Tunnelmia. Työfysioterapeutit ry:n Juhlaseminaarista ja 35- vuotisjuhlista. Niska- ja yläraajaongelmat

Transkriptio

1 Tunnelmia Työfysioterapeutit ry:n Juhlaseminaarista ja 35- vuotisjuhlista Niska- ja yläraajaongelmat

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen Työfysioterapeutti 4 Toimintalinjat Ergonomian avulla hyvinvointia ja innovaatioita - oli tämän vuotisen NES-konferenssin teema 15 Työfysioterapiapalautteiden arvointi Fysioterapianimikkeistön, ICF-luokituksen ja Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen viitekehyksessä 18 4/ Tunnelmia Työfysioterapeutit ry:n Juhlaseminaarista ja 35- vuotisjuhlista 20 Työfysioterapeuttien syysopintopäivä 2011 Näytteilleasettajat 21 Taukoliikuntaa koko henkilöstölle Ergo Pro taukoliikuntaohjelmalla 22 Mediakortti

3 PÄÄKIRJOITUS Kiitos kaikille kollegoille ja yhteistyökumppaneillemme hienosti onnistuneista yhdistyksemme 35-vuotis juhlaseminaarista ja iltajuhlasta! Juhlaseminaariin osallistui lähes 150 työfysioterapeuttia. Tämä oli ennätyksellinen osallistujamäärä. Upeaa! Lehden sisäsivuilta voi lukea lisää seminaarista ja juhlan tunnelmista. Vuosi 2011 on ollut täynnä tapahtumia Työfysioterapeutit ry:n toiminnassa. Hallitus on kokoontunut vuoden aikana 11 kertaa joko kasvokkain tai puhelimen välityksellä. Olemme järjestäneet kevät- ja syysopintopäivät, tavanneet yhteistyötahoja ja rakentaneet yhteistyötä eri tahojen kanssa. Olemme myös matkanneet maailmalla, WCPT konferenssissa, jonka tuomisena on ollut yhteistyön käynnistäminen Ruotsin ja Norjan työfysioterapeuttien kanssa. Tämän vuoden yksi tärkeimmistä asioista yhteistyötaholla on ollut Suomen fysioterapeutit ry:n sääntömuutos ja fysioterapeuttien järjestäytyminen liittoon. Työfysioterapeutit ry:n jäsenille on lähetty kirje marraskuussa, jossa hallitus kertoi siitä, mitä järjestäytyminen tarkoittaa käytännössä yhdistyksellemme ja jäsenillemme. Me yhdistyksen hallituksessa toivoimme, että jäsenemme valitsisivat Työfysioterapeutit ry:n ensisijaiseksi järjestäytymisväyläkseen Suomen Fysioterapeutit ry:hyn, jotta yhdistys saisi edelleenkin kaksi edustajaa liiton edustajistoon ja paremmat mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin asioihimme. Työfysioterapeutit ry on, toistaiseksi, pieni yhdistys, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jotta yhdistyksemme ääni kuuluisi laajemmin ja voisimme edistää työfysioterapeuttien asemaa yhteiskunnassa ja työelämässä, tarvitsemme tueksemme ja taustavoimaksemme Suomen Fysioterapeutit ry:tä. Hallitus suositteleekin, että työfysioterapeutit, kuuluisivat myös Suomen Fysioterapeutit ry:n. Tässä on meille kaikille vaikuttamisen mahdollisuus ja valinnan paikka! Vuosi 2011 on ollut monin tavoin tapahtumarikas. Kiitos teille jäsenet, että olen saanut toimia yhdistyksemme puheenjohtajana ja, että syyskokouksessa valitsitte minut edelleenkin jatkamaan. Ensimmäinen vuosi meni monia asioita opetellessa, joten nyt tiedän jo hieman paremmin, mihin olen ryhtymässä. Toivon teiltä aktiivista yhteistyötä sekä palautetta omasta ja hallituksen toiminnasta. Haluan kiittää kaikkia jäseniä ja yhteistyökumppaneitamme hienosti kuluneesta vuodesta. Toivon, että mutkaton yhteistyö jatkuu myös vuonna 2012! Toivotan teille kaikilla piparin ja glögin tuoksuista joulun odotusta sekä kaikkea hyvää vuodelle 2012! Jaana 3

4 TOIMINTALINJAT JA TOIMINTAOHJELMA 2012 yhdistysrekisterinumero on Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Vuosi 2012 on yhdistyksen 36. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry on järjestäytynyt Tehy:yn. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). Työterveyshuoltolaki edellyttää keskimäärin 7 päivän vuosittaista ammatillista täydennyskoulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöiltä ja asiantuntijoilta. Työterveyshuolto tekee työtä työikäisten terveyden edistämiseksi, työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisemiseksi ja työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työkyvyn ylläpitämisessä tai palauttamisessa on tärkeää yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan eri toimijoiden välillä. Näin voidaan etsiä mahdollisuuksia ratkaista työkykyyn liittyviä ongelmia työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin voimin. Työterveyshuollolla on myös oma roolinsa työssä olevien kuntoutuksessa, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden pysyä työelämässä tai palata sinne sairauksista huolimatta. Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, ohjaus kuntoutukseen ja kuntoutuksen jälkeinen työssä selviytymisen seuranta. Arviolta miljoona henkilöä kärsii jostakin tuki- ja liikuntaelinvaivasta jatkuvasti ja näistä noin :lla on pysyvää toiminnallista haittaa. Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ikääntyvien työssä pysyminen ja työssä viihtyminen tulevat siten keskeisimmiksi työelämän haasteiksi. Samanaikaisesti työn vaatimukset ja työolot muuttuvat. Haasteita aiheuttaa myös nuorten työntekijöiden heikentynyt fyysinen suorituskyky ja työn mielekkyyden löytäminen. Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä. yöfysioterapeutilla on fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työfysioterapeutilta edellytetään kahden vuoden kuluessa työterveyshuoltoon siirtymisestä erikoistumisopintoja joko Työterveyslaitoksella tai ammattikorkeakoulussa. Työfysioterapeutin asiantuntemukseen kuuluvat ergonomia sekä yksilöön että työyhteisöön tai ryhmään kohdistuvat toimenpiteet. Työfysioterapeutit pyrkivät edistämään työntekijän psyko-fyysis- sosiaalista työ- ja toimintakykyä työntekijän omassa työympäristössä. Työfysioterapeutit osallistuvat myös uusien työskentelytilojen ja välineiden suunnitteluun. Työfysioterapeutit mm. antavat ohjausta tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, mittaavat ja arvioivat kokonaisvaltaista suorituskykyä yhteistyössä työterveyspsykologien ja muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden kanssa sekä ovat mukana moniammatillisessa työterveyshuollon toiminnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisissa kuntoutusprosesseissa. 4

5 TOIMINTA-AJATUS Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena työfysioterapeuttien riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenten tyytyväisyys on tärkeää ja yhdistyksen tavoitteena on säilyttää nykyiset jäsenet, saada jäseniksi kaikki työterveyshuollon piirissä toimivat fysioterapeutit ja työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksesta valmistuvat. Myös työfysioterapian aseman ja tunnettavuuden edistäminen on tärkeää. Liiton jäsenyhdistyksenä lisätään yhteistyötä liiton kanssa ja yhdenmukaistetaan jäsentoiminnan tavoitteita. TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012 Jäsenyys 1. Jäsenhankinta 2. Jäsenyyden vahvistaminen 3. Jäsenten yhteystiedot 1. Toimitetaan pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville (TTL ja amk:t) yhdistyksen esite ja jäsenhakemus 2.1. Vuoropuhelu jäsenten kanssa toimintatarpeista mm. jäsenkyselyin, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen: syysopintopäivien yhteydessä järjestetään hallituksen ja alueyhdyshenkilöiden tapaaminen 1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville 2.1. Toimintasuunnitelma tarvelähtöinen, aktiivinen jäsenistö 2.2. Toimivat alueelliset verkostot 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla 1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi 2.1. Työterveyshuollossa toimivat pysyvät yhdistyksen jäseninä 2.2. Toiminnan käynnistyminen niillä alueilla, joissa toimintaa ei vielä ole, ja alueyhdyshenkilöiden toiminnan tukeminen 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla 3. Muutosilmoituslomakkeet nettisivuilla ja muistutus lehdessä 2 kertaa vuodessa 5

6 TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012 Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö 1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen 2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet 4. Seurataan Suomen Fysioterapeutit ry:n mahdollisia organisaatiomuutoksia ja sen vaikutuksia Työfysioterapeutit ry:lle. 1. Liiton jäsenyhdistysten neuvottelupäivä 2.1. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa 2.2. Kutsutaan liiton edustaja hallituksen kokoukseen keskustelemaan yhteistyöstä muutosverstaan tulosten hyödyntämisessä 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa 1. Neuvottelupäiville osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta 2.1. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 2.2. Tapaaminen on toteutunut ja konkreettisista toimista on sovittu. Arvioidaan muutosverstaan muutosehdotusten toteutumista. 3.3 Yhdistyksen wwwsivujen yrittäjäosio on päivitetty. 1. Tapaamisiin osallistuu hallituksen edustaja 2.1. Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa 2.2. Toimintaa kehitetään muutosverstaan tulosten suuntaisesti ja yhteistyössä liiton kanssa Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3. Yrittäjänä toimivat työfysioterapeutit saavat tukea toimintaansa www-sivujen kautta Yrittäjäkyselyn tulosten pohjalta laaditaan tietopaketti jäsensivuille. Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa 1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työterveyspsykologit 2. Suomen Tule ry 3. Suomen Työnäköseura 4. ENSHPO 5. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt ohjaus- ja kehittämisryhmä 6. Työympäristömitalityöryhmä 1.1. Kutsutaan yhdistysten edustajat syysopintopäivien keskustelufoorumiin 1.2. Osallistutaan vuosittaiseen yhteistyöpalaveriin Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta Yhdistysten edustajat osallistuneet foorumiin. 1.2 ja 1.2. Arvioidaan yhteistyön kehittymistä ja tuloksia Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten 1. Yhteistyö lisääntyy työterveyshuollon toimijoiden edustajien kanssa Työfysioterapeuttien näkyvyys 7. Suomen Ergonomiayhdistys, Ery ry 8. HTTHK-oppaan uudistamistyöryhmä 6

7 3. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN Jäsenten tyytyväisyys on tärkeää ja yhdistyksen tavoitteena on säilyttää nykyiset jäsenet, saada jäseniksi kaikki työterveyshuollon piirissä toimivat fysioterapeutit ja työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksesta valmistuvat. Myös työfysioterapian aseman ja tunnettavuuden edistäminen on tärkeää. Liiton jäsenyhdistyksenä lisätään yhteistyötä liiton kanssa ja yhdenmukaistetaan jäsentoiminnan tavoitteita. TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2012 Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli 1. STM:n ja TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto 1.Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten Työfysioterapeut tien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa Erikoisasiantuntijanimike 1. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen 1. Yhdistyksen nettisivuilla nimikkeen on linkki liiton erikoisasiantuntijasivuille (Kriteerit ja hakuohjeet) 1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen 1. Jäsenistö hakee nimikettä Työn vaativuuden arviointi 1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta 1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin 1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon Työfysioterapeutin työn sisältö ja asiakasmäärä 1.Seurataan jäsenistön työn sisällön nykytilaa 1. Jäsenhakemustietojen ja muutosilmoitusten perusteella seurataan työn painopistealueita 1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa 1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa 7

8 TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2012 Lainsäädäntö 1. Työterveyshuoltolaki ja asetukset 2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki 1.1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille 1.2. Selvitetään mahdollisuudet työfysioterapeuttien aseman muuttamisesta tth:n ammattihenkilöiksi 2. Seurataan työfysiotepeuttien asiantuntemuksen käyttöä työterveyshuollossa Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla Muutoksen mahdollisuudet ja mahdolliset jatkotoimet tiedossa. Toiminnan eteneminen kirjataan. 2. Työterveyshuolto Suomessa ja Kelan raportit 1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen Työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen työterveyshuollon tiimiissä. 2. Tiedossa työfysioterapeuttien käyttö 3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen 3. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille Jäsenpalvelu 1. Jäsenpalvelu 2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa 1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 1.2. Ajankohtaiset asiat ja ohjeet nettisivuille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyys-osio 3.1. Seurataan liiton toimintaa fysioterapian eettisten periaatteiden osalta ja informoidaan jäsenistöä Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa Asiat on luettavissa jäsensivuilla 2.1. Katso kohta Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa 1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista 2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan 3.2. Työterveyshuollon eettiset periaatteet 8

9 3. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Toimitaan kansainvälisessä verkostossa tavoitteena perustaa WCPT:n alajärjestö työfysioterapeuttien kesken. TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2012 Kansainvälinen verkottuminen 1. WCPT:n alajärjestön perustaminen 2. Pohjoismainen yhteistyö 1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty 2. Käynnistetään yhteistyötä ruotsalaisten työfysioterapeuttien kanssa 1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy 2. Yhteistyön edistyminen 1. Verkoston muodostuminen 2. Yhteistyötapaaminen 5. TYÖFYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Yhdistyksen toiminta edistää työfysioterapeuttien asiantuntijuutta. Mentorointitoimintaa jatketaan ja jäseniä tuetaan erikoisasiantuntija-nimikkeen saavuttamiseksi. Työfysioterapeutteja kannustetaan tekemään tutkimustyötä työterveyshuollon alueella. TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2012 Koulutuspolitiikka 1. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen ja sen muutosten seuranta 2. Koulutuspolitiikan linjaukset 1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustaja, muutoksista tiedottaminen 2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja ttl) 1. Tietojen ajantasaisuus 2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista 1. Tietojen ajantasaisuus 2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista Koulutustilaisuudet 1. Syysopintopäivät 1. Järjestetään kaksipäiväisinä marraskuussa Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus Mentorointi 1. Järjestetään mentoritoimintaa 1. Toiminta käynnistyy tarvittaessa nettisivuilla olevan ilmoittautumisen perusteella 1. Toteutunut toiminta raportoidaan 1. Vastataan jäsenistön tarpeisiin. 9

10 TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2012 Ammattikorkeakoulut ja yliopistot 1. Kehittämistyöt, opinnäytetyöt ja väitöskirjat 1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen 1. Tieto opinnäytetöiden aiheista (Theseus.fi) 2. Lehdessä julkaistujen töiden lukumäärä 1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu 6. TYÖFYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Yhdistyksen viestintä on ennakoivaa, ajantasaista ja monimuotoista. Se tukee yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta TULOSKORTTI: Viestintä 2012 Verkkoviestintä 1. Nettisivut 2. Ajantasaisuus 1.1. Avoimet sivut 1.2. Jäsensivut 2. Sivujen päivittäminen Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla 2. Toteutuminen suunnitelman mukaana 1.1. Kävijämäärien kasvu 1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava 2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan Markkinointiviestintä 1. Jäsenyyden vahvistaminen 2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Uusien jäsenten liittyminen 4. Esitteet 1. Reagoidaan jäsenistöltä tuleviin palautteisiin. 2. Avustaminen tilaisuusmarkkinoinni n kohdentamisessa 3. Tietoa jaetaan jäsenyydestä tth:oon syventävien koulutusten (TTL ja amk) yhteydessä 4. Painettu suomen-, ruotsinja englanninkielisiä esitteitä 1.1. Arvioidaan sivujen toimivuutta palautteiden avulla. 2. Osallistumismäärä 3. Koulutettujen löytyminen ja yhdistyksen kautta liittoon järjestäytyneiden määrä 4. Esitteitä jaettu halukkaille 1.1. Sivut vastaavat jäsenistön tarpeisiin 2. Yhteistyö työtä tukevien tahojen kanssa 3. Alalle hakeutuvien liittyminen yhdistykseen ja järjestäytyminen liittoon Työfysioterapeutit ry:n kautta 4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus 10

11 TULOSKORTTI: Viestintä 2012 Työfysioterapeutti - lehti 1. Ilmestyy 4 krt vuodessa, teemanumeroita mahdollisuuksien mukaan 1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa 1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt 1. Lehden ilmestyminen suunnitelman mukaan 2. Kiinnostavuus ja palvelevuus 7. HALLINTO JA TALOUS Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus sopimansa työnjaon mukaisesti. Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksut ja koulutuspäivien tuotot. TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2012 Hallitus 1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita 2. Kokoukset 3. Työkokoukset 4. Työ- ja vastuujako 5. Lausunnot pyydetyistä asioista Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus 2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoitamiseksi puhelinkokoukset ja kehittämisasioiden hoitamiseksi muut kokoukset 3. Kaksi viikonlopun työseminaaria 1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta 2.2. Toteutunut puhelinkokousta ja muuta kokousta 2.3. Seurataan kokouskulujenmäärää 4. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako 5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 % 6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi 4. Hallitus järjestäytyy 1.kokouksessa 1/12 3. Työseminaarien toteutuminen 5. Lausuntojen valmistelu 6. Hallitus arvioi tuloskorttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin 4. Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille 5. Annettujen lausuntojen määrä kirjataan 6. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa Edustajisto 1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä 1. Edustajiston jäsenten 3/3 kausi 1.1. Edustajistonjäsenet osallistuneet kokoukseen 1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen Edustajistoa 1.1. Jäsenten valinnassa pyritään laajaan edustuksellisuuteen 1.2. Edustajiston jäsenet toimivat kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti 11

12 TULOSKORTTI: Hallinto ja talous 2012 Yhdistyksen arkistot 1. Arkistojen läpikäynti 1. Läpikäydään arkistot ja scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon 1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana 1. Suunnitelman toteutuminen Talous 1. Jäsenmaksu 2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti 1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi 2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon mennessä 3. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 4. Syysopintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa 1.1. Talousarvioraportit hallituksen kokouksissa 1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet 2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti 1. Jäsenmaksut kattavat n. 50% yhdistyksen toiminnasta 2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen 4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden 5.Lehti toimitetaan talouden antamissa raameissa. 5. Kulut toteutuneet suunnitellusti. 12

13 Ergonomian avulla hyvinvointia ja innovaatioita - oli tämänvuotisen NES-konferenssin teema Teksti: Työfysioterapeutti, FT Leena Tamminen-Peter Oy Ergosolutions BC Ab Pohjoismainen Ergonomiakonferenssi pidettiin Oulussa hotelli- ravintola Lasaretin kauniissa miljöössä. Pohjoismaisen ergonomiayhdistyksen konferenssi pidetään vuorovuosin eri Pohjoismaissa ja se oli järjestyksessään jo 43. Nyt järjestelyvastuussa oli Suomen Ergonomiayhdistys puheenjohtajansa Ritva Ketolan johdolla. Konferenssiin osallistui lähes 160 henkeä 16 eri maasta. Tämä kansainvälisyys on uusi suuntaus aiemmin konferenssi on ollut hyvin pohjoismainen, mutta nyt kaukaisimmat osallistujat tulivat Intiasta ja Japanista asti. Suurin osa osallistujista tuli kuitenkin Suomesta ja Ruotsista. Kolmen konferenssipäivän aikana kuultiin kuutta kutsuttua puhujaa ns. keynote-puhujaa, jotka edustivat oman alansa huippuasiantuntemusta. Kutsutuista esiintyjistä kaksi tuli Suomesta sekä yksi Ruotsista, Saksasta, Espanjasta ja Sri Lankasta. Professori Kiti Müllerin esitys aivojen hyvinvoinnista ja kognitiivisesta kuormasta herätti an saittua mielenkiintoa osallistujissa. Hän esitteli, miten tutkitaan EEG:llä ja EOG:llä aivojen kuormittumista ja vireystilaa erilaisissa nykyajan työtehtäviä simuloivissa testeissä. Ihmisten kyky selvitä monista samanaikaisista tehtävistä, joiden vaikeusaste vaihtelee ja joissa tulee häiritseviä keskeytyksiä, vaihtelee suuresti. Aivot tarvitsevat haasteita, 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2011 mutta on tärkeää löytää tasapaino tekemisen ja levon välille. Unen suuri merkitys aivojen elpymiselle tuli tutkimustuloksissa selvästi esiin. Ajatuksia herättävä ja hyvin ajankohtainen oli Sri Lankalaisen professorin John Abeysekeran esitys Ergonomiasta globaalisti toimivassa liiketaloudessa. Ajankohtainen teema ergonomiassa on kestävä kehitys, josta kutsutun puheenvuoron piti ensimmäisenä konferenssipäivänä professori Klaus Zink Saksasta. Kestävä kehitys näkyi myös konferenssin teemaseminaareissa. Kutsuttujen esitysten lisäksi ohjelma sisälsi monipuolisia ja kiinnostavia referee-arvioituja esityksiä ergonomian eri teemoista. Nämä esitykset olivat kuudessa rinnakkaisseminaarissa, mikä teki valinnan vaikeaksi kuten aina. Sosiaali- ja terveysalalta oli kolme seminaaria, joita pyrin seuraamaan mahdollisimman tarkasti. TtM Kati Karhula kertoi tuloksia pitkäaikaisesta psykososiaalisesta stressistä hoitajilla vuorotyössä. Oma esitykseni oli Potilassiirtojen Ergonomiakortti koulutuskokonaisuudesta, sen kehittämisestä ja miten se on lähtenyt liikkeelle Suomessa. Kortteja oli suoritettu jo yli 600 ja korttikouluttajiakin 123 syksyllä konferenssin pitoaikana. Konferenssissa oli myös Itä-Suomen yliopiston ergonomian pääaineen opiskelijan Anne Henrikssonin opinnäytetyö posterina. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus korttikoulutuksen vaikutuksista hoitajien työkäytäntöihin. Tulokset olivat erittäin positiivisia, ei yksin hoitajan ja potilaan kannalta, vaan koko työyhteisön. Posterina esiteltiin myös tutkimus suomalaisesta innovaatiosta, synnytystuolista. Tutkimus osoitti tuolin helpottavan oleellisesti kätilöiden työasentoja avustettaessa synnytyksessä. Intialainen edustaja taas esitteli vanhuksien Wc-tuolin tieteellistä kehitystyötä. Sen tuli olla halpa, pieneen tilaan menevä, mutta kuitenkin mukava ja turvallinen käyttää. Lopputulema muistutti vähän Merivaaran vanhaa suihkutuolia. tynyt 41 %:sta 55 %:iin. Kiireen tunne työssä oli vähentynyt ja työntekijät olivat tyytyväisempiä työolosuhteisiinsa kuin 10 vuotta sitten. Siitä huolimatta yläraajan rasitusoireet olivat lisääntyneet. Tutkijat korostavatkin hyvän ergonomian tärkeyttä, vaihtelevia työtehtäviä ja mahdollisuutta tauotukseen. Näyttöpäätetyöskentelyn lisääntyessä huimasti on myös kiinnostus visuaaliseen ergonomiaan kasvanut ja tämä näkyi konferenssin ohjelmassa. Konferenssissa oli kolme visuaalisen ergonomian seminaaria, jossa tutkimustuloksia esitteli mm. ruotsalainen Hans Richter tutkimusryhmineen. Tuloksissa ilmeni, että pitkäkestoinen näyttöpäätetyöskentely kuormittaa silmän alueen lihaksia ja siten saattaa lisätä hartialihaksen jännittyneisyyttä sekä voi olla lihaskipujen syy. Visuaalisen ergonomian sessiossa nousi esille myös näyttöpäätetyöskentelyssä käytettävien silmälasien erot Pohjoismaissa. Suomalaisten työntekijöiden keskuudessa silmälaseja käyttävistä henkilöistä 13 % käyttävät työssään näyttöpäätelaseja. Ruotsissa vastaava osuus on 22 %, Tanskassa 27 % ja Norjassa 32 %. Kaikki esitykset löytyvät internetissä konferenssin sivuilta proceedings-otsakkeen alta. NES-konferenssin yhtenä ideana on, että käytännön työelämän ergonomiatoimijat ja tutkijat kohtaavat. Suomen edustajat olivat pääosin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Positiivista oli, että konferenssiin osallistui monia Itä-Suomen yliopiston ergonomian pääaineen opiskelijoita. Konferenssin ilmapiiri oli välitön ja hyvin myönteinen. Se madalsi kynnystä lähestyä omilla kysymyksillä asiantuntijoita. Ensi vuonna konferenssi on Tukholmassa Kannustaisinkin kollegoita osallistumaan konferenssiin. Oman tutkimuksen tai hankkeen esittely tekee matkasta vielä antoisimman. Risto Toivonen Työterveyslaitokselta esitteli Ritva Ketolan kanssa tekemänsä 10-vuotisen seurantatutkimuksen näyttöpäätetyöntekijöiden liikuntaelinvaivoista ja ergonomiasta. Tutkimus oli tehty samassa työpaikassa kuin Ritvan väitöskin. Näyttöpäätetyön osuus oli lisään- 14

15 Työfysioterapiapalautteiden arvointi Fysioterapianimikkeistön, ICF-luokituksen ja Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen viitekehyksessä Teksti: Jaana Leskinen, työfysioterapeutti OMT Artikkeli käsittelee kehittämistyötä, joka tehtiin Metropolian Ammattikorkeakoulun Työterveydenedistäminen moniammatillisesti erikoistumislinjalla vuonna Kehittämistyön sisältönä oli arvioida ja kehittää dokumentointia työfysioterapiapalautteiden osalta. Dokumentointi on ollut alkavan vuosituhannen kehittämisprojekti terveydenhuollossa. Kansallisen yhtenäisen sähköisen terveysarkiston kehittämiseen on panostettu pyrkien saamaan vuoteen 2011 mennessä yhtenäinen kansallinen sähköinen potilaskertomus- ja lääkemääräysarkisto. Sähköinen yhtenäinen terveysarkiston kehittäminen ei ole valtakunnan moninaisten tietojärjestelmien vuoksi edennyt suunnitelmien mukaisesti ja siksi eduskunnan lakimuutoksella alkamisvuosi on siirretty vuoteen 2014 ja yksityisessä terveydenhuollossa vuotta myöhemmäksi. Kirjaamisen merkitys fysioterapian palvelutoiminnan osana on aiheellista huomioida tiedonvälityksen vuoksi. Sillä on merkitystä asiakkaan kuntoutumisen sekä fysioterapian palveluketjun kannalta. Moniammatillinen yhteistyö on osa nykyaikaa ja fysioterapiapalautteissa esitettävät lausunnot ovat tärkeät, jotta moniammatillisuus asiakkaan palveluketjussa toteutuu. Kehittämistyön tavoite ja tarkoitus Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää fysioterapeuttien työterveyshuoltoon lähetettävien työfysiote- 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2011 rapiapalautteiden sisältöä kyseisessä laitoksessa sekä parantaa yhteistyötä ja tiedonkulkua työterveyshuollon ja fysioterapian avopalveluiden tuottajan välillä. Kehittämistyöni tarkoitus oli arvioida työterveyshuoltoon lähetettävien fysioterapiapalautteiden tämänhetkistä sisältöä ja arvioinnin pohjalta kehittää työterveyshuollon fysioterapiapalautteiden sisällöllistä laatua. Asiakkaan palveleminen moniammatillisesti vaatii hyvää tiedonkulkua osapuolten välillä, jotta työterveyshuollon oikeaaikainen asiakkaan työkyvyn tukeminen ja kohdennettu toiminta onnistuu. Kehittämistyön toteutus Kehittämistyössä tehtiin palautearvionti 30:stä työterveyshuoltoon lähetetystä fysioterapiapalautteesta. Ennen palautteiden arviointia luotiin mallipalautepohjan ja arviointitaulukot, joiden avulla arvioitiin fysioterapiapalautteita. Viitekehyksenä käytettiin Suomen Fysioterapeutit ry:n vuonna 2006 kokoamaa Fysioterapian palautesuositusta sekä Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioituja tietosisältöjä työterveyshuollon osalta. Kirjaamiskäytännön viitekehyksenä käytettiin Fysioterapianimikkeistöä, joka on päivitetty vuonna 2007 sekä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF-luokitusta (ICF International Classification of Functioning, Disability and Health). Viitekehysten aihesisältöä täsmennettiin vielä keskustelemalla kolmen yhteistyöyrityksen työfysioterapeutin kanssa sekä pyydettiin fysioterapiapalautteita kirjoittavien kollegoideni paneutumaan palautepohjaan ja kommentoimaan siinä olevia asioita. Palautepohjaa ja arviointitaulukoita luodessa kiinnitettiin huomiota työterveyshuoltoa koskeviin osioihin. Yleiseksi ajattelumallina pyrittiin huomioimaan ICFluokituksen luoman ajattelumallin, jossa korostetaan kokonaisvaltaista ajattelua fysioterapiaprosessissa. Fysioterapianimikkeistöstä valittiin palautteista huomioitavaksi fysioterapeuttisen tutkimisen osalta (RF120) työ- ja toimintakyvyn arvioinnin (RF121). Fysioterapian toteutuksessa kiinnitettiin huomiota työssä selviytymistä tukevaan fysioterapiaan. Siihen kuuluivat arvio ja ohjaus työssä selviytymisessä (RF331) ja ennaltaehkäisevä toiminta (RF332), johon kuuluu myös toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi (Taulukko 3). Fysioterapiaan kuuluva fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta (RF210) huomioitiin myös palautteista. Se minkä tyyppistä neuvontaa ilmentyi eniten (RF211, RF212, RF213, RF214) arvoitiin taulukoinnein. (Taulukko 2.) RF211 käsittää Terveyttä edistävän neuvonnan, RF212 sisältää Toimintakykyä edistävän ohjauksen ja neuvonnan, RF214 Yksilöllisen fysioterapiaohjelman laatimisen sekä RF213 Työkykyä edistävän ohjauksen ja neuvonnan. RF212 ja RF214 taulukoitiin samaan, koska fysioterapiapalautteista oli vaikea erotella Yksilöllisen fysioterapiaohjelman sisältöä ja palautteiden sisällöstä sai viitteitä, että yksilöllisen ohjelman tavoite oli toimintakykyä edistävä. Fysioterapian toteutuksen arvioinnissa kiinnitettiin huomiota aktiivisen fysioterapian sisältöön. Oliko kirjattu terapeuttisen harjoittelun (RF220) alle toimenpiteitä, jotka ovat toimintakyvyn ja liikkumisen harjoittaminen (RF221), fyysisen suorituskyvyn harjoitteita (RF222) tai liikkumisen harjoittamista (RF223). Arvioitava aineisto kerättiin satunnaisotannalla kolmeen työterveyshuoltoon tammikuun aikana lähetetyistä fysioterapiapalautteista. Yksi palautte kerrallaan käsiteltiin koodaten siinä ilmenneet sanat ryhmitellen ne taulukoissa sopiviin kohtiin. Ryhmittelyjen pohjalta analysoitiin palautteiden asiakeskeistä laatua ja muodostettiin teoriaa palautteiden sisällöstä. Sisältöanalyysiä apuna käyttäen selvitettiin fysioterapiapalautteiden sisällön työterveyshuoltoon lähetettävistä palautteista 30 palautteen osalta. Mitä palautteissa käsiteltiin? Asiakkaan taustatiedot, ammatti ja työtehtävä sekä työpaikka olivat merkitty lähes jokaiseen palautteeseen. Lähetteen diagnoosi, lääkärin kirjaama fysioterapiaan tulosyy sekä fysioterapiamääräys olivat pääasiallisesti näkyvillä. Fysioterapialähetteessä (SV3F) oleva terapian tavoite oli merkitty yhdeksässätoista palautteessa kolmestakymmenestä. Kyseinen määrä voi myös johtua 16

17 siitä, että lähetteessä ei ole ollut lääkärin tai työterveyshuollon asettamaan tavoitetta fysioterapiajaksolle. Fysioterapiajakson alkutilanteen kartoittamisen kirjaamiskäytäntö osoitti, että fysioterapiaan tulosyy kirjattiin palautteisiin pääosin hyvin. Terapiaan tulosyyn kirjaus oli oirekeskeistä. Ottaen huomioon ICF koodiston laajaalaisuuden ja keskeiset käsitteen, keskeisten ongelmien kirjaaminen fysioterapiapalautteissa ei ollut niinkään yleistä. Viittaukset työkykyyn ja työympäristöön jäivät myös puutteelliseksi ja suhteellisen vähän työkykyä avaavaksi. Taulukko 2. Fysioterapeuttisen ohjaukseen ja neuvontaan (RF210) kuuluvaa fysioterapeuttista toimintaa oli kirjattu jokaisessa palautteessa vähintään yhden nimikkeen alle. Monissa palautteissa oli kirjattu useamman nimikkeen (RF ) alle sopivia toimintoja. Terveyttä edistävä neuvonta (F211) Toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta (RF 212) ja/tai Yksilöllisen fysioterapiaohjelman laatiminen (RF214) KYLLÄ Fysioterapeuttisen johtopäätöksen kirjaaminen oli tehty noin puolessa palautteista. Kirjatut johtopäätökset olivat usein oirekeskeisiä. Kovinkaan monessa palautteessa johtopäätöksissä ei ilmennyt viittausta toimintakykyyn. Myös asiakaskeskeisyys puuttui johtopäätöksissä. Tavoitteet fysioterapiajaksolle oli kirjattu kahdessakymmenessäkolmessa palautteessa. Asiakkaan kanssa tehty yhteinen tavoitteen asettelu oli kirjattu vain kahdessa palautteessa. Tavoitteiden kirjaus oli suoritettu terapiakeskeisesti. Tavoitteen asettelussa ei ollut huomioitu työ- tai toimintakyvyn muutoksia. Fysioterapiakäyntien määrä ja jakson pituus olivat näkyvillä lähes kaikissa palautteissa. Jaksojen pituus vaihteli pääasiallisesti yhdestä viiteen yksilökertaan ja lisäksi voi olla lähetteeseen kirjattu terapeuttisia harjoittelukertoja ohjatusti kolmesta kymmeneen kertaan. Työkykyä edistävä ohjaus ja neuvonta (RF213) Työssä selviytymistä tukevia fysioterapiapalveluiden (RF330) alaryhmiä oli kirjattu seuraavasti: Arvio työssä selviytymisestä (RF331) oli kirjattu yhdeksässä palautteessa sekä Ennaltaehkäisevän toiminta (RF332) oli kirjattu kolmessa palautteessa kolmestakymmenestä. Kahdessatoista palautteessa ei ollut merkintää ollenkaan Työssä selviytymistä tukevasta fysioterapiasta. Taulukko 3. Työssä selviytymistä tukevaa fysioterapiaa (RF330) oli kirjattu palautteissa vähäisesti ja monissa palautteissa ei ollut mainintaa kyseisestä fysioterapiapalvelusta ollenkaan. Työpaikalla tapahtuvaa korjaavaa toimintaa RF331 RF332 Ei merkintää 18 5 Fysioterapian toteutus oli kirjattu kahdessakymmenessäviidessä palautteessa kolmestakymmenestä. Fysioterapian sisältöön viittaavat kirjaukset osoittivat, että Terapeuttista harjoittelua (RF220) oli ollut viidellätoista asiakkaalla kolmestakymmenestä sekä Fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa (RF210) oli saanut kahdeksantoista asiakasta. Työssä selviytymistä tukevaa fysioterapiapalveluita (RF330) oli kirjattu kahdentoista asiakkaan palautteisiin Lopputilannetta oli lähes kaikissa palautteissa verrattu tavoitteeseen ja/tai alkutilanteeseen. Lopputilannearviossa mahdollisia muutoksia työ- ja toimintakyvyssä verraten alkutilanteeseen oli kirjattu alle puolessa palautteista. Työkyvyn arviointi lopputilanteessa oli harvoissa palautteissa, mutta toimintakyvyn muutoksiin 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2011 viittaavia sanoja ja lauseita ilmentyi useammin. Fysioterapeutin tai asiakkaan arvio tavoitteiden saavuttamiseksi oli kirjattu noin puolessa palautteista. Asiakkaan arviota fysioterapiajakson tuloksellisuudesta oli kirjattu kahdessakymmenessäkuudessa palautteessa. Tämä kohta oli hieman tulkinnanvarainen, koska monissa palautteissa vain lauseyhteydessä oli arvioitavissa, että oliko arvio tuloksellisuudesta asiakkaan ilmaisema. Jatkosuositukset ja toimenpiteet olivat kirjattu kahteenkymmeneenkahteen palautteeseen, mikä on mielestäni hyvä tulos. Jatkosuositukset käsittelivät pääasiallisesti harjoittelua tai fyysistä ergonomista ohjaustarvetta työpaikalla sekä mahdollisesti työterveyslääkärin uudelleen konsultointia. Osassa palautteissa oli myös ohjeistusta asiakkaalle työergonomiaan tai harjoitteluun liittyen. Allekirjoituksen päiväys oli kirjattu kahdessakymmenessä palautteessa. Palautteiden jakelukohteita ei ollut merkattu yhdessäkään palautteessa. Kyseiselle kohdalle ei ollut myöskään merkintäpaikkaa palautepohjissa. Asiasisältöjen lokerointi oli pääasiallisesti oikeanlainen, mutta osassa palautteissa oli kirjattu tietoja virheellisen otsakkeen alle. Arviointi toi esille, että kirjaaminen palautteissa on oirekeskeistä. Oireen tai ongelman vaikutusta elämään ja ympäristöön ei arvioitu riittävästi. Kipu ja fyysinen toimintakyky kuvattiin usein heikentyneen tilan kautta tai saavutettuna hyötynä. Työterveyshuollon sähköisen potilaskertomusten mukaan palautteissa pitäisi näkyä selkeästi ongelman yhteys työhön ja sen vaikutus työkykyyn. Kyseiset asiat ja siihen liittyvien toimenpiteiden kirjaaminen tuodaan esille myös Fysioterapianimikkeistön ja ICF-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa. Arvoiduissa palautteissa ongelman yhteyttä ja vaikutusta työhön tuotiin esille muutamissa palautteissa. Oireen tai ongelman vaikutusta työ- ja toimintakykyyn ei analysoitu edes fysioterapeuttisessa johtopäätöksessä tai tutkimustulosten yhteenvedossa. Toimintakykyä edistävää ohjausta ja neuvontaa sekä yksilöllisiä fysioterapiaohjelman laatimisia suoritettiin kahdenkymmenenkuuden palautteen mukaan. Kyseinen arviointitulos viittaa mielestäni siihen, että työterveyshuollon lähettämien asiakkaiden fysioterapia on fysioteapialaitoksessa aktiivista ja ohjaavaa. Mahdolliset muutokset fysioterapiaprosessin aikana työ- ja toimintakyvyssä verraten alkutilanteeseen oli kirjattu vain alle puolessa palautteista. Vertailut olivat kovin oire ja ongelmakeskeisiä. Myös asiakkaan oma-arvio fysioterapian tuloksellisuudesta loppuraportoinnissa pitäisi ottaa selkeämmin huomioon ja sen täytyisi näkyä palautteessa. Työfysioterapiapalautteiden sisällön kehittäminen Kehittämistyö käytiin fysioterapialaitoksessa jokaisessa yksikössä läpi ja palautekeskustelun aikana henkilökunta sai antaa omia kommenttejaan palautteiden arvioinnista ja sisällöstä. Kehitysehdotusten pohjalta laatutyöryhmä työstää sähköistä työfysioterapiapalautepohjaa henkilökunnan ohjeistuksen mukaiseksi. Kun henkilökunta on saanut itse kehittää ja keskustella palautteiden sisällöstä, he sitoutuvat jatkossa palautteiden kirjaamisessa omalta osaltaan. Kehittämistyö on jokaisen henkilökuntaan kuuluvan sähköisesti luettavissa laatukansiossa. Kehittämistyöstä löytyy laajalti kirjatut viitekehykset, joista henkilökunnan on helppo kerrata työterveyshuollon palautteiden sisältöohjausta. 18

19 Tunnelmia Työfysioterapeutit ry:n Juhlaseminaarista ja 35- vuotis juhlista Yhdistyksemme perinteisille syysopintopäiville, jossa aiheena tänä vuonna oli Yläraaja ja Työkyky osallistui ennätyksellisen joukko työfysioterapeutteja ja mikä hienointa, kyseessä oli Juhlaseminaari, sillä yhdistyksemme täytti 35 vuotta. Yksi päivien kohokohdista oli ohjelmallinen iltajuhlamme, jota juhlistamassa oli myös joukko kutsuvieraita, kunniajäseniämme ja yhdistyksen entisiä puheenjohtajia. Olimme saaneet myös runsaan joukon näytteilleasettajia esittelemään tuotteitaan. Näyttelytilassa riittikin tiivistä tunnelmaa ja ajatusten vaihtoa. Malja hyville opintopäiville, seuraavia odotellessa. Ohjelmat sujuivat kuin Cabareessa 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2011 Työfysioterapeuttien syysopintopäivät 2011 Näytteilleasettajat MBT Suomi Oy VK- kustannus Oy Top- Cousins Oy MediMattress Oy Hyvällä Isku Interior Silmäasema yhteistyöllä pidempi työura Kuntoväline Oy Mediracer Oy Firstbeat Technologies Oy Viabel Oy Respecta Oy Fysio Store Oy Ergo Pro Oy 20

21 Taukoliikunta ohjelma asennetaan koko henkilökunnalle ja kukin käyttäjä voi itse räätälöidä omaan työpäivään soveltuvan aikavälin taukoliikunnalle. Ohjelma tavoittaa asiakkaat hyvin ja tavoitteena on madaltaa kynnystä taukoliikunnan tekemiseen. Ohjelma perustuu minitaukoihin ja minuutin välein toistettaviin 1 min taukoliikunta video-ohjauksiin. Kukin 60 sek mittainen ohjelma sisältää yhden lämmittävän ja yhden venyttävän liikkeen. Ohjelman videot on kuvattu ulkona pääkaupunkiseudun upeissa rantamaisemissa. Taukoliikuntaa koko henkilöstölle Ergo Pro Taukoliikuntaohjelmalla Ergo Pro Oy on pääkaupunkiseudulla yli 10 vuotta toiminut yritys, jonka päätoimialana on työfysioterapia. Toiminta sisältää myös työh vinvointipalvelut, kuten kuntotestaus- ja yritysliikuntapalvelut. Toiminnan pääpainopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jonka tavoitteena on terveempi ja tuottavampi henkilöstö asiakasyrityksille. Yrityksemme on ollut koko toiminnan ajan aktiivisesti mukana asiakasyritysten taukoliikuntaa tukevissa hankkeissa. Taukoliikunnan ohjauksesta on vastannut Ergo Pro:n ohjaaja tai Ergo Pro on kouluttanut asiakasyritysten henkilökunnasta vastuuhenkilöitä ohjaajiksi. Näitä taukoliikuntaryhmiä on tälläkin hetkellä käynnissä useissa yrityksissä. Käytännön kokemus on osoittanut että tiettyyn kellonaikaan pidettyyn taukoliikuntaan saadaan osallistumaan usein vain pieni osa asiakasyrityksen henkilökunnasta esim. työkiireistä ja - aikatauluista johtuen. Tämän vuoksi ja asiakkailta tulevien toistuvien tiedustelujen johdosta olemme kehittäneet myös asiakasyritysten henkilökunnan tietokoneilla toimivan ERGO PRO Taukoliikunta ohjelman. Käyttäjä voi valita itselle soveltuvan videon liikevalikosta tai antaa ohjelman arpoa videon sattumanvaraisesti. Ohjelman liikesuunnittelussa on huomioitu päätetyön kuormitustekijät eli pääpaino on niskahartiaseudun ja alaselän liikevalikoissa. Taukoliikuntavälineistä mukana ovat keppi- ja kuminauhaliikkeet. Ohjelma on lisenssituote, johon asiakasyritys ostaa käyttöoikeuden 1 tai 2 vuodeksi kerralla. Videovalikon sisältöä ja ohjelman teknistä toteutusta kehitetään vuosittain uusilla ohjelmaversioilla, joiden avulla asiakkaiden mielenkiinto pidetään yllä ja toisaalta vastataan tietotekniikkaympäristön nopeisiin muutoksiin. Ohjelma toimii Windows käyttöjärjestelmistä seuraavilla: XP, Vista ja Win 7. Yrityksissä tapahtuvilla käytännön taukoliikunta ohjauksilla ja henkilökunnan taukoliikunnan ohjaajakoulutuksilla on edelleen tärkeä paikkansa työpaikoilla tapahtuvassa taukoliikunta ohjauksissa. ERGO PRO Taukoliikunta ohjelma on saanut kuitenkin innostuneen vastaanoton asiakasyritysten ja työhyvinvoinnin ammattilaisten keskuudessa ja on moderni tapa hoitaa yrityksen taukoliikunta laadukkaasti ja tehokkaasti. Tiedustelut: Gsm /

22 2011 TyöfysioterapeutTI mediakortti JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry, ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl TOIMITUS Merja Blomqvist, merja.e.blomqvist@sok.fi Taina Lehtomäki, taina.lehtomaki@hus.fi Teija Saari, teija.saari@espoo.fi Piia Hammaren-Luoso piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi TAITTO Jan-Eric Wargelin janne.wargelin@gmail.com TILAUKSET Sihteeri Hanna Nummela hanna.nummila@yle.fi (09) TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3 Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus AIKATAULU Nro ilmestyy aineisto viim. 1 maaliskuussa touko-kesäkuussa syys-lokakuussa joulukuussa

23 ILMOITUSHINNAT JA KOOT 1/1 1/2 2/3 1/2 1/1 s. 2/3 s. 1/2 s. 1/2 s. 170x260mm 170x170mm 170x130mm 85x260mm /3 1/4 1/4 Takakansi, mustavalkoinen 750 1/1 s. 1/4 s. 1/4 s. Takakansi, 170x85mm 170x65mm 85x130mm neliväri Koulutusilmoitukset -25% yllämainituista hinnoista. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi) Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80 / ilmoitus. ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi, aineiston jätttöpäivään mennessä. Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä. TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50 / vuosi, Työfysioterapeutit ry Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden ilmestymisestä.

24