Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti)"

Transkriptio

1 VII VIERAAT KIELET JA MEDIAKASVATUS Pedagogiset mallit verkkoopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti) Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori, S., Tuovinen, H. & Tissari, V. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja Mediapedagogiikkakeskus Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ja opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskus Artikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ja opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskuksen ja Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Mediapedagogiikkakeskuksen yhteistä HelLa-projektia. Projektissa kehitetään, tutkitaan ja arvioidaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä opetus- ja koulutusteknologian, mediakasvatuksen, tietokoneavusteisen opetuksen ja opettajien tietotekniikan koulutusohjelmissa. Projekti on osa Turun yliopiston koordinoimaa Suomen kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohanketta KasVia. Projektissa analysoidaan, 1) miten verkko-opetuksen pedagogiset mal- 1

2 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... lit ilmenevät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmissa, 2) miten didaktinen verkkoympäristö ja verkko-opetus tukevat yksilön ja yhteisön mediataitoa ja sen kehittymistä, 3) miten ja millaisiksi verkko-opetuksen suunnittelu-, laatu- ja arviointiperiaatteita tulee edelleen kehittää ja 4) miten kansallisia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja mediakasvatuksen koulutusohjelmia voidaan yhtenäistää ja saattaa osaksi kansainvälistä tarjontaa. HelLa-projektin tavoitteena on edelleenkehittää verkko-opetuksen pedagogisia malleja ja periaatteita, joita voidaan käyttää apuna verkko-opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Tutkimus- ja kehittämistehtävää tarkastellaan mm. didaktisen monitasomallin, mediataidon, tieto- ja viestintätekniikan käyttötapojen ja mielekkään oppimisen ominaisuuksien näkökulmista. Projektissa hyödynnetään aikaisemmissa verkko-opetushankkeissa saatuja tutkimustuloksia ja vastataan niissä esiin nousseisiin kysymyksiin. Avainsanat: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, verkko-opetus, opetus-opiskelu-oppimisprosessi, opiskelu- ja oppimisympäristöt, pedagogiset mallit, suunnittelu ja arviointi, mielekäs oppiminen Key words: Educational use of information and communication technologies (ICT), network-based education (NBE), teaching-studyinglearning process, studying and learning environments, pedagogical models, designing and assessing principles, meaningful learning 1 Johdanto Suomen Kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohankkeessa (KasVi) ovat mukana Turun, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun ja Tampereen yliopistot sekä Åbo Akademi. KasVi-hankkeen tavoitteina on kehittää: 1) opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia varmistamaan tulevien opettajien valmiudet opettamiseen kehittyvissä teknologisissa ympäristöissä, 2) uudenlaisia etä- ja monimuoto-opetukseen perustuvia joustavia koulutusjärjestelyitä opettajien pedagogisiin opintoihin, 3) opettajankouluttajien täydennyskoulutusta, 4) tietoja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmia laadullisesti sekä tehostaa valtakunnallista ja kansainvälistä tarjontaa, 5) verkkopohjaisten 2

3 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja innovaatioiden välittämistä ja 6) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tieteellistä jatkokoulutusta. KasVi-hankkeen neljännen tavoitteen mukaisesti Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ja opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskus ja Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja Mediapedagogiikkakeskus ovat käynnistäneet syksyllä 2001 yhteisen HelLa-projektin. Projektin puitteissa on aloitettu 2001 syksyllä tietoja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuksien tutkimus ja arvionti. HelLa -projekti kohdistuu erityisesti lukuvuoden aikana suunniteltuun ja syksyllä 2002 käynnistyvään kansalliseen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön 15 opintoviikon opintokokonaisuuteen ja sen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. HelLa-projektin tavoitteet ovat tutkia: 1) miten verkko-opetuksen pedagogiset mallit ilmenevät tieto- ja viestintätekniikan opetuksen ja mediakasvatuksen koulutusohjelmissa? 2) miten didaktinen verkkoympäristö ja verkko-opetus tukevat yksilön ja yhteisön mediataitoa ja sen kehittymistä? 3) miten ja millaisiksi verkko-opetuksen suunnittelu-, laatu- ja arviointiperiaatteita tulee edelleen kehittää? 4) miten kansallisia mediakasvatuksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmia voidaan yhtenäistää ja saattaa osaksi kansainvälistä tarjontaa ja 5) miten verkko-opetuksen suunnittelun ja arvioinnin periaatteita ja ominaisuuksia voidaan kehittää edelleen? HelLa-projektissa vastataan myös eri yliopistojen tietostrategioissa esiin nostettuun tarpeeseen saada lisää teoriatietoa verkko-opetuksesta ja sen suunnittelusta ja laadun arvioinnista. Yhtenä laajana tavoitteena on edistää alan tutkimuksen verkottumista. Järjestelmällinen toimintaympäristöistä hankittu tieto yhdistyy käytäntöjen uusintamiseen, mikä mahdollistaa uusien, innovatiivisten ratkaisujen syntymisen (Giddens 1990, Tella et al. 2001). HelLa-projektin teoreettisina ja tutkimuksellisina taustoina vaikuttavat aiemmin toteutetut verkko-opetuksen hankkeet: Helsingin yliopistossa Mediakasvatuskeskuksen ja Opetushallituksen yhteinen TriO-projekti ja Lapin yliopistossa Tampereen teknillisen korkeakoulun Kansallisen multimediaohjelma Etäopetus multimediaverkoissa ETÄKAMUtutkimushanke. 3

4 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... 2 Didaktisesta ja oppimisteoreettisesta näkökulmasta nousevia pedagogisia malleja HelLa-projektissa tarkastellaan didaktiseen opetus-opiskelu-oppimisympäristöajatteluun (Uljens 1997) perustuvia verkko-opetuksen pedagogisia malleja ja mielekkään oppimisen periaatteita (Jonassen 1995, de Corte 1995). Erityisesti tarkastelun kohteena ovat ne pedagogiset mallit, joiden avulla voidaan toteuttaa yhteistoiminnallista oppimista ja ottaa huomioon yhteisöllisen opiskelun mahdollisuudet. Yhteistoiminnallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä oppijoiden yhdessä työskentelyä ja tiedon rakentamista yhteistyössä toistensa kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja taitoja. (Sharan & Sharan 1992; Jonassen 1995; Ruokamo & Pohjolainen 1998.)Yhteistoiminnallinen oppiminen perustuu sosiokonstruktivistiseen näkökulmaan ja opiskelussa korostuvat lisäksi vahvasti yhteinen toimintakulttuuri ja työskentelyprosessi (Tella 1998; Passi & Vahtivuori 1998; vrt. myös Lipponen 1997; Hakkarainen ym. 1998). Yhteisöllisellä opiskelulla viittaamme tässä artikkelissa pikemminkin vuorovaikutuksen filosofiaan ja henkilökohtaiseen elämäntapaan kuin työtapaan (Panitz 1996). Edelliseen määritelmään Vahtivuori (2000), Vahtivuori, Wager ja Passi (1999) ovat lisänneet opiskelun ja oppimisen ymmärtämisen tutkimus- ja ongelmanratkaisuprosessina, vuorovaikutuksen ja dialogin sekä tulkinnan sosiaalisena tapahtumana. Tarkastelumme ja tarkemman analyysin kohteena ovat myös oppimisteoreettiseen tutkimukseen perustuvan jaetun ja hajautetun asiantuntijuuden (Oatley 1990, Brown et al. 1993) sekä vastavuoroisen opettamisen menetelmän (Palincsar & Brown 1984) toteutuminen verkko-opetuksessa (ks. Hakkarainen et al. 2000). Lisäksi tarkastelemme ongelmalähtöistä oppimista (Problem-Based Learning) tutkivan oppimisen sovellutuksena (Norman & Schmidt 1992). Mediakasvatuksen monitasomalli on verkko-opetuksen käsitteellinen viitekehys, jossa verkko-opetuksen suunnittelua ja arviointia ei käsitellä irrallaan vaan osana opetusta, opiskelua ja oppimista sekä sitä ympäristöä, jossa toiminta tapahtuu. Mallissa yhdistyvät mediakasvatuksen käsitteet ja didaktinen opetus opiskelu oppimisprosessi (Uljens 1997) viestinnän ja välitteisyyden käsitteisiin. Mallin avulla on yritetty välttää aikaisempiin arvioinnin ja suunnittelun tueksi koot- 4

5 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari tuihin analyyttisiin kriteerilistoihin sisältyviä ongelmia ja verkko-opetuksen ja -opiskelun kompleksisen todellisuuden yksinkertaistamista. (Tella & Mononen-Aaltonen 1999; 2001.) Monitasomalli rakentuu nimensä mukaisesti kuudesta tasosta, joiden voidaan katsoa suhteutuvan siihen, kuinka kaukana tai lähellä ne ovat konkreettista, tosiaikaista opetustilannetta. Eri käsitetasoja ovat mm. opetus- ja toimintaympäristön taso, joka liittyy opettajan toimintaan hänen suunnitellessaan opetustaan ja pohtiessaan opetusjärjestelyjä. Tätä tasoa voi kutsua pedagogisen kohtaamisen tasoksi ja siihen tiiviisti liittyviä käsitteitä ovat esimerkiksi toiminnallisuus ja situaatio eli tilanne sekä näiden analyysi. Opiskeluympäristön taso eli tässä ja nyt -taso puolestaan on opiskelijan ja opiskeluyhteisön aktiivisen suorituksen taso, johon liittyviä käsitteitä ovat mm. virtualiteetti, dialogi ja mediataidot. (Tella & Mononen-Aaltonen 1999; 2001.) Toinen mediakasvatuksen teoreettiseen viitekehykseen ja didaktiseen ajatteluun perustuva malli on alunperin Goldsworthyn (1999) luokituksen mukainen verkko-opetuksen käyttötapamalli. Se käsittää neljä erilaista osittain päällekkäistä kategoriaa. Kategoriat voidaan määritellä opiskelun ja tekniikan välisen suhteen tarkastelukulmiksi (Vahtivuori 2001). Käyttötapamallin kategorioiden kautta voidaan jäsentää, millaisia erilaisia käyttöfunktioita tieto- ja viestintätekniikalla ja verkolla opiskelussa ja oppimisessa on. Kategorioita voi ajatella myös perspektiiveinä opetuksen, opiskeluympäristön tai materiaalin suunnitteluun ja kehittämiseen. Ne voivat olla läsnä samaan aikaan, mutta opiskelutilanteen, toimijoiden ja tavoitteen mukaan eri tavoin painottuneina. (Vahtivuori 1999; 2001; Vahtivuori & Masalin 2000.) Mallin eri kategoriat on nimetty: 1) pedagogiseksi, 2) välineelliseksi, 3) yhteisölliseksi ja 4) viestinnälliseksi tieto- ja viestintätekniikan käyttötavaksi. Mallin eri komponenttien välillä on kiinteä yhteys. Parhaimmillaan ja hyödyllisimmillään tieto- ja viestintätekniikka onkin silloin, kun useampi tai kaikki neljä komponenttia voidaan kytkeä eri tavoin samaan koulutusohjelmaan tai opetus-, opiskelu- ja oppimistapahtumaan tai viestintätilanteeseen. (Vahtivuori 2001.) 5

6 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... 3 Verkko-opetuksen arviointi mielekkään oppimisen periaatteiden pohjalta Tarkastelemme seuraavassa oppimisteoreettisesta näkökulmasta mielekkään oppimisen ominaisuuksia suhteessa oppimis- ja opiskeluympäristöjen suunnitteluun. Pyrimme ottamaan mukaan myös arvioinnin ja opettajuuden kysymyksiä. Mielekkään oppimisen ominaisuuksia on hyödynnetty varsin laajasti verkkopohjaisten oppimis- ja opiskeluympäristöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, ja HelLa-tutkimuksessa tullaan käyttämään ominaisuuksia teoreettisina lähestymistapoina, joiden kautta avataan verkko-opetus-opiskelu-oppimisympäristön käsitteitä. 1) Konstruktiivisuus ja kumulatiivisuus Oppijat rakentavat uutta tietoa aikaisemman tiedon pohjalta (de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001). Ympäristössä korostuvat hyvin järjestyneiden monimutkaisten tietorakenteiden rakentelu- ja perustelutaidot. (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al ) Oppijoiden aikaisemmat tiedot ohjaavat tiedon hakua ja tulkintaa (Lehtinen 1997). Opetus-opiskelu-oppimisympäristö sisältää aikaisempaa tietoa jäsentäviä tehtäviä ja keskustelutiloja käsitysten ja ajatusten vaihtoa varten (Mannisenmäki 2000) sekä tiedon rakentamisen ja materiaalin tuottamisen työkaluja. Oppimistilanteiden ja kontekstien tulisi olla sellaisia, että oppija voi konstruoida tietojaan aiemmin opittua käyttämällä. 2) Aktiivisuus ja itseohjautuvuus Oppijoiden ja opiskeluyhteisön jäsenten rooli oppimisprosessissa ja opiskeluympäristössä on aktiivinen. He sitoutuvat tavoitteelliseen (Uljens 1997) informaation prosessointiin, jonka tuloksesta he ovat vastuullisia. (Jonassen 1995; de Corte 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001.) 6

7 Ympäristö mahdollistaa uudenlaisen opettaja-oppilassuhteen, jossa korostuu aiempaa enemmän työtoveruus ja oppilaiden oma asiantuntemus. (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al ) Oppijat voivat esittää kysymyksiä, hankkia tietoa ja arvioida sitä kriittisesti. Opettajuus muodostuu aktiiviseksi arvioinnin ja tuen asiantuntijuudeksi. Opettaja innostaa ja ylläpitää oppijoiden aktiivisuutta haasteellisilla ja mielekkäillä tehtävänasetteluilla. Oppijoiden on mahdollista tuottaa verkkoympäristöön yhteisön näkyviin ajatuksia ja ajattelumalleja, mediajäljiksi joita ryhmän jäsenet voivat hyödyntää omassa opiskelussaan (Sharan & Sharan 1994; Vahtivuori, Wager & Passi 1999; Mannisenmäki 2000; Tella ym. 2001). 3) Yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Oppijat työskentelevät yhdessä ja rakentavat uutta tietoa yhteistyössä toistensa kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja taitoja. (de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001.) Yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys rakentuvat dialogisen ajattelun mukaiseksi (Vahtivuori, Wager & Passi 1999; Tella ym. 2001). Ympäristössä korostuvat sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen jaetun tai hajautetun asiantuntijuuden teorian pohjalta (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al. 2000). Opettaja ja ohjaaja voivat virittää ja ylläpitää keskustelua ja oppijoiden yhteydenpitoa verkko-ympäristön tarjoamissa tiloissa. Oppijoiden omaa aktiivisuutta tuetaan ja kehitetään. (Manninen et al. 1999; Wager & Aalto 1998; Tella et al ) 4) Keskustelumuotoisuus ja vuorovaikutteisuus Verkossa oppimisprosessin keskeinen elementti on dialogisuus ja keskustelut muiden oppijoiden kanssa (Jonassen 1995; Mannisenmäki 2000). Dialogismi, toisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja dialoginen viestintä, vuorovaikutus ja vuorovaikutteisuus ovat onnistuneen verkko-opetuksen ja -opiskelun edellytyksiä (Vygotski 1934/1962). 7

8 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... Ympäristössä on käytössä monenlaisia kanavia niin asiasisältöiseen kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ympäristössä on mm. yhteisiä ja jaettuja keskustelu- ja työskentelytiloja, joissa dokumentteja voidaan yhteisesti työstää. Kullakin oppijalla on käytössään sähköposti ja keskusteluryhmä (Mannisenmäki 2000). Laajempana vuorovaikutusverkostona voi käytössä olla erilaisia videoneuvottelu- ja konferenssijärjestelmiä 5) Kontekstuaalisuus ja situationaalisuus Verkko-opetuksessa,-opiskelussa fyysisyyteen, situaatioon, aikaan ja paikkaan ja etenkin ajasta ja paikasta riippumattomuuteen liittyvät kysymykset ovat ongelmallisia. Verkossa toimittaessa on pohdittava näiden ilmiöiden muuttumista ja niiden vaikutusta opetus-opiskelu-oppimisympäristön suunnitteluun. (Vahtivuori 2000; Tella et al ) Oppimistehtävien tulisi tukea mielekkäiden reaalimaailman ongelmien ratkaisuja tai ne on simuloitu joidenkin tapauskohtaisten tai ongelmaperustaisten reaalielämän esimerkkien avulla (Sharan & Sharan 1994; de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1998, Mannisenmäki 2000). Koulutuksella tulisi olla yhteys työelämään ja muihin yhteiskunnan asiantuntijakäytäntöihin (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al. 2000). Opetus-opiskelu-oppimisympäristö käytetään mm. simulointia, videoita, Internet-linkkejä, mikromaailmatoteutuksia, pienoistodellisuuksia ja soveltavia ongelmakeskeisiä tilanteita (Mannisenmäki 2000). Käytännössä erityisen lupaavilta näyttävät verkkoympäristössä sellaiset strategia- ja roolipelit, jotka sisältävät yhteisöllisyyden ja kokemuksellisuuden tuottamiseen liittyviä periaatteita (Vahtivuori 2001). Opetuksen tulisikin löytää esimerkkejä ja yhteyksiä reaalimaailman todellisiin, oppijaa henkilökohtaisesti koskettaviin kysymyksiin. Opettaja ja ohjaaja hakevat itse tai yhteisesti keskustellen kyseisen kokonaisuuden kannalta relevantteja reaalimaailman tilanteita. (Sharan & Sharan 1994; Manninen at al ) 8

9 6) Siirtovaikutus (Transfer) Oppijat osaavat käyttää muissa tilanteissa ja yhteyksissä oppimiaan ja omaksumiaan tietoja ja taitoja sekä hyödyntää niitä uuden oppimisessa (Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001). Ympäristö tukee oppimis- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä sekä itseohjautuvan oppimisen taitoja (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al.2000). Opetus-opiskelu-oppimisympäristössä on syvällistä oppimista tukevia kognitiivisia välineitä, hypertekstejä, asiantuntijajärjestelmiä ja tietopankkeja (Mannisenmäki 2000). Oppimistilanteissa opettajan, ohjaajan ja oppijoiden tulisi huomioida, että oppimistilanteet tukevat mahdollisuuksien mukaan myös tulevia oppimistilanteita (Manninen et al. 1999). 7) Päämääräsuuntautuneisuus (goal-oriented) ja tavoitteellisuus (purposive) Oppijat yrittävät aktiivisesti saavuttaa kognitiivisen tavoitteen. Oppijat voivat itse määritellä ja asettaa omat päämääränsä. (de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000.) Kun puhutaan tavoitteellisesta opiskelusta, siihen liittyy myös opettajan oikeaan aikaan antama ohjaus ja tuki (Uljens 1997; Mononen-Aaltonen 1999). Ympäristö tukee itseohjautuvuutta ja aitoa oppimispyrkimystä (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al. 2000). Oppimisympäristö sisältää oman oppimisprosessin suunnittelun ja seurannan välineitä (Mannisenmäki 2000). Opettaja ja ohjaaja ovat tällöin tukemassa oppijan oman opintosuunnitelman toteuttamista (Manninen at al. 1999). 8) Ohjauksellisuus Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Oppimista ja oppijan oman osaamisen arviointia edistää opettajalta ja tuutorilta sekä muilta oppijoilta ja toimijoilta saatu palaute ja tuki (vrt. 9

10 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... Vygotski 1978; Nevgi & Tirri 2001). Ohjauksen tarve pikemminkin kasvaa kuin vähenee, kun osa opetuksesta ja opiskelusta siirretään verkkoympäristöön. Toisaalta opettajan ja oppilaan roolit saavat uusia ulottuvuuksia ja painotuksia. Oppilas ja opettaja sekä ryhmät toimivat vuorollaan toistensa ohjaajina ja asiantuntijoina. (Tella et al ) Opetus-opiskelu-oppimisympäristössä on sellaisia yhteistoiminnan ja keskustelun välineitä, jotka mahdollistavat palautteen ja tuen sekä yksilölle että oppijayhteisölle. Toimiva vuorovaikutus, mahdollisuus epämuodolliseen viestintään ja nopeaan ja myös viipeiseen (asynkroniseen) palautteen saantiin nousevat tärkeiksi opetuksen, opiskelun ja oppimisen ominaisuuksiksi. 9) Yksilöllisyys Oppiminen on yksilöllisesti erilaista ja siihen vaikuttavat oppijoiden aikaisemmat tiedot, oppimiskäsitykset, kiinnostuksen kohteet ja motivaatio (de Corte 1995, Lehtinen 1997). Oppimisympäristö on yksilöllinen (Nevgi & Tirri 2001) ja erilainen kaikille oppijoille. Oppijat voivat konstruoida oman yksilöllisen tulkintansa ympäristön haasteista ja mahdollisuuksista. Jokainen oppija konstruoi oman opiskelu- ja oppimisympäristönsä, jolloin opettajan antama välitön palaute tukee oppijan omaa tiedonmuodostusprosessia (Lehtinen 1997, 20). 10) Reflektiivisyys Oppijat ilmaisevat mitä he ovat oppineet ja tarkastelevat oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä (Jonassen 1995; Ruokamo & Pohjolainen 1999, Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001). Modernissa oppimisympäristössä korostuvat tiedonhankinnan ja -käsittelyn sekä kriittisen arvioinnin taidot (Sinko & Lehtinen 1998; Man- 10

11 ninen et al. 2000). Oppimisympäristö sisältää oman oppimisen arviointiin tarvittavia ja omien tuotosten aktiivista arviointia tukevia välineitä, kuten oppimispäiväkirjoja (Mannisenmäki 2000) ja portfoliotyökaluja. Ympäristössä voidaan ottaa käyttöön työkaluja, joilla ohjaaja voi seurata ja dokumentoida oppimisprosessia ja verrata sitä henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutumiseen (Manninen et al. 1999). 11) Abstraktisuus Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Oppiminen on uusien ideoiden konstruointia abstraktilla tasolla ja teoreettisten ideoiden kehittely yltää käytännön kokemusta syvemmälle tasolle (Lehtinen 1997). Ympäristö mahdollistaa oppijoille läpikäydä uudelleen abstraktien tieteellisten teorioiden ja ideoiden sosiaalista konstruointiprosessia (Lehtinen 1997). Opettajan antama tuki on tässä sitä tärkeämpi, mitä nuoremmista oppijoista on kyse. Edellä esiteltyjen rinnakkaisten ja osittain päällekkäisten mielekkään oppimisen periaatteiden ja alan kirjallisuuden mukaisesti laajennettujen ominaisuuksien, ja niiden pohjalta kehitettyjen opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöjen kuvausten on tarkoitus olla luonteeltaan soveltavia. Osa ominaisuuksista on laajempia oppimisteoreettisia piirteitä, jotka liittyvät yleisesti mielekkääseen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen. Osa ominaisuuksista liittyy täsmällisemmin tiettyyn opetus-opiskeluoppimisprosessin vaiheeseen. Jotkut puolestaan ovat erityisesti verkkoympäristöön mielekkäänä oppimisympäristönä liittyviä piirteitä. 4 Arvioinnin ja laadun haasteita ja suunnittelun kehittämisperiaatteita Verkko ja uudet opiskeluympäristöt näyttävät vaativan uutta kulttuurista taitoa, mediataitoa, joka vaatii harjoittelua. Verkko-opetus ja sen suunnittelu ja arviointi edellyttävät opettajilta ja käyttäjiltä riittävää mediataitoa ja kykyä hyödyntää taitojaan toimintayhteisön ja itsensä 11

12 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... hyväksi. (Tella ym ) Todellinen muutos opettajan työssä opetuksen siirtyessä verkkoon tai tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviin ympäristöihin liittyy opettajan pedagogiseen ajatteluun, arvoihin, näkemyksiin ja opettajan asenteeseen uutta toimintaympäristöä kohtaan (Kansanen 1996; Vahtivuori, Wager & Passi 1999; Tella ym. 2001). Verkko-opetus ja -opiskelu ja tieto- sekä viestintätekniikan opetuskäyttö on ymmärrettävä laajana kehityssuuntana (trend), jossa erilaisia välineitä ja ympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti opetuksen ja opiskelun tukena. Arviointi liittyy verkko-opetuksessa kaikkeen toimintaan ja sillä on erityisen merkittävä asema opiskelutaitojen ja mediataitojen kehittymisessä. Arvioinnin painopiste siirtyy tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ja verkko-opetuksessa produktiarvioinnista kohden prosessimaista itse- ja vertaisarviointia. Koska verkkoympäristössä opetus- ja opiskelutavat edellyttävät suurempaa joustavuutta, myös arviointimenetelmien ja laadunvarmennuksen on oltava joustavampia kuin perinteistä luokkahuoneopetusta tutkittaessa. Verkko-opetus on nykymuodossaan useimmiten monimuoto-opetusta, jossa lähi- ja etäopetuksen osuudet vaihtelevat tavoitteiden, työtehtävien, ryhmän tarpeiden ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen mukaan ja siksi yksi malli arvioinnille ei riitä. (Tella et al ) Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksesta saatujen kokemusten mukaan verkko-opetusta ja -opiskelua tulisi arvioida kaikilla toiminnan tasoilla. Lähtökohdaksi otetaan tällöin myös yhteiskunnalliset ja mediakulttuuriin liittyvät näkökulmat ja viestinnän (communication) ja välitteisyyden (mediation) kehityssuunnat. Näistä laajoista verkko-opetuksen ja -opiskelun taustalla vaikuttavista ilmiöistä voidaan edetä lähemmäs konkreettista tosiaikaista opiskelutilannetta, tässä ja nyt -tasoa, johon päästään sitä edeltävien opetusopiskelu-oppimisympäristö tasojen ja oppimisprosessien analyysin kautta. (Tella et al ) Laatu voidaan määritellä suhteeksi kohteen ja tarkasteltavan välillä. Laadun arviointi on aina tilannesidonnaista ja riippuvaista ajasta, tilasta, kontekstista ja kokonaishahmosta (Raivola 2000, 19-22). HelLatutkimuksessa verkko-opetuksen laatu ymmärretään pääosin koulutuksen tavoitteiden toteutumisena, tavoitevastaavuutena. Laatu ymmärretään osin myös kriteeri- tai periaatevastaavuutena, ei niinkään määrällisenä ilmiönä tai esimerkiksi asiakastyytyväisyytenä tai kykynä tuot- 12

13 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari taa lisäarvoa asiakkaan hyvinvoinnille (Raivola 2000, 38-51). Aiemman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että verkko-opetuksen, -opiskelun ja oppimisen arvioinnissa tulisi mielekkään oppimisen periaatteiden (de Corte 1995, Jonassen 1995) rinnalla kiinnittää huomiota laajoihin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehityssuuntiin ja -tarpeisiin. Erityisesti tulisi nostaa keskiöön verkko-opetuksen ja - opiskelun toimintakontekstin, viestinnän ja yhteisöllisyyden, toimijoiden (opettajien, ohjaajien, opiskelijoiden ja suunnittelijoiden) roolien ja työtapojen tutkimus (Ruokamo & Pohjalainen 1999; Tella ym. 2001). Kun tarkastelemme opetus-opiskelu-oppimisprosessia ja oppimisteoreettiseen viitekehykseen perustuvia verkko-opetuksen suunnittelun ja arvioinnin malleja, keskeinen havaintomme on, että verkko-opetuksen arvioinnin periaatteet ja ominaisuudet voivat toimia myös suunnittelun ja toteuttamisen periaatteina (Ruokamo & Pohjolainen 1999; Vahtivuori 2001b). 5 Lopuksi Tämän artikkelin puitteissa on avattu joitakin pedagogisia malleja ja kartoitettu verkko-opetukseen soveltuvien didaktisten periaatteiden ja mielekkään oppimisen ominaisuuksien kehittämistä. Tavoitteena on opiskeluympäristön suunnittelun ja arvioinnin periaatteiden kehittäminen. Laajemmin HelLa-projektissa pohdinnan kohteena tulee olemaan median ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön merkitys yhteiskunnassa ja yksilön ja yhteisön elämässä. Projektissa tutkitaan, mitä tapahtuu, kun tieto- ja viestintätekniikkaa otetaan käyttöön opetus-opiskelu-oppimisprosessissa ja opiskeluympäristöissä. (Uljens 1997; Turkle 1997; Tella 1999.) Projektin puitteissa etsitään tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun opetuksen ja opiskelun viestintä ja vuorovaikutus ovat välitteisiä (Ackermann 1994). Yksilö ja yhteisö nähdään aktiivisina ja tiedostavina toimijoina mediassa. Tieto- ja viestintätekniikkaa sekä opiskelu- ja oppimisympäristöjä tarkastellaan niin välineinä kuin uusina konteksteinakin (Jonassen 1995). Yhteenvetona voidaan todeta, että artikkelissa esitellyissä eri lähestymistavoissa painotetaan kontekstuaalisuutta, ohjauksen merkitystä, yhdessä tekemistä ja dialogisen vuorovaikutuksen merkitystä. Syksyllä 2002 käynnistyvä valtakunnallinen tieto- ja viestintä- 13

14 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... tekniikan opetuskäytön koulutusohjelma (15 opintoviikkoa) tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla erilaisia verkko-opetuksen toteutuksia. Näitä tutkimalla suunnittelun ja arvioinnin periaatteita voidaan analysoida ja kehittää. Päämääränä on esittää yhteenvetoa ja kehittämisnäkymiä artikkelissa esiteltyihin pedagogisiin malleihin sekä suunnittelun ja arvioinnin periaatteisiin. Lähteet Ackermann, E Direct and Mediated Experience: Their Role in Learning. Teoksessa (toim.) Bonk, J. & Reynolds, T Learner-Centered Web Instruction for Higher- Order Thinking, Teamwork, and Apprenticeship. Teoksessa Khan, B. (toim.) Web-Based Instruction. New Jersey: Englewood Cliffs, de Corte, E Fostering Cognitive Growth: A Perspective from Research on Mathematics Learning and Instruction. Educational Psychologist 30 (1), Goldsworthy, R Lenses on Learning and Technology: Roles and Opportunities for Design and Development. Educational Technology July August, Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: Wsoy. Jonassen, D. H Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology/July August, Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M. Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R Teachers Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical Challenges. American University Studies Series XIV Education, Vol. 47. New York: Peter Lang. Lehtinen, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. Helsinki: Edita 14

15 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Manninen, J., Nevgi, A., Matikainen, J., Luukannel, S. & Porevuo, M Osaajien koulutus 2000-luvulla Leonardo da Vinci -ohjelman tuottamat pedagogiset ja teknologiset innovaatiot ammatillisessa koulutuksessa. Valorisaatioprojektin loppuraportti. Opetushallitus. Helsinki: Hakapaino Oy. Mannisenmäki, E Oppija verkossa yksin ja yhdessä. Teoksessa J. Matikainen & J. Manninen (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Tampere: Tammerpaino, Mononen-Aaltonen, M Verkkopohjainen opiskeluympäristö ja dialogin tukema tutkimusopetus. (Network-Based Learning Environments and Dialogue-supported Research-focused Teaching.) Kasvatus 30 (3), Nevgi, A. & Tirri, K Oppimista estävät ja edistävät tekijät verkkoopiskelussa. Aikuisen oppiminen verkossa. Teoksessa P. Sallila & P. Kalli (toim.) Verkot ja teknologia Aikuisopiskelun tukena. Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Norman, G.R. & Schmidt, H.G The psychological basis of problembased learning: a review of the evidence. Academic Medicine, 67, Oatley, K Distributed cognition. In: H. Eysenck, A. Ellis, E. Hunt & P. Johnson-Laird (Eds.) The Blackwell dictionary of cognitive psychology, Oxford: Blackwell, Palincsar, A.S. & Brown, A.L Reciprocal teaching of comprehensionmonitoring activities. Cognition and Instruction 1, Panitz, T CO versus CL. A definition. Electronic Notification in Learning Styles Theory and Research List in 1/10/1996 Pohjolainen, S., Hautakangas, S., Ranta, P., Levasma, J., & Pesonen, K A Learning Experiment in Mathematics Using A&O Learning Environment. Proceedings of PEG2001 Conference, June , 15

16 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... Tampere, Finland, Raivola, R Tehoa vai laatua koulutukseen. Helsinki: WSOY. Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Pedagogical Principles for Evaluation of Hypermedia-Based Learning Environments in Mathematics. In JUCS Journal of Universal Computer Science, 4 (3), (online <URL: Ruokamo, H. & Pohjolainen, S. (toim.) Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke, Digitaalisen median raportti 1/1999. Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Helsinki. <URL:http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppuraportti>. Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Distance Learning in Multimedia Networks project: main results. British Journal of Educational Technology, guest editors: J. Nichol & L. Baggott, 31, (2), Sharan, S. & Sharan, Y Expanding Co-operative Learning through Group Investigation. New York: Teachers College Press. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Bitit ja pedagogiikka. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Jyväskylä: Atena kustannus. Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M Mediakasvatuksen monitasomalli. Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (toim.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Vantaan täydennyskoulutuskeskus. Studia Paedagogica 25, Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (toim.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Vantaan täydennyskoulutuskeskus. Studia Paedagogica 25.[http://www.edu.helsinki.fi/media/stpaed25.html] Turkle, S Life on the Screen. Identity in the Age of the Internet. New York: Touchstone. Uljens, M School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press.. 16

17 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Vahtivuori, S., Wager, P. & Passi, A Opettaja, opettaja teletiimi Tellus kutsuu... Kohti yhteisöllistä opiskelua virtuaalikoulussa. (Teacher, Teacher, Teleteam Tellus Calling Towards Communal Studying in Virtual School) Kasvatus 30 (3), Vahtivuori, S Verkko toimintaympäristönä: Käyttäjät verkko-opetuksen suunnittelun polttopisteessä. Teoksessa Buchberger, I. (toim.) Ainedidaktiikan symposiumi Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto. Tutkimuksia 225, Vahtivuori, S Kohti kokemuksellisen ja yhteisöllisen verkko-opetuksen suunnittelua. Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (toim.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Studia Paedagogica 25, Vahtivuori, S. 2001b. Helsingin ja Lapin yliopiston tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmien kehittämis- ja arviointiprojekti (HelLa). Väliraportti. Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta. (Julkaisematon) Vahtivuori, S. & Masalin, T Designing Communal Web-Based Learning Environments: Case GLOBE Project. In Tella, S. (ed.) Media, Mediation, Time and Communication: Emphases in Network-Based Media Education. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre. Media Education Publications 9,

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Johdantoa mediakasvatukseen

Johdantoa mediakasvatukseen Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA Pedagogisia malejadidaktisesaverkkoympäristösä

VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA Pedagogisia malejadidaktisesaverkkoympäristösä 8 Lapinyliopistonkasvatustieteelisiäjulkaisuja8 ISSN1457-9553 KansiRistoKorhonen ISBN951-634-937-4 Kannenkuva:VirpiVaatovaara VERKKO-OPETUKSENHAASTEITA Pedagogisiamalejadidaktisesaverkkoympäristösä Verkko-opetusjaerilaisetopetus-,opiskelu-jaoppimisympäristötovatolennainenosauudistuvaakasvatusta,koulutustajayliopisto-opetusta.Uudistuakseennetarvitsevattutkimuksentukea.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä

OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä TieVie Anne Nevgi Tutkijalehtori Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto Oma virtuaalihistoria... 1997-98 kiinnostus herää uudet mahdollisuudet

Lisätiedot

Oma virtuaalihistoria...

Oma virtuaalihistoria... OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä TieVie Anne Nevgi Tutkijalehtori Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto Oma virtuaalihistoria... 1997-98 kiinnostus herää uudet mahdollisuudet

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

MOMENTS-hankkeen lähtökohtia

MOMENTS-hankkeen lähtökohtia LAPIN TIETOYHTEISKUNTASEMINAARI 18.-19.9.2003 Opetus, opiskelu ja perusturva tietoyhteiskunnassa Kansallista ja lappilaista verkko-opetuksen mallia kehittämässä tutkija Sanna Vahtivuori-Hänninen Sanna.Vahtivuori@helsinki.fi

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies

Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies - Huipulle ja yhteiskuntaan Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle - voiko sitä opiskella verkossa? Case: Co-op Network Studies Verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

S-72.511, T-110.556, TU-53.263

S-72.511, T-110.556, TU-53.263 2SSLPLQHQ MD RSSLPLV\PSlULVW W S-72.511, T-110.556, TU-53.263 MD RY/ Opintojaksolla käsitellään oppimisen ja oppimisympäristöjen perusteita. Jakson aikana tutustutaan luentojen, harjoitustehtävien ja seminaarityöskentelyn

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

MIELEKÄS OPPIMINEN TÄNÄ PÄIVÄNÄ

MIELEKÄS OPPIMINEN TÄNÄ PÄIVÄNÄ MIELEKÄS OPPIMINEN TÄNÄ PÄIVÄNÄ - KOULUTUSMATERIAALI JA KESKUSTELUTEHTÄVÄ VERKKOMENTORKOULUTKSEN VERKKOTYÖSKENTELYSSÄ, Irja Leppisaari tammikuu 2004 1. KAKSI OPPIMISEN MALLIA TIEDON SIIRTO TIEDON KONSTRUOINTI

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN

UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN UUSIA AVAUKSIA OPETUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN Varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen ja rajojen ylittäminen, KT, lehtori Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 1. Millaista osaamista varhaiskasvatus

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto

Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Alustuksen aiheita Mitä sosiaalinen media on ja kenellä on edellytyksiä hyödyntää sosiaalista

Lisätiedot

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO

TUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUKSELLISUUS Kemian opetuksen päivät Oulussa 13.4.2012 LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO MITÄ TUTKIMUKSELLINEN (= INQUIRY) TARKOITTAA?.

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot