MEDIAKASVATUKSEN HAASTEET TÄNÄÄN
|
|
- Reijo Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MEDIAKASVATUKSEN HAASTEET TÄNÄÄN Miika Lehtonen, tutkija [ [H.323 <callto: >] / University of Lapland Faculty of Education / Centre for Media Pedagogy P.O. Box 122, FIN Rovaniemi, Finland Tel: , Fax: Lehtonen 2004
2 Perinteinen media, vuorovaikutteinen media ja digitaalinen konvergenssi jälkiteollisessa media- ja viihdeyhteiskunnassa: Nykyinen ja tulevaisuuden media opetuksen, opiskelun ja oppimisen välineenä sekä kriittisenä kohteena 2
3 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Näen mediakasvatuksen substanssina: joka ottaa kasvatuksen näkökulmasta kantaa medioihin ja välittyneeseen medioituneeseen toimintaan ja viestintään osana ihmisen ympäristöä ja kulttuuria sekä välineinä [ Teaching learning and studying with media ] (työväline( työväline, ajattelun työväline, symboli/taideartefakti taideartefakti) ) (vrt( vrt.. Tella ym ), että oppimisen kohteena sinänsä [ Teaching learning and studying about media ] (kriittisen( mediapedagogiikan näkökulma). 3
4 Media ja mediakasvatus toiminnan eri hierarkiatasoilla Media osana kulttuuria, mediakulttuurin taso Media ilmiönä, tyovälineenä ja opetus-opiskelu-oppimisprosessin kohteena opettajan työssä ja opettajankoulutuksessa Media ilmiönä, tyovälineenä ja opetus-opiskelu-oppimisprosessin kohteena lasten opiskelussa ja koulussa Mediakasvatuksen / mediapedagogiikan käytännön toiminta (Based on Kotilainen 1999; Sintonen2002; Ruokamo ym. 2001; Lehtonen 2003; Lehtonen ym. 2003; Tella ym. 2003) 4 Lehtonen 2004
5 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Media-käsite tarkoittaa nykyisessä ajattelussani koko median kenttää, mutta erityisen kiinnostuksen kohteena on ajattelussa ja toiminnassani kuitenkin jälkiteollisen postmodernin ajan ns. digitaalisen konvergenssin jälkeisen ajan mediat ja erityisesti vuorovaikutteiset mediat. 5
6 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Esimerkiksi Suoranta ja Ylä-Kotola (2000) luokittelevat teknologisesti tuotetut aisti- ja opiskeluoppimisympäristöt neljään vaiheeseen Ensimmäinen vaihe,, jota nyt elämme,, on verkottuvan median kerrostuma, jolle on luonteenomaista paikan ja osin ajan ja rajoituksista irtautuva ja jatkuvasti runsastuva informaation tarjonta. Ensimmäiseen vaiheeseen heidän mukaansa limittyy toinen eli hypertekstuaalisen median vaihe, jolle on ominaista mediaosapuolten vuorovaikutuksen lisääntyminen. Kolmannessa vaiheessa päästään sensomotorisen median kehitysjaksoon. Neljättä vaihetta he nimittävät bioparadigmaksi,, jota luonnehtii bioteknologian integroituminen osaksi eliöiden 6 aistin ja toiminnan ohjausjärjestelmiä. Lehtonen 2004
7 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Nykyaikainen media on sisältää yhä useammin eri tyyppisen vuorovaikutteisuuden mahdollisuuden Tällöin perinteisen massamedioista tutun mediavälittyneen sisällön passiivisen kuulemisen ja katsomisen käsitteestä siirrytään yhä enenevässä määrin mediavälittyneen aktiivisen toiminnan käsitteeseen Mediasta tulee yhä enemmän toiminnan väline kohteen sijaan samalla myös pssiivisesta katsojasta tulee aktiivinen agentti tai toimija 7
8 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Nykyaikainen media on sisältää yhä useammin eri tyyppisen vuorovaikutteisuuden mahdollisuuden Perinteinen (massa)media, kuten radio ja televisio perustuu ei vuorovaikutteiseen mediavirtaan ja se sitoo katsojansa passiivisen kuulijan rooliin sekä tiettyyn aikaan Moderni vuorovaikutteinen media (esim( esim.. Web- media) voi tarjota aivan uudentyyppisiä vuorovaikutteisia käyttötapoja ja jopa ympäristöjä 8
9 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Luen tähän ajatteluuni perinteisen median, kuten painetun median, radion, television, elokuvan ja videoiden rinnalle tulevaisuuden mediaksi mm. vuorovaikutteiset simulaatiot, -pelit ja tulevaisuuden vuorovaikutteiset elokuvat yms. 9
10 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Todellisuuden nykyiset karkeat Internet - mallinnukset eivät sinällään ole varsinaisia ympäristöjä vaikka niitä taitamattomasti usein kutsutaankin virtuaalisuudeksi tai esim. opetuksen ja opiskelun alueella oppimisympäristöiksi Ne eivät tässä muodossaan kuitenkaan pyri korvaamaan reaalimaailmaa, ts. ympärstöä, vaikka ne usein turvautuvat erilaisiin metaforiin tehdäkseen verkkotoiminnat käyttäjälle ymmärrettävimmiksi. 10
11 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Myös sana (verkko-)oppimisympäristö on vailla katetta, niissä voi tapahtua toimintaa, jota voidaan kutsua vaikka opiskeluksi (vrt. Uljens 1997) mutta siitä, että niitä käyttämällä tapahtuu pysvämpää oppimista, ei ole mitään takuuta (vrt. Lehtonen ym. 2003) Toisalta samalla näistä verkkovälineistä ja niiden digitaaliseen symbolismiin perustuvista de facto käytännöistä on yhä enemmän kehittynyt toiminnan digitaalista tilaa tai tosiympäristön digitaalisia osia. 11
12 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Määrittelen mediakasvatuksen tukeutuen Tellan (esim. 2003) määrittelemän välitteisyyden [mediated] kautta Mediakasvatus voidaan tästä näkökulmasta nähdä kasvatuksen alueena joka käyttää välittyneitä ihmistoiminnan ja viestinän tapoja sekä käyttää ja ottaa kantaa niiden käyttöön liittyviin eri tyyppisiin ilmiöihin yhteiskunnassa ja osana (koulun) opetus-opiskelu opiskelu- oppimisprosesseja (vrt. Opetus-opiskelu opiskelu-oppiminen,, Uljens 1997) 12
13 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Myös Kotilainen (1999, 31 32) on selvittänyt sanan media alkuperää. Hänen tulkintansa mukaan latinankielinen sana medium tarkoittaa laajasti ilmaisun tapaa ja sosiaalista tai viestinnällistä yhteyttä, jossa kyseinen ilmaisu on tuotettu, esitetty ja vastaanotettu. 13
14 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Vygotskian idea of mediation and mediated communication mediation Media / Tool / Symbol traditional tool vs. mental tool mindtool and pure conceptual tool mediation mediation Subject human internal activity Object Result of the activity 14 (Based on Tella 2003; Vygotski 1978; Leontjev 1978; Werch ; Galperinin 1989, 2000: Jonassen 2000; vrt. Kotilainen 1999 ) Lehtonen 2004
15 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Media opetuksen ja opiskelun välineinä eri tehtävissä (vrt. L.S. Vygotski) Työvälineet (Media työvälineenä) Ajattelun työvälineet (Media ajattelun työvälineenä ) (Vygotski 1978,1982,1985; Jonassen 1992,1995,1999, 2000 ym.) Käsitteelliset ja symboliset työvälineet (Didaktinen ja pedagoginen osaaminen, pedagogiset mallit) (Vygotski 1978,1982,1985; Kansanen 2000 ym.) (Based on Lehtonen ym. 2003) 15 Lehtonen 2004
16 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Mentaalista toimintaa lähellä olevina symboliympäristöinä jotka tarjoavat edellä esitettyjä käsitteellisiä ja symbolisia työvälineitä sekä emootioita voidaan pitää jo perinteisiä medioita kuten kirjoja, radiota ja televisiota. Internet on vuorovaikutteisuutensa takia jo selvästi perinteisiä joukkoviestimiä kehittyneempi symboliympäristö Parhaimmillaan vuorovaikutteisen median käyttö johtaa ajattelun ja ongelmanratkaisun sekä opetus-opiskelu-oppimisprosessin tehostumiseen tavalla jossa välinettä voidaan kutsua ajattelun työvälineeksi (Based on Lehtonen 2003) 16 Lehtonen 2004
17 MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Media voidaan nähdä ja nähdään usein osana yhteiskuntaa mediakulttuurin tasolla esimerkiksi Suorannan (1998) tapaan erilaisten ja eri tavoin tuotettujen representaatioiden kokoelmaksi ja teollisen, teknologisen ja kaupallisen kulttuurin liitoksi. Tästä näkökulmasta ns. mediakriittisen mediapedagogiikan voidaan nähdä edustavan mediakulttuurin vaikutusten ymmärtämiseen ja mediakriittisyyteen tähtäävää toimintaa erilaisilla toiminnan tasoilla 17 Lehtonen 2004
18 MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Mediakriittisen pedagogiikan eri lähteistä kerätyn määritelmän pääväitteenä voidaan pitää ideaa, että eri tyyppisten perinteisten ja yhä enemmän erilaisten vuorovaikutteisten modernien medioiden muodostama mediakulttuuri omistaa ihmistä muokkaavaa usein vahvasti tunteisiin vetoavaa kasvattavaa, psykologista tai pedagogista voimaa, joka vähitellen on ohittanut merkitykseltään ja affektiiviselta voimaltaan koulun antaman tiedon. 18
19 MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Mediakriittisen koulukunnan edustajat kuten Suoranta väittävät, että tiedon järjestyksissä on tapahtunut käännös: mediakulttuurin erilaiset muodot ja globaali tiedonvälitys toimivat eräänlaisina informaation ennakkojäsentäjinä suhteessa kouluun: koulun tuottamia ja tarjoamia aineistoja verrataan median antamaan (kaupallisen)kulttuurin kuvaan niiden houkuttelevuuden, tunteita herättävyyden ja viihdyttävyyden näkökulmista. 19
20 MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Median, erityisesti vuorovaikutteisen ja immersiivisen median, kuten pelien, voidaan nähdä herättävän voimakkaita tunteita joilla voidaan nähdä olevan mm. neuropsykologisen oppimistutkimuksen näkökulmasta vahvasti oppimista moduloiva vaikutus (esim. Pitkänen 1998,2003; Cahill ym. 1995,1996,1998,2001 ym.) Tämä on yksi mediakasvatuksen haaste tänään, miten opetus ja koulu pystyy sekä vähentämään kasvatuksen kannalta ei tarkoituksenmukaisen media-altistuksen vaikutuksia ja samalla hyödyntämään median voimaa toisaalta omassa toiminnassaan 20
21 MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Keskustelu kriittisen mediapedagogiikan ja ns. medialapsuuden tai huolen diskurssin alueella on myös tulkintani mukaan vahvasti kaksijakoista. Osa pitää lapsia viattomina uhreina, jotka media turmelee ja joille media syött ttää havaintoaineistoa, jota he eivät t vielä ole tarpeeksi kehittyneitä tulkitsemaan. Näkökulmaa kulmaa voidaan kutsua myös s huolen diskurssiksi. Toinen näkökulma n kulma taas pitää lapsia ja nuoria luontaisesti viisaina, jotka pystyvät t luovimaan suvereenisti, usein aikuisia paremmin, elektroonisen sukupolven aikakaudella medioiden välillv lillä. (Suoranta, 2001; MäyrM yrä 2003; Mustonen 2003.) 21
22 MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Mediakriittisen pedagogiikan tehtävänä on näkemykseni mukaan tuoda mediakasvatukseen ja sen teorian ja käytännön kehittämiseen sellaisia aineksia jossa opitaan kriittisesti käyttämään eri tyyppistä mediaa osana nykyisen yhteiskunnan arkea, tulkitsemaan mediaviestien denotatiivisia ja konnotatiivisia merkityksiä sekä ja ymmärtämään ja havaitsemaan niiden monitahoisia vaikutuksia. Tämä on yksi mediakasvatuksen haaste tänään 22 Lehtonen 2004
23 MEDIAMYÖNTEINEN PEDAGOGIIKKA Toisaalta voidaan väittää, että moderni erityisesti ns. digitaalisen konvergenssin jälkeinen media ja sitä edustava vuorovaikutteinen tieto- ja viestintätekniikka on: laajentanut opetuksen, opiskelun ja oppimisen mahdollisuuksia ja tuottanut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opettaa, opiskella ja oppia (esim. Aiemmin esitellyt ns. ajattelun työvälineet, kuten simulaatiot) joista ennen voittiin vain haaveilla, sekä tarjota nykyisin koulua laajemman, vuorovaikutteisen ja jopa globaalin osan opiskeluympäristöä 23
24 MEDIAMYÖNTEINEN PEDAGOGIIKKA Voidaan todeta, että medioilla voi olla ja on perusteltuja käyttöindikaatioita opetuksen, opiskelun ja oppimisen alueella ja että tätä näkökulmaa voidaan kutsua mediamyönteiseksi pedagogiikaksi tai lyhyesti mediapedagogiikaksi Tästä näkökulmasta eri tyyppinen media nähdään kuuluvan luonnollisena osana myös opetuksen opiskelun ja oppimisen välineistöä niin formaalissa kuin informaalissa opiskelussa ja oppimisessa Tämä on toinen mediakasvatuksen haaste tänään 24 Lehtonen 2004
25 MEDIAMYÖNTEINEN PEDAGOGIIKKA Idea voidaan kiteyttää sanontaan jota aikaisemmin käytettiin tulesta: Media on tai voi olla hyvä renki mutta huono isäntä Tulee huomata että tämä näkökulma ei sulje pois esim. kaupalliseen mediakulttuuriin kohdistuvaa mediakriittisyyttä Tästä näkökulmasta media nähdään yhtenä luonnollisena välineenä ja osana kulttuuriamme ja myös koulun välineenä ja osana koulun kulttuuria 25 Lehtonen 2004
26 HAASTEET TÄNÄÄN Näen mediat kasvatuksen ja opetuksen - opiskelun-oppimisen näkökulmasta sekä mahdollisuutena, että suurena haasteena Näkemyksemme mukaan nykyinen ja tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kansalaisia jotka ymmärtävät mediaa ja sen tarjoamaa viestintää riittävästi suhtautuakseen siihen kriittisesti (mediakriittinen mediakasvatus), mutta samaan aikaan osaavat käyttää mediaa ja välittyneitä, medioituneita ja vuorovaikutteisia välineitä luonnollisena osana omaa työtään, vapaa aikaansa ja ympäristöään (ns. Mediakompetenssi / media luku- ja kirjoitustaito [media literacy]) 26
27 MEDIA VOI LUODA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MIELEKKÄÄSEEN OPISKELUUN teachability Reflective Teaching Exploratory Teaching Reciprocal Teaching Teaching Through Simulations Master-Novice Teaching Socratic Teaching Problem-Based Teaching ICT studybility Purposive Studying Cultural Dialogic Critical Communal Cultural Contextual Reflective Individual Cumulative Game-based Experiential Multimodal Responsible Emotional A C T I O N ICT Studying activity Reflects Collaborates Discusses Set goals Acts actively Feels responsible Explores Integrates Builds knowledge Feels emotions and meaning for the activity ICT learnability Meaningful Learning Reflected Cultural Shared Integrated Adopted Complex Internalized Autonomous (Co)constructed Participatory Engaged Multimodal Critical Well-stuctured Emotional 27 (Based on Ruokamo et al. 2002; Vahtivuori et al. 2003: Jonassen 2000; vrt. Kutilainen 1999 ) Lehtonen 2004
28 HAASTEET TÄNÄÄN 28 Lehtonen 2004 METATEORIA 2 ajattelutaso Didaktisen verkkoympäristön osatekijöitä toimintakonteksti vuorovaikutus ja viestintä ohjaus ja opettajan/ohjaajan rooli työtavat OJEKTITEORIA 1 Ajattelutaso Praktinen teoria PRE-, INTER JA POSTAKTIO toimintataso (Kansanen 2000)
29 MEDIA VOI LUODA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MIELEKKÄÄSEEN OPISKELUUN (Vrt. Kansanen et al. 2000) (Based on Tella ym ) 29 Lehtonen 2004
30 MEDIA VOI LUODA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MIELEKKÄÄSEEN OPISKELUUN (Vrt. Kansanen et al. 2000) (Based on Tella ym ) 30 Lehtonen 2004
31 HAASTEET TÄNÄÄN Yksittäisellä organisaatiolla on rajalliset resurssit erityisesti tutkimuksen alueella viitaten Lapin yliopiston kasvatustieteiden strategiaan ja tieto- ja viestintästrategiaan, tulisi jossain määrin fokusoitua esimerkiksi nykyisen tutkimustradition mukaisesti esimerkiksi medioihin opetuksen-opiskelun opiskelun- oppimisen välineinä Tämä siksi, että näkemykseni mukaan yksittäisellä organisaatiotoimijalla on vain tätä kautta mahdollisuus saavuttaa riittävä syvyys tietyllä tutkimuksen ja opetuksen alueella jos tavoitellaan strategian mukaista kansallista ja kansainvälistä eturivin osaamisen tavoitetta. 31
32 HAASTEET TÄNÄÄN Globalisoituva media saavuttaa yhä useammat mutta kannattaa muistaa että sen kaikki osat eivät kuitenkaan ole aina digitaalisia Samoin on hyvä muistaa että hyvä tunteisiin vetoava viesti; esitys tai kertomus vetoaa oli media mikä tahansa! 32 Lehtonen 2004
33 References Hung, D.W., & Der-Thang Thang,, C Situated cognition, Vygotskian Thought and Learning from the Communities of Practice Perspective: Implications for the Design of Web based E-Learning. E Educational Media International, 38(1). Huttunen,, M Tunnetilat silta kehon ja mielen välillä. Duodecim,, 113, Härkönen,, R.-S. (Toim( Toim.) Viestintä ja kasvatus : mediapedagogisia vaihtoehtoja.. Helsinki: Opetushallitus. Jonassen, D.H Computers as mindtools for schools. Engaging g critical thinking. Saddle River. NJ: Prentice Hall. Jonassen, D.H Learning as activity. Educational Technology. Jonassen, D.H., & Rohrer-Murphy, L Activity Theory as a Framework for Designing Constructivist Learning Environments. Educational Technology: Research and Development ETR&D, 47(1), Kansanen,, P., Tirri, K., Meri,, M., Krokfors,, L., Husu,, J., & Jyrhämä,, R Teachers' Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical al Chalenges.. New York: Peter Lang. Bransford,, J., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (Eds.) (2000). How people learn. Washington, D.C.: National Academy Press. Cahill, L Neural Mechanisms of Emotionally Influenced Memory, from darwin.bio..bio.uci.edu/neurobio/faculty/cahill/cahill.htmhtm Cahill, L., Babinsky,, R., Markowitsch,, H., & McGaugh,, J.L The amygdala and emotional memory. Nature, 377, Lehtonen 2004
34 References Cahill, L., Haier,, R.J., Fallon, J., & ym Amygdala activity at encoding correlated with long term, free recall of emotional information.. Proceedings of the National Adademy of Sciences of the United States of America, 93(15), Cahill, L., & McGaugh,, J Mechanisms of emotional arousal and lasting declarative memory. Trends in Neurosciences, 21(7), Cahill, L., & McGaugh,, J.L Modulation of memory storage. Current Opinion in Neurobiology, 6, Cahill, L., McGaugh,, J.L., & Weinberger,, N.M The neurobiology of learning and memory. some reminders to remember [Opinion]. Trends in Neurosciences, 24(10), Hankala,, M Verkkolukutaidolla tietotulvan hallintaan.. In S. Kotilainen,, M. Hankala & U. Kivikuru (Eds.), Mediakasvatus (pp ). 132). Helsinki: Edita. Herkman,, J Median monet funktiot lasten ja nuorten elämässä.. In M. Kangassalo & J. Suoranta (Eds.), Lasten tietoyhteiskunta (pp ). Tampere: Tampere University Press. Kotilainen,, S Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle [Väitöskirja. Diss.] [myös[ verkkojulkaisuna]. Tampere: Tampereen yliopisto. Kotilainen,, S., Hankala,, M., & Kivikuru,, U. (Toim( Toim.) Mediakasvatus. Helsinki: Edita. 34
35 References Lehtonen, M Toward the Information Age Challenges in Technology Education. Modern learning methods & learning media supported and a mediated learning processes as part of the new university technology education curriculum. In J. K. Kantola,, T. (Ed.), Looking at the Future: technical work in context of technology education (pp ). Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Lehtonen, M. (2003). Tieto- ja viestintätekniset välineet osana perinteisiä työvälineitä sekä osin uuden-tyyppisinä ajattelun työvälineinä teknisessä työssä ja teknologiakasvatuksessa.. Paper presented at the Annual TEKA / FATE symposium 2003, Helsinki & Lahti. Lehtonen, M., & Vahtivuori,, S Verkko-opetuksen opetuksen teoreettisen metamallin kehittämisen lähtökohtia MOMENTS hankkeessa.. In J. Levonen & T. Järvinen (Eds.), TUOVI: ITK 03 Tutkijatapaamisen artikkelit. Hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja - Hypermedia Laboratory Net Series; 3 (Vol. 2003, pp ). Tampere: Tampereen yliopisto, Hypermedialaboratorio. Lehtonen, M., Ruokamo, H., Tissari,, V., & Tella, S. (2004, March 11-13, 13, 2004). A multidisciplinary metamodel of "moments" as mediator for future network- based mobile education (NBME). Paper presented at the NERA's 32nd Congress, Reykjavík. Leontjev,, A.N Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus.. Helsinki: Kansankulttuuri. Masterman,, L Medioita oppimassa - mediakasvatuksen perusteet (alkut. Teaching Media). Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto (KSL). 35 Lehtonen 2004
36 References Mustonen,, A Media violence and its audience [Väitöskirja[ Väitöskirja]. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Mustonen,, A Mediapsykologia (1st ed.). Porvoo: : WS Bookwell. Mustonen,, A., & Pulkkinen,, L. (Toim( Toim.) Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka [Initial Social Capital and ICT, with an English summary]. Helsinki: Edita Prima Oy. Mäyrä,, F Keynote puheenvuoron: EduGames tulevaisuuden oppimismenetelmä? Pover Point esitys PDF-muodossa muodossa.. ITK03 tutkijatapaaminen 9.4. Aulanko. Hämeenlinna. Hypermedialaboratorio, Tampereen yliopisto Pitkänen,, A Mantelitumake,. Duodecim,, 114, Pitkänen,, A Tunteiden neurobiologiaa. Duodecim,, ;119():(15), Riekkinen,, P.J., Sirviö,, J., & Riekkinen,, P.J Muistin neurobiologia. Duodecim,, 106, Ruokamo, H., & Pohjolainen,, S. (Toim( Toim.) Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke [Distance Learning in Multimedia Networks.]. Helsinki: Teknologian kehittämiskeskus TEKES. Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori,, S., Tuovinen,, H., & Tissari,, V. (2002, June 24 29). 29). Pedagogical Models in the Design and Assessment of Network-Based Education. Paper presented at the ED-Media 2002, Denver, Colorado USA. Sintonen,, S. (Toim( Toim.) Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. 36 Lehtonen 2004
37 References Sintonen,, S. (Toim( Toim.) Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Suoranta, J Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus. Tiedotustutkimus-lehden mediakasvatuksen teemanumero,, Suoranta, J., & Ylä-Kotola Kotola,, M Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Vantaa: Wsoy. Tella, S. (Toim( Toim.) Aspects of media education : strategic imperatives in the Information Age. Helsinki: University of Helsinki, Department t of Teacher Education, Media Education Centre. Tella, S M-learningM learning Cybertextual Travelling or a Herald of Post-Modern Education? In H. Kynäslahti & P. Seppälä (Eds.), Professional Mobile Learning (pp. 7 21). 7 Helsinki: IT Press. Tella, S., & al., e Verkko-opetuksen opetuksen teoriaa ja käytäntöä.. Helsinki: Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos. Tella, S., Lehtonen, M., Ruokamo, H., Tissari,, V., Ketamo, H., Kiili, K., et al MOMENTS-metamalli metamalli. Monitieteinen tulevaisuuden verkko-opetuksen opetuksen, - opiskelun ja oppimisen rakentamisen työväline.. In Kasvatustieteen päivät Helsinki. Tella, S., & Mononen-Aaltonen Aaltonen,, M Developing Dialogic Communication Culture in Media Education: Integrating Dialogism and Technology.. Helsinki: University of Helsinki. 37
38 References Tella, S., & Mononen-Aaltonen Aaltonen,, M Mediakasvatuksen monitasomalli verkko-opetuksen opetuksen suunnittelun ja arvioinnin apuna.. In S. Tella, O. Nurminen, U. Oksanen & S. Vahtivuori (Eds.), Verkko-opetuksen opetuksen teoriaa ja käytäntöä (pp ): Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Uljens, M School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press. Wertsch,, J Culture, communication, and cognition. Cambridge: Cambridge University Press. Wertsch,, J.V Vygotsky and the social formation of mind. Cambridge, MA: Harvard University Press. Virsu,, V Aivojen muovautuvuus ja kuntoutuminen.. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Virsu,, V Muisti ja älykkyys aivojen hermoverkoissa. Psykologia,, 30, Vygotsky, L.S Thought and Language. Cambridge: MIT Press. Vygotsky, L.S Ajattelu ja kieli.. Helsinki: Kansankulttuuri. Vygotsky, L.-S Mind in Society. The development of higher psychological processes. Cambridge, MA: Harvard University Press. 38
Johdantoa mediakasvatukseen
Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
LisätiedotSanna Vahtivuori-Hänninen: Publications
Sanna Vahtivuori-Hänninen: Publications Articles in international scientific or scholarly compilation publications, scientific journals or in printed conference publications with referee practice Vahtivuori-Hänninen,
LisätiedotMOMENTS-hankkeen lähtökohtia
LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI 18.-19.9.2003 Opetus, opiskelu ja perusturva tietoyhteiskunnassa Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä tutkija Sanna Vahtivuori-Hänninen Sanna.Vahtivuori@helsinki.fi
LisätiedotLast%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)
LisätiedotA1 Tieteelliset erillisteokset sekä väitöskirjat, vaikka ne olisivat ilmestyneet laitossarjassa
TÄMÄ SAATTAA SISÄLTÄÄ OSITTAIN SAMOJA JULKAISUJA VUODEN 2005 JULKAISUTIETOJEN KANSSA NIILTÄ OSIN KUIN JULKAISU EI OLE ILMESTYNYT VUONNA 2004, VAAN VUONNA 2005. A. ERILLISTEOKSET 1 A1 Tieteelliset erillisteokset
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
LisätiedotPedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti)
VII VIERAAT KIELET JA MEDIAKASVATUS Pedagogiset mallit verkkoopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti) Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori, S., Tuovinen, H. & Tissari, V.
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?
Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
LisätiedotProducing Digital Videos as a Problembased Learning Cycle to Support Meaningful Learning and Information Literacy
Producing Digital Videos as a Problembased Learning Cycle to Support Meaningful Learning and Information Literacy Mielekkään oppimisen ja informaatiolukutaidon tukeminen PBL avusteisella digitaalisten
LisätiedotSulautuva sosiaalityö
Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani
LisätiedotResearch in Chemistry Education
Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.
LisätiedotOppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?
Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotLAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi
LisätiedotAINEENOPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS
AINEENOPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS YTM, tohtorikandidaatti Mikko A. Niemelä mikko.a.niemela@helsinki.fi Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen päivät, Tampere 16.11.2018 Opettajan pedagogisen sisältötiedon
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotToimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko
Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotVälineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1
Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora
LisätiedotLast update: August 1, 2011 Publications follow the new classification of the Finnish Ministry of Education and Culture in 2010
Last update: August 1, 2011 Publications follow the new classification of the Finnish Ministry of Education and Culture in 2010 A. Refereed Scientific Articles (vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit)
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
LisätiedotInnovative teaching practices
Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen
LisätiedotKoulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
LisätiedotColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena
http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotMikä innostaa oppimaan yhdessä?
Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Pirkko Siklander, 11.5.2017 TAVOITTEENA 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan? 2. Miten voit hyödyntää viriketutkimusta omassa työssäsi? LÄHTÖRUUTU 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan?
LisätiedotAsiantuntijuus yliopistoopetuksen
Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotDigitaalinen teknologia kv-yhteistyössä - mahdollisuudet ja haasteet
Digitaalinen teknologia kv-yhteistyössä - mahdollisuudet ja haasteet Innokas-verkosto Tavoitteena Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen, levittäminen ja tutkiminen Suomessa yli 600 koulua Kouluja,
LisätiedotKansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä
LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI 18.-19.9.2003 Opetus, opiskelu ja perusturva tietoyhteiskunnassa Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä tutkija Sanna Vahtivuori-Hänninen Sanna.Vahtivuori@helsinki.fi
LisätiedotYle ja digitaidot. Digi arkeen -neuvottelukunta Minna Peltomäki, Ville Alijoki
Yle ja digitaidot Digi arkeen -neuvottelukunta 15.6.2017 Minna Peltomäki, Ville Alijoki YLE JA DIGITAIDOT Sisällöntuotannon ja julkaisemisen muutos Digitaalinen muutos vaikuttaa: Median käyttötavat, teknologia,
LisätiedotMediakasvatus Media education Mediefostran 25 op:n / 15 ov:n opintokokonaisuus (approbatur)
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus. 1 Helsingin yliopisto Mediakasvatuskeskus, soveltavan kasvatustieteen laitos Viestinnän laitos Kasvatustieteen laitos Mediakasvatus Media education Mediefostran
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos
Tieto- ja viestintätekniikka kemian opetuksessa FL Johannes Pernaa Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos 1 Sisältö Määritelmä ja rajaaminen Lisensiaattitutkielmani tuloksia Tapaus: Molekyylimallinnusta
LisätiedotTeacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland
Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotPasi Mattila Jukka Miettunen
Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present
LisätiedotAikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi
Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Leena Isosomppi & Minna Maunula Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus
LisätiedotVapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm
Vapaan sivistystyön päivät 30.-31.8.2018, Jyväskylä Jan-Markus Holm www.eduexcellence.fi 1 Finland - the home of world-class education Source: Youtube: Education Export Personal background in a nutshell
LisätiedotAJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA
1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena. Prof. Sanna Järvelä
Tieto- ja viestintätekniikka ymmärtävän oppimisen tukena Prof. Sanna Järvelä Mitä tiedämme nyt? Teknologia itsessään ei edistä oppimista. Sen sijaan työskentely teknologian parissa altistaa oppijan oppimista
LisätiedotPEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30. Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Conexus Eetu Heikkinen, Oulun yliopisto
"PITÄÄKÖ YLIOPISTO-OPETTAJAN OSATA KIRJOITTAA KASVATUSTIEDETTÄ? KIRJOITTAMINEN JA ACADEMIC LITERACY YLIOPISTOPEDAGOGISEN ASIANTUNTIJUUDEN RAKENTAMISESSA PEDAFORUM 2012 22.8. klo 09:30-11:30 Sanna Vehviläinen,
LisätiedotSulautuva, aktivoiva opetus
Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva
Lisätiedothttp://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen
LisätiedotYhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä
Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Marja-Riitta Kotilainen, projektitutkija, Mediakasvatuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto kieltenopettaja, Saaren koulu, Rovaniemi
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset
Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)
LisätiedotYrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi
Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi V-S Teknologiateollisuus ry vaalikokous 10.11.2008 Thomas Westerholm Åbo Akademi PBI Research Institute Teknologisen kehityksen taustalla Copyright
LisätiedotPortfoliotyöskentely kieltenopetuksessa
Portfoliotyöskentely kieltenopetuksessa Digitaalinen portfolio Marja Riitta Kotilainen, Saaren koulu, Rovaniemi 1 Mitä on portfoliotyöskentely? Portare ~ kantaa, folium ~ lehti, paperi Salkku, oppimissalkku,
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
LisätiedotLähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies
Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotKoulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa
23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotInspiroivat oppimisympäristöt?
Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotMITÄ MEDIAKASVATUS ON?
MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,
LisätiedotKorkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita
Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen
LisätiedotOPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa
OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa 28.3.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa
LisätiedotDigitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?
Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin? Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? Resan till Digitalien-projekti, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@folkhalsan.fi Tiedekulma, Helsinki Väittelin
LisätiedotTeknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna
Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen
LisätiedotHENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä
TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen
LisätiedotKutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
LisätiedotAmisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta?
Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Maailma on meille liian suuri. Tapahtuu liian paljon Yrität kaikkesi jäät kilpailussa jälkeen! Tarvitset lakkaamatonta ponnistelua pysyäksesi edes paikallasi
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotOppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Opetusteknologiayksikkö Turun yliopisto
Oppimisaihiot opetuksessa Tomi Jaakkola, Sami Nurmi & Lassi Nirhamo Turun yliopisto Oppimisaihiot (Learning Object, LO) Opetusteknologian kansainvälisen standardointikomitean määritelmän mukaan oppimisaihio
LisätiedotKoulutuksen digitalisaatio Tulevaisuutta kohti
Koulutuksen digitalisaatio Tulevaisuutta kohti Omnia 26.9.2014 P a s i S i l a n d e r Kuva:Finavia Korkeakoulut - Yliopistot - AMKit Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Uudet OPSit Tietoyhteiskuntataidot
LisätiedotMiten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotEdtech kestää aikaa!
Edtech kestää aikaa! kokoa.io Saila Juuti @KokoaStandard Ohjelmistojen paisuminen Software bloat Ohjelmistojen paisuminen Software bloat Teknologiakehityksen keskittyminen Ohjelmistojen paisuminen Software
LisätiedotTajuuks kukaan. mitä mediakasvatuksella tavoitellaan. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö Tajuuks kukaan mitä mediakasvatuksella tavoitellaan Lauri Palsa, Tutkija Kesytä media -seminaari, 8.5.2019, Helsinki Kaikkiaan Suomessa on omaksuttu laaja-alainen lähestymistapa
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotVain vahvat selviytyvät?
Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana
LisätiedotKohti kehittyviä mediataitoja
Kohti kehittyviä mediataitoja Heli Ruokamo Professori, KTK, Lapin yliopisto Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Mediaseminaari, 31.10.2014, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Taustaa Mediakasvatus
LisätiedotTeollinen Internet & Digitalisaatio 2015
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotMediakulttuurit University of TAMPERE
Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä
LisätiedotTVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri
19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa
LisätiedotKoulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa
Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotContents. 1 MOMENTS Project (2003 2005) 2a Theoretical Background. 2c Theoretical Background. 2b Theoretical Background
Contents Collaborative Learning, Games and Social Simulations Pedagogical Models in Designing Network-Based Education Sanna Vahtivuori-Hänninen sanna.vahtivuori@helsinki.fi Media Education Centre Helsinki
Lisätiedot