Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen

Transkriptio

1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006

2 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna Toimija, instituutio Mediateknologia, väline(et; perinteiset + ns. uusmedia) Mediaa voisi luonnehtia merkitysten välittämisen materiaalisiksi käytännöiksi. (Kupiainen 2005, 75) 2

3 Miksi mediakasvatusta Kupiainen (2005): Mediakasvatuksen eetos eettiseksi haasteeksi mediakasvatukselle muodostuu näin kehittää itseyttä tukevia ja elämän merkityksellisyyttä avaavia sosiaalisia, kehollisia ja toiminnallisia valmiuksia, jotka mahdollistavat oman kokemuksen tunnistamisen ja omaehtoisen ilmaisun mediakulttuurisia varantoja hyödyntäen. (väitöskirjan tiivistelmästä) Mediat ovat kietoutuneet ihmisyyteen ja jokapäiväisen elämän rutiineihin ja tekstuuriin ja määrittävät suuren osan niistä symbolisista resursseista, joita käytämme itsemme ja maailmasuhteemme tulkitsemiseen. (emt. Buckingham 2003 pohjalta) 3

4 Pedagogiikan kulttuurin lisäksi pitää huomioida kulttuurin pedagogiikka. "Kulttuurintutkimuksellisessa kasvatustieteessä kulttuurin pedagogiikka ei ole ensisijaisesti normatiivinen käsite, jolla arvotettaisiin yhteiskunnan tilaa puoleen tai toiseen. Sen sijaan sillä pyritään näkemään ihmisten arjessa, järjestettyjen opetustilanteiden ulkopuolelle, tapahtuva oppiminen. (...) Tässä mielessä mediakulttuuri, informaatiota ja viihdettä välittävine viestimineen, kasvattaa voimallisesti, ja koulujärjestelmän tayloristinen opetuskone on korvautunut mediakulttuurin kasvatusautomaatilla. (Suoranta 2003, 49) 4

5 Mediakasvatus yleisdidaktiikkaa vai ainedidaktiikkaa? Ainedidaktiikassa konteksti on rajattu oppiaineen, tieteenalan tai kulttuurin alueen mukaan. Kestävän kehityksen didaktiikan tavoin mediakasvatuksen didaktiikka on yleisdidaktiikkaa siinä mielessä, että näiden tulisi tietyllä tavalla läpäistä kaikki yhteiskunnan toiminnot. Ainedidaktisesta näkökulmasta aloilla on omia tutkimusja kehittämistraditioitaan, jotka täytyy tuntea, jotta alaa voitaisiin systemaattisesti kehittää. (esim. Åhlberg 1998) 5

6 Perinteistä oppiaineajattelua Iso Britannian perusopetuksen opetussuunnitelmaa kehitettiin seuraavaan muotoon, joka esitti mediakasvatuksen keskeiset käsitteet ja alueet. (Buckingham 1998) 6

7 7

8 Ed. OPS taulukosta Oppiainemainen ajattelutapa. Teoreettinen viitekehys, jota voi soveltaa uuteen ja vanhaan mediaan (myös esim. kirjallisuus) ja jossa opiskelija voi nähdä eri alueiden ja asioiden välisiä yhteyksiä. Ei tule nähdä kattavana sisällysluettelona, hierarkkisesti ymmärrettävänä, erillisinä alueina. 8

9 Ainedidaktiikan 2 muotoa ulottuvuudella sisältö muoto sisällön läpi katsottuna sisältö muodon läpi katsottuna muoto oppiaine ainedidaktiikka I ainedidaktiikka II menetelmät MEDIA MEDIAOPETUS MEDIALLA OPETTAMINEN KOULU PEDA GOGIIKKA 9

10 Mediakasvatuksen orientaatiomahdollisuuksia Yhteiskuntatieteellinen traditio Kulttuuritieteellinen traditio Taiteentutkimuksellinen traditio Teknologiatutkimuksellinen traditio Objektiteoreettinen mediakasvatus Yht.k.tutkimuksen käsitteellisenä objektina ja kohteena Kulttuurikasvatuksen käsitteellisenä obj. ja tutkimuskohteena Taidekasvatuksen käsitteellisenä obj. ja tutkimuskohteena Teknologiatutkimuksen käsitteellisenä obj. ja Välinepraktinen mediakasvatus Yhteiskunta ja kansalaiskasvatuksen välineenä Kulttuurikasvatuksen välineenä Taidekasvatuksen välineenä Teknologiakasvatuksen välineenä tutkimuskohteena (Suoranta & Ylä Kotola 2000) 10

11 Keskustelutehtävä Muodostakaa kahden, kolmen hengen ryhmät. Keskustelkaa siitä, miten omien kokemustenne ja tähän mennessä kuullun perusteella mediakasvatus näyttäytyy teille. Mitä teidän mielestänne mediakasvatuksella tarkoitetaan ylipäätään? Miten mediakasvatus teidän mielestänne ulottuu perus ja lukio opetukseen, erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetukseen? 11

12 Mediakasvatus median ja kasvatuksen alueena media, joukkoviestintä, mediatiede MEDIAKASVATUS kasvatus, kasvatustiede, didaktiikka 12

13 Mediatiede, joukkoviestintä lähtökohta Kasvatustiede, didaktiikka MEDIA KASVATUS kohde 13

14 Media tiedonvälittäjänä ja toimijana, jota mm. valvottava lähtökohta Kasvatus kouluun ym. institutionaaliseen kasvatukseen liittyvänä MEDIA KASVATUS kohde 14

15 lähtökohta MEDIA KASVATUS M i t ä M i t e n kohde 15

16 lähtökohta MEDIA KASVATUS Media sisältöinä ja teknologioina kohde Kasvatus opetuksen ja opiskelun muotoihin ja ilmaisukeinoihin kiinnittyvänä 16

17 Neljä suuntausta: suuntaus 1 Media toimijana, jota valvottava 1. lähtökohta MEDIA KASVATUS Media sisältöinä ja teknologioina kohde 17

18 Neljä suuntausta: suuntaus 2 Media toimijana ja tiedon välittäjänä 2. lähtökohta MEDIA KASVATUS kohde Kasvatus opetuksen ja opiskelun muotoihin ja ilmaisukeinoihin kiinnittyvänä 18

19 Neljä suuntausta: suuntaus 3 lähtökohta 3. Kasvatus kouluun ym. institutionaaliseen kasvatukseen liittyvänä MEDIA KASVATUS Media sisältöinä ja teknologioina kohde 19

20 Neljä suuntausta: suuntaus 4 lähtökohta 4. Kasvatus kouluun ym. institutionaaliseen kasvatukseen liittyvänä MEDIA KASVATUS kohde Kasvatus opetuksen ja opiskelun muotoihin kiinnittyvänä 20

21 Neljä suuntausta Media toimijana ja tiedon välittäjänä lähtökohta Kasvatus kouluun ym. institutionaaliseen kasvatukseen liittyvänä MEDIA KASVATUS Mitä media opetuksen kohteena kohde Miten opetuksen ja opiskelun muodot ja ilmaisukeinot 21

22 Mediakasvatuksen tutkittavat ilmiöt MEDIA LÄHTÖINEN TOIMINTA KASVATUS LÄHTÖINEN TOIMINTA A B Mitä kysymys C Miten kysymys 22

23 Lähteitä Buckingham, D Media Education in the UK: Moving Beyond protectionism. International Communication Association, Journal of Communication 48(1), [ Härkönen, R S Viestintäkasvatuksen ulottuvuudet. Tutkimuksia 125. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Helsinki: Yliopistopaino. Kupiainen, R Mediakasvatuksen eetos. Fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta. Acta Universitatis Lapponiensis 86. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kotilainen, S. & Sintonen, S. (toim.) Mediakasvatus Kansalliset kehittämistarpeet. Hallituksen politiikkaohjelmat. Kansalaisvaikuttaminen. Oikeusministeriön julkaisu 5/2005. Suoranta, J. & Ylä Kotola, M Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Porvoo: WSOY. Suoranta, J Kasvatus mediakulttuurissa. Mitä kasvattajien tulee tietää. Tampere: Vastapaino. Åhlberg, M Kestävän kehityksen pedagogiikka ja yleisdidaktiikka. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita N:o