Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla. Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen
|
|
- Saara Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on yhteistyölähtöinen Kela kannustaa ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn hallintaan Blue1:ssa haasteet ratkaistaan puhumalla Katseet vyötäröön! Tyypin 2 diabetes -riski hallintaan Mukana erikoislääkäriliite
2 Kiitos, meille kuuluu hyvää Yhteistyölähtöistä hyvinvointia Kelan korvausuudistus on sinettiä vaille valmis lähtien Kela korvaa ennaltaehkäisevästä työstä reilummin, jos yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kuuluu varhaisen tuen malli. Tällä uudistuksella Kela haluaa tehostaa yrityksen ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Varhaisen tuen mallissa sovitaan, miten työkykyyn liittyvissä ongelmatilanteissa menetellään ja miten työhön paluuta voidaan helpottaa. Mallissa korostuvat esimiestyö ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Uudistus on tervetullut ja vie työterveyshuoltoa Suomessa oikeaan suuntaan. Yhteistyö työhyvinvoinnin edistämiseksi on paljon muutakin kuin varhaisen tuen mallin toteuttamista. Se voi parhaimmillaan olla strategista kumppanuutta, jossa työterveyshuolto perustehtävänsä lisäksi vaikuttaa yrityksen työhyvinvointiin monella eri tavalla tuottaen yritykselle taloudellista lisäarvoa. Taloudellista lisäarvoa ei kuitenkaan juuri koskaan saavuteta, jos työhyvinvoinnin strategia ei ole aito, läpinäkyvä ja tasapuolinen. Yritysmaailmassa käytetty termi kestävä kehitys sopii hyvin myös työhyvinvoinnin rakentamiseen, sillä hyvin tehty strategia on kestävä ja tuottava. Se vaatii jatkuvaa panostusta ja uusia innovaatioita. Toisaalta hyvinvointitoimenpiteet pitää kohdentaa sinne, missä niitä erityisesti tarvitaan tai missä uhkaavat suurimmat riskit. Lääkärikeskus on myös jatkossa työterveyshuollon edelläkävijä. Siksi olemme aloittaneet ison strategiatyön työterveyshuollon uudistamiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi asiakkaillemme. Olemme lanseeranneet uuden työnimen työterveystoiminnallemme: Yhteistyölähtöinen työterveys. Yhteistyölähtöisyys tarkoittaa sekä yhdessä tekemistä että työlähtöistä otetta, jossa huomioidaan jokaisen asiakasyrityksen yksilölliset ominaisuudet, erityishaasteet ja -tarpeet. Yhteistyöllä haluamme korostamme uutta tapaa toimia jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa ja palveluiden räätälöimistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jan Wiklund, ylilääkäri, työterveyshuolto Mitä kuuluu? Työterveys ja -hyvinvointi on Lääkärikeskuksen työterveyshuollon julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan kerran kerromme kuulumisia helmikuussa Päätoimittaja: työterveyshuollon ylilääkäri Jan Wiklund Toimituksen osoite: Mannerheimintie 12 B, Helsinki. Ulkoasu: Tuukka Lindqvist, Mogold Lääkärikeskus Bulevardi, Mannerheimintie, Pasila, Postitalo, Tali, Tapiola, Tapiolan Keskustorni, Vantaanportti, Kerava, Keravan Terveyspuisto, Järvenpää, Hyvinkään Pipetti, Tuusula, Graviditas Lapsettomuusklinikka, Graviditas Raskausklinikka, Matkailuklinikka, Nuorten Naisten Bulevardi Ajan saa aina. (09) / 24h tai Arto Laine, Kela,kertoo Terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan Sairasvakuutuslakiin tulee vuoden vaihteessa muutos, jonka ansiosta painotus muuttuu terveysvaarojen poistamisesta työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen. Samalla Kelan korvausjärjestelmää muutetaan niin, että korvaukset kannustavat ennaltaehkäisevään toimintaan ja tukevat työterveyshuollon vaikuttavuutta. Kyse on siitä, että väestörakenteemme muuttuu. Työikäisten määrä vähenee ikääntymisen ja toisaalta myöhäisemmän työelämään siirtymisen takia. Lisäksi kansainvälinen palveluyhteiskunta asettaa aikamoisia vaatimuksia työssä käyville. Muutokset ovat olleet jo pitkään tiedossa ja jo 80-luvun puolivälissä on asetettu tavoitteeksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveysvaarojen poistamisen sijaan. Nyt nämä asiat on viety työterveyslakiin, ja toteutumista vauhditetaan korvauskäytännön muutoksella, kertoo työterveyspäällikkö Arto Laine Kelasta. Näiden haasteiden voittamiseksi valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on työurien pidentäminen. Tavoitteena on elinikäisen työuran pidentäminen kolmella vuodella parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Eläkeiän nostamisesta on puhuttu paljon. Sen lisäksi työssäkäyvien määrää voitaisiin lisätä mittavasta työvoimavarannosta, työttömistä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevista, joista merkittävä määrä haluaisi itse palata työhön, sanoo Laine. Lisäksi työnantajia halutaan kannustaa ottamaan vastuu työkyvyn säilymisestä sairausvakuutuslain ja korvauskäytäntöjen muutoksella. Työurien pidentämisen keinovalikoimaan tulee vielä lisää uudistuksia, kun työryhmät saavat työnsä päätökseen. Jokaisella vastuu omasta terveydestä ja työkyvystä Yritykset ovat järjestäneet aktiivisesti työkykyä ylläpitävää toimintaa jo 90-luvulta lähtien. Kyselyiden mukaan yritykset suhtautuvat tyky-toimintaan myönteisesti. Ponnisteluita on syytä jatkaa, jotta työurat pitenevät tavoitteiden mukaisessa vauhdissa. Toimintamallit ovat ehkä jääneet riittämättömiksi tai toiminta on ollut liian yleisellä tasolla. Työpaikkojen tyky-ryhmät parantavat yleistä viihtyvyyttä ja hyvinvointia, mutta eivät ole riittävän kohdennettuja esimerkiksi hallitsemaan masennuksen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Pitää pureutua syvemmälle, painottaa Laine. Työterveyshuollon rooli on olla aktiivinen, kerätä ja analysoida tietoa yritysten tarpeisiin sekä tarjota tukea ja ratkaisuja työnantajille ja työntekijöille. Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen on yrityksen vastuulla, ja viime kädessä työssäkäyvä on itse vastuussa oman terveytensä ja elämänsä hallinnasta sekä oman työkykynsä ylläpitämisestä.
3 Runsaat sairauslomat eivät kerro hyvinvoinnista Työkyky ja -hyvinvointi vaihtelevat työuran vaiheiden ja elämäntilanteiden mukaan. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? yöyhteisön ongelmat, työympäristön haasteet, yksityiselämän koukerot ja yllättävät tilanteet voivat heikentää työkykyä väliaikaisesti. Väliaikaisesta on vaara tulla pitkäaikaista, jos mahdollista kierrettä ei ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa. Vajaakuntoinen henkilö voi olla läsnä työpaikalla antamatta työpanosta tai sairauslomakierteeseen joutunut työntekijä voi etääntyä työstään. Varhaisen tuen tarkoitus on, että työntekijät ovat työkykyisiä ja viihtyvät työssään. Runsaat sairauslomat eivät koskaan kerro hyvinvoinnista. Masennuksen takia työelämästä poisjääneiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun, ja työeläkekustannukset liikkuvat useissa sadoissa miljoonissa. Yhteiskunnallisesti suurin haaste onkin työkyvyttömyyseläkemenojen pienentäminen varhaisen tuen kautta. Varhainen tuki on myös työntekijän, työyhteisön ja yrityksen etu, sillä työntekijän oireilu voi myös vaikuttaa kollegoiden tai koko työyhteisön hyvinvointiin, toimintaan ja työtehoon. Varhaisen tuen malli ei ole uusi keksintö Varhaisessa tuessa olennaista on luoda hallittu malli, kuinka jokaista työntekijää tuetaan työelämässä niin, että hän pystyy antamaan oman, täyden työpanoksensa. Jos yritys ei ole etukäteen suunnitellut varhaisen tuen mallia, työntekijöiden tukeminen ongelmatilanteissa on harvoin tasapuolista tai hallittua. Ja silloin voi tapahtua vahinkoja, kertoo Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö Lääkärikeskuksesta. Varhaisen tuen mallit eivät ole uusi keksintö. Panostuksista huolimatta esimerkiksi masennuksen takia jää yhä enemmän ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miten malli toimii käytännössä? Tärkeintä on, että työterveyshuolto, yrityksen johto ja henkilöstö sopivat yhdessä yrityksen toimintamallista ja sitoutuvat mallin toteuttamiseen. Eri toimialoilla on erilaisia haasteita: innokkaat, nuoret työntekijät voivat uupua, henkilökunnan vanheneminen voi tuoda mukanaan sairauksia tai rankat työolosuhteet voivat haastaa henkisen ja fyysisen kantin. Siksi jokaisen yrityksen tulisi rakentaa oma varhaisen tuen malli, joka ottaa huomioon Yhteistyölähtöinen malli ei jätä HR-johtoa yksin. toimialan, yrityksen kulttuurin, toimintatavat ja historian, painottaa Blomqvist. Yhteistyö on avain onnistumiseen Lääkärikeskuksen varhaisen tuen malli on työkalupakki, josta löytyy valmiita, testattuja työkaluja yrityksen oman varhaisen tuen mallin rakentamiseen. Uutta Lääkärikeskuksen mallissa on yhteistyölähtöinen toteuttaminen. Mallissamme ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. Sovimme yritysten kanssa pelisäännöt, toimintamallit sekä prosessit ja otamme pakista sopivat työkalut. Rakennamme siis yksilöllisesti sopivan mallin, kertoo Blomqvist. Uusi toimintamallimme on yhteistyölähtöinen. Yrityksen HR-johto ei jää yksin, vaan työterveyshuollon ammattilaiset rakentavat yhdessä kokonaisuuden ja huolehtivat esimiesten valmentamisesta ja mallin jalkauttamisesta koko henkilöstölle. Mallin jalkautus ja kaikkien osapuolten sitoutuminen ovatkin usein onnistumisen kriittisimpiä kohtia. Hei, onko sinulla kaikki hyvin? Työolosuhteista johtuvia ongelmia voidaan ehkäistä varhaisella tunnistamisella ja tuella. Varhaisen tuen malli on työkalu esimiehelle, jonka on haistettava kytevät ongelmat ja puututtava tilanteeseen ennen kuin haittaa työntekijälle tai yhteisölle ehtii syntyä. Esimiehen on kiinnitettävä huomiota, jos työntekijän työpanos ei ole entisellään. Hänen on reagoitava viimeistään silloin, kun työntekijän sairaus tai käyttäytyminen vaikuttaa asiakastyöhön tai työyhteisöön, summaa Blomqvist. Esimiehen vastuu on suuri. Työkyvyn alenemassa liikutaan monesti hyvin henkilökohtaisella tasolla, jolloin puheeksi ottaminen ja syiden selvittely on vaikeaa. Esimiehen oma jaksaminen ja elämänhallinta ovat myös tärkeitä. Työterveyshuollon ammattilaiset eivät pelkästään auta rakentamaan mallia, vaan he myös valmentavat ja tukevat esimiehiä. Esimerkiksi työterveyspsykologia voi käyttää keskustelukumppanina, sparraajana ja konsulttina. Myös esimiesten ryhmätyönohjaus voi olla hyödyllistä, kun Esimiehen oma jaksaminen on tärkeää. esimiehet voivat vertailla tapauksia ja saada vertaistukea, kertoo Blomqvist. Todella varhainen tuki Jos ongelmat johtuvat työolosuhteista, niitä voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella. Varhainen tuki laskee työterveyshuollon toteutumiskustannuksia, sillä esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät ja työuupuneet käyttää paljon terveyspalveluja. Yritykset ovat heränneet lisääntyneisiin sairauspoissaolokustannuksiin ja ryhtyneet suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla kustannuksia voidaan alentaa. Monesti varhaisen tuen mallia lähdetään toteuttamaan vasta kun henkilö on ollut sairauslomalla kuukauden tai pidempään. Todellisuudessa yritykselle kaikkein kalleimpia ovat yhdestä yhdeksään päivää kestävät sairauslomat, joista ei saa Kelan korvausta. Tukea pitää siis antaa todella varhain, muistuttaa Blomqvist. Kustannuksia voidaan myös pienentää järjestämällä kuntouttavaa tai korvaavaa työtä kuntoutumisen ajaksi sairausloman sijaan. Kuntouttavan tai korvaavan työn järjestäminen vaatii työnantajalta uudenlaista ajattelutapaa. Jos vaikka puhelinpalvelijan ääni on käheä, mutta hän on muuten terve, hän voi tehdä taustatyötä toimistolla. Tilapäinen, kor- Annika Blomqvist, työhyvinvointipalvelujen kehityspäällikkö, kertoo, että Lääkärikeskuksen varhaisen tuen mallissa ei ole yhtä muottia, johon kaikki yritykset puristettaisiin. vaava työ voi olla mielekästä! Usein työhön liittyvissä ongelmissa työntekijä itse toivoo työntehtävien muuttamista tai tulostavoitteiden keventämistä. Periaatteena on, että ketään ei siirretä vastan tahtoa, painottaa Blomqvist. Varhaisilla tukijoilla hyvän työnantajan maine Yritykset, joissa varhainen tuki toimii, ovat yleensä hyvän työnantajan maineessa. Työntekijät ovat ylpeitä omasta työnantajastaan, vaihtuvuus on vähäistä ja yritys saa parhaat, uudet osaajat. Sitoutuneen työntekijän työpanos on suuri ja kynnys jäädä sairaslomalle on korkeampi, eikä asennepoissaoloja esiinny, kertoo Blomqvist. Myös yhteiskunta kannustaa yrityksiä varhaiseen tukeen esimerkiksi työeläkkeiden maksuluokilla sekä vuonna 2011 alkaen myös Kelan korvausrakenteella. Varhaisen tuen yrityksissä kynnys jäädä sairas lomalle on korkeampi.
4 Esimiehen tehtävä on ottaa työssä jaksamisen haasteet puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja ongelmiin. Blue1:n esimiehet osallistuvat puheeksiottamiskoulutukseen, jossa mietitään ratkaisuja johtamishaasteisiin. Blue1 panostaa puhumiseen RIKU ISOHELLA Puheeksiottamiskoulutus valmentaa esimiehet puuttumaan työpaikan ongelmiin ajoissa. lue 1:n esimiehistä 75 prosenttia on käynyt Lääkärikeskuksen ja Eläke-Fennian Blue1:lle räätälöimän puheeksiottamiskoulutuksen syksyn aikana. Viimeinenkin neljäsosa aloittaa koulutuksen näinä päivinä. Palaute on ollut erittäin myönteistä. Esimiehet ovat kokeneet harjoituksista kummunneet oivallukset ja keskustelun ylipäätään tervetulleeksi, Blue1:n henkilöstöpäällikkö Anita Forssén kertoo. Lääkärikeskuksen puheeksiottamiskoulutuksessa esimiehet harjoittelevat työyhteisön ongelmien kohtaamista ja rakentavaa vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa. Kissa pöydälle... Työterveyspsykologi Susanna Ahvenniemi Lääkärikeskus Vantaanportista korostaa, että esimiehet ovat keskeisessä asemassa luomassa hyvää henkistä ilmapiiriä työpaikoilla. Puheeksiottamisen esteenä voivat olla kiire, esimiesten erilaiset roolit tai puutteelliset työkalut ongelmallisten tilanteiden tunnistamiseen ja korjaamiseen. Uupunut työntekijä voi olla haastava kohdattava. Usein työn määrä on kasvanut, kiire lisääntynyt tai taustalla voi olla osaamisvaje suhteessa työtehtävään. Esimiehen tehtävä on ottaa asiat puheeksi ja etsiä työntekijän kanssa ratkaisuja esimerkiksi työnkuvaan ja priorisointiin, Ahvenniemi jatkaa. Blue1:lla koulutuksessa on jo tähän mennessä mietitty ratkaisuja monenlaisiin johtamishaasteisiin. Lentävä henkilökuntamme tarvitsee tukea muun muassa epäsäännöllisen vuorotyön rasitusten hallintaan. Toimistotyöläisten haasteet puolestaan liittyvät kiireeseen ja työn muutoksiin, joissa esimiesten täytyy ohjata alaisiaan, Anita Forssén kuvailee. Kaikki mukana keskustelussa Puheeksiottamiskoulutukseen kuuluu osana yhteisten varhaisen puuttumisen pelisääntöjen käyminen läpi kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa. Tällöin pelisääntöjen soveltamisesta voidaan keskustella yhdessä. Kaikkien on hyvä ymmärtää, että kyseessä ei ole turha tarkkailu vaan apuväline, joka hyödyttää yritystä ja työntekijää. Kun asioista puhutaan, työpaikoilla jaksetaan paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Säästetään siis paitsi ihmisiä, myös ihan selvää rahaa, Ahvenniemi sanoo. Konkreettista tukea Puheeksiottamiskoulutuksen materiaalina toimivaan käsikirjaan kirjataan konkreettisia riskitekijöitä ja hälytysrajoja, joiden ylittyessä asioihin puututaan automaattisesti. Jos työntekijälle esimerkiksi kertyy yllättäen paljon poissaoloja tai käytös muuttuu ärtyisäksi tai vetäytyväksi, esimies tietää kysyä, mikä on hätänä. Blue1 on Suomen toiseksi suurin lentoyhtiö, joka liikennöi kotimaassa sekä Suomesta Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan. Vuonna 2009 Blue1 kuljetti lähes 1,5 miljoonaa matkustajaa, ja tarjosi reittiverkostossaan kymmeniä päivittäisiä lentoja. Blue1:n noin 450 työntekijää ovat mukana tuhansien lentomatkustajien arjessa joka päivä. Esimiehet ovat työssään usein aika yksin. Tällainen esimiestyötä tukeva työkalu on Blue1:lla vahvistanut esimiesten tunnetta siitä, että yrityksemme johto panostaa heidän tukemiseensa, Anita Forssén summaa.
5 Syntymämerkki, pigmentti- vai ärjyluomi? Arkikielessä näitä kaikkia kutsutaan luomiksi. Mitä iholla olevat muutokset ovat, miten niitä voi itse tarkkailla ja milloin niitä olisi syytä näyttää lääkärille? Lääkärikeskus keskittää Espoossa Tapiolaan Lääkärikeskus Tapiolan palvelut Länsituulentiellä kattavat lähes kaikki lääketieteen erikoisalat sekä yleislääkäreiden vastaanotot, laboratorio-, röntgen- ja fysioterapiapalvelut. Toimipisteessä hoidetaan pieniä kirurgisia toimenpiteitä ja tehdään erilaisia tutkimuksia ajanvarauksella. Lääkäreiden lisäksi potilasta palvelee Tapiolassa ammattitaitoinen henkilökunta. Lääkärikeskus Matkailuklinikka palvelee ja neuvoo matkaajia terveyteen liittyvissä asioissa ennen ja jälkeen matkan. Jokaiselle kävijälle tehdään henkilökohtainen suunnitelma tarvittavista rokotuksista, mahdollisesta malarialääkityksestä ja muista matkailijan terveyteen liittyvistä asioista. aikenlaisia ihon rakenteista lähteviä ihomuutoksia kutsutaan arkikielessä luomiksi. Varsinaisia luomia kuitenkin ovat niin kutsutut nevukset: palloluomet tai pinnalliset junktionaaliset luomet, jotka syntyvät varhaislapsuudessa ja lisääntyvät iän myötä. Nämä kaikki ovat melanosyyttisolujen rykelmiä, joista saattaa tulla pahalaatuisia muutoksia. Muutosten luonnetta on vaikea arvioida itse. Merkkejä pahalaatuisuudesta voivat olla erityisen nopeassa tahdissa tapahtuvat muutokset: syntymämerkkien tai pigmenttiluomien koon muuttuminen, piparkakkumaiset reunat, kasvu pinnan tasossa, kohoaminen ylöspäin, värimuutokset, kuten voimakas tummuminen, ja haavottumi- nen tai rikkoutuminen. Joissakin suvuissa esiintyy vartalolla ärjyluomia, joita on syytä seurata kerran tai kaksi vuodessa, kertoo ihotautien erikoislääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta. Suurin osa muutoksista on vaarattomia, mutta turhia käyntejä ei ole. Aina, jos ihomuutos epäilyttää, on huomattavasti järkevämpää tulla keskustelemaan. Pyrimme antamaan muutokselle nimen, ja suunnittelemme mitä sille tehdään, painottaa Brandt. Muutokselle annetaan nimi ja päätetään toimenpiteet Luomien lisäksi iholla voi olla myös muita ihomuutoksia. Sarveismuutokset nousevat koholle, tummuvat nopeasti ja muuttuvat karheiksi. Usein kyseessä on seborrooinen keratoosi, joka on ihon sarveiskerroksen pinnallinen, hyvänlaatuinen ja helposti hoidettava kasvannainen. Solarikeratoosi eli aktiininen keratoosi muodostaa karheita, joskus suomuilevia täpliä, joita esiintyy usein kasvojen tai miehillä päänahan kaljuilla alueilla. Solaarikeratoosi on ikään ja aurinkoaltistukseen liittyvä pahanlaatuisuuden esiaste, joka on syytä hoitaa heti havaittaessa. Naisten säärissä ja reisissä esiintyvissä kartiomaisissa näppylöissä, dermatofibroomissa, on tummat reunat ja vaalea keskusta. Dermatofibromat syntyvät pienistä ihovioista, kuten hyönteisten puremista. Niistä ei tule pahanlaatuisia, eikä niitä tarvitse poistaa, elleivät ne ole kosmeettisesti häiritseviä tai kutiavia. Vartalolle voi myös kehittyä hyvin tummanpunaisia ihomuutoksia, hemangiooma-muutoksia, jotka ovat itse asiassa verisuonirykelmiä. Näistä ei ole varsinaista haittaa, mutta ne vuotavat runsaasti rikkoutuessaan raapaisusta. Millainen toimenpide on luomenpoisto? Luomenpoisto on paikallispuudutuksessa tehtävä polikliininen toimenpide. Tavallisen kokoinen eli läpimitaltaan 6 8 millimetrin pigmentti- tai palloluomi yleensä poistetaan niin sanotusta veneviillosta. Luomi ympäröivine kudoksineen lähetään patologin arvioitavaksi, jolloin saadaan varma tieto mikroskooppitutkimuksessa, millaisesta muutoksesta on kysymys. Leikkausarpi ei yleensä jää viirumaiseksi, jos ompeleiden poiston jälkeen välttää liikkeitä, jotka venyttävät leikkausarpea. Kasvojen alueelta poistot tekee asiaan perehtynyt ihotautilääkäri tai plastiikkakirurgi. Keratoosien hoidossa käytetystä nestetyppihoidosta ei yleensä jää arpea. Ihomuutosten arviointi itse voi olla vaikeaa. Jos ihomuutos epäilyttää, on aina järkevää tulla keskustelemaan. Ihotautilääkäri Heikki Brandt Lääkärikeskuksesta painottaa, että turhia käyntejä ei ole. Terveysneuvontaa matkailijoille annetaan matkailuklinikan neuvontanumerossa tai matkailuklinikalla hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Matkailuklinikalta voi hakea myös tavanomaiset rokotukset, kuten esimerkiksi influenssa-, polio-, MPR- tai jäykkäkouristusrokotukset. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni tarjoaa kattavat työterveys- ja työhyvinvointipalvelut. Työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanottojen lisäksi toimipisteessä on myös ajavarauksella toimiva laboratorionäytteenotto. Pikkujätti Tapiola on lapsille ja nuorille suunnattu erikoislääkäriasema, jossa on saatavilla erikoislääkäripalveluiden lisäksi myös laboratoriopalvelut. Pikkujätti Tapiolan palveluita täydentää toimenpide- ja leikkausosasto. Lisäksi lastenlääkäriasemalla pitävät vastaanottoaan psykologit, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja puheterapeutit. Lääkärikeskus Tapiola ja Matkailuklinikka Länsituulentie 1, 2. kerros, Espoo Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni Keskustorni 7, Espoo Ajanvaraus: (09) Matkailuklinikan neuvontanumero: (4,93/ vastattu puh+pvm) Pikkujätti Tapiola Länsituulentie 1 A, 2. kerros, Espoo Ajanvaraus: (09)
6 Lääkärikeskuksen gynekologinen hoitoverkko pitää hyvää huolta potilaasta. Katseet vyötäröön Suomessa on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa diabetestä eli sokeritautia sairastavaa henkilöä. Ongelma piilee siinä, että heistä puolet ei tiedä sairastavansa tautia. Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on pitkään oireeton ennen kuin klassiset oireet, kuten painon lasku, jano ja tiheä virtsaamisen tarve, alkavat. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen olisi tärkeä tunnistaa jo ennen sairauden puhkeamista. Riskiä sairastua tähän krooniseen ja mahdollisesti hankaliin seurauksiin johtavaan sairauteen voidaan pienentää varsin yksinkertaisilla keinoilla: lisäämällä liikuntaa, tarkistamalla ruokavalio ja pudottamalla painoa, kertoo sisätautien erikoislääkäri Heikki Koistinen Lääkärikeskuksesta. Hyvä gynekologi hoitaa kokonaisuutta Naisen onni on mukava ja taitava gynekologi. Lääkärikeskuksen gynekologilla asioivan ulottuvilla on kokonainen lääkäriverkosto, josta löytyy asiantuntemusta moneen erityiseen vaivaan. Minun on helppo konsultoida kollegaa tai ohjata potilaani tarpeen mukaan toiselle asiantuntijalle. Pystyn antamaan avun sellaisissakin asioissa, joihin itselläni ei ole erikoisosaamista. Tästä olemme saaneet paljon kiitosta asiakkailta, sanoo naistentautien erikoislääkäri Riikka Raitimo Lääkärikeskus Tapiolasta. Lääkärikeskuksen erikoispalveluihin kuuluvat muun muassa Graviditas Raskausklinikka ja äitiysneuvola, Graviditas Lapsettomuusklinikka, erityisesti nuorille suunniteltu toimipiste Nuorten Naisten Bulevardi sekä yhdyntäkipujen ja virtsankarkailun hoitoon perehtyneet gynekologit ja fysioterapeutit. Esimerkiksi Papa-muutosten vuoksi tehtäviin kohdunsuun tähystyksiin ja kondyloomien laserhoitoihin pääsee oman gynekologin ohjaamana suoraan parhaille ammattilaisille ilman jonotusta. Riikka Raitimo muistuttaa, että terveellä naisella gynekologi on monesti ainoa säännöllinen lääkärikontakti. Parhaassa tapauksessa gynekologi on se tuttu lääkäri, joka katsoo naisen elämää ja terveysasioita laajemminkin. Hänen kanssaan pohditaan ajankohtaisia kysymyksiä ja kauaskantoisempiakin asioita gynekologi tukee positiivisiin elämäntapamuutoksiin ja auttaa näkemään pidemmälle. Raitimo kehottaa pitämään hyvästä lääkäristä kiinni. Sairauden tai elämänmuutoksen sattuessa tutun lääkärin tuki ja keskinäinen luottamus voi olla erittäin arvokasta. Joka viidennellä suomalaisella parilla raskauden alkaminen tuottaa ongelmia. Luovutettuja sukusoluja tarvitaan silloin, kun omia soluja ei ole tai kun raskaus ei ala hoitoyrityksistä huolimatta. Sukusoluja voi joutua odottamaan jopa yli kaksi vuotta, sillä luovuttajista on pulaa. Lääkärikeskuksen Graviditas Lapsettomuusklinikka hakee sukusolujen luovuttajiksi terveitä vuotiaita naisia ja vuotiaita miehiä. Luovuttamisesta lisätietoa tai puhelimitse suoraan Graviditas Lapsettomuusklinikalta (09) RIKU ISOHELLA Mittanauha on ase diabeteksen ehkäisyyn MBO eli metabolinen oireyhtymä eli aineenvaihduntahäiriö linkittyy tyypin 2 diabetekseen. Siihen sisältyvät vyötärölihavuus, poikkeava rasva-aineenvaihdunta, kohonnut verenpaine ja poikkeava veren sokeritaso. Omenan muotoinen keskivartalo ja miehillä yli 94 sentin ja naisilla yli 80 sentin vyötärömitta ovat merkkejä kohonneesta riskistä. Lisäksi tutkimusten mukaan diabeetikon ensimmäisen asteen sukulaisen riski sairastua diabetekseen on 40 prosenttia. Tyypin 2 diabeteksestä löytyy paljon tietoa. Peruskäsitteet, kuten keskivartalolihavuus, ovatkin useimmille tuttuja. Oleellista on, että riskin tunnistaminen johtaisi toimenpiteisiin eli hakeutumista riskinkartoittamiseen ja perustesteihin vaikkapa omalle lääkärille, painottaa Koistinen. Keskivartalon kriittinen massa on täynnä Kun todetaan, että keskivartalon kriittinen massa on täynnä, tarkastellaan onko sillä aineenvaihdunnallisia seurauksia ja harkitaan niiden perusteella lisätestejä. Esivaihe on tärkeä tunnistaa, koska silloin tilanne voidaan vielä palauttaa normaaliksi. Lääkärikeskus tarjoaa MBO-potilaalle kokonaisvaltaisen arvion kaikkien eri osa-alueiden osalta. Diabeetikoille tarjoamme mahdollisuuden kartoittaa sydämen toimintaa sekä seuloa muita elinkomplikaatioita, kuten silmänpohjien verisuonien muutoksia, munuaisten toimintaa ja hermovaurioita, kertoo Koistinen. Diabeteksen tunnistaminen ja hoito tähtäävät elinkomplikaatioiden estämiseen. Toisin sanoen: jos ehkäistään diabetesta, ehkäistään myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
7 Lääkärikeskus Tapiolan Keskustorni avasi ovensa syyskuun alussa. Espoon alueen suurin työterveysasema kokoaa yhden katon alle työterveyslääkäreiden, -hoitajien, -fysioterapeuttien ja -psykologien palvelut. Lisäksi työterveysasiakkaiden käytössä on samassa liikekeskuksessa sijaitsevan Lääkärikeskus Tapiolan erikoislääkäripalvelut ja yleislääkäripäivystys iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakkaan kannalta keskittämisestä on hyötyä, sillä pystymme tarjoamaan tarpeeksi suuren, moniammatillisen tiimin kunkin asiakkaan käyttöön. Enemmän ammattilaisia tarkoittaa myös enemmän osaamista ja laajempia palveluja, kertoo palvelupäällikkö Päivi Stenroth-Sarpakunnas. Lääkärikeskus Tapiolan Keskustornin syyskuun alussa pidetyissä avajaisissa puhuttiin yritysten HR-johdon kanssa työterveyshuollon ja asiakasyrityksen yhteistyöstä ja sen taloudellisista vaikutuksista. Henkilöstön hyvinvointi on yritykselle kannattava investointi, toteaa työterveyslääkäri Jan Wiklund. Työterveyshuolto voi olla yrityksen strateginen kumppani työhyvinvoinnin rakentamisessa. Oikein kohdennetuilla, järjestelmällisillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa oleellisesti työntekijöiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja saada aikaan vaikutuksia, jotka näkyvät myös yrityksen tuloksessa. Työhyvinvoinnin tulokset ja talousvaikutukset perustuvat siihen, kuinka hyvin yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö onnistuu.
Lääkärikeskus matkalla kohti 2015
Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkäripäivät 2011 Antti Aho Tero Silvola Sivu 1 Mistä tulemme ja mitä eväitä meillä on matkarepussa? Sivu 2 Mistä tulemme? TAVOITTEET Yksityinen Lääkärin vastaanotto
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotBack to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ. Iris Schiewek ja Taru Reinikainen
Back to the work future Ongelmanratkaisupaja: Korvaava työ Iris Schiewek ja Taru Reinikainen 30.10.2018 Yrityksen taustaa Yritys on pienellä paikkakunnalla sijaitseva tehdas. Yleisesti ottaen työsuhteet
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotReilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa
Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyökaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena
Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus
LisätiedotTÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa
eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
Lisätiedot30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille
Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTyöurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotHyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa
Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotTTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut
TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTyöelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotMukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki
Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki Lähti liikkeelle projektina Työkyvyn arviointien aikaistaminen ja korvaavan/mukautetun
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI
HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1
Lisätiedotsairasloma-automaatti?
Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden
LisätiedotMaintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?
Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotFenniassa hyvinvointi tarkoittaa tuottavuutta. Aava avaa Tampereella. Liikkuva Lääkärikeskus liikkuville työntekijöille
TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No.3 2012 Aava avaa Tampereella Liikkuva Lääkärikeskus liikkuville työntekijöille Fenniassa hyvinvointi tarkoittaa tuottavuutta YLEn työterveyshuolto hoitaa toimittajasta timpuriin
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut
Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut - Luentoa ja harjoituksia 19.5.2015 Sisältöä Perusteluja puheeksi ottamiselle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA
TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)
LisätiedotKun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon
Kun lääkkeet eivät riitä aktiivinen ote työuupumuksen ehkäisyyn ja hoitoon Finlandia-talo 6.5.2015 Kari Rantanen Työterveyslääkäri, psykoterapeutti 6.5.2015 1 Mitä työuupumus on? Kuka määrittelee työuupumuksen?
LisätiedotNSN luottaa Aavan työterveyshuoltoon. Rocla satsaa työhyvinvointiin Nivelvammat kuntoon Orto-Lääkäreissä. Aava ja Pikkujätti Itäkeskukseen
TYÖTERVEYS & -HYVINVOINTI No.1 2013 Rocla satsaa työhyvinvointiin Nivelvammat kuntoon Orto-Lääkäreissä NSN luottaa Aavan työterveyshuoltoon Aava ja Pikkujätti Itäkeskukseen Olemme täällä Sinua varten Nopeasti
Lisätiedot