MOMENTS-hankkeen lähtökohtia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOMENTS-hankkeen lähtökohtia"

Transkriptio

1 LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI Opetus, opiskelu ja perusturva tietoyhteiskunnassa Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä tutkija Sanna Vahtivuori-Hänninen tutkija Miika Lehtonen Lapin yliopisto Helsingin yliopisto MOMENTS-hankkeen lähtökohtia MOMENTS-hankkeen tavoitteena on kehittää tulevaisuuden (langattoman/mobiilin)verkko-opetuksen ja verkkoympäristöjen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin malleja ja menetelmiä Motto: verkko-opetuksen tutkimusta mielummin evolutiivisesti kuin revolutiivisesti monitieteisyys, monta tiedon- ja tutkimusalaa yhdistävät voimansa ja Focus Group / Delfoi - tyyppisesti visiointi ja skenariointikykynsä kulttuurin ja digitaalisen kulttuurin tutkimus (Turun yliopisto) pedagogian / didaktiikan (opiskelun, opetuksen ja oppimisen) tutkimus (Helsingin & Lapin yliopistot) Tieto- ja viestintäteknologian tutkimus (Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö / Advanced Multimedia Center) Yrityskumppanit ja muut partnerit

2 MOMENTS-hankkeen lähtökohtia Tulevaisuusvisiot ja skenaariot jotka pohjautuvat evolutiivisesti vahvasti olemassa olevaan tutkimukseen (WP2) ja olemassa oleviin pedagogisiin malleihin (WP3) sekä heikkoihin signaaleihin sekä teknologisesta että pedagogisesta tutkimusalueesta yhdistettynä asiantuntijoiden aivoriihi- ja Focus Group / Delfoi menetelmillä tuotettuun esikäsitykseen joita kehitetään, visioidaan ja skenarioidaan tulevaisuusorientoituneiksi tapaustutkimushankkeiksi (WP4/WP5) joista integroidaan tulevaisuuden verkko opiskelun ja opetuksen ja oppimisen malli (WP6 / MOMENTS-metamalli) MOMENTS-hankkeen lähtökohtia Tämän päivän lisäys: Tulevaisuutta ei voi ennustaa mutta sen voi keksiä (Inkinen) Alueellisten, paikallisten ja organisatoristen tekijöiden huomiointi (erilaisia eri paikoissa ja organisaatioissa toteutettavia tapaustutkimuksia akseli Helsinki Lappi (WP2 & WP3) Turku/Rauma & Pori hankkeessa kehiteltävä käsitteellinen malli (verkkoopetuksen MOMENTS-metamalli) perustuu verkkoopetuksen, tieto- ja viestintätekniikan, digitaalisen kulttuurintutkimuksen, kasvatustieteellisen, mediakasvatuksen ja oppimisteoreettisen ajattelun ja käsitteiden yhdistämiseen

3 Tutkimuksen kulku Work package 2: Defining Different Approaches to Teaching, Studying and Learning Work package 3: Analysis of Network Based Education Models Lappi Helsinki MOMENTS Meta-Model Work package 4: Case Solutions to the Model Work package 5: From analysis to Synthesis Evaluation of the Case Studies Work package 6: The Moments Meta-Model Workpackage 1 Project Management Kohti verkko-opetuksen mallia Taustalla on ajatus, että opetus opiskelu oppimisprosessia verkossa voidaan jäsentää tulevaisuusorientoituneesyti monitieteisesti ja luoda verkko-opetuksen (NBE) käsitteistö, joka liittää (verkko- )opetettavuuden, (verkko-)opiskeltavuuden, (verkko- )opittavuuden käsitteillä saadut tulokset osaksi yhtenäistä viitekehystä Yhteisen käsitteistön avulla nivotaan yhteen opiskeluyhteisön välitteinen toiminta (ml. langattomuus / mobiilisuus) sekä didaktiikan ja oppimisteorian tutkimustraditiot viitekehykseksi, joka tukee opetus opiskelu oppimisprosessin suunnittelua, toteutusta ja arviointia verkkoympäristössä (ks. Ausubel 1968; De Corte 1995; Uljens 1997; Jonassen 1999; myös Kansanen et al. 2000; Tella et al. 2001) Opetettavuuden ja opiskeltavuuden parhaat käytänteet

4 Tyypittely käytäntö pedagogian ja teknologian näkökulmasta tutkimuskohteena Tieto- ja viestintätekniikan tutkimuksen ja tuotekehityksen lähetymitapa Teknologialähtöinen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön lähestymistapa [Technology driven approach] Didaktinen tai pedagogialähtöinen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön lähestymistapa [Pedagogy driven approach] Toimintatapa Olemassa olevaa tai kehitteillä olevaa teknologiaa pyritään soveltamaan kokeilemaan ja tutkimaan pedagogisessa käytössä, pääpaino on teknologian mahdollistamien uusien innovaatioiden kokeilu opetuksellisessa viitekehyksessä. Luodaan aivan uusia teknologisia innovaatioita jotka parhaimmillaan mahdollistavat asioita jotka ennen eivät olleet edes mahdollisia (esim. mikrotietokone, mobiililaitteet). Opetuksellisesta tai opiskelullisesta lähtökohdasta pyritään kehittämään tehokkaampia tai parempia tapoja opiskella, opettaa ja oppia ja jossa osin kokeillaan olemassa olevaa teknologiaa sen käytössä tai pyritään kehittämään sitä paremmin tarkoitustaan vastaavaksi tai ääripäässään luodaan vaatimuksia ja suunnittelukriteereitä uudentyyppisten teknologioitten tutekehityksen perustaksi. Vahvuus Teknlogialähtöisen lähestymistavan vahvuus on näkemyksemme mukaan sen kyvyssä ymmärtää ja visioida teknologian tuomia mahdollisuuksia ja kyvyssä toteuttaa (pilotoida) niitä käytäntöön. Tämä näkökulman vahvuus on näkemykstemme mukaan sen kyvyssä ymmärtää inhimillisen opetus- ja opiskelutoiminnan vaatimuksia ja kyvyssä suunnitella niiden pohjalta tarkoitukenmukaista opetussuunnittelua, opetusta, opiskelua ja oppimista Heikkoudet Käyttöä, oikeutusta ja vaikutuksia perustellaan usein jopa katteettomillakin odotuksilla ja väitteillä, esimerkkinä T.A. Edisonin väite että elokuva tulee korvaamaan kouluissa opettajien johdolla tapahtuvan opetuksen). Teknologialähtöisestä lähestymistavasta käsin usein myös tutkitaan olemassa perinteisiä olevia pedagogisia menetelmiä ja pyritään tuottamaan niihin soveltuvia teknologisia sovelluksia (esim luento - videoluento-vekkovideoluento) vaikka ne eivät aina välttämättä toimiskaan parhaalla mahdollisella tavalla uudessa välineessä. Lähtökohdan heikkoudet tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön tutkimuksessa ja tuotekehityksessä liittyvät pitkälti siihen, että kyky ymmärtää ja kehittää teknologian mahdollistamia opetuksen ja opiskelun apuvälineitä ja ajattelua on puutteellinen. Tämän takia mm. merkittävässä osassa pedagogialähtöisiä tutkimushankkeita raportoidaan suurista vaikeuksista teknologian käytössä joista osa olisi ollut ratkaistavissa jopa pienillä itse käytössä olevan teknologian mutoksillä. Myös kyky visioida teknologian antamien mahdollisuuksien rajoissa voidaan väittää, on usein puutteellinen. Metamallin ajallinen tutkimustyypittely Ennen tapahtumaa tai toimintaa (opiskelua, opettammista, oppimista) tapahtuva Tapahtuman tai toiminnan aikana (opiskelun, opettammisen) tapahtuva Tapahtuman tai toiminnan (opiskelun, opettamisen, oppimisen) jälkeen tapahtuva Tyypin nimi Pre-Study (Pre-Site) In-Study (In-Site) Post-Study (Post- Site) Esimerkkeja käyttöindikaatioista Opetuksen suunnitelmien ja järjestelyjen ja ympäristöjen arviointi etukäteen In-Real life Opiskelun tutkimus, miten opiskelu tai opetus toteutuu, koetaan ja toimii In-Lab Opiskelun tutkimus, miten opiskelu tai opetus toteutuu, koetaan ja toimii Oppimisen tutkimus, tapahtioko todella oppimista

5 Metamallin tasot Tekojen taso Toiminnan taso Kulttuuristen käytänteiden, pedagogisten mallien ja periaatteiden taso Kulttuuristen diskurssien, teorioiden ja teoriamallien taso (Vrt. Kansanen et al. 2000) Verkko-opetuksen käsitteellinen malli Malli käsittää neljä teoreettista tasoa: 4) Tekojen taso tekojen ulkoiset, yksittäiset piirteet (esim. navigointistrategiat, yksittäisistä klikkailuista, teoista syntyy toimintaa (esim. harhailua), ns. vahvan vuorovaikutuksen vaatimus verkko-opiskelussa operaatioiden taso, vähän tai ei ollenkaan tarkkaavaisuuden kohteena olevien automatisoitumassa olevien tai automatisoituneiden toimintojen ja toimintastrategioiden taso (opittavuus, käytettävyys) 3) Toiminnan taso käytännön eli toiminnan taso, jossa interaktio, kommunikaatio, opetus ja opiskelu tapahtuvat erityisen keskeinen taso opiskeltavuuden vaatimusten kannalta (vrt. Kansanen et al. 2000; Jyrhämä 2002)

6 Verkko-opetuksen käsitteellinen malli 2) Kulttuuristen käytäntöjen ja pedagogisten mallien taso opiskeluyhteisön toimijat suunnittelevat ja analysoivat toimintaansa (opetusta ja opiskelua) ja opiskeluympäristöä, ns. ensimmäinen ajattelutaso ilmiöitä ja tilanteita voidaan tarkastella pedagogisten mallien tasolla sekä opetettavuuden (että opiskeltavuuden) näkökulmasta opettajan ja opiskelijan reflektion taso 1) Kulttuuristen diskurssien metataso mallin abstraktein taso, ns. toinen ajattelutaso käsittelee eri tieteenalojen yleisiä (teorioita ja) malleja ja periaatteita teoreettinen metataso, teoreettinen perusta, joka on eri tavoin ajattelun lähtökohta ja tausta. 1 Metateorian taso Opetus-opiskelu-oppimisprosessi, kasvatustiede, digitaalinen kulttuuri, mobiiliteknologia, mediakasvatus, tvt:n opetuskäyttö, käyttäjämallinnus, verkko-opetus ja -opiskelu kuvitteellinen yhteisö, verkkoyhteiskunta, virtuaalinen identiteetti, interaction design, CTP (Critical technical practices) (mm. Vygotsky 1978; Andersson 1983, Certeau 1984; Turkle 1986, Maffesoli; 1995,) Castells 1996; Brusilovsky 199x; Uljens 1997; Kansanen et al. 2000; Galperin 1997 Aikaisempi tutkimus- ja kehitystyö ja lähtökohtien analyysi (mm. Etäkamu , TriO , HelLa )

7 Metateorian taso Esimerkkinä tietoyhteiskunta kasvatettavuuden, opetettavuuden, opiskeltavuuden ja opittavuuden käsitteillä keskeinen rooli sen osoittamisessa, missä yhteyksissä ja tilanteissa verkko- ja mobiiliopiskelun (m- ja elearning) hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista tähän liittyy myös käsite Critical Technical Practices (tietoviestintätekniikan käyttö tavalla, jossa sitä samalla tarkastellaan kriittisesti ja tehdään käyttäjät tietoiseksi tekniikan osuudesta ja vaikutuksista esim. opetuksessa ja opiskelussa) Metateorian taso Verkosto(verkko)yhteiskunnasta pitää sisällään kaikenlaisen verkostoitumisen, ei ainostaan tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa erityisalueena tietoverkkojen varaan rakentuvat kyberja online-tilat (ns. virtuaalitodellisuudet) keskeisiä kysymyksiä: identiteetti, yhteisöt ja yhteisöllisyys selvitettävä fyysisen ja online-maailman välistä suhdetta vallankäytön ja marginalisoitumisen ilmenemismuodot verkostoyhteiskunnassa ja online-tiloissa

8 Pedagogisten mallien taso Pedagogiset mallit esim. ryhmätutkimusmalli, learning throug simulations, käyttötapamalli, mielekäs oppiminen, vastavuoroinen opettaminen, Kimbellin malli, ryhmätutkimusmalli, käyttäjämallinnus kulttuuriset käytänteet Malleista nousevat periaatteet Didaktisen verkkoympäristön osatekijöitä toimintakonteksti vuorovaikutus ja viestintä ohjaus ja opettajan/ohjaajan rooli työtavat esim. ekologinen validiteetti, tavoitteellisuus, viestinnällisyys, yhteisöllisyys, pelillisyys Didaktisen verkkoympäristön osatekijöitä toiminnan konteksti, vuorovaikutus ja viestintä, ohjaus ja opettajan rooli ja työtavat Opetettavuuden (teachability) ominaisuudet Pedagogiset mallit Ryhmätutkimus yhteisöllisen opiskelun mallina Tieto- ja viestintätekniikan käyttötapamalli Mielekkään ja kokemusoppimisen mallit Simulaatiot, Learning through simulations - malli ja verkko-orientoitu opiskelu simulaatioilla Digital Game-Based Learning Ongelmalähtöinen opiskelu (PBL)

9 Toiminnan taso Preinteraktio-Interaktio-Postinteraktio Opetus-opiskelu Pedagogisten mallien todentaminen käytännössä: verkkoympäristön toiminnallinen tuki ja sovellettavuus pedagogisen, teknisen ja toiminnallisen tuen ulottuvuudet esim. pedagoginen, välineellinen, yhteisöllinen, viestinnällinen ryhmätutkimuksen (ja muiden mallien) käytännön piirteet ja prosessi tutkiminen, vuorovaikutus, motivaatio, tulkinta Arkipäivän käytännöt, yksityisen ja julkisen välinen suhde, ajankäyttö Opiskeltavuuden (studibility?) ja opittavuuden (learnability) ominaisuudet Tekojen taso Tekojen ulkoiset, yksittäiset piirteet (esim. navigointistrategiat, yksittäisistä klikkailuista, teoista syntyy toimintaa (esim. harhailua), operaatioiden taso, vähän tai ei ollenkaan tarkkaavaisuuden kohteena olevien automatisoitumassa olevien tai automatisoituneiden toimintojen ja toimintastrategioiden taso Opiskeltavuuden (studibility?) ja opittavuuden (learnability), käytettävyyden (usability) ominaisuudet

10 Verkko-opetuksen käsitteellinen malli Mallia on jäsennetty opetettavuuden (verkko-opetettavuus), opiskeltavuuden (verkko-opiskeltavuus) ja opittavuuden (verkko-opittavuus) käsitteiden varaan, jotka ilmenevät mallin eri (abstraktio)tasoilla Opetettavuudesta verkko-opetuksen (NBE) tuomat edut, rajoitukset, mahdollisuudet, sen asettamat haasteet, kehittämistehtävät (pedagogiset, tekniset, kulttuuriset ym.) ja keinot tietyn opetuksellisen päämäärän saavuttamiseksi verkko-opetettavuuden käsite auttaa arvioimaan ja hahmottamaan niitä vaatimuksia,rajoituksia, mahdollisuuksia ja haasteita, joita verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida onko ilmiö tai asia opetettavissa verkkoympäristössä ja jos on missä määrin ja millaisin välinein?

11 Opiskeltavuudesta opiskeltavuuden (verkko-opiskeltavuuden) näkökulma tarkastelee konkreettista tilannetta, jossa opiskellaan ja toimitaan opiskeltavuutta tarkasteltaessa on tärkeää ottaa tavoitteellisen opiskelun piirteet huomioon (dialogisuus, yhteisöllisyys, kumulatiivisuus, kontekstuaalisuus, reflektiivisyys, kokemuksellisuus, pelillisyys) keskeisiä analysoitavia käsitteitä ovat mm. opiskelijan ja opiskeluyhteisön ääni, valta, dialogi, vuorovaikutus ja mediataidot ja miten nämä ilmenevät aidossa opiskelutilanteessa (Uljens 1997; Jonassen 1999; Tella el al. 2001; Ruokamo et al. 2002) mitkä ilmiöt, asiat houkuttavat ja koukuttavat ihmistä tekemään ja toimimaan (pelien immersiivisyys), draaman kaari, konfliktinomaisuus, pelissä konflikti tärkeä, kilvoittelun periaate Opiskeltavuudesta cognitive load, miten paljon ihminen kestää kuormaa, (Meyer: Dual Code Theory) ei liikaa ylikuormitusta minkään kanavan kautta parantamalla käytettävyyttä voidaan jättää resursseja ja tilaa opiskeltavuudelle vrt. adaptive services enemmän resursseja järkevään tavoitteelliseen opiskeluun ja työntekoon väline ja sen ominaispiirteet huomioon

12 Opiskeltavuudesta miten verkko- ja mobiiliopiskelu asettuvat osaksi ihmisen elämää yksityisen ja julkisen välinen suhde ajankäyttö mobiilisuuden mukanaan tuoma välittömyys merkityksellistä opiskelun kannalta, oppimisteoriat eivät tarjoa suoraan vastausta Opittavuudesta opittavuuden (verkko-opittavuuden) näkökulmaan liittyvät yksilön käyttämät tekniset, älylliset, kulttuuriset välineet ja artefaktit, esineellinen toiminta sekä niiden käyttöön tarvittavat metataidot, kuten kriittisyys ja kokonaisuuksien hahmottamisen taito (vrt. Vygotsky 1978; Tella et al. 2001; Kimbell 1997; Miettinen 2000 esineellinen toiminta) opittavuus voidaan nähdä käytettävyyden yhtenä ominaisuutena kuinka pienellä resurssilla pystytään ottamaan haltuun (vrt. muistettavuus osana käytettävyyttä)

13 Käsitteiden pohdintaa opetettavuus, opiskeltavuus ja opittavuus ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa opiskelijoilla on tavoitteita, jotka opettajan tulee ottaa huomioon ja opettaja on verkossa itse usein opiskelijan roolissa opetus edellyttää verkkoympäristöltä opetettavuutta opiskelu edellyttää välineiltä ja verkkoympäristöltä opiskeltavuutta ja käytettävyyttä käytettävyys riippuu opiskelijan ja opettajan ominaispiirteistä ja tarjolla olevista resursseista, kulttuurisista tekijöistä, yhteisön normeista ja oletuksista Joitakin MOMENTS verkko-opiskelun ja opetuksen ominaispiirteitä Reflective Teaching Exploratory Teaching Reciprocal Teaching Teaching Through Simulations Master-Novice Teaching Socratic Teaching Problem-Based Teaching ICT Purposive Studying Cultural Dialogic Critical Communal Cultural Contextual Reflective Individual Cumulative Game-based Experiential Multimodal Responsible A C T I O N ICT Reflects Collaborates Discusses Set goals Acts actively Feels responsible Explores Integrates Builds knowledge ICT Meaningful Learning Reflected Cultural Shared Integrated Adopted Complex Internalized Autonomous (Co)constructed Participatory Engaged Multimodal Critical Well-stuctured Based on Ruokamo et al. 2002; Vahtivuori et al. 2003

14 Case-tutkimusten tyypittely MOMENTS on tulevaisuuden opiskelun, opetuksen ja oppimisen tutkimushanke Tapaustutkimusten tyypittelykriteerejä Miten tutkimus- ja tuotekehitysorientaatiot painottuvat eri tapaustutkimuksissa? Miten suuri on innovaatioaspekti? 1. Menetelmän tai teknologiaratkaisun elinkaarivaihe 2. Verkko-opetuksen tutkimuksen vaihe 3. Elikaaritilanteen kuvaus 4. Esimerkkejä ko. tyyppisistä pedagogisista ratkaisuista ja sovelluksista 5. Tutkimuksen tapauskoko ja ensisijainen tavoite Case-tutkimusten jäsentäminen Menetelmän tai teknologiaratkaisun elinkaarivaihe Verkkoopetuksen tutkimuksen vaihe Elikaaritilanteen kuvaus Esimerkkejä pedagogisista ratkaisuista Tutkimuksen tapauskoko ja ensisijainen tavoite Tulevaisuuden menetelmät ja teknologiat I vaihe: Uutta menetelmää tai teknologiavälinettä visioidaan ja suunnitellaan Kehityksen alussa tai varhaisvaiheessa tai vasta suunnitteilla olevat menetelmät Yleensä muutamia, heikko yleistettävyys, vahva innovaatioaspekti Mobiilimultimodaliteettiviestintä ja 3Desitysgrafiikka opiskelussa ja opetuksessa, pelillinen opiskelu ja -opetus Nousevat menetelmät ja teknologiat II vaihe: Uutta menetelmää kokeillaan muutamaa henkilöä suuremmalla otoksella Kokeilu- ja prototyyppivaihe essa olevat menetelmät (laboratorio- ja tuotekehitysasteella) Opiskelu ja -opetussimulaatiot, PBL, pienikokoiset adaptoituvat mobiiliopiskeluvälineet Yleensä muutamia, kymmeniä, heikko yleistettävyys mutta vahva innovaatioaspekti

15 Case-tutkimusten jäsentäminen Menetelmän tai teknologiaratkaisun elinkaarivaihe Verkkoopetuksen tutkimuksen vaihe Elikaaritilanteen kuvaus Esimerkkejä pedagogisista ratkaisuista Tutkimuksen tapauskoko ja tavoite Uudet menetelmät III vaihe: Laajat eri menetelmiä ja aineistoja yhdistävät tutkimushankkeet, joilla pyritään tuloksellisuuteen tai edelleen kehittämiseen Didaktisessa tai pedagogisessa käytännössä olevat menetelmät tai välineet Esim. yhteisöllinen verkko-opiskelu, tutkiva oppiminen, erilaiset verkkoopiskelualusta ja sovellukset ja niiden toiminnallisuuksien kehittely Yleensä muutamia kymmeniä tai muutamia satoja kohtuullinen yleistettävyys kohdejoukossa, best practices Käytössä olevat tai vakiintumassa olevat menetelmät IV vaihe: Tutkitaan yleensä laajoilla otoksilla tuloksellisuutta Laajasti käytössä usein kustannustehokkaita vakiintuneisuudestaan johtuen Esim. monimuotoopetus ja -opiskelu, sähköposti, videoneuvottelu Muutamia satoja, muutamia tuhansia, yleistettävissä mahdollisuus saada vahvoja tilastollisia merkitsevyyksiä Vanhenevat tai käytöstä poistuneet menetelmät V vaihe: Ei juuri tutkita, tai tutkitaan historiallisesta näkökulmasta, voi olla vertailumenetelmänä muissa tutkimuksissa Ohjelmoitu opetus, opetusfilmit, audiografiikkalaitteet, ohjelmoidut oppikirjat Usein vertailumenetelmänä tutkimuksessa Pohdintaa yhteisen käsitteistön avulla voidaan nivoa yhteen opiskelu- ja toimintayhteisön välitteinen toiminta sekä didaktiikan ja oppimisteorian tutkimustraditiot viitekehykseksi, joka tukee opetus opiskelu oppimisprosessin suunnittelua, toteutusta ja arviointia verkkoympäristössä

16 Hiljaisen tiedon nousu BA ta etsimässä moniulotteinen tila, jolla tuetaan vuorovaikutuksen kehittymistä tila tai prosessi, jossa synnytetään, jaetaan ja hyödynnetään uutta ja yhteistä tietoa (Nonaka & Takeuchi 1995) Kielet-visioseminaari , Haikko, Porvoo BA voi olla fyysinen tila: luokkahuone, toimisto, sauna, kahvihuone virtuaalinen tila: sähköposti, verkkofoorumi, ryhmätyötila tajunnallinen tila: jaetut kokemukset ja ajatukset, yhteisöllisyyden kokemus Vision, passion and action! Kielet-visioseminaari , Haikko, Porvoo

17 Lähteitä Ausubel, D Educational psychology: A cognitive view. New York: Holt, Pinehart & Winston. Bruner, J Vygotsky: A historical and conceptual perspective. Teoksessa: J. Wertsch. Culture, communication, and cognition. Cambridge. Cambridge University Press. Brusilovsky, P Adaptive Hypermedia. User Modeling and User-Adapted Interaction, vol. 11, de Corte, E Fostering Cognitive Growth: A Perspective from Research on Mathematics Learning and Instruction. Educational Psychologist 30 (1), Eskelinen, M. & Koskimaa, R Discourse Timer: Towards Temporally Dynamic Texts.Dichtung Digital. [http://www.dichtungdigital.de/2001/05/29-esk-kosk/] Galperin, P The problem of activity in soviet psychology. Journal of Russian and East European Psychology, 30 (4), Lähteitä Giroux, H. A. & McLaren, P Kriittinen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Jonassen, D Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology, July August, Hautamäki, J. ym Assessing Learning-to-Learn. A framework. Centre for Educational Assessment Helsinki University in collaboration with National Board of Education. Helsinki. Helsinki University printing house. Jonassen, D. & Rohrer-Murphy, L Activity theory as a Framework for Designing Constructivistic Learning Environments. ETR&D 47(1), activity.pdf] Jonassen, D Computers as mindtools for schools. Engaging critical thinking. 2nd Ed. Saddle River. NJ. Prentice Hall.

18 Lähteitä Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors,, L., Husu, J., & Jyrhämä, R Teachers Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical Chalenges. New York: Peter Lang. Ketamo, H User and Platform Adaptation in Web-based Learning Environments. Publications of Tampere University of Technology, no Doctoral thesis, Tampere University of Technology, Finland. Ketamo, H., Multisilta, J., Lahti, J. & Keiho, H Measuring interaction between user and multimedia elements. Proceedings of the 4th international conference on multi-dimensional mobile communications (MDMC 01), June 2001, Pori, Finland, Kimbell, R Assessing Technology. International trends in curriculum and assessment. London Open University Press. Kimbell, R Design and Technological Activity. A Framework for Assessment. Depatment of Education and Science. Assessment of Performance Unit. London. Her Majesty s Stationary Office. Lehtonen, M. & Vahtivuori, S MOMENTS-metamalli verkkoopetuksen suunnittelun ja arvioinnin didaktisia lähtökohtia Lähteitä Miettinen, R. 2000a. Varieties of Constructivism in Education. Where do we stand? Lifelong Learning in Europe. 1/2000, Miettinen, R. 2000b. Konstruktivistinen oppimisnäkemys ja esineellinen toiminta. Aikuiskasvatus. 4/2000, Norman, G.R. & Schmidt, H.G The Psychological Basis of Problem-Based Learning: a Review of the Evidence. Academic Medicine, 67, Oatley, K Distributed cognition. In: H. Eysenck, A. Ellis, E. Hunt & P. Johnson-Laird (eds.) The Blackwell dictionary of cognitive psychology, Oxford: Blackwell, Palincsar, A.S. & Brown, A.L Reciprocal Teaching of Comprehension-Fostering and Comprehension-Monitoring Activities. Cognition and Instruction 1,

19 Lähteitä Podolskij, A. 1997a. Instructional Design for Schooling. Developmental Issues. In: S. Dijkstra et al. (eds.) Instructional Design. International perspectives. Vol. 2. Lawrence Erlbaum. Podolskij, A b. On Some Psychological Contributions to Theory and Practice of Instructional Design. Teoksessa: P. Kansanen (toim.) Discussions on some educational issues. Osa 7. Helsinki: University of Helsinki, Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Pedagogical Principles for Evaluation of Hypermedia-Based Learning Environments in Mathematics. In JUCS Journal of Universal Computer Science, 4 (3), [http://www.iicm.edu/jucs_4_3/] Ruokamo, H. & Pohjolainen, S. (eds.) Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMUhanke, Digitaalisen median raportti 1/1999. (Distance Learning in Multimedia Networks.) Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Helsinki. [http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppuraportti] Lähteitä Sengers, P. (1998) Anti-Boxology: Agent Design in Cultural Context. Ph.D. Thesis, School of Computer Science, Carnegie Mellon University. Technical Report CMU-CS Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia (Psychology of Usability). Helsinki:IT Press. Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. (2001). Verkko opetuksessa opettaja verkossa (The Net in Teaching The Teacher in the Net.) Helsinki: Edita. (In Finnish) Uljens, M. (1997). School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press. Vahtivuori, S. (2001). Kohti kokemuksellisen ja yhteisöllisen verkkoopetuksen suunnittelua. (Towards the Experiential and Collaborative Designing of Network-Based Education.) Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (eds.) Verkkoopetuksen teoriaa ja käytäntöä. (Theory and Practice of Network- Based Education.) Studia Paedagogica 25,

20 Collaborative and Game-based Pedagogical Models in the TSL Process in NBE Researcher Sanna Vahtivuori Helsinki University Pedagogical Specialist Anu Vuorento R5 Vision Research Questions How can the collaborative and game-based pedagogical models of NBE be perceived and function in working life contexts? What kind of teaching and guidance will support purposive studying in NBE? What kind of functionalities and features does the TSL process demand from the networkbased environment?

21 Group Investigation Model 1) Students encounter puzzling situation 2) Students explore reactions to the situations 3) Students formulate the study task and organize for study (problem, definition, roles, assigments) 4) Independent and group study 5) Students analyse and inteprate progress and process 6) Recycle activity and evaluation (Sharan & Sharan 1992; Joyce 1997, 102) Studying Through Simulations 1) Orientation overview of simulation, broad topic, concepts, explaining simulations and games 2) Participant training setting up scenario (rules, procedures, roles, scoring, goals, types of decisions to be made) 3) Simulation operations conducting game activity and game administration obtaining feedback and evalution clarifying misconceptions continuing simulation 4) Participant debriefing summarizing events and perceptions, difficulties, insights analyze process compare simulation activity to real world relate simulation activity to course content apparaise and redesign the simulation (Joyce et al. 1997, 130)

22 Progress of the Study 1) Planning Phase I Autumn 2002, defining the aims of the partners Spring 2003, defining the case study and its implementation Engaging the different levels of participating organization 2) Planning Phase II Spring and summer 2003 Course design and content creation with the teachers and trainers (with the aid of training coordinators) Planning of guidance and tutoring process in NBE Progress of the Study 3) Implementation Phase August 2003, implementation of the Finnish Defence Forces course in pedagogy and leadership for young officers Teachers (N=2) and students (N=28), technological assistant, pedagogical specialist for the learning environment, and researcher 1) Orientation (F2F) [substance, learning methods and learning environment], 2) group building, 3) group investigation [NBE], 4) reporting, giving feedback and evalution 4) Evaluation Phase Documenting and analyzing the students and the teachers action Collecting and evaluation of the web discussions Teachers interviews (N=2) Web-based questionnaire for the students (N=28) Content analysis of the groupware data

23 Verkkodemo Työtilan rakenne Materiaalit, julkaisuja ja videoklippejä Ryhmän esittely 5a Peli Keskustelu E-kausi, ryhmän puolustus, kohta joukkue Loppusota Pelasivat 4 peliä johtamistilanteita Portfolio, pelin purku AKA ev:n tilitys 1A tiistai oppimisympäristö, työsuunnitelma portfolio Kokemuksellisuus ja pelillisyys Kysymys 32: Missä määrin tehtävät tukivat kokemuksellista opiskelua? erittäin vähän 3.5% (1/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 10.7% (3/28) 4/5 35.7% (10/28) erittäin paljon 25% (7/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

24 Kokemuksellisuus ja pelillisyys Kysymys 33: Missä määrin kurssin tehtävät liittyivät todellisiin, elävän elämän ongelmiin tai tilanteisiin erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 7.1% (2/28) 3/5 10.7% (3/28) 4/5 35.7% (10/28) erittäin paljon 32.1% (9/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Kokemuksellisuus ja pelillisyys Kysymys 35: Missä määrin pelillisyyden ja pelien avulla voidaan tukea verkko-opiskelua? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 0% (0/28) 3/5 25% (7/28) 4/5 50% (14/28) erittäin paljon 10.7% (3/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

25 Kokemuksellisuus ja pelillisyys Missä määrin seuraavat piirteet kuvaavat kurssia? Kysymys 55 Pelillisyys erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 3.5% (1/28) 3/5 14.2% (4/28) 4/5 60.7% (17/28) erittäin paljon 7.1% (2/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Yhteisöllinen opiskelu Missä määrin seuraavat piirteet kuvaavat kurssia? Kysymys 40 Yhteisöllinen opiskelu erittäin huonosti 0% (0/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 21.4% (6/28) 4/5 39.2% (11/28) erittäin hyvin 14.2% (4/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

26 Yhteisöllinen opiskelu Kysymys 17: Missä määrin verkkokeskusteluissa syntyi aitoa dialogia? erittäin vähän 10.7% (3/28) 2/5 14.2% (4/28) 3/5 3.5% (1/28) 4/5 53.5% (15/28) erittäin paljon 3.5% (1/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Yhteisöllinen opiskelu Kysymys 19: Missä määrin opiskeluyhteisö rakensi kurssin aikana uutta tietoa? erittäin vähän 3.5% (1/28) 2/5 3.5% (1/28) 3/5 25% (7/28) 4/5 50% (14/28) erittäin paljon 3.5% (1/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

27 Yhteisöllinen opiskelu Kysymys 20: Missä määrin ryhmässäsi oli keskinäistä palautteenantoa ja yhteistä tulkintaa? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 14.2% (4/28) 3/5 14.2% (4/28) 4/5 39.2% (11/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Opetus ja ohjaus Kysymys 66: Missä määrin sait ohjausta orientaatiovaiheessa ennen verkkokurssin alkua? erittäin vähän 3.5% (1/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 10.7% (3/28) 4/5 39.2% (11/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 17.8% (5/28)

28 Opetus ja ohjaus Kysymys 67: Missä määrin kurssin opetus ja ohjaus tukivat opiskeluasi? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 28.5% (8/28) 4/5 25% (7/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 17.8% (5/28) Opetus ja ohjaus Kysymys 67: Missä määrin kurssin opetus ja ohjaus tukivat opiskeluasi? erittäin vähän 0% (0/28) 2/5 10.7% (3/28) 3/5 28.5% (8/28) 4/5 25% (7/28) erittäin paljon 17.8% (5/28) [Ei vastausta] 17.8% (5/28)

29 Verkkoympäristö Kysymys 84: Miten hyvin alusta tuki yhteisöllistä opiskelua? erittäin huonosti 0% (0/28) 2/5 17.8% (5/28) 3/5 14.2% (4/28) 4/5 46.4% (13/28) erittäin hyvin 7.1% (2/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28) Verkkoympäristö Kysymys 83: Miten hyvin alusta soveltui kurssin sisältöjen opiskeluun? erittäin huonosti 0% (0/28) 2/5 7.1% (2/28) 3/5 21.4% (6/28) 4/5 46.4% (13/28) erittäin hyvin 10.7% (3/28) [Ei vastausta] 14.2% (4/28)

30 Verkkodemo 32, 33, 35, 56, 61 (kokemuksellisuudesta YTO 10, 17, 19, 20, 40, 42, Opetus ja ohjaus 43, 66, 67, 70 Verkko-alusta 83, 84, 85, 23 Opettajien haastattelut, motivaatio, yhdessä työskentely Some Preliminary Findings Creation of the new teaching and studying culture Engagement and tight collaboration between different levels of organization and partners is crucial Enough resources and time available for guidance is needed (teachability / studybility) New methods and technological environments motivated students (strong interaction) Collaborative and game-based models seemed to be a possible way to organize studying and support teaching and guidance in NBE (studybility)

31 Lähteitä Ackermann, E Direct and Mediated Experience: Their Role in Learning. In Lewis, R. & Mendelssohn, P. (eds.) Lessons from Learning. Amsterdam: North Holland. Ausubel, D Educational psychology: A cognitive view. New York: Holt, Pinehart & Winston. Bruner, J Vygotsky: A historical and conceptual perspective. Teoksessa: J. Wertsch. Culture, communication, and cognition. Cambridge. Cambridge University Press. Brusilovsky, P Adaptive Hypermedia. User Modeling and User- Adapted Interaction, vol. 11, Boud, D. & Feletti, G. (eds.) (1999). Ongelmalähtöinen oppiminen. (Problem-Based Learning.) Helsinki: Hakapaino. de Corte, E Fostering Cognitive Growth: A Perspective from Research on Mathematics Learning and Instruction. Educational Psychologist 30 (1), Eskelinen, M. & Koskimaa, R Discourse Timer: Towards Temporally Dynamic Texts.Dichtung Digital. [http://www.dichtungdigital.de/2001/05/29-esk-kosk/]

32 Lähteitä Galperin, P The problem of activity in soviet psychology. Journal of Russian and East European Psychology, 30 (4), Giroux, H. A. & McLaren, P Kriittinen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. Jonassen, D Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology, July August, Hautamäki, J. ym Assessing Learning-to-Learn. A framework. Centre for Educational Assessment Helsinki University in collaboration with National Board of Education. Helsinki. Helsinki University printing house. Jonassen, D. & Rohrer-Murphy, L Activity theory as a Framework for Designing Constructivistic Learning Environments. ETR&D 47(1), http://www.coe.missouri.edu/~jonassen/courses/CLE/documents/activ ity.pdf] Jonassen, D Computers as mindtools for schools. Engaging critical thinking. 2nd Ed. Saddle River. NJ. Prentice Hall. Lähteitä Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M., Krokfors, L., Husu, J., & Jyrhämä, R Teachers Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical Chalenges. New York: Peter Lang. Ketamo, H User and Platform Adaptation in Web-based Learning Environments. Publications of Tampere University of Technology, no Doctoral thesis, Tampere University of Technology, Finland. Ketamo, H., Multisilta, J., Lahti, J. & Keiho, H Measuring interaction between user and multimedia elements. Proceedings of the 4th international conference on multi-dimensional mobile communications (MDMC 01), June 2001, Pori, Finland, Kimbell, R Assessing Technology. International trends in curriculum and assessment. London Open University Press. Kimbell, R Design and Technological Activity. A Framework for Assessment. Depatment of Education and Science. Assessment of Performance Unit. London. Her Majesty s Stationary Office. Lehtonen, M. & Vahtivuori, S MOMENTS-metamalli verkkoopetuksen suunnittelun ja arvioinnin didaktisia lähtökohtia

33 Lähteitä Miettinen, R. 2000a. Varieties of Constructivism in Education. Where do we stand? Lifelong Learning in Europe. 1/2000, Miettinen, R. 2000b. Konstruktivistinen oppimisnäkemys ja esineellinen toiminta. Aikuiskasvatus. 4/2000, Norman, G.R. & Schmidt, H.G The Psychological Basis of Problem-Based Learning: a Review of the Evidence. Academic Medicine, 67, Oatley, K Distributed cognition. In: H. Eysenck, A. Ellis, E. Hunt & P. Johnson-Laird (eds.) The Blackwell dictionary of cognitive psychology, Oxford: Blackwell, Palincsar, A.S. & Brown, A.L Reciprocal Teaching of Comprehension-Fostering and Comprehension-Monitoring Activities. Cognition and Instruction 1, Podolskij, A. 1997a. Instructional Design for Schooling. Developmental Issues. In: S. Dijkstra et al. (eds.) Instructional Design. International perspectives. Vol. 2. Lawrence Erlbaum. Lähteitä Podolskij, A b. On Some Psychological Contributions to Theory and Practice of Instructional Design. Teoksessa: P. Kansanen (toim.) Discussions on some educational issues. Osa 7. Helsinki: University of Helsinki, Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Pedagogical Principles for Evaluation of Hypermedia-Based Learning Environments in Mathematics. In JUCS Journal of Universal Computer Science, 4 (3), [http://www.iicm.edu/jucs_4_3/] Ruokamo, H. & Pohjolainen, S. (eds.) Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke, Digitaalisen median raportti 1/1999. (Distance Learning in Multimedia Networks.) Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Helsinki. [http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppuraportti] Sahlberg, P. & Leppilampi, A Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto. Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Sharan, S. & Sharan, Y Expanding Co-operative Learning through Group Investigation. New York: Teachers College Press. Sengers, P Anti-Boxology: Agent Design in Cultural Context. Ph.D. Thesis, School of Computer Science, Carnegie Mellon University. Technical Report CMU-CS Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia (Psychology of Usability). Helsinki:IT Press.

34 Lähteitä Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M. (2000). Towards Network-Based Education: A Multidimensional Model for Principles of Planning and Evaluation. In Tella, S. (ed.) Media, Mediation, Time and Communication: Emphases in Network-Based Media Education. Media Education Centre. De-part-ment of Teacher Education. University of Helsinki. Media Education Pub-li-ca-tions 9, Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. (2001). Verkko opetuksessa opettaja verkossa (The Net in Teaching The Teacher in the Net.) Helsinki: Edita. (In Finnish) Uljens, M School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press. Vahtivuori, S. (2001). Kohti kokemuksellisen ja yhteisöllisen verkko-opetuksen suunnittelua. (Towards the Experiential and Collaborative Designing of Network- Based Education.) Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (eds.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. (Theory and Practice of Network-Based Education.) Studia Paedagogica 25, Vahtivuori, S. & Lehtonen, M. (2003) Use of Game-Based Simulations in the Teaching Studying Learning Process in the Framework of Multidisciplinary Model of Network-Based Education. Full Paper in Proceedings of the 11th International PEG Conference, Powerful ICT Tools for Teaching and Learning, 28 June 1 July, 2003 in St. Petersburg, Russia

Contents. 1 MOMENTS Project (2003 2005) 2a Theoretical Background. 2c Theoretical Background. 2b Theoretical Background

Contents. 1 MOMENTS Project (2003 2005) 2a Theoretical Background. 2c Theoretical Background. 2b Theoretical Background Contents Collaborative Learning, Games and Social Simulations Pedagogical Models in Designing Network-Based Education Sanna Vahtivuori-Hänninen sanna.vahtivuori@helsinki.fi Media Education Centre Helsinki

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti)

Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti) VII VIERAAT KIELET JA MEDIAKASVATUS Pedagogiset mallit verkkoopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti) Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori, S., Tuovinen, H. & Tissari, V.

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Johdantoa mediakasvatukseen

Johdantoa mediakasvatukseen Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell

Lisätiedot

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen MMT, projektikoordinaattori Miksi 1 Seudulliset vahvuudet Infra Opettajankoulutus (tutkimus + opettajien vaikuttavuus) Metsäntutkimus (tutkimus

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi

LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi Teijo Lahtinen / Mechatronics Mekatroniikkainsinöörin toimenkuva Mekatroniikasta valmistuu

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

Vain vahvat selviytyvät?

Vain vahvat selviytyvät? Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta?

Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Maailma on meille liian suuri. Tapahtuu liian paljon Yrität kaikkesi jäät kilpailussa jälkeen! Tarvitset lakkaamatonta ponnistelua pysyäksesi edes paikallasi

Lisätiedot

Marko Björn Bioanalytiikan lehtori, TtM, Savonia- ammattikorkeakoulu, (jatkoopiskelija. Kasvatustiede)

Marko Björn Bioanalytiikan lehtori, TtM, Savonia- ammattikorkeakoulu, (jatkoopiskelija. Kasvatustiede) Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 29.8.2014 Virtuaaliset oppimisympäristöt Marko Björn Bioanalytiikan lehtori, TtM, Savonia- ammattikorkeakoulu, (jatkoopiskelija Itä-Suomen yliopisto, Kasvatustiede)

Lisätiedot

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto

Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Opiskelijavaihto- kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämismatka? Elisa Hassinen Lahden ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopisto 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Mitä tutkittiin ja miksi? - tutkimus on osa

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2013 haku

Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2013 haku Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2013 haku 7. Puiteohjelman infopäivä, Messukeskus 4.9.2012 Risto Alatarvas 2 Tiede yhteiskunnassa -hankkeiden suomalaiset osallistumiset, koordinointi ja rahoitus sekä hakemusten

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Pelillinen oppiminen - Tietotekniikan moniammatillinen hyöty koulussa - Vantaa Playful School Project

Pelillinen oppiminen - Tietotekniikan moniammatillinen hyöty koulussa - Vantaa Playful School Project Pelillinen oppiminen - Tietotekniikan moniammatillinen hyöty koulussa - Vantaa Playful School Project 27.2.2015, University of Helsinki, Department of Teacher Education, Playful Learning Center, PLC Olavi

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ajatuksia tänään John Dewey

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Hops-ohjaus ja integratiivinen pedagogiikka

Hops-ohjaus ja integratiivinen pedagogiikka Hops-ohjaus ja integratiivinen pedagogiikka 13. joulukuuta, 2012 KT Laura Hirsto, Pedagoginen yliopistonlehtori, (laura.hirsto@helsinki.fi) TK Anneli Nahkola ja TM Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta/

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Marja-Riitta Kotilainen, projektitutkija, Mediakasvatuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto kieltenopettaja, Saaren koulu, Rovaniemi

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut. Anita Malinen 31. toukokuuta 2012

Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut. Anita Malinen 31. toukokuuta 2012 Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut Anita Malinen 31. toukokuuta 2012 Andragogisten periaatteiden mukainen koulutus Aikuiskoulutus toteutuu harvoin andragogisten periaatteiden mukaisesti (anti-andragogiikka?).

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat

Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä

opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä Missä ovat yliopisto-opetuksen opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä janne.sariola@helsinki.fi 23.8.2001 TieVie-koulutus Tavoitteet Hahmottaa mobiilioppimisen käsitettä. Erityisesti

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 (69 graduated doctors in 2014) 22 % answered to the survey 1. Department

Lisätiedot

Lähtökohdat Strateginen taso

Lähtökohdat Strateginen taso Missä ovat yliopisto-opetuksen rajat? - Mobiilioppimisen mahdollisuuksia etsimässä janne.sariola@helsinki.fi 23.8.2001 TieVie-koulutus Tavoitteet Hahmottaa mobiilioppimisen käsitettä. Erityisesti tavoitteena

Lisätiedot

Teknologiatuettujen oppimisympäristöjen oppimisteoreettisia perusteita

Teknologiatuettujen oppimisympäristöjen oppimisteoreettisia perusteita Teknologiatuettujen oppimisympäristöjen oppimisteoreettisia perusteita KT 1 Koulutusteknologian perusopinnot Luennon sisältö 1 Oppimisen teoriaa - Yleistä konstruktivismista - Sosiokognitiivinen näkemys

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience

Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa

Yliopisto-opettaja verkossa Yliopisto-opettaja verkossa Ohjaus tuutorointi aot-kurssilla Peda-forum seminaari 21.5.2008 Maire Syrjäkari Opetuksen kehittämispalvelut Päivi Hakkarainen Kasvatustieteiden tiedekunta Akateeminen loppututkinto

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa

Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Tulevaisuuden työ ja ohjaus seminaari (6.11.2015) Puheenjohtaja Eric Carver Uraohjaajat ja valmentajat ry Ohjauksen mahdollisuudet työelämän muutoksissa Ohjaus

Lisätiedot

3D-toimintaympäristöt ammatin oppimisen edistäjinä: opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien yhteistyö pelien avulla

3D-toimintaympäristöt ammatin oppimisen edistäjinä: opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien yhteistyö pelien avulla 3D-toimintaympäristöt ammatin oppimisen edistäjinä: opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien yhteistyö pelien avulla Virtuaaliopetuksen päivät 23.-24.11.2009 Birgitta Mannila, Jyväskylän ammattiopisto

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Matemaattisten aineiden osaamisen arviointi teknologisissa oppimisympäristöissä

Matemaattisten aineiden osaamisen arviointi teknologisissa oppimisympäristöissä Forum Criteriorum, Finlandia-talo, Helsinki 29. 30.9. 2015 Matemaattisten aineiden osaamisen arviointi teknologisissa oppimisympäristöissä haasteita ja mahdollisuuksia Timo Tossavainen Miksi teknologiaa

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Curriculum Design 2016 Support Programme for the Curriculum Design Process

Curriculum Design 2016 Support Programme for the Curriculum Design Process Curriculum Design 2016 Support Programme for the Curriculum Design Process Helsinki University Viikki Teacher Training School ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi +358 40 189 8959 WHAT IS? Curriculum Design

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Pedagogisen suunnittelun haasteet ja Oppimisen infrastruktuurit

Pedagogisen suunnittelun haasteet ja Oppimisen infrastruktuurit Pedagogisen suunnittelun haasteet ja Oppimisen infrastruktuurit Erikoistutkija Marjaana Veermans, KT Oppimistutkimuksen keskus Turun yliopisto marjaana.veermans@utu.fi TVT:n opetuskäytön pedagogisen suunnittelun

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot