Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Transkriptio

1 Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi

2 Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria.

3 Alkuun kuitenkin lyhyesti ravintoverkoista yleensä

4 RAVINTOVERKKO RAJOITTAVAT TEKIJÄT VAIKUTTAVAT VOIMAT Pedot Kasvinsyöjät Resurssit Pedot Kilpailu Saalistus Kasvit Resurssit Kilpailu Ravintoverkon kolme tasoa: petojen määrää rajoittavat käytettävissä olevat resurssit (kasvinsyöjät), kasvinsyöjiä rajoittavat pedot ja kasveja rajoittavat resurssit, kuten valo ja kasvutila (Brönmark & Hansson 2005). Tätä kutsutaan HSS-malliksi.

5 Yksinkertainen pelaginen (avovesialueen) ravintoverkko

6 PELAGINEN RAVINTOKETJU Pedot (petokalat) Planktonsyöjät Eläinplankton Kasviplankton POHJARAVINTOKETJU Pedot (petokalat) Pohjaeläinsyöjät Selkärangattomat laiduntajat Perifyton Pelaginen ravintoketju ja pohjaravintoketju

7 Esimerkki järven ravintoverkosta

8 Ravintoverkkokunnostuksen tavoitteena tulee olla saattaa ravintoverkon eri osatekijät tasapainoon keskenään.

9 Järven tilaan vaikuttavat sekä ulkoinen että sisäinen kuormitus. Sisäinen kuormitus on ravinteiden kiertoa sedimentin ja vesimassan välillä vaikuttaen samalla järven perustuotantoon. Sisäinen kuormitus on merkittävä kesällä sellaisissa järvissä, joissa esiintyy levähaittoja. Sisäiseen kuormitukseen vaikuttaa ainakin osittain järven ravintoverkon tila.

10 Kun ravintoverkko toimii tasapainoisesti niin rehevässäkään järvessä levähaitat, kukinnat, eivät ole kovin yleisiä. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat luonnonravintolammikot, joissa ei yleensä leväesiintymiä ole havaittu, vaikka niitä lannoitetaan. Kun ravintoverkko on epätasapainossa, se saattaa aiheuttaa runsaita leväesiintymiä joskus myös karuissa ja kuormittamattomissakin järvissä.

11

12 Kalat ovat monissa leväongelmaisissa järvissä ratkaisevassa asemassa ravintoverkon toiminnassa. Kalaston säätely on kuitenkin haasteellinen tehtävä. Niiden lisääntymistä ja sitä kautta kalakantojen koostumusta on vaikea hallita. Hollannissa ja Tanskassa tehty pitkäaikaisseuranta osoitti, että hoitokalastuksella saatu järven parantunut tila ei ollut pysyvä, vaan palautui ennalleen viimeistään 10 vuoden kuluessa.

13 Vihdin Enäjärven (492 ha) vedenlaatu vuosina kesäkuukausina 1 m, 4 m ja 6-9 m Kunnostettu kosteikoin, hoitokalastuksin ja hapetuksella

14 oc Lämpötila 1 m 4 m m Lin. (1 m)

15 % Happikyllästys % 1 m 4 m syys Lin. (1 m)

16 ph ph-arvo 1 m 4 m m Lin. (1 m)

17

18 mg/m3 140 Klorofylli-a

19 mg/m Kokonaisfosfori 1 m 4 m 6-9 m Lin. (1 m)

20 140 Hoitokalastussaalis kg/ha

21 Nuottasaalis kg/apaja

22 Hoitokalastussaaliit kg/ha 14,0 12,0 10,0 8,0 6, ,0 2,0 0,0 Ahven Kiiski Särki Salakka Pasuri Lahna Kuha Hauki Muut

23 Hoitokalastajan (Kinnunen) huomioita 2014 kalastuksesta: Elokuussaa 2014 kalastettiin noin 30 rysäpyyntipäivää ja saalis oli keskimäärin noin 200 kg/rysä/koenta eli hyvin korkea. Särkeä oli runsaasti ja se oli melko nuorta kalaa. Lahnaa arviolta % saaliista, eli melko paljon. Enäjärven tilanne alkoi huonontua 2006 paikkeilla. Isot särjet ja ahvenet vähenivät. Sedimentti pehmentyi. Metaanikuplintaa havaittiin 2013.

24 Enäjärven rysäsaalista elokuussa 2014

25

26

27 Enäjärven hoitokalastuksen lähivuosien tavoitteena tulee olla särkikalojen (särki ja lahna) vähentäminen sekä petokalaston vahvistamien. Takavuosien tulokset osoittavat, että järven ravintoverkossa on mahdollista saavuttaa tila, joka järvessä oli noin 10 vuotta sitten, mutta joka on päässyt taantumaan viime vuosina. Jos Poikkipuoliaisesta pääsee vaeltamaan särkikalaa Enäjärveen, tulisi molempien järvien kalastoa pyrkiä hoitamaan rinnakkain.

28 Espoon Pitkäjärvi (171 ha) Kunnostettu lähinnä hapettamalla ja hoitokalastuksella

29

30 Vuosi Rysien koentapäivät (pyyntipäivät) Saalis kg koentapäivää kohti keskimäärin Saalis kpl koentapäivää kohti keskimäärin (30) (82) (141) (81) (85) (66)

31 Vuosi Särkikalojen paino-osuus % Särkikalojen kpl-osuus % ,8 72, ,7 83, ,9 63, ,5 86, ,1 49, ,9 76,0

32 Rysäsaalisnäytteiden ahventen pituusjakaumat v

33 Rysäsaalisnäytteiden särkien pituusjakaumat v

34 Rysäsaalisnäytteiden lahnojen pituusjakaumat v

35 Särkien pituusluokkien (cm) prosentuaalinen jakautuminen vuosina 2011 (N=635), 2012 (540), 2013 (570) ja 2014 (676).

36 Kalalaji Vuosi Rysän koenta-kertoja Ahven Kuha Ankerias Hauki Siika 3 Taimen 1 kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta kpl/kerta Ahven 5,79 4,66 26,14 7,42 Kuha 1,43 17,40 18,00 11,95 11,14 22,59 Ankerias 0,80 0,82 0,34 0,48 0,39 Hauki 0,87 0,20 0,40 0,04 0,05 0,97 Siika 0,04 Taimen 0,01 Kalastajien kirjausten mukaan hoitopyynnin yhteydessä takaisin järveen päästetyt kalat (kpl ja kpl/rysän koentakerta)

37 Kesän eri aikoihin ajoittuva pyynti ja myös pyyntipaikat vaikuttavat pyydysyksikkösaaliisiin. Havaintojen perusteella eri aikojen ja pyyntipaikkojen saaliiden määrät ja koostumukset voivat vaihdella huomattavasti.

38 Espoon Pitkäjärven vedenlaatu elokuussa vuosina 2011, 2012 ja 2013

39 Näytteenottopäivä Syvyys m Lämpötila o C 1,0 20,4 19,2 19,1 Näkösyvyys m 0,6 0,9 0,5 Happikyllästys % 1, Klorofylli-a µg/l 0,0-2,0 49,0 49,0 63,0 Kokonaisfosfori µg/l 1,0 89,0 110,0 110,0 Fosfaatti fosforina µg/l 1,0 <2,0 6,0 <2,0 Kokonaistyppi µg/l 1,

40 Johtopäätöksiä hoitokalastuksista: Kun Pitkäjärven tilaan ehkä eniten vaikuttavat runsaat salakka-, lahna- ja pasurikannat, on paras aika niiden pyytämiseen rysillä heinäkuun lopulla ja elokuussa. Hoitokalastusta Espoon Pitkäjärvellä olisi syytä jatkaa ainakin samalla pyynnin määrällä kuin viime vuosina on tehty. Sillä todennäköisesti voidaan pitää yllä tilanne, missä ainakaan kesälomakautena järvessä ei esiinny niin merkittäviä sinileväkukintoja, mitkä estävät esimerkiksi uimisen järvessä.

41 Lippajärven (56,7 ha) hoitokalastukset Kunnostettu hapettamalla ja hoitokalastuksella

42

43

44 Lippajärven vedenlaatu on vuosina pysynyt tyydyttävänä. Merkittäviä leväongelmia ei ole esiintynyt.

45 Näkösyvyydet kesällä 2013.

46 Näytteenottopäivämäärä Näytteen- Ottosyvyys m keskiosa itäosa itäosa itäosa 5 Näkösyvyys m 0,9 1,1 1,2 1,6 Lämpötila 1,0 o C 16,2 20,0 19,3 19,4 Hapen kyllästysaste 1,0 % Kokonaisfosfori 1,0 µg/l 60,0 75,0 64,0 58,0 Fosfaatti fosforina 1,0 µg/l <4 <2,0 <2,0 <2,0 Kokonaistyppi 1,0 µg/l Krolofylli-a 0-2 µg/l 42,0 40,0 32,0 20,0

47 Järven kookkaiden ahventen kanta vaikutti 2014 edelleen selvästi vahvistuneen ja myös kuhakanta on edelleen kohtalainen. Lippajärven vähempiarvoinen kalasto muuttui jo vuoden 2011 saaliiden perusteella. Salakkaa esiintyy melko runsaasti, mutta aikaisemmin huolta herättänyt lahnakannan voimistuminen näyttää pysähtyneen. Lippajärven kehitystä voidaan pitää pääosin positiivisena järven ravintoverkon kannalta ja sitä ei ole syytä liian voimakkaalla hoitopyynnillä horjuttaa.

48 Lopuksi Hoitokalastuksen tavoitteita - ravintoverkon kunnostus kalastoa säätelemällä - levähaittojen vähentäminen planktonsyöjäkalojen määrää rajoittamalla - sedimentaation vähentäminen kun levämäärä vähenee (vaikuttaa mm. hapen kulutukseen) - kalaston tasapainottaminen rauhankalojen ja petokalojen suhteen (mm. ahven suuremmaksi) - virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen (esim. uinti, kalastus)

49 Kiitos mielenkiinnosta!