MOMENTS-hankkeen lähtökohtia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOMENTS-hankkeen lähtökohtia"

Transkriptio

1 LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI Opetus, opiskelu ja perusturva tietoyhteiskunnassa Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä tutkija Sanna Vahtivuori-Hänninen tutkija Miika Lehtonen Lapin yliopisto Helsingin yliopisto MOMENTS-hankkeen lähtökohtia MOMENTS-hankkeen tavoitteena on kehittää tulevaisuuden (langattoman/mobiilin)verkko-opetuksen ja verkkoympäristöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin malleja ja menetelmiä Motto: verkko-opetuksen tutkimusta mielummin evolutiivisesti kuin revolutiivisesti monitieteisyys, monta tiedon- ja tutkimusalaa yhdistävät voimansa ja Focus Group / Delfoi - tyyppisesti visiointi ja skenariointikykynsä kulttuurin ja digitaalisen kulttuurin tutkimus (Turun yliopisto) pedagogian / didaktiikan (opiskelun, opetuksen ja oppimisen) tutkimus (Helsingin & Lapin yliopistot) Tieto- ja viestintäteknologian tutkimus (Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö / Advanced Multimedia Center) Yrityskumppanit ja muut partnerit

2 MOMENTS-hankkeen lähtökohtia Tulevaisuusvisiot ja skenaariot jotka pohjautuvat evolutiivisesti vahvasti olemassa olevaan tutkimukseen (WP2) ja olemassa oleviin pedagogisiin malleihin (WP3) sekä heikkoihin signaaleihin sekä teknologisesta että pedagogisesta tutkimusalueesta yhdistettynä asiantuntijoiden aivoriihi- ja Focus Group / Delfoi menetelmillä tuotettuun esikäsitykseen joita kehitetään, visioidaan ja skenarioidaan tulevaisuusorientoituneiksi tapaustutkimushankkeiksi (WP4/WP5) joista integroidaan tulevaisuuden verkko opiskelun ja opetuksen ja oppimisen malli (WP6 / MOMENTS-metamalli) MOMENTS-hankkeen lähtökohtia Tämän päivän lisäys: Tulevaisuutta ei voi ennustaa mutta sen voi keksiä (Inkinen) Alueellisten, paikallisten ja organisatoristen tekijöiden huomiointi (erilaisia eri paikoissa ja organisaatioissa toteutettavia tapaustutkimuksia akseli Helsinki Lappi (WP2 & WP3) Turku/Rauma & Pori hankkeessa kehiteltävä käsitteellinen malli (verkkoopetuksen MOMENTS-metamalli) perustuu verkkoopetuksen, tieto- ja viestintätekniikan, digitaalisen kulttuurintutkimuksen, kasvatustieteellisen, mediakasvatuksen ja oppimisteoreettisen ajattelun ja käsitteiden yhdistämiseen

3 Tutkimuksen kulku Work package 2: Defining Different Approaches to Teaching, Studying and Learning Work package 3: Analysis of Network Based Education Models Lappi Helsinki MOMENTS Meta-Model Work package 4: Case Solutions to the Model Work package 5: From analysis to Synthesis Evaluation of the Case Studies Work package 6: The Moments Meta-Model Workpackage 1 Project Management Kohti verkko-opetuksen mallia Taustalla on ajatus, että opetus opiskelu oppimisprosessia verkossa voidaan jäsentää tulevaisuusorientoituneesyti monitieteisesti ja luoda verkko-opetuksen (NBE) käsitteistö, joka liittää (verkko- )opetettavuuden, (verkko-)opiskeltavuuden, (verkko- )opittavuuden käsitteillä saadut tulokset osaksi yhtenäistä viitekehystä Yhteisen käsitteistön avulla nivotaan yhteen opiskeluyhteisön välitteinen toiminta (ml. langattomuus / mobiilisuus) sekä didaktiikan ja oppimisteorian tutkimustraditiot viitekehykseksi, joka tukee opetus opiskelu oppimisprosessin suunnittelua, toteutusta ja arviointia verkkoympäristössä (ks. Ausubel 1968; De Corte 1995; Uljens 1997; Jonassen 1999; myös Kansanen et al. 2000; Tella et al. 2001) Opetettavuuden ja opiskeltavuuden parhaat käytänteet

4 Tyypittely käytäntö pedagogian ja teknologian näkökulmasta tutkimuskohteena Tieto- ja viestintätekniikan tutkimuksen ja tuotekehityksen lähetymitapa Teknologialähtöinen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön lähestymistapa [Technology driven approach] Didaktinen tai pedagogialähtöinen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön lähestymistapa [Pedagogy driven approach] Toimintatapa Olemassa olevaa tai kehitteillä olevaa teknologiaa pyritään soveltamaan kokeilemaan ja tutkimaan pedagogisessa käytössä, pääpaino on teknologian mahdollistamien uusien innovaatioiden kokeilu opetuksellisessa viitekehyksessä. Luodaan aivan uusia teknologisia innovaatioita jotka parhaimmillaan mahdollistavat asioita jotka ennen eivät olleet edes mahdollisia (esim. mikrotietokone, mobiililaitteet). Opetuksellisesta tai opiskelullisesta lähtökohdasta pyritään kehittämään tehokkaampia tai parempia tapoja opiskella, opettaa ja oppia ja jossa osin kokeillaan olemassa olevaa teknologiaa sen käytössä tai pyritään kehittämään sitä paremmin tarkoitustaan vastaavaksi tai ääripäässään luodaan vaatimuksia ja suunnittelukriteereitä uudentyyppisten teknologioitten tutekehityksen perustaksi. Vahvuus Teknlogialähtöisen lähestymistavan vahvuus on näkemyksemme mukaan sen kyvyssä ymmärtää ja visioida teknologian tuomia mahdollisuuksia ja kyvyssä toteuttaa (pilotoida) niitä käytäntöön. Tämä näkökulman vahvuus on näkemykstemme mukaan sen kyvyssä ymmärtää inhimillisen opetus- ja opiskelutoiminnan vaatimuksia ja kyvyssä suunnitella niiden pohjalta tarkoitukenmukaista opetussuunnittelua, opetusta, opiskelua ja oppimista Heikkoudet Käyttöä, oikeutusta ja vaikutuksia perustellaan usein jopa katteettomillakin odotuksilla ja väitteillä, esimerkkinä T.A. Edisonin väite että elokuva tulee korvaamaan kouluissa opettajien johdolla tapahtuvan opetuksen). Teknologialähtöisestä lähestymistavasta käsin usein myös tutkitaan olemassa perinteisiä olevia pedagogisia menetelmiä ja pyritään tuottamaan niihin soveltuvia teknologisia sovelluksia (esim luento - videoluento-vekkovideoluento) vaikka ne eivät aina välttämättä toimiskaan parhaalla mahdollisella tavalla uudessa välineessä. Lähtökohdan heikkoudet tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön tutkimuksessa ja tuotekehityksessä liittyvät pitkälti siihen, että kyky ymmärtää ja kehittää teknologian mahdollistamia opetuksen ja opiskelun apuvälineitä ja ajattelua on puutteellinen. Tämän takia mm. merkittävässä osassa pedagogialähtöisiä tutkimushankkeita raportoidaan suurista vaikeuksista teknologian käytössä joista osa olisi ollut ratkaistavissa jopa pienillä itse käytössä olevan teknologian mutoksillä. Myös kyky visioida teknologian antamien mahdollisuuksien rajoissa voidaan väittää, on usein puutteellinen. Metamallin ajallinen tutkimustyypittely Ennen tapahtumaa tai toimintaa (opiskelua, opettammista, oppimista) tapahtuva Tapahtuman tai toiminnan aikana (opiskelun, opettammisen) tapahtuva Tapahtuman tai toiminnan (opiskelun, opettamisen, oppimisen) jälkeen tapahtuva Tyypin nimi Pre-Study (Pre-Site) In-Study (In-Site) Post-Study (Post- Site) Esimerkkeja käyttöindikaatioista Opetuksen suunnitelmien ja järjestelyjen ja ympäristöjen arviointi etukäteen In-Real life Opiskelun tutkimus, miten opiskelu tai opetus toteutuu, koetaan ja toimii In-Lab Opiskelun tutkimus, miten opiskelu tai opetus toteutuu, koetaan ja toimii Oppimisen tutkimus, tapahtioko todella oppimista

5 Metamallin tasot Tekojen taso Toiminnan taso Kulttuuristen käytänteiden, pedagogisten mallien ja periaatteiden taso Kulttuuristen diskurssien, teorioiden ja teoriamallien taso (Vrt. Kansanen et al. 2000) Verkko-opetuksen käsitteellinen malli Malli käsittää neljä teoreettista tasoa: 4) Tekojen taso tekojen ulkoiset, yksittäiset piirteet (esim. navigointistrategiat, yksittäisistä klikkailuista, teoista syntyy toimintaa (esim. harhailua), ns. vahvan vuorovaikutuksen vaatimus verkko-opiskelussa operaatioiden taso, vähän tai ei ollenkaan tarkkaavaisuuden kohteena olevien automatisoitumassa olevien tai automatisoituneiden toimintojen ja toimintastrategioiden taso (opittavuus, käytettävyys) 3) Toiminnan taso käytännön eli toiminnan taso, jossa interaktio, kommunikaatio, opetus ja opiskelu tapahtuvat erityisen keskeinen taso opiskeltavuuden vaatimusten kannalta (vrt. Kansanen et al. 2000; Jyrhämä 2002)

6 Verkko-opetuksen käsitteellinen malli 2) Kulttuuristen käytäntöjen ja pedagogisten mallien taso opiskeluyhteisön toimijat suunnittelevat ja analysoivat toimintaansa (opetusta ja opiskelua) ja opiskeluympäristöä, ns. ensimmäinen ajattelutaso ilmiöitä ja tilanteita voidaan tarkastella pedagogisten mallien tasolla sekä opetettavuuden (että opiskeltavuuden) näkökulmasta opettajan ja opiskelijan reflektion taso 1) Kulttuuristen diskurssien metataso mallin abstraktein taso, ns. toinen ajattelutaso käsittelee eri tieteenalojen yleisiä (teorioita ja) malleja ja periaatteita teoreettinen metataso, teoreettinen perusta, joka on eri tavoin ajattelun lähtökohta ja tausta. 1 Metateorian taso Opetus-opiskelu-oppimisprosessi, kasvatustiede, digitaalinen kulttuuri, mobiiliteknologia, mediakasvatus, tvt:n opetuskäyttö, käyttäjämallinnus, verkko-opetus ja -opiskelu kuvitteellinen yhteisö, verkkoyhteiskunta, virtuaalinen identiteetti, interaction design, CTP (Critical technical practices) (mm. Vygotsky 1978; Andersson 1983, Certeau 1984; Turkle 1986, Maffesoli; 1995,) Castells 1996; Brusilovsky 199x; Uljens 1997; Kansanen et al. 2000; Galperin 1997 Aikaisempi tutkimus- ja kehitystyö ja lähtökohtien analyysi (mm. Etäkamu , TriO , HelLa )

7 Metateorian taso Esimerkkinä tietoyhteiskunta kasvatettavuuden, opetettavuuden, opiskeltavuuden ja opittavuuden käsitteillä keskeinen rooli sen osoittamisessa, missä yhteyksissä ja tilanteissa verkko- ja mobiiliopiskelun (m- ja elearning) hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista tähän liittyy myös käsite Critical Technical Practices (tietoviestintätekniikan käyttö tavalla, jossa sitä samalla tarkastellaan kriittisesti ja tehdään käyttäjät tietoiseksi tekniikan osuudesta ja vaikutuksista esim. opetuksessa ja opiskelussa) Metateorian taso Verkosto(verkko)yhteiskunnasta pitää sisällään kaikenlaisen verkostoitumisen, ei ainostaan tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa erityisalueena tietoverkkojen varaan rakentuvat kyberja online-tilat (ns. virtuaalitodellisuudet) keskeisiä kysymyksiä: identiteetti, yhteisöt ja yhteisöllisyys selvitettävä fyysisen ja online-maailman välistä suhdetta vallankäytön ja marginalisoitumisen ilmenemismuodot verkostoyhteiskunnassa ja online-tiloissa

8 Pedagogisten mallien taso Pedagogiset mallit esim. ryhmätutkimusmalli, learning throug simulations, käyttötapamalli, mielekäs oppiminen, vastavuoroinen opettaminen, Kimbellin malli, ryhmätutkimusmalli, käyttäjämallinnus kulttuuriset käytänteet Malleista nousevat periaatteet Didaktisen verkkoympäristön osatekijöitä toimintakonteksti vuorovaikutus ja viestintä ohjaus ja opettajan/ohjaajan rooli työtavat esim. ekologinen validiteetti, tavoitteellisuus, viestinnällisyys, yhteisöllisyys, pelillisyys Didaktisen verkkoympäristön osatekijöitä toiminnan konteksti, vuorovaikutus ja viestintä, ohjaus ja opettajan rooli ja työtavat Opetettavuuden (teachability) ominaisuudet Pedagogiset mallit Ryhmätutkimus yhteisöllisen opiskelun mallina Tieto- ja viestintätekniikan käyttötapamalli Mielekkään ja kokemusoppimisen mallit Simulaatiot, Learning through simulations - malli ja verkko-orientoitu opiskelu simulaatioilla Digital Game-Based Learning Ongelmalähtöinen opiskelu (PBL)

9 Toiminnan taso Preinteraktio-Interaktio-Postinteraktio Opetus-opiskelu Pedagogisten mallien todentaminen käytännössä: verkkoympäristön toiminnallinen tuki ja sovellettavuus pedagogisen, teknisen ja toiminnallisen tuen ulottuvuudet esim. pedagoginen, välineellinen, yhteisöllinen, viestinnällinen ryhmätutkimuksen (ja muiden mallien) käytännön piirteet ja prosessi tutkiminen, vuorovaikutus, motivaatio, tulkinta Arkipäivän käytännöt, yksityisen ja julkisen välinen suhde, ajankäyttö Opiskeltavuuden (studibility?) ja opittavuuden (learnability) ominaisuudet Tekojen taso Tekojen ulkoiset, yksittäiset piirteet (esim. navigointistrategiat, yksittäisistä klikkailuista, teoista syntyy toimintaa (esim. harhailua), operaatioiden taso, vähän tai ei ollenkaan tarkkaavaisuuden kohteena olevien automatisoitumassa olevien tai automatisoituneiden toimintojen ja toimintastrategioiden taso Opiskeltavuuden (studibility?) ja opittavuuden (learnability), käytettävyyden (usability) ominaisuudet

10 Verkko-opetuksen käsitteellinen malli Mallia on jäsennetty opetettavuuden (verkko-opetettavuus), opiskeltavuuden (verkko-opiskeltavuus) ja opittavuuden (verkko-opittavuus) käsitteiden varaan, jotka ilmenevät mallin eri (abstraktio)tasoilla Opetettavuudesta verkko-opetuksen (NBE) tuomat edut, rajoitukset, mahdollisuudet, sen asettamat haasteet, kehittämistehtävät (pedagogiset, tekniset, kulttuuriset ym.) ja keinot tietyn opetuksellisen päämäärän saavuttamiseksi verkko-opetettavuuden käsite auttaa arvioimaan ja hahmottamaan niitä vaatimuksia,rajoituksia, mahdollisuuksia ja haasteita, joita verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida onko ilmiö tai asia opetettavissa verkkoympäristössä ja jos on missä määrin ja millaisin välinein?

11 Opiskeltavuudesta opiskeltavuuden (verkko-opiskeltavuuden) näkökulma tarkastelee konkreettista tilannetta, jossa opiskellaan ja toimitaan opiskeltavuutta tarkasteltaessa on tärkeää ottaa tavoitteellisen opiskelun piirteet huomioon (dialogisuus, yhteisöllisyys, kumulatiivisuus, kontekstuaalisuus, reflektiivisyys, kokemuksellisuus, pelillisyys) keskeisiä analysoitavia käsitteitä ovat mm. opiskelijan ja opiskeluyhteisön ääni, valta, dialogi, vuorovaikutus ja mediataidot ja miten nämä ilmenevät aidossa opiskelutilanteessa (Uljens 1997; Jonassen 1999; Tella el al. 2001; Ruokamo et al. 2002) mitkä ilmiöt, asiat houkuttavat ja koukuttavat ihmistä tekemään ja toimimaan (pelien immersiivisyys), draaman kaari, konfliktinomaisuus, pelissä konflikti tärkeä, kilvoittelun periaate Opiskeltavuudesta cognitive load, miten paljon ihminen kestää kuormaa, (Meyer: Dual Code Theory) ei liikaa ylikuormitusta minkään kanavan kautta parantamalla käytettävyyttä voidaan jättää resursseja ja tilaa opiskeltavuudelle vrt. adaptive services enemmän resursseja järkevään tavoitteelliseen opiskeluun ja työntekoon väline ja sen ominaispiirteet huomioon

12 Opiskeltavuudesta miten verkko- ja mobiiliopiskelu asettuvat osaksi ihmisen elämää yksityisen ja julkisen välinen suhde ajankäyttö mobiilisuuden mukanaan tuoma välittömyys merkityksellistä opiskelun kannalta, oppimisteoriat eivät tarjoa suoraan vastausta Opittavuudesta opittavuuden (verkko-opittavuuden) näkökulmaan liittyvät yksilön käyttämät tekniset, älylliset, kulttuuriset välineet ja artefaktit, esineellinen toiminta sekä niiden käyttöön tarvittavat metataidot, kuten kriittisyys ja kokonaisuuksien hahmottamisen taito (vrt. Vygotsky 1978; Tella et al. 2001; Kimbell 1997; Miettinen 2000 esineellinen toiminta) opittavuus voidaan nähdä käytettävyyden yhtenä ominaisuutena kuinka pienellä resurssilla pystytään ottamaan haltuun (vrt. muistettavuus osana käytettävyyttä)

13 Käsitteiden pohdintaa opetettavuus, opiskeltavuus ja opittavuus ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa opiskelijoilla on tavoitteita, jotka opettajan tulee ottaa huomioon ja opettaja on verkossa itse usein opiskelijan roolissa opetus edellyttää verkkoympäristöltä opetettavuutta opiskelu edellyttää välineiltä ja verkkoympäristöltä opiskeltavuutta ja käytettävyyttä käytettävyys riippuu opiskelijan ja opettajan ominaispiirteistä ja tarjolla olevista resursseista, kulttuurisista tekijöistä, yhteisön normeista ja oletuksista Joitakin MOMENTS verkko-opiskelun ja opetuksen ominaispiirteitä Reflective Teaching Exploratory Teaching Reciprocal Teaching Teaching Through Simulations Master-Novice Teaching Socratic Teaching Problem-Based Teaching ICT Purposive Studying Cultural Dialogic Critical Communal Cultural Contextual Reflective Individual Cumulative Game-based Experiential Multimodal Responsible A C T I O N ICT Reflects Collaborates Discusses Set goals Acts actively Feels responsible Explores Integrates Builds knowledge ICT Meaningful Learning Reflected Cultural Shared Integrated Adopted Complex Internalized Autonomous (Co)constructed Participatory Engaged Multimodal Critical Well-stuctured Based on Ruokamo et al. 2002; Vahtivuori et al. 2003

14 Case-tutkimusten tyypittely MOMENTS on tulevaisuuden opiskelun, opetuksen ja oppimisen tutkimushanke Tapaustutkimusten tyypittelykriteerejä Miten tutkimus- ja tuotekehitysorientaatiot painottuvat eri tapaustutkimuksissa? Miten suuri on innovaatioaspekti? 1. Menetelmän tai teknologiaratkaisun elinkaarivaihe 2. Verkko-opetuksen tutkimuksen vaihe 3. Elikaaritilanteen kuvaus 4. Esimerkkejä ko. tyyppisistä pedagogisista ratkaisuista ja sovelluksista 5. Tutkimuksen tapauskoko ja ensisijainen tavoite Case-tutkimusten jäsentäminen Menetelmän tai teknologiaratkaisun elinkaarivaihe Verkkoopetuksen tutkimuksen vaihe Elikaaritilanteen kuvaus Esimerkkejä pedagogisista ratkaisuista Tutkimuksen tapauskoko ja ensisijainen tavoite Tulevaisuuden menetelmät ja teknologiat I vaihe: Uutta menetelmää tai teknologiavälinettä visioidaan ja suunnitellaan Kehityksen alussa tai varhaisvaiheessa tai vasta suunnitteilla olevat menetelmät Yleensä muutamia, heikko yleistettävyys, vahva innovaatioaspekti Mobiilimultimodaliteettiviestintä ja 3Desitysgrafiikka opiskelussa ja opetuksessa, pelillinen opiskelu ja -opetus Nousevat menetelmät ja teknologiat II vaihe: Uutta menetelmää kokeillaan muutamaa henkilöä suuremmalla otoksella Kokeilu- ja prototyyppivaihe essa olevat menetelmät (laboratorio- ja tuotekehitysasteella) Opiskelu ja -opetussimulaatiot, PBL, pienikokoiset adaptoituvat mobiiliopiskeluvälineet Yleensä muutamia, kymmeniä, heikko yleistettävyys mutta vahva innovaatioaspekti

15 Case-tutkimusten jäsentäminen Menetelmän tai teknologiaratkaisun elinkaarivaihe Verkkoopetuksen tutkimuksen vaihe Elikaaritilanteen kuvaus Esimerkkejä pedagogisista ratkaisuista Tutkimuksen tapauskoko ja tavoite Uudet menetelmät III vaihe: Laajat eri menetelmiä ja aineistoja yhdistävät tutkimushankkeet, joilla pyritään tuloksellisuuteen tai edelleen kehittämiseen Didaktisessa tai pedagogisessa käytännössä olevat menetelmät tai välineet Esim. yhteisöllinen verkko-opiskelu, tutkiva oppiminen, erilaiset verkkoopiskelualusta ja sovellukset ja niiden toiminnallisuuksien kehittely Yleensä muutamia kymmeniä tai muutamia satoja kohtuullinen yleistettävyys kohdejoukossa, best practices Käytössä olevat tai vakiintumassa olevat menetelmät IV vaihe: Tutkitaan yleensä laajoilla otoksilla tuloksellisuutta Laajasti käytössä usein kustannustehokkaita vakiintuneisuudestaan johtuen Esim. monimuotoopetus ja -opiskelu, sähköposti, videoneuvottelu Muutamia satoja, muutamia tuhansia, yleistettävissä mahdollisuus saada vahvoja tilastollisia merkitsevyyksiä Vanhenevat tai käytöstä poistuneet menetelmät V vaihe: Ei juuri tutkita, tai tutkitaan historiallisesta näkökulmasta, voi olla vertailumenetelmänä muissa tutkimuksissa Ohjelmoitu opetus, opetusfilmit, audiografiikkalaitteet, ohjelmoidut oppikirjat Usein vertailumenetelmänä tutkimuksessa Pohdintaa yhteisen käsitteistön avulla voidaan nivoa yhteen opiskelu- ja toimintayhteisön välitteinen toiminta sekä didaktiikan ja oppimisteorian tutkimustraditiot viitekehykseksi, joka tukee opetus opiskelu oppimisprosessin suunnittelua, toteutusta ja arviointia verkkoympäristössä

16 Hiljaisen tiedon nousu BA ta etsimässä moniulotteinen tila, jolla tuetaan vuorovaikutuksen kehittymistä tila tai prosessi, jossa synnytetään, jaetaan ja hyödynnetään uutta ja yhteistä tietoa (Nonaka & Takeuchi 1995) Kielet-visioseminaari , Haikko, Porvoo BA voi olla fyysinen tila: luokkahuone, toimisto, sauna, kahvihuone virtuaalinen tila: sähköposti, verkkofoorumi, ryhmätyötila tajunnallinen tila: jaetut kokemukset ja ajatukset, yhteisöllisyyden kokemus Vision, passion and action! Kielet-visioseminaari , Haikko, Porvoo

17 Lähteitä Ausubel, D Educational psychology: A cognitive view. New York: Holt, Pinehart & Winston. Bruner, J Vygotsky: A historical and conceptual perspective. Teoksessa: J. Wertsch. Culture, communication, and cognition. Cambridge. Cambridge University Press. Brusilovsky, P Adaptive Hypermedia. User Modeling and User-Adapted Interaction, vol. 11, de Corte, E Fostering Cognitive Growth: A Perspective from Research on Mathematics Learning and Instruction. Educational Psychologist 30 (1), Eskelinen, M. & Koskimaa, R Discourse Timer: Towards Temporally Dynamic Texts.Dichtung Digital. [http://www.dichtungdigital.de/2001/05/29-esk-kosk/] Galperin, P The problem of activity in soviet psychology. Journal of Russian and East European Psychology, 30 (4), Lähteitä Giroux, H. A. & McLaren, P Kriittinen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Jonassen, D Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology, July August, Hautamäki, J. ym Assessing Learning-to-Learn. A framework. Centre for Educational Assessment Helsinki University in collaboration with National Board of Education. Helsinki. Helsinki University printing house. Jonassen, D. & Rohrer-Murphy, L Activity theory as a Framework for Designing Constructivistic Learning Environments. ETR&D 47(1), activity.pdf] Jonassen, D Computers as mindtools for schools. Engaging critical thinking. 2nd Ed. Saddle River. NJ. Prentice Hall.

18 Lähteitä Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors,, L., Husu, J., & Jyrhämä, R Teachers Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical Chalenges. New York: Peter Lang. Ketamo, H User and Platform Adaptation in Web-based Learning Environments. Publications of Tampere University of Technology, no Doctoral thesis, Tampere University of Technology, Finland. Ketamo, H., Multisilta, J., Lahti, J. & Keiho, H Measuring interaction between user and multimedia elements. Proceedings of the 4th international conference on multi-dimensional mobile communications (MDMC 01), June 2001, Pori, Finland, Kimbell, R Assessing Technology. International trends in curriculum and assessment. London Open University Press. Kimbell, R Design and Technological Activity. A Framework for Assessment. Depatment of Education and Science. Assessment of Performance Unit. London. Her Majesty s Stationary Office. Lehtonen, M. & Vahtivuori, S MOMENTS-metamalli verkkoopetuksen suunnittelun ja arvioinnin didaktisia lähtökohtia Lähteitä Miettinen, R. 2000a. Varieties of Constructivism in Education. Where do we stand? Lifelong Learning in Europe. 1/2000, Miettinen, R. 2000b. Konstruktivistinen oppimisnäkemys ja esineellinen toiminta. Aikuiskasvatus. 4/2000, Norman, G.R. & Schmidt, H.G The Psychological Basis of Problem-Based Learning: a Review of the Evidence. Academic Medicine, 67, Oatley, K Distributed cognition. In: H. Eysenck, A. Ellis, E. Hunt & P. Johnson-Laird (eds.) The Blackwell dictionary of cognitive psychology, Oxford: Blackwell, Palincsar, A.S. & Brown, A.L Reciprocal Teaching of Comprehension-Fostering and Comprehension-Monitoring Activities. Cognition and Instruction 1,

19 Lähteitä Podolskij, A. 1997a. Instructional Design for Schooling. Developmental Issues. In: S. Dijkstra et al. (eds.) Instructional Design. International perspectives. Vol. 2. Lawrence Erlbaum. Podolskij, A b. On Some Psychological Contributions to Theory and Practice of Instructional Design. Teoksessa: P. Kansanen (toim.) Discussions on some educational issues. Osa 7. Helsinki: University of Helsinki, Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Pedagogical Principles for Evaluation of Hypermedia-Based Learning Environments in Mathematics. In JUCS Journal of Universal Computer Science, 4 (3), [http://www.iicm.edu/jucs_4_3/] Ruokamo, H. & Pohjolainen, S. (eds.) Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMUhanke, Digitaalisen median raportti 1/1999. (Distance Learning in Multimedia Networks.) Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Helsinki. [http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppuraportti] Lähteitä Sengers, P. (1998) Anti-Boxology: Agent Design in Cultural Context. Ph.D. Thesis, School of Computer Science, Carnegie Mellon University. Technical Report CMU-CS Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia (Psychology of Usability). Helsinki:IT Press. Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. (2001). Verkko opetuksessa opettaja verkossa (The Net in Teaching The Teacher in the Net.) Helsinki: Edita. (In Finnish) Uljens, M. (1997). School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press. Vahtivuori, S. (2001). Kohti kokemuksellisen ja yhteisöllisen verkkoopetuksen suunnittelua. (Towards the Experiential and Collaborative Designing of Network-Based Education.) Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (eds.) Verkkoopetuksen teoriaa ja käytäntöä. (Theory and Practice of Network- Based Education.) Studia Paedagogica 25,

20 Collaborative and Game-based Pedagogical Models in the TSL Process in NBE Researcher Sanna Vahtivuori Helsinki University Pedagogical Specialist Anu Vuorento R5 Vision Research Questions How can the collaborative and game-based pedagogical models of NBE be perceived and function in working life contexts? What kind of teaching and guidance will support purposive studying in NBE? What kind of functionalities and features does the TSL process demand from the networkbased environment?

21 Group Investigation Model 1) Students encounter puzzling situation 2) Students explore reactions to the situations 3) Students formulate the study task and organize for study (problem, definition, roles, assigments) 4) Independent and group study 5) Students analyse and inteprate progress and process 6) Recycle activity and evaluation (Sharan & Sharan 1992; Joyce 1997, 102) Studying Through Simulations 1) Orientation overview of simulation, broad topic, concepts, explaining simulations and games 2) Participant training setting up scenario (rules, procedures, roles, scoring, goals, types of decisions to be made) 3) Simulation operations conducting game activity and game administration obtaining feedback and evalution clarifying misconceptions continuing simulation 4) Participant debriefing summarizing events and perceptions, difficulties, insights analyze process compare simulation activity to real world relate simulation activity to course content apparaise and redesign the simulation (Joyce et al. 1997, 130)

22 Progress of the Study 1) Planning Phase I Autumn 2002, defining the aims of the partners Spring 2003, defining the case study and its implementation Engaging the different levels of participating organization 2) Planning Phase II Spring and summer 2003 Course design and content creation with the teachers and trainers (with the aid of training coordinators) Planning of guidance and tutoring process in NBE Progress of the Study 3) Implementation Phase August 2003, implementation of the Finnish Defence Forces course in pedagogy and leadership for young officers Teachers (N=2) and students (N=28), technological assistant, pedagogical specialist for the learning environment, and researcher 1) Orientation (F2F) [substance, learning methods and learning environment], 2) group building, 3) group investigation [NBE], 4) reporting, giving feedback and evalution 4) Evaluation Phase Documenting and analyzing the students and the teachers action Collecting and evaluation of the web discussions Teachers interviews (N=2) Web-based questionnaire for the students (N=28) Content analysis of the groupware data

23 Verkkodemo Työtilan rakenne Materiaalit, julkaisuja ja videoklippejä Ryhmän esittely 5a Peli Keskustelu E-kausi, ryhmän puolustus, kohta joukkue Loppusota Pelasivat 4 peliä johtamistilanteita Portfolio, pelin purku AKA ev:n tilitys 1A tiistai oppimisympäristö, työsuunnitelma portfolio Kokemuksellisuus ja pelillisyys Kysymys 32: Missä määrin tehtävät tukivat kokemuksellista opiskelua? erittäin vähän 3.5% (1/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 10.7% (3/28) 4/5 35.7% (10/28) erittäin paljon 25% (7/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

24 Kokemuksellisuus ja pelillisyys Kysymys 33: Missä määrin kurssin tehtävät liittyivät todellisiin, elävän elämän ongelmiin tai tilanteisiin erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 7.1% (2/28) 3/5 10.7% (3/28) 4/5 35.7% (10/28) erittäin paljon 32.1% (9/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Kokemuksellisuus ja pelillisyys Kysymys 35: Missä määrin pelillisyyden ja pelien avulla voidaan tukea verkko-opiskelua? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 0% (0/28) 3/5 25% (7/28) 4/5 50% (14/28) erittäin paljon 10.7% (3/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

25 Kokemuksellisuus ja pelillisyys Missä määrin seuraavat piirteet kuvaavat kurssia? Kysymys 55 Pelillisyys erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 3.5% (1/28) 3/5 14.2% (4/28) 4/5 60.7% (17/28) erittäin paljon 7.1% (2/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Yhteisöllinen opiskelu Missä määrin seuraavat piirteet kuvaavat kurssia? Kysymys 40 Yhteisöllinen opiskelu erittäin huonosti 0% (0/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 21.4% (6/28) 4/5 39.2% (11/28) erittäin hyvin 14.2% (4/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

26 Yhteisöllinen opiskelu Kysymys 17: Missä määrin verkkokeskusteluissa syntyi aitoa dialogia? erittäin vähän 10.7% (3/28) 2/5 14.2% (4/28) 3/5 3.5% (1/28) 4/5 53.5% (15/28) erittäin paljon 3.5% (1/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Yhteisöllinen opiskelu Kysymys 19: Missä määrin opiskeluyhteisö rakensi kurssin aikana uutta tietoa? erittäin vähän 3.5% (1/28) 2/5 3.5% (1/28) 3/5 25% (7/28) 4/5 50% (14/28) erittäin paljon 3.5% (1/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

27 Yhteisöllinen opiskelu Kysymys 20: Missä määrin ryhmässäsi oli keskinäistä palautteenantoa ja yhteistä tulkintaa? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 14.2% (4/28) 3/5 14.2% (4/28) 4/5 39.2% (11/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Opetus ja ohjaus Kysymys 66: Missä määrin sait ohjausta orientaatiovaiheessa ennen verkkokurssin alkua? erittäin vähän 3.5% (1/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 10.7% (3/28) 4/5 39.2% (11/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 17.8% (5/28)

28 Opetus ja ohjaus Kysymys 67: Missä määrin kurssin opetus ja ohjaus tukivat opiskeluasi? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 28.5% (8/28) 4/5 25% (7/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 17.8% (5/28) Opetus ja ohjaus Kysymys 67: Missä määrin kurssin opetus ja ohjaus tukivat opiskeluasi? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 28.5% (8/28) 4/5 25% (7/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 17.8% (5/28)

29 Verkkoympäristö Kysymys 84: Miten hyvin alusta tuki yhteisöllistä opiskelua? erittäin huonosti 0% (0/28) 2/5 17.8% (5/28) 3/5 14.2% (4/28) 4/5 46.4% (13/28) erittäin hyvin 7.1% (2/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Verkkoympäristö Kysymys 83: Miten hyvin alusta soveltui kurssin sisältöjen opiskeluun? erittäin huonosti 0% (0/28) 2/5 7.1% (2/28) 3/5 21.4% (6/28) 4/5 46.4% (13/28) erittäin hyvin 10.7% (3/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

30 Verkkodemo 32, 33, 35, 56, 61 (kokemuksellisuudesta YTO 10, 17, 19, 20, 40, 42, Opetus ja ohjaus 43, 66, 67, 70 Verkko-alusta 83, 84, 85, 23 Opettajien haastattelut, motivaatio, yhdessä työskentely Some Preliminary Findings Creation of the new teaching and studying culture Engagement and tight collaboration between different levels of organization and partners is crucial Enough resources and time available for guidance is needed (teachability / studybility) New methods and technological environments motivated students (strong interaction) Collaborative and game-based models seemed to be a possible way to organize studying and support teaching and guidance in NBE (studybility)

31 Lähteitä Ackermann, E Direct and Mediated Experience: Their Role in Learning. In Lewis, R. & Mendelssohn, P. (eds.) Lessons from Learning. Amsterdam: North Holland. Ausubel, D Educational psychology: A cognitive view. New York: Holt, Pinehart & Winston. Bruner, J Vygotsky: A historical and conceptual perspective. Teoksessa: J. Wertsch. Culture, communication, and cognition. Cambridge. Cambridge University Press. Brusilovsky, P Adaptive Hypermedia. User Modeling and User- Adapted Interaction, vol. 11, Boud, D. & Feletti, G. (eds.) (1999). Ongelmalähtöinen oppiminen. (Problem-Based Learning.) Helsinki: Hakapaino. de Corte, E Fostering Cognitive Growth: A Perspective from Research on Mathematics Learning and Instruction. Educational Psychologist 30 (1), Eskelinen, M. & Koskimaa, R Discourse Timer: Towards Temporally Dynamic Texts.Dichtung Digital. [http://www.dichtungdigital.de/2001/05/29-esk-kosk/]

32 Lähteitä Galperin, P The problem of activity in soviet psychology. Journal of Russian and East European Psychology, 30 (4), Giroux, H. A. & McLaren, P Kriittinen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Jonassen, D Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology, July August, Hautamäki, J. ym Assessing Learning-to-Learn. A framework. Centre for Educational Assessment Helsinki University in collaboration with National Board of Education. Helsinki. Helsinki University printing house. Jonassen, D. & Rohrer-Murphy, L Activity theory as a Framework for Designing Constructivistic Learning Environments. ETR&D 47(1), http://www.coe.missouri.edu/~jonassen/courses/CLE/documents/activ ity.pdf] Jonassen, D Computers as mindtools for schools. Engaging critical thinking. 2nd Ed. Saddle River. NJ. Prentice Hall. Lähteitä Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J., & Jyrhämä, R Teachers Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical Chalenges. New York: Peter Lang. Ketamo, H User and Platform Adaptation in Web-based Learning Environments. Publications of Tampere University of Technology, no Doctoral thesis, Tampere University of Technology, Finland. Ketamo, H., Multisilta, J., Lahti, J. & Keiho, H Measuring interaction between user and multimedia elements. Proceedings of the 4th international conference on multi-dimensional mobile communications (MDMC 01), June 2001, Pori, Finland, Kimbell, R Assessing Technology. International trends in curriculum and assessment. London Open University Press. Kimbell, R Design and Technological Activity. A Framework for Assessment. Depatment of Education and Science. Assessment of Performance Unit. London. Her Majesty s Stationary Office. Lehtonen, M. & Vahtivuori, S MOMENTS-metamalli verkkoopetuksen suunnittelun ja arvioinnin didaktisia lähtökohtia

33 Lähteitä Miettinen, R. 2000a. Varieties of Constructivism in Education. Where do we stand? Lifelong Learning in Europe. 1/2000, Miettinen, R. 2000b. Konstruktivistinen oppimisnäkemys ja esineellinen toiminta. Aikuiskasvatus. 4/2000, Norman, G.R. & Schmidt, H.G The Psychological Basis of Problem-Based Learning: a Review of the Evidence. Academic Medicine, 67, Oatley, K Distributed cognition. In: H. Eysenck, A. Ellis, E. Hunt & P. Johnson-Laird (eds.) The Blackwell dictionary of cognitive psychology, Oxford: Blackwell, Palincsar, A.S. & Brown, A.L Reciprocal Teaching of Comprehension-Fostering and Comprehension-Monitoring Activities. Cognition and Instruction 1, Podolskij, A. 1997a. Instructional Design for Schooling. Developmental Issues. In: S. Dijkstra et al. (eds.) Instructional Design. International perspectives. Vol. 2. Lawrence Erlbaum. Lähteitä Podolskij, A b. On Some Psychological Contributions to Theory and Practice of Instructional Design. Teoksessa: P. Kansanen (toim.) Discussions on some educational issues. Osa 7. Helsinki: University of Helsinki, Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Pedagogical Principles for Evaluation of Hypermedia-Based Learning Environments in Mathematics. In JUCS Journal of Universal Computer Science, 4 (3), [http://www.iicm.edu/jucs_4_3/] Ruokamo, H. & Pohjolainen, S. (eds.) Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke, Digitaalisen median raportti 1/1999. (Distance Learning in Multimedia Networks.) Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Helsinki. [http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppuraportti] Sahlberg, P. & Leppilampi, A Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto. Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Sharan, S. & Sharan, Y Expanding Co-operative Learning through Group Investigation. New York: Teachers College Press. Sengers, P Anti-Boxology: Agent Design in Cultural Context. Ph.D. Thesis, School of Computer Science, Carnegie Mellon University. Technical Report CMU-CS Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia (Psychology of Usability). Helsinki:IT Press.

34 Lähteitä Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M. (2000). Towards Network-Based Education: A Multidimensional Model for Principles of Planning and Evaluation. In Tella, S. (ed.) Media, Mediation, Time and Communication: Emphases in Network-Based Media Education. Media Education Centre. De-part-ment of Teacher Education. University of Helsinki. Media Education Pub-li-ca-tions 9, Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. (2001). Verkko opetuksessa opettaja verkossa (The Net in Teaching The Teacher in the Net.) Helsinki: Edita. (In Finnish) Uljens, M School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press. Vahtivuori, S. (2001). Kohti kokemuksellisen ja yhteisöllisen verkko-opetuksen suunnittelua. (Towards the Experiential and Collaborative Designing of Network- Based Education.) Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (eds.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. (Theory and Practice of Network-Based Education.) Studia Paedagogica 25, Vahtivuori, S. & Lehtonen, M. (2003) Use of Game-Based Simulations in the Teaching Studying Learning Process in the Framework of Multidisciplinary Model of Network-Based Education. Full Paper in Proceedings of the 11th International PEG Conference, Powerful ICT Tools for Teaching and Learning, 28 June 1 July, 2003 in St. Petersburg, Russia

Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä

Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI 18.-19.9.2003 Opetus, opiskelu ja perusturva tietoyhteiskunnassa Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä tutkija Sanna Vahtivuori-Hänninen Sanna.Vahtivuori@helsinki.fi

Lisätiedot

Contents. 1 MOMENTS Project (2003 2005) 2a Theoretical Background. 2c Theoretical Background. 2b Theoretical Background

Contents. 1 MOMENTS Project (2003 2005) 2a Theoretical Background. 2c Theoretical Background. 2b Theoretical Background Contents Collaborative Learning, Games and Social Simulations Pedagogical Models in Designing Network-Based Education Sanna Vahtivuori-Hänninen sanna.vahtivuori@helsinki.fi Media Education Centre Helsinki

Lisätiedot

Collaborative Learning, Games and Social Simulations Pedagogical Models in Designing Network-Based Education

Collaborative Learning, Games and Social Simulations Pedagogical Models in Designing Network-Based Education Collaborative Learning, Games and Social Simulations Pedagogical Models in Designing Network-Based Education Sanna Vahtivuori-Hänninen sanna.vahtivuori@helsinki.fi Media Education Centre Helsinki University

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti)

Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti) VII VIERAAT KIELET JA MEDIAKASVATUS Pedagogiset mallit verkkoopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti) Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori, S., Tuovinen, H. & Tissari, V.

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Lisätiedot

Johdantoa mediakasvatukseen

Johdantoa mediakasvatukseen Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)

Lisätiedot

Mikä innostaa oppimaan yhdessä?

Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Pirkko Siklander, 11.5.2017 TAVOITTEENA 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan? 2. Miten voit hyödyntää viriketutkimusta omassa työssäsi? LÄHTÖRUUTU 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Innovative teaching practices

Innovative teaching practices Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen

Lisätiedot

Sanna Vahtivuori-Hänninen: Publications

Sanna Vahtivuori-Hänninen: Publications Sanna Vahtivuori-Hänninen: Publications Articles in international scientific or scholarly compilation publications, scientific journals or in printed conference publications with referee practice Vahtivuori-Hänninen,

Lisätiedot

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen

Lisätiedot

NetPro projektin kokemuksia - Hajanaisia poimintoja kuuden vuoden Leonardo-projektin varrelta, ja vähän muualtakin

NetPro projektin kokemuksia - Hajanaisia poimintoja kuuden vuoden Leonardo-projektin varrelta, ja vähän muualtakin NetPro projektin kokemuksia - Hajanaisia poimintoja kuuden vuoden Leonardo-projektin varrelta, ja vähän muualtakin Hannu Markkanen hannu.markkanen@evitek.fi http://netpro.evitek.fi/ https://server3.hci.fi/netpro/

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

A1 Tieteelliset erillisteokset sekä väitöskirjat, vaikka ne olisivat ilmestyneet laitossarjassa

A1 Tieteelliset erillisteokset sekä väitöskirjat, vaikka ne olisivat ilmestyneet laitossarjassa TÄMÄ SAATTAA SISÄLTÄÄ OSITTAIN SAMOJA JULKAISUJA VUODEN 2005 JULKAISUTIETOJEN KANSSA NIILTÄ OSIN KUIN JULKAISU EI OLE ILMESTYNYT VUONNA 2004, VAAN VUONNA 2005. A. ERILLISTEOKSET 1 A1 Tieteelliset erillisteokset

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING)

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) 13.9.2017 Marko Keskinen & Maija Sihvonen ENSURING A SUSTAINABLE & FUNCTIONING SOCIETY

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen MMT, projektikoordinaattori Miksi 1 Seudulliset vahvuudet Infra Opettajankoulutus (tutkimus + opettajien vaikuttavuus) Metsäntutkimus (tutkimus

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen

Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus Tytti Tenhula Soile Jokinen 9.5.2003 Kehittämishankkeen riskianalyysi Organisatorinen Johtamiskulttuuri E D C B A Pedagoginen Opettajien ja opiskelijoiden kokemus

Lisätiedot

MEDIAKASVATUKSEN HAASTEET TÄNÄÄN

MEDIAKASVATUKSEN HAASTEET TÄNÄÄN MEDIAKASVATUKSEN HAASTEET TÄNÄÄN Miika Lehtonen, tutkija [http://www.ulapland.fi/home/hkunta/milehton/] [H.323 ] [Miika.Lehtonen@urova.fi / Moments@ulapland.fi] University of Lapland

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona

Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen

Lisätiedot

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Augmented Reality (AR) in media applications

Augmented Reality (AR) in media applications Augmented Reality (AR) in media applications Maiju Aikala, Tatu Harviainen, Pekka Siltanen & Caj Södergård VTT Technical Research Centre of Finland Research questions Is it possible to create more addictive

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

VÄRE premises Sari Dhima

VÄRE premises Sari Dhima VÄRE premises Sari Dhima 25.10.2017 The tasks with departments: - Discuss about personnel s location in Väre - Find out the group of team rooms - Find out tenured professors wish to an own office room

Lisätiedot

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Pasi Mattila Jukka Miettunen

Pasi Mattila Jukka Miettunen Pasi Mattila Jukka Miettunen Tulevaisuuden koulu -ohjelma Future School Of Finland City of Oulu Sir Ken Robinson Youngsters and modern learning environments Two Learning Environments: past and present

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta?

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Maailma on meille liian suuri. Tapahtuu liian paljon Yrität kaikkesi jäät kilpailussa jälkeen! Tarvitset lakkaamatonta ponnistelua pysyäksesi edes paikallasi

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

OPISKELU ON EDUKSI - STUDYING AT EDU PAYS OFF 1(6)

OPISKELU ON EDUKSI - STUDYING AT EDU PAYS OFF 1(6) OPISKELU ON EDUKSI - STUDYING AT EDU PAYS OFF 1(6) Raman Hussain EDU:ssa eletään ja tutkitaan kansainvälisyyttä. Yksi kasvatustieteiden yksikön suurista tutkimushankkeista on monitieteinen MULTI-TRAIN,

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

TVT opettajaopiskelijoiden ja opettajankouluttajien kansainvälisen verkostoitumisen välineenä ja sisältönä SoNetTE-projektissa

TVT opettajaopiskelijoiden ja opettajankouluttajien kansainvälisen verkostoitumisen välineenä ja sisältönä SoNetTE-projektissa TVT opettajaopiskelijoiden ja opettajankouluttajien kansainvälisen verkostoitumisen välineenä ja sisältönä SoNetTE-projektissa Ainedidaktinen symposium 12.2.2016 Kari Sormunen, Sini Kontkanen & Stina Hacklin,

Lisätiedot

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi Teijo Lahtinen / Mechatronics Mekatroniikkainsinöörin toimenkuva Mekatroniikasta valmistuu

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Digitaalinen teknologia kv-yhteistyössä - mahdollisuudet ja haasteet

Digitaalinen teknologia kv-yhteistyössä - mahdollisuudet ja haasteet Digitaalinen teknologia kv-yhteistyössä - mahdollisuudet ja haasteet Innokas-verkosto Tavoitteena Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen, levittäminen ja tutkiminen Suomessa yli 600 koulua Kouluja,

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

Vain vahvat selviytyvät?

Vain vahvat selviytyvät? Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

ISEB/ISTQB FOUNDATION CERTIFICATE IN SOFTWARE TESTING III

ISEB/ISTQB FOUNDATION CERTIFICATE IN SOFTWARE TESTING III KOULUTUSTIEDOTE 1(5) ISEB/ISTQB FOUNDATION CERTIFICATE IN SOFTWARE TESTING III Kuvaus ja tavoite ISEB/ISTQB Foundation Certificate in Software Testing -sertifikaattiin valmentava koulutus (2,5 pv) ja sertifikaattikoe

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE

CURRICULUM VITAE CURRICULUM VITAE 16.2.2017 Full name: Satu Marita Rinkinen Date of birth: 25.01.1985 Place of birth: Lahti, Finland Phone +358 50562 3752 E-mail: satu.rinkinen@lut.fi EDUCATION 12/2016 Doctor of Science

Lisätiedot

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala 6.9.2011 1 Jotain vanhaa, jotain uutta Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä haasteena

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Koulutusvienti - Suomen uusi aluevaltaus? Jan-Markus Holm, Toimitusjohtaja, FT

Koulutusvienti - Suomen uusi aluevaltaus? Jan-Markus Holm, Toimitusjohtaja, FT Koulutusvienti - Suomen uusi aluevaltaus? Jan-Markus Holm, Toimitusjohtaja, FT Mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä? Uunituoreet OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen putoaminen kärjestä Suomen kuvalehti

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Uutta tutkimuksen valossa ja alustavia tuloksia JOThankkeesta

Uutta tutkimuksen valossa ja alustavia tuloksia JOThankkeesta Uutta tutkimuksen valossa ja alustavia tuloksia JOThankkeesta 13.20-13.40 Miten koulu voisi tarjoutua? Palvelukeskeinen oppimisen arkkitehtuuri. Prof Jarmo Suominen Aalto-yliopisto 9 Nobel s Building 20

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Opettajuus muuttuvassa maailmassa. Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto

Opettajuus muuttuvassa maailmassa. Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Opettajuus muuttuvassa maailmassa Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2011 1 Kompetenssi ja asiantuntijuus

Lisätiedot

Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri

Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Enterprise Architecture TJTSE25 2009 Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri Jukka (Jups) Heikkilä Professor, IS (ebusiness) Faculty of Information Technology University of Jyväskylä e-mail: jups@cc.jyu.fi tel:

Lisätiedot