Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pedagogiset mallit verkkoopetuksen. toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti)"

Transkriptio

1 VII VIERAAT KIELET JA MEDIAKASVATUS Pedagogiset mallit verkkoopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa (HelLa-projekti) Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori, S., Tuovinen, H. & Tissari, V. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja Mediapedagogiikkakeskus Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ja opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskus Artikkelissa tarkastellaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ja opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskuksen ja Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Mediapedagogiikkakeskuksen yhteistä HelLa-projektia. Projektissa kehitetään, tutkitaan ja arvioidaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä opetus- ja koulutusteknologian, mediakasvatuksen, tietokoneavusteisen opetuksen ja opettajien tietotekniikan koulutusohjelmissa. Projekti on osa Turun yliopiston koordinoimaa Suomen kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohanketta KasVia. Projektissa analysoidaan, 1) miten verkko-opetuksen pedagogiset mal- 1

2 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... lit ilmenevät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmissa, 2) miten didaktinen verkkoympäristö ja verkko-opetus tukevat yksilön ja yhteisön mediataitoa ja sen kehittymistä, 3) miten ja millaisiksi verkko-opetuksen suunnittelu-, laatu- ja arviointiperiaatteita tulee edelleen kehittää ja 4) miten kansallisia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja mediakasvatuksen koulutusohjelmia voidaan yhtenäistää ja saattaa osaksi kansainvälistä tarjontaa. HelLa-projektin tavoitteena on edelleenkehittää verkko-opetuksen pedagogisia malleja ja periaatteita, joita voidaan käyttää apuna verkko-opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Tutkimus- ja kehittämistehtävää tarkastellaan mm. didaktisen monitasomallin, mediataidon, tieto- ja viestintätekniikan käyttötapojen ja mielekkään oppimisen ominaisuuksien näkökulmista. Projektissa hyödynnetään aikaisemmissa verkko-opetushankkeissa saatuja tutkimustuloksia ja vastataan niissä esiin nousseisiin kysymyksiin. Avainsanat: tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, verkko-opetus, opetus-opiskelu-oppimisprosessi, opiskelu- ja oppimisympäristöt, pedagogiset mallit, suunnittelu ja arviointi, mielekäs oppiminen Key words: Educational use of information and communication technologies (ICT), network-based education (NBE), teaching-studyinglearning process, studying and learning environments, pedagogical models, designing and assessing principles, meaningful learning 1 Johdanto Suomen Kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohankkeessa (KasVi) ovat mukana Turun, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun ja Tampereen yliopistot sekä Åbo Akademi. KasVi-hankkeen tavoitteina on kehittää: 1) opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia varmistamaan tulevien opettajien valmiudet opettamiseen kehittyvissä teknologisissa ympäristöissä, 2) uudenlaisia etä- ja monimuoto-opetukseen perustuvia joustavia koulutusjärjestelyitä opettajien pedagogisiin opintoihin, 3) opettajankouluttajien täydennyskoulutusta, 4) tietoja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmia laadullisesti sekä tehostaa valtakunnallista ja kansainvälistä tarjontaa, 5) verkkopohjaisten 2

3 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja innovaatioiden välittämistä ja 6) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tieteellistä jatkokoulutusta. KasVi-hankkeen neljännen tavoitteen mukaisesti Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ja opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskus ja Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja Mediapedagogiikkakeskus ovat käynnistäneet syksyllä 2001 yhteisen HelLa-projektin. Projektin puitteissa on aloitettu 2001 syksyllä tietoja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuksien tutkimus ja arvionti. HelLa -projekti kohdistuu erityisesti lukuvuoden aikana suunniteltuun ja syksyllä 2002 käynnistyvään kansalliseen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön 15 opintoviikon opintokokonaisuuteen ja sen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. HelLa-projektin tavoitteet ovat tutkia: 1) miten verkko-opetuksen pedagogiset mallit ilmenevät tieto- ja viestintätekniikan opetuksen ja mediakasvatuksen koulutusohjelmissa? 2) miten didaktinen verkkoympäristö ja verkko-opetus tukevat yksilön ja yhteisön mediataitoa ja sen kehittymistä? 3) miten ja millaisiksi verkko-opetuksen suunnittelu-, laatu- ja arviointiperiaatteita tulee edelleen kehittää? 4) miten kansallisia mediakasvatuksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmia voidaan yhtenäistää ja saattaa osaksi kansainvälistä tarjontaa ja 5) miten verkko-opetuksen suunnittelun ja arvioinnin periaatteita ja ominaisuuksia voidaan kehittää edelleen? HelLa-projektissa vastataan myös eri yliopistojen tietostrategioissa esiin nostettuun tarpeeseen saada lisää teoriatietoa verkko-opetuksesta ja sen suunnittelusta ja laadun arvioinnista. Yhtenä laajana tavoitteena on edistää alan tutkimuksen verkottumista. Järjestelmällinen toimintaympäristöistä hankittu tieto yhdistyy käytäntöjen uusintamiseen, mikä mahdollistaa uusien, innovatiivisten ratkaisujen syntymisen (Giddens 1990, Tella et al. 2001). HelLa-projektin teoreettisina ja tutkimuksellisina taustoina vaikuttavat aiemmin toteutetut verkko-opetuksen hankkeet: Helsingin yliopistossa Mediakasvatuskeskuksen ja Opetushallituksen yhteinen TriO-projekti ja Lapin yliopistossa Tampereen teknillisen korkeakoulun Kansallisen multimediaohjelma Etäopetus multimediaverkoissa ETÄKAMUtutkimushanke. 3

4 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... 2 Didaktisesta ja oppimisteoreettisesta näkökulmasta nousevia pedagogisia malleja HelLa-projektissa tarkastellaan didaktiseen opetus-opiskelu-oppimisympäristöajatteluun (Uljens 1997) perustuvia verkko-opetuksen pedagogisia malleja ja mielekkään oppimisen periaatteita (Jonassen 1995, de Corte 1995). Erityisesti tarkastelun kohteena ovat ne pedagogiset mallit, joiden avulla voidaan toteuttaa yhteistoiminnallista oppimista ja ottaa huomioon yhteisöllisen opiskelun mahdollisuudet. Yhteistoiminnallisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä oppijoiden yhdessä työskentelyä ja tiedon rakentamista yhteistyössä toistensa kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja taitoja. (Sharan & Sharan 1992; Jonassen 1995; Ruokamo & Pohjolainen 1998.)Yhteistoiminnallinen oppiminen perustuu sosiokonstruktivistiseen näkökulmaan ja opiskelussa korostuvat lisäksi vahvasti yhteinen toimintakulttuuri ja työskentelyprosessi (Tella 1998; Passi & Vahtivuori 1998; vrt. myös Lipponen 1997; Hakkarainen ym. 1998). Yhteisöllisellä opiskelulla viittaamme tässä artikkelissa pikemminkin vuorovaikutuksen filosofiaan ja henkilökohtaiseen elämäntapaan kuin työtapaan (Panitz 1996). Edelliseen määritelmään Vahtivuori (2000), Vahtivuori, Wager ja Passi (1999) ovat lisänneet opiskelun ja oppimisen ymmärtämisen tutkimus- ja ongelmanratkaisuprosessina, vuorovaikutuksen ja dialogin sekä tulkinnan sosiaalisena tapahtumana. Tarkastelumme ja tarkemman analyysin kohteena ovat myös oppimisteoreettiseen tutkimukseen perustuvan jaetun ja hajautetun asiantuntijuuden (Oatley 1990, Brown et al. 1993) sekä vastavuoroisen opettamisen menetelmän (Palincsar & Brown 1984) toteutuminen verkko-opetuksessa (ks. Hakkarainen et al. 2000). Lisäksi tarkastelemme ongelmalähtöistä oppimista (Problem-Based Learning) tutkivan oppimisen sovellutuksena (Norman & Schmidt 1992). Mediakasvatuksen monitasomalli on verkko-opetuksen käsitteellinen viitekehys, jossa verkko-opetuksen suunnittelua ja arviointia ei käsitellä irrallaan vaan osana opetusta, opiskelua ja oppimista sekä sitä ympäristöä, jossa toiminta tapahtuu. Mallissa yhdistyvät mediakasvatuksen käsitteet ja didaktinen opetus opiskelu oppimisprosessi (Uljens 1997) viestinnän ja välitteisyyden käsitteisiin. Mallin avulla on yritetty välttää aikaisempiin arvioinnin ja suunnittelun tueksi koot- 4

5 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari tuihin analyyttisiin kriteerilistoihin sisältyviä ongelmia ja verkko-opetuksen ja -opiskelun kompleksisen todellisuuden yksinkertaistamista. (Tella & Mononen-Aaltonen 1999; 2001.) Monitasomalli rakentuu nimensä mukaisesti kuudesta tasosta, joiden voidaan katsoa suhteutuvan siihen, kuinka kaukana tai lähellä ne ovat konkreettista, tosiaikaista opetustilannetta. Eri käsitetasoja ovat mm. opetus- ja toimintaympäristön taso, joka liittyy opettajan toimintaan hänen suunnitellessaan opetustaan ja pohtiessaan opetusjärjestelyjä. Tätä tasoa voi kutsua pedagogisen kohtaamisen tasoksi ja siihen tiiviisti liittyviä käsitteitä ovat esimerkiksi toiminnallisuus ja situaatio eli tilanne sekä näiden analyysi. Opiskeluympäristön taso eli tässä ja nyt -taso puolestaan on opiskelijan ja opiskeluyhteisön aktiivisen suorituksen taso, johon liittyviä käsitteitä ovat mm. virtualiteetti, dialogi ja mediataidot. (Tella & Mononen-Aaltonen 1999; 2001.) Toinen mediakasvatuksen teoreettiseen viitekehykseen ja didaktiseen ajatteluun perustuva malli on alunperin Goldsworthyn (1999) luokituksen mukainen verkko-opetuksen käyttötapamalli. Se käsittää neljä erilaista osittain päällekkäistä kategoriaa. Kategoriat voidaan määritellä opiskelun ja tekniikan välisen suhteen tarkastelukulmiksi (Vahtivuori 2001). Käyttötapamallin kategorioiden kautta voidaan jäsentää, millaisia erilaisia käyttöfunktioita tieto- ja viestintätekniikalla ja verkolla opiskelussa ja oppimisessa on. Kategorioita voi ajatella myös perspektiiveinä opetuksen, opiskeluympäristön tai materiaalin suunnitteluun ja kehittämiseen. Ne voivat olla läsnä samaan aikaan, mutta opiskelutilanteen, toimijoiden ja tavoitteen mukaan eri tavoin painottuneina. (Vahtivuori 1999; 2001; Vahtivuori & Masalin 2000.) Mallin eri kategoriat on nimetty: 1) pedagogiseksi, 2) välineelliseksi, 3) yhteisölliseksi ja 4) viestinnälliseksi tieto- ja viestintätekniikan käyttötavaksi. Mallin eri komponenttien välillä on kiinteä yhteys. Parhaimmillaan ja hyödyllisimmillään tieto- ja viestintätekniikka onkin silloin, kun useampi tai kaikki neljä komponenttia voidaan kytkeä eri tavoin samaan koulutusohjelmaan tai opetus-, opiskelu- ja oppimistapahtumaan tai viestintätilanteeseen. (Vahtivuori 2001.) 5

6 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... 3 Verkko-opetuksen arviointi mielekkään oppimisen periaatteiden pohjalta Tarkastelemme seuraavassa oppimisteoreettisesta näkökulmasta mielekkään oppimisen ominaisuuksia suhteessa oppimis- ja opiskeluympäristöjen suunnitteluun. Pyrimme ottamaan mukaan myös arvioinnin ja opettajuuden kysymyksiä. Mielekkään oppimisen ominaisuuksia on hyödynnetty varsin laajasti verkkopohjaisten oppimis- ja opiskeluympäristöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, ja HelLa-tutkimuksessa tullaan käyttämään ominaisuuksia teoreettisina lähestymistapoina, joiden kautta avataan verkko-opetus-opiskelu-oppimisympäristön käsitteitä. 1) Konstruktiivisuus ja kumulatiivisuus Oppijat rakentavat uutta tietoa aikaisemman tiedon pohjalta (de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001). Ympäristössä korostuvat hyvin järjestyneiden monimutkaisten tietorakenteiden rakentelu- ja perustelutaidot. (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al ) Oppijoiden aikaisemmat tiedot ohjaavat tiedon hakua ja tulkintaa (Lehtinen 1997). Opetus-opiskelu-oppimisympäristö sisältää aikaisempaa tietoa jäsentäviä tehtäviä ja keskustelutiloja käsitysten ja ajatusten vaihtoa varten (Mannisenmäki 2000) sekä tiedon rakentamisen ja materiaalin tuottamisen työkaluja. Oppimistilanteiden ja kontekstien tulisi olla sellaisia, että oppija voi konstruoida tietojaan aiemmin opittua käyttämällä. 2) Aktiivisuus ja itseohjautuvuus Oppijoiden ja opiskeluyhteisön jäsenten rooli oppimisprosessissa ja opiskeluympäristössä on aktiivinen. He sitoutuvat tavoitteelliseen (Uljens 1997) informaation prosessointiin, jonka tuloksesta he ovat vastuullisia. (Jonassen 1995; de Corte 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001.) 6

7 Ympäristö mahdollistaa uudenlaisen opettaja-oppilassuhteen, jossa korostuu aiempaa enemmän työtoveruus ja oppilaiden oma asiantuntemus. (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al ) Oppijat voivat esittää kysymyksiä, hankkia tietoa ja arvioida sitä kriittisesti. Opettajuus muodostuu aktiiviseksi arvioinnin ja tuen asiantuntijuudeksi. Opettaja innostaa ja ylläpitää oppijoiden aktiivisuutta haasteellisilla ja mielekkäillä tehtävänasetteluilla. Oppijoiden on mahdollista tuottaa verkkoympäristöön yhteisön näkyviin ajatuksia ja ajattelumalleja, mediajäljiksi joita ryhmän jäsenet voivat hyödyntää omassa opiskelussaan (Sharan & Sharan 1994; Vahtivuori, Wager & Passi 1999; Mannisenmäki 2000; Tella ym. 2001). 3) Yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Oppijat työskentelevät yhdessä ja rakentavat uutta tietoa yhteistyössä toistensa kanssa käyttäen hyödyksi toistensa tietoja ja taitoja. (de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001.) Yhteistoiminnallisuus ja yhteisöllisyys rakentuvat dialogisen ajattelun mukaiseksi (Vahtivuori, Wager & Passi 1999; Tella ym. 2001). Ympäristössä korostuvat sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen jaetun tai hajautetun asiantuntijuuden teorian pohjalta (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al. 2000). Opettaja ja ohjaaja voivat virittää ja ylläpitää keskustelua ja oppijoiden yhteydenpitoa verkko-ympäristön tarjoamissa tiloissa. Oppijoiden omaa aktiivisuutta tuetaan ja kehitetään. (Manninen et al. 1999; Wager & Aalto 1998; Tella et al ) 4) Keskustelumuotoisuus ja vuorovaikutteisuus Verkossa oppimisprosessin keskeinen elementti on dialogisuus ja keskustelut muiden oppijoiden kanssa (Jonassen 1995; Mannisenmäki 2000). Dialogismi, toisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja dialoginen viestintä, vuorovaikutus ja vuorovaikutteisuus ovat onnistuneen verkko-opetuksen ja -opiskelun edellytyksiä (Vygotski 1934/1962). 7

8 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... Ympäristössä on käytössä monenlaisia kanavia niin asiasisältöiseen kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ympäristössä on mm. yhteisiä ja jaettuja keskustelu- ja työskentelytiloja, joissa dokumentteja voidaan yhteisesti työstää. Kullakin oppijalla on käytössään sähköposti ja keskusteluryhmä (Mannisenmäki 2000). Laajempana vuorovaikutusverkostona voi käytössä olla erilaisia videoneuvottelu- ja konferenssijärjestelmiä 5) Kontekstuaalisuus ja situationaalisuus Verkko-opetuksessa,-opiskelussa fyysisyyteen, situaatioon, aikaan ja paikkaan ja etenkin ajasta ja paikasta riippumattomuuteen liittyvät kysymykset ovat ongelmallisia. Verkossa toimittaessa on pohdittava näiden ilmiöiden muuttumista ja niiden vaikutusta opetus-opiskelu-oppimisympäristön suunnitteluun. (Vahtivuori 2000; Tella et al ) Oppimistehtävien tulisi tukea mielekkäiden reaalimaailman ongelmien ratkaisuja tai ne on simuloitu joidenkin tapauskohtaisten tai ongelmaperustaisten reaalielämän esimerkkien avulla (Sharan & Sharan 1994; de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1998, Mannisenmäki 2000). Koulutuksella tulisi olla yhteys työelämään ja muihin yhteiskunnan asiantuntijakäytäntöihin (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al. 2000). Opetus-opiskelu-oppimisympäristö käytetään mm. simulointia, videoita, Internet-linkkejä, mikromaailmatoteutuksia, pienoistodellisuuksia ja soveltavia ongelmakeskeisiä tilanteita (Mannisenmäki 2000). Käytännössä erityisen lupaavilta näyttävät verkkoympäristössä sellaiset strategia- ja roolipelit, jotka sisältävät yhteisöllisyyden ja kokemuksellisuuden tuottamiseen liittyviä periaatteita (Vahtivuori 2001). Opetuksen tulisikin löytää esimerkkejä ja yhteyksiä reaalimaailman todellisiin, oppijaa henkilökohtaisesti koskettaviin kysymyksiin. Opettaja ja ohjaaja hakevat itse tai yhteisesti keskustellen kyseisen kokonaisuuden kannalta relevantteja reaalimaailman tilanteita. (Sharan & Sharan 1994; Manninen at al ) 8

9 6) Siirtovaikutus (Transfer) Oppijat osaavat käyttää muissa tilanteissa ja yhteyksissä oppimiaan ja omaksumiaan tietoja ja taitoja sekä hyödyntää niitä uuden oppimisessa (Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001). Ympäristö tukee oppimis- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä sekä itseohjautuvan oppimisen taitoja (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al.2000). Opetus-opiskelu-oppimisympäristössä on syvällistä oppimista tukevia kognitiivisia välineitä, hypertekstejä, asiantuntijajärjestelmiä ja tietopankkeja (Mannisenmäki 2000). Oppimistilanteissa opettajan, ohjaajan ja oppijoiden tulisi huomioida, että oppimistilanteet tukevat mahdollisuuksien mukaan myös tulevia oppimistilanteita (Manninen et al. 1999). 7) Päämääräsuuntautuneisuus (goal-oriented) ja tavoitteellisuus (purposive) Oppijat yrittävät aktiivisesti saavuttaa kognitiivisen tavoitteen. Oppijat voivat itse määritellä ja asettaa omat päämääränsä. (de Corte 1995; Jonassen 1995; Lehtinen 1997; Ruokamo & Pohjolainen 1999; Mannisenmäki 2000.) Kun puhutaan tavoitteellisesta opiskelusta, siihen liittyy myös opettajan oikeaan aikaan antama ohjaus ja tuki (Uljens 1997; Mononen-Aaltonen 1999). Ympäristö tukee itseohjautuvuutta ja aitoa oppimispyrkimystä (Sinko & Lehtinen 1998; Manninen et al. 2000). Oppimisympäristö sisältää oman oppimisprosessin suunnittelun ja seurannan välineitä (Mannisenmäki 2000). Opettaja ja ohjaaja ovat tällöin tukemassa oppijan oman opintosuunnitelman toteuttamista (Manninen at al. 1999). 8) Ohjauksellisuus Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Oppimista ja oppijan oman osaamisen arviointia edistää opettajalta ja tuutorilta sekä muilta oppijoilta ja toimijoilta saatu palaute ja tuki (vrt. 9

10 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... Vygotski 1978; Nevgi & Tirri 2001). Ohjauksen tarve pikemminkin kasvaa kuin vähenee, kun osa opetuksesta ja opiskelusta siirretään verkkoympäristöön. Toisaalta opettajan ja oppilaan roolit saavat uusia ulottuvuuksia ja painotuksia. Oppilas ja opettaja sekä ryhmät toimivat vuorollaan toistensa ohjaajina ja asiantuntijoina. (Tella et al ) Opetus-opiskelu-oppimisympäristössä on sellaisia yhteistoiminnan ja keskustelun välineitä, jotka mahdollistavat palautteen ja tuen sekä yksilölle että oppijayhteisölle. Toimiva vuorovaikutus, mahdollisuus epämuodolliseen viestintään ja nopeaan ja myös viipeiseen (asynkroniseen) palautteen saantiin nousevat tärkeiksi opetuksen, opiskelun ja oppimisen ominaisuuksiksi. 9) Yksilöllisyys Oppiminen on yksilöllisesti erilaista ja siihen vaikuttavat oppijoiden aikaisemmat tiedot, oppimiskäsitykset, kiinnostuksen kohteet ja motivaatio (de Corte 1995, Lehtinen 1997). Oppimisympäristö on yksilöllinen (Nevgi & Tirri 2001) ja erilainen kaikille oppijoille. Oppijat voivat konstruoida oman yksilöllisen tulkintansa ympäristön haasteista ja mahdollisuuksista. Jokainen oppija konstruoi oman opiskelu- ja oppimisympäristönsä, jolloin opettajan antama välitön palaute tukee oppijan omaa tiedonmuodostusprosessia (Lehtinen 1997, 20). 10) Reflektiivisyys Oppijat ilmaisevat mitä he ovat oppineet ja tarkastelevat oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä (Jonassen 1995; Ruokamo & Pohjolainen 1999, Mannisenmäki 2000; Nevgi & Tirri 2001). Modernissa oppimisympäristössä korostuvat tiedonhankinnan ja -käsittelyn sekä kriittisen arvioinnin taidot (Sinko & Lehtinen 1998; Man- 10

11 ninen et al. 2000). Oppimisympäristö sisältää oman oppimisen arviointiin tarvittavia ja omien tuotosten aktiivista arviointia tukevia välineitä, kuten oppimispäiväkirjoja (Mannisenmäki 2000) ja portfoliotyökaluja. Ympäristössä voidaan ottaa käyttöön työkaluja, joilla ohjaaja voi seurata ja dokumentoida oppimisprosessia ja verrata sitä henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutumiseen (Manninen et al. 1999). 11) Abstraktisuus Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Oppiminen on uusien ideoiden konstruointia abstraktilla tasolla ja teoreettisten ideoiden kehittely yltää käytännön kokemusta syvemmälle tasolle (Lehtinen 1997). Ympäristö mahdollistaa oppijoille läpikäydä uudelleen abstraktien tieteellisten teorioiden ja ideoiden sosiaalista konstruointiprosessia (Lehtinen 1997). Opettajan antama tuki on tässä sitä tärkeämpi, mitä nuoremmista oppijoista on kyse. Edellä esiteltyjen rinnakkaisten ja osittain päällekkäisten mielekkään oppimisen periaatteiden ja alan kirjallisuuden mukaisesti laajennettujen ominaisuuksien, ja niiden pohjalta kehitettyjen opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöjen kuvausten on tarkoitus olla luonteeltaan soveltavia. Osa ominaisuuksista on laajempia oppimisteoreettisia piirteitä, jotka liittyvät yleisesti mielekkääseen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen. Osa ominaisuuksista liittyy täsmällisemmin tiettyyn opetus-opiskeluoppimisprosessin vaiheeseen. Jotkut puolestaan ovat erityisesti verkkoympäristöön mielekkäänä oppimisympäristönä liittyviä piirteitä. 4 Arvioinnin ja laadun haasteita ja suunnittelun kehittämisperiaatteita Verkko ja uudet opiskeluympäristöt näyttävät vaativan uutta kulttuurista taitoa, mediataitoa, joka vaatii harjoittelua. Verkko-opetus ja sen suunnittelu ja arviointi edellyttävät opettajilta ja käyttäjiltä riittävää mediataitoa ja kykyä hyödyntää taitojaan toimintayhteisön ja itsensä 11

12 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... hyväksi. (Tella ym ) Todellinen muutos opettajan työssä opetuksen siirtyessä verkkoon tai tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviin ympäristöihin liittyy opettajan pedagogiseen ajatteluun, arvoihin, näkemyksiin ja opettajan asenteeseen uutta toimintaympäristöä kohtaan (Kansanen 1996; Vahtivuori, Wager & Passi 1999; Tella ym. 2001). Verkko-opetus ja -opiskelu ja tieto- sekä viestintätekniikan opetuskäyttö on ymmärrettävä laajana kehityssuuntana (trend), jossa erilaisia välineitä ja ympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti opetuksen ja opiskelun tukena. Arviointi liittyy verkko-opetuksessa kaikkeen toimintaan ja sillä on erityisen merkittävä asema opiskelutaitojen ja mediataitojen kehittymisessä. Arvioinnin painopiste siirtyy tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ja verkko-opetuksessa produktiarvioinnista kohden prosessimaista itse- ja vertaisarviointia. Koska verkkoympäristössä opetus- ja opiskelutavat edellyttävät suurempaa joustavuutta, myös arviointimenetelmien ja laadunvarmennuksen on oltava joustavampia kuin perinteistä luokkahuoneopetusta tutkittaessa. Verkko-opetus on nykymuodossaan useimmiten monimuoto-opetusta, jossa lähi- ja etäopetuksen osuudet vaihtelevat tavoitteiden, työtehtävien, ryhmän tarpeiden ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen mukaan ja siksi yksi malli arvioinnille ei riitä. (Tella et al ) Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksesta saatujen kokemusten mukaan verkko-opetusta ja -opiskelua tulisi arvioida kaikilla toiminnan tasoilla. Lähtökohdaksi otetaan tällöin myös yhteiskunnalliset ja mediakulttuuriin liittyvät näkökulmat ja viestinnän (communication) ja välitteisyyden (mediation) kehityssuunnat. Näistä laajoista verkko-opetuksen ja -opiskelun taustalla vaikuttavista ilmiöistä voidaan edetä lähemmäs konkreettista tosiaikaista opiskelutilannetta, tässä ja nyt -tasoa, johon päästään sitä edeltävien opetusopiskelu-oppimisympäristö tasojen ja oppimisprosessien analyysin kautta. (Tella et al ) Laatu voidaan määritellä suhteeksi kohteen ja tarkasteltavan välillä. Laadun arviointi on aina tilannesidonnaista ja riippuvaista ajasta, tilasta, kontekstista ja kokonaishahmosta (Raivola 2000, 19-22). HelLatutkimuksessa verkko-opetuksen laatu ymmärretään pääosin koulutuksen tavoitteiden toteutumisena, tavoitevastaavuutena. Laatu ymmärretään osin myös kriteeri- tai periaatevastaavuutena, ei niinkään määrällisenä ilmiönä tai esimerkiksi asiakastyytyväisyytenä tai kykynä tuot- 12

13 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari taa lisäarvoa asiakkaan hyvinvoinnille (Raivola 2000, 38-51). Aiemman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että verkko-opetuksen, -opiskelun ja oppimisen arvioinnissa tulisi mielekkään oppimisen periaatteiden (de Corte 1995, Jonassen 1995) rinnalla kiinnittää huomiota laajoihin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehityssuuntiin ja -tarpeisiin. Erityisesti tulisi nostaa keskiöön verkko-opetuksen ja - opiskelun toimintakontekstin, viestinnän ja yhteisöllisyyden, toimijoiden (opettajien, ohjaajien, opiskelijoiden ja suunnittelijoiden) roolien ja työtapojen tutkimus (Ruokamo & Pohjalainen 1999; Tella ym. 2001). Kun tarkastelemme opetus-opiskelu-oppimisprosessia ja oppimisteoreettiseen viitekehykseen perustuvia verkko-opetuksen suunnittelun ja arvioinnin malleja, keskeinen havaintomme on, että verkko-opetuksen arvioinnin periaatteet ja ominaisuudet voivat toimia myös suunnittelun ja toteuttamisen periaatteina (Ruokamo & Pohjolainen 1999; Vahtivuori 2001b). 5 Lopuksi Tämän artikkelin puitteissa on avattu joitakin pedagogisia malleja ja kartoitettu verkko-opetukseen soveltuvien didaktisten periaatteiden ja mielekkään oppimisen ominaisuuksien kehittämistä. Tavoitteena on opiskeluympäristön suunnittelun ja arvioinnin periaatteiden kehittäminen. Laajemmin HelLa-projektissa pohdinnan kohteena tulee olemaan median ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön merkitys yhteiskunnassa ja yksilön ja yhteisön elämässä. Projektissa tutkitaan, mitä tapahtuu, kun tieto- ja viestintätekniikkaa otetaan käyttöön opetus-opiskelu-oppimisprosessissa ja opiskeluympäristöissä. (Uljens 1997; Turkle 1997; Tella 1999.) Projektin puitteissa etsitään tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun opetuksen ja opiskelun viestintä ja vuorovaikutus ovat välitteisiä (Ackermann 1994). Yksilö ja yhteisö nähdään aktiivisina ja tiedostavina toimijoina mediassa. Tieto- ja viestintätekniikkaa sekä opiskelu- ja oppimisympäristöjä tarkastellaan niin välineinä kuin uusina konteksteinakin (Jonassen 1995). Yhteenvetona voidaan todeta, että artikkelissa esitellyissä eri lähestymistavoissa painotetaan kontekstuaalisuutta, ohjauksen merkitystä, yhdessä tekemistä ja dialogisen vuorovaikutuksen merkitystä. Syksyllä 2002 käynnistyvä valtakunnallinen tieto- ja viestintä- 13

14 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... tekniikan opetuskäytön koulutusohjelma (15 opintoviikkoa) tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla erilaisia verkko-opetuksen toteutuksia. Näitä tutkimalla suunnittelun ja arvioinnin periaatteita voidaan analysoida ja kehittää. Päämääränä on esittää yhteenvetoa ja kehittämisnäkymiä artikkelissa esiteltyihin pedagogisiin malleihin sekä suunnittelun ja arvioinnin periaatteisiin. Lähteet Ackermann, E Direct and Mediated Experience: Their Role in Learning. Teoksessa (toim.) Bonk, J. & Reynolds, T Learner-Centered Web Instruction for Higher- Order Thinking, Teamwork, and Apprenticeship. Teoksessa Khan, B. (toim.) Web-Based Instruction. New Jersey: Englewood Cliffs, de Corte, E Fostering Cognitive Growth: A Perspective from Research on Mathematics Learning and Instruction. Educational Psychologist 30 (1), Goldsworthy, R Lenses on Learning and Technology: Roles and Opportunities for Design and Development. Educational Technology July August, Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: Wsoy. Jonassen, D. H Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Integrating Technology with Learning in Schools. Educational Technology/July August, Kansanen, P., Tirri, K., Meri, M. Krokfors, L., Husu, J. & Jyrhämä, R Teachers Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical Challenges. American University Studies Series XIV Education, Vol. 47. New York: Peter Lang. Lehtinen, E. (toim.) Verkkopedagogiikka. Helsinki: Edita 14

15 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Manninen, J., Nevgi, A., Matikainen, J., Luukannel, S. & Porevuo, M Osaajien koulutus 2000-luvulla Leonardo da Vinci -ohjelman tuottamat pedagogiset ja teknologiset innovaatiot ammatillisessa koulutuksessa. Valorisaatioprojektin loppuraportti. Opetushallitus. Helsinki: Hakapaino Oy. Mannisenmäki, E Oppija verkossa yksin ja yhdessä. Teoksessa J. Matikainen & J. Manninen (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Tampere: Tammerpaino, Mononen-Aaltonen, M Verkkopohjainen opiskeluympäristö ja dialogin tukema tutkimusopetus. (Network-Based Learning Environments and Dialogue-supported Research-focused Teaching.) Kasvatus 30 (3), Nevgi, A. & Tirri, K Oppimista estävät ja edistävät tekijät verkkoopiskelussa. Aikuisen oppiminen verkossa. Teoksessa P. Sallila & P. Kalli (toim.) Verkot ja teknologia Aikuisopiskelun tukena. Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, Norman, G.R. & Schmidt, H.G The psychological basis of problembased learning: a review of the evidence. Academic Medicine, 67, Oatley, K Distributed cognition. In: H. Eysenck, A. Ellis, E. Hunt & P. Johnson-Laird (Eds.) The Blackwell dictionary of cognitive psychology, Oxford: Blackwell, Palincsar, A.S. & Brown, A.L Reciprocal teaching of comprehensionmonitoring activities. Cognition and Instruction 1, Panitz, T CO versus CL. A definition. Electronic Notification in Learning Styles Theory and Research List in 1/10/1996 Pohjolainen, S., Hautakangas, S., Ranta, P., Levasma, J., & Pesonen, K A Learning Experiment in Mathematics Using A&O Learning Environment. Proceedings of PEG2001 Conference, June , 15

16 Pedagogiset mallit verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa... Tampere, Finland, Raivola, R Tehoa vai laatua koulutukseen. Helsinki: WSOY. Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Pedagogical Principles for Evaluation of Hypermedia-Based Learning Environments in Mathematics. In JUCS Journal of Universal Computer Science, 4 (3), (online <URL: Ruokamo, H. & Pohjolainen, S. (toim.) Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke, Digitaalisen median raportti 1/1999. Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Helsinki. <URL:http://matwww.ee.tut.fi/kamu/loppuraportti>. Ruokamo, H. & Pohjolainen, S Distance Learning in Multimedia Networks project: main results. British Journal of Educational Technology, guest editors: J. Nichol & L. Baggott, 31, (2), Sharan, S. & Sharan, Y Expanding Co-operative Learning through Group Investigation. New York: Teachers College Press. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Bitit ja pedagogiikka. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Jyväskylä: Atena kustannus. Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M Mediakasvatuksen monitasomalli. Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (toim.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Vantaan täydennyskoulutuskeskus. Studia Paedagogica 25, Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (toim.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Vantaan täydennyskoulutuskeskus. Studia Paedagogica 25.[http://www.edu.helsinki.fi/media/stpaed25.html] Turkle, S Life on the Screen. Identity in the Age of the Internet. New York: Touchstone. Uljens, M School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press.. 16

17 Ruokamo, Tella, Vahtivuori, Tuovinen, Tissari Vahtivuori, S., Wager, P. & Passi, A Opettaja, opettaja teletiimi Tellus kutsuu... Kohti yhteisöllistä opiskelua virtuaalikoulussa. (Teacher, Teacher, Teleteam Tellus Calling Towards Communal Studying in Virtual School) Kasvatus 30 (3), Vahtivuori, S Verkko toimintaympäristönä: Käyttäjät verkko-opetuksen suunnittelun polttopisteessä. Teoksessa Buchberger, I. (toim.) Ainedidaktiikan symposiumi Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto. Tutkimuksia 225, Vahtivuori, S Kohti kokemuksellisen ja yhteisöllisen verkko-opetuksen suunnittelua. Teoksessa Tella, S., Nurminen, O., Oksanen, U. & Vahtivuori, S. (toim.) Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Studia Paedagogica 25, Vahtivuori, S. 2001b. Helsingin ja Lapin yliopiston tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmien kehittämis- ja arviointiprojekti (HelLa). Väliraportti. Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta. (Julkaisematon) Vahtivuori, S. & Masalin, T Designing Communal Web-Based Learning Environments: Case GLOBE Project. In Tella, S. (ed.) Media, Mediation, Time and Communication: Emphases in Network-Based Media Education. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Centre. Media Education Publications 9,

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%

Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston

Lisätiedot

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita

Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA

KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA Pedagogisia malejadidaktisesaverkkoympäristösä

VERKKO-OPETUKSEN HAASTEITA Pedagogisia malejadidaktisesaverkkoympäristösä 8 Lapinyliopistonkasvatustieteelisiäjulkaisuja8 ISSN1457-9553 KansiRistoKorhonen ISBN951-634-937-4 Kannenkuva:VirpiVaatovaara VERKKO-OPETUKSENHAASTEITA Pedagogisiamalejadidaktisesaverkkoympäristösä Verkko-opetusjaerilaisetopetus-,opiskelu-jaoppimisympäristötovatolennainenosauudistuvaakasvatusta,koulutustajayliopisto-opetusta.Uudistuakseennetarvitsevattutkimuksentukea.

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa SVY:n opettajien palvelukokonaisuutta varten syksyllä 2002 tehdyn tutkimus- ja selvitysprojektin tuloksia ITK 03 Areena 10.4.2003 klo 12.30 Anne Nevgi & Annukka

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala 6.9.2011 1 Jotain vanhaa, jotain uutta Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä haasteena

Lisätiedot

Esityksen rakenne. (Tieto)yhteiskunnan (oppimis)haasteita. Katsaus verkkopedagogiikkaan. Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) yliopisto-opetuksessa?

Esityksen rakenne. (Tieto)yhteiskunnan (oppimis)haasteita. Katsaus verkkopedagogiikkaan. Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) yliopisto-opetuksessa? Katsaus verkkopedagogiikkaan Esityksen rakenne kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohanke - KasVi Jarmo Levonen erikoistutkija Kasvatustieteiden laitos & Hypermedialaboratorio Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Sanna Vahtivuori-Hänninen: Publications

Sanna Vahtivuori-Hänninen: Publications Sanna Vahtivuori-Hänninen: Publications Articles in international scientific or scholarly compilation publications, scientific journals or in printed conference publications with referee practice Vahtivuori-Hänninen,

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/sokl Kesä 2003 Sisällys: 1. Instructional Design...2 2. designing student-centered

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3. Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet Taina Joutsenvirta 12.3.2010 Työpaja Työpajassa tutustutaan sulautuvan opetuksen suunnittelun avaintekijöihin Käytetään ryhmässä tapahtuvassa

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot