Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Transkriptio

1 Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily

2 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen Elinympäristön muutokset Rehevöityminen ja happitilanne Pohjien ja pohjaeläimistön muutokset Kuhan vaellukset Kirjallisuustiedot Kalastajien havainnot Merkintätulokset rannikolta Hylkeiden ravinto: kuha ravintokohteena

3 Saaristomeren kuhan vuosiluokkien voimakkuus

4 Nuorten kuhien kasvu ja tiheys alustavia tuloksia Tiheysriippuvuutta näyttää olevan nuorilla kuhilla, kun lämpötilan vaikutus poistetaan Kasvu 3-vuotiaana eri tiheyksillä Growth at age 3 Populaatiokoko 3-vuotiaat + sitä vanhemmat

5 Malli ennustaa kuhavuosiluokan koon lämpötilan ja kutukannan koon perusteella vuosiluokan ollessa 2-4 -vuotias Heikinheimo, O., Pekcan-Hekim, Z., Raitaniemi, J Fisheries Research 155,

6 Rannikon kalojen elinympäristö on muuttunut Rehevöityminen Veden samentuminen on laajentanut kuhalle sopivaa aluetta Kuha sietää hyvin rehevöitymistä, mutta huonosti veden vähähappisuutta Särkikalojen runsastuminen osa lajeista sopivaa ravintoa kuhalle Pohjien levääntyminen, rakkohaurun (rakkolevän) väheneminen => kalojen ravintoeläinten väheneminen Rakkohauruvyöhyke ennen tärkeä elinympäristö monille kalalajeille LuontoPortti

7 Kuhan lisääntymisalueet matalissa sisälahdissa (Veneranta ym. 2011)

8 Pohjanläheinen happitilanne Saaristomeren ulko-osissa hyvä, sisäsaaristossa paikoin heikentynyt (kartta: Varsinais- Suomen ELY-keskus). Siniset ja vihreät pallot: hyvä tilanne

9 Pohjanläheinen happi muutos verrattuna lukuun (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

10 Hapen vähentymisen seurauksia rannikkoalueella 2012 Muikku-tutkimusalus Turun edustan merialueella: Erityisesti sisäsaariston sulkeutuneet ja pienialaiset syvänteet kärsivät suuresta happivajauksesta, ääritapauksissa pohjan elämä kokonaan kuollut. Pohjaeläimistö köyhin näillä alueilla Lajimäärä sekä pohjaeläinten yksilötiheys olivat suurimmillaan Airiston syvillä pohjilla. Pohjoisella Itämerellä viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt vieraslaji Marenzelleria-liejuputkimato oli erittäin runsas laji myös Turun edustan merialueella

11 Pohjaeläimistön muutokset Useat pohjaeläinlajit kuolevat kun happipitoisuus alittaa 5 mg/l Liejuputkimadot vallitseva lajiryhmä suurimmassa osassa näytepisteitä Turun edustan merialueella v (R/V Muikun tutkimusmatka) Valkokatkat herkkiä hapenpuutteelle sisäsaaristosta puuttuivat kokonaan, Airiston pohjoisosissa vain joitakin yksilöitä, yksilötiheydet kasvavat saaristosta ulospäin tultaessa Katkat ovat tärkeitä kalojen (mm. silakan) ravintona => Kuhan ravintokaloja ei löydy vähähappisilta alueilta Valkokatka Jan-Erik Bruun, Katriina Könönen

12 Kuhan vaellukset Kutu- ja syönnösvaellukset, talvehtimisalueet Kutualue on nopeasti keväällä lämpenevä, sameavetinen, kovapohjainen ja matalahko Syönnösalueet vaihtelevat, lämpöolosuhteiden ja ravinnon saatavuuden mukaan usein virtapaikat Talvehtimisalueet järvissä usein syvänteet tai niiden reunat Viime aikoina myös matalilla alueilla (esim. Oulujärvi) Suomen rannikolla merkintätulosten mukaan talvehtiminen suureksi osaksi syvänteissä ( luvulla), eteläisellä Itämerellä sisälahdissa Ravintokalat merellä: ahvenet, kuhat, kiisket, tokot, kuoreet, särkikalat ja silakat

13 Merkintätuloksia 1970-luvulta (Lehtonen 1977; Lehtonen, Hansson, Winkler 1996) Kevät Kesä Syksy Talvi

14 Miksi kuhat nyt talvella sisälahdissa? Yleensä vaikuttavat tekijät kirjallisuuden mukaan: Lämpötila, ravinto Syvänteiden muuttuneet olosuhteet, ei enää ravintoa tai paremmin ravintoa muualla? Jäättömät vedet sekoittuvat jatkuvasti => kylmyys Kalastajien näkemyksiä: Ammattikalastajat: Kuhat pakenevat hylkeitä onko muita havaintoja?

15 Ajatuksia kuhien liikkeistä ja niiden syistä Vapaa-ajan kalastajat Uudenmaan rannikolla: Ennen kuhat olivat talvisin 8-10 metrin syvyydessä Alkaen 2000-luvun alkupuolelta mm. Porvoonjoen suulla - pienet kuhat kuitenkin muualla? Kuhat myös liikkuvat edestakaisin, 3-5 metrin tai 8-10 metrin syvyydessä, etsiytyvät suojaisiin paikkoihin Muutosten syynä hapettomuusongelmat, katkojen häviäminen, silakat eivät enää syvänteissä?

16 Kuinka paljon hylkeet syövät kuhaa? ECOSEALprojektin tuloksia ( Rodrigo Esparza-Salas) Alueelliset erot KUHA Viro yli 20 % Saaristomeri n. 2 %

17 Kuhaa esiintyy pyydyksiltä ammuttujen hylkeiden ravinnossa, ei juurikaan muualla KUHA Tummat pylväät: Metsästetyt hylkeet Vaaleat pylväät: Pyydyksiltä ammutut

18 Yhteenveto Kuhan runsaudenvaihteluihin vaikuttavat eniten kesien lämpötilat Itämeren rannikon ekosysteemissä on tapahtunut viime vuosikymmeninä suuria muutoksia, ja todennäköisesti niillä on vaikutusta kuhien oleskelualueisiin Hylkeet vaikeuttavat kalastusta erityisesti jäättöminä talvina ja syövät kaloja pyydyksistä Pääosa hylkeen ravinnossa esiintyvästä kuhasta on ilmeisesti peräisin pyydyksistä

19 Kiitos!