Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla. Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla. Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen"

Transkriptio

1 TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen Kela kannustaa ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn hallintaan Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla Katseet vyötäröön! Tyypin 2 diabetes -riski hallintaan Mukana erikoislääkäriliite

2 Kiitos, meille kuuluu hyvää Yhteistyölähtöistä hyvinvointia Kelan korvausuudistus on sinettiä vaille valmis lähtien Kela korvaa ennaltaehkäisevästä työstä reilummin, jos yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluu varhaisen tuen malli. Tällä uudistuksella Kela haluaa tehostaa yrityksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Varhaisen tuen mallissa sovitaan, miten työkykyyn liittyvissä ongelmatilanteissa menetellään ja miten työhön paluuta voidaan helpottaa. Mallissa korostuvat esimiestyö ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Uudistus on tervetullut ja vie työterveyshuoltoa Suomessa oikeaan suuntaan. Yhteistyö työhyvinvoinnin edistämiseksi on paljon muutakin kuin varhaisen tuen mallin toteuttamista. Se voi parhaimmillaan olla strategista kumppanuutta, jossa työterveyshuolto perustehtävänsä lisäksi vaikuttaa yrityksen työhyvinvointiin monella eri tavalla tuottaen yritykselle taloudellista lisäarvoa. Taloudellista lisäarvoa ei kuitenkaan juuri koskaan saavuteta, jos työhyvinvoinnin strategia ei ole aito, läpinäkyvä ja tasapuolinen. Yritysmaailmassa käytetty termi kestävä kehitys sopii hyvin myös työhyvinvoinnin rakentamiseen, sillä hyvin tehty strategia on kestävä ja tuottava. Se vaatii jatkuvaa panostusta ja uusia innovaatioita. Toisaalta hyvinvointitoimenpiteet pitää kohdentaa sinne, missä niitä erityisesti tarvitaan tai missä uhkaavat suurimmat riskit. Lääkärikeskus on myös jatkossa työterveyshuollon edelläkävijä. Siksi olemme aloittaneet ison strategiatyön työterveyshuollon uudistamiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi asiakkaillemme. Olemme lanseeranneet uuden työnimen työterveystoiminnallemme: Yhteistyölähtöinen työterveys. Yhteistyölähtöisyys tarkoittaa sekä yhdessä tekemistä että työlähtöistä otetta, jossa huomioidaan jokaisen asiakasyrityksen yksilölliset ominaisuudet, erityishaasteet ja -tarpeet. Yhteistyöllä haluamme korostamme uutta tapaa toimia jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa ja palveluiden räätälöimistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jan Wiklund, ylilääkäri, työterveyshuolto Mitä kuuluu? Työterveys ja -hyvinvointi on Lääkärikeskuksen työterveyshuollon julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan kerran kerromme kuulumisia helmikuussa Päätoimittaja: työterveyshuollon ylilääkäri Jan Wiklund Toimituksen osoite: Mannerheimintie 12 B, Helsinki. Ulkoasu: Tuukka Lindqvist, Mogold Lääkärikeskus Bulevardi, Mannerheimintie, Pasila, Postitalo, Tali, Tapiola, Tapiolan Keskustorni, Vantaanportti, Kerava, Keravan Terveyspuisto, Järvenpää, Hyvinkään Pipetti, Tuusula, Graviditas Lapsettomuusklinikka, Graviditas Raskausklinikka, Matkailuklinikka, Nuorten Naisten Bulevardi Ajan saa aina. (09) / 24h tai Arto Laine, Kela,kertoo Terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan Sairasvakuutuslakiin tulee vuoden vaihteessa muutos, jonka ansiosta painotus muuttuu terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen. Samalla Kelan korvausjärjestelmää muutetaan niin, että korvaukset kannustavat ennaltaehkäisevään toimintaan ja tukevat työterveyshuollon vaikuttavuutta. Kyse on siitä, että väestörakenteemme muuttuu. Työikäisten määrä vähenee ikääntymisen ja toisaalta myöhäisemmän työelämään siirtymisen takia. Lisäksi kansainvälinen palveluyhteiskunta asettaa aikamoisia vaatimuksia työssä käyville. Muutokset ovat olleet jo pitkään tiedossa ja jo 80-luvun puolivälissä on asetettu tavoitteeksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysvaarojen poistamisen sijaan. Nyt nämä asiat on viety työterveyslakiin, ja toteutumista vauhditetaan korvauskäytännön muutoksella, kertoo työterveyspäällikkö Arto Laine Kelasta. Näiden haasteiden voittamiseksi valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on työurien pidentäminen. Tavoitteena on elinikäisen työuran pidentäminen kolmella vuodella parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Eläkeiän nostamisesta on puhuttu paljon. Sen lisäksi työssäkäyvien määrää voitaisiin lisätä mittavasta työvoimavarannosta, työttömistä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista, joista merkittävä määrä haluaisi itse palata työhön, sanoo Laine. Lisäksi työnantajia halutaan kannustaa ottamaan vastuu työkyvyn säilymisestä sairausvakuutuslain ja korvauskäytäntöjen muutoksella. Työurien pidentämisen keinovalikoimaan tulee vielä lisää uudistuksia, kun työryhmät saavat työnsä päätökseen. Jokaisella vastuu omasta terveydestä ja työkyvystä Yritykset ovat järjestäneet aktiivisesti työkykyä ylläpitävää toimintaa jo 90-luvulta lähtien. Kyselyiden mukaan yritykset suhtautuvat tyky-toimintaan myönteisesti. Ponnisteluita on syytä jatkaa, jotta työurat pitenevät tavoitteiden mukaisessa vauhdissa. Toimintamallit ovat ehkä jääneet riittämättömiksi tai toiminta on ollut liian yleisellä tasolla. Työpaikkojen tyky-ryhmät parantavat yleistä viihtyvyyttä ja hyvinvointia, mutta eivät ole riittävän kohdennettuja esimerkiksi hallitsemaan masennuksen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Pitää pureutua syvemmälle, painottaa Laine. Työterveyshuollon rooli on olla aktiivinen, kerätä ja analysoida tietoa yritysten tarpeisiin sekä tarjota tukea ja ratkaisuja työnantajille ja työntekijöille. Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen on yrityksen vastuulla, ja viime kädessä työssäkäyvä on itse vastuussa oman terveytensä ja elämänsä hallinnasta sekä oman työkykynsä ylläpitämisestä.

3 Runsaat sairauslomat eivät kerro hyvinvoinnista Työkyky ja -hyvinvointi vaihtelevat työuran vaiheiden ja elämäntilanteiden mukaan. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? yöyhteisön ongelmat, työympäristön haasteet, yksityiselämän koukerot ja yllättävät tilanteet voivat heikentää työkykyä väliaikaisesti. Väliaikaisesta on vaara tulla pitkäaikaista, jos mahdollista kierrettä ei ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa. Vajaakuntoinen henkilö voi olla läsnä työpaikalla antamatta työpanosta tai sairauslomakierteeseen joutunut työntekijä voi etääntyä työstään. Varhaisen tuen tarkoitus on, että työntekijät ovat työkykyisiä ja viihtyvät työssään. Runsaat sairauslomat eivät koskaan kerro hyvinvoinnista. Masennuksen takia työelämästä poisjääneiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun, ja työeläkekustannukset liikkuvat useissa sadoissa miljoonissa. Yhteiskunnallisesti suurin haaste onkin työkyvyttömyyseläkemenojen pienentäminen varhaisen tuen kautta. Varhainen tuki on myös työntekijän, työyhteisön ja yrityksen etu, sillä työntekijän oireilu voi myös vaikuttaa kollegoiden tai koko työyhteisön hyvinvointiin, toimintaan ja työtehoon. Varhaisen tuen malli ei ole uusi keksintö Varhaisessa tuessa olennaista on luoda hallittu malli, kuinka jokaista työntekijää tuetaan työelämässä niin, että hän pystyy antamaan oman, täyden työpanoksensa. Jos yritys ei ole etukäteen suunnitellut varhaisen tuen mallia, työntekijöiden tukeminen ongelmatilanteissa on harvoin tasapuolista tai hallittua. Ja silloin voi tapahtua vahinkoja, kertoo Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö Lääkärikeskuksesta. Varhaisen tuen mallit eivät ole uusi keksintö. Panostuksista huolimatta esimerkiksi masennuksen takia jää yhä enemmän ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miten malli toimii käytännössä? Tärkeintä on, että työterveyshuolto, yrityksen johto ja henkilöstö sopivat yhdessä yrityksen toimintamallista ja sitoutuvat mallin toteuttamiseen. Eri toimialoilla on erilaisia haasteita: innokkaat, nuoret työntekijät voivat uupua, henkilökunnan vanheneminen voi tuoda mukanaan sairauksia tai rankat työolosuhteet voivat haastaa henkisen ja fyysisen kantin. Siksi jokaisen yrityksen tulisi rakentaa oma varhaisen tuen malli, joka ottaa huomioon Yhteistyölähtöinen malli ei jätä HR-johtoa yksin. toimialan, yrityksen kulttuurin, toimintatavat ja historian, painottaa Blomqvist. Yhteistyö on avain onnistumiseen Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on työkalupakki, josta löytyy valmiita, testattuja työkaluja yrityksen oman varhaisen tuen mallin rakentamiseen. Uutta Lääkärikeskuksen mallissa on yhteistyölähtöinen toteuttaminen. Mallissamme ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. Sovimme yritysten kanssa pelisäännöt, toimintamallit sekä prosessit ja otamme pakista sopivat työkalut. Rakennamme siis yksilöllisesti sopivan mallin, kertoo Blomqvist. Uusi toimintamallimme on yhteistyölähtöinen. Yrityksen HR-johto ei jää yksin, vaan työterveyshuollon ammattilaiset rakentavat yhdessä kokonaisuuden ja huolehtivat esimiesten valmentamisesta ja mallin jalkauttamisesta koko henkilöstölle. Mallin jalkautus ja kaikkien osapuolten sitoutuminen ovatkin usein onnistumisen kriittisimpiä kohtia. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? Työolosuhteista johtuvia ongelmia voidaan ehkäistä varhaisella tunnistamisella ja tuella. Varhaisen tuen malli on työkalu esimiehelle, jonka on haistettava kytevät ongelmat ja puututtava tilanteeseen ennen kuin haittaa työntekijälle tai yhteisölle ehtii syntyä. Esimiehen on kiinnitettävä huomiota, jos työntekijän työpanos ei ole entisellään. Hänen on reagoitava viimeistään silloin, kun työntekijän sairaus tai käyttäytyminen vaikuttaa asiakastyöhön tai työyhteisöön, summaa Blomqvist. Esimiehen vastuu on suuri. Työkyvyn alenemassa liikutaan monesti hyvin henkilökohtaisella tasolla, jolloin puheeksi ottaminen ja syiden selvittely on vaikeaa. Esimiehen oma jaksaminen ja elämänhallinta ovat myös tärkeitä. Työterveyshuollon ammattilaiset eivät pelkästään auta rakentamaan mallia, vaan he myös valmentavat ja tukevat esimiehiä. Esimerkiksi työterveyspsykologia voi käyttää keskustelukumppanina, sparraajana ja konsulttina. Myös esimiesten ryhmätyönohjaus voi olla hyödyllistä, kun Esimiehen oma jaksaminen on tärkeää. esimiehet voivat vertailla tapauksia ja saada vertaistukea, kertoo Blomqvist. Todella varhainen tuki Jos ongelmat johtuvat työolosuhteista, niitä voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella. Varhainen tuki laskee työterveyshuollon toteutumiskustannuksia, sillä esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät ja työuupuneet käyttää paljon terveyspalveluja. Yritykset ovat heränneet lisääntyneisiin sairauspoissaolokustannuksiin ja ryhtyneet suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla kustannuksia voidaan alentaa. Monesti varhaisen tuen mallia lähdetään toteuttamaan vasta kun henkilö on ollut sairauslomalla kuukauden tai pidempään. Todellisuudessa yritykselle kaikkein kalleimpia ovat yhdestä yhdeksään päivää kestävät sairauslomat, joista ei saa Kelan korvausta. Tukea pitää siis antaa todella varhain, muistuttaa Blomqvist. Kustannuksia voidaan myös pienentää järjestämällä kuntouttavaa tai korvaavaa työtä kuntoutumisen ajaksi sairausloman sijaan. Kuntouttavan tai korvaavan työn järjestäminen vaatii työnantajalta uudenlaista ajattelutapaa. Jos vaikka puhelinpalvelijan ääni on käheä, mutta hän on muuten terve, hän voi tehdä taustatyötä toimistolla. Tilapäinen, kor- Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö, kertoo, että Lääkärikeskuksen varhaisen tuen mallissa ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. vaava työ voi olla mielekästä! Usein työhön liittyvissä ongelmissa työntekijä itse toivoo työntehtävien muuttamista tai tulostavoitteiden keventämistä. Periaatteena on, että ketään ei siirretä vastan tahtoa, painottaa Blomqvist. Varhaisilla tukijoilla hyvän työnantajan maine Yritykset, joissa varhainen tuki toimii, ovat yleensä hyvän työnantajan maineessa. Työntekijät ovat ylpeitä omasta työnantajastaan, vaihtuvuus on vähäistä ja yritys saa parhaat, uudet osaajat. Sitoutuneen työntekijän työpanos on suuri ja kynnys jäädä sairaslomalle on korkeampi, eikä asennepoissaoloja esiinny, kertoo Blomqvist. Myös yhteiskunta kannustaa yrityksiä varhaiseen tukeen esimerkiksi työeläkkeiden maksuluokilla sekä vuonna 2011 alkaen myös Kelan korvausrakenteella. Varhaisen tuen yrityksissä kynnys jäädä sairas lomalle on korkeampi.

4 Esimiehen tehtävä on ottaa työssä jaksamisen haasteet puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja ongelmiin. Blue1:n esimiehet osallistuvat puheeksiottamiskoulutukseen, jossa mietitään ratkaisuja johtamishaasteisiin. Blue1 panostaa puhumiseen RIKU ISOHELLA Puheeksiottamiskoulutus valmentaa esimiehet puuttumaan työpaikan ongelmiin ajoissa. lue 1:n esimiehistä 75 prosenttia on käynyt Lääkärikeskuksen ja Eläke-Fennian Blue1:lle räätälöimän puheeksiottamiskoulutuksen syksyn aikana. Viimeinenkin neljäsosa aloittaa koulutuksen näinä päivinä. Palaute on ollut erittäin myönteistä. Esimiehet ovat kokeneet harjoituksista kummunneet oivallukset ja keskustelun ylipäätään tervetulleeksi, Blue1:n henkilöstöpäällikkö Anita Forssén kertoo. Lääkärikeskuksen puheeksiottamiskoulutuksessa esimiehet harjoittelevat työyhteisön ongelmien kohtaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa. Kissa pöydälle... Työterveyspsykologi Susanna Ahvenniemi Lääkärikeskus Vantaanportista korostaa, että esimiehet ovat keskeisessä asemassa luomassa hyvää henkistä ilmapiiriä työpaikoilla. Puheeksiottamisen esteenä voivat olla kiire, esimiesten erilaiset roolit tai puutteelliset työkalut ongelmallisten tilanteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen. Uupunut työntekijä voi olla haastava kohdattava. Usein työn määrä on kasvanut, kiire lisääntynyt tai taustalla voi olla osaamisvaje suhteessa työtehtävään. Esimiehen tehtävä on ottaa asiat puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja esimerkiksi työnkuvaan ja priorisointiin, Ahvenniemi jatkaa. Blue1:lla koulutuksessa on jo tähän mennessä mietitty ratkaisuja monenlaisiin johtamishaasteisiin. Lentävä henkilökuntamme tarvitsee tukea muun muassa epäsäännöllisen vuorotyön rasitusten hallintaan. Toimistotyöläisten haasteet puolestaan liittyvät kiireeseen ja työn muutoksiin, joissa esimiesten täytyy ohjata alaisiaan, Anita Forssén kuvailee. Kaikki mukana keskustelussa Puheeksiottamiskoulutukseen kuuluu osana yhteisten varhaisen puuttumisen pelisääntöjen käyminen läpi kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa. Tällöin pelisääntöjen soveltamisesta voidaan keskustella yhdessä. Kaikkien on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole turha tarkkailu vaan apuväline, joka hyödyttää yritystä ja työntekijää. Kun asioista puhutaan, työpaikoilla jaksetaan paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Säästetään siis paitsi ihmisiä, myös ihan selvää rahaa, Ahvenniemi sanoo. Konkreettista tukea Puheeksiottamiskoulutuksen materiaalina toimivaan käsikirjaan kirjataan konkreettisia riskitekijöitä ja hälytysrajoja, joiden ylittyessä asioihin puututaan automaattisesti. Jos työntekijälle esimerkiksi kertyy yllättäen paljon poissaoloja tai käytös muuttuu ärtyisäksi tai vetäytyväksi, esimies tietää kysyä, mikä on hätänä. Blue1 on Suomen toiseksi suurin lentoyhtiö, joka liikennöi kotimaassa sekä Suomesta Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Vuonna 2009 Blue1 kuljetti lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa, ja tarjosi reittiverkostossaan kymmeniä päivittäisiä lentoja. Blue1:n noin 450 työntekijää ovat mukana tuhansien lentomatkustajien arjessa joka päivä. Esimiehet ovat työssään usein aika yksin. Tällainen esimiestyötä tukeva työkalu on Blue1:lla vahvistanut esimiesten tunnetta siitä, että yrityksemme johto panostaa heidän tukemiseensa, Anita Forssén summaa.

5 Syntymämerkki, pigmentti- vai ärjyluomi? Arkikielessä näitä kaikkia kutsutaan luomiksi. Mitä iholla olevat muutokset ovat, miten niitä voi itse tarkkailla ja milloin niitä olisi syytä näyttää lääkärille? Lääkärikeskus keskittää Espoossa Tapiolaan Lääkärikeskus Tapiolan palvelut Länsituulentiellä kattavat lähes kaikki lääketieteen erikoisalat sekä yleislääkäreiden vastaanotot, laboratorio-, röntgen- ja fysioterapiapalvelut. Toimipisteessä hoidetaan pieniä kirurgisia toimenpiteitä ja tehdään erilaisia tutkimuksia ajanvarauksella. Lääkäreiden lisäksi potilasta palvelee Tapiolassa ammattitaitoinen henkilökunta. Lääkärikeskus Matkailuklinikka palvelee ja neuvoo matkaajia terveyteen liittyvissä asioissa ennen ja jälkeen matkan. Jokaiselle kävijälle tehdään henkilökohtainen suunnitelma tarvittavista rokotuksista, mahdollisesta malarialääkityksestä ja muista matkailijan terveyteen liittyvistä asioista. aikenlaisia ihon rakenteista lähteviä ihomuutoksia kutsutaan arkikielessä luomiksi. Varsinaisia luomia kuitenkin ovat niin kutsutut nevukset: palloluomet tai pinnalliset junktionaaliset luomet, jotka syntyvät varhaislapsuudessa ja lisääntyvät iän myötä. Nämä kaikki ovat melanosyyttisolujen rykelmiä, joista saattaa tulla pahalaatuisia muutoksia. Muutosten luonnetta on vaikea arvioida itse. Merkkejä pahalaatuisuudesta voivat olla erityisen nopeassa tahdissa tapahtuvat muutokset: syntymämerkkien tai pigmenttiluomien koon muuttuminen, piparkakkumaiset reunat, kasvu pinnan tasossa, kohoaminen ylöspäin, värimuutokset, kuten voimakas tummuminen, ja haavottumi- nen tai rikkoutuminen. Joissakin suvuissa esiintyy vartalolla ärjyluomia, joita on syytä seurata kerran tai kaksi vuodessa, kertoo ihotautien erikoislääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta. Suurin osa muutoksista on vaarattomia, mutta turhia käyntejä ei ole. Aina, jos ihomuutos epäilyttää, on huomattavasti järkevämpää tulla keskustelemaan. Pyrimme antamaan muutokselle nimen, ja suunnittelemme mitä sille tehdään, painottaa Brandt. Muutokselle annetaan nimi ja päätetään toimenpiteet Luomien lisäksi iholla voi olla myös muita ihomuutoksia. Sarveismuutokset nousevat koholle, tummuvat nopeasti ja muuttuvat karheiksi. Usein kyseessä on seborrooinen keratoosi, joka on ihon sarveiskerroksen pinnallinen, hyvänlaatuinen ja helposti hoidettava kasvannainen. Solarikeratoosi eli aktiininen keratoosi muodostaa karheita, joskus suomuilevia täpliä, joita esiintyy usein kasvojen tai miehillä päänahan kaljuilla alueilla. Solaarikeratoosi on ikään ja aurinkoaltistukseen liittyvä pahanlaatuisuuden esiaste, joka on syytä hoitaa heti havaittaessa. Naisten säärissä ja reisissä esiintyvissä kartiomaisissa näppylöissä, dermatofibroomissa, on tummat reunat ja vaalea keskusta. Dermatofibromat syntyvät pienistä ihovioista, kuten hyönteisten puremista. Niistä ei tule pahanlaatuisia, eikä niitä tarvitse poistaa, elleivät ne ole kosmeettisesti häiritseviä tai kutiavia. Vartalolle voi myös kehittyä hyvin tummanpunaisia ihomuutoksia, hemangiooma-muutoksia, jotka ovat itse asiassa verisuonirykelmiä. Näistä ei ole varsinaista haittaa, mutta ne vuotavat runsaasti rikkoutuessaan raapaisusta. Millainen toimenpide on luomenpoisto? Luomenpoisto on paikallispuudutuksessa tehtävä polikliininen toimenpide. Tavallisen kokoinen eli läpimitaltaan 6 8 millimetrin pigmentti- tai palloluomi yleensä poistetaan niin sanotusta veneviillosta. Luomi ympäröivine kudoksineen lähetään patologin arvioitavaksi, jolloin saadaan varma tieto mikroskooppitutkimuksessa, millaisesta muutoksesta on kysymys. Leikkausarpi ei yleensä jää viirumaiseksi, jos ompeleiden poiston jälkeen välttää liikkeitä, jotka venyttävät leikkausarpea. Kasvojen alueelta poistot tekee asiaan perehtynyt ihotautilääkäri tai plastiikkakirurgi. Keratoosien hoidossa käytetystä nestetyppihoidosta ei yleensä jää arpea. Ihomuutosten arviointi itse voi olla vaikeaa. Jos ihomuutos epäilyttää, on aina järkevää tulla keskustelemaan. Ihotautilääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta painottaa, että turhia käyntejä ei ole. Terveysneuvontaa matkailijoille annetaan matkailuklinikan neuvontanumerossa tai matkailuklinikalla hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Matkailuklinikalta voi hakea myös tavanomaiset rokotukset, kuten esimerkiksi influenssa-, polio-, MPR- tai jäykkäkouristusrokotukset. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni tarjoaa kattavat työterveys- ja työhyvinvointipalvelut. Työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanottojen lisäksi toimipisteessä on myös ajavarauksella toimiva laboratorionäytteenotto. Pikkujätti Tapiola on lapsille ja nuorille suunnattu erikoislääkäriasema, jossa on saatavilla erikoislääkäripalveluiden lisäksi myös laboratoriopalvelut. Pikkujätti Tapiolan palveluita täydentää toimenpide- ja leikkausosasto. Lisäksi lastenlääkäriasemalla pitävät vastaanottoaan psykologit, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja puheterapeutit. Lääkärikeskus Tapiola ja Matkailuklinikka Länsituulentie 1, 2. kerros, Espoo Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni Keskustorni 7, Espoo Ajanvaraus: (09) Matkailuklinikan neuvontanumero: (4,93/ vastattu puh+pvm) Pikkujätti Tapiola Länsituulentie 1 A, 2. kerros, Espoo Ajanvaraus: (09)

6 Lääkärikeskuksen gynekologinen hoitoverkko pitää hyvää huolta potilaasta. Katseet vyötäröön Suomessa on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa diabetestä eli sokeritautia sairastavaa henkilöä. Ongelma piilee siinä, että heistä puolet ei tiedä sairastavansa tautia. Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on pitkään oireeton ennen kuin klassiset oireet, kuten painon lasku, jano ja tiheä virtsaamisen tarve, alkavat. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen olisi tärkeä tunnistaa jo ennen sairauden puhkeamista. Riskiä sairastua tähän krooniseen ja mahdollisesti hankaliin seurauksiin johtavaan sairauteen voidaan pienentää varsin yksinkertaisilla keinoilla: lisäämällä liikuntaa, tarkistamalla ruokavalio ja pudottamalla painoa, kertoo sisätautien erikoislääkäri Heikki Koistinen Lääkärikeskuksesta. Hyvä gynekologi hoitaa kokonaisuutta Naisen onni on mukava ja taitava gynekologi. Lääkärikeskuksen gynekologilla asioivan ulottuvilla on kokonainen lääkäriverkosto, josta löytyy asiantuntemusta moneen erityiseen vaivaan. Minun on helppo konsultoida kollegaa tai ohjata potilaani tarpeen mukaan toiselle asiantuntijalle. Pystyn antamaan avun sellaisissakin asioissa, joihin itselläni ei ole erikoisosaamista. Tästä olemme saaneet paljon kiitosta asiakkailta, sanoo naistentautien erikoislääkäri Riikka Raitimo Lääkärikeskus Tapiolasta. Lääkärikeskuksen erikoispalveluihin kuuluvat muun muassa Graviditas Raskausklinikka ja äitiysneuvola, Graviditas Lapsettomuusklinikka, erityisesti nuorille suunniteltu toimipiste Nuorten Naisten Bulevardi sekä yhdyntäkipujen ja virtsankarkailun hoitoon perehtyneet gynekologit ja fysioterapeutit. Esimerkiksi Papa-muutosten vuoksi tehtäviin kohdunsuun tähystyksiin ja kondyloomien laserhoitoihin pääsee oman gynekologin ohjaamana suoraan parhaille ammattilaisille ilman jonotusta. Riikka Raitimo muistuttaa, että terveellä naisella gynekologi on monesti ainoa säännöllinen lääkärikontakti. Parhaassa tapauksessa gynekologi on se tuttu lääkäri, joka katsoo naisen elämää ja terveysasioita laajemminkin. Hänen kanssaan pohditaan ajankohtaisia kysymyksiä ja kauaskantoisempiakin asioita gynekologi tukee positiivisiin elämäntapamuutoksiin ja auttaa näkemään pidemmälle. Raitimo kehottaa pitämään hyvästä lääkäristä kiinni. Sairauden tai elämänmuutoksen sattuessa tutun lääkärin tuki ja keskinäinen luottamus voi olla erittäin arvokasta. Joka viidennellä suomalaisella parilla raskauden alkaminen tuottaa ongelmia. Luovutettuja sukusoluja tarvitaan silloin, kun omia soluja ei ole tai kun raskaus ei ala hoitoyrityksistä huolimatta. Sukusoluja voi joutua odottamaan jopa yli kaksi vuotta, sillä luovuttajista on pulaa. Lääkärikeskuksen Graviditas Lapsettomuusklinikka hakee sukusolujen luovuttajiksi terveitä vuotiaita naisia ja vuotiaita miehiä. Luovuttamisesta lisätietoa tai puhelimitse suoraan Graviditas Lapsettomuusklinikalta (09) RIKU ISOHELLA Mittanauha on ase diabeteksen ehkäisyyn MBO eli metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntahäiriö linkittyy tyypin 2 diabetekseen. Siihen sisältyvät vyötärölihavuus, poikkeava rasva-aineenvaihdunta, kohonnut verenpaine ja poikkeava veren sokeritaso. Omenan muotoinen keskivartalo ja miehillä yli 94 sentin ja naisilla yli 80 sentin vyötärömitta ovat merkkejä kohonneesta riskistä. Lisäksi tutkimusten mukaan diabeetikon ensimmäisen asteen sukulaisen riski sairastua diabetekseen on 40 prosenttia. Tyypin 2 diabeteksestä löytyy paljon tietoa. Peruskäsitteet, kuten keskivartalolihavuus, ovatkin useimmille tuttuja. Oleellista on, että riskin tunnistaminen johtaisi toimenpiteisiin eli hakeutumista riskinkartoittamiseen ja perustesteihin vaikkapa omalle lääkärille, painottaa Koistinen. Keskivartalon kriittinen massa on täynnä Kun todetaan, että keskivartalon kriittinen massa on täynnä, tarkastellaan onko sillä aineenvaihdunnallisia seurauksia ja harkitaan niiden perusteella lisätestejä. Esivaihe on tärkeä tunnistaa, koska silloin tilanne voidaan vielä palauttaa normaaliksi. Lääkärikeskus tarjoaa MBO-potilaalle kokonaisvaltaisen arvion kaikkien eri osa-alueiden osalta. Diabeetikoille tarjoamme mahdollisuuden kartoittaa sydämen toimintaa sekä seuloa muita elinkomplikaatioita, kuten silmänpohjien verisuonien muutoksia, munuaisten toimintaa ja hermovaurioita, kertoo Koistinen. Diabeteksen tunnistaminen ja hoito tähtäävät elinkomplikaatioiden estämiseen. Toisin sanoen: jos ehkäistään diabetesta, ehkäistään myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

7 Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni avasi ovensa syyskuun alussa. Espoon alueen suurin työterveysasema kokoaa yhden katon alle työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -fysioterapeuttien ja -psykologien palvelut. Lisäksi työterveysasiakkaiden käytössä on samassa liikekeskuksessa sijaitsevan Lääkärikeskus Tapiolan erikoislääkäripalvelut ja yleislääkäripäivystys iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakkaan kannalta keskittämisestä on hyötyä, sillä pystymme tarjoamaan tarpeeksi suuren, moniammatillisen tiimin kunkin asiakkaan käyttöön. Enemmän ammattilaisia tarkoittaa myös enemmän osaamista ja laajempia palveluja, kertoo palvelupäällikkö Päivi Stenroth-Sarpakunnas. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustornin syyskuun alussa pidetyissä avajaisissa puhuttiin yritysten HR-johdon kanssa työterveyshuollon ja asiakasyrityksen yhteistyöstä ja sen taloudellisista vaikutuksista. Henkilöstön hyvinvointi on yritykselle kannattava investointi, toteaa työterveyslääkäri Jan Wiklund. Työterveyshuolto voi olla yrityksen strateginen kumppani työhyvinvoinnin rakentamisessa. Oikein kohdennetuilla, järjestelmällisillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa oleellisesti työntekijöiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja saada aikaan vaikutuksia, jotka näkyvät myös yrityksen tuloksessa. Työhyvinvoinnin tulokset ja talousvaikutukset perustuvat siihen, kuinka hyvin yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö onnistuu.

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkäripäivät 2011 Antti Aho Tero Silvola Sivu 1 Mistä tulemme ja mitä eväitä meillä on matkarepussa? Sivu 2 Mistä tulemme? TAVOITTEET Yksityinen Lääkärin vastaanotto

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Fenniassa hyvinvointi tarkoittaa tuottavuutta. Aava avaa Tampereella. Liikkuva Lääkärikeskus liikkuville työntekijöille

Fenniassa hyvinvointi tarkoittaa tuottavuutta. Aava avaa Tampereella. Liikkuva Lääkärikeskus liikkuville työntekijöille TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No.3 2012 Aava avaa Tampereella Liikkuva Lääkärikeskus liikkuville työntekijöille Fenniassa hyvinvointi tarkoittaa tuottavuutta YLEn työterveyshuolto hoitaa toimittajasta timpuriin

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

NSN luottaa Aavan työterveyshuoltoon. Rocla satsaa työhyvinvointiin Nivelvammat kuntoon Orto-Lääkäreissä. Aava ja Pikkujätti Itäkeskukseen

NSN luottaa Aavan työterveyshuoltoon. Rocla satsaa työhyvinvointiin Nivelvammat kuntoon Orto-Lääkäreissä. Aava ja Pikkujätti Itäkeskukseen TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No.1 2013 Rocla satsaa työhyvinvointiin Nivelvammat kuntoon Orto-Lääkäreissä NSN luottaa Aavan työterveyshuoltoon Aava ja Pikkujätti Itäkeskukseen Olemme täällä Sinua varten Nopeasti

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut - Luentoa ja harjoituksia 19.5.2015 Sisältöä Perusteluja puheeksi ottamiselle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot