde tili smörbered- ning Skummad mjölk tili ostberedning Valmistettu heravoita Tillverkat vassiesmör Voinvalmistukseemistukseen Juustonval- Tili smör- Tili ostherednlng beredning Valmistettu voita Tillverkat smör Emmentaljuustoja Emmentalostar YU 45% ö v e r»» Valmistettu juustoa, Tillverkat ostar, Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Smäostar. vilkas ietthalt är % %.Alle 20% Under 20 % Oulun lääni Uleäborgs Iän « Kaupungit Städem a Oulun kk. Oulu hd Sälöisten kk. Saloinen hd «---- Haapajärven kk. Haapajärvi h d Kajaanin kk. Kajaani h d _ Lapin lääni Lapplands Iän Kaupungit S tädem a Kemin kk. Kemi hd Kittilän kk. Kittilä hd... - Petsamon kk. Petsamo hd... - Valtakunta Riket ] ! ! Bmoittam. Ouppgiven Yhteensä Tilisammans Kuorittua maitoa juustonvalmistukseen b) Maanviljelysseuroittain. - Inom mtbrukssällskapen. Nylands o. T:hus läns lbsk Uudenmaan. m v s Finska hushällningssällskapet Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen. mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Läntisen Viipurin. mvs Viipurin. mvs... Itä-Karjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs... Pohj.-Karjalan mvs... Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs Österb. svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs Perä-Pohjolan mvs i Lapin maat. seur..... Maaseutu Landsbygden Kaupungit Städema Valtakunta Riket

36 j Taululiite \ j^.0 g (Jatkuu.) Tabellbilaga j ' (Forts.) c) Lääneittäin ja omistäjäryhmittäin. e) Länsvis oeh gruppvis enligt ägäre. Meijerien luku Mejerlernas antal Maidonlähettäjien suurin luku Maxlmlantalet mjölkleverantörer Käynnissä olopäivlä Antal dagar dä mejerierna värit i gäng Vast, otettu tuottajilta Av produeenterna mottagen Alue Omräde Maitoa Kermaa Mjölk Grädde Täysimait. käytetty Helmjölk använd TIU smörberedning Täysmiaidonmenekki Mjölkätgängen Voikiloon Till smör Juustokiloon Tlil ost Maidon rasvapitoisuus % Mjölkens letthalt % Kermaa voinvalm. Grädde tili smörbered- uiug Skummad mjölk tili ostberedning Valmistettu heravoita Tillverkat vasslesmör Voinvalmisseen Juustonvalmlstukseen Tili ostberednlng Valmistettu voita Tillverkat Emmentalsmör juustoja Emmental ostar Yli 45 % över t» Valmistettu juustoa, Tillverkat ost PikkujuuBtoja, joiden rasvapitoisuus on Sm&ostar, vilkas fetthalt är 3045 % 20-30% Alle 20% Under»» Í j i Hmoittam. Ouppgiven Yhteensä Till- Bammans Kuorittua maitoa juuston valmistukseen Osulusmeijerit. Andelsimejerier. Uudenmaan. Nylands Turun ja Porini. Abo och BjÖmeborgs l l. i ' 730_ Ahvenanmaa Aland Hämeen. Tavastehus ! , Viipurin. Viborgs Mikkelin. S:t Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa...' Oulun. Uleäborgs ! Lapin. Lapplands... i Yhteensä Tillsammans j Osakeyhtiömeijerit. - Aktiebolagsme jerier. Uudenmaan. Nylands ñ r26027: ' [ j Turun ja Porin. Abo och Björneborgs ; Ahvenanmaa - Aland... Hämeen. Tavastehus ^ Viipurin. Viborgs...j Mikkelin. S:t Michels... i! Kuopion. Kuopio ! Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs Lapin. Lapplands... _ Yhteensä Tillsammans ; ! j ' ! Yksit; irismeijerit. Enskildla mejerier. Uudenmaan. Nylands... 5 I I34 04 j Turun ja Porin. Abo och BjÖmeborgs _ Ahvenanmaa Aland Hämeen. Tavastehus Viipurin. Viborgs... Mikkelin. S;t S:t Mikkelin Kuopion. Kuopio... Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs... _ ~ Lapin. Lapplands... Yhteensä Tillsammans 32! ] 0 709! i ! ! Kaiklii meijerit. Samtlig;a mejerier. Uudenmaan. Nylands I ' I «9 ann iptptn Turun ja Porin. Abo och BjÖmeborgs Ahvenanmaa - Aland ' ; Hämeen. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin S:t Michels...! Í ! Kuopion. Kuopio...j! Vaasan. Vasa...! 45! i 880 ; , j ! Oulun. Uleäborgs... I ! Lapin. Lapplands ! Yhteensä Tillsammans i j I 2.9 [ ; i

37 TAU LU LI I TT E ITÄ V. 942 TABELLBILAGOR ÀR 942 TABLEAUX ANNÉE 942

38 48 49 Taululiite N.o j Tabellbilaga j Peltoala v. 942 hehtaareina lääneittäin ja m aanviljelysseuroittain. Akerarealen är 942 i hektar länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omräde Syysvehnä Höstvete K evätvehnä Värvete Ruis Räg Ohra Koru j Kaura I Havre Sekuli Blandsäd Herne Ärter Peruna Potatis 2 3 4! 5 6 ^ 8 9 a) Läänit ja valtakunta. Län j och riket. Uudenmaan. Nylands I , Turun ja Porin. Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaa Äland Hämeen. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin. S:t Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs... 4! Lapin. Lapplands ' j Maaseutu Landsbygden...I ' Kaupungit Städerna Valtakunta Riket Sokerijuurikas Sockerbeta L anttu * K&lrot ' Turnipsi Turnips M uut juurikasvit A ndra rotfrukter V ihantarehu Grönfoder H einänsiem en H öfrö Pellava ja Peltoheinä Peltolaidun ham ppu Valihö ~ B etesvall L in och h am pa Täysikesanto H elträda Muu peltoala Övrig äkerareal u Y hteensä peltoalaa Hela äkerarealen b) Maanviljelysseurat.- Lantbrukssäliskap. i i Uudenmaan. mvs i , Nylands o. Tavastehus läns lbsk i Finska Hushällningssällskapet ! Varsinais-Suomen m vs i Satakunnan m vs Hämeen. m vs Hämeen-Satakunnan m vs Itä-Hämeen mvs Länt. Viipurin. mvs Viipurin. mvs Itä-Karjalan mvs Mikkelin l.m vs Kuopion m vs Pohjois-Karjalan mvs i I Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen m vs Österbottens Svenska lbsk i Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs Perä-Pohjolan mvs Lapin maatalousseura... l! _ 227 Maaseutu Landsbygden... III Kaupungit Städerna Valtakunta Riket : i « i j

39 5 50 Taul uliite ) T ab eilb ilaga j N : P elto k a sv ien kokon aissadot desitonneina v. 942, lä ä n eittä in ja k ih la k u n n itta in.- A k erv ä x tern a s to talskördar i deciton t a I Alue Om räde i Syysvehnä H östvete K ev ätv eh n ä V ärvete B uis B ig 2 3 i O hra K oru 5 K a u ra H avre 6 a) Läänit ja valtakunta. Uudenmaan. Nylands... Turun ja Porin. Äbo och Björneborgs... Ahvenanmaa Aland... H ä m e e n. Tavästehus... Viipurin. Viborgs... Mikkelin. S : t Michels... Kuopion. Kuopio... Vaasan. Vasa... Oulun. Uleaborgs... Lapin. Lapplands... Maaseutu Landsbygden... Kaupungit Städerna... Sekuli B lan d sä d ' Valtakunta B ik e t Uudenmaan. mvs... Nylands o. Tavastehus läns lbsk... Finska hushällningssällskapet... Varsinais-Suomen mvs... Satakunnan mvs... Hämeen. m vs... Hämeen-Satakunnan mvs... Itä-Hämeen mvs... Länt. Viipurin. m vs... Viipurin. mvs... Itä-Karjalan mvs... Mikkelin. m vs... Kuopion mvs... Pohjois-Karjalan m vs... Etelä-Pohjanmaan m vs... Keski-Suomen m vs... Österbottens Svenska lbsk... Keski-Pohjanmaan m vs... Oulun. talousseura Kajaanin mvs... Perä-Pohjolan m vs... Lapin maatalousseura... Maaseutu Landsbygden Kaupungit Städerna Valtakunta Riket Í b) Maanviljelysseurat. -» P e ru n a P o ta tis 9 io 942, länsvis och härad sris. L a n ttu K ä lro t! n T u rn ip si T u rn ip s 2 M uut ju u rik a sv it A n d ra ro tir u k te r 3 H einänsiem en H öfrö V ih an tare h u Grön- A pila K lö v er foder is 6 P ellav a ja ham ppu L in och h am p a P eltoheinä V allhö T im o te i T im o te i 7 t 8 Län och riket H erne Ä rte r Sokeri ju u rik a s Sockerb e ta I i ! : ! ! , ! j ' i « Lantbrukssällskap ! l 040

40 52 Taululiite j ^ Peltokasvien hehtaarisadot v. 942, lääneittäin ja kihlakunnittain. Tabellbilaga j * ' Äkerväxternas hektarskördar ar 942, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue OinnVle S y y sv ehn Höstvefce K e v ä t v e h n ä V ärv e te R u is R ä g O h ra K o rn K a u ra j H a v re S ek u li B la n d sä d H ern e Ä rte r P e ru n a P o ta tis S okeriju u rik a s S o ck erb eta L a n ttu K ä lro t T u rn ip si T u rn ip s Muut ju u rik a s v it A n d ra ro tfru k te r V ih a n ta - re h u G rönfoder H ein ä n siem en H ö frö P e lto h ein ä V allh ö 2 3 i n a) Läänit ja valtakunta. Län och riket. Pellava ja h a m p p u Lin och h a m p a Uudenmaan. Nylands Turun ja Porin. Äbo och Bjömeborgs Ahvenanmaa Äland Hämeen. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin. S:t Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs I Lapin. Lapplands Maaseutu Landsbygden Kaupungit Städerna Valtakunta Riket b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Uudenmaan. mvs Nylands o. T:hus. lbsk Finska Hushällningssällsk Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen. mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Länt. Viipurin. mvs Viipurin. mvs Itä-Karjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs Pohjois-Karjalan mvs Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs Österbottens Svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs Perä-Pohjolan mvs Lapin maatalousseura Maaseutu Landsbygden Kaupungit Städerna Valtakunta Riket

41 53 Taululiite j ^ ^ Niityn pinta-ala ja sato m aalaiskunnissa v. 942, lääneittäin ja maanviljelysseuroittain. Tabeilbilaga J * ' Ängsarealen och skörden i landskommunerna &r 942, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omráde Koko ala Hela ängsarealen ha Korjattu heinäksi Därav bärgat tul hö ha Sato ha:lta Skörd per ha Koko sato Totalskörd dt a) Läänit ja valtakunta. Län och riket. Uudenmaan. Nylands Turun ja Porin. Abo och Bjömeborgs Ahvenanmaa Aland Hämeen. Tavastehus Viipurin. Viborgs Mikkelin. S:t Michels Kuopion. Kuopio Vaasan. Vasa Oulun. Uleäborgs Lapin. Lapplands Maaseutu Landsbygden b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Uudenmaan. mvs Nylands och Tavastehus lbsk Finska Hushälningssä llskape t Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen. mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Länt. Viipurin. mvs Viipurin P mvs Itä-Karjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs Pohjois-Karjalan mvs Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs österbottens Svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs Peräpohjolan mvs Lapin maatalousseura Maaseutu Landsbygden

42 Taululiite N g Tabellbilaga / " Kotieläimet p. maalisk. v. 942, lääneittäin, kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittani. Husdjuren d. mars är 942, länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omräde Täysikasvuisia hevosia F ullvuxna h ästar N uoria hevosia 3 v. U nghästar 3 är Varsoja alle v. F öl under X är Sonneja yli 2 v. T jurar över 2 är Lehm iä Kor Nuoria sonneja ja hiehoja yli v. U ngtjurar och kvigor over är V asikoita alle v. K alvar under är yli v. över är L am paita F ar alle v. under dr Vuohia G etter K arjuja yli 6 kk. Fargaltar över 6 män. E m akoita yli 6 kk. Modersuggor, över 6 m än. kantavia ja im ettäviä dräktiga och digivande ei tiineitä icke dräktiga Lihotussikoja yli 6 kk. Gödsvin över 6 m än. Nuoria sikoja 26 kk. Ungsvin 2 6 män. Porsaita alle 2 kk. Grisar under 2 m än. K anoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och tu p p ar över 6 män a) Läänit ja kihlakunnat. - Län och härad. Uudenmaan lääni - Nylands I ä n Raaseporin kihlakunta Raseborgs härad Lohjan kk. Lojo h d Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna h d Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs Iän Vehmaan kihlakunta Vehmaa härad Mynämäen kk. Virmo h d Piikkiön kk. Piikkiö hd.' Halikon kk. Halikko h d Maskun kk. Masku hd Ulvilan kk. Ulvila h d Ikaalisten kk. Ikaalinen h d Tyrvään kk. Tyrvää h d Loimaan kk. Loimaa hd Ahvenanmaan maakunta Älands landskap Hämeen lääni Tavastehus I ä n Tammelan kihlakunta Tammela h ärad Pirkkalan kk. Pirkkala hd Ruoveden kk. Ruovesi h d Jämsän kk. Jämsä hd Hauhon kk. Hauho h d Hollolan kk. Hollola h d Viipurin lääni Viborgs Iän « Kymin kihlakunta Kymi härad Lappeen kk. Lappee h d Jääsken kk. Jääski hd Viipurin kk. Viborgs h d Rannan kk. Ranta h d Rajajoen kk. Rajajoki hd Käkisalmen kk. Kexholms hd Kurkijoen kk. Kurkijoki hd Sortavalan kk. Sortavala hd Salmin kk. Salmis hd Mikkelin lääni S:t Michels i ä n Heinolan kihlakunta Heinola härad Mikkelin k k. Mikkeli hd Juvan kk. Juva hd Rantasalmen kk. Rantasalmi hd i Kuopion lääni Kuopio Iä n Rautalammin kihlakunta Rautalampi härad Kuopion kk. Kuopio h d Iisalmen kk. Iisalmi hd Liperin kk. Liperi hd Ilomantsin kk. Ilomantsi hd Pielisjärven kk. Pielisjärvi h d Vaasan lääni Vasa Iän Närpiön kk. Närpes h d , Ilmajoen kihlakunta Ilmajoki h ä rad i Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo hd Pietarsaaren kk. Pedersöre hd Kuortaneen kk. Kuortane h d Laukaan kk. Laukaa hd Viitasaaren kk. Viitasaari hd M uuta siipikarjaa yli 6 kk. Övrigt fjäderfä över 6 män.

43 56 57 Taululiite ^ ^, (Jatkuu.) Tabellbilaga / ' (Forts.) Alue Omräde Täysikasvuisia hevosia Fullvuxna h ästar N uoria hevosia X 3 v. U nghästar 3 är V arsoja aue v. M l under ä r Sonneja y li 2 v. T jurar över 2 ä r Lehm iä K or N uoria sonneja ja hiehoja yli v. U ngtjurar och kvigor över är Oulun lääni Uleäborgs I ä n Sälöisten kk. Saloinen h d Haapajärven kk. Haapajärvi hd Kajaanin kk. Kajaani h d Oulun kk. Oulu hd Lapinlääni Lapplands I ä n Kemin kk. Kemi h d Kittilän kk. Kittilä h d Petsamon kk. Petsamo hd Maaseutu Landsbygden » 37 Kaupungit Städerna Valtakunta Riket Vasikoita alle v. Kalvar under är yli v. över är Lampaita Fär alle v. under &r Vuohia Getter Karjuja yli 6 kk. Fargaltar över 6 män. Emakoita yli 6 kk. Modersuggor, över 6 män. kantavia ja imettäviä dräktiga och digivande ei tiineitä icke dräktiga Lihotussikoja yli 6 kk. Gödsvin över 6 män. Nuoria sikoja 26 kk. TJngsvin 26 män. Porsaita alle 2 kk. Grisar under 2 män. Kanoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och tuppar över 6 män. Muuta siipikarjaa yli 6 kk. övrigt fjäderfä över 6 män b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Nylands och Tavastehus. lbsk Uudenmaan. mvs Finska Hushällningssällskapet Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen I. mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Länt. Viipurin. mvs Viipurin. mvs Itä-Karjalan mvs Mikkelin. mvs Kuopion mvs Pohjois-Karjalan mvs Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs Österbottens Svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun. talousseura Kajaanin mvs Perä-Pohjolan mvs Lapin maatalousseura... Maaseutu Lanus, 5 gden « I ; 3679! i I

44 58 59 Taululiite \ Tabellbilaga J N :o 6. M eijerien luku ja käynnissäoloaika, m aidonlähettäjien luku ja m eijereiden vastaanottam a raaka-aine sekä tuotanto vuonna 942. Antal mejerier och tiden, da mejerierna värit i gäng, antal leverantörer och mängden av i mejerierna mottaget räämne samt Produktionen är 942. Alue Omräde Meijerien luku. I Mejeriernas antal Yksityismeijereitä Enskilda mejerier. Mistä Av dem Osakeyhtiömeijereitä Aktiebolagsmejerier Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölk* leverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dä mejerierna värit i gäng... Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk i 3 I 4! 5! 6 7 i 8 9 Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voin valmistukseen Tili smörberedning Juustonvalmistukseen Tili ostfberedning Uudenmaan lääni Nylands Iän Kaupungit Städerna Raaseporin kk. Raseborgs h d Lohjan kk. Lojo hd ! Helsingin kk. Helsinge hd Pernajan kk. Perna h d M Maidonm enekki M jölkätgänger Voikiloon Till sm ör Juustokiloon Tili ost Maidon rasvapitoisuus-% Mjölkens fetth alt-% 2 : 3 4 a) Läänit ja kihilakunnat. Län och härad. K erm aa voinvalm istukseen G rädde tili sm ötberedning K uorittua m aitoa juustonvalm istukseen Skum m ad m jölk tili ost beredning V alm iste ttu voita T illverkat sm ör Em m entaljuustoa Em m entalost Yli 45 /o över 45 i V alm istettu juustoa, T illverkat ost, Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Sm äostar, vilkas fe tth a lt är Umoit- Alle 20 % i tam ato n BO45 %, 2030 % Under && Ouppgiven Yhteensä Sum m a 5 ) i 9 \ Valmiste ttu heravoita T illverk a t vassle sm ör _ _ _ _ Turun ja Porin lääni Äbo o. B :borgs Iän Kaupungit Städerna... 4 i Vehmaan kk. Vehmaa hd Mynämäen kk. Virmo hd... Piikkiön kk. Piikkiö hd... Halikon kk. Halikko hd _ Ulvilan kk. Ulvila hd Ikaalisten kk. Ikaalinen hd Tyrvään kk. Tyrvää hd Loimaan kk. Loimaa h d Maskun kk. Masku h d Ahvenanmaan maak. Älands landsk Hämeen lääni Tavastehus I ä n Kaupungit Städerna Ruoveden kk. Ruovesi hd Pirkkalan kk. Pirkkala hd Tammelan kk. Tammela hd Hauhon kk. Hauho h d Jämsän kk. Jämsä h d Hollolan kk. Hollola hd Viipurin lääni Viborgs I ä n Kaupungit Städerna Kymin kk. Kymi h d Kurkijoen kk. Kurkijoki hd » j : _ _ _ _ _ } _ _ ! Mikkelin lääni S:t Michels Iä n Kaupungit Städerna Heinolan kk. Heinola h d Mikkelin kk. Mikkeli hd Juvan kk. Juva hd Rantasalmen kk. Rantasalmi hd Kuopion lääni Kuopio Iän _ « Kaupungit Städerna Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd Ilomantsin kk. Ilomantsi hd Liperin kk. Liperi hd Iisalmen kk. Iisalmi hd Kuopion kk. Kuopio hd Rautalammin kk. Rautalammi hd i Vaasan lääni Vasa I ä n Kaupungit Städerna Ilmajoen kk. Ilmajoki h d Närpiön kk. Närpes hd... 7! Korsholman kk. Korsholms hd Lapuan kk. Lappo h d Pietarsaaren kk. Pedersöre hd Kuortaneen kk. Kuortane h d Laukaan kk. Laukaa h d Viitasaaren kk. Viitasaari h d : ! : ! 2.2 _ j I ; : ; ! _ j ! ! ; i 80; _ i _

45 60 6 Taululiite \ 0 g (Jatkuu.) Tabellbilaga J ' (Forts.) Alue Omräde Oulun lääni Uleäborgs Iän... Kaupungit Städerna... Oulun kk. Oulu h d... Sälöisten kk. Saloinen h d... Haapajärven kk. Haapajärvi hd... Kajaanin kk. Kajaani h d... Meijerien luku Mejeriernas antal Yksityismeijereitä Enskilda mejerier Niistä Av dem Osakeyhtiömeijereitä Aktiebolagsmejerier 3 4 Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dk mejerierna värit i g&ng Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voinvälmistukseen Tili smörberedning Juustonvalmistukseen Tili ostberedning Lapin lääni Lapplands Iän... Kaupungit Städerna... Kemin kk. Kemi h d... Kittilän kk. Kittilä hd... Valtakunta Riket Maidonmenekki Mjölkätgängen Voikiloon j TUI smör Juustokiloon Till osfc Maidon rasvapitoisuus-% Mjölkens letthalt-% Kermaa voinvalmistukseen Grädde tili smörberedning Kuorittua maitoa juustonvalmistukseen Skummad mjölk tili ost beredning Valmistettu voita Tillverkat smör Emmentaljuustoa Emmentalost Yli 45 % Vapnistettu juustoa, Tillverkat ost, Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Smäostar, vilkas fetthalt är Ilmoittamaton Yhteensä över % 2030 % Alle 20 % Under»* Ouppgiven Summa Valmistettu heravoita Tillverkat vassle smör _ \ { ! Nylands och Tavastehus läns lbsk Uudenmaan läänin mvs Finska Hushällningssällskapet Varsinais-Suomen mvs Satakunnan mvs Hämeen läänin mvs Hämeen-Satakunnan mvs Itä-Hämeen mvs Läntisen Viipurin läänin mvs Viipurin läänin mvs... Itä-Karjalan mvs Mikkelin läänin mvs Kuopion mvs Pohjois-Karjalan mvs Etelä-Pohjanmaan mvs Keski-Suomen mvs österbottens svenska lbsk Keski-Pohjanmaan mvs Oulun läänin Talousseura Kajaanin mvs Perä-Pohjolan mvs... Lapin Maatalousseura... MaaseutuLandsbygden Kaupungit Städerna « ValtakuntaRiket b) Maanviljelysseuroittain. Inom lantbrui ssällskapen. \ ! I « «

46 Taululiite \ ^ g (Jatkuu.) Tabellbilaga J * ' (Forts.) c) lääneittäin ja omistajaryhmittäin. Länsvls och gruppvls eniigt ägare. Alue Omräde Meijerien luku Mejericrnas antal Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dä mejerierna värit i gäng Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voinvalmistukseen Tili smörheredning Juustonvalmistukseen Tili ostberedning n Osuusmeijerit. Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo o. B :b orgs : Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus : Viipurin Viborgs... : Mikkelin S:t M ichels : Kuopion Kuopio Vaasan V a sa Oulun Uleäborgs ' Lapin Lapplands... ' - Yhteensä Summa ! i i Täysiinaidon menekki Mjölkätgängen Voikiloon Till smör Juustokiloon Till ost Maidon rasvapitoisuus-% Mjölkens fetthalt-% Andelsmejerier. Kermaa voinvalmistukseen Grädde tili smörberedning Kuorittua maitoa juustonvalmistukseen Skummad mjölk tili ost beredning Valmistettu voita Tillverkat smör Emmentaljuustoa Emmentalost 5! 6 7!»! 9 20 Valm istettu juustoa, Tillverkat ost, Pikkujuustoja,"joiden rasvapitoisuus on Smäostar, vilkas fetthalt är Yli 45 % Alle 20 % 3045 % 2030% ö ver 45» XJnder» t Ilm oittam aton Ouppgiven Yhteensä Summa Valm istettu heravoita Tillverkat vassle smör! 2! aa 23 j I i I I 933 _ _ ! I i Osakeyhti ömeijerit. Uudenmaan Nylands... ; Turun ja Porin Abo o. B -horgs :b orgs ' 076 4: Ahvenanmaan Alands... Hämeen T avastehus Viipurin Viborgs... Mikkelin Sri M ichels... _ Kuopion Kuopio _ Vaasan V a sa Oulun Uleäborgs Lapin L applands... _ Yhteensä Summa I ! Yksityismeijerit. Uudenmaan Nylands Turun ja Porin Abo o. Brborgs ' Ahvenanmaan Alands Hämeen Tavastehus , Viipurin Viborgs... Mikkelin Sri M ichels... h e ' Kuopion Kuopio... Vaasan Vasa ' Oulun Uleäborgs... Lapin Lapplands... - Yhteensä Summa [ Kaikki meijerit. Uudenmaan Nylands : Turun ja Porin Abo Äbo o. B.-borgs B*borgs , Ahvenanmaan Alands...' : Hämeen Tavastehus ' Viipurin Viborgs Mikkelin Sri M ichels ' Kuopion Kuopio Vaasan Vasa : Oulun Uleäborgs ' Lapin Lapplands... Yhteensä Summa ( Aktiebolagsmeijerier ! ä _ _ 5226 H i j j [ j Enskilda mejerier i 2.2 t 3.75 _ I _ _ _ j ! : ! ' Samtliga mejerier , [