Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Transkriptio

1 Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä

2 Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys 10,0 m Valuma-alue 92 km2 Peltoa 30 % Asutusta 20 % Savikkoa 65 % Tuusulanjärvi ja sen valuma-alue Tuusulanjärven pinta-ala 6,0 km2 Suurimmat laskupurot Sarsalanoja Keskisyvyys 3,2 m Mäyränoja Maksimisyvyys 10,0 m Vuohikkaanoja Valuma-alue 92 km2 Peltoa 30 % Asutus 20 % Maaperästä savikkoa 65 % Suuret laskupurot: Sarsalanoja Mäyränoja Vuohikkaanoja km2 19 km2 16 km2 13

3 Fosforikuorma tonnia / vuosi Järven fosforipitoisuus µg/l Jätevesikuorma Hajakuorma Järven fosforipitoisuuskeskiarvo Järven fosforipitoisuustrendi 0 Vuosi Tuusulanjärven fosforikuormituksen ja järven fosforipitoisuuden kehitys vuosina

4

5 Kunnostushanke Kuntien ja valtion rahoitus 1998 Vuosibudjetti ,7 /asukas Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Maatalous ja haja-asutus Taajamien hulevedet Kosteikot Sisäisen kuormituksen vähentäminen Hapetus Ravintoketjukunnostus Virkistyskäyttöedellytysten parantaminen Rantojen hoito

6 Ravintoketjukunnostus Syysnuottaukset 1997 lähtien joka vuosi Talvi- ja kevätnuottaus Isorysäpyynti kevätkesällä Petokalojen istutukset ankerias: kpl kutukypsä made: kg satunnaisesti muita lajeja, kuten haukea

7 Tonnia Rysät Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta Kokonaissaalis

8 Tonnia lahna pasuri lapa särki kiiski ahven kuore kuha muut Kokonaissaalis

9 Ennätyssaalis syksyllä 1997 Kuva: Ilkka Sammalkorpi

10 Syysnuottaukset Nuottausponnistus vaihdellut apajaa Kalastusrajoitukset Alkuvaiheessa ( ) yksivuotiset sopimukset 4 nuottakuntaa kaksivuotinen sopimus 2006 lähtien kilpailutettu kolmevuotiskaudeksi (2+ optiovuosi) Vetokohtainen hinta Saaliin vaikutus (150/600 kg) Kaikuluotauksella havaittuihin kalaparviin Myöhäinen syysnuottaus tehokkainta Veden sameus haittaa (syksyn sateet) Petokalat vapautettu Kuha > 100 kpl/apaja, hauki < 10 kpl/apaja, ankerias 1-5 kpl/apaja Uudenmaan ympäristökeskus osallistui vuoteen 2010 asti

11 Pieni ahven Särki Salakka Lahnavaltainen Pasurivaltainen Syksyn 2003 nuotta-apajat, pääsaalislaji painossa mitaten ja osa-aluejako (1-8). Kuva: Arto Hautala

12 vuosi vetoja saalis (tn) saalis/veto kg/ha /vuosi /kg , , , , , , , , , , , , , , , , , ,79 yhteensä Syysnuottaussaalis ja kustannukset

13 Kalojen käsittely Ensimmäisinä vuosina kuljetus minkki-, kettu- ja villisikatarhoille 2000-luvun alkupuolelta luomutilalle kompostoitavaksi hevosenlannan, turvekuivikkeen ja niitettyjenvesikasvien kanssa Viime vuosina huomattavan osan saaliista ovat noutaneet aasialaiset maahanmuuttajat

14 Kalaston seurantatutkimukset Koekalastukset (RKTL) VPD-seuranta Särkikalojen populaatiotutkimus (HY) Särkikalojen kannat Ulappa-alueen kaikuluotaustutkimus (HY) Kuhanpoikaset ja kuore Kasvu- ja ravinnonkäyttötutkimuksia (HY, RKTL) Lisätietoa:

15 6,0 Särkikalat Kg/verkko 600 5,0 Kpl/verkko 500 4, , , , , Koekalastustulokset (kuva: Jukka Ruuhijärvi, RKTL)

16 Tehokalastuksen vaikutuksia Särkikaloja yhä liikaa ja ekologinen tila vain välttävä Särki vähentynyt, mutta lahnakanta edelleen suuri Sisäinen kuormitus vähentynyt Kalojen mukana poistuu n. 200 kg fosforia/v Kalojen aiheuttama sisäinen kuormitus vähentynyt n. 500 kg/v Hapetuksen merkitys? Kuhakanta säilynyt hyvänä

17 a-klorofylli (µg/l) HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN Jätevedet pois Kunnostushanke Klorofylli-a määrän muutokset

18 Tuusulanjärven tulevaisuus Hyvä ekologinen tila vuonna 2021? Järven nykyinen kuormitustaso kaksinkertainen sietokykyyn nähden Hoitotoimia jatkettava, jos nykyinen parantunut vedenlaatu halutaan säilyttää Ulkoisen kuormituksen tuntuva vähentäminen edellytys järven tilan pysyvälle parantamiselle Uusia menetelmiä valumavesien käsittelyyn Ilmaston lämpeneminen voi lisätä sademääriä ja leutoja talvia Eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyvät