Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Transkriptio

1 Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL

2 Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen on saalistuksellaan arveltu vaikuttavan merkittävästi kalakantoihin ja olevan uhka mm. Itämeren lohen istutus- ja luonnonpoikasille. RKTL toteutti vuosina hankkeen, jonka avulla pyritään arvioimaan hylkeiden merkitystä lohen ja meritaimenen saalistajina pohjoisella Perämerellä. Vuonna 2008 tutkimuksessa keskityttiin hylkeiden ravinnonkäytön selvittämiseen erityisesti kesäkuukausina jolloin sekä aikuiset lohet että vaelluspoikaset liikkuvat Perämeren alueella. Vuonna 2009 näytteenottojaksoa laajennettiin marraskuun loppuun, jotta saataisiin tietoa myös hylkeiden syksyn ravinnosta.

3 Vuonna 2008 Vuonna 2009 Hylkeiden pyyntipaikat Perämerellä

4 Näytteenotto ja aineisto Pyynnin toteutus yhteistyössä tutkimuslaitoksen ulkopuolisten hylkeenmetsästäjien kanssa. Hylkeet pyydystettiin ampumalla ne matalaan veteen luotojen läheisyyteen. RKTL:n ja EVIRA:n tutkijat vastasivat näytteenotosta (mukana eläinlääkäri) 2008 yht. 31 hyljettä, joista 19 harmaahylkeitä ja 12 norppaa Hallien keskipaino 81 kg ja keski-ikä 8 vuotta Norppien keskipaino 35 kg ja keski-ikä 7 vuotta Hylkeet ammuttu touko-heinäkuun aikana 2009 yht. 69 hyljettä, joista 44 harmaahylkeitä ja 25 norppaa Hallien keskipaino 83 kg ja keski-ikä 7 vuotta Norppien keskipaino 63 kg ja keski-ikä 9 vuotta Hylkeet ammuttu huhti-marraskuun aikana

5 Hylkeiden maha- ja suolistonäytteiden pakastus hiilihappojään avulla heti pyynnin jälkeen Nostokoukku ja videokamera, tärkeä apu hylkeen etsinnässä

6 Maha- ja suolistoanalyysi Saaliskohteiden tunnistus niiden ruuansulatuskanavassa olevien jäänteiden perusteella Ravintokohteet usein pitkälle sulaneita Määritykset yleensä kalojen luuosista ja otoliiteista Tulos kertoo hylkeen viimeisimpien ruokailujen koostumuksen

7 Hallin ravinto Kappalemäärässä mitattuna hallin kolme yleisintä ravintokohdetta Perämerellä olivat muikku, silakka ja siika. Muikun vuosiluokat Perämeren pohjukassa vahvoja. Muikku määrällisesti yleisin varsinkin nuorilla halleilla. Silakka yleinen kaiken ikäisten hallien ravinnossa. Kolmentoista hallin ruuansulatuskanavasta löytyi jäänteitä yht. 93 lohikalasta (lohi ja meritaimen). Lohikalojen jäänteitä erityisesti aikuisten hallien ruuansulatuskanavista.

8 Lohi ja taimen hallin ruokavaliossa Kuuden hallin ruuansulatuskanavasta löytyi istutettujen lohikalojen merkinnässä käytettäviä Carlinmerkkejä. Mm. yhdellä hallilla oli neljä merkkiä jotka olivat peräisin 2007 ja 2008 istutetuilta taimenilta. Kyseisellä hallilla oli lisäksi noin 60 nuoren taimenen luuston osia ruuansulatuskanavassaan. Lohet olivat pääosin vanhempia ja suurikokoisempia kuin meritaimenet

9 Norppa syö pienempää kalaa kuin halli Norpan ravinnossa Perämerellä vallitsevia kalalajeja olivat kolmipiikki, silakka, muikku ja kuore Ravintonäytteissä myös äyriäisiä (mm. kilkki) Lohta ja taimenta ei löydetty tämän tutkimuksen norppien ravintonäytteistä (Näytemäärä kesäkuukausilta pieni. Pyydetty pääosin kevätjäiltä jolloin ruuansulatuskanavasta ei voida olettaa löytyvän suuria määriä lohikaloja koska vaelluspoikasia ei tuolloin ole meressä).

10 Kerätty näytteet myös isotooppitutkimusta varten, jossa arvioidaan hylkeen ravinnonkäyttöä pitemmältä ajalta Eläimen syödessä tiettyä ravintoa sen kudosten isotooppiarvot muuttuvat ja alkavat ilmentää ravinnon isotooppiarvoja. Ravinnon koostumus ennen näytteenottoa: Lihas (1-3 kk), maksa (1-2 vkoa), plasma (1-2 vrk). Isotooppitutkimuksen tuloksia: Tietyt vanhat hallit käyttivät ravinnokseen lohta ja taimenta erityisesti alkukesästä jolloin näiden lajien määrä Perämeren alueella on suuri. Lohen, taimenen ja härkäsimpun osuus hallien ravinnossa oli 53 % kesäheinäkuussa (osuus ravinnosta keskimäärin kevään ja syksyn aikana 39 %) Silakan ja muikun osuus ravinnosta halleilla ja norpilla % kaikkina kuukausina. Mänttäri, Viivi Hallien ja norppien ravinnonkäyttö Perämerellä. Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

11 Lisää tutkimusaineistoa tarvitaan Lohia ja etenkin meritaimenia on meressä määrällisesti hyvin vähän esim. silakkaan nähden. Lohen ja taimenen ei täten voida olettaa määrällisesti olevan keskeisintä ravintoa hylkeille. Tämän tutkimuksen perusteella lohikaloilla on suuri merkitys harmaahylkeiden ravinnossa etenkin ajankohtina jolloin lohikalat kerääntyvät Perämeren rannikonläheisiin vesiin. Aineiston perusteella ei voida vielä tehdä luotettavia arvioita hylkeiden saalistuksen kalastovaikutuksista Carlin-merkkien keskimääräinen viipymisaika ruuansulatuskanavassa olisi tiedettävä jotta voitaisiin laskea tarkemmin hylkeiden saalistusvaikutusta istutuskaloihin. Hylkeiden ravinnonkäytöstä talvikuukausina ei juurikaan ole tietoja.

12 Muita hylkeiden ravintotutkimuksia Hallien ravinto Suomen merialueella alustava selvitys, Suomen Riista 57:73-83 (2011) Kauhala ym. Ravinnon koostumuksen määritys metsästäjien vuosina lähettämistä hallien ruuansulatuskanavista Suomen merialueelta. Yhteensä 487 mahaa joista vain 136 mahaa sisälsi ravintoa. Suurin osa näytteistä toukokuulta, jolloin ammutaan eniten halleja (Perämeri ja lounainen saaristo).

13 Lohia hallien ravinnossa metsästäjien toimittamissa näytteissä Pääosa ravinnosta silakkaa Kilohailia joka viidennessä mahassa 10 % siikoja / muikkuja 11 % mahoista sisälsi lohia (noin 0,5 % ravintokohteista, yht. 21 lohta), mikä on lähes yhtä paljon kuin Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Lundström ym. 2007). Lisäksi sinisimpukoita, itämerensimpukoita ja äyriäisiä

14 Eroja naaraiden ja urosten ravinnossa Naaraat olivat syöneet enemmän silakoita kuin urokset ja urokset vastaavasti enemmän muita kaloja, kuten lohia. Vanhemmat hallit olivat syöneet enemmän lohia kuin nuoret. 20 % aikuisten hallien mahoista sisälsi lohia, mutta alle viisivuotiaiden hallien mahoista löytyi kaikkiaan vain yksi lohi. Myös ruotsalaiset tutkijat (Lundström ym. 2007, 2010) löysivät lohia vain vanhojen halliyksilöiden ravinnosta. RKTL käynnisti vuonna 2012 ECOSEAL-hankkeen, jossa selvitetään hylkeiden ravinnonkäyttöä ja vaikutuksia rannikkokalastukseen sekä metsästyksen ja kalastuksen vaikutuksia hyljekantoihin. Hankkeen tulokset valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisätietoja raisa.tiilikainen@rktl.fi

15 Kiitos