Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Transkriptio

1 Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät

2 Haapajärven tilapäinen kuivattaminen Esityksen sisältö ><> Haapajärven perustiedot ><> Haapajärven kunnostus - Lähtökohdat - Tavoite - Kunnostusmenetelmä - Toimenpiteet ja aikataulu - Kuivattamisen vaikutukset ja riskit ><> Haapajärven kalasto - Kalaston rakenne - Poistokalastus - Vedenlaatu kalastetulla ja kalastamattomalla alueella - Kunnostuksen jälkeinen käyttö- ja hoitosuunnitelma - Haapajärven kalojen särkylääkejäämiä

3 Haapajärven perustiedot - sjiainti: Rakkolanjoen keskijuoksulla, 15 km Lpr:sta ha, keskisyvyys 1,5 m, syvänteet 3-4 m - Rakkolanjoen valuma-alue 105 km 2 - keskivirtaama 1,2 m 3 /s (0,2 11 m 3 /s) - läpivirtausjärvi, viipymäaika 1,1 kk - erittäin rehevä; P = ug/l - erittäin samea; kiintoaine mg/l - emäksinen, hygieeninen laatu välttävä - sedimentti cm - sisäinen P-kuormitus 78% - Lpr jätevesien P-kuormitus 10% (50 v.) - hajakuormitus maa- ja metsätalous 10% - kalasto: särkikalat (70%) ja kuha (25%) - 2 osakaskuntaa (Haapajärvi ja Purala) - Kaakonkulman kalastusalue

4 Haapajärven kunnostuksen lähtökohdat - Huono veden laatu, erittäin rehevä, heikko virkistyskäyttö - Ympäristölupapäätös : Lpr kaupunki on velvoitettu kunnostaa jätevesien purkuvesistöön kuuluva Rakkolanjoki ja Haapajärvi - Haapajärvi on Natura 2000 alue (linnusto) - Lisäveden johtaminen Saimaan kanavasta - Ulkoisen jätevesi- ja hajakuormituksen vähentäminen - Sisäinen kuormitus pienenettävä kunnostustoimenpitein

5 Haapajärven kunnostuksen tavoite - Veden laadun ja virkistyskäyttöarvon parantaminen - Järven lintuvesiarvon palauttaminen - Kalaston biomassan ja pienten särkikalojen osuuden pienentäminen

6 Haapajärven kunnostusmenetelmä - Tilapäinen kuivattaminen - Menetelmä soveltuu matalille reheville järville, joissa ongelmallinen sedimenttipohja - Tarkoitus lisätä järven vesisyvyyttä ja vähentää sedimentin resuspendoitumista - Yhdistetty paikallisin ruoppauksiin ja rantojen kunnostuksiin - Kokemukset muualta (Pohjois-Pohjanmaalla, Kymenlaakso)

7

8 Haapajärven kunnostuksen toimenpiteet -Aikataulu Penkereet (3 kpl) ja settipato - Alapuolisen joen perkaus - Kalaston poisto - Ohitusuoma - Kuivatusuomat ja pumppaus - Ruoppaukset - Rantojen kunnostukset - Kustannukset 2,2 milj

9 Haapajärven kunnostuksen vaikutukset - Pohjasedimentti tiivistyy ja hapettuu - Veden laatu paranee (vesitilavuus, sisäinen kuormitus ) - Vesikasvillisuus - Kalabiomassa - Kuivattamiseen liittyvät riskit: - sääolot (leuto talvi, sateinen kesä) - rantakasvuston leviäminen

10 Haapajärven kalasto Nordic koeverkkokalastukset v ja 2009

11 Haapajärven kalasto Haapajärven Nordic-koeverkkokalastussaaliit vuosina 2009 ja 2002 ><> Lahnasta suurin osa oli cm:n pituisia. ><> Kuhasta suurin osa oli 9 14 cm ja cm. Noin 90 % kuhista oli alamittaisia (< 37 cm). ><> Särjestä suurin osa oli 5 7 cm:n ja 9 13 cm:n pituisia.

12 Haapajärven kalasto Lahnojen pituusjakaumat v Särjen pituusjakaumat v.2009 Kuva 1. Lahnan pituusjakauma Haapajärven koekalastuksessa vuonna Kuva 3. Särjen pituusjakauma Haapajärven koekalastuksessa vuonna Kuhien pituusjakaumat v Kuva 2. Kuhan pituusjakauma Haapajärven koekalastuksessa vuonna 2009.

13 Haapajärven kalasto Osuus Nordickoeverkkosaalis Arvioitu kalabiomassa Haapajärvellä (223 ha) 100 kg/ha 250 kg/ha 400 kg/ha % kg kg kg lahna** 36, kuha * 32, särki 16, hauki** 8, sorva 1, suutari 1, salakka** 1, ahven* 1, ruutana 0, Yhteensä särkikalat petokalat * kuhan ja ahvenen osuudet kalastossa saattavat olla yliarvioituja ** lahnan, hauen ja salakan osuudet kalastossa saattavat olla aliarvioituja

14 Haapajärven poistokalastus - Tavoite poistaa > 90 % särkikalasto (särki, lahna) - Poistokalastus aloitettiin keväällä 2011, ennen järven veden laskua. -Poistopyynnit rysillä ja nuotalla tekivät ammattihoitokalastusyrittäjät Kari Kinnunen ja Veikko Nevala. - Kevät- ja kesäpyynti onnistui hyvin - Syysnuottauksista jouduttiin luopumaan - Kuhat käsiteltiin arvotavarana (siirtoistutukset, myynti, säilytysallas) -Särkikalat haudattiin

15 Haapajärven poistokalastuksen saalis 2011 Laji kg % kg/ha Lahna ,6 97,0 Kuha ,2 23,9 Särki ,5 16,5 Ruutana ,5 13,4 Suutari 419 1,9 3,0 Hauki 405 1,7 2,9 Ahven 68 0,3 0,5 Sorva 54 0,2 0,4 Kiiski 36 0,2 0,3 Salakka + 0,0 0,0 Yhteensä ,0 157,9 ><> Rysien pyyntipäivät 370 kpl ><> lahna cm ><> kokemuskerrat 305 kpl ><> kuhien paino 2-4 kg ><> Poistokalastuksen pinta-alue 140 ha ><> särki cm

16

17 Vedenlaatu kalastetulla ja kalastamattomalla alueella Sameus Kiintoaine Kok N Kok P a-klorofylli (FTU) (mg/l) (ug/l) (ug/l) (ug/l) Kalastettu alue Ei kalastettu alue ero (x) 0,9 1,3 1,7 1,3 4, Kalastettu alue Ei kalastettu alue ero (x) 2,3 1,7 0,7 1,0 2,3 ><> Levämääristä kertova klorofylli huomattavasti pienempi kalastetulla alueella ><> Kiintoainepitoisuus ja sameus pienempi kalastetulla alueella ><> Ravinteissa ei selkeitä eroja ><> Sinilevien määrä murto-osa kalastetulla puolella verrattuna kalastamattomaan puoleen ><> Selitys löytyy eläinplanktonista, jota on kalastetulle puolella enemmän ><> Lahnojen pohjasedimentin möyhiminen lisää veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta Lähde: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

18 Kunnostuksen jälkeinen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haapajärven käyttö- ja hoitosuunnitelma ( ) sisältää: ><> järven kalakannan hoitoa (säännölliset hoitokalastukset / istutukset) ><> kalastuksen säätelyä ><> kalaston seurantaa Käyttö- ja hoitosuunnitelma tehdään osakaskuntien ja Kaakkois-Suomen ELY -Keskuksen kanssa

19 Haapajärven kalojen särkylääkejäämiä - Ekotoksikologinen tutkimus Åbo Akademi Jyväskylän yliopisto - Särkylääkejäämiä Haapajärven kalojen sapesta - Esim. Suomessa käytetään kg ibuprofen/v (21 g/asukas, Lpr 1512 kg/v) - Ei välitöntä uhkaa ihmiselle - Riskeistä ei tiedetä vielä mitään

20 Kiitos