Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla. Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla. Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen"

Transkriptio

1 TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen Kela kannustaa ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn hallintaan Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla Katseet vyötäröön! Tyypin 2 diabetes -riski hallintaan Mukana erikoislääkäriliite

2 Kiitos, meille kuuluu hyvää Yhteistyölähtöistä hyvinvointia Kelan korvausuudistus on sinettiä vaille valmis lähtien Kela korvaa ennaltaehkäisevästä työstä reilummin, jos yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluu varhaisen tuen malli. Tällä uudistuksella Kela haluaa tehostaa yrityksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Varhaisen tuen mallissa sovitaan, miten työkykyyn liittyvissä ongelmatilanteissa menetellään ja miten työhön paluuta voidaan helpottaa. Mallissa korostuvat esimiestyö ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Uudistus on tervetullut ja vie työterveyshuoltoa Suomessa oikeaan suuntaan. Yhteistyö työhyvinvoinnin edistämiseksi on paljon muutakin kuin varhaisen tuen mallin toteuttamista. Se voi parhaimmillaan olla strategista kumppanuutta, jossa työterveyshuolto perustehtävänsä lisäksi vaikuttaa yrityksen työhyvinvointiin monella eri tavalla tuottaen yritykselle taloudellista lisäarvoa. Taloudellista lisäarvoa ei kuitenkaan juuri koskaan saavuteta, jos työhyvinvoinnin strategia ei ole aito, läpinäkyvä ja tasapuolinen. Yritysmaailmassa käytetty termi kestävä kehitys sopii hyvin myös työhyvinvoinnin rakentamiseen, sillä hyvin tehty strategia on kestävä ja tuottava. Se vaatii jatkuvaa panostusta ja uusia innovaatioita. Toisaalta hyvinvointitoimenpiteet pitää kohdentaa sinne, missä niitä erityisesti tarvitaan tai missä uhkaavat suurimmat riskit. Lääkärikeskus on myös jatkossa työterveyshuollon edelläkävijä. Siksi olemme aloittaneet ison strategiatyön työterveyshuollon uudistamiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi asiakkaillemme. Olemme lanseeranneet uuden työnimen työterveystoiminnallemme: Yhteistyölähtöinen työterveys. Yhteistyölähtöisyys tarkoittaa sekä yhdessä tekemistä että työlähtöistä otetta, jossa huomioidaan jokaisen asiakasyrityksen yksilölliset ominaisuudet, erityishaasteet ja -tarpeet. Yhteistyöllä haluamme korostamme uutta tapaa toimia jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa ja palveluiden räätälöimistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jan Wiklund, ylilääkäri, työterveyshuolto Mitä kuuluu? Työterveys ja -hyvinvointi on Lääkärikeskuksen työterveyshuollon julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan kerran kerromme kuulumisia helmikuussa Päätoimittaja: työterveyshuollon ylilääkäri Jan Wiklund Toimituksen osoite: Mannerheimintie 12 B, Helsinki. Ulkoasu: Tuukka Lindqvist, Mogold Lääkärikeskus Bulevardi, Mannerheimintie, Pasila, Postitalo, Tali, Tapiola, Tapiolan Keskustorni, Vantaanportti, Kerava, Keravan Terveyspuisto, Järvenpää, Hyvinkään Pipetti, Tuusula, Graviditas Lapsettomuusklinikka, Graviditas Raskausklinikka, Matkailuklinikka, Nuorten Naisten Bulevardi Ajan saa aina. (09) / 24h tai Arto Laine, Kela,kertoo Terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan Sairasvakuutuslakiin tulee vuoden vaihteessa muutos, jonka ansiosta painotus muuttuu terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen. Samalla Kelan korvausjärjestelmää muutetaan niin, että korvaukset kannustavat ennaltaehkäisevään toimintaan ja tukevat työterveyshuollon vaikuttavuutta. Kyse on siitä, että väestörakenteemme muuttuu. Työikäisten määrä vähenee ikääntymisen ja toisaalta myöhäisemmän työelämään siirtymisen takia. Lisäksi kansainvälinen palveluyhteiskunta asettaa aikamoisia vaatimuksia työssä käyville. Muutokset ovat olleet jo pitkään tiedossa ja jo 80-luvun puolivälissä on asetettu tavoitteeksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysvaarojen poistamisen sijaan. Nyt nämä asiat on viety työterveyslakiin, ja toteutumista vauhditetaan korvauskäytännön muutoksella, kertoo työterveyspäällikkö Arto Laine Kelasta. Näiden haasteiden voittamiseksi valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on työurien pidentäminen. Tavoitteena on elinikäisen työuran pidentäminen kolmella vuodella parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Eläkeiän nostamisesta on puhuttu paljon. Sen lisäksi työssäkäyvien määrää voitaisiin lisätä mittavasta työvoimavarannosta, työttömistä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista, joista merkittävä määrä haluaisi itse palata työhön, sanoo Laine. Lisäksi työnantajia halutaan kannustaa ottamaan vastuu työkyvyn säilymisestä sairausvakuutuslain ja korvauskäytäntöjen muutoksella. Työurien pidentämisen keinovalikoimaan tulee vielä lisää uudistuksia, kun työryhmät saavat työnsä päätökseen. Jokaisella vastuu omasta terveydestä ja työkyvystä Yritykset ovat järjestäneet aktiivisesti työkykyä ylläpitävää toimintaa jo 90-luvulta lähtien. Kyselyiden mukaan yritykset suhtautuvat tyky-toimintaan myönteisesti. Ponnisteluita on syytä jatkaa, jotta työurat pitenevät tavoitteiden mukaisessa vauhdissa. Toimintamallit ovat ehkä jääneet riittämättömiksi tai toiminta on ollut liian yleisellä tasolla. Työpaikkojen tyky-ryhmät parantavat yleistä viihtyvyyttä ja hyvinvointia, mutta eivät ole riittävän kohdennettuja esimerkiksi hallitsemaan masennuksen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Pitää pureutua syvemmälle, painottaa Laine. Työterveyshuollon rooli on olla aktiivinen, kerätä ja analysoida tietoa yritysten tarpeisiin sekä tarjota tukea ja ratkaisuja työnantajille ja työntekijöille. Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen on yrityksen vastuulla, ja viime kädessä työssäkäyvä on itse vastuussa oman terveytensä ja elämänsä hallinnasta sekä oman työkykynsä ylläpitämisestä.

3 Runsaat sairauslomat eivät kerro hyvinvoinnista Työkyky ja -hyvinvointi vaihtelevat työuran vaiheiden ja elämäntilanteiden mukaan. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? yöyhteisön ongelmat, työympäristön haasteet, yksityiselämän koukerot ja yllättävät tilanteet voivat heikentää työkykyä väliaikaisesti. Väliaikaisesta on vaara tulla pitkäaikaista, jos mahdollista kierrettä ei ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa. Vajaakuntoinen henkilö voi olla läsnä työpaikalla antamatta työpanosta tai sairauslomakierteeseen joutunut työntekijä voi etääntyä työstään. Varhaisen tuen tarkoitus on, että työntekijät ovat työkykyisiä ja viihtyvät työssään. Runsaat sairauslomat eivät koskaan kerro hyvinvoinnista. Masennuksen takia työelämästä poisjääneiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun, ja työeläkekustannukset liikkuvat useissa sadoissa miljoonissa. Yhteiskunnallisesti suurin haaste onkin työkyvyttömyyseläkemenojen pienentäminen varhaisen tuen kautta. Varhainen tuki on myös työntekijän, työyhteisön ja yrityksen etu, sillä työntekijän oireilu voi myös vaikuttaa kollegoiden tai koko työyhteisön hyvinvointiin, toimintaan ja työtehoon. Varhaisen tuen malli ei ole uusi keksintö Varhaisessa tuessa olennaista on luoda hallittu malli, kuinka jokaista työntekijää tuetaan työelämässä niin, että hän pystyy antamaan oman, täyden työpanoksensa. Jos yritys ei ole etukäteen suunnitellut varhaisen tuen mallia, työntekijöiden tukeminen ongelmatilanteissa on harvoin tasapuolista tai hallittua. Ja silloin voi tapahtua vahinkoja, kertoo Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö Lääkärikeskuksesta. Varhaisen tuen mallit eivät ole uusi keksintö. Panostuksista huolimatta esimerkiksi masennuksen takia jää yhä enemmän ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miten malli toimii käytännössä? Tärkeintä on, että työterveyshuolto, yrityksen johto ja henkilöstö sopivat yhdessä yrityksen toimintamallista ja sitoutuvat mallin toteuttamiseen. Eri toimialoilla on erilaisia haasteita: innokkaat, nuoret työntekijät voivat uupua, henkilökunnan vanheneminen voi tuoda mukanaan sairauksia tai rankat työolosuhteet voivat haastaa henkisen ja fyysisen kantin. Siksi jokaisen yrityksen tulisi rakentaa oma varhaisen tuen malli, joka ottaa huomioon Yhteistyölähtöinen malli ei jätä HR-johtoa yksin. toimialan, yrityksen kulttuurin, toimintatavat ja historian, painottaa Blomqvist. Yhteistyö on avain onnistumiseen Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on työkalupakki, josta löytyy valmiita, testattuja työkaluja yrityksen oman varhaisen tuen mallin rakentamiseen. Uutta Lääkärikeskuksen mallissa on yhteistyölähtöinen toteuttaminen. Mallissamme ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. Sovimme yritysten kanssa pelisäännöt, toimintamallit sekä prosessit ja otamme pakista sopivat työkalut. Rakennamme siis yksilöllisesti sopivan mallin, kertoo Blomqvist. Uusi toimintamallimme on yhteistyölähtöinen. Yrityksen HR-johto ei jää yksin, vaan työterveyshuollon ammattilaiset rakentavat yhdessä kokonaisuuden ja huolehtivat esimiesten valmentamisesta ja mallin jalkauttamisesta koko henkilöstölle. Mallin jalkautus ja kaikkien osapuolten sitoutuminen ovatkin usein onnistumisen kriittisimpiä kohtia. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? Työolosuhteista johtuvia ongelmia voidaan ehkäistä varhaisella tunnistamisella ja tuella. Varhaisen tuen malli on työkalu esimiehelle, jonka on haistettava kytevät ongelmat ja puututtava tilanteeseen ennen kuin haittaa työntekijälle tai yhteisölle ehtii syntyä. Esimiehen on kiinnitettävä huomiota, jos työntekijän työpanos ei ole entisellään. Hänen on reagoitava viimeistään silloin, kun työntekijän sairaus tai käyttäytyminen vaikuttaa asiakastyöhön tai työyhteisöön, summaa Blomqvist. Esimiehen vastuu on suuri. Työkyvyn alenemassa liikutaan monesti hyvin henkilökohtaisella tasolla, jolloin puheeksi ottaminen ja syiden selvittely on vaikeaa. Esimiehen oma jaksaminen ja elämänhallinta ovat myös tärkeitä. Työterveyshuollon ammattilaiset eivät pelkästään auta rakentamaan mallia, vaan he myös valmentavat ja tukevat esimiehiä. Esimerkiksi työterveyspsykologia voi käyttää keskustelukumppanina, sparraajana ja konsulttina. Myös esimiesten ryhmätyönohjaus voi olla hyödyllistä, kun Esimiehen oma jaksaminen on tärkeää. esimiehet voivat vertailla tapauksia ja saada vertaistukea, kertoo Blomqvist. Todella varhainen tuki Jos ongelmat johtuvat työolosuhteista, niitä voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella. Varhainen tuki laskee työterveyshuollon toteutumiskustannuksia, sillä esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät ja työuupuneet käyttää paljon terveyspalveluja. Yritykset ovat heränneet lisääntyneisiin sairauspoissaolokustannuksiin ja ryhtyneet suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla kustannuksia voidaan alentaa. Monesti varhaisen tuen mallia lähdetään toteuttamaan vasta kun henkilö on ollut sairauslomalla kuukauden tai pidempään. Todellisuudessa yritykselle kaikkein kalleimpia ovat yhdestä yhdeksään päivää kestävät sairauslomat, joista ei saa Kelan korvausta. Tukea pitää siis antaa todella varhain, muistuttaa Blomqvist. Kustannuksia voidaan myös pienentää järjestämällä kuntouttavaa tai korvaavaa työtä kuntoutumisen ajaksi sairausloman sijaan. Kuntouttavan tai korvaavan työn järjestäminen vaatii työnantajalta uudenlaista ajattelutapaa. Jos vaikka puhelinpalvelijan ääni on käheä, mutta hän on muuten terve, hän voi tehdä taustatyötä toimistolla. Tilapäinen, kor- Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö, kertoo, että Lääkärikeskuksen varhaisen tuen mallissa ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. vaava työ voi olla mielekästä! Usein työhön liittyvissä ongelmissa työntekijä itse toivoo työntehtävien muuttamista tai tulostavoitteiden keventämistä. Periaatteena on, että ketään ei siirretä vastan tahtoa, painottaa Blomqvist. Varhaisilla tukijoilla hyvän työnantajan maine Yritykset, joissa varhainen tuki toimii, ovat yleensä hyvän työnantajan maineessa. Työntekijät ovat ylpeitä omasta työnantajastaan, vaihtuvuus on vähäistä ja yritys saa parhaat, uudet osaajat. Sitoutuneen työntekijän työpanos on suuri ja kynnys jäädä sairaslomalle on korkeampi, eikä asennepoissaoloja esiinny, kertoo Blomqvist. Myös yhteiskunta kannustaa yrityksiä varhaiseen tukeen esimerkiksi työeläkkeiden maksuluokilla sekä vuonna 2011 alkaen myös Kelan korvausrakenteella. Varhaisen tuen yrityksissä kynnys jäädä sairas lomalle on korkeampi.

4 Esimiehen tehtävä on ottaa työssä jaksamisen haasteet puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja ongelmiin. Blue1:n esimiehet osallistuvat puheeksiottamiskoulutukseen, jossa mietitään ratkaisuja johtamishaasteisiin. Blue1 panostaa puhumiseen RIKU ISOHELLA Puheeksiottamiskoulutus valmentaa esimiehet puuttumaan työpaikan ongelmiin ajoissa. lue 1:n esimiehistä 75 prosenttia on käynyt Lääkärikeskuksen ja Eläke-Fennian Blue1:lle räätälöimän puheeksiottamiskoulutuksen syksyn aikana. Viimeinenkin neljäsosa aloittaa koulutuksen näinä päivinä. Palaute on ollut erittäin myönteistä. Esimiehet ovat kokeneet harjoituksista kummunneet oivallukset ja keskustelun ylipäätään tervetulleeksi, Blue1:n henkilöstöpäällikkö Anita Forssén kertoo. Lääkärikeskuksen puheeksiottamiskoulutuksessa esimiehet harjoittelevat työyhteisön ongelmien kohtaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa. Kissa pöydälle... Työterveyspsykologi Susanna Ahvenniemi Lääkärikeskus Vantaanportista korostaa, että esimiehet ovat keskeisessä asemassa luomassa hyvää henkistä ilmapiiriä työpaikoilla. Puheeksiottamisen esteenä voivat olla kiire, esimiesten erilaiset roolit tai puutteelliset työkalut ongelmallisten tilanteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen. Uupunut työntekijä voi olla haastava kohdattava. Usein työn määrä on kasvanut, kiire lisääntynyt tai taustalla voi olla osaamisvaje suhteessa työtehtävään. Esimiehen tehtävä on ottaa asiat puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja esimerkiksi työnkuvaan ja priorisointiin, Ahvenniemi jatkaa. Blue1:lla koulutuksessa on jo tähän mennessä mietitty ratkaisuja monenlaisiin johtamishaasteisiin. Lentävä henkilökuntamme tarvitsee tukea muun muassa epäsäännöllisen vuorotyön rasitusten hallintaan. Toimistotyöläisten haasteet puolestaan liittyvät kiireeseen ja työn muutoksiin, joissa esimiesten täytyy ohjata alaisiaan, Anita Forssén kuvailee. Kaikki mukana keskustelussa Puheeksiottamiskoulutukseen kuuluu osana yhteisten varhaisen puuttumisen pelisääntöjen käyminen läpi kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa. Tällöin pelisääntöjen soveltamisesta voidaan keskustella yhdessä. Kaikkien on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole turha tarkkailu vaan apuväline, joka hyödyttää yritystä ja työntekijää. Kun asioista puhutaan, työpaikoilla jaksetaan paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Säästetään siis paitsi ihmisiä, myös ihan selvää rahaa, Ahvenniemi sanoo. Konkreettista tukea Puheeksiottamiskoulutuksen materiaalina toimivaan käsikirjaan kirjataan konkreettisia riskitekijöitä ja hälytysrajoja, joiden ylittyessä asioihin puututaan automaattisesti. Jos työntekijälle esimerkiksi kertyy yllättäen paljon poissaoloja tai käytös muuttuu ärtyisäksi tai vetäytyväksi, esimies tietää kysyä, mikä on hätänä. Blue1 on Suomen toiseksi suurin lentoyhtiö, joka liikennöi kotimaassa sekä Suomesta Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Vuonna 2009 Blue1 kuljetti lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa, ja tarjosi reittiverkostossaan kymmeniä päivittäisiä lentoja. Blue1:n noin 450 työntekijää ovat mukana tuhansien lentomatkustajien arjessa joka päivä. Esimiehet ovat työssään usein aika yksin. Tällainen esimiestyötä tukeva työkalu on Blue1:lla vahvistanut esimiesten tunnetta siitä, että yrityksemme johto panostaa heidän tukemiseensa, Anita Forssén summaa.

5 Syntymämerkki, pigmentti- vai ärjyluomi? Arkikielessä näitä kaikkia kutsutaan luomiksi. Mitä iholla olevat muutokset ovat, miten niitä voi itse tarkkailla ja milloin niitä olisi syytä näyttää lääkärille? Lääkärikeskus keskittää Espoossa Tapiolaan Lääkärikeskus Tapiolan palvelut Länsituulentiellä kattavat lähes kaikki lääketieteen erikoisalat sekä yleislääkäreiden vastaanotot, laboratorio-, röntgen- ja fysioterapiapalvelut. Toimipisteessä hoidetaan pieniä kirurgisia toimenpiteitä ja tehdään erilaisia tutkimuksia ajanvarauksella. Lääkäreiden lisäksi potilasta palvelee Tapiolassa ammattitaitoinen henkilökunta. Lääkärikeskus Matkailuklinikka palvelee ja neuvoo matkaajia terveyteen liittyvissä asioissa ennen ja jälkeen matkan. Jokaiselle kävijälle tehdään henkilökohtainen suunnitelma tarvittavista rokotuksista, mahdollisesta malarialääkityksestä ja muista matkailijan terveyteen liittyvistä asioista. aikenlaisia ihon rakenteista lähteviä ihomuutoksia kutsutaan arkikielessä luomiksi. Varsinaisia luomia kuitenkin ovat niin kutsutut nevukset: palloluomet tai pinnalliset junktionaaliset luomet, jotka syntyvät varhaislapsuudessa ja lisääntyvät iän myötä. Nämä kaikki ovat melanosyyttisolujen rykelmiä, joista saattaa tulla pahalaatuisia muutoksia. Muutosten luonnetta on vaikea arvioida itse. Merkkejä pahalaatuisuudesta voivat olla erityisen nopeassa tahdissa tapahtuvat muutokset: syntymämerkkien tai pigmenttiluomien koon muuttuminen, piparkakkumaiset reunat, kasvu pinnan tasossa, kohoaminen ylöspäin, värimuutokset, kuten voimakas tummuminen, ja haavottumi- nen tai rikkoutuminen. Joissakin suvuissa esiintyy vartalolla ärjyluomia, joita on syytä seurata kerran tai kaksi vuodessa, kertoo ihotautien erikoislääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta. Suurin osa muutoksista on vaarattomia, mutta turhia käyntejä ei ole. Aina, jos ihomuutos epäilyttää, on huomattavasti järkevämpää tulla keskustelemaan. Pyrimme antamaan muutokselle nimen, ja suunnittelemme mitä sille tehdään, painottaa Brandt. Muutokselle annetaan nimi ja päätetään toimenpiteet Luomien lisäksi iholla voi olla myös muita ihomuutoksia. Sarveismuutokset nousevat koholle, tummuvat nopeasti ja muuttuvat karheiksi. Usein kyseessä on seborrooinen keratoosi, joka on ihon sarveiskerroksen pinnallinen, hyvänlaatuinen ja helposti hoidettava kasvannainen. Solarikeratoosi eli aktiininen keratoosi muodostaa karheita, joskus suomuilevia täpliä, joita esiintyy usein kasvojen tai miehillä päänahan kaljuilla alueilla. Solaarikeratoosi on ikään ja aurinkoaltistukseen liittyvä pahanlaatuisuuden esiaste, joka on syytä hoitaa heti havaittaessa. Naisten säärissä ja reisissä esiintyvissä kartiomaisissa näppylöissä, dermatofibroomissa, on tummat reunat ja vaalea keskusta. Dermatofibromat syntyvät pienistä ihovioista, kuten hyönteisten puremista. Niistä ei tule pahanlaatuisia, eikä niitä tarvitse poistaa, elleivät ne ole kosmeettisesti häiritseviä tai kutiavia. Vartalolle voi myös kehittyä hyvin tummanpunaisia ihomuutoksia, hemangiooma-muutoksia, jotka ovat itse asiassa verisuonirykelmiä. Näistä ei ole varsinaista haittaa, mutta ne vuotavat runsaasti rikkoutuessaan raapaisusta. Millainen toimenpide on luomenpoisto? Luomenpoisto on paikallispuudutuksessa tehtävä polikliininen toimenpide. Tavallisen kokoinen eli läpimitaltaan 6 8 millimetrin pigmentti- tai palloluomi yleensä poistetaan niin sanotusta veneviillosta. Luomi ympäröivine kudoksineen lähetään patologin arvioitavaksi, jolloin saadaan varma tieto mikroskooppitutkimuksessa, millaisesta muutoksesta on kysymys. Leikkausarpi ei yleensä jää viirumaiseksi, jos ompeleiden poiston jälkeen välttää liikkeitä, jotka venyttävät leikkausarpea. Kasvojen alueelta poistot tekee asiaan perehtynyt ihotautilääkäri tai plastiikkakirurgi. Keratoosien hoidossa käytetystä nestetyppihoidosta ei yleensä jää arpea. Ihomuutosten arviointi itse voi olla vaikeaa. Jos ihomuutos epäilyttää, on aina järkevää tulla keskustelemaan. Ihotautilääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta painottaa, että turhia käyntejä ei ole. Terveysneuvontaa matkailijoille annetaan matkailuklinikan neuvontanumerossa tai matkailuklinikalla hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Matkailuklinikalta voi hakea myös tavanomaiset rokotukset, kuten esimerkiksi influenssa-, polio-, MPR- tai jäykkäkouristusrokotukset. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni tarjoaa kattavat työterveys- ja työhyvinvointipalvelut. Työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanottojen lisäksi toimipisteessä on myös ajavarauksella toimiva laboratorionäytteenotto. Pikkujätti Tapiola on lapsille ja nuorille suunnattu erikoislääkäriasema, jossa on saatavilla erikoislääkäripalveluiden lisäksi myös laboratoriopalvelut. Pikkujätti Tapiolan palveluita täydentää toimenpide- ja leikkausosasto. Lisäksi lastenlääkäriasemalla pitävät vastaanottoaan psykologit, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja puheterapeutit. Lääkärikeskus Tapiola ja Matkailuklinikka Länsituulentie 1, 2. kerros, Espoo Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni Keskustorni 7, Espoo Ajanvaraus: (09) Matkailuklinikan neuvontanumero: (4,93/ vastattu puh+pvm) Pikkujätti Tapiola Länsituulentie 1 A, 2. kerros, Espoo Ajanvaraus: (09)

6 Lääkärikeskuksen gynekologinen hoitoverkko pitää hyvää huolta potilaasta. Katseet vyötäröön Suomessa on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa diabetestä eli sokeritautia sairastavaa henkilöä. Ongelma piilee siinä, että heistä puolet ei tiedä sairastavansa tautia. Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on pitkään oireeton ennen kuin klassiset oireet, kuten painon lasku, jano ja tiheä virtsaamisen tarve, alkavat. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen olisi tärkeä tunnistaa jo ennen sairauden puhkeamista. Riskiä sairastua tähän krooniseen ja mahdollisesti hankaliin seurauksiin johtavaan sairauteen voidaan pienentää varsin yksinkertaisilla keinoilla: lisäämällä liikuntaa, tarkistamalla ruokavalio ja pudottamalla painoa, kertoo sisätautien erikoislääkäri Heikki Koistinen Lääkärikeskuksesta. Hyvä gynekologi hoitaa kokonaisuutta Naisen onni on mukava ja taitava gynekologi. Lääkärikeskuksen gynekologilla asioivan ulottuvilla on kokonainen lääkäriverkosto, josta löytyy asiantuntemusta moneen erityiseen vaivaan. Minun on helppo konsultoida kollegaa tai ohjata potilaani tarpeen mukaan toiselle asiantuntijalle. Pystyn antamaan avun sellaisissakin asioissa, joihin itselläni ei ole erikoisosaamista. Tästä olemme saaneet paljon kiitosta asiakkailta, sanoo naistentautien erikoislääkäri Riikka Raitimo Lääkärikeskus Tapiolasta. Lääkärikeskuksen erikoispalveluihin kuuluvat muun muassa Graviditas Raskausklinikka ja äitiysneuvola, Graviditas Lapsettomuusklinikka, erityisesti nuorille suunniteltu toimipiste Nuorten Naisten Bulevardi sekä yhdyntäkipujen ja virtsankarkailun hoitoon perehtyneet gynekologit ja fysioterapeutit. Esimerkiksi Papa-muutosten vuoksi tehtäviin kohdunsuun tähystyksiin ja kondyloomien laserhoitoihin pääsee oman gynekologin ohjaamana suoraan parhaille ammattilaisille ilman jonotusta. Riikka Raitimo muistuttaa, että terveellä naisella gynekologi on monesti ainoa säännöllinen lääkärikontakti. Parhaassa tapauksessa gynekologi on se tuttu lääkäri, joka katsoo naisen elämää ja terveysasioita laajemminkin. Hänen kanssaan pohditaan ajankohtaisia kysymyksiä ja kauaskantoisempiakin asioita gynekologi tukee positiivisiin elämäntapamuutoksiin ja auttaa näkemään pidemmälle. Raitimo kehottaa pitämään hyvästä lääkäristä kiinni. Sairauden tai elämänmuutoksen sattuessa tutun lääkärin tuki ja keskinäinen luottamus voi olla erittäin arvokasta. Joka viidennellä suomalaisella parilla raskauden alkaminen tuottaa ongelmia. Luovutettuja sukusoluja tarvitaan silloin, kun omia soluja ei ole tai kun raskaus ei ala hoitoyrityksistä huolimatta. Sukusoluja voi joutua odottamaan jopa yli kaksi vuotta, sillä luovuttajista on pulaa. Lääkärikeskuksen Graviditas Lapsettomuusklinikka hakee sukusolujen luovuttajiksi terveitä vuotiaita naisia ja vuotiaita miehiä. Luovuttamisesta lisätietoa tai puhelimitse suoraan Graviditas Lapsettomuusklinikalta (09) RIKU ISOHELLA Mittanauha on ase diabeteksen ehkäisyyn MBO eli metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntahäiriö linkittyy tyypin 2 diabetekseen. Siihen sisältyvät vyötärölihavuus, poikkeava rasva-aineenvaihdunta, kohonnut verenpaine ja poikkeava veren sokeritaso. Omenan muotoinen keskivartalo ja miehillä yli 94 sentin ja naisilla yli 80 sentin vyötärömitta ovat merkkejä kohonneesta riskistä. Lisäksi tutkimusten mukaan diabeetikon ensimmäisen asteen sukulaisen riski sairastua diabetekseen on 40 prosenttia. Tyypin 2 diabeteksestä löytyy paljon tietoa. Peruskäsitteet, kuten keskivartalolihavuus, ovatkin useimmille tuttuja. Oleellista on, että riskin tunnistaminen johtaisi toimenpiteisiin eli hakeutumista riskinkartoittamiseen ja perustesteihin vaikkapa omalle lääkärille, painottaa Koistinen. Keskivartalon kriittinen massa on täynnä Kun todetaan, että keskivartalon kriittinen massa on täynnä, tarkastellaan onko sillä aineenvaihdunnallisia seurauksia ja harkitaan niiden perusteella lisätestejä. Esivaihe on tärkeä tunnistaa, koska silloin tilanne voidaan vielä palauttaa normaaliksi. Lääkärikeskus tarjoaa MBO-potilaalle kokonaisvaltaisen arvion kaikkien eri osa-alueiden osalta. Diabeetikoille tarjoamme mahdollisuuden kartoittaa sydämen toimintaa sekä seuloa muita elinkomplikaatioita, kuten silmänpohjien verisuonien muutoksia, munuaisten toimintaa ja hermovaurioita, kertoo Koistinen. Diabeteksen tunnistaminen ja hoito tähtäävät elinkomplikaatioiden estämiseen. Toisin sanoen: jos ehkäistään diabetesta, ehkäistään myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

7 Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni avasi ovensa syyskuun alussa. Espoon alueen suurin työterveysasema kokoaa yhden katon alle työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -fysioterapeuttien ja -psykologien palvelut. Lisäksi työterveysasiakkaiden käytössä on samassa liikekeskuksessa sijaitsevan Lääkärikeskus Tapiolan erikoislääkäripalvelut ja yleislääkäripäivystys iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakkaan kannalta keskittämisestä on hyötyä, sillä pystymme tarjoamaan tarpeeksi suuren, moniammatillisen tiimin kunkin asiakkaan käyttöön. Enemmän ammattilaisia tarkoittaa myös enemmän osaamista ja laajempia palveluja, kertoo palvelupäällikkö Päivi Stenroth-Sarpakunnas. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustornin syyskuun alussa pidetyissä avajaisissa puhuttiin yritysten HR-johdon kanssa työterveyshuollon ja asiakasyrityksen yhteistyöstä ja sen taloudellisista vaikutuksista. Henkilöstön hyvinvointi on yritykselle kannattava investointi, toteaa työterveyslääkäri Jan Wiklund. Työterveyshuolto voi olla yrityksen strateginen kumppani työhyvinvoinnin rakentamisessa. Oikein kohdennetuilla, järjestelmällisillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa oleellisesti työntekijöiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja saada aikaan vaikutuksia, jotka näkyvät myös yrityksen tuloksessa. Työhyvinvoinnin tulokset ja talousvaikutukset perustuvat siihen, kuinka hyvin yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö onnistuu.

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon

Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Finlandia-talo 6.5.2015 Kari Rantanen Työterveyslääkäri, psykoterapeutti 6.5.2015 1 Mitä työuupumus on? Kuka määrittelee työuupumuksen?

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työkaarelle

Työhyvinvointia työkaarelle Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä

Sairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot