Vesijärven Enonselän lahnan kasvu ja ravinto
|
|
- Emilia Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesijärven Enonselän lahnan kasvu ja ravinto Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos Jukka Ruuhijärvi Riistan- ja kalantutkimus, Evo Enonselän koetroolisaalista kesällä Kuva: Mika Vinni. Sisällysluettelo 1. Tausta Aineisto ja menetelmät 2 3. Tulokset Ikä ja kasvu Kuntokerroin Ravinto 8 4. Tulosten tarkastelu.. 9 Lähdeluettelo. 10
2 1. Tausta Lahna oli ja 1800-luvuilla taloudellisesti Vesijärven tärkein kalalaji. Vesijärven lahna oli maankuulu suuren kokonsa ja lihavuutensa ansiosta (Bucht 1792). Alun perin sitä kutsuttiin Paimelan lahnaksi tärkeimmän pyyntialueensa mukaan. Buchtin (1792) mukaan Vesijärven lahnat painoivat tyypillisesti kolmesta seitsemään naulaan eli 1,3-3 kg ja suurista, n. 6 kg painoisista lahnoista maksettiin tuolloin enemmän kuin esimerkiksi Kemijoen lohesta. Lahnojen keskikoko alkoi kuitenkin pienentyä jo 1800-luvulla ja parhaimman kutualueen, Paimelanlahden, olosuhteet heikkenivät 1830-luvulla Vääksynkosken kaivamisen aiheuttaman vedenpinnan laskun takia (Siven 1905). Silti 1900-luvun alussa lahna oli edelleen Vesijärven arvokkain kalalaji. Suomen suurin dokumentoitu lahna, 11,5 kg painoinen, on saatu Paimelanlahdesta vuonna Lahnakannan alamäki oli tuolloin kuitenkin jo alkanut. Vähitellen heikkenevien lahnasaaliiden ja pienenevän keskikoon takia kalastajat alkoivat menettää mielenkiintoaan lahnan kalastukseen luvun loppupuolella lahnakanta suorastaan romahti. Kalojen keskikoko tippui ja kutusaaliit pienenivät ratkaisevasti. Lisäksi Vesijärven likaantuminen alkoi aiheuttaa lahnoihin haju- ja makuvirheitä (Keto 1981). Enoselän biomanipulaatioprojektin yhteydessä 1990-luvun alussa tutkittiin lahnan kasvunopeutta ja sen todettiin hidastuvan tuntuvasti kuuden-seitsemän vuoden iässä (Horppila ym. 1995). Nykyään Enonselän kalasto on paljon paremmassa tilassa kuin ennen biomanipulaatiota 1980-luvulla. Särkien määrä ulapalla on pysynyt vähäisenä ja kuhakanta on vahva. Enonselän kuhat ja ahvenet kasvavat varsin nopeasti (Ruuhijärvi ja Vinni, julkaisematon). Lahnakannassa ei kuitenkaan ole tapahtunut ainakaan silminnähtävää kohentumista. Suurikokoisia lahnoja on saaliin joukossa edelleen hyvin vähän, mikä viittaa hitaaseen kasvuun. Lahnan hidas kasvu voi johtua monesta syystä, kuten kannan tiheydestä sekä ravinnon määrästä ja laadusta (Backiel & Zawisza 1968). Enonselällä ainakin heikko happitilanne kesäkerrostuneisuusaikaan on ollut ilmeinen este lahnan kasvun nopeutumiselle. Vähähappinen alusvesi on pitänyt pohjaeläinmäärät pieninä ja rajannut lahnan pohjaeläinten syöntiä matalammille alueille kesäkerrostuneisuusaikaan. Vuonna 2010 aloitetun kesäaikaisen hapetuksen myötä pohjaeläinmäärät ovat kasvaneet (Hynynen 2011), minkä voisi olettaa nopeuttavan lahnojen kasvua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Enonselän lahnan kasvunopeus viime vuosina. Lisäksi selvitettiin ulappa-alueen lahnojen ravinnonkäyttöä kesällä Aineisto ja menetelmät Tämän tutkimuksen aineisto saatiin Enonselän kaikuluotausten yhteydessä tehdyistä koetroolauksista. Lahnojen kasvua tutkittiin vuosina 2005 ja 2013 pyydetyistä ja ravinnonkäyttöä vuonna 2013 pyydetyistä kaloista. Vuoden 2005 lahnat oli pyydetty lokakuuta, kun taas vuoden 2013 lahnat pyydettiin kesäkuuta ja elokuuta. Aineisto sisälsi sekä yöllä että päivällä ja vaihtelevilta syvyyksiltä troolattuja lahnoja. Kaikki lahnat pyydettiin kuitenkin ulappa-alueelta joko välivedestä tai pinnasta, mikä on hyvä ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa. Kalojen pituus mitattiin 1 mm:n ja paino 1 g:n tarkkuudella. Iän- ja kasvunmääritystä varten otettiin kaloista suomunäytteet ja hartian lukkoluut (Cleithrum). Lahnojen iän- ja kasvunmääritys tehtiin kaksoismäärityksenä eli käyttämällä sekä suomuista että cleithrumista saatavaa informaatiota. Tällöin päästään luotettavampaan lopputulokseen kuin käyttämällä pelkästään suomuja (Eloranta 1975, Raitaniemi ym. 2000). Takautuvat kasvut laskettiin hartian lukkoluusta käyttämällä Fraser-Leen menetelmää (Bagenal & Tesch 1978). Mahdollisten kasvumuutosten selvittämiseksi tutkittiin eri vuosien aineistolle määritettyjä takautuvia kasvuja, lahnojen havaittuja ikäryhmäkohtaisia pituuksia ja vuotuisia lisäkasvuja. Lisäksi tutkittiin mahdollisia 2
3 muutoksia lahnojen kuntokertoimessa (Bagenal & Tesch 1978). Vertailuaineistoina olivat 1990-luvulla tehdyt kasvuselvitykset (Nyberg, julkaisematon). Lahnojen käyttämä ravinto arvioitiin suolen ensimmäisestä kolmanneksesta tilavuusmenetelmällä (Vøllestad 1985, Rask 1989). Ravintokohteet pyrittiin määrittämään vähintään sukutasolle tärkeimpien ryhmien osalta. Tuloksia vertailtiin Enonselän lahnan ravintotuloksiin vuosilta 2005 ja 2009 (Vinni & Malinen 2007, Malinen ym. 2010). 3. Tulokset 3.1 Ikä ja kasvu Enonselän ulapalta kesällä 2013 troolatut lahnat olivat varsin iäkkäitä (kuva 1). Niiden keski-ikä oli peräti 16,7 vuotta. Ulapan lahnojen ikäjakauma näyttää muuttuneen nimenomaan viime vuosina, koska vielä vuonna 2005 lahnojen keski-ikä oli 9,6 vuotta. Vuoden 1996 aineistossa lahnojen keski-ikä oli 9,1 vuotta (Nyberg, julkaisematon aineisto). Koko trooliaineiston lahnojen takautuvien pituuksien perusteella Enonselän lahnojen kasvu näyttäisi olevan erittäin hidasta, jopa hitaampaa kuin 1990-luvulla (kuva 2). Varsin samantyyppiseen tulokseen päätyi Toivonen (2013) vuonna 2011 kerätystä aineistosta. Koska kuitenkin takautuvissa kasvumäärityksissä otetaan huomioon kalojen koko kasvuhistoria, kuvastavat eri vuosille lasketut käyrät lahnan keskimääräistä kasvunopeutta yli 20 vuoden ajalta ennen näytteenottovuotta. Esimerkiksi vuonna 2013 keskipituus 5-vuotiaille lahnoille muodostuu vuosiluokkien kalojen pituuksista viiden vuoden iässä. Näin ollen takautuviin kasvunmäärityksiin perustuvat käyrät sopivat erittäin huonosti mahdollisten, viime vuosina tapahtuneiden kasvumuutosten selvittämiseen. Niiden tutkiminen edellyttää vuosi- ja ikäryhmäkohtaisten kasvujen tarkastelua. Takautuvia kasvunmäärityksiä voidaan hyödyntää kasvumuutosten selvittämiseksi esimerkiksi siten, että lasketaan tietyn ikäisten kalojen pituus kunakin tutkimusvuotena. Tällöin yhdelle vuodelle laskettu arvo muodostuu yhden tietyn vuosiluokan kalojen pituuksista kyseisenä vuonna. Esimerkiksi vuoden 2005 havainto 8-vuotiaiden keskipituudesta muodostuu vuosien aineistosta siten, että esimerkiksi vuonna 2013 pyydetyn 16-vuotiaan lahnan takautuva pituus 8-vuotiaana vuonna 2005 tulee mukaan analyysiin. Peräkkäisten vuosien havainnot ovat käytännössä toisistaan riippumattomia, koska kyse on eri vuosiluokan kaloista. Tällaisen tarkastelun perusteella Enonselän 6-10-vuotiaiden lahnojen kasvunopeus on selvästi parantunut vuosituhannen vaihteesta alkaen (kuva 3). Takautuviin kasvumäärityksiin sisältyy kuitenkin merkittäviä virhelähteitä, kuten ns. Leen ilmiö. Näin ollen tulokset varmistettiin lahnojen havaituilla pituuksilla tietyn ikäisinä niistä ikäryhmistä, joista aineistoa oli riittävästi. Tämä analyysi varmisti, että näiden keski-ikäisten lahnojen kasvu on todella nopeutunut ainakin viimeisen kahdeksan vuoden aikana (kuva 4). Enonselän 8-, 10- ja 12-vuotiaiden lahnojen keskikoko oli vuonna 2012 merkitsevästi suurempi kuin vuonna 2005, koska 95 %:n luottamusvälit eivät olleet päällekkäisiä (p<0,001). Nämäkin analyysit perustuvat kuitenkin kokoomatietoon usean vuoden aikajaksolta; esimerkiksi 10-vuotiaan lahnan pituus määräytyy kymmenen kesän kasvunopeuksien perusteella. Viime vuosina mahdollisesti tapahtuneiden kasvumuutosten selvittäminen edellyttävätkin vuotuisten lisäkasvujen tutkimista. Tätä varten aineistosta määritettiin lahnan vuotuiset lisäkasvut viimeiseltä kuudelta vuodelta, jotka jaettiin kahteen 3
4 jaksoon; ja Ensimmäinen jakso edustaa aikaa ennen kesäaikaista hapetusta ja jälkimmäinen hapetuksen aikaa. Painon lisäkasvu on ollut nopeampaa vuosina kaikilla tutkituilla ikäryhmillä (kuva 5). Kun havaintoparina käytetään tietyn ikäryhmän lisäkasvua kahtena jaksona, voidaan todeta että lahnat ovat kasvaneet merkitsevästi nopeammin jaksolla (merkkitesti, p < 0,01). Tämä analyysi siis varmistaa sen, että lahnojen kasvunopeus on parantunut vielä viimeisen kuuden vuoden aikana. Kuvien 3 ja 4 perusteella kyse on kuitenkin 2000-luvun alussa alkaneesta trendistä, eikä hapetuksen vaikutusta lahnan kasvunopeuteen voida näillä analyyseillä osoittaa. Joka tapauksessa kyse on positiivisesta kehityksestä, jota pohjien happitilanteen paraneminen ei voi ainakaan huonontaa. Kuva 1. Vuosina 1996 (Nyberg, julkaisematon), 2005 ja 2013 pyydettyjen lahnojen ikäjakaumat. 4
5 Pituus(mm) Ikä (v) Kuva 2. Enonselän lahnojen keskimääräinen pituus iän suhteen 1990-luvulla (Nyberg, julkaisematon aineisto) sekä vuosina 2005 ja Arvot perustuvat takautuviin kasvumäärityksiin vuotiaat 8-vuotiaat 6-vuotiaat Pituus (mm) Kuva 3. Kuusi-, kahdeksan- ja kymmenvuotiaiden lahnojen keskimääräinen pituus Enonselällä vuosina takautuvien kasvumääritysten perusteella. Kuvassa ovat mukana havainnot, joista oli vähintään neljä yksilöä. 5
6 Kuva 4. Kahdeksan-, kymmen-, ja 12-vuotiaiden lahnojen havaittu keskipituus (ei siis takautuvasti määritetty) Enonselällä vuosina 1996, 2005 ja Muista ikäryhmistä ei ollut tarpeeksi havaintoja. Keskipituuksille on esitetty myös 95 %:n luottamusvälit. 6
7 2 Suhteellinen painonlisäys 1,5 1 0, Ikä (v) Kuva 5. Enonselän lahnojen suhteellinen vuotuinen painokasvu kahtena jaksona; ja vuotiailla kaloilla. Suhteellinen kasvu = painonlisäys vuoden aikana/ paino vuoden alussa. 3.2 Kuntokerroin Enonselän lahnan keskimääräinen kuntokerroin (Fultonin kuntokerroin, Bagenal & Tesch 1978) oli cm pituisilla lahnoilla sekä vuoden 1996 aineistossa että vuoden 2013 aineistossa 0,93. Kuntokerroin kasvaa hieman lahnan koon kasvaessa, mikä on yleinen ilmiö (kuva 6). Nopeasti kasvavilla Keurusselän lahnoilla kuntokerroin oli hieman suurempi, 1,06 (Hakkarainen 1956), ja tämäkin ero johtunee näiden järvien aineistojen eroista: Keurusselän lahnat olivat keskimäärin suurempia ja osa oli pyydetty juuri ennen kutua. Vesijärven kaikki näytelahnat oli pyydetty 1-3 kk kudun jälkeen. Suomen ulkopuolella, mm. Venäjällä on lahnalla havaittu huomattavasti suurempia kuntokertoimia (Backiel & Zawiza 1968). Ne eivät kuitenkaan ole kovin vertailukelpoisia Suomen järvien lahnoihin. Kuntokertoimen perusteella vuonna 2013 Enonselän ulapalta pyydetyt lahnat ovat siis samanlaisia kuin 1990-luvulla ja varsin normaaleja Suomen oloihin. 7
8 Kuntokerroin 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Pituus (cm) Kuva 6. Enonselän lahnojen kuntokertoimet vuosina 1996 ja Ravinto Kesäkuussa 2013 ulapalta troolatut lahnat olivat syöneet miltei yksinomaan eläinplanktonia (kuva 7). Bosmina -vesikirppujen osuus ravintokohteista oli peräti yli 70 %. Sekä Daphnia- että Leptodora -vesikirppujen osuus ravintokohteista oli n. 11 %. Myös keskikesällä 2009 Enonselän lahnat olivat syöneet pääasiassa eläinplanktonia (Malinen ym. 2010). Elokuussa 2013 troolattujen lahnojen ravinto oli täysin erilainen: surviaissääsken toukat ja niiden kotelot muodostivat yhteensä n. 94 % ravinnosta. Eläinplanktonia ei löytynyt lahnojen ravinnosta lainkaan. Myös vuosien 2005 ja 2009 elokuussa Enonselän lahnat söivät pääasiassa surviaissääsken toukkia (Vinni & Malinen 2007, Malinen ym. 2010). n=30 n=78 Kuva 7. Enonselän ulapan lahnojen ravinnon koostumus kesä- ja elokuussa Analysoitujen lahnojen lukumäärä on ilmoitettu pylväiden päällä. 8
9 4. Tulosten tarkastelu Lahnan hidas kasvu on tyypillistä rehevöityneille järville. Enonselän lahnan kasvu oli erittäin hidasta luvulla, mutta on alkanut nopeutua vuosituhannen vaihteen aikoihin. Nykyään lahna kasvaa Enonselällä jo hieman nopeammin kuin monissa rehevissä järvissä. Esimerkiksi Lohjanjärveltä, Villikkalanjärveltä ja Hiidenvedeltä on raportoitu hitaampia kasvunopeuksia (Salminen 1983, Peltonen ym. 1996, Vinni ym. 2000). Niinikään rehevän Tuusulanjärven lahnan kasvu oli varsin hidasta jo lähes sata vuotta sitten (Järnefelt 1921). Toisaalta tehokkaan hoitokalastuksen jälkeen Tuusulanjärven lahnan kasvu nopeutui selvästi ja parhaimmillaan lahnakannan biomassa kaksinkertaistui yhden kasvukauden aikana (Malinen & Kervinen 2013). Enonselän lahnan kasvu on edelleen melko hidasta verrattuna monien karujen järvien lahnojen kasvuun. Esimerkiksi Keurusselällä 10-vuotiaat lahnat olivat selvästi yli 40 cm pituisia (Salminen 1983), kun ne Enonselällä olivat n. 31 cm pituisia (vuoden 2013 aineisto). Enonselän lahnan kasvunopeus näyttää hiljalleen parantuneen koko ja 2010-lukujen ajan. Kasvu on ollut kaikkein nopeinta hapetuksen aloittamisen jälkeen ( ), mutta hapetuksen mahdollista positiivista vaikutusta ei voitu silti erottaa pitempiaikaisesta kasvun nopeutumistrendistä. Mahdollisia syitä kasvun nopeutumiselle ovat lahnaan ja sen kilpailijoihin kohdistunut hoitokalastus sekä kuorekannan ajoittaiset romahdukset (Malinen ym ja 2012). Nämä ovat todennäköisesti vaikuttaneet suotuisasti sekä pohjaeläinten että eläinplanktonin määrään lahnayksilöä kohti. Tämän tutkimuksen heikkoutena on vanhoihin kaloihin painottunut aineisto, minkä takia nuorten ikäryhmien kasvua ei voitu tutkia kattavasti. Aineistoon osuneiden muutamien yksilöiden perusteella nuorten lahnojen kasvunopeus on ollut hyvä. Jatkossa lahnan kasvunäytteet kannattaa kerätä siten, että aineistoa saadaan kattavasti myös nuoremmista ikäryhmistä. Pienikokoiset lahnat syövät tyypillisesti lähinnä eläinplanktonia (esim. Kangur ym. 1999), mutta siirtyvät yleensä pohjaeläinravintoon muutaman vuoden ikäisenä. Rehevissä järvissä suurikokoisetkin lahnat saattavat joutua turvautumaan eläinplanktonravintoon, koska pohjaeläinmäärät ovat vähentyneet happiongelmien ja runsaan kilpailevan kalaston takia. Enonselän ulapan lahnojen ravinto koostuikin keskikesällä miltei yksinomaan eläinplanktonista. Vastaava tilanne oli esimerkiksi kesällä 2005 erittäin rehevällä Jokioisten Rehtijärvellä (Malinen ym. 2006). Elokuussa Enonselän ulapan lahnojen ravinto oli täysin erilaista se koostui miltei yksinomaan surviaissääsken toukista ja niiden koteloista. Surviaissääsken toukat ja kotelot ovat jo selvästi parempaa ravintoa keskikokoisille ja suurille lahnoille. Koteloiden suuri määrä lahnojen ravinnossa saattaa olla lyhytaikainen ilmiö. Kotelovaihe on lyhyt, mutta tuona aikana niitä voi esiintyä varsin runsaasti välivedessä, jossa ne ovat helppoja ravintokohteita ulapan lahnoille. Ilmeisesti ulapan lahnojen kannattaa syödä keskikesällä eläinplanktonia, koska etenkin Bosmina- ja Daphnia -vesikirppujen määrä on tuolloin suurimmillaan (Ketola ym. 2013). Tämä kuitenkin viittaa siihen, että ainakaan keskikesällä surviaissääsken toukkia ei ole riittävästi tarjolla. Elokuussa eläinplanktonmäärä on alhaisempi ja surviaissääsken toukat ovat tuolloin lahnoille houkuttelevampi vaihtoehto. Surviaissääsken toukkien määrä kasvoi voimakkaasti hapetuksen aloittamisen jälkeen ja oli vuonna 2012 moninkertainen verrattuna hapetusta edeltävään tilaan, mutta laski huomattavasti vuonna 2013 (Hynynen 2014). Jos kyse ei ole lyhytaikaisesta notkahduksesta, saattaa se jatkossa näkyä lahnan kasvunopeuden suotuisan kehityksen taantumisena. Vaihtoehtoisia ravintokohteita on nimittäin Enonselän ulapalla niukasti. Esimerkiksi Hiidenveden syvillä alueilla lahnat syövät kesällä surviaissääsken toukkien lisäksi paljon sulkasääsken toukkia (Chaobotus flavicans) ja jäännemassiaisia (Mysis relicta) (Vinni ym. 2000). Aiemmin, jolloin kasvu oli hieman nopeampaa, hyödynsivät Hiidenveden lahnat myös katkoja ja pieniä simpukoita 9
10 (Jääskeläinen 1930). Kaikkien näiden ravintokohteiden määrä on Enonselällä hyvin vähäinen (Hynynen 2011 ja 2014). Lahna kuuluu Enonselän runsaimpiin kaloihin ja sen kasvua kannattaa tutkia muutaman vuoden välein. Hapetuksen mahdolliset suotuisat vaikutukset pohjaeläinyhteisöön ja lahnan kasvuun tulevat paremmin näkyviin vasta vuosien kuluttua. Lisäksi Enonselän kalayhteisössä saattaa tapahtua suuriakin muutoksia, koska se on viime vuosina ollut varsin epävakaa. Lämpimien ja kylmien kesien aiheuttama vaihtelu on poikkeuksellisen suurta (Malinen ym. 2012). Kylmät kesät voimistavat kuorekantaa mutta lämpiminä kesinä kanta romahtaa. Kuore on niin tärkeässä asemassa Enonselän ulapalla eläinplanktonin säätelijänä, että nämä muutokset heijastuvat koko kalayhteisöön mahdollisesti myös lahnan ravintoon ja kasvuun. Lähdeluettelo Backiel, T. & Zawisza, J. 1968: Synopsis of biological data on the bream Abramis brama (Linnaeus, 1758). FAO Fisheries Synopsis 36. Rooma. Bagenal, T. B. & Tesch, F. W Age and growth. Teoksessa: Bagenal, T. (toim.): Methods for assessment of fish production in fresh waters. Blackwell, Oxford, s Bucht, J. F. 1792: Academisk afhandling om Hollola Socken uti Tavastland. Väitöskirja. Åbo Akademi, filosofian laitos. Turku s. Eloranta, A Kalojen iänmääritys. Suomen Kalastusyhdistys n:o 60. Vammala. 68 s Hakkarainen, E. 1956: Havaintoja Keurusselän lahnasta. Suomen Kalastuslehti 63: 4-5. Horppila, J., Malinen, T., peltonen, H. & Ruuhijärvi, J. 1995: Kalastotutkimukset - Julkaisussa: Sammalkorpi, I., Keto, J., Kairesalo, T., Luokkanen, E., Mäkelä, M., Vääriskoski, J. & Lammi, E. (toim.): Vesijärviprojekti ravintoketjukunnostus, tutkimukset ja toimenpidekokeilut. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A nro 218, s Hynynen, J. 2011: Vesijärven ja Työtjärven (Lahti, Hollola) pohjaeläimistö v Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 24/ s. Hynynen, J. 2014: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön vuoden 2013 tulokset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 58/ s. + liite. Järnefelt, H. 1921: Untersuchungen uber die Fishe und ihre Nahrung im Tuusulasee. Acta Societas pro Fauna et Flora Fennica 52: n:o 1, 160 s. Jääskeläinen, V. 1930: Hiidenvesi kalavetenä. Suomen kalatalous 11: Kangur, K, Kangur, A. & Kangur, P. 1999: A comparative study on the feeding of eel, Anguilla anguilla (L.), bream, Abramis brama (L.) and ruffe, Gymnocephalus cernuus (L.) in Lake Vörtsjärv, Estonia. Hydrobiologia 408/409: Keto, J. 1981: Vesijärven kalastuksen historiaa - Julkaisussa: Forsius, A. & Mantere, H. (toim.): Päijät- Hämeen Tutkimusseuran vuosikirja ABC-paino, Lahti. s Ketola, M., Kuoppamäki, K. & Kairesalo, T. 2013: Vesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta sekä niissä tapahtuvat muutokset (vuosina ). Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti. 21 s. Malinen, T. & Kervinen, J. 2013: Tuusulanjärven lahna-, pasuri- ja särkikannat vuosina Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos. 18 s. 10
11 Malinen, T., Antti-Poika, P., Vinni, M., Ruuhijärvi, J. & Ala-Opas, P. 2010: Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuonna Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos sekä Riistan- ja kalantutkimus, Evo. 23 s. Malinen, T., Tuomaala, A., Antti-Poika, P. & Salonen, M. 2008: Vesijärven Enonselän ulappa-alueen kalayhteisön kehitys vuosina Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristöekologian laitos sekä bio- ja ympäristötieteiden laitos. 16 s. Malinen, T., Tuomaala, A., Vinni, M., Vesala, S., Horppila, J., Niemistö, J., Ruuhijärvi, J., Pekcan-Hekim, Z. & Ojala, T. 2006: Jokioisten Rehtijärven kalasto vuonna Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 23 s. Malinen, T. & Vinni, M. 2013: Järvi Hoi hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos. 18 s. Malinen, T., Vinni, M., Ruuhijärvi, J. & Ala-Opas, P. 2012: Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos sekä Riistan- ja kalantutkimus, Evo. 27 s. Peltonen, H., Nyberg, K. & Lehtonen, H. 1996: Villikkalanjärven kalatutkimukset vuonna Tutkimusraportti. Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos/kalataloustiede. 25 s. + liitteet. Raitaniemi, J., Torvi, I. & Nyberg, K Kalojen iän ja kasvun määritys. RKTL. Helsinki, 232 s. Rask, M. 1989: A note of the diet of roach, Rutilus rutilus L., and other cyprinids at Tvärminne, northern Baltic Sea. Aq. Fenn Salminen, M. 1983: Lahnan kasvusta ja lisääntymisbiologiasta Lohjanjärvessä ja Keurusselässä. Pro gradu työ. Helsingin yliopisto, Eläintieteen laitos. 61 s. Siven, A. 1905: Vesijärvi. Maantieteellinen kuvaus. Lukutupa 14 (s ), 16 (s ) ja 18 (s Toivonen, A. 2013: Lahnan kasvu Lahden Vesijärven Enonselällä. Opinnäytetyö (AMK). Turun ammattikorkeakoulu. 29 s. Vinni, M., Horppila, J., Olin, M., Ruuhijärvi, J. & Nyberg, K. 2000: The food, growth and abundance of five co-existing cyprinids in lake basins of different morphometry and water quality. Aquatic Ecology 34: Vinni, M. & Malinen, T. 2007: Vesijärven Enonselän ulappa-alueen runsaimpien kalalajien ravinto vuonna Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 6 s. Vøllestad, L. 1985: Resource partitioning of roach Rutilus rutilus and bleak Alburnus alburnus in two eutrophic lakes in South-Eastern Norway. Holarc. Ecol
Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä
Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotSulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä
Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä Tommi Malinen, Mika Vinni, Pekka Antti-Poika ja Antti Tuomaala Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos/akvaattiset
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä
Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Tutkimusraportti 25.1.211 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos akvaattiset tieteet 1. Tausta Sulkasääsken
LisätiedotVesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015
Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, akvaattiset tieteet Tutkimusraportti
LisätiedotSulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 2014
Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 214 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Tulokset..
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotVesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina 2009-2012
Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina 29-212 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas Riistan- ja kalantutkimus,
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2013
Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 213 Tutkimusraportti 8.11.213 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Sulkasääski (Chaoborus flavicans)
LisätiedotHoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut
Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien
LisätiedotKUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.
LisätiedotHarvanjärven kunnostus -hanke. Ahvenen ja särjen kasvu Harvanjärvessä
Harvanjärven kunnostus -hanke Ahvenen ja särjen kasvu Harvanjärvessä Olli Saari 18.3.13 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Ahven- ja särkiaineiston keruu sekä näytteiden
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotTuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 2008
Tuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 8 Tutkimusraportti 16.6.9 Toi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset
LisätiedotLintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus
VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo 31.8.2011 Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö
LisätiedotMäärlammin eläinplankton kesällä 2014
Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 3 2. Aineisto ja menetelmät. 3 3. Tulokset 3 3.1 Lämpötila,
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotTuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 2005 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna
Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 25 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Antti Tuomaala ja Tommi Malinen Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 65 14 Helsingin
LisätiedotTuusulanjärven ulappa-alueen kalayhteisö kesällä 2015
Tuusulanjärven ulappa-alueen kalayhteisö kesällä 215 Tommi Malinen 1, Mika Vinni 1, Sami Vesala 2 ja Jukka Ruuhijärvi 2 1 Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, akvaattiset tieteet 2 Luonnonvarakeskus
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2016
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:216 1 24.3.216 YKSINASUVIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2 213 Yksinasuvien määrä Vantaalla oli vuoden 213 lopussa kaikkiaan 95 4 asuntokuntaa, joista yksinasuvien asuntokuntia
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotVesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuonna 2009
Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuonna 29 Tommi Malinen, Pekka Antti-Poika ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas Riistan-
LisätiedotSulkasääsken toukkien runsaus Mustialanlammilla kesällä 2009
Sulkasääsken toukkien runsaus Mustialanlammilla kesällä 2009 Tommi Malinen, Mika Vinni ja Pekka Antti-Poika Helsingin yliopsto, ympäristötieteiden laitos Johdanto Sulkasääsken toukat ovat järven pohjalla
LisätiedotEtelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotRuotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotSulkasääsken ja jäännemassiaisen runsaus Hiidenvedellä kesällä 2014
Sulkasääsken ja jäännemassiaisen runsaus Hiidenvedellä kesällä 214 Tutkimusraportti 25.2.215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden
LisätiedotSulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä
Sulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Sulkasääsken toukat (kuva 1) ovat eläinplanktonia syöviä petoja,
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2012
Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 212 Tutkimusraportti 4.2.213 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden syvillä alueilla
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotTuusulanjärven ulappa-alueen kalasto vuonna 2014 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna
Tuusulanjärven ulappa-alueen kalasto vuonna 214 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Tutkimusraportti 5.3.215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos
LisätiedotKalakantojen hoito ja kalastus toimenpidesuositukset 2008-2012
toimenpidesuositukset 2008-2012 Ammattikalastus: tulevaisuuden suunnitelmat 10 vuodelle, ikärakenne ym. HAASTATELTIIN KALASTAJAT 2008 Inarijärven kalastuksen sosioekonominen tutkimus: TUTKIMUSSUUNNITELMIA
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2009
Sulkasääsken runsaus Hiidenvedellä vuonna 2009 Tutkimusraportti 29.9.2010 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1. Johdanto Hiidenveden
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotRapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti
Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotTuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 2007 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna
Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 27 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Tommi Malinen ja Pekka Antti-Poika Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Tuusulanjärven
LisätiedotSulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suoli- ja Pannujärvessä
Sulkasääsken runsaus ja merkitys Hämeenlinnan Tuuloksen Pyhä-, Suoli- ja Pannujärvessä Tommi Malinen ja Mika Vinni Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 23 213 Etukannen kuva: Näkymä Tuuloksen Pannujärveltä
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen
LisätiedotARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2
LisätiedotKALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992
KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
LisätiedotTuusulanjärven ulapan kalasto vuosina kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna
Tuusulanjärven ulapan kalasto vuosina 1997-216 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Tutkimusraportti 4.4.217 Tommi Malinen Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto
LisätiedotMERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.
Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2015
Irja Henriksson 5.4.216 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 215 Vuonna 215 Lahteen valmistui 386 rakennusta ja 766 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes ennallaan, mutta asuntotuotanto
LisätiedotLAHNAN KASVU LAHDEN VESIJÄRVEN ENONSELÄLLÄ
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomi 2013 Anssi Toivonen LAHNAN KASVU LAHDEN VESIJÄRVEN ENONSELÄLLÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalouden
LisätiedotAsukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta
Asukastoimikuntien lausuntojen yhteenveto käyttöarvon mukaisesta vuokrien tasauksesta VAV Asunnot Oy uudistaa ARA-kiinteistöjensä vuokranmääritystä. Uudessa mallissa pääomakulujen lisäksi tasattaisiin
LisätiedotCarlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu
1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden
LisätiedotTuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 2006 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna
Tuusulanjärven kalatiheys ja biomassa vuonna 26 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Tommi Malinen, Antti Tuomaala, Pekka Antti-Poika & Zeynep Pekcan-Hekim Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotTeknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa. Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e
25.4.2016 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Vuosi 2015 oli yrityksille haastava, liikevaihto jäi kokonaisuudessaan pakkaselle vuosi 2016 ei tuo olennaista muutosta kokonaiskuvaan Teknologiateollisuuden
LisätiedotTuusulanjärven lahna-, pasuri- ja särkikannat vuosina 2003-2009
Tuusulanjärven lahna-, pasuri- ja särkikannat vuosina 23-29 Tutkimusraportti 29.4.211 Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset tieteet 1 ja Suomen Ympäristökeskus 2 Tommi Malinen 1 Heikki
LisätiedotTaustaa 9.2.2016. Tutkimuksen käynnistäminen ja toteutus. Myönnetty, ei käytetty tulkkauspalvelun haasteet
Taustaa Myönnetty, ei käytetty tulkkauspalvelun haasteet Sillalla seminaari Eija Roisko Tikoteekin kehittämispäällikkö Kehitysvammaliitto ry eija.roisko@kvl.fi Oikeus tulkkauspalveluun 5313 vammaisella
LisätiedotSIIVOUSTYÖN FYYSINEN KUORMITTAVUUS. Auli Kaita Pro gradu -tutkielma Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2012
SIIVOUSTYÖN FYYSINEN KUORMITTAVUUS Auli Kaita Pro gradu -tutkielma Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2012 Siivoustyö Siivoojan ammatti on yksi yleisimmistä naisvaltaisista ammateista
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotAsukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke
Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke Meillä on jotain yhteistä Hollolan kuntatilaisuus Vesijärvisäätio 25.5.2016 Kohteina Hollolassa Vesijärvi Työtjärvi Hahmajärvi Kutajärvi Matjärvi Arkiomaajärvi
LisätiedotVesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen
Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 21.11.2015 c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 a1 17200 Vääksy phly@phly.fi Johdanto Suomen
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotJärvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä
Järvi Hoi -hankkeen ravintoverkkotutkimukset Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä Loppuraportti 2.1.21 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Hiidenveden Mustionselän sulkavasaalista
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotTammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
TYÖTTÖMYYDEN LASKUSSA HIDASTUMISTA Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 19 521 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 341 vähemmän
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotKaupan näkymät 2012-2013
Kaupan näkymät 212-213 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 21 Yht. 118,5 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 3 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 % Lähde:
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotPohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013
POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
Lisätiedot