Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus

Transkriptio

1 VELHO-hanke & Pro Saaristomeri ohjelma Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutusiltapäivä Salo Lintujen, kalojen ja veden vuorovaikutus Ilkka Sammalkorpi SYKE/Vesikeskus/Vesienhoitoyksikkö & Markku Mikkola-Roos SYKE Esa Lammi Enviro Matti Huttunen

2 Julkaisua on vielä saatavilla Tilaukset: Varsinais-Suomen ELY-keskus tai Opas on maksuton

3 Veden laatu, kalasto, kasvit ja linnut Veden laatu Kalat Vesikasvit Vesilinnut

4 1,5m Fosfori / koekalastussaalis Jo kun fosforia on yli 30 µg P L -1 on särkikalojen määrä usein suuri ja se kasvaa fosforin nousun myötä (ahvenkalojen ei) X = Nordic-verkon yksikkösaaliin ja fosforipitoisuuden vertailu ja asemointi muihin järviin auttaa arvioimaan poistokalastustarvetta Halikonlahden II ja III allas v > 6kg/koeverkko!!! 2,5m X 30m Halikonlahden altaat Liikaa särkikaloja Tilanne OK 43 19,5 6, , ,

5 Tiheän särkikalakannan vaikutukset pitävät yllä rehevyyttä ja särkikalavaltaa ulkoisen kuormituksen huomattavasti vähennyttyäkin (Kuva: Keto & Sammalkorpi 1995 Vesijärviraportti VYH 218) Korkea fosforitaso Korkea lämpötila Valikoiva kalastus Sinileväkukinta Pienet eläinplanktonlajit tehoton levien kulutus Voimakas valikoiva saalistus Ylitiheä pienten särkikalojen dominoima kalasto Korkea ph Sedimentaatio ja hajoitustoiminta Hapenvajaus, sedimentin pelkistyminen Samea vesi Uposkasvien vetäytyminen Heikko petokalasto Sisäinen kuormitus: fosfori vapautuu - päällysveteen - kasvukaudella Ulosteet ja resuspensio Pohjaeläinten sekä levien ja detrituksen syönti sedimentin pintakerroksesta

6 Tehokas särkikalojen poistokalastus voi vähentää fosforipitoisuutta jopa %, klorofylliä 30-50%, näkösyvyys kasvaa ja uposkasvit leviävät (kuva: Keto & Sammalkorpi 1995 Vesijärviraportti VYH 218) Vähemmän kasviplanktonia Isompia vesikirppuja, tehokkaampi laidunnus Tasapainoinen kalasto Voimakas kalastus Pienempi Sedimentaatio Kirkkaaampi vesi Vahva petokalasto Matalampi veden ph Sedimentin tila parempi Uposkasvien rekolonisaatio Pienempi sisäinen fosforikuormitus, kuormitus päällysveteen kasvukaudella Vähäisempi ravinnon käyttö sedimentistä

7 Sammalkorpi, Lammi & Mikkola-Roos 2005 (Linnut-vuosikirja 2004: ) Vesilintujen tiheys paria/km² kalattomissa/tehokalastetuissa vs. särkikalapitoisissa järvissä Main Lake (UK, 17 ha) lahnaa pois 400 kg/ha: Tukkasotka <0.1/ha, 8.6/ha (>80:1) + isommat poikueet, enemmän talvehtivia vesilintuja, pohjaeläinmuutos (Giles 1994) Lake Christina (MI USA, 1650 ha) biomanipulaatio: muutolla levähtävia sotkia 120/ha, <2/ha, 60/ha sukeltajasorsia 60:1:30 (Hanson & Butler 1994)

8 Vesilintujen biomassa ja kok. fosfori (Hoyer & Canfield 1994 Hydrobiologia) biomass positively correlated to total phosphorus r=0.61, P<0.05, lake trophic status is a major factor influencing bird abundance Logaritmiasteikko: suuri lintujen biomassan vaihtelu tietyllä fosforin tasolla Miten tästä arvioidaan järven X vesilinnuston tila tai potentiaali? 10 kg/ha 1 kg/ha 0,1 kg/ha

9 kg/ha Pesivien vesilintujen biomassoja kg/ha Koskeljärvi Sysmäjärvi Otajärvi Kutajärvi Pyhäjärvi Kirkkolahti Jyrtinlampi Enäjärvi Ekojärvi Savijärvi Puurijärvi Omenajärvi Ylä-Vehka Sääperi Matalajärvi Ridasjärvi Tuusulanjärvi E Pitkäjärvi Lippajärvi Kantele Vähäjärvi Lapinkylänjärvi Lamminjärvi Perälänjärvi Haapajärvi Hepari Stora Lonoks Teutjärvi Ruutinlampi Lohilampi Vanjärvi Likolampi Suomenoja Hovi Puolisukeltajat Pohjaeläinsyöjät Kalansyöjät 11,

10 Salo/Halikonlahti Allas II Vain 2 vesilintua Sinileväkalvo, kaasukuplia ja kalojen tuikkeita Näkösyvyys 10 cm (M. Huttunen)

11 Salo/Halikonlahti Allas III Syksyn 2010 poistokalastus näkyi! Noin 140 vesilintua Laajoja uposkasvilaikkuja Näkösyvyys 80 cm (M. Huttunen)

12 Kalojen levittäytymisen vaikutuksia Kalaton Hovin kosteikko (lintujen biomassa 7.2 kg/ha) pidättää myös tehokkaasti ravinteita (Puustinen et al. 2001, Koskiaho 2006) Kalat voivat nopeasti levittäytyä ja vähentää ravinteiden pidättymistä ja vesilintujen ravinnon määrää (pohjaeläimet, kasvillisuus) Seittelin kosteikossa (Tuusulanjärvi) joka valmistui 2009, oli kohtalaisia määriä särkikalaa jo 2010, mutta vähän ahventa Millainen on yhteys III altaasta Halikonlahteen? CPUE w g/keverkko 2010 N1 N2 N3 N4 N5 N6 X 50 Rudd Bream White bream Bleak Roach Ruffe Pikeperch Perch CPUE n kpl/koeverkko 2010 N1 N2 N3 N4 N5 N6 X Rudd Sorva Bream Lahna Pasuri White Salakka breamsärki Bleak Kuha Roach Ahven

13 Biomass kg/ha Lintujen ja kalojen biomassa kantokykyyn (kokonaisfosfori, TotP) verrattuna Biomanipulaatioissa kalojen poisto (700) kg/ha/v (fish removed neliöt) Pesivien lintujen biomassa korkeimmillaan n. 10 kg/ha Lintutiheyttä rajoittaa kalojen aiheuttama ravintokilpailu ja/tai kalaston välilliset vaikutukset (H fish = tiheä särkikalakanta, Lfish = normaali kalasto) *** Sammakot, liskot ja monet hyönteiset hyötyvät kalojen puuttumisesta Muuttajien kertymät lisäävät lintujen vaikutusta ,1 Kalat *** Linnut III allas=suomen ennätys Total phosphorus Fish removed Bird biomass No fish Bird biomass L fish Bird biomass H fish

14 Vesi- ja kalaperäinen lintuvesityypittely 1. Kalattomat rehevät järvet (Likolampi, Suomenoja, Hovi): - biomassa > 6-12 kg/ha, - mustakurkku-uikun päähabitaatti - vain kasveja & pohjaeläimiä syöviä lajeja 2. Tasapainoisen kalaston järvet (esim. Kantele, Ruutinlampi, Lohilampi, Matalajärvi, Koskeljärvi, Otajärvi) - biomassa 1-3 kg/ha, - kaikkien kiltojen lajeja, pohjael.>kalansyöjät 3. Särkikalavaltaiset järvet, ei toistuvia happikatoja, valtalajina särki tai lahna (Kutajärvi, Omenajärvi, Tuusulanjärvi, Teutjärvi) - biomassa < 1 kg/ha, - kaikkien kiltojen lajeja, kalansyöjiä (silkkiuikku)>pohjaeläinsyöjiä 4. Ruutanavaltaiset järvet, joissa säännöllisiä happikatoja (Ekojärvi, Savijärvi, Halikonlahden altaat) - biomassa < 1 kg/ha, - herbivoreja, pohjaeläinsyöjiä >> kalansyöjiä

15 Päätelmiä Järven lintumäärä riippuu kantokyvystä (fosfori) ja ravintoketjun rakenteesta Veden laadun, linnuston ja kalaston läheiset yhteydet hoidon tarvetta ja potentiaalia voi arvioida kalaston, lintujen ja veden laadun suhteilla Linnut eivät kilpaile ravinnosta vain keskenään, vaan myös kalojen kanssa. Ravintoketju vaikuttaa lintujen määrään. Sitä voi usein säädellä helpommin tai edullisemmin kuin mm. järven syvyyttä ja se on myös välttämätöntä silloin kun linnusto on heikentynyt ja kaloja on liikaa.

16 Riittääkö altailla poistokalastus? Altaiden sedimentin ravinnevarat ovat niin suuret että - poistokalastus ei ole pysyvä pika-apu - vesilintuja voi olla paljon Muiden toimenpiteiden tarvetta voi arvioida kattavammalla veden laadun seurannalla sekä mm. kasvillisuus-, sedimentti- ja pohjaeläinanalyyseillä Esim. hapetustarve: petokalat / useat pohjaeläimet eivät selviä talven yli hapettomissa olosuhteissa? Yhteys III altaasta mereen!?

17 Uposkasvien leviämiseen on syytä varautua kun matalaa, rehevää järveä kunnostetaan RAVINTOA VESILINNUILLE -Itse kasvit -Kasveihin kiinnittyvät pieneliöt

18 Koekalastukset: Matti Huttunen Laskennat: Juha Honkala, Seppo Niiranen, Pekka Rusanen, Jan Södersved, Muu apu: Aarre Arrajoki, Liisa Laitinen, Milla Popova Kiitos Pilottiprojekti Lintu-kala interaktion merkitys ja ekologinen indikaattoriarvo rehevien järvien sekä lintukosteikkojen kunnostuksessa ja hoidossa toteutettiin pääosin ympäristöministeriön rahoituksella Kiitokset myös Suomen ympäristökeskus Uudenmaan ely-keskus Varsinais-Suomen ely-keskus Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Metsähallitus Hiidenveden kunnostusprojekti Kaikki lintuvesien hoitosuunnitelmia laatineet ja toteuttaneet

19