KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
|
|
- Riitta-Liisa Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue
2 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä. Istutukset ovat olleet voimaperäisiä ja kannat ovat runsastuneet. Kuhakannan runsautta kuvaava yksikkösaalis on ollut nouseva 198-luvun lopulta lähtien (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys 1996). Kuhakannoista saatava tuotto ja kuhan luontaisen lisääntymisen edellytykset riippuvat suuresti kalastuksesta. Tällä hetkellä oleellisin kuhakantojen kalastusta koskeva päätös Etelä- Kallavedellä on, että kalastusalueen suosituksen mukaan pääaltaassa alle 5 mm verkkojen käyttö yli viiden metrin syvyisessä vedessä on kielletty välisenä aikana. Kalastuksen säätelyn ja ohjauksen taustatiedoksi tarvitaan tietoa siitä, kuinka nopeasti kuhat kasvavat ja milloin ne saavuttavat sukukypsyyden. Tämän raportin tarkoituksena oli selvittää kuhan kasvunopeutta ja sukukypsyyden saavuttamisikää Etelä-Kallavedellä. Tulokset perustuvat vuosina kerättyyn aineistoon. Lisäksi on esitetty laskelma siitä, kuinka kalastuksen aloittamisaika vaikuttaa kuhakannoista saatavaan tuottoon ja lisääntymismahdollisuuksiin. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Tutkimusalue ja kuhaistutukset Etelä-Kallaveden kalastusalueen pinta-ala on ha, josta merkittävimmän osan muodostaa Etelä-Kallaveden pääallas ja sen keskisyvyys on 11,5 m (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys 1996). Elokuussa 25 havaintopisteessä Kallavesi 25 (Pyöreän Hakun eteläpuolella, ympäristökeskuksen valtakunnallinen syvännehavaintopiste) veden väri oli 8 mg Pt/l ja kokonaisfosfori µg/l. Kyseinen havaintopiste edustaa jokseenkin hyvin vedenlaatua Etelä- Kallavedellä, joten se voidaan siis luokitella rehevähköksi ja tummavetiseksi järveksi. Kuhaistutukset Etekä-Kallavedelle olivat alle 1 kpl vuoteen 1993 asti (kuva 1). Tämän jälkeen kesänvanhoja kuhia on istutettu vuosittain yli 1 kpl. Huippuvuosi oli 1998, jolloin istutusmäärä oli lähes 3 kpl. Kuhaistusten arvo vuoden 25 hintojen mukaan laskettuna on ollut suurimmillaan yli 4 (kuva 2). Istutusten arvo riippuu kappalemäärän lisäksi poikasten koosta. Kuhanpoikasen koon kasvaessa istutusten tuoton on todettu nousevan. Vuosina poikaset olivat suurimpia vuonna 1997, jolloin keskipituus oli 75,2 mm.
3 kpl Kuva 1. Kuhaistutukset (kpl) Etelä-Kallavedelle vuosina , 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kuva 2. Etelä-Kallavedelle tehtyjen kuhaistutusten rahallinen arvo ( ) vuosina Näytekalat ja näytteiden käsittely Kuhanäytteet kerättiin pääosin alkuvuoden ja syksyn 25 aikana. Muutamia näytteitä saatiin myös alkuvuoden 26 kuhasaaliista. Näytekuhat oli pyydetty verkolla, troolilla ja rysällä. Näytekuhien pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella ja massa punnittiin pienemmistä näytekaloista kahden ja suuremmista näytekaloista viiden gramman tarkkuudella. Suomunäyte otettiin kyljestä kylkiviivan alapuolelta. Osasta näytekuhista otettiin talteen myös pää, josta myöhemmin irroitettiin otoliitit. Tavoitteena oli ottaa näytteitä siten, että näytekaloja olisi tasaisesti eri kokoluokista ja sukupuolista. Näytteitä pyrittiin keräämään 1 g painoluokkavälein
4 3 alkaen alle 2 g ja päättyen yli 2 g. Kustakin painoluokasta oli tarkoitus kerätä 2 näytekalaa, joista puolet koiraita ja puolet naaraita. Käytännössä näytekaloja oli helposti saatavissa 1 3 g painoon asti. Yli 1 3 g näytekaloja oli jo vaikeampi saada ja yli 1 6 g oli saaliissa hyvin vähän. Painoluokista g näytekaloja saatiin vain muutamia, koska ne puuttuivat saaliista lähes kokonaan (taulukko1). Pienimmät näytekalat olivat pituudeltaan alle 25 mm ja suurimmat yli 7 mm (kuva 3). Taulukko 1. Näytekuhien jakaantuminen sukukypsiin ja immatuureihin yksilöihin kokoluokittain. kokoluokka (g) koiraat (kpl) naaraat (kpl) immatuurit (kpl) < 2 g g g g g g g g g g g g g g g g g g g 1 2 >2 g 1 12 yhteensä
5 kpl >7 pituusluokka, mm Kuva 3. Etelä-Kallavedeltä vuosina kerättyjen näytekuhien pituusjakauma. Suomuja tarkasteltiin mikrokortinlukulaitteella 4-kertaisella suurennoksella. Vuosirenkaiden etäisyydet suomun keskipisteestä ja suomun säde mitattiin antero-lateraalisesta sektorista. Suomusta tehty iänmääritys varmistettiin otoliitista tarvittaessa, mikäli otoliittinäyte oli otettu. Otoliitti katkaistiin keskeltä painamalla pinseteillä otoliittia kämmentä vasten. Katkaisupinta hiottiin vesihiomapaperilla ja otoliitin puolikkaita kylvetettiin 15-2 minuuttia neutraalipunaliuoksessa (Raitaniemi ym. 2). Värjättyjä otoliitteja tarkasteltiin mikroskoopilla 2-4-kertaisella suurennoksella. Kuhan pituus laskettiin takautuvasti kaavalla L i = (S i /S),9 x (L t -41,95)+41,95 (Keskinen & Marjomäki 23), jossa L i = kuhan pituus iässä i S i = etäisyys suomun keskustasta vuosirenkaaseen i S = suomun säde L t = kuhan pituus pyyntihetkellä. Näytekalat, jotka oli pyydetty jaksolla lokakuun lopusta vuoden loppuun, tulkittiin ko. vuosi täydeksi vuodeksi. Näin saatiin suurempi aineisto takautuvaa kasvunmääritystä varten. Ikäryhmäkohtaiset keskipituudet laskettiin koko aineistosta sekä erikseen vuosiluokille Kuhan pituus muunnettiin massaksi (kuva 4) aineistosta määritetyllä yhtälöllä massa (g) =,2 * pituus (mm) 3,2749
6 y = 2E-6x 3,2749 R 2 =,9873 massa,g pituus,mm Kuva 4. Kuhan pituuden ja massan välinen riippuvuus Etelä-Kallavedeltä vuosina kerätyssä aineistossa. Näytteenoton yhteydessä määritettiin kuhien sukupuoli sekä sukukypsyys. Jokaisesta pituusluokasta laskettiin sukukypsien kalojen osuus. Tämän perusteella arvioitiin kuhan sukukypsyydensaavuttamisikä ja koko Etelä-Kallavedellä. 3. Tulokset Näytekalat kuuluivat vuosiluokkiin (kuva 5). Selvästi runsain oli vuosiluokka 2, johon kuului yli puolet näytekaloista. Pääosa näytekuhista oli siis 5- ja 6-vuotiaita (kuva 6). Erilaiset jakaumat vuosiluokka- ja ikäjakaumissa johtuvat siitä, että näytekaloja oli pyydetty kahtena vuotena kpl vuosiluokka Kuva 5. Etelä-Kallavedeltä kerättyjen näytekuhien jakautuminen vuosiluokittain.
7 6 kpl ikä, vuotta Kuva 6. Etelä-Kallavedeltä kerättyjen näytekuhien jakautuminen eri ikäryhmiin Kuha saavuttaa Etelä-Kallavedellä lakisääteisen alamitan (37 cm) keskimäärin viidennen kasvukauden aikana (kuva 7). Pituuskasvu on lähes lineaarista kuudenteen vuoteen asti, jonka jälkeen se hieman hidastuu. 5 cm:n pituus ylittyy keskimäärin seitsemännen kasvukauden aikana. Massaksi muutettuna 4-vuotiaat kuhat ovat keskimäärin hieman yli 3 g ja 5-vuotiaat 65 g, eli massa on kaksinkertaistunut yhden vuoden aikana (kuva 8). Kuusivuotiaan kuhan keskimääräinen massa on jo yli kilon. pituus, mm ikä, vuotta Kuva 7. Kuhan keskimääräinen ikäryhmäkohtainen takautuvasti laskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä.
8 7 7 6 massa, g ikä, vuotta Kuva 8. Keskimääräinen kuhan massa ikäryhmittäin takautuvasti laskettujen pituuksien perusteella Etelä-Kallavedellä. Sukupuolten kasvunopeus on samanlainen aina seitsemänteen vuoteen asti, jonka jälkeen naaraat kasvavat hieman koiraita nopeammin (kuva 9). pituus, mm ikä, vuotta koiras naaras Kuva 9. Kuhanaaraiden ja -koiraiden keskimääräinen ikäryhmäkohtainen takautuvasti laskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä. Vuosiluokkien kasvussa ei näy eroja neljänteen vuoteen asti, jonka jälkeen kuitenkin vuosiluokan 21 kuhat ovat kasvaneet muita nopeammin (kuva 1).
9 8 pituus, mm ikä, vuotta Kuva 1. Vuosiluokkien keskimääräinen ikäryhmäkohtainen takautuvasti laskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä. Kaikki pituudeltaan alle 35 mm olleet kuhat olivat vielä immatuureja eli eivät olleet sukukypsiä (kuva 11) mm kuhista osa koiraista oli jo sukukypsiä ja käytännössä kaikki koiraat olivat 45 mm pituudessa sukukypsiä. Ensimmäiset naaraat maturoituvat vasta yli 4 mm pituisina ja kaikki naaraat olivat sukukypsiä vasta yli 5 mm pituisina. Ensimmäiset koiraat tulevat sukukypsiksi jo 4-vuotiaina ja 6-vuotiaana ilmeisesti kaikki koiraat ovat sukukypsiä (kuva 12). Ensimmäiset naaraat maturoituvat 5-vuotiaana ja 7-vuotiaana lähes kaikki naaraat ovat sukukypsiä. 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % immatuuri naaras koiras % >7 pituusluokka, mm Kuva 11. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien kuhien osuus pituusluokittain Etelä- Kallavedellä.
10 9 1 % 8 % 6 % 4 % immatuuri naaras koiras 2 % % ikä, vuotta Kuva 12. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien kuhien osuus ikäryhmittäin Etelä- Kallavedellä. 4. Tulosten tarkastelu Keski-Suomesta kerätyn aineiston perusteella vedenlaadultaan Etelä-Kallavettä vastaavissa järvissä kuhan keskipituus 3-vuotiaana oli mm (Keskinen & Marjomäki 23), kun se oli Etelä-Kallavedellä 236 mm. Suurissa järvissä kuhan kasvun on todettu olevan hitaampaa kuin vedenlaadultaan vastaavissa pienissä järvissä, mikä saattaa johtua veden lämpötilasta (Keskinen & Marjomäki 23). Pohjois-Kallavedellä 199-luvulla tehtyjen kasvumääritysten mukaan kuhan kasvu oli hitaampaa, sillä alamitta ylittyi vasta kuudentena kasvukautena (Kontila 1996). Osasyynä kasvun paranemiseen saattavat olla muutamat 2-luvun alun lämpimät kesät, jotka ovat nopeuttaneet kuhan kasvua. Vuosiluokkien kasvua verrattaessa nuorin vuosiluokka (21) näyttäisi kasvaneen edeltäviä nopeammin. Tämä saattaa johtua lämpimistä kesistä tai nopeimmin kasvaneiden yksilöiden valikoitumisesta ensimmäisenä kalastuksen kohteeksi. Koska näytteenotossa pyrittiin saamaan kaloja kaikista kokoluokista, ei aineiston perusteella voida verrata vuosiluokkien vahvuuksia. Kuitenkin vuosiluokka 2 esiintyy aineistossa erittäin runsaana, vaikka istutusmäärät olivat vuosia 1999 ja 21 pienemmät. Vuoden 1998 runsaat istutukset eivät näy saaliissa mitenkään erityisen vahvana vuosiluokkana, mutta näin vanhojen kuhien määrä aineistossa on liian pieni varmojen päätelmien tekoon. Pohjois-Kallavedellä kuhakanta vahvistui jo ennen runsaita istutuksia (Kontila 1996). Istutusten tuloksellisuuden arviointi tässä työssä kerätyn aineiston perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista. Muutaman peräkkäisen vuosiluokan runsas esiintyminen aineistossa viittaa siihen, että kuhan kalastus Etelä-Kallavedellä on tehokasta ja saalis perustuu vain 2-3 vuosiluokkaan kerrallaan. Ilmeisesti yli 4 cm pituiset kalat pyydetään pois muutamassa vuodessa. Tähän viittaa myös ammattikalastuksen kuhasaaliin suuri vuotuinen vaihtelu.
11 1 Kuhan ravintoa ei tässä työssä selvitetty, mutta kuhan tiedetään suosivan kuoretta ja ahventa, mikäli näitä on tarjolla (Peltonen ym. 1996, Vehanen ym. 1998, Keskinen & Marjomäki 24). Pohjois-Kallavedellä 199-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan kuhan pääasiallinen ravintokohde oli kuore (Paalavuo ym. 1998). Naaraat saavuttavat sukukypsyyden noin vuotta myöhemmin kuin koiraat. Lohjanjärvellä kuha saavuttaa sukukypsyyden suunnilleen samankokoisena kuin Etelä-Kallavedellä. Tällöin 45-5 mm verkoilla tapahtuva kalastus verottaa tällöin naaraita, jotka eivät ole ehtineet kutea vielä kertaakaan (Lehtonen & Miina 1988). Etelä-Kallavedellä kalastuksen aloittaminen vasta 7- vuotiaista kaloista turvaisi ainakin yhden kutukerran kaikille kuhille. 5. Potentiaalinen kuhatuotto ja kalastuksen aloittamisajankohta Kalastuksen aloittamisajankohdan vaikutusta vuosiluokasta saatavaan tuottoon selvitettiin teoreettisen laskelman avulla. Tuotto laskettiin tuhatta yksivuotiasta kuhaa kohden. Ensimmäisen kesän kuolevuutta ei siis otettu huomioon, jolloin laskelmaa voidaan soveltaa myös istukkaisiin. Luonnollisen kuolevuuden oletettiin olevan toisena vuonna (istukkailla ensimmäinen järvivuosi) n. 8 %, kolmantena vuonna n. 6 %, neljäntenä vuonna n. 3 % ja tämän jälkeen n. 1 % vuosittain. Kasvutietoina käytettiin tässä työssä Etelä-Kallavedeltä määritettyjä ikäryhmäkohtaisia keskiarvoja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kalastus aloitettiin viidennen kasvukauden jälkeen, jolloin keskimääräinen pituus oli 4 mm. Kalastus vaikutti kolmen vuoden ajan 5 % vuotuisella teholla ja neljäntenä kalastusvuotena kaikki jäljellä olevat kuhat pyydettiin pois. Tällä strategialla tuottoa tuhatta yksivuotiasta kuhaa kohti saatiin 65 kg. 5-vuotiaista kuhista alle puolet on sukukypsiä, joten saaliista suuri osa pyydetään ennen ensimmäistä kutukertaa. Kappalemääräisestä saaliista yli puolet saadaan ensimmäisenä vuotena käytetyillä oletuksilla. Toisessa tarkastellussa vaihtoehdossa kalastus aloitettiin kaksi vuotta myöhemmin eli kuhien ollessa 7-vuotiaita ja pituudeltaan 52 mm. Kalastusteho oli vastaava kuin edellisessä laskelmassakin. Tuotto tuhatta yksivuotiasta kohti oli 13 kg eli 1,5-kertainen edelliseen esimerkkiin verrattuna. 7-vuotiaista kuhista lähes kaikki ovat sukukypsiä ja suurimmalla osalla on ollut mahdollisuus kutea ainakin kerran, sillä 6-vuotiaista kuhista 9 % on jo sukukypsiä. Esitetyt laskelmat perustuvat oletukseen, että luonnollinen kuolleisuus aikuisilla kuhilla on pieni. Telemetrialähettimellä merkittyjen kuhien perusteella luonnollinen kuolevuus tehokkaasti kalastetulla Pohjois-Päijänteen alueella on hyvin pientä ja kuolevuus on lähes täysin kalastuskuolevuutta (Keskinen, julkaisematon aineisto). Laskelmassa oletetaan myös, että kuhabiomassan kasvaessa ravintoa riittää eikä esim. kasvunopeus hidastu. Vaikka esitetyt luvut eivät olisikaan tarkkoja, antaa niiden keskinäinen vertailu kuitenkin kuvan kalastuksen ajoittamisen vaikutuksesta tuottoon. 6. Kirjallisuus Keskinen, T. & Marjomäki, T.J. 23: Growth of pikeperch in relation to lake characteristics: total phosphorus, water colour, lake area and depth. Journal of Fish Biology (23) 63,
12 11 Keskinen, T. & Marjomäki, T.J. 24: Diet and prey size spectrum of pikeperch in lakes in central Finland. Journal of Fish Biology (24) 65, 1-7. Kontila, P. 1996: Kuhan yksikkösaaliin muutokset ja kasvu sekä niihin vaikuttavat tekijät Pohjois-Kallavedellä Valtion kalatalousoppilaitos. Opisto A. Paalavuo, M., Muje, P. & Lankisch, N. 1998: Kuhan (Stizostedion lucioperca) kasvu ja ravinto Kallavedessä sekä kahden iänmääritysmenetelmän vertailu kuhalla. Publications of Karelian Institute 122,57-6. Peltonen, H., Rita, H. & Ruuhijärvi, J. 1996: Diet and prey selection of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) in Lake Vesijärvi analysed with a logit model. Annales Zoologici Fennici 33, Raitaniemi, J., Nyberg, K. & Torvi, I. 2: Kalojen iän ja kasvun määritys. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki 2. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys 1996: Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Moniste 4 s. Vehanen, T., Hyvärinen, P. & Huusko, A. 1998: Food consumption and prey orientation of piscivorous brown trout (Salmo trutta) and pikeperch (Stizostedion lucioperca) in a large regulated lake. Journal of Applied Ichthyology 14,
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotEtelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotKUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005
KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005 Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/06 KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro X/8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset... 4.. Ikä ja kasvu...
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotKuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä
Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotCarlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu
1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä 27 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /27 2 Sisällys. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.....
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotKuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä
Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotVanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys 218 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät... 2.1. Kuha... 2.2. Siika... 4. Tulokset...
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotKalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely
Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema
LisätiedotKuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä
Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotPohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013
POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotItäisen Suomenlahden kuha tutkimustuloksia vuosilta 1999 2005
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2 2006 Itäisen Suomenlahden kuha tutkimustuloksia vuosilta 1999 2005 Vesa Vanninen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotVesijärvestä Sargassomerelle
Vesijärvestä Sargassomerelle Jouni Tulonen Luonnonvarakeskus Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotKuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä
Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä Erityistarkastelussa: Roine, Mallasvesi, Pälkänevesi, Ruovesi, Ukonselkä, Kerteselkä ja Mouhijärvi Kalatalousneuvoja Ismo Kolari ismo.kolari@ahven.net Suunnittelija
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotMiten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere
Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä 14.11.213 Tampere Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotSaimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla
Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion
LisätiedotKUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13
KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotPienten järvien siikaseuranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen kalojen iän- ja kasvunmääritykset
Tutkimusraportti Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen kalojen iän- ja kasvunmääritykset 2012-2014 Marko Puranen Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Tuoremassa (g) 2 1. JOHDANTO
LisätiedotAnkerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO. Pielisen Kalajaloste Oy Lausunto kalastusasetus luonnoksesta. Kalojen rauhoittaminen 1
Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Lausunto 14.05.2015 Pielisen Kalajaloste Oy Pielisen Kalajaloste Oy Lausunto kalastusasetus luonnoksesta Kalojen rauhoittaminen 1 Kaikki uhanalaiset
LisätiedotEkologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä
Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä (Itä-Suomen & Oulun yliopisto, Oulu) Pekka Hyvärinen (RKTL, Paltamo) 18 CPUE (grams / gillnet) 16 14 12 1 8 6 4 2 Johdanto Kalastuksen
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU
LIITE 10.3 1 (6 s.) Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A 1 80100 JOENSUU 1 (2) SUUNNITELMA 18.11.2010 Joensuu Pohjois-Karjalan Ely-keskus/kalatalous Kauppakatu 40 B PL 69 80101 JOENSUU Viite:
LisätiedotKuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY),
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotKuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä
Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä Kalatalousneuvoja Ismo Kolari ismo.kolari@ahven.net Pirkanmaan Kalatalouskeskus Pohjois-Savon kalastusaluepäivä Kuopio, Hotelli Iso-Valkeinen2.10.2017
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.... Siian siivilähampaat
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotKUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ
Opinnäytetyö KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ Marko Nieminen Kala- ja ympäristötalous 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalous TIIVISTELMÄ Marko Nieminen
LisätiedotEn överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
LisätiedotPedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.
Pedot ja muikku Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.28 Petojen saalistus Mitkä petokalat ovat muikun tärkeimpiä saalistajia? Vaikuttavatko
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotKuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018
LisätiedotTaimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 334 Pekka K Korhonen Pekka Hyvärinen Ville Leppäniemi Kimmo Johansson Mikko Ahonen Taimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä Paltamo 24 Julkaisija Riista-
LisätiedotMERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.
Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla. 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
Lisätiedot