Niska- ja yläraajaongelmat

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 Työfysioterapeutti 4/2010 TYÖFYSIOTERAPEUTTI: Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi 4 s. 4 Toimintalinjat TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen s. 13 Koostetta syyskokouksesta ja opintopäiviltä s. 15 Moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollossa - utopiaako? 13 s. 18 Moniammatillinen yhteistyö Lappeenrannan alueella s.21 Syysopintopäivälyhennelmät 18

3 PÄÄKIRJOITUS Taas on vuosi vierähtänyt ja uutta jo odotellaan. Työfysioterapeuttien hallituksessa on tapahtunut vaihdoksia ja uusi hallitus tulee esittäytymään lehden ensimmäisessä numerossa. Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa päätettiin, että lehti ainakin toistaiseksi jatkaa ilmestymistään paperiversiona. Me lehden toimituskunta haluamme siis edelleen toimittaa lukijoillemme laadukasta ja hyvää lehteä ja siksi toivommekin, että jäsenistömme aktiivisesti lähettäisi meille erilaisia artikkeleita ja juttuja. Näin voisimme jakaa arvokasta tietoa keskenämme. Työfysioterapeutti lehden toimitus toivottaa kaikille lukijoilleen rauhallista Joulun aikaa 3

4 TOIMINTALINJAT JA TOIMINTAOHJELMA 2011 Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen y-tunnus on ja yhdistysrekisterinumero on Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Vuosi 2011 on yhdistyksen 35. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry on järjestäytynyt Tehy:yn. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). Työterveyshuoltolaki edellyttää keskimäärin 7 päivän vuosittaista ammatillista täydennyskoulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöiltä ja asiantuntijoilta. Työterveyshuolto tekee työtä työikäisten terveyden edistämiseksi, työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisemiseksi ja työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työkyvyn ylläpitämisessä tai palauttamisessa on tärkeää yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan eri toimijoiden välillä. Näin voidaan etsiä mahdollisuuksia ratkaista työkykyyn liittyviä ongelmia työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin voimin. Työterveyshuollolla on myös oma roolinsa työssä olevien kuntoutuksessa, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden pysyä työelämässä tai palata sinne sairauksista huolimatta. Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, ohjaus kuntoutukseen ja kuntoutuksen jälkeinen työssä selviytymisen seuranta. Arviolta miljoona henkilöä kärsii jostakin tuki- ja liikuntaelinvaivasta jatkuvasti ja näistä noin :lla on pysyvää toiminnallista haittaa. Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ikääntyvien työssä pysyminen ja työssä viihtyminen tulevat siten keskeisimmiksi työelämän haasteiksi. Samanaikaisesti työn vaatimukset ja työolot muuttuvat. Haasteita aiheuttaa myös nuorten työntekijöiden heikentynyt fyysinen suorituskyky ja työn mielekkyyden löytäminen. Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä. Työfysioterapeutilla on fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työfysioterapeutilta edellytetään kahden vuoden kuluessa työterveyshuoltoon siirtymisestä erikoistumisopintoja joko Työterveyslaitoksella tai ammattikorkeakoulussa. T#yöfysioterapeutin asiantuntemukseen kuuluvat ergonomia sekä yksilöön että työyhteisöön tai ryhmään kohdistuvat toimenpiteet. Työfysioterapeutit pyrkivät edistämään työntekijän psyko-fyysis- sosiaalista työ- ja toimintakykyä työntekijän omassa työympäristössä. Työfysioterapeutit osallistuvat myös uusien työskentelytilojen ja välineiden suunnitteluun. Työfysioterapeutit mm. antavat ohjausta tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, mittaavat ja arvioivat kokonaisvaltaista suorituskykyä yhteistyössä työterveyspsykologien ja muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden kanssa sekä ovat mukana moniammatillisessa työterveyshuollon toiminnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisissa kuntoutusprosesseissa. 4

5 1. TOIMINTA-AJATUS Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena työfysioterapeuttien riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenten tyytyväisyys on tärkeää ja yhdistyksen tavoitteena on säilyttää nykyiset jäsenet, saada jäseniksi kaikki työterveyshuollon piirissä toimivat fysioterapeutit ja työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksesta valmistuvat. Myös työfysioterapian aseman ja tunnettavuuden edistäminen on tärkeää. Liiton jäsenyhdistyksenä lisätään yhteistyötä liiton kanssa ja yhdenmukaistetaan jäsentoiminnan tavoitteita. TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2011 Näkökulma Jäsenyys Strategiset linjaukset/teemat 1. Jäsenhankinta 2. Jäsenyyden vahvistaminen Käytännön toteutus 1. Toimitetaan pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville yhdistyksen esite ja jäsenhakemus 2.1. Jäsenkysely, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen Mittarit 1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville 2.1. Rekisteritietojen päivitys 2.2. Toimivat alueelliset verkostot Tavoitetaso Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi 2.1. Työterveyshuollossa toimivat pysyvät yhdistyksen jäseninä 2.2. Toiminnan käynnistyminen usealla alueella Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö 1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen 2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet 1. Liiton jäsenyhdistysten neuvottelupäivä 2. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa työfysioterapian alalla muutosverstaan tulosten pohjalta 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa 3.3. Liiton kanssa käynnistetään neuvottelut alueellisten yrittäjäkoulutusten järjestämiseksi. 1. Neuvottelupäiville osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta Asiat on kirjattu liiton toimintasuunnitelmassa Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 3.3. Toiminnan käynnistyminen. 3.4 Selvitys on tehty ja toimintaa suunnitellaan. 1. Tapaamisiin osallistuu hallituksen edustaja 2.1. Esitykset ovat valmiina liiton toimintasuunnitelmaa varten Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa 3.1. Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3. Neuvottelut ja suunnittelu käynnistyvät Hallitus tietää yrittäjäjäsenten toiveet ja suuntaa toimintaa sen mukaan Yrittäjäyhdyshenkilö selvittää jäsenistön tarpeet ja odotukset toiminnalle. 5

6 TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2010 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa 1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työpsykologit 2. Suomen Tyky-verkosto 3. Suomen Tule ry 4. Suomen Työnäköseura 1. Selvitetään yhteistyöhalukkuutta ko. ammattiryhmien kanssa Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta 1. Halukkuuden ilmeneminen Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten 1. Yhteistyön käynnistyminen Työfysioterapeuttien näkyvyys 5. ENSHPO 6. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt ohjaus- ja kehittämisryhmä 7. Työympäristömitalityöryhmä 8. Suomen Ergonomiayhdistys, Ery ry 3. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN Yhdistys pyrkii edesauttamaan työfysioterapeuttien asiantuntijuuden hyödyntämistä ja käytön lisääntymistä tulevaisuudessa. Yhdistys seuraa työelämässä ja työterveyshuollon organisaatioissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia työfysioterapeutin työhön. Työfysioterapeuttien ammattipätevyyden ja roolin tarkentamista jatketaan edelleen toimimalla Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnan vuonna 2003 asettamassa Työterveyshuollon koulutusjaostossa. Koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistys ylläpitää ja edistää toiminnallaan ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta. Yrittäjiksi aikoville ja yrittäjinä toimiville järjestetään koulutusta ja neuvontaa. TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2011 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli 1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto 2. Asiantuntijaryhmä ergonomiapätevyyden määrittämiseksi 1. Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa 2. Yhdistyksellä on edustus asiantuntijuutta määrittelevässä työryhmässä Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa 6

7 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Erikoisasiantuntijanimike 1. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen 1. Kriteerit ja hakuohjeet yhdistyksen nettisivuilla 1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen 1. Jäsenistö hakee nimikettä Työn vaativuuden arviointi 1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta 1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin 1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon Työfysioterapeutin työn sisällön ja asiakasmäärien mitoitus 1. Jäsenistön nykytilan kartoitus 1. Jäsenhakemuksessa selvitetään tth:ssa toimivan työn sisältö. 1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa. Lainsäädäntö 1. Työterveyshuoltolaki ja asetukset 2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki 1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille 2. Informoidaan nykyisten säädösten vaikutus työfysioterapeutin työhön 3. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille 1-3. Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla. 1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen. 2. Tiedotetaan jäsenistöä huomioiden erityisesti voimaan astuva korvausperusteiden muutos 3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen Jäsenpalvelu 1. Jäsenpalvelu 2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa 1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 1.2. Ajankohtaiset asiat nettisivuille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyys-osio 3. Seurataan liiton toimintaa fysioterapian eettisten periaatteiden osalta ja informoidaan jäsenistöä Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa Asiat on luettavissa jäsensivuilla 2.1. Katso kohta Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa 1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista 2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan 7

8 4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Toimitaan kansainvälisessä verkostossa tavoitteena perustaa WCPT:n alajärjestö työfysioterapeuttien kesken. TULOSKORTTI: Kansainvälinen yhteistyö 2011 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Kansainvälinen verkottuminen 1. WCPT:n alajärjestön perustaminen 1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty 1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy 1. Verkoston muodostuminen 5. TYÖFYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Yhdistyksen toiminta edistää työfysioterapeuttien asiantuntijuutta. Mentorointitoimintaa jatketaan ja jäseniä tuetaan erikoisasiantuntija-nimikkeen saavuttamiseksi. Työfysioterapeutteja kannustetaan tekemään tutkimustyötä työterveyshuollon alueella. TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2011 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Koulutuspolitiikka 1. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen ja sen muutosten seuranta 2. Koulutuspolitiikan linjaukset 1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustaja, muutoksista tiedottaminen 2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja ttl) 1. Tietojen ajantasaisuus 2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista 1. Tietojen ajantasaisuus 2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista Koulutustilaisuudet 1. Syysopintopäivät 2. Kevätopintopäivä 3. Yrittäjäkoulutus 1. Järjestetään kaksipäiväisinä marraskuussa 2. Järjestetään maaliskuussa Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus 4. Juhlat onnistuvat 4. Yhdistyksen 35-vuotisjuhla 3. Selvitetään alueellinen tarve 4.1. Nimetään valmistelutyöryhmä 4.2. Juhla pidetään syysopintopäivien yhteydessä 8

9 Mentorointi Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Koulutuspolitiikka 1. Hanke jatkuu 1. Hallituksesta nimetty hlö tekee selvityksen. 1. Aihealueet selvillä 1. Selvitetään aiemmin ilmoittautuneilta mentoreilta ja aktoreilta aihealueet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot 1. Opinnäytetyöt ja väitöskirjat 1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen 1. Tieto opinnäytetöiden aiheista 2. Lehdessä julkaistujen töiden lukumäärä 1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu 6. VIESTINTÄ Yhdistyksen viestintä on ennakoivaa, ajantasaista ja monimuotoista. Se tukee yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta TULOSKORTTI: Viestintä 2011 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Verkkoviestintä 1. Nettisivut 2. Ajantasaisuus 3. Nettisivut ruotsiksi englanniksi 1.1. Avoimet sivut 1.2. Jäsensivut 2. Sivujen päivittäminen 3. Sivujen kääntäminen ruotsiksi ja englanniksi Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla 2. Toteutuminen suunnitelman mukaan 3. Käännöksen toteutuminen 1.1. Kävijämäärien kasvu 1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava 2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan 3. Toimintavuoden aikana käännös tehty Markkinointiviestintä 1. Jäsenyyden vahvistaminen 2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Uusien jäsenten liittyminen 4. Esitteet 1. Jäsensivut, jäsenkyselyssä sisältötoiveiden kartoitus 2. Avustaminen tilaisuusmarkkinoinnin kohdentamisessa 3. Tietoa jaetaan jäsenyydestä tth:oon syventävien koulutusten yhteydessä 4. Painettu suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä esitteitä 1.1. Jäsenten kokema hyöty kyselyllä 2. Osallistumismäärä 3. Koulutettujen löytyminen 1.1. Luodaan sivut jäsenistön tarpeisiin 2. Yhteistyö työtä tukevien tahojen kanssa 3. Alalle hakeutuvien liittyminen yhdistykseen 4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus 9

10 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Työfysioterapeutti -lehti 1. Ilmestyy 4 krt vuodessa, teemanumeroita 2. Kiinnostavuus ja palvelevuus 1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa 1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt, kysely nettikyselyn kanssa yhdessä 1. Lehden ilmestyminen suunnitelman mukaan 7. HALLINTO JA TALOUS Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus sopimansa työnjaon mukaisesti. Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksut ja koulutuspäivien tuotot. TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, hallinto ja talous 2011 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Hallitus 1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita 2. Kokoukset 3. Työkokoukset 4.Työ- ja vastuujako 5. Lausunnot pyydetyistä asioista 6. Toiminnan arviointi 1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus 2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoitamiseksi puhelinkokoukset ja kehittämisasioiden hoitamiseksi muut kokoukset 3. Kaksi viikonlopun työseminaaria 4. Hallitus järjestäytyy 1. kokouksessa 1/11 1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta 2.2. Toteutunut puhelinkokousta ja muuta kokousta 2.3. Seurataan kokouskulujen määrää 3. Työseminaarien toteutuminen 1. Laaja edustuksellisuus 2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä 3. Hallitus hoitaa laajat sääntömääräiset sekä kehittämistehtävät 4. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako 5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 % 5. Lausuntojen valmistelu 6. Hallitus arvioi tuloskorttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin 4. Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille 5. Annettujen lausuntojen määrä kirjataan 6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi 6. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa 10

11 Näkökulma Strategiset linjaukset/teemat Käytännön toteutus Mittarit Tavoitetaso 2011 Edustajisto 1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä 1. Edustajiston jäsenten 3/3 kausi 1.1. Edustajiston jäsenet osallistuneet kokoukseen 1.1. Jäsenten valinnassa pyritään laajaan edustuksellisuuteen 1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen Edustajistoa 1.2. Edustajiston jäsenet toimivat kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti Yhdistyksen arkistot 1. Arkistojen läpikäynti 1. Läpikäydään arkistot ja scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon 1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana 1. Suunnitelman toteutuminen Talous 1. Jäsenmaksu 2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti 1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi 2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon mennessä 3. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 4. Syysopintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa 5. Lehti toimitetaan talouden antamissa raameissa Talousarvioraportit hallituksen kokouksissa 1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet 2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti 5. Kulut toteutuneet suunnitellusti. 1. Jäsenmaksut kattavat n. 50% yhdistyksen toiminnasta 2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen 4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2010 Työfysioterapeuttien syysopintopäivät 2010 Näytteilleasettajat Firstbeat Technologies Oy Juho Tuppurainen Yliopistonkatu 28 A 2krs Jyväskylä Beltton Oy Heli Härkönen Manttaalitie Vantaa TOP-COUSINS OY Robert Skurnik Ruosilantie 18, FIN Helsinki Mediracer Oy Minna Rautiainen Biokatu 12 FI Tampere MBT Suomi Oy Petteri Väänänen Vattuniemenranta Helsinki FysioStore Oy Sampsa Lahtinen Kehänreuna Masala Fysioline Oy Esko Nikkola Arvionkatu 2 FIN Tampere ACUTE Kaj Ronimus Aleksanterinkatu 32 B 2krs Tampere Algol-Trehab Oy Marjaana Tonteri Karapellontie Espoo Officeday Ari Kinnunen Väinö Tannerintie Vantaa 12

13 Koostetta syyskokouksesta ja opintopäiviltä Teksti: Hanna Nummila Syyskokouksen yhteydessä yhdistykselle valittiin seuraavan kauden hallitus. Tänä vuonna ehdokkaita saatiin juuri hallitukseen tarvittava määrä, joten äänestyksiä ei käyty. olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jaana Iisakkila. Muut hallituksen jäsenet henkilökohtaisine varajäsenineen ovat: Hanna Nummila, Merja Blomqvist (jälkimmäinen 2-vuotiskausi) Leena Noronen, Birgitta Ojala (jälkimmäinen 2-vuotiskausi) Aija Moilanen, Arnikki Bogdanoff (ensimmäinen 2-vuotiskausi) Helena Nieminen, Kirsi Sirkiä (ensimmäinen 2-vuotiskausi) Irene Kivelä, Piia Hammaren-Luoso (ensimmäinen 2-vuotiskausi) Yhdistyksen sääntöjen 2. pykälässä yhdistyksen tarkoitus määritellään seuraavasti: Yhdistys on jäseninään Tältä pohjalta hallitus olikin laatinut tulevan kauden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Jälkimmäinen tehtiin kevätkokouksen hyväksymän 40 jäsenmaksun pohjalta. Ilahduttavaa oli, että syyskokoukseen osallistuvat halusivat keskustella toiminnan ja kulujen painotuksesta, kun kerran jäseniään varten on olemassa. Kaikilla jäsenillähän on syys- ja kevätkokouksessa puheoikeus, mutta äänestystilanteissa varsinaisilla jäsenillä äänioikeus. Kokouksessa hallituksen ehdotukset täydennettiin yhteisymmärryksessä ilman äänestyksiä. Toimintasuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan toisaalla tässä lehdessä. 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2010 Syysopintopäivillä oli 89 yhdistyksen jäsentä kouluttautumassa, keskustelemassa ja jakamassa ajatuksia. Koulutuspäivät ovat tärkeä yhdistyksen tarkoitusta edesauttava toimintamuoto. Syysopintopäivillä oli 89 yhdistyksen jäsentä kouluttautumassa, keskustelemassa ja jakamassa ajatuksia. Palautteita on lähettänyt kolmannes osallistujista. Monet kiittelivät kaikkien osallistujien aktiivista otetta ja luentojen aikana käytyä vuoropuhelua. Vastaajista useimmat olivat kokeneet taukojen ja alustusten aikaiset keskusteluajat riittäviksi. Järjestäjät pyrkivät huomioimaan ohjelman suunnittelussa, että yhdistyksessä toimii työterveyshuollon konkareita ja alan vasta-alkajia. Jokaiselle toivotaan syntyvän jotain ajattelun aihetta oman työn kehittämiseksi tai perusteita omien hyvien käytäntöjen jatkamiseen. Työurien monivaiheisuus näkyi: sama asia oli koettu uudeksi ajatuksia herättäväksi ja toisaalta vanhan tutun kertaukseksi. Aina palautteissa toivotaan omien jäsenten alustuksia ja tulevaisuutta ajatellen onkin toivottavaa, että konkarit ilmoittautui- 14 sivat ja olisivat valmiita jakamaan hyviksi kokemiaan toimintatapojaan tai itseään pohdituttavia asioita. Tänä vuonna aiheiden ajankohtaisuutta kiiteltiin, samoin päivien muodostamaa kokonaisuutta. Eri aloilla toimivien kollegoiden työtehtävät ja näkökannat avarsivat yleistä tilannetta. Ajatuksia heräsi, ja eväitä koettiin saadun aiheiden eteenpäin viemisen omassa moniammatillisessa työtiimissä. Joka vuosi palautteissa näkyy kaksijakoiset toiveet: enemmän kollegoiden alustuksia vs. enemmän ulkopuolisten ja asiakkaiden alustuksia. Varhainen talven tulo sekoitti päiville saapuvien osallistujien ja luennoitsijoiden tuloa. Yöpymistä tarvitsevat kiittelivät mahdollisuutta yöpyä samassa paikassa, jossa päivät pidettiin. Tänä vuonna varatut tilat poikkesivat sijoittelunsa puolesta ennakkosuunnittelusta. Kaikki onneksi löysivät myös näyttelytilan. Ja ruokaa useampi palautteen antaja kehui herkulliseksi. Lähes kaikki vastaajat mainitsivat saaneensa tietoa päivistä ajoissa. Poikkeuksiakin oli, ja olisi tärkeää pitää yhteystiedot ajan tasalla, koska yhdistyksen tiedotusta tehdään enenevässä määrin sähköpostitse. Yhdistyksen nettisivuilla koulutusajankohdat pyritään tiedottamaan varhain ja ohjelmatiedot heti niiden varmistuttua. Hallitus toivoo sähköpostitse palautetta niiltä, jotka kokivat ilmoittautumisohjeen ja itse ilmoittautumisen vaikeaksi, jotta niitä voidaan kehittää vaivattomiksi kaikkien jäsenten kannalta. Kohta alkaa taas syysopintopäivien ja yhdistyksen 35-vuotispäivien suunnittelu. Hallitus on aina vastaanottavainen jäsenistön ohjelmaideoille. Yhteydenottoja odotellen, toivoo Hallitus

15 Moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollossa - utopiaako? Teksti: Minna Savinainen Työfysioterapeutti, TtT Johanna Koroma Työfysioterapeutti, TtM Päivi Jalonen Työterveyspsykologi, PsT Työterveyslaitos Terveydenhuollon voimakas konsultaatiokäytäntöjen perinne ohjaa edelleen työterveyshuoltoa yksilöasiakaskeskeiseen toimintaan ja vie työterveyshuollon asiakasta asiantuntijalta toiselle kokonaiskuvan pirstaloituessa. On aika murtaa tämä perinne ja haastaa sekä ajattelutavat että toiminnot. Muuttuva työelämä odottaa vaikuttavaa ja tuloksellista työterveyshuoltoa, jonka edellytyksenä on moniammatillinen yhteistyö ja jaettu asiantuntijuus. Perinteiseen professioajatteluun on liittynyt oman ammattitaidon kaikkivoipaisuuden uskomus, mikä on saattanut estää rakentavan yhteisen pohdinnan eri ammatikuntien kesken. Nykyisin asiantuntijuuden ajatellaan syntyvän ryhmän kyvystä tunnistaa toistensa asiantuntijuus ja sen jäsenten halukkuudesta jakaa osaamisensa yhteiseen käyttöön (jaettu asiantuntijuus). Sen edellyksenä on usko, että kaikki osapuolet hyötyvät avoimesta yhteistyöstä. Asiantuntijuuden on oltava valmis muuttumaan kokoajan kentältä nousevien tarpeiden mukaan. Tämä vaatii kykyä aistia herkästi ympäristössä tapahtuvat muutokset, verkostoitua ennakkoluulottomasti ja reagoida joustavasti työelämän uusiin tarpeisiin. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2010 Työfysioterapeuttien tulisi markkinoida omaa osaamistaan sekä yrityksiin että työterveyshuoltoihin päin 16 Työterveyshuolloista puhutaan tiimeinä, mutta näyttää siltä, että usein yhteistyö on enemmän rinnakkain tekemistä kuin todellista moniammatillista yhteistyötä. Nykyään asiantuntijat kuitenkin työskentelevät osana monimutkaisia systeemejä, joissa on useita tapoja määrittää oikeat tai hyvät ratkaisut ja tavoitteita voivat määrittää keskenään jopa ristiriitaisetkin arvot. Moniammatillisen työskentelytavan saavuttaminen edellyttää eettistä arvokeskustelua, mikä puolestaan vaatii kykyä nähdä erilaisia vaihtoehtoja toiminnassa ja toiminnan vaikutuksissa. Asiantuntijuuteen liittyy työskenteleminen oman osaamisen äärirajoilla, eikä asiantuntijalla itselläänkään ole aina valmista tietoa ongelmien ratkaisemiseksi. Työelämän asettamien haasteiden keskellä vaikean tehtävän edessä ovat ne monet työterveyshuollot, joissa perustiimi muodostuu vain lääkäristä ja hoitajasta, ja asiantuntijapalvelut ostetaan ammatinharjoittajana toimivilta työfysioterapeuteilta ja työterveyspsykologeilta, tai vielä harvemmin muilta asiantuntijoilta. Todellinen yhteistyö karsitaan minimiin ja kommunikoidaan lähetteillä ja lausunnoilla. On hyvä myös muistaa, että asiakas on osa moniammatillista ryhmää antaen siihen yritysnäkökulmaa. Moniammatillinen työterveyshuoltotiimi toimii edelleen vain joka viidennessä kaikista työterveyshuoltoyksiköistä ja asiantuntijoiden käyttö rakentuu suurelta osin ostopalvelujen varaan. Työterveyshuollon fysioterapeuteista päätoimisia on 58 % ja psykologeista vain 47 %. Työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja ja muita työterveyshuollon asiantuntijoita käytetään kyllä, mutta tuntuu, että aika sattumanvaraisesti. Missä ovat yhteiset suunnittelupalaverit ja oman toiminnan arviointi, joihin koko tiimi osallistuisi? Asiantuntijoiden, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien määrä on kehittynyt jonkin verran tempoilevasti ja aika hitaasti - fysioterapeuttien työpanokset ovat jopa vähentyneet aivan viime vuosina. Lakiuudistuksessa fysioterapeuttien ja psykologien nimeäminen työterveyshuollon asiantuntijoiksi sisälsi samalla ajatuksen erityisasiantuntemuksen välttämättömyydestä ja tarkoituksena oli kannustaa asiantuntijoiden käyttöön. Seurantatietojen mukaan kehitys olikin aluksi tämän suuntaista, mutta ei ole jatkunut. Kustannussyyt ja tietämättömyys ovat ilmeisesti vaikuttamassa siihen, että työterveyshuollon asiantuntijoita ei käytetä niin paljon. Työterveyslaitoksella on aloitettu vuonna 2010 työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus, joka on suunnattu yhdessä työterveyslääkäreille, -hoitajille, työfysioterapeuteille ja työterveyspsykologeille. Tavoitteena on, työterveyshuoltoon pätevöitymisen ohella, lisätä tietoa ja ymmärrystä toisten asiantuntijoiden erityisosaamisesta ja tarkastella yhdessä kriittisesti työterveyshuollon toimintaa. Koulutuksen aikana ryhmät koostuvat eri ammattiryhmien edustajista, jotka tekevät tehtäviä ja työpaikkaselvityksen yhdessä, moniammatillisena tiiminä.

17 Asiantuntijuus ei ole yksin ihmisissä itsessään vaan se on hajautunut laajempaan työtovereiden ja -välineiden järjestelmään. Asiantuntijuuttaan jakamalla ihmiset pystyvät ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia kuin heille muutoin olisi mahdollista ja se on yhteydessä työyhteisön mahdollisuuksiin saavuttaa parempia tuloksia. Asiantuntijuus kehittyy jatkuvasti aikaisemman toiminnan ja siinä syntyneiden ajatusten pohjalta yhteistyön jatkuessa. Tämä on perusta yhteisen kielen ja ymmärryksen sekä keskinäisen luottamuksen ja arvostuksen syntymiselle. Jaettu asiantuntijuus on usein myös yhteydessä työtyytyväisyyteen. Työfysioterapeuttien tulisi markkinoida omaa osaamistaan sekä yrityksiin että työterveyshuoltoihin päin, jotta heidän osaamistaan osattaisiin hyödyntää oikeissa asioissa ja oikeaan aikaan ennalta ehkäisyn näkökulmasta. Markkinoinnin lisäksi asiakkuuksia tulee hoitaa siten, että kontaktit pysyvät jatkuvasti yllä ja asiantuntijan oman ammattitaidon sekä osaamisen kehittyminen tulee näkyväksi asiakasyrityksissä. Mitä varhaisemmin päästään vaikuttamaan koko työpaikkaan ja työyhteisöön, sitä vähemmän on tulevaisuudessa korjattavaa ja pystytään keskittymään vaikuttaviin toimintoihin. Työterveyshuollon työn perustana on aina asiakasyrityksen tarve, jonka pohjalta laaditaan tavoitteet asiakaslähtöisesti yhdessä yrityksen edustajien kanssa. Keinovalikoima räätälöidään vastaamaan yrityksen tarpeita. Tuloksekas toiminta ei tarkoita yksittäisten suoritteiden myymistä vaan toimimista yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Se edellyttää koko työterveyshuollon tiimiltä asiakasyrityksen ja sen edustaman toimialan hyvää tuntemusta. Toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä, mikä tukee työntekijöiden työkykyä ja näkyy hyvinvointina työssä. Laki määrittelee tuloksellisen työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön perustaksi toiminnan suunnittelun ja sitä edeltävän työpaikkaselvityksen. Ilman asiakasyrityksen tuntemusta on tuloksekas yksilövastaanottotoimintakin erittäin vaikeaa, joskus mahdotonta. Lähteet: Hyttinen, P-L. (2010) Yksi-viiva-viisi käyntikertaa. Työterveyspsykologin tehtäväkenttä ja positiointi työterveyshuollon kokonaisuudessa. Joensuu, Kopijyvä. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2007 ja kehitystrendi (2009) Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakkarainen, K., Lonka, K., Lipponen,L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo, WS Bookwell Oy. Martimo, K-P ja Klemetti M. (2006). Yhteistyö työterveyshuollossa. Kirjassa Työterveyshuolto, toim. Antti-Poika M. Martimo K-P ja Husman K. Kustannus Oy Duodecim, Piirainen, H. Manninen, P. Hirvonen, M. Viluksela, M. Mikkola, J. Huhtaniemi, P. Husman, K (2005). Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden käyttö ja koulutus vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2005:6. 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2010 Moniammatillinen yhteistyö Lappeenrannan alueella Osa 1: Työfysioterapeutti Paula Kosonen- Posti (itsenäinen ammatinharjoittaja), Lappeenranta Osa 2: Työterveyshoitajat Leena Vartiainen ja Pirjo Autio, Paroc Oy Ab, Lappeenranta Moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollossa edellyttää kaikkien ammattiryhmien keskinäistä tuntemista ja arvostamista, avoimuutta ja tahtotilaa toimia asiakkaiden parhaaksi. Kokoonnuimme perinteiseen työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien aluetapaamiseen marraskuussa Työterveyslaitoksen tiloihin Lappeenrannassa. Kutsujina toimivat Thm Paula Kärmeniemi, työterveyshoitaja Aira Ylä-Outinen ja työfysioterapeutti 18 Aija Moilanen. Tämä erittäin vankan ammattitaidon omaava trio on kutsunut meidät vuosittain jo useamman vuoden ajan päivittämään tietojamme ja pohtimaan alueen työterveyshuollon tilaa ja tulevaisuutta ammattiryhmiemme osalta. Iltapäivän tavoitteena oli paneutua moniammatillisen yhteistyön kuvioihin ja pohtia mm. edellytyksiä ja esteitä yhteistyölle sekä edellytyksiä ja toiveita, jotta onnistuisimme toimimaan tehokkaammin yhteistyössä keskenämme.

19 Psykologi Anne Karhu Työterveyslaitokselta alusti kyseistä aihetta kertomalla varsin mielenkiintoisia näkemyksiä yhteistyön teoreettisesta viitekehyksestä. Hän sai meidät tekemään innokkaina ryhmätöitä, joiden tuloksena saimme varmasti monia "avaamattomiakin ovia" auki keskustelemalla avoimesti yhteistyön ongelmista ja mahdollisuuksista. Kaikilta ryhmiltä nousi ensisijaiseksi edellytykseksi toistemme ammatin arvostus, avoimuus sekä keskinäinen luottamus. Etenkin yhteistyömme esteet herättivät keskustelua pintaa syvemmältäkin. Eräs oman ryhmäni työterveyshoitajista toi esille näkemyksensä, että me fysioterapeutit olemme aina niin reippaita ja otamme tilamme hetkessä. Meillä on aina vastaus kaikkiin ongelmiin ja tuomme sen voimakkaastikin esille? Jäin miettimään asiaa ja totesin muille läsnäolijoille, että ammattikuntamme identiteetti ja historia on osin vielä melko nuorta verrattuna hoitajien ammattihistoriaan; onko meidän oma käyttäytymisemme ja ulkonainen "reippaus" jopa hidaste/ este yhteistyölle. Tämä lienee kuitenkin pääosin persoonakysymys ja varmasti osittainen ilmiö pohjautuen ehkä peruskoulutuksestamme. Itse olen saanut työskennellä todella ammattitaitoisten, innokkaiden ja laajan ammatillisen näkemyksen omaavien työterveyshoitajien kanssa. Heillä on tarvittava taustatietämys asiakkaiden ja työpaikkojen sekä yritysten kokonaistilanteesta, mikä luo vankan pohjan meidän työfysioterapeuttien työlle. Tämäntyyppinen saumaton yhteistyö vaatii paitsi voimakasta tahtotilaa yhteisen hyvän eteen, myös tilannetajua käyttää toistemme ammatillista tietämystä. Yhteistyöpäivän aikana nousi esille seikka, joka jäi mietityttämään yrittäjänä toimivaa työfysioterapeuttia. Julkisella puolella yhteistyö työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien kesken on alun perin suunnitelmallisempaa ja joustavampaa kuin yksityissektorilla. Julkisella sektorilla työfysioterapeutit osallistuvat asiakkaidensa työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin alusta alkaen. Tällöin esim. varhaisen tuen mallin on mahdollista toteutua sen varsinaisessa tarkoituksessa. Yksityisellä sektorilla pääsemme usein mukaan vasta sekundaaripreventio vaiheessa, jolloin työnantajan lisäkustannukset ovat jo alkaneet juosta mm. sairauspoissaoloina tai työpisteen uudelleenrakentamisen myötä. Työfysioterapeuttien osallistuminen suunnitteluvaiheeseen on aivan olennainen osa työtämme. Näin voimme osoittaa ammattitaitomme sen osan mihin lisäkouluttautumisemme on antanut eväät ja mahdollisuuden. En malta olla viittaamatta Helsingin Sanomien kolumniin , jossa psykologi Pirkko-Liisa Hyttinen otti kantaa Suomessa toteutettavan työterveyshuollon nykytilaan moniammatillisen yhteistyön osalta. Kelan tilastot kertovat totuutta, jossa meillä kaikilla työterveyshuollossa toimivilla on miettimisen aihetta. Henkilövuosina laskettuna työterveyshoitajien osuus kokonaistyöajasta on 55 %, työterveyslääkäreiden 31 %, työfysioterapeuttien 10 % ja työterveyspsykologien 3 %. Näin 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2010 ollen psykologi Pirkko-Liisa Hyttinen toteaa suomalaisen moniammatillisen työterveyshuollon jääneen ns. "pokasahavaiheeseen". Moniammatillisuutta on osaltaan hankaloittamassa työterveyshuoltolakiin rakennettu ammattihierarkia. Valtakunnallinen työhyvinvointifoorumi päättyy joulukuussa. Olen osallistunut vuoden aikana niistä muutamiin eri paikkakunnilla ja viesti on ollut varsin selvä. Työnantajan taloudellinen panostus (lähteestä riippuen) maksaa itsensä takaisin 3-6 kertaisena. Meidän työfysioterapeuttien tulee viedä tätä arvokasta ja tärkeää totuutta eteenpäin työpaikoillemme, asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme. Vain yhteistyöllä voimme luoda asiakkaillemme parhaan mahdollisen tuloksen sekä inhimillisellä että taloudellisella tasolla. Työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien säännölliset tapaamiset arkityön ulkopuolella ovat todella opettavaisia ja antoisia. Tällaiset yhteiset foorumit eivät jätä ketään kylmäksi ainakaan meidän alueellamme. Suosittelen muillekin kollegoilleni ja työterveyshoitajille samantyyppisiä tapaamisia. Näin ehkä jo tapahtuukin? Meillä täällä kaakkoisessa Suomessa on hyvät promoottorit ja puitteet, jotka mahdollistavat ja innostavat alueemme työterveyshuollon yksiköitä osallistumaan ja vaikuttamaan oman työmme kehittämiseen. Kiitokset heille! OSA 2 Työterveyshoitajan näkökulmasta yhteistyöpäivä oli antoisa ja ajatuksia herättävä. Ajatuksia herättää varsinkin tämän hetken yhteiskunnalliset vaatimukset, jotka edellyttävät työterveyshuollossa ennaltaehkäisyyn painottuvaa, moniammatillista tiimityöskentelyä, jossa työfysioterapeutti olisi tasavertaisena oman alansa asiantuntijana. Pienten työterveysyksiköiden kannalta, joilla omaa työfysioterapeuttia ei ole, näihin vaatimuksiin vastaaminen on mahdotonta. Kun omaa työfysioterapeuttia ei ole, työfysioterapeutin palveluja käytetään vasta siinä vaiheessa, kun asiakkaalla on jo oireita. Näin ollen työfysioterapeutin asiantuntemus työkyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisyssä jää hyödyntämättä. Asiakasyrityksemme toimialasta johtuen asiakastyöntekijöidemme työ on fyysisesti kuormittavaa. Vanhat tehdasrakennukset ja niiden työtilat ovat sokkeloisia, ahtaita ym. Tämä tekee ergonomian toteuttamisesta haastavaa, sekä työntekijöille, että työterveyshuollolle. Näistä syistä olemmekin päättäneet lisätä työfysioterapeutin ostopalvelukonsultaatiota ennaltaehkäisevänä toimintana. Uskomme, että investoinnilla voisimme tarjota asiakkaillemme parempaa työn fyysisen kuormittumisen arviointia, sen tasaamista ja jopa ennaltaehkäisyä ja näin lisätä työhyvinvointia. 20