MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla."

Transkriptio

1 Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

2 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta Kalan iän- ja kasvunmäärityksen menetelmät Erityispiirteitä ahvenen kasvussa NORDIC-koekalastuksen tulokset Ahventen ikä ja pituuskasvu Lahnojen ikä ja pituuskasvu Poikeljärven kalastuskysely Katiska ja rapumerta ovat yleisimmät pyyntivälineet Kalastus on kiivaimmillaan heinä-elokuussa Ahven on Poikeljärven ylivoimaisin saalislaji Avoimet vastaukset kertovat runsaasta jokirapukannasta Tulosten tarkastelu... 20

3 2 Kuvat, taulukot ja kaaviot Kuva 1. Nordic-yleiskatsausverkon eri silmäkoot (LUKE)... 4 Kuva 2. Suomunäytteen ottopaikat (RKTL, nyk. LUKE) Kuva 3. Suomunäytteiden ottaminen on helppoa. (kuva: Johanna Möttönen) Kuva 4. Ahvenen kiduskannen luu ja vuosirenkaat mikroskoopissa. (kuva: Johanna Möttönen) Kuva 5. Poikeljärven verkkopaikat kartalla Kuva 6. Kalastuspaineen jakautuminen Poikeljärven alueelle Kuva 7. Ahven koeverkoissa (kuva: Johanna Möttönen) Taulukko 1. Poikeljärven koekalastusten pyyntiajat ja syvyydet Taulukko 2. Poikeljärven lajikohtainen Nordic-saalis Taulukko 3. Poikeljärven kokonais- ja yksikkösaalis Taulukko 4. Poikeljärven näyteahventen perustiedot Taulukko 5. Poikeljärven lahnojen pituus, paino ja ikä Taulukko 6. Poikeljärven lahnojen kappalemäärät ikäryhmittäin Taulukko 7. Poikeljärven lahnojen pituudet ikäryhmittäin Kaaviot 1 ja 2. Poikeljärven kokonaissaaliit grammoina ja kappaleina Kaavio 3. Poikeljärven ahventen pituusjakauma Kaavio 4. Poikeljärven särkien pituusjakauma Kaavio 5. Poikeljärven lahnojen pituusjakauma Kaavio 6. PoikelJärven näyteahventen ikäjakauma Kaavio 7. Poikeljärven näyteahventen pituus ikäluokittain Kaavio 8. Poikeljärvellä käytössä olleet pyydykset v Kaavio 9. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin Kaavio 10. Poikeljärven pyyntipäivät kuukausittain Kaavio 11. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin

4 3 1. Johdanto Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Merikarvian kalastusalueelle kalatalouden edistämismäärärahaa Poikeljärven ja Poosjärven koekalastuksiin ja tulosten analysointiin. Tämä raportti kokoaa yhteen Poikeljärven koeverkkokalastusten ja kalastuskyselyn tulokset. Poosjärven tuloksista on laadittu oma erillinen raportti. Poikeljärvi sijaitsee Noormarkun ja Porin rajalla. Järvi saa vetensä Kortelammesta ja vedet laskevat Iso-Ojaa pitkin Haapinjärveen. Virkistyskäytöltään merkittävän järven pinta-ala on 72 ha ja rantaviivaa on noin 5,8 km. Järven ongelmiksi on aikaisemmissa selvityksissä mainittu leväkukinnot ja vinoutuneet kalakannat. Vuonna 2005 näkösyvyys vaihteli välillä 1,75 2,7 m, keskimäärin havaittu näkösyvyys oli tuolloin 2,09 m. Vuoden 2007 seurannassa näkösyvyys vaihteli välillä 1,4 1,9 m. Poikeljärvellä pidettiin kalastuskirjanpitoa vuosina 2006 ja Pyydyksenä käytettiin yhä tai kahta WEKE-katiskaa. Saaliiksi saatujen yksilöiden kappalemäärällä tai kokonaismassalla mitattuna merkittävimmät lajit olivat ahven ja särki. Saalislajeihin lukeutuivat myös hauki, lahna, kiiski ja salakka. (Paloheimo, A., Pyhäjärvi-instituutti Satavesi Oman vesistön seuranta satakunnassa seurantaraportti). Poosjärvellä esiintyvät aikaisempien selvitysten mukaan myös seuraavat kalalajit: Made, kuha, kuore, säyne, ankerias ja rapu. Poikeljärveen istutetaan vuosittain kuhaa kalastusalueen ja osakaskuntien omilla varoilla. ELY-keskuksen istutusrekisterien mukaan Poikeljärveen on istutettu 2000-luvun alussa myös järvisiikaa. (Merikarvian kalastusalueen KHS ). Koekalastukset toteutettiin syyskuun 2015 alussa käyttämällä Nordic-yleiskatsausverkkoja. Koekalastuksen tulosten täydentämiseksi toteutettiin myös kalastuskysely. Järvellä ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty Nordic-koeverkkokalastuksia. Merikarvian kalastusalueen toteuttama selvitys on siis ensimmäinen laatuaan. Koeverkkokalastuksen suunnitteli ja näytekalojen analyysit teki hallituksen asiantuntijajäsen Markku Nieminen. Maastotöistä ja datan käsittelystä vastasivat Merikarvian kalastusalueen isännöitsijä Johanna Möttönen, sekä Satakunnan Kalatalouskeskuksen Kimmo Puosi. ASIASANAT: Kalakannat, kalastoselvitys, populaatiodynamiikka. Poikeljärven kalastoselvitys on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

5 4 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta Koeverkkokalastus on menetelmä, jolla selvitetään vesialueen kalakannan tilaa. Koeverkkojen saalis kertoo kalastosta, lajien runsaussuhteista sekä kalakantojen koosta ja rakenteesta. Kalakannan runsauden indeksinä käytetään koekalastusten yksikkösaaliita (kpl kalaa/verkko, tai kg kalaa/verkko). Rehevöityneissä vesissä Nordic-verkon avulla voidaan havainnoida järven rehevöitymistä ja kalayhteisön rakenteen muuttumista kuvaavaa pienten, 5-10 cm mittaisten särkikalojen osuutta, mutta kaikkein suurimpia kaloja ei Nordic-verkoilla saada, vaikka teoreettinen pyyntiteho onkin hyvä 4-60 cm pituisille kaloille. (Raitaniemi, J., Nyberg, K, Torvi, I., 2000). Nordic-yleiskatsausverkko on 1,5 m korkea ja 30 m pitkä pohjaverkko, johon pauloitettu kaikki käytettävät silmäkoot. Solmuvälejä on yhteensä 12, ja ne ovat verkossa seuraavassa satunnaistetussa järjestyksessä: 43, 19.5, 6.25, 10, 55, 8, 12.5, 24, 15.5, 5, 35 ja 29 mm. Solmuvälit perustuvat geometriseen sarjaan, jossa peräkkäisten lukujen suhde on vakio (1,25). (Kuva 1). Kuva 1. Nordic-yleiskatsausverkon eri silmäkoot (LUKE)

6 5 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen menetelmät Kalan suomuihin ja luutumiin kertyy kasvun myötä renkaita, aivan kuten puun runkoon. Kesällä kasvu on nopeaa, ja talvella hitaampaa. Kalan ikä voidaan määrittää talvella suomuun muodostuvista tihentymistä tai luutumiin muodostuvista tummista alueista (hyaliini, opaakki), joita voidaan tarkistella mikrofilmin lukulaitteen tai mikroskoopin avulla. Suomunäytteet otetaan vakioiduista kohdista (kuva 2), luutumissa käytetään lajista riippuen kiduskannen luuta, hartialukkoluuta tai pään sisässä sijaitsevia kuuloluita. Kalojen kasvuhistoria selvitetään mittaamalla vuosirenkaiden etäisyys luutuman tai suomun keskustasta. Kuntokerroin kuvaa kalan pituuden ja painon suhdetta. Tuhdimmat kalat saavat suuremman kuntokertoimen, kuin hoikemmat. Kuntokertoimia ei voi vertailla eri lajien välillä, sillä esimerkiksi ruumiinmuoto vaikuttaa kuntokertoimen arvoon. Kuntokerroin on myös kalakantakohtainen ja se voi vaihdella vuodenajoittain. Kuntokerroin soveltuu hyvin saman kalakannan seuraamiseen eri vuosien välillä, mikäli näytteitä otetaan säännöllisesti joka vuosi samaan vuodenaikaan. Kuva 2. Suomunäytteen ottopaikat (RKTL, nyk. LUKE).

7 6 Kuva 3. Suomunäytteiden ottaminen on helppoa. (kuva: Johanna Möttönen). Kuva 4. Ahvenen kiduskannen luu ja vuosirenkaat mikroskoopissa. (kuva: Johanna Möttönen). 3.1 Erityispiirteitä ahvenen kasvussa Seuraava kappale on tiivis referaatti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kirjasta Kalojen iän ja kasvun määritys ja luvusta Lajikohtaisia erityispiirteitä (s ). (Raitaniemi, J., Nyberg, K, Torvi, I., 2000) Hauki, ahven ja särkikalat kasvavat tasaisesti koko elämänsä, mutta ahvenen kasvu voi pysähtyä 15 cm tienoilla 3-4 elinvuoden jälkeen. Kasvunopeuden ja koon vaihtelu johtuu perintö- ja ympäristötekijöistä. Kalat kasvavat kun ravintoa on paljon, ja hitaasti kun syötävää on vähän. Monilajisissa kalayhteisöissä ahven siirtyy usein poikasvaiheen jälkeen eläinplanktonin syönnistä pohjaeläin- tai kalaravintoon. Pohjaeläimiä ja eläinplanktonia syövät ahvenet ovat tyypillisesti viisivuotiaina noin 15 cm:n pituisia, kun kalansyöjien pituus saattaa olla yli 25 cm (Alm 1946, LeCren 1992). Hidaskasvuinen planktonia ja pohjaeläimiä syövä ahven saattaa olla vanhanakin vielä cm mittainen, kun taas kalansyöjäksi erikoistunut yksilö voi runsaassa kymmenessä vuodessa kasvaa yli 40-senttiseksi ja kilon painoiseksi. Jos pohjaeläimiä syövä ahven jossain elämänsä vaiheessa muuttaa ravintotottumuksiaan ja alkaa syödä kaloja, sen kasvu nopeutuu. Useilla kalalajeilla naaraat kasvavat etenkin sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen nopeammin kuin koiraat, vaikka ne ovat sukukypsiä koiraita myöhemmin. Veden lämpötilan vaikutukset ovat havaittavissa myös luutumissa Lämpimänä kesänä muodostunut vuosikasvuvyöhyke saattaa ahvenella tai lahnalla olla useita kertoja leveämpi kuin edellisen kylmän kesän aikana muodostunut vyöhyke, koska kasvuvyöhykkeiden leveydet ovat verrannollisia kalojen pituuskasvun lisäykseen samana aikana. Ahven ja särki kilpailevat samasta ravinnosta etenkin nuoruusvaiheessa, jolloin molempien lajien pääasiallista ravintoa on eläinplankton. Ahven siirtyy kasvaessaan ensin pohjaeläinravintoon, ja edelleen kalaravintoon, mikäli se vain kykenee kasvamaan riittävään kokoon. Särjellä onkin suurempi vaikutus ahvenen kasvuun, kuin ahvenella särjen kasvuun. Ravintokilpailu särjen kanssa voi aikaistaa ahventen siirtymistä eläinplankton-ravinnosta pohjaeläinravintoon. (Estlander, S., Nurminen, L., Olin, M., Vinni, M., Immonen, S., Rask, M, Ruuhijärvi, J., Horppila, J. and Lehtonen, H. 2010).

8 7 4. NORDIC-koekalastuksen tulokset Kuva 5. Poikeljärven verkkopaikat kartalla. Taulukko 1. Poikeljärven koekalastusten pyyntiajat ja syvyydet. Paikka (nro) Laskuaika (klo) Nostoaika (klo) Pyyntiaika (h) Syvyys (m) 1 19:00 08: :40 08: :45 08: :10 08: :35 09: ,2 4,5 6 19:50 09: ,7 2,1 7 19:40 09: ,3 8 19:35 09: ,4 9 20:00 09: :00 09: Poikeljärven koekalastukset suoritettiin karttaan merkityillä alueilla (kuva 1). Koekalastukset suorittivat Johanna Möttönen, Kimmo Puosi ja Markku Nieminen. Pyyntiaika oli noin 13.5 tuntia (taulukko 1). Verkot olivat keskimäärin metrin syvyydessä. Limoittuneisuus oli pientä, asteikolla 1-4 arviolta noin 2.

9 8 Kymmenen verkkovuorokauden aikana saaliiksi saatiin seitsemää eri lajia: Ahventa (Perca fluviatilis), kuhaa (Sander lucioperca), kiiskeä (Gymnocephalus cernuus), särkeä (Rutilus rutilus), lahnaa (Abramis brama) ja salakkaa (Alburnus alburnus). Kokonaissaalis oli 940 kalaa, jotka painoivat yhteensä 18,71 kiloa (taulukko 2). Keskimääräinen saalis per koekalastusverkko oli 157 kalaa / 1817 grammaa (taulukko 3). Kappalemääräisesti eniten saaliiksi saatiin ahvenia (76%), sekä särkeä (15%) (kaavio 1) Painon perusteella koekalastussaaliissa oli eniten ahventa (52%) ja särkeä (24%) (kaavio 2). Ahvenen pituusjakauma oli välillä 7-18 cm. Yleisin pituusluokka oli 8 cm (kaavio 3). Runsaasti oli myös cm ahventa, jotka on iänmääritysanalyysien perusteella noin kahden vuoden ikäisiä. Särkien pituusjakauma oli 9-19 cm (kaavio 4), jossa 12 senttisten kalojen määrä oli suurin. Muutoin särkien pituusjakaumaa voi luonnehtia melko tasaiseksi. Lahnojen pituusjakauma oli välillä cm (kaavio 5). Lahnojen pituusjakaumassa oli ahventa ja särkeä enemmän vaihtelua. Eniten joukossa oli 15, ja 33 cm kaloja (3-4 kpl per pituusluokka). Kuhien määrä jäi koekalastussaaliissa vähäiseksi, saaliiksi saatiin 10 kalaa joiden yhteispaino oli 263 grammaa. Vuosina 2006 ja 2007 toteutettu kirjanpitokalastus Weke-katiskoilla antoi kalastosta hieman erilaisen kuvan kuin nyt tehty Nordic-koeverkkokalastus. Silloin saaliista oli sekä kappalemääräisesti, että painon perusteella mitattuna tasaisesti puolet särkikaloja ja puolet ahventa. Joissakin kuvauksissa Poikeljärven ongelmaksi on myös mainittu vinoutunut kalakanta, jota voidaan korjata esim. hoitokalastuksella. Hoitokalastustarvetta voidaan arvioida keskimääräisestä koeverkon yksikkösaaliista. Mikäli yksikkösaalis on runsas (yli 2 kg/verkko/yö), särkikalavaltainen ja petokalojen (sis. ahvenkalat) osuus saaliista on alle 20 %, hoitokalastustoimenpiteitä voidaan Luonnonvarakeskuksen mukaan harkita. Poikeljäven yksikkösaaliit olivat keskimäärin 1.8 kg/verkko/yö. Särkikaloja oli saaliissa yhteensä 160 kappaletta 930:sta, eli määrällisesti särkikaloja oli vähän. Suuret lahnat nostavat särkikalojen osuutta kaaviossa, 2. Ahvenen osuus on grammoina mitattuna puolet ja kappalemäärällä mitattuna 75 prosenttia saaliista, joten hoitokalastukselle ei voida katsoa olevan tarvetta. Poikeljärven NORDIC-saalis 2015, kpl (n=940) 2 %1 % Poikeljärven NORDIC-saalis 2015, grammaa (n=18171 g) 0 % 1 % 5 % 15 % 21 % 76 % 24 % 52 % ahven kiiski kuha särki lahna salakka 1 %2 % ahven kiiski kuha särki lahna salakka Kaaviot 1 ja 2. Poikeljärven kokonaissaaliit grammoina ja kappaleina.

10 Kpl 9 Taulukko 2. Poikeljärven lajikohtainen Nordic-saalis. Yhteensä kpl Yhteensä g ahven kiiski kuha särki lahna salakka yht Taulukko 3. Poikeljärven kokonais- ja yksikkösaalis. Laji kpl % paino % kpl/verkko g/verkko ahven kiiski kuha särki lahna salakka Yhteensä 100,00 100, Poikeljärven ahventen pituusjakauma 1 cm pituusluokittain (NORDIC) (n=719) Pituusluokka (cm) Kaavio 3. Poikeljärven ahventen pituusjakauma.

11 Kpl Kpl Poikeljärven särkien pituusjakauma 1 cm pituusluokittain (NORDIC) (n=139) Pituusluokka (cm) Kaavio 4. Poikeljärven särkien pituusjakauma. 5 4 Poikeljärven lahnojen pituusjakauma 1 cm pituusluokittain (NORDIC) (n=21) Pituusluokka (cm) Kaavio 5. Poikeljärven lahnojen pituusjakauma.

12 Ahventen ikä ja pituuskasvu Koekalastussaaliista poimittiin 14 erikokoista ahventa (taulukko 4). Suurin osa näytekaloista oli iältään 3-4 vuotiaita, eli vuosiluokkaa (kaavio 6). Taulukko 4:ssä ahventen iän perässä oleva + -merkki tarkoittaa kalan kasvukauden olleen pyyntihetkellä (elokuu) kesken. Kuntokerroin oli keskimäärin Ikähaitari vaihteli 1 vuotiaasta 6 vuotiaaseen. Ahvenien pituus vaihteli välillä mm (taulukko 4, kaavio 7). Keskipituus oli 150 mm ja keskipaino 36 grammaa. Näyteahventen otos on suhteellisen pieni, mutta aineiston perusteella 4-5 vuotias ahven on noin mm pituinen. Poikeljärven ahventen ravinnonkäyttöä voisi olla mielenkiintoista selvittää tarkemmin. Taulukko 4. Poikeljärven näyteahventen perustiedot. mm g sukup. sukukyps. ikä kuntokerroin naaras kypsä 1+ 1, koiras kypsä 2+ 1, naaras kypsä 4+ 0, naaras kypsä 4+ 1, naaras raaka 3+ 1, naaras kypsä 5+ 1, naaras kypsä 4+ 1, naaras kypsä 4+ 0, naaras kypsä 7+ 1, naaras kypsä 5+ 1, naaras kypsä 5+ 1, naaras kypsä 4+ 1, naaras kypsä 5+ 1, naaras raaka 6+ 1,84

13 Keskipituus (mm) Kpl 12 6 Poikeljärven näyteahventen ikäjakauma (n=14) Ikä (vuosia) Kaavio 6. Poikeljärven näyteahventen ikäjakauma. Poikeljärven näyteahventen keskimääräinen pituus ikäluokittain (n=14) Ikä (vuotta) Kaavio 7. Poikeljärven näyteahventen pituus ikäluokittain.

14 Lahnojen ikä ja pituuskasvu Koekalastussaaliista poimittiin 7 erikokoista ahventa (taulukko 5). Lahnojen ikähaitari vaihteli 5 vuotiaasta 11 vuotiaaseen. Suurin osa näytekaloista oli iältään 10 vuotiaita, eli vuosiluokkaa 2005 (taulukko 6). Lahnojen pituus vaihteli välillä mm. Keskipituus oli näin ollen 330 mm 366 grammaa. Aineiston perusteella 4-5 vuotias lahna on noin 340 mm pituinen (taulukko 7). Pienen otoskoon vuoksi tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella. Taulukko 5. Poikeljärven lahnojen pituus, paino ja ikä. Pituus (mm) Paino (g) Ikä Taulukko 6. Poikeljärven lahnojen kappalemäärät ikäryhmittäin. Ikä Kpl Taulukko 7. Poikeljärven lahnojen pituudet ikäryhmittäin. ikä pituus min pituus maks pituus ka

15 14 5. Poikeljärven kalastuskysely Koekalastustulosten täydentämiseksi Poikeljärveläisille lähetettiin lokakuun alussa kalastuskysely koskien vuosien kalastusta. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 52 kappaletta ja kyselyyn saatiin loka-marraskuun aikana 27 vastausta. Vastausprosentiksi muodostui noin 52 %, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Vastanneista 20 henkilöä (74%) ilmoitti kalastaneensa vuosien aikana. Näistä 17 ilmoitti saaneensa saalista. Kolme vastaajaa ilmoitti kalastaneensa, mutta jääneen vaille saalista. 7 palautti kyselyn ilmoittaen, etteivät kalastaneet lainkaan. Kyselyn aluksi vastaajia pyydettiin merkitsemään karttaan alueet, jolla he ovat kalastaneet. Kalastuspaine näyttäisi vastausten perusteella jakautuvan tasaisesti pitkin järveä. Kuva 6. Kalastuspaineen jakautuminen Poikeljärvellä

16 Katiska ja rapumerta ovat yleisimmät pyyntivälineet Kyselyssä tiedusteltiin käytössä olleista pyyntivälineistä; olivatko pyydykset käytössä vuosina , ja jos olivat, vastaajia pyydettiin arvioimaan kuukausittain, kuinka monena päivänä pyydys oli käytössä. Jos esimerkiksi kesäkuussa oli kaksi katiskaa pyynnissä 30 päivän ajan, pyyntipäivien lukumääräksi tulisi 60. Katiskat, rapumerrat ja onkivavat olivat käytössä noin 40 prosentilla vastanneista (10-11 vastaajaa) (kaavio 8). Helppokäyttöisenä pyydyksenä katiskalle kertyi ylivoimaisesti eniten pyyntipäiviä kalastuskauden aikana, noin 870 päivää. Katiskapyynnin huippu ajoittuu kesä-heinäkuulle, mutta vielä elo-syyskuun puolella pyynti oli merkittävää. Katiskalla pyydettäessä tärkeimmät saalislajit olivat ahven ja särki (kaavio 9). Myös joitakin kymmeniä jokirapuja mainittiin saadun katiskalla saaliiksi. Ravustuksen kannalta kiihkein kausi ajoittuu elokuulle. Vastanneiden mukaan Poikeljärveltä saadaan yli 1000 rapua kauden aikana. Avointen vastausten perusteella Poikeljärven jokirapukanta on erittäin elinvoimainen, ja pienten rapujen määrä on useassa vastauksessa mainittu runsaaksi. Erilainen vapakalastus on suosittua Poikeljärvellä. Onginnan paras sesonki osuu luonnollisesti kesälomakuukausille heinä-elokuulle. Eniten ongella saatiin ahventa. Heittovavalla kalastusta tai vetouistelua harjoitti noin kolmannes vastanneista ja näiden pyyntimuotojen sesonki ulottuu kesäkuusta lokakuulle. Tärkein saalislaji on ylivoimaisesti hauki. Verkkopyyntiä ja pilkintää harjoitetaan vastausten perusteella vähiten. Vain yksi vastaaja ilmoitti kalastavansa verkoilla ja kolme mainitsi harrastavansa pilkkimistä. Molempien pyyntimuotojen sesonki ajoittuu talviaikaan, tammikuulta maaliskuulle, pilkkikausi jatkuu vastaajien mukaan vielä huhtikuulle. Tärkein saalislaji verkolla pyydettäessä oli hauki ja pilkillä ahven. Vastaajien mukaan verkkoon on tarttunut myös muutama made.

17 Kg Kpl 16 Poikeljärvellä käytössä olleet pyydykset v (kpl) (n=20) VERKKO YLI 49 MM 6 3 KATISKA ONKIVAPA PILKKIVAPA HEITTOVAPA VETOUISTIN MERTA Pyyntiväline Kaavio 8. Poikeljärvellä käytössä olleet pyydykset v Poikeljärven saaliit (kg) pyyntivälineittäin v (n=17) ,5 18,5 10, , ,5 10,3 HAUKI AHVEN KUHA LAHNA SÄRKI KIISKI SALAKKA MUU KALA Saalislaji Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Kaavio 9. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin

18 Pyyntipäivien lkm Kalastus on kiivaimmillaan heinä-elokuussa Poikeljärven kalastus on alkuvuodesta vähäistä. Eniten pyyntivuorokausia kertyy helmikuulle, 97 pyyntipäivää. Talvikauden jälkeen ensimmäiset katiskat lasketaan vesille toukokuussa, jolloin pyyntipäivien määrä nousee parin hiljaisen kuukauden jälkeen sadan kieppeille. Kesäkuussa pyyntipäivien määrä nousee yli kahteen sataan kun onkijat, heittovavalla ja vetouistimella kalastajat heittävät välineensä vesille. Vastauksien perusteella heinäkuussa pyyntipäivien määrä on 350, ja kohoaa korkeimmillaan hiukan yli 400:aan elokuun aikana, ravustuskauden käydessä kuumimmillaan. Syyskuulle jatkuva katiskapyynti pitää pyyntipäivät vielä noin 200:n tuntumassa, jonka jälkeen lokakuussa on enää pari yksittäistä pyyntipäivää. Marras-joulukuussa Poikeljärvellä odotetaan talvikalastuskauden alkua ja pyynti on nollassa (kaavio 10). 450 Poikeljärven pyyntipäivät kuukausittain v (n=20) TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Merta Kaavio 10. Poikeljärven pyyntipäivät kuukausittain

19 Kg Ahven on Poikeljärven ylivoimaisin saalislaji Vastausten perusteella Poikeljärven 17 saalista saanutta kalastajaa saavat yhteensä 280 kilogramman saaliin yhden kauden aikana. Yhtä kalastajaa kohden tämä tekee noin 16.5 kiloa. Kaavio 11 erittelee saaliita pyyntivälinekohtaisesti. Ahventa saatiin saaliiksi eniten, 109 kiloa, josta valtaosa katiskalla. Haukisaaliit olivat yhteensä 67 kiloa ja saaliit jakautuivat tasaisesti verkko-, katiska-, heittovapa- ja vetouistinpyynnin kesken. Kolmanneksi eniten vastaajat ilmoittivat saaneensa särkeä 71 kg:n edestä, valtaosa kalastettiin katiskalla. Jokirapuja kertyi kymmenen vastaajan käytössä oleviin mertoihin 1010 kappaletta ja 46 saatiin katiskalla. Kuha-, lahna- ja kiiskisaaliit jäivät 10 kilon kieppeille. Suurin osa kuhasta pyydettiin talviaikaan verkolla. Made eksyi pyydyksiin vain satunnaisesti ja koeverkkokalastuksissa saatua salakkaa ei ilmoittanut kukaan saaneensa. 120 Poikeljärven saaliit (kg) pyyntivälineittäin v (n=17) ,5 7, , , ,5 10,3 HAUKI AHVEN KUHA LAHNA SÄRKI KIISKI SALAKKA MUU KALA Saalislaji Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Kaavio 11. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin

20 Avoimet vastaukset kertovat runsaasta jokirapukannasta Kyselyn lopuksi vastaajilla oli tilaisuus kertoa vapaasti ajatuksistaan, liittyivät ne sitten kalansaaliisiin tai havaintoihin Poikeljärven tilasta. Avoimissa vastauksissa korostui jokirapukannan elinvoimaisuus ja pienten rapujen määrä, sekä havainnot isokokoisten kalayksilöiden puuttumisesta ja pienten ahventen runsaus. Muutama tiedusteli tuli myös ravustuksen aloittamisesta ja järvelle myytävistä kalastusluvista. "Pääsääntöisesti roskakalan pyyntiä Veke-katiskalla. Isokokoisia yksilöitä saa harvoin! Krapu-kanta (oma ranta) on melko runsas, ilmoittamani määrä on riittävän suuret syömäkelpoiset yksilöt, pienet olen luonnollisesti palauttanut järveen kasvamaan. Määrä useita kymmeniä. Kalastan vain oman rannan alueella" "Rannat liettyvät, mikä on syynä?" "2015 keväisen särjen kudun jälkeen särjet ja myös ahvenet hävisivät lähes kokonaan meidän kalastusalueeltamme. Ravut v pienempiä kuin aikaisempina vuosina. Rapumerrasta saatu 2 kpl n. 30 cm madetta." "Katiskalla kalastanut, pienet ahvenet ja ravut päästetty takaisin järveen. Särjet pistetty kompostiin." "Ahvenen koko on pienentynyt huomattavasti vuosien mittaan. Ja särkien määrä on pienentynyt. Rapukanta on erittäin hyvä." "Pieniä ahvenia katiskalla 1-2 kg/vuosi. Roskakalastusta jokunen särki, 2015 ei särkiä." "Mielestäni pikkukalaa liikaa järvessä. Vaikuttaa järven tilaan." "Kalastimme laiturimme päästä. Katiskassa ei ollut kalaa entisten vuosien malliin. Rapua rannastamme tuli vain pieniä alle 3 cm mittaisia. Isompia saatiin koko kautena n. 25 kpl. Edellisinä kesinä saalis ravuista noin (rapumerta)." "Olemme ravustaneet ravustusaikana 8 vuotta. Tavoitteeni on saada kaudessa noin 140 rapua/kausi, jonka jälkeen nostan merrat pois järvestä."

21 20 6. Tulosten tarkastelu Kalastuskyselyn vastaukset tukevat koekalastusten tuloksia. Ahven- ja särkikalojen osalta kyselyvastaukset noudattelivat koeverkkokalastuksen tuloksia. Poikeljärveläiset ilmoittivat saaneensa saaliiksi myös haukea, sekä madetta lajeja, joita Nordic-verkko pyytää perinteisesti varsin niukasti. Alueen jokirapukantaa on luonnehdittu vankaksi ja kalastuskyselyn vastaukset vahvistavat tätä käsitystä. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää Poikeljärven jokirapukannan tilaa koeravustuksilla. Samaten ahvenen ravinnonkäyttö voisi olla yksi mahdollinen tulevaisuuden selvityksen kohde. Poikeljärveen istutetaan säännöllisesti kuhaa, mutta kuhan osuus jäi sekä koeverkkokalastuksen tuloksissa, että kalastuskyselyssä vähäiseksi. Ahven ja kuha ovat keskenään kilpailevia lajeja, mutta tämän selvityksen perusteella ei voida varmasti kommentoida kuhaistutuksien kannattavuudesta suuntaan tai toiseen. Jotta Poikeljärven kalakantojen käytön ja hoidon tueksi olisi tulevaisuudessakin ajantasaista tietoa, alueelle olisi hyödyllistä rekrytoida muutama kirjanpitokalastaja. Kirjanpitokalastus on yksinkertainen ja vähän resursseja vaativa keino hankkia aineistoa tämän selvityksen kaltaiseen kalastoseurantaan. Kuva 7. Ahven koeverkoissa (kuva: Johanna Möttönen).

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY Luvian kalastusalue Raportti Pinkjärven kalastusseuran jäsenille tehdystä kyselystä koskien vuosien 2015 ja 2016 kalastusta. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais- Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Karhijärven hoitokalastussuunnitelma

Karhijärven hoitokalastussuunnitelma Karhijärven hoitokalastussuunnitelma vuosille 2015 2024 1 Karhijärven hoitokalastussuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto... 2 A-OSA: KARHIJÄRVEN PERUSTIEDOT... 3 Perustietoja Karhijärvestä... 3 Katsaus

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään koekalastustulosten avulla Summanjoen yläosan kalastoa ja istutusten onnistumista.

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI

Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005. Ville Kangasniemi RAPORTTI Keikveden verkkokoekalastukset kesällä 2005 Ville Kangasniemi RAPORTTI Ympäristötoimisto 3/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 1.1 Valuma alue...4 1.2 Vedenlaatu vuonna 2005...5 2 VERKKOKOEKALASTUS...6

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Uksjärven koekalastus kesällä 2009

Uksjärven koekalastus kesällä 2009 Uksjärven koekalastus kesällä 29 Tommi Välikangas Seppo Salonen RAPORTTI Porin kaupungin ympäristövirasto 2/21 2 1 JOHDANTO Uksjärvi on Porin pohjoisosassa Ahlaisten ja Lampin kylien välillä lähellä Merikarvian

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 264/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI... 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA... 2 2

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011

Lisätiedot