Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä"

Transkriptio

1 Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven sedimentistä hapettomuudesta johtuvaa sisäistä ravinnekuormitusta. Kaukjärvessä on tavoitteena pitkäaikainen happitilanteen parantaminen: akuuttia kalakuolemavaaraa ei ainakaan toistaiseksi järvessä edes ole ollut. Hapetuksessa pyritään elvyttämään alusveden ja pohjan hapellista hajotus- ja kulutustoimintaa, ja siten purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä. Hapettaminen edistää myös ammoniumtypen hapettumista ja typen haihtumista kaasuna ilmaan.

2 Mikäli pohja saadaan hapelliseksi, se vähentää myös sisäistä fosforikuormitusta, ja sitä kautta myöhemmin alentuneiden veden ravinnepitoisuuksien kautta mm. levätuotantoa. Myös sedimentin pohjaeläinyhteisö voi hapellisissa pohjissa jälleen palata, mikä myös muuttaa pohjayhteisöjen kykyä käsitellä uutta sedimentoituvaa ainesta. Hapetusmenetelmiä on tarjolla useita. Suomessa on yleisimmin käytetty alusveden Mixox- hapetusta, jossa johdetaan hyvähappista päällysvettä alusveteen. Tällä menetelmällä on mm. seuraavia hyviä puolia: lämpötilakerrostuneisuus säilyy, eikä kuplintaa juuri tapahdu. Näin ollen pohjalta ei myöskään nouse materiaalia (esim. ravinteita) päällysveteen ja levien käyttöön.

3 Veden happimäärän vaikutus kaloihin Happipitoisuus on eräs tärkeä kalojen esiintymiseen vaikuttava tekijä. Vähähappisessa vedessä viihtyvät vain harvat kalalajit, ja happikadon aikana tapahtuu kalakuolemia. Taulukko 1: Eräiden kalalajien hapentarve mg/l O 2 (Myllymaa 1990) Laji hengissä viihtyy lohikalat, 1,5-2,6 7 9 siika, muikku 1,5-2,6 7 9 kuha, hauki 1,0 5 6 ahven 1,0 5 6 lahna, särki 0,6-0,9 ei tiedossa ankerias, suutari 0,1-0,3 2 4 ruutana 0,1-0,3 2 4

4 Kaukjärvi Kaukjärvi on keskikokoinen, pitkänomainen latvajärvi, jolle tyypillinen piirre on veden savisamennus. Veden suuri kiintoainepitoisuus heijastuu järven biologisiin ominaisuuksiin ja eliöyhteisön toimintaan ennen kaikkea veden heikon valonläpäisykyvyn takia: perustuotanto keskittyy tarkasti järven pintakerroksiin ja vesikasvillisuus on suhteellisen vähäistä. Järven pinta-ala on 200 hehtaaria, suurin pituus on 5,8 km, mutta suurin leveys on vain 710 m. Rantaviivaa Kaukjärvellä on n. 13 km. Kaukjärven suurin syvyys on n. 20 m, rannat jyrkkenevät keskimäärin melko nopeasti. Kaukjärven valuma-alueella (16 km 2 ) ihmistoiminta on melko intensiivistä: erityisesti järven pohjoisrannan savimailla viljellyn peltoalan osuus maankäytöstä nousee huomattavan suureksi. Peltoprosentti koko valuma-alueella on n. 31%.

5 Kaukjärven tila Sedimentin pintanäytteistä mitatut fosforipitoisuudet olivat korkeimmat toisaalta syvänteessä, toisaalta järven länsipäässä. Toisaalta sedimentin laatu vaihtelee alueellisesti melko vähän, pitkulainen järven muoto estää tai hidastaa aineiden kulkeutumista pääsyvänteeseen. Kaukjärven fosforin sedimenttivarasto on rautasidonnaista, ja siten alusveden happioloista pitkälti riippuu, liukeneeko fosfori takaisin veteen. Alusveden happipitoisuutta on mitattu luvun näyteenottojen yhteydessä (kerrostuneisuuden aikana maaliskuussa ja heinä- tai elokuussa), ja tulokset osoittivat alusveden olleen hapeton kaikilla näytteenottokerroilla. Pintavedessä samaan aikaan havaittiin kesäisin hapen ylikyllästystä (yli 100% kyllästys), mikä johtunee runsaasta levätuotannosta. Myös näiltä osin tilanne on siis säilynyt samankaltaisena näihin päiviin saakka.

6 Kaukjärven syvänteet Kaukjärvi kerrostuu kesäisin päällys- ja alusveden lämpötilaerojen aiheuttamien tiheyserojen vaikutuksesta: Läntisessä järvialtaassa alusvettä ovat 4 metriä syvemmät alueet (noin 21% kokonaistilavuudesta) Itäisessä järvialtaassa alusvettä ovat 6 metriä syvemmät alueet (noin 31,5% kokonaistilavuudesta).

7 Hapetuslaite Laitteen toimitti Vesi-Eko Oy Teho 1,1 kw, potkurin nopeus 100 kierrosta minuutissa Mixox MC-750 hapetinlaitteen pumppausteho m3/vuorokausi => hapetusteho 298 kgo2/d Hapellinen pintavesi kulkee pressusukkaa pitkin 10 metriä alaspäin Laite asennettiin Nokkamäen syvänteeseen ja sähkö saatiin Mustialan kiinteistöstä Laite kiinnitettiin harusvaijereilla 2 metrin syvyyteen. Asennus kesti kaksi päivää sähkö maakaapelista Huoltotarve 2-3 vuoden kuluttua hinta asennuksineen euroa

8 Hapetuslaitteen toimintaperiaate

9 Kaukjärven hapetushanke Hapetussuunnitelma valmistui huhti-toukokuun vaihteessa Suunnitelma lähetettiin toimenpide-ehdotuksia koskevan alueen osakaskunnille. Osakaskunnilta pyydettiin lausuntoa ja ne kutsuttiin suunnittelutilaisuuteen Tammelan kunnantalolle Lopputuloksena yhteydenotoista oli, että kaikki suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti, mutta rahallista apua ei osakaskunnilta saatu. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys otti Kaukjärvestä ja Mustialanlmmista vesinäytteet kahtena vuotena yhteensä neljä kertaa TPKSY aloitti hapetuksen kesäkuussa Hapetuksen vaikutuksia on seurattu ja tulokset on toimitettu parhaimmillaan viikottain kotisivuillemme kiinnostuneiden nähtäviksi. Hapetuksesta ja sen vaikutuksista järjestettiin loppuseminaari, johon osallistui 23 asiasta kiinnostunutta. Hapetusta voidaan joutua jatkamaan 10 vuotta

10

11

12

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET

SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 271/214 Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET Turun kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Eerikinkatu 34 21 TURKU KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Kuopio

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009

TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B 425 Kerava TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 29 Kuopiossa 8.2.21 Anneli Heitto Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie 12

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016

KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016 Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 26 Kuopiossa 4.3.27 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 2, 7 KUOPIO Puh. 7 279 6 Kotipaikka: Kuopio,

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010

Päätös. Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 161/2012/1 Dnro ESAVI/706/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sappi Finland I Oy:n Kirkniemen paperitehtaan ympäristöluvan nro 36/2007/1 lupamääräyksen 38 mukainen

Lisätiedot

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. VESI-EKON KOKONAISPALVELUT Tilannekartoitus ja analyysi Kunnostusmenetelmien valinta Mitoitus Laitteiden asennus Kunnostustoimien organisointi Huolto- ja etävalvontapalvelu

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2015

KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2015 Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 215 Kuopiossa 16.9.215 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 12, 715 KUOPIO Puh. 17 279 86 Kotipaikka:

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

TAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA Tilaaja: Tammelan Pyhäjärven- Kuivajärven suojeluyhdistys ry TAMMELAN KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMIN HAPETUSSUUNNITELMA Eeva Kauppinen Sisältö JOHDANTO... 3 AINEISTO... 3 I MUSTIALANLAMMIN JA KAUKJÄRVEN

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETUKSEN SEURANTATUTKIMUKSET VUOSINA 2009-2011

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETUKSEN SEURANTATUTKIMUKSET VUOSINA 2009-2011 Opinnäytetyö (AMK) Kala ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomi AMK 2011 Eemeli Huhta KAKSKERRANJÄRVEN HAPETUKSEN SEURANTATUTKIMUKSET VUOSINA 2009-2011 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2011

Espoon vesistötutkimus 2011 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 2011 Talven 2011 happiraportti Katja Pellikka Sisällysluettelo 1 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 2 Sääolot talvella 20 11...

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2016

HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 2016 yhdistys ry HORMAJÄRVEN MIXOX-HAPETUKSEN VUOSIRAPORTTI 16 Kuopiossa 1.6.17 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 71 KUOPIO Puh. 17 79 86 Kotipaikka: Kuopio, Y-96-8 tiedustelut@vesieko.fi www.vesieko.fi Sisällys

Lisätiedot

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN 28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA

HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA T E K I J Ä : Teemu Väänänen 2 (56) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 1 ASIA HAKIJA Yli-Kitkajärven Kesälahden happitilanteen parantaminen, Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta PL 117

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma

Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma Uusimaa Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma 11/2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma Anne-Marie Hagman 11/2011 Uudenmaan

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 27:4 ISSN 78-32 Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kuormituslähteet

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp Taulukko 15. Kierros 3 Jormasjärvi Jormasjärvi hauki 0,026 0,74 0,036

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008 Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-1/1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2017 VUOSIRAPORTTI

VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2017 VUOSIRAPORTTI Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 17 VUOSIRAPORTTI Kuopio.9.17 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh. 17 79 Kotipaikka: Kuopio,

Lisätiedot

Vesijärven Enonselän sisäinen ravinnekuormitus 2010

Vesijärven Enonselän sisäinen ravinnekuormitus 2010 1 Prof. Jukka Horppila FT Juha Niemistö Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto sähköposti jukka.horppila@helsinki.fi Raportti

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU

KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU Vesistöosasto/RO 15.1.214 Kirjenumero 814/14 Tammelan kunta Kaukjärvi kirkkaammaksi-hanke Jenni Kemppi Hakkapeliitantie 2 313 TAMMELA KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 212 JA 214

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Arvio sulfaattikuormituksen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun

Arvio sulfaattikuormituksen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun Arvio sulfaattikuormituksen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun 29.8.2016 Anneli Heitto Finnoflag Oy 1. Johdanto Tässä arviossa tarkastellaan tilannetta, jossa Mondo Minerals B.V. Branch

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely 15.11.2017 15.11.2017 Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Tehdyt selvitykset 2017 Maastotarkastelu (valuma-alueen kuormituslähteet) Sedimenttikartoitus

Lisätiedot

VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016 VUOSIRAPORTTI

VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016 VUOSIRAPORTTI Lahden kaupunki tekninen ja ympäristötoimiala Lahden ympäristöpalvelut VESIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 1 VUOSIRAPORTTI Kuopio 1.11.1 Eeva Kauppinen Yrittäjäntie 1, 715 KUOPIO Puh. 17 79 Kotipaikka: Kuopio,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN HAPPITILANTEEN PARANTAMIS- MAHDOLLISUUDET

MÄRKJÄRVEN HAPPITILANTEEN PARANTAMIS- MAHDOLLISUUDET MÄRKJÄRVEN HAPPITILANTEEN PARANTAMIS- MAHDOLLISUUDET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 26/214 Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Kymijoen vesi jaympäristö ry

Lisätiedot

Hapetuksen vaikutukset Vesijärven Enonselän hiilikaasupäästöihin

Hapetuksen vaikutukset Vesijärven Enonselän hiilikaasupäästöihin Loppuraportti Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun Osahanke Kaupunkien hiilinielut ja niiden vertailu sekä hiilinielupotentiaalin laskenta esimerkkialueille Hapetuksen vaikutukset Vesijärven

Lisätiedot

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM Vesiekosysteemien kestävä kunnostus ReEFFECT ja AQUADIGM Vesiekosysteemien kestävä hallinta edellyttää ihmistoiminnan vaikutusten kontrollointia Hoito Kunnostus ReEFFECT Virtavedet Björn Klöve, Oulun yliopisto

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy

Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy Ympäristö- ja tekninen lautakunta 42 25.03.2015 Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy YMPTEKLT 42 32/11 01 01/2015 YMPTEKLT Ympäristötarkastaja

Lisätiedot

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA KETTULAN JÄRVIEN NYKYTILA KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA LYHENNELMÄ Kettulan järvien ystävät ry Joki-Heiskala, Päivi Toukokuu 2005 Salon Järvitutkimus SALON JÄRVITUTKIMUS 2

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì

ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. TALVEN 1 SÄÄOLOT.... TULOKSET

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnostussuunnitelma

Sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnostussuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUOMUSSALMEN KUNTA Sinilevän vaivaamien vesistöjen kunnostussuunnitelma Raportti 17.8.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä

Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä Pohjasedimenttitutkimuksen tuloksia Enäjärvellä Näytteenottoa Nummelanportin laskeutusaltaalla Veli-Pekka Salonen Enäjärven lyhyt kunnostuskronologia Kunnostustoimet aloitettiin 1993 Poisto- ja hoitokalastusta

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì

ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ. ÛÍÐÑÑÒ Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì. λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì. Õ» ² ± íïèñïì ÛÍÐÑÑÒ ÕßËÐËÒÕ Ç³ < *µ» µ«ûíðññò Ö\ÎÊ ÛÒ ÌßÔÊ ÌËÌÕ ÓËÕÍÛÌ ÊËÑÒÒß îðïì λ ± Ñ ª ²»² ïðòðìòîðïì Õ» ² ± íïèñïì SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. HAVAINTOPAIKAT JA MENETELMÄT... 1 3. TALVEN 14 SÄÄOLOT... 4. TULOKSET

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 2014

Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 2014 Sulkasääsken toukkien runsaus Kaukjärvessä kesällä 214 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 3. Tulokset..

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot