KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ"

Transkriptio

1 KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue

2 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä. Istutukset ovat olleet voimaperäisiä ja kannat ovat runsastuneet. Kuhakannan runsautta kuvaava yksikkösaalis on ollut nouseva 198-luvun lopulta lähtien (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys 1996). Kuhakannoista saatava tuotto ja kuhan luontaisen lisääntymisen edellytykset riippuvat suuresti kalastuksesta. Tällä hetkellä oleellisin kuhakantojen kalastusta koskeva päätös Etelä- Kallavedellä on, että kalastusalueen suosituksen mukaan pääaltaassa alle 5 mm verkkojen käyttö yli viiden metrin syvyisessä vedessä on kielletty välisenä aikana. Kalastuksen säätelyn ja ohjauksen taustatiedoksi tarvitaan tietoa siitä, kuinka nopeasti kuhat kasvavat ja milloin ne saavuttavat sukukypsyyden. Tämän raportin tarkoituksena oli selvittää kuhan kasvunopeutta ja sukukypsyyden saavuttamisikää Etelä-Kallavedellä. Tulokset perustuvat vuosina kerättyyn aineistoon. Lisäksi on esitetty laskelma siitä, kuinka kalastuksen aloittamisaika vaikuttaa kuhakannoista saatavaan tuottoon ja lisääntymismahdollisuuksiin. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Tutkimusalue ja kuhaistutukset Etelä-Kallaveden kalastusalueen pinta-ala on ha, josta merkittävimmän osan muodostaa Etelä-Kallaveden pääallas ja sen keskisyvyys on 11,5 m (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys 1996). Elokuussa 25 havaintopisteessä Kallavesi 25 (Pyöreän Hakun eteläpuolella, ympäristökeskuksen valtakunnallinen syvännehavaintopiste) veden väri oli 8 mg Pt/l ja kokonaisfosfori µg/l. Kyseinen havaintopiste edustaa jokseenkin hyvin vedenlaatua Etelä- Kallavedellä, joten se voidaan siis luokitella rehevähköksi ja tummavetiseksi järveksi. Kuhaistutukset Etekä-Kallavedelle olivat alle 1 kpl vuoteen 1993 asti (kuva 1). Tämän jälkeen kesänvanhoja kuhia on istutettu vuosittain yli 1 kpl. Huippuvuosi oli 1998, jolloin istutusmäärä oli lähes 3 kpl. Kuhaistusten arvo vuoden 25 hintojen mukaan laskettuna on ollut suurimmillaan yli 4 (kuva 2). Istutusten arvo riippuu kappalemäärän lisäksi poikasten koosta. Kuhanpoikasen koon kasvaessa istutusten tuoton on todettu nousevan. Vuosina poikaset olivat suurimpia vuonna 1997, jolloin keskipituus oli 75,2 mm.

3 kpl Kuva 1. Kuhaistutukset (kpl) Etelä-Kallavedelle vuosina , 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Kuva 2. Etelä-Kallavedelle tehtyjen kuhaistutusten rahallinen arvo ( ) vuosina Näytekalat ja näytteiden käsittely Kuhanäytteet kerättiin pääosin alkuvuoden ja syksyn 25 aikana. Muutamia näytteitä saatiin myös alkuvuoden 26 kuhasaaliista. Näytekuhat oli pyydetty verkolla, troolilla ja rysällä. Näytekuhien pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella ja massa punnittiin pienemmistä näytekaloista kahden ja suuremmista näytekaloista viiden gramman tarkkuudella. Suomunäyte otettiin kyljestä kylkiviivan alapuolelta. Osasta näytekuhista otettiin talteen myös pää, josta myöhemmin irroitettiin otoliitit. Tavoitteena oli ottaa näytteitä siten, että näytekaloja olisi tasaisesti eri kokoluokista ja sukupuolista. Näytteitä pyrittiin keräämään 1 g painoluokkavälein

4 3 alkaen alle 2 g ja päättyen yli 2 g. Kustakin painoluokasta oli tarkoitus kerätä 2 näytekalaa, joista puolet koiraita ja puolet naaraita. Käytännössä näytekaloja oli helposti saatavissa 1 3 g painoon asti. Yli 1 3 g näytekaloja oli jo vaikeampi saada ja yli 1 6 g oli saaliissa hyvin vähän. Painoluokista g näytekaloja saatiin vain muutamia, koska ne puuttuivat saaliista lähes kokonaan (taulukko1). Pienimmät näytekalat olivat pituudeltaan alle 25 mm ja suurimmat yli 7 mm (kuva 3). Taulukko 1. Näytekuhien jakaantuminen sukukypsiin ja immatuureihin yksilöihin kokoluokittain. kokoluokka (g) koiraat (kpl) naaraat (kpl) immatuurit (kpl) < 2 g g g g g g g g g g g g g g g g g g g 1 2 >2 g 1 12 yhteensä

5 kpl >7 pituusluokka, mm Kuva 3. Etelä-Kallavedeltä vuosina kerättyjen näytekuhien pituusjakauma. Suomuja tarkasteltiin mikrokortinlukulaitteella 4-kertaisella suurennoksella. Vuosirenkaiden etäisyydet suomun keskipisteestä ja suomun säde mitattiin antero-lateraalisesta sektorista. Suomusta tehty iänmääritys varmistettiin otoliitista tarvittaessa, mikäli otoliittinäyte oli otettu. Otoliitti katkaistiin keskeltä painamalla pinseteillä otoliittia kämmentä vasten. Katkaisupinta hiottiin vesihiomapaperilla ja otoliitin puolikkaita kylvetettiin 15-2 minuuttia neutraalipunaliuoksessa (Raitaniemi ym. 2). Värjättyjä otoliitteja tarkasteltiin mikroskoopilla 2-4-kertaisella suurennoksella. Kuhan pituus laskettiin takautuvasti kaavalla L i = (S i /S),9 x (L t -41,95)+41,95 (Keskinen & Marjomäki 23), jossa L i = kuhan pituus iässä i S i = etäisyys suomun keskustasta vuosirenkaaseen i S = suomun säde L t = kuhan pituus pyyntihetkellä. Näytekalat, jotka oli pyydetty jaksolla lokakuun lopusta vuoden loppuun, tulkittiin ko. vuosi täydeksi vuodeksi. Näin saatiin suurempi aineisto takautuvaa kasvunmääritystä varten. Ikäryhmäkohtaiset keskipituudet laskettiin koko aineistosta sekä erikseen vuosiluokille Kuhan pituus muunnettiin massaksi (kuva 4) aineistosta määritetyllä yhtälöllä massa (g) =,2 * pituus (mm) 3,2749

6 y = 2E-6x 3,2749 R 2 =,9873 massa,g pituus,mm Kuva 4. Kuhan pituuden ja massan välinen riippuvuus Etelä-Kallavedeltä vuosina kerätyssä aineistossa. Näytteenoton yhteydessä määritettiin kuhien sukupuoli sekä sukukypsyys. Jokaisesta pituusluokasta laskettiin sukukypsien kalojen osuus. Tämän perusteella arvioitiin kuhan sukukypsyydensaavuttamisikä ja koko Etelä-Kallavedellä. 3. Tulokset Näytekalat kuuluivat vuosiluokkiin (kuva 5). Selvästi runsain oli vuosiluokka 2, johon kuului yli puolet näytekaloista. Pääosa näytekuhista oli siis 5- ja 6-vuotiaita (kuva 6). Erilaiset jakaumat vuosiluokka- ja ikäjakaumissa johtuvat siitä, että näytekaloja oli pyydetty kahtena vuotena kpl vuosiluokka Kuva 5. Etelä-Kallavedeltä kerättyjen näytekuhien jakautuminen vuosiluokittain.

7 6 kpl ikä, vuotta Kuva 6. Etelä-Kallavedeltä kerättyjen näytekuhien jakautuminen eri ikäryhmiin Kuha saavuttaa Etelä-Kallavedellä lakisääteisen alamitan (37 cm) keskimäärin viidennen kasvukauden aikana (kuva 7). Pituuskasvu on lähes lineaarista kuudenteen vuoteen asti, jonka jälkeen se hieman hidastuu. 5 cm:n pituus ylittyy keskimäärin seitsemännen kasvukauden aikana. Massaksi muutettuna 4-vuotiaat kuhat ovat keskimäärin hieman yli 3 g ja 5-vuotiaat 65 g, eli massa on kaksinkertaistunut yhden vuoden aikana (kuva 8). Kuusivuotiaan kuhan keskimääräinen massa on jo yli kilon. pituus, mm ikä, vuotta Kuva 7. Kuhan keskimääräinen ikäryhmäkohtainen takautuvasti laskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä.

8 7 7 6 massa, g ikä, vuotta Kuva 8. Keskimääräinen kuhan massa ikäryhmittäin takautuvasti laskettujen pituuksien perusteella Etelä-Kallavedellä. Sukupuolten kasvunopeus on samanlainen aina seitsemänteen vuoteen asti, jonka jälkeen naaraat kasvavat hieman koiraita nopeammin (kuva 9). pituus, mm ikä, vuotta koiras naaras Kuva 9. Kuhanaaraiden ja -koiraiden keskimääräinen ikäryhmäkohtainen takautuvasti laskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä. Vuosiluokkien kasvussa ei näy eroja neljänteen vuoteen asti, jonka jälkeen kuitenkin vuosiluokan 21 kuhat ovat kasvaneet muita nopeammin (kuva 1).

9 8 pituus, mm ikä, vuotta Kuva 1. Vuosiluokkien keskimääräinen ikäryhmäkohtainen takautuvasti laskettu keskipituus (± keskiarvon keskivirhe) Etelä-Kallavedellä. Kaikki pituudeltaan alle 35 mm olleet kuhat olivat vielä immatuureja eli eivät olleet sukukypsiä (kuva 11) mm kuhista osa koiraista oli jo sukukypsiä ja käytännössä kaikki koiraat olivat 45 mm pituudessa sukukypsiä. Ensimmäiset naaraat maturoituvat vasta yli 4 mm pituisina ja kaikki naaraat olivat sukukypsiä vasta yli 5 mm pituisina. Ensimmäiset koiraat tulevat sukukypsiksi jo 4-vuotiaina ja 6-vuotiaana ilmeisesti kaikki koiraat ovat sukukypsiä (kuva 12). Ensimmäiset naaraat maturoituvat 5-vuotiaana ja 7-vuotiaana lähes kaikki naaraat ovat sukukypsiä. 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % immatuuri naaras koiras % >7 pituusluokka, mm Kuva 11. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien kuhien osuus pituusluokittain Etelä- Kallavedellä.

10 9 1 % 8 % 6 % 4 % immatuuri naaras koiras 2 % % ikä, vuotta Kuva 12. Sukukypsien naaraiden, koiraiden ja immatuurien kuhien osuus ikäryhmittäin Etelä- Kallavedellä. 4. Tulosten tarkastelu Keski-Suomesta kerätyn aineiston perusteella vedenlaadultaan Etelä-Kallavettä vastaavissa järvissä kuhan keskipituus 3-vuotiaana oli mm (Keskinen & Marjomäki 23), kun se oli Etelä-Kallavedellä 236 mm. Suurissa järvissä kuhan kasvun on todettu olevan hitaampaa kuin vedenlaadultaan vastaavissa pienissä järvissä, mikä saattaa johtua veden lämpötilasta (Keskinen & Marjomäki 23). Pohjois-Kallavedellä 199-luvulla tehtyjen kasvumääritysten mukaan kuhan kasvu oli hitaampaa, sillä alamitta ylittyi vasta kuudentena kasvukautena (Kontila 1996). Osasyynä kasvun paranemiseen saattavat olla muutamat 2-luvun alun lämpimät kesät, jotka ovat nopeuttaneet kuhan kasvua. Vuosiluokkien kasvua verrattaessa nuorin vuosiluokka (21) näyttäisi kasvaneen edeltäviä nopeammin. Tämä saattaa johtua lämpimistä kesistä tai nopeimmin kasvaneiden yksilöiden valikoitumisesta ensimmäisenä kalastuksen kohteeksi. Koska näytteenotossa pyrittiin saamaan kaloja kaikista kokoluokista, ei aineiston perusteella voida verrata vuosiluokkien vahvuuksia. Kuitenkin vuosiluokka 2 esiintyy aineistossa erittäin runsaana, vaikka istutusmäärät olivat vuosia 1999 ja 21 pienemmät. Vuoden 1998 runsaat istutukset eivät näy saaliissa mitenkään erityisen vahvana vuosiluokkana, mutta näin vanhojen kuhien määrä aineistossa on liian pieni varmojen päätelmien tekoon. Pohjois-Kallavedellä kuhakanta vahvistui jo ennen runsaita istutuksia (Kontila 1996). Istutusten tuloksellisuuden arviointi tässä työssä kerätyn aineiston perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista. Muutaman peräkkäisen vuosiluokan runsas esiintyminen aineistossa viittaa siihen, että kuhan kalastus Etelä-Kallavedellä on tehokasta ja saalis perustuu vain 2-3 vuosiluokkaan kerrallaan. Ilmeisesti yli 4 cm pituiset kalat pyydetään pois muutamassa vuodessa. Tähän viittaa myös ammattikalastuksen kuhasaaliin suuri vuotuinen vaihtelu.

11 1 Kuhan ravintoa ei tässä työssä selvitetty, mutta kuhan tiedetään suosivan kuoretta ja ahventa, mikäli näitä on tarjolla (Peltonen ym. 1996, Vehanen ym. 1998, Keskinen & Marjomäki 24). Pohjois-Kallavedellä 199-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan kuhan pääasiallinen ravintokohde oli kuore (Paalavuo ym. 1998). Naaraat saavuttavat sukukypsyyden noin vuotta myöhemmin kuin koiraat. Lohjanjärvellä kuha saavuttaa sukukypsyyden suunnilleen samankokoisena kuin Etelä-Kallavedellä. Tällöin 45-5 mm verkoilla tapahtuva kalastus verottaa tällöin naaraita, jotka eivät ole ehtineet kutea vielä kertaakaan (Lehtonen & Miina 1988). Etelä-Kallavedellä kalastuksen aloittaminen vasta 7- vuotiaista kaloista turvaisi ainakin yhden kutukerran kaikille kuhille. 5. Potentiaalinen kuhatuotto ja kalastuksen aloittamisajankohta Kalastuksen aloittamisajankohdan vaikutusta vuosiluokasta saatavaan tuottoon selvitettiin teoreettisen laskelman avulla. Tuotto laskettiin tuhatta yksivuotiasta kuhaa kohden. Ensimmäisen kesän kuolevuutta ei siis otettu huomioon, jolloin laskelmaa voidaan soveltaa myös istukkaisiin. Luonnollisen kuolevuuden oletettiin olevan toisena vuonna (istukkailla ensimmäinen järvivuosi) n. 8 %, kolmantena vuonna n. 6 %, neljäntenä vuonna n. 3 % ja tämän jälkeen n. 1 % vuosittain. Kasvutietoina käytettiin tässä työssä Etelä-Kallavedeltä määritettyjä ikäryhmäkohtaisia keskiarvoja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kalastus aloitettiin viidennen kasvukauden jälkeen, jolloin keskimääräinen pituus oli 4 mm. Kalastus vaikutti kolmen vuoden ajan 5 % vuotuisella teholla ja neljäntenä kalastusvuotena kaikki jäljellä olevat kuhat pyydettiin pois. Tällä strategialla tuottoa tuhatta yksivuotiasta kuhaa kohti saatiin 65 kg. 5-vuotiaista kuhista alle puolet on sukukypsiä, joten saaliista suuri osa pyydetään ennen ensimmäistä kutukertaa. Kappalemääräisestä saaliista yli puolet saadaan ensimmäisenä vuotena käytetyillä oletuksilla. Toisessa tarkastellussa vaihtoehdossa kalastus aloitettiin kaksi vuotta myöhemmin eli kuhien ollessa 7-vuotiaita ja pituudeltaan 52 mm. Kalastusteho oli vastaava kuin edellisessä laskelmassakin. Tuotto tuhatta yksivuotiasta kohti oli 13 kg eli 1,5-kertainen edelliseen esimerkkiin verrattuna. 7-vuotiaista kuhista lähes kaikki ovat sukukypsiä ja suurimmalla osalla on ollut mahdollisuus kutea ainakin kerran, sillä 6-vuotiaista kuhista 9 % on jo sukukypsiä. Esitetyt laskelmat perustuvat oletukseen, että luonnollinen kuolleisuus aikuisilla kuhilla on pieni. Telemetrialähettimellä merkittyjen kuhien perusteella luonnollinen kuolevuus tehokkaasti kalastetulla Pohjois-Päijänteen alueella on hyvin pientä ja kuolevuus on lähes täysin kalastuskuolevuutta (Keskinen, julkaisematon aineisto). Laskelmassa oletetaan myös, että kuhabiomassan kasvaessa ravintoa riittää eikä esim. kasvunopeus hidastu. Vaikka esitetyt luvut eivät olisikaan tarkkoja, antaa niiden keskinäinen vertailu kuitenkin kuvan kalastuksen ajoittamisen vaikutuksesta tuottoon. 6. Kirjallisuus Keskinen, T. & Marjomäki, T.J. 23: Growth of pikeperch in relation to lake characteristics: total phosphorus, water colour, lake area and depth. Journal of Fish Biology (23) 63,

12 11 Keskinen, T. & Marjomäki, T.J. 24: Diet and prey size spectrum of pikeperch in lakes in central Finland. Journal of Fish Biology (24) 65, 1-7. Kontila, P. 1996: Kuhan yksikkösaaliin muutokset ja kasvu sekä niihin vaikuttavat tekijät Pohjois-Kallavedellä Valtion kalatalousoppilaitos. Opisto A. Paalavuo, M., Muje, P. & Lankisch, N. 1998: Kuhan (Stizostedion lucioperca) kasvu ja ravinto Kallavedessä sekä kahden iänmääritysmenetelmän vertailu kuhalla. Publications of Karelian Institute 122,57-6. Peltonen, H., Rita, H. & Ruuhijärvi, J. 1996: Diet and prey selection of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) in Lake Vesijärvi analysed with a logit model. Annales Zoologici Fennici 33, Raitaniemi, J., Nyberg, K. & Torvi, I. 2: Kalojen iän ja kasvun määritys. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki 2. Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys 1996: Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Moniste 4 s. Vehanen, T., Hyvärinen, P. & Huusko, A. 1998: Food consumption and prey orientation of piscivorous brown trout (Salmo trutta) and pikeperch (Stizostedion lucioperca) in a large regulated lake. Journal of Applied Ichthyology 14,

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005 KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005 Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/06 KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO. Pielisen Kalajaloste Oy Lausunto kalastusasetus luonnoksesta. Kalojen rauhoittaminen 1

Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO. Pielisen Kalajaloste Oy Lausunto kalastusasetus luonnoksesta. Kalojen rauhoittaminen 1 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Lausunto 14.05.2015 Pielisen Kalajaloste Oy Pielisen Kalajaloste Oy Lausunto kalastusasetus luonnoksesta Kalojen rauhoittaminen 1 Kaikki uhanalaiset

Lisätiedot

Näsijärven muikkututkimus

Näsijärven muikkututkimus 1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Taimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä

Taimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 334 Pekka K Korhonen Pekka Hyvärinen Ville Leppäniemi Kimmo Johansson Mikko Ahonen Taimen- ja kuhaistukkaat troolin sivusaaliina Oulujärvellä Paltamo 24 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä

Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Tutkimusraportti 25.1.211 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos akvaattiset tieteet 1. Tausta Sulkasääsken

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ

KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ Opinnäytetyö KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ Marko Nieminen Kala- ja ympäristötalous 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalous TIIVISTELMÄ Marko Nieminen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015

Lisätiedot

Kuhaemon (Sander lucioperca (L.)) ominaisuuksien vaikutus mädin määrään ja laatuun sekä emokannan rakenteen merkitys lisääntymispotentiaalille

Kuhaemon (Sander lucioperca (L.)) ominaisuuksien vaikutus mädin määrään ja laatuun sekä emokannan rakenteen merkitys lisääntymispotentiaalille Kuhaemon (Sander lucioperca (L.)) ominaisuuksien vaikutus mädin määrään ja laatuun sekä emokannan rakenteen merkitys lisääntymispotentiaalille Pro gradu tutkielma 10.06.2014 Teemu Roikonen Ympäristötieteiden

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

KALOJEN. iänmääritys

KALOJEN. iänmääritys KALOJEN iänmääritys Kalojen iänmääritys Kalat ovat vaihtolämpöisiä ja kasvavat pituutta koko elämänsä. Kasvu noudattaa vuodenajan vaihteluita. Kesällä kasvu on nopeaa ja kalan suomuihin ja luihin muodostuu

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät Kestävä kalastus ja luontomatkailu seminaari 29.1.2015 Mikkeli Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo www.kfrs.fi

Lisätiedot

Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi

Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi Irma Kolari ja Esa Hirvonen RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 13/2013 RIISTA- JA KALATALOUS TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

Lisätiedot

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013

Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 2013 Kalavesienhoito Koukun ja Paukun vesialueella vuonna 213 Kuluvana vuotena saatiin seuralle ensimmäistä kertaa sähköinen saalisseuranta. Lapsuudestani muistan seuran ylläpitäneen saalisseuranta-lomakkeita,

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Toutaimen istutukset ja niiden tulokset

Toutaimen istutukset ja niiden tulokset KALATUTKIMUKSIA FISKUNDERSÖKNINGAR 178 Jussi T. Pennanen Toutaimen istutukset ja niiden tulokset Helsinki 2001 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vastaava toimittaja: Raimo Parmanne Kansi: Kalevi Veko

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 258 Jussi Mäntynen ja Ari Saura Saaristomeren meritaimenen kalastus 199-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella Helsinki 22 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015

Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015 Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, akvaattiset tieteet Tutkimusraportti

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) VAELLUKSISTA SAARISTOMERELLÄ VUOSINA 1977-1978,1997-2000 JA 2006-2008 CARLIN-MERKINTÖJEN PERUSTEELLA

KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) VAELLUKSISTA SAARISTOMERELLÄ VUOSINA 1977-1978,1997-2000 JA 2006-2008 CARLIN-MERKINTÖJEN PERUSTEELLA Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Click here to enter text. 2011 Milla Sillanpää KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) VAELLUKSISTA SAARISTOMERELLÄ VUOSINA 1977-1978,1997-2000 JA 2006-2008

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 79 2014 Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot