Kuntaturva-selvitys Kuntamaisema Oy Laura Käsmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema Oy Laura Käsmä"

Transkriptio

1 Kuntaturva-selvitys Kuntamaisema Oy Laura Käsmä 1

2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tarkoitus ja sisältö 3 2. Keskeiset havainnot 4 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta 8 4. Palveluiden saatavuuden muutokset Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Ulkoistuksen vaikutus kokonaiskustannuksiin Ulkoistuksen vaikutus palveluryhmittäin Ulkoistuksen vaikutus henkilöstön näkökulmasta Lopuksi 58 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Selvityksen sisältö ja toteutus Sosiaali- ja terveyspalvelut ennen ulkoistusta Kustannukset suhteessa väestötekijöihin Henkilöstökysely Palveluiden saatavuus 2

3 1. Selvityksen tarkoitus ja sisältö Selvityksen tarkoitus Tässä selvityksessä tarkastellaan Puolangan, Rääkkylän ja Tohmajärven sosiaali- ja terveyspalveluita ennen kokonaisulkoistusta sekä ulkoistuksen vaikutusta niihin. Tämän selvityksen tarkoituksena on analysoida ulkoistuksen vaikutuksia ko. kuntien näkökulmasta. Tarkastelun lähtökohtana oli selvittää ulkoistuksen vaikutukset palveluiden kustannuksiin, rakenteeseen ja saatavuuteen sekä henkilöstön kokemaan tyytyväisyyteen. Selvityksen sisältö Raportissa vertaillaan Puolangan, Rääkkylän ja Tohmajärven sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia ulkoistamista edeltäneeseen aikaan sekä muihin Kuntamaiseman asiakaskuntiin v ja Pääosin vertailu tehdään bruttokustannuksista (*), mutta myös nettokustannuksia (**) tarkastellaan ilman erittelyä eri palveluihin. Kustannusmuutoksia tarkastellaan selvityksessä käyttäen ennen ulkoistamista vertailutietona Tohmajärven ja Rääkkylän osalta Helli-liikelaitoksen kirjanpidon tietoa ja Puolangan osalta Kainuun maakuntayhtymästä saatuja kirjanpidon tietoja. Puolangan osalta käytettävissä oli 2012 talousarviotiedot, sillä tilinpäätöstietoja ei saatu samalla tarkkuudella kunnittain Kainuun maakuntayhtymän kirjanpidosta. Kustannusmuutoksia tarkastellaan sekä brutto- että nettokustannuksista, ja näistä nettokustannukset kertovat kunnalle todellisuudessa maksettaviksi koituneet kustannukset Tämä dokumentti on yhteenveto, johon on koottu keskeiset analyysin tulokset ja johtopäätökset. Tämän dokumentin lisäksi selvitykseen sisältyy viisi (5) liitettä, joissa kutakin aihealuetta on avattu tarkemmin. Liitteessä 1 on avattu tarkemmin selvityksen sisältöä ja toteutustapaa * Bruttokustannukset tarkoittavat selvityksen kolmen kunnan osalta Attendolle maksettua nettolaskutusta lisättynä asiakasmaksu- ja muilla tuotoilla. Tähän on vielä lisätty kuntaan jääneitä kustannuksia, kuten hallinnon kuluja, eläkemenoperusteisia maksuja, kiinteistökuluja ja toimeentulotuen kustannuksia. Tämä on tehty, jotta kunnat on saatu vertailukelpoisiksi aiempiin vuosiin ja muihin vertailukuntiin nähden. ** Nettokustannukset tarkoittavat kunnan todellisuudessa palveluistaan maksamia kustannuksia. Nettokustannukset on laskettu vähentämällä bruttokustannuksista asiakasmaksu- ja muut tuotot. 3

4 2. Keskeiset havainnot 4

5 2. Keskeiset havainnot Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ulkoistuksen jälkeen Rääkkylä 2014 Muutokset: Kustannusten nousu tasaantunut Kustannusten nousu vertailukuntia pienempi koko ulkoistuksen aikana Lähipalveluiden saatavuus parantunut (lääkäripalvelut, erikoissairaanhoidon palvelut lähipalveluna). Erikoissairaanhoidon ostopalveluja muualta kuin PKSSK:sta toteutettu Sairaanhoitopiirin (PKSSK) somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon käyttö vähentynyt Lastensuojelussa perhehoitoa lisätty Ei muutosta: Vanhusten palvelurakenne on edelleen raskas ja kustannukset melko kalliit Vammaispalvelut ja lastensuojelu edelleen kallistuneet, mutta ulkoistuksella rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa näihin Tohmajärvi 2014 Muutokset: Kustannuksissa merkittävää laskua Kaikissa vertailukunnissa kustannukset nousseet, joten kehitys täysin poikkeava yleisestä kustannuskehityksestä Lähipalveluiden saatavuus parantunut (lääkäripalvelut, erikoissairaanhoidon palvelut lähipalveluna). Erikoissairaanhoidon ostopalveluja muualta kuin PKSSK:sta toteutettu Sairaanhoitopiirin (PKSSK) somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon käyttö ja kustannukset vähentyneet Puolanka 2014 Muutokset: Kustannukset laskeneet Lähipalveluiden saatavuudesta data oli puutteellinen, mutta myös Puolankaan on tuotu esim. erikoissairaanhoidon palveluita ja konsultaatioita lähipalveluina Erikoissairaanhoidon ostopalveluja muualta kuin Kainuun maakunnasta toteutettu Sairaanhoitopiirin (Kainuun maakunta) somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon käyttö vähentynyt Lastensuojelussa perhehoitoa lisätty Ei muutosta: Vanhusten palvelurakenne on edelleen raskas ja kustannukset melko kalliit Erikoissairaanhoito on edelleen kallis johtuen yksikköhintojen noususta Kainuun maakunnassa. Tähän ei ulkoistuksella ole mahdollista vaikuttaa Vammaispalvelut ja lastensuojelu edelleen kallistuneet, mutta ulkoistuksella rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa näihin Ei muutosta: Vanhusten palvelurakenne on edelleen raskas, mutta kustannukset laskeneet Vammaispalvelut ja lastensuojelu edelleen kallistuneet, mutta ulkoistuksella rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa näihin 5

6 2. Keskeiset havainnot Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ulkoistuksen jälkeen Paikallisen tason muutosten vuoksi nostettu tässä omaksi tarkastelukokonaisuudeksi Yhteenvetoa tunnusluvuista Muutos / tilanne ulkoistuksen jälkeen Brutto* /asukas muutos ( ) Netto** /asukas muutos ( ) Terveyskeskuslääkärille pääsy (% pääsee samana päivänä) Hammaslääkärille pääsy (% pääsee alle 4 päivässä) Sairaanhoitopiirin (SHP) erikoissairaan hoidon (ESH) hpv:t/asukas (2014) SHP:n ESH:n /asukas muutos ( ) Josta aikuispsykiatrian /asukas muutos ( ) Rääkkylä 4,5% (12,4%) 5,4 % (8,2%) 73% 12% 0,69 11,2% -14,8% 14,3% Ympärivuorokautisen hoidon peittävyys yli 75-v (%) Tohmajärvi -2,5% -2,5% 58% 40% 0,69-1,3% -9,1% 14,2% Puolanka 3,2% 3,7 % - - 0,73 4,9% -36,7% 13,3% Ao kunnat yht. *** 1,7% 2,2% Vertailukunnat 5,4% (17,3%) ***) 7,9% (18,1%) ***) 46% 27% 0,76 8,8% ***) -3,9% ***) 10,8% *) Bruttokustannukset = Attendolle maksettu nettolaskutus + asiakasmaksutuotot ja muut tuotot + kuntaan jääneet kustannukset (mm. hallinnon kulut, eläkemenomaksuperusteiset maksut, kiinteistökulut, toimeentulotuen kulut) **) Nettokustannukset = Nettokustannukset eroavat bruttokustannuksista siten, että niissä ei ole huomioitu tuottoja ***) Painottamaton keskiarvo (muutosprosenttien keskiarvo) Vertailukuntiin nähden positiivinen Vertailukuntiin nähden negatiivinen - (ei tietoa) Pääsääntöisesti selvityksen kuntien tunnusluvut ovat paremmat kuin vertailukunnissa, kun vertaillaan kustannusten kehitystä tai palveluiden nykytilaa. ESH:n asukaskohtaiset hinnat ovat nousseet Rääkkylässä vertailukuntia nopeammin. Ympärivuorokautisen hoidon korkea peittävyys on vastoin valtakunnallisia suosituksia ja nostaa merkittävästi kustannuksia 6

7 2. Keskeiset havainnot Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ulkoistuksen jälkeen ASUKASKOHTAISTEN KUSTANNUSTEN MUUTOS (netto ) Vertailukunnat Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka * Vertailukunnat** 18,1 % 7,9 % 3,4 % Tohmajärvi -2,5 % 4,9 % Rääkkylä 8,2 % 5,4 % 3,3 % Puolanka 3,7 % 1,3 % Vertailukuntien sekä Rääkkylän ja Puolangan kustannukset (netto /asukas) ovat nousseet koko ulkoistuksen ajan, kun taas Tohmajärven kustannukset ovat laskeneet ja nousseet Ajanjaksolla vertailukuntien kustannukset ovat nousseet enemmän kuin Tohmajärvellä, Rääkkylässä ja Puolangalla. Ajanjaksolla kustannukset ovat myös vertailukunnissa nousseet Rääkkylää enemmän. Ajanjaksolla nettokustannukset ovat vertailukunnissa nousseet hieman hitaammin kuin selvityksen kunnissa Puolankaa lukuun ottamatta*** Vertailukunnat Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka TP 2010 TP 2012 TP 2013 TP 2014 *Vertailukunnissa 2010 mukana Kangasniemi ja Oulunkaaren kuntayhtymä, mutta ei Lieksaa ja peruspalvelukuntayhtymä Jytaa ** Vertailukuntien muutos laskettu muutosprosenttien keskiarvona *** Puolangalla nettokustannusten hillittyä nousua selittää kertaluonteisena maksetut palautukset Kainuun maakuntayhtymältä 7

8 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta 8

9 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta Kunnat ennen ulkoistusta Suhteessa Kuntamaiseman aineistoon kaikkien ao. kolmen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat olleet korkeat. Osaltaan kustannuksia selittävät väestötason ilmiöt: vanha ikärakenne ja sairastavuus. Kaikkiaan selvityksen kuntia ennen ulkoistusta kuvaa kasvu- ja kehyskunnista kaukana olevien ikärakenteeltaan vanhenevien kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita tyypillisesti kuormittavat tekijät: mm. kasvavan vanhusväestön palveluista huolehtiminen, raskas vanhuspalvelujen palvelurakenne sekä lääkäri- ja hammaslääkärityövoiman heikko saatavuus. Jo ennestään korkean kustannustason nousupaineisiin ja toisaalta palvelun saatavuusongelmiin sekä henkilöstön huonoon saatavuuteen ja korkeaan vaihtuvuuteen tuli löytää uusia ratkaisuja, jotka takaisivat lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Varsinkin Puolangalla lähipalveluiden turvaaminen oli keskeinen tavoite ulkoistukselle. Sopimuksen mukaan niin Puolangalla kuin Rääkkylässä hankinnan tarkoituksena on ollut turvata tarkoituksenmukaiset ja laadukkaat lähipalvelut sekä työpaikat hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousua pitkällä aikavälillä ja aikaansaada säästöjä lyhyemmällä aikavälillä. Tohmajärvellä syyt olivat selkeämmin taloudenpidon ongelmissa, mutta toisaalta myös silloisen palvelutuotannon koetuissa palvelupuutteissa. Edellä esitettyjen kaikille kolmelle kunnalle yhteisten haasteiden lisäksi ao kunnissa on ollut myös hieman toisistaan poikkeavia palveluiden rakenteellisia muutostarpeita. Erikoissairaanhoidon osalta esim. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymää käyttäneet Tohmajärvi ja Rääkkylä ovat saaneet erityisesti kirurgian palvelut tehokkaasti ja edullisesti. Kainuun maakuntayhtymän erikoissairaanhoito puolestaan on ollut kallista. Selvityksen kunnat ovat ennen ulkoistusta saaneet valtionosuuksia asukasta kohden huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin, Puolangalla jopa n. kolminkertaisesti keskimääräiseen valtionosuuteen nähden. Myös huoltosuhde oli näissä kunnissa keskimääräistä korkeampi kuin muualla Suomessa. Selvityksen kunnissa oli keskimäärin 2 työvoiman ulkopuolella olevaa yhtä työssäkäyvää kunnan asukasta kohden. Liitteessä 2 kuvaillaan tarkemmin kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja ennen ulkoistusta 9

10 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta Rääkkylän keskeiset kustannuksia nostavat tekijät ja muutostarpeet ennen ulkoistusta: (2010) Ympärivuorokautisen hoidon korkea asiakaspeittävyys Suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen Mielenterveyskuntoutujien kotiuttaminen asumispalveluista Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen porrastaminen ja asumispalvelujen suuri määrä Puolangan keskeiset kustannuksia nostavat tekijät ja muutostarpeet ennen ulkoistusta (2012): Ympärivuorokautisen hoidon korkea asiakaspeittävyys, johon kotihoidon suurilla panostuksilla ei ollut vaikutusta Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen porrastaminen ja asumispalvelujen suuri määrä Terveysasemien lääkäri- ja hoitajavastaanoton kalleus Tohmajärven keskeiset kustannuksia nostavat tekijät ja muutostarpeet ennen ulkoistusta (2012): Ympärivuorokautisen hoidon korkea asiakaspeittävyys, johon kotihoidon suurilla panostuksilla ei ollut vaikutusta Terveyskeskustasoisen akuuttihoidon tehostaminen Suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen Mielenterveyskuntoutujien kotiuttaminen asumispalveluista Perhehoidon lisääminen lastensuojelussa Kehitysvammaisten asumispalvelujen porrastaminen ja asumispalvelujen suuri määrä 10

11 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta VALTIONOSUUDET Valtionosuudet, / asukas Valtionosuuksia jaettiin 2012 koko suomessa keskimäärin 1500 euroa asukasta kohden Lähde: Kuntaliitto (Vertailukunnat: Kuntamaiseman asiakkaana v olleet kunnat) Valtionosuudet Suomessa 2012 keskimäärin noin 1500 euroa / asukas 11

12 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 250 Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Mitä pienempi indeksiluku, sitä parempi tilanne kunnassa tässä mielessä on. Taloudellinen huoltosuhde Suomen kunnissa oli 2012 keskimäärin 132, eli sataa työssäkäyvää kohden oli 132 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa asukasta. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto sekä Findikaattori (Vertailukunnat: Kuntamaiseman asiakkaana v olleet kunnat) Suomessa keskimäärin 132 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa 100 työssäkäyvää kohti. 12

13 4. Palveluiden saatavuuden muutokset 13

14 4. Palveluiden saatavuuden muutokset Ulkoistuksen tavoitteet palveluiden saatavuudelle ja niiden toteutuminen Ulkoistusten tavoitteet eivät ole liittyneet yksinomaan kustannuksiin, vaan myös erityisesti henkilöstön saatavuuteen ja lähipalveluiden turvaamiseen liittyvät toiveet ovat käynnistäneet kunnissa päätöksenteon palveluiden ulkoistamisesta. Ulkoistuksen myötä kuntiin onkin tuotu lähipalveluja, joita aiemmin ei ole ollut saatavilla, esim. sekä somaattisen että psykiatrisen erikoissairaanhoidon osaamista. Tällä on ollut positiivisia, erikoissairaanhoidon käyttöä vähentäviä vaikutuksia ja nähtävissä on, että vastaanottopalveluita omalla terveysasemalla käytetään selvityksen kunnissa paljon. Lääkärille pääsee selvityksen kunnissa jopa koko maata selkeästi nopeammin ja saatavuus on edelleen parantunut ulkoistuksen aikana. Rääkkylässä jopa 73% pääsee lääkäriin samana päivänä, kun verrokkikunnissa vastaava luku on 46%. Muiden palveluiden (esim. suun th) saatavuuden muutoksen arvioiminen käytettävissä olevan aineiston perusteella oli tilastoinnin puutteellisuudesta johtuen vaikeaa. Kunnanjohtajien haastattelun perusteella saatavuuden on kuitenkin koettu selvästi parantuneen ulkoistuksen aikana. Myös henkilöstökyselyssä saatavuuden koettiin parantuneen. Liitteessä 5 on kuvattu tarkemmin palveluiden saatavuutta selvityksen kunnissa. 14

15 4. Palveluiden saatavuuden muutokset Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon lääkärille pääsy, % käynneistä (2014) 80% 70% 60% 73% 58% 73 % rääkkyläläisistä pääsi lääkärille samana päivänä, tohmajärveläisistä 58 %. Itä-Suomen AVI:n alueella 40 % pääsi lääkäriin samana päivänä, verrokkikunnissa 46 %. Koko maassa vain 27 % pääsi lääkäriin samana päivänä. 50% 40% 40% 46% 30% 20% 10% 0% 27% 23% 17% 16% 15% 13% 14% 14% 14% 14% 12% 11% 12% 9% 10% 11% 6% 6% 7% 6% 6% 5% 5% 4% 5% 2% 0% 0% 0% 1% 1% 0 pv 1-3 pv 4-7 pv 8-14 pv pv pv Yli 90 pv Rääkkylä Tohmajärvi Itä-Suomen AVI Verrokit keskim. Koko maa Rääkkylä ja Tohmajärvi kuuluvat Itä-Suomen AVI:in. Verrokeissa ovat mukana kunnista Lieksa, Kangasniemi, Kemi, Joensuu ja Kalajoki sekä yhteenliittymistä Jyta, Oulunkaari, Kallio, RAS ja Ylä-Savo. Puolangan osalta perusterveydenhuollon odotusaikoja ei ollut saatavilla. Ne eivät olleet ilmeisesti kirjautuneet THL:n järjestelmään. 15

16 4. Palveluiden saatavuuden muutokset Suun terveydenhuolto Hammaslääkärille pääsy, % käynneistä (2014) 70% 60% 50% Koko maassa pääsee useammin hammaslääkäriin heti verrattuna Itä- Suomen AVI:in, verrokkeihin keskimäärin sekä Rääkkylään. Tohmajärvi on valtakunnallisella tasolla. 65% 55% 48% Rääkkylässä ja Tohmajärvellä valtaosa hammashuollon potilaista (lääkärikäynnit) hoidetaan päivässä. Valtakunnallisesti valtaosa potilaista hoidetaan aikaisemmin. 40% 30% 31% 32% 31% 32% 20% 10% 0% 9% 22% 21% 19% 17% 18% 15% 12% 9% 7% 8% 8% 7% 6% 3% 4% 5% 3% 1% 0% 0% 0% 0 pv 1-3 pv 4-21 pv pv pv Yli 180 pv 0% Rääkkylä Tohmajärvi Itä-Suomen AVI Verrokit keskim. Koko maa Rääkkylä ja Tohmajärvi kuuluvat Itä-Suomen AVI:in. Verrokeissa on mukana kunnista Lieksa, Kangasniemi, Kemi, Joensuu ja Kalajoki sekä yhteenliittymistä Jyta, Oulunkaari, Kallio, RAS ja Ylä-Savo. 16

17 4. Palveluiden saatavuuden muutokset Kunnanjohtajien kokemus lähipalveluiden saatavuudesta Kunta Rääkkylä Lähipalvelut ennen ulkoistusta Palvelujen saatavuusongelmien vuoksi sotepalvelut on ulkoistettu. Lähipalvelut ulkoistuksen jälkeen Attendon sopimuksen aikana palvelujen saatavuus on ollut erittäin hyvä. Tohmajärvi Hellin aikaan oli todella vaikeaa päästä lääkäriin ja työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta. Tilanne on huomattavasti vakiintuneempi nykyään. On ollut puhetta, että erikoislääkäri käy tarvittaessa kunnassa, mutten tiedä käytännön toteutusta. Ainakin päihde- ja mielenterveyssairaanhoitajia on rekrytoitu lisää, näitä ei ole ennen juurikaan ollut. Puolanka Kainuun soten hallintokokeilun aikaan hammaslääkäriin ei edes yritetty päästä. Käytännössä hoidettiin vain koululaiset. Akuutti vuodeosasto oli siirretty Suomussalmelle. Nykyään pääsee hammaslääkäriinkin. Geriatrian ja joidenkin muiden erikoisalojen lääkäreitä käy jatkuvasti kunnassa, näitä ei ollut ennen. Akuutti vuodeosasto ja vanhusten asumispalveluja palautettiin erittäin tärkeää omaisten kannalta. 17

18 4. Palveluiden saatavuuden muutokset Ulkoistuksen vaikutukset henkilöstön näkökulmasta Ulkoistuksen myötä Työyksikköni asiakkaille tarjoaman palvelun saatavuus on KA 3,5 Asiakkaille tarjoaman palvelun laatu on KA 3,2-90% -80% -70% -60% -50% -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Jonkin verran tai merkittävästi huonompi Jonkin verran tai merkittävästi parempi Selvityksessä toteutettuun henkilöstökyselyyn vastanneet kokivat sekä palveluiden laadun että saatavuuden selvästi parantuneen (asteikko 1-5) 18

19 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon 19

20 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Selvityksessä vertailtiin kuntien kustannuksia tiettyihin vertailukuntiin. Vertailukunniksi on valittu 9 kuntaa tai aluetta (yhteensä 25 kuntaa), joiksi on pyritty valitsemaan kooltaan, ikärakenteeltaan tai sairastavuudeltaan selvityksen kolmea kuntaa vastaavia kuntia. Mukaan on valittu myös selvästi edullisempia kuntia, jotta nähdään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiskustannusten vaihteluväli. Vuoden 2010 vertailukunnat poikkeavat tietojen saatavuudesta johtuen muiden vuosien tiedoista siten, että mukana on Kangasniemi ja Oulunkaaren kuntayhtymä, mutta ei Lieksaa ja peruspalvelukuntayhtymä Jytaa Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ovat pieniä ja ikärakenteeltaan vanhoja kuntia, ja erityisesti Puolangan sairastavuus on korkeaa. Näillä tekijöillä on huomattava vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Kelan sairastavuusindeksillä vakioidut kustannukset näyttäisivätkin selvityksen kunnissa olevan vertailukuntiin nähden edulliset. Pienten kuntien osalta kustannuksiin vaikuttaa huomattavasti pienetkin vuosittaiset vaihtelut esimerkiksi vammais- tai perhepalveluissa, jotka on syytä ottaa huomioon kustannuksia tarkasteltaessa. 20

21 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Kunta tai yhteistoimintaalue (2014) Väkiluku Yli 75- vuotiaita Ikävakioitu sairastavuus -indeksi Puolanka ,4 % 143,1 Tohmajärvi ,1 % 114,1 Rääkkylä ,7 % 128,8 Puolanka Lieksa ,4 % 124,9 Kemi ,9 % 131,9 Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Vimpeli, Soini) Peruspalveluliikelaitos Jyta (Halsua, Kannus, Kaustinen Lestijärvi, Toholampi, Veteli, Perho) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) RAS (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki) Ylä-Savon sote kuntayhtymä (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) (10 171, 3 106, 2 273) (1 222, 5 643, 4 283, 817, 3 354, 3 342, 2 893) (2 687, , 5 154, ) (25 383, 3 290, 5 526) (22 115, 8 752, 4 336, 3 816) 12,1 % 120,6 10,5 % 107,9 8,4 % 116,9 8,3 % 118,9 11,4 % 123,6 Kontiolahti ,2 % 100,2 Joensuu ,6 % 107,2 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalveluliikelaitos Jyta Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Kemi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Lieksa Kontiolahti Joensuu Tohmajärvi Rääkkylä 21

22 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Puolanka 2014 Rääkkylä 2014 Lieksa 2014 Tohmajärvi 2014 Järvi-Pohjanmaa 2014 Ylä-Savo 2014 Kemi 2014 JYTA 2014 RAS 2014 Joensuu 2014 Kallio 2014 Kontiolahti 2014 VERTAILUKUNTIEN IKÄRAKENNE 0-6 v 7-14v v v v 85-0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Selvityksen kunnissa vanhusväestön osuus on vertailukuntia suurempi ja lasten osuus näitä vähäisempi 22

23 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset v ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET (brutto ) Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Vammaispalvelut Vastaanotto Puolanka ja Rääkkylä ovat vertailukuntiin nähden kalliita, kuten ennen ulkoistustakin Tohmajärvi sijoittuu vertailujoukon keskitason tuntumille Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi väestön ikärakennetta eikä sairastavuutta. 23

24 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset v ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET (netto ); (ikävakioitu sairastavuusindeksi) Asukaskohtaiset nettokustannukset Sairastavuusvakioid ut asukaskohtaiset nettokustannukset* Ikävakioidulla sairastavuusindeksillä vakioituna Puolanka, Rääkkylä ja Tohmajärvi ovat edelleen vertailukuntiin nähden kalliita. Tämä tarkastelu ei kuitenkaan huomioi väestön ikärakennetta. Sairastavuusvakioinnissa on käytetty KELA:n ilmoittamaa kuntakohtaista ikävakioitua sairastavuusindeksiä: *Indeksin selitysaste vuoden 2012 sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksille R 2 = 0,47. (Lähde: HUOM! Palvelukohtaisia kustannuksia tarkemmin selittäviä indeksejä on tarkasteltu liitteessä 3 24

25 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset v ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET (netto ); (ikävakioimaton sairastavuusindeksi) Asukaskohtaiset nettokustannukset Sairastavuusvakioidut nettokustannukset 0 Selvityksen kuntien muita vanhempi ikärakenne huomioituna vakioidut kustannukset ovat pääsääntöisesti vertailukuntia edullisemmat Sairastavuusvakioinnissa on käytetty KELA:n ilmoittamaa kuntakohtaista ikävakioimatonta sairastavuusindeksiä: *Indeksin selitysaste vuoden 2012 sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksille R 2 = 0,72. (Lähde: HUOM! Palvelukohtaisia kustannuksia tarkemmin selittäviä indeksejä on tarkasteltu liitteessä 3 25

26 Ikävakioitu sairastavuusindeksi 5. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä suhteessa vertailuaineistoon Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset v ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET JA IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUS Rääkkylä 2013 Rääkkylä 2012 Tohmajärvi 2014 Tohmajärvi 2012 Tohmajärvi 2013 Puolanka 2013 Puolanka 2014 Puolanka 2012 Rääkkylä 2014 Tämä kuvio kertoo miten kuntien kustannustaso vertailuaineistossa kasvaa sairastavuuden kasvaessa, ja miten kunnat sijoittuvat suhteessa indeksin osoittamaan oletustasoon Kuntien kustannustaso ulkoistuksen aikana noudattelee sairastavuusindeksin edellyttämää tasoa. Kuntien väliset erot kustannuksissa ovat siis perusteltavissa erilaisella sairastavuudella. Muuttujat ovat kuntakohtaisesti pysyneet samalla tasolla ajanjaksolla : Puolangalla kustannukset ja sairastavuus ovat korkeimmat, Tohmajärvellä matalimmat ja Rääkkylä sijoittuu näiden välimaastoon. IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUSINDEKSI Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset / asukas Indeksi kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Indeksin selitysaste tässä vertailuaineistossa R 2 0,67 Lähde:KELA(http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/ PN?OpenDocument) 26

27 6. Ulkoistuksen vaikutukset kokonaiskustannuksiin 27

28 6. Ulkoistuksen vaikutukset kokonaiskustannuksiin Kustannusmuutokset Puolanka Puolangalla kustannusnousu on ollut vertailukuntia pienempää ajanjaksolla Kustannuskehitys oli aikavälillä laskusuuntainen ja vuoteen 2014 nousu oli maltillista. Puolangalla kuitenkin erikoissairaanhoito ja hoito ja hoiva ovat kalliit. Erikoissairaanhoidon käyttöön ulkoistuksella on ollut suotuisa, palveluiden käyttöä vähentävä vaikutus mutta ulkopuolisen laskutuksen johdosta kustannuksiin ei ole voitu vaikuttaa. Rääkkylä Rääkkylän kustannukset ovat nousseet vuodesta 2010 vuoteen 2014, mutta kuitenkin hillitymmin kuin vertailukunnissa. Kustannusnousu on ollut tasaista eri vuosina. Vuosina erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet vertailukuntia enemmän. Tohmajärvi Tohmajärven kustannukset ovat ulkoistuksen myötä laskeneet vuoteen 2013 ja väestölliset tekijät huomioiden ne ovat myös oletettua edullisemmat (liite 3). Aikavälillä kustannukset kääntyivät vähäiseen nousuun eivätkä ole tavoittaneet vielä 2012 vuoden kustannustasoa. Vain vammaispalveluissa kustannukset ovat jatkaneet kasvuaan. Vammaispalveluissa kustannukset saattavat vaihdella pienessä kunnassa yksittäisten kalliiden asiakkaiden myötä. Tohmajärvellä ulkoistaminen on siis selvimmin tuonut taloudellista etua kunnalle läpi linjan lähes kaikissa palveluissa. Tohmajärven kustannuskehitys on ollut poikkeuksellinen ottaen huomioon vertailukunnissa yleensä tapahtuneen kustannusnousun. Deflatoitujen kokonaiskustannusten muutos on ollut kaikissa kolmessa kunnassa laskeva. 28

29 6. Ulkoistuksen vaikutukset kokonaiskustannuksiin Kokonaiskustannusmuutokset ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET (brutto ) Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Vammaispalvelut Vastaanotto Puolanka + 3,2% ( ) Rääkkylä +12,4% ( ) Tohmajärvi -2,5% ( ) Puolangan asukaskohtaiset bruttokustannukset ovat nousseet maltillisesti. Kustannukset ovat laskeneet ajanjaksolla ja nousseet hieman ajanjaksolla Rääkkylän kustannukset ovat nousseet koko ulkoistuksen ajan mutta kustannusten kasvu on ollut hillittyä. Tohmajärven kustannukset ovat laskeneet poikkeuksellisen selvästi ajanjaksolla ja nousseet hivenen ajanjaksolla Vuoden 2014 bruttokustannus on edelleen pienempi kuin vuonna

30 6. Ulkoistuksen vaikutukset kokonaiskustannuksiin Kustannusmuutokset suhteessa vertailukuntiin ASUKASKOHTAISTEN KUSTANNUSTEN MUUTOS (brutto ) Vertailukunnat Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka * Vertailukunnat** 17,3 % 5,4 % 1,4 % Tohmajärvi -2,5 % 4,8 % Rääkkylä 12,4 % 4,5 % 2,9 % Puolanka 3,2 % 4,0 % Vertailukuntien kustannukset (brutto /asukas) ovat nousseet koko tarkasteluajanjaksolla Vertailukuntien kustannusnousu on ollut Rääkkylää kiivaampaa koko ulkoistuksen ajanjaksolla Kun tarkastellaan ulkoistuksen aikajännettä ovat vertailukuntien kustannukset kasvaneet selvityksen kuntia nopeammin. Aikavälillä vertailukuntien kustannukset ovat kasvaneet Tohmajärveä, Rääkkylää ja Puolankaa maltillisemmin. Puolangan ja Tohmajärven osalta kustannukset ovat laskeneet ajanjaksolla ja nousseet hieman ajanjaksolla Rääkkylän kustannukset ovat nousseet vuosittain Vertailukunnat Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka *Vertailukunnissa 2010 mukana Kangasniemi ja Oulunkaaren kuntayhtymä, mutta ei Lieksaa ja peruspalvelukuntayhtymä Jytaa ** Vertailukuntien muutos laskettu muutosprosenttien keskiarvona 30

31 2. Keskeiset havainnot Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ulkoistuksen jälkeen ASUKASKOHTAISTEN KUSTANNUSTEN MUUTOS (netto ) Vertailukunnat Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka * Vertailukunnat** 18,1 % 7,9 % 3,4 % Tohmajärvi -2,5 % 4,9 % Rääkkylä 8,2 % 5,4 % 3,3 % Puolanka 3,7 % 1,3 % Vertailukuntien sekä Rääkkylän ja Puolangan kustannukset (netto /asukas) ovat nousseet koko ulkoistuksen ajan, kun taas Tohmajärven kustannukset ovat laskeneet ja nousseet Ajanjaksolla vertailukuntien kustannukset ovat nousseet enemmän kuin Tohmajärvellä, Rääkkylässä ja Puolangalla. Ajanjaksolla kustannukset ovat myös vertailukunnissa nousseet Rääkkylää enemmän. Ajanjaksolla nettokustannukset ovat vertailukunnissa nousseet hieman hitaammin kuin selvityksen kunnissa Puolankaa lukuun ottamatta*** Vertailukunnat Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka TP 2010 TP 2012 TP 2013 TP 2014 *Vertailukunnissa 2010 mukana Kangasniemi ja Oulunkaaren kuntayhtymä, mutta ei Lieksaa ja peruspalvelukuntayhtymä Jytaa ** Vertailukuntien muutos laskettu muutosprosenttien keskiarvona *** Puolangalla nettokustannusten hillittyä nousua selittää kertaluonteisena maksetut palautukset Kainuun maakuntayhtymältä 31

32 6. Ulkoistuksen vaikutukset kokonaiskustannuksiin Kustannusmuutokset suhteessa vertailukuntiin KOKONAISKUSTANNUSTEN MUUTOS (brutto ) Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka * Vertailukunnat** 16,5 % 4,9 % 1,1 % Tohmajärvi -3,8 % 3,1 % Rääkkylä 7,2 % 3,0 % 1,5 % Puolanka -0,1 % 2,0 % Kokonaiskustannukset (brutto) ovat Tohmajärvellä ja Puolangalla laskeneet ajanjaksolla ja nousseet vuoden 2013 ja 2014 välillä. Rääkkylässä kustannuskehitys on ollut maltillisen nousujohteista. Ulkoistuksen aikana vertailukuntien kustannukset ovat nousseet Tohmajärveä, Rääkkylää ja Puolankaa huomattavasti enemmän, aikavälillä näitä kuntia hieman vähemmän Tohmajärvi 20,4 M 19,0 M 19,6 M Rääkkylä 10,9 M 11,3 M 11,5 M 11,6 M Puolanka 15,0 M 14,7 M 15,0 M *Vertailukunnissa 2010 mukana Kangasniemi ja Oulunkaaren kuntayhtymä, mutta ei Lieksaa ja peruspalvelukuntayhtymä Jytaa ** Vertailukuntien muutos laskettu muutosprosenttien keskiarvona 32

33 6. Ulkoistuksen vaikutukset kokonaiskustannuksiin Kustannusmuutokset suhteessa vertailukuntiin KOKONAISKUSTANNUSTEN MUUTOS (netto ) Tohmajärvi Rääkkylä Puolanka * Vertailukunnat** 18,3 % 6,6 % 3,1 % Tohmajärvi -4,5 % 3,1 % Rääkkylä 3,2 % 3,1 % 1,9 % Puolanka -0,1 % -0,6 % Nettokustannusten euromääräiset muutokset noudattavat kaikkien kuntien osalta bruttokustannusten kehitystä. Vertailukuntien nettokustannusten kasvu suhteessa Tohmajärveen, Rääkkylään ja Puolankaan on vielä huomattavasti suurempaa. Toisin kuin bruttokustannuksia tarkasteltaessa, ovat vertailukuntien nettokustannukset aikavälillä nousseet Rääkkylää ja Puolankaa enemmän ja saman verran kuin Puolangalla. Aikavälillä vertailukuntien kokonaisnettokustannukset ovat nousseet selvästi Rääkkylää enemmän Tohmajärvi 18,3 M 16,9 M 17,4 M Rääkkylä 9,9 M 9,9 M 10,0 M 10,2 M Puolanka 13,5 M 13,5 M 13,4 M *Vertailukunnissa 2010 mukana Kangasniemi ja Oulunkaaren kuntayhtymä, mutta ei Lieksaa ja peruspalvelukuntayhtymä Jytaa ** Vertailukuntien muutos laskettu muutosprosenttien keskiarvona *** Puolangalla nettokustannusten hillittyä nousua selittää kertaluonteisena maksetut palautukset Kainuun maakuntayhtymältä 33

34 6. Ulkoistuksen vaikutukset kokonaiskustannuksiin Kokonaiskustannusmuutokset deflatoituina DEFLATOIDUT* ASUKASKOHTAISET JA KOKONAISKUSTANNUKSET (brutto ) Deflatoitujen asukaskohtaisten kokonaiskustannusten (brutto) muutos +0,9 % -4,7 % +2,8 % +8,1 % Deflatoitujen kokonaiskustannusten muutos -6,0 % -2,4 % -2,0 % Puolanka Tohmajärvi Rääkkylä Vertailukunnat Puolanka Tohmajärvi Rääkkylä Deflatoituja kustannuksia tarkasteltaessa voidaan todeta asukaskohtaisten muutosten olleen maltillisia ulkoistuksen ajanjaksolla Puolangalla, Tohmajärvellä ja Rääkkylässä: Tohmajärvellä kustannukset ovat laskeneet, Puolangalla ja Rääkkylässä nousseet. Vertailukuntien asukaskohtaisten kustannusten nousu on ollut selvästi suurempaa. Deflatoitujen kokonaiskustannusten muutos on ollut kaikissa kunnissa laskevaa. *Deflatoinnissa on käytetty Tilastokeskuksen Kuntatalouden sosiaali- ja terveystoimelle määrittelemää pisteluku-indeksiä: 0,5% ( ), 1,8% ( ), 3,3% ( ), 3,5% ( ). 34

35 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin 35

36 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Muutokset palveluryhmittäin Erikoissairaanhoito* Erikoissairaanhoidon osalla Kuntaturva-konsepti on tuonut erikoissairaanhoidon palveluita kuntaan ja yksityistä palvelutuotantoa on hyödynnetty Kainuun maakunnan ja PKSSK:n tuottaman erikoissairaanhoidon lisäksi. PKSSK:n tuottaman erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Tohmajärvellä ja Rääkkylässä ensin laskeneet, jonka jälkeen kääntyneet nousuun. Puolangan osalta erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon käyttöä on onnistuttu vähentämään merkittävästi, mutta tämä ei ole vaikuttanut erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Puolangan esh-kustannukset ovat nousseet tasaisesti ja ovat vertailujoukon kalleimpia. Kainuun maakunnan yksikköhinnat ovat kallistuneet, ja tämä on kumonnut vähäisemmän käytön oletetut hyödyt. Tämä muutos riippuu yksinomaan Kainuun maakunnan laskutuskäytännöistä. Huomattavaa on myös sairaanhoitopiirin kautta ostetun psykiatrian palveluiden merkittävä väheneminen selvityksen kunnissa. Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalveluiden kustannukset ovat Tohmajärvellä laskeneet koko tarkasteltavana ajanjaksona. Rääkkylässä ja Puolangalla kustannusnousua on seurannut lasku vuoteen Ennen ulkoistamista haasteena olleet korkeat ympärivuorokautisen hoidon peittävyydet ovat Tohmajärvellä edelleen kuitenkin jopa nousseet (2012:12,4%, 2014:14,2%), Puolangalla pysytelleet lähes ennallaan (2012:13%, 2014:13,3%) ja Rääkkylässä laskeneet hieman (2010: 15%, 2014: 14,3%). Vanhusten erikoissairaanhoidossa sisätautien hoitopäiviä on aiempaa vähemmän, johon akuuttihoidon lisäämisellä paikallisesti on ilmeisesti ainakin Puolangalla ollut vaikutusta (muiden selvityksen kuntien osalta tiedot puutteelliset). Vastaanotto Vastaanoton kustannukset ovat korkeat ja nousseet mutta tätä kompensoi se, että erikoissairaanhoidossa käydään kuntien sairastavuuteen nähden kohtuullisesti ja myös erikoislääkäripalveluita on saatavilla vastaanottotoiminnan piirissä. Käytössä ollut lääkäriresurssi on kaikissa kunnissa hyvä ja tässä on tapahtunut ilmeistä parannusta ulkoistamisen myötä. Vastaanoton osalta varsinkin Puolangan ja Rääkkylän terveysasemapalveluita myös käytetään paljon, mikä luonnollisesti heijastuu myös korkeampana kustannustasona. Liitteessä 3 kuvataan tarkemmin kustannuksia suhteessa väestötekijöihin (sairastavuus, ikärakenne, muut indikaattorit) * Erikoissairaanhoidon kustannukset v ja 2014 ovat tässä kunnalta laskutetun mukaiset ilman alv-palautusta. Kokonaiskustannustarkastelussa alv. palautus huomioitu. Puolangalla laskutus sisältää Kainuun sekä Terveystalon ostetun erikoissairaanhoidon. 36

37 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Erikoissairaanhoidon järjestäminen Erikoissairaanhoidon järjestäminen Ulkoistuksen myötä erikoissairaanhoidon palveluiden tarjonta on kunnissa muuttunut: erikoissairaanhoidon palveluita on tuotu lähipalveluiksi kuntiin. Kainuun ja PKSSK:n tuottaman erikoissairaanhoidon lisäksi kirurgian palveluita ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Uusina paikallisina palveluina Attendo tuottaa seuraavia palveluita Rääkkylä-Tohmajärvi - Psykiatrian EL töissä 3pv/viikko - Päihteen konsultaatiot tarvittaessa - Lastenpsykiatrian konsultaatiot tarvittaessa - Radiologia 1x / kk - Geriatria 1x / kk - Työterveyslääkäri 1-2pv/vko Puolanka - Psykiatrian El 2pv/kk ja konsultaatiot tarvittaessa - Päihteen konsultaatiot tarvittaessa - Lastenpsykiatrian konsultaatiot tarvittaessa - Äitiys ja vastasyntyneiden tarkastukset kerran kuussa - Radiologi kerran kuussa, n 7-10 potilasta - Attendon myötä Terveystalo yhteistyö Lisäksi Terveystalolta/muilta tuottajilta ostettua palvelua, esim. terapioita, joita pyritään hoitamaan lähipalveluina. * Erikoissairaanhoidon kustannukset v ja 2014 ovat tässä kunnalta laskutetun mukaiset ilman alv-palautusta. Kokonaiskustannustarkastelussa alv. palautus huomioitu. Puolangalla laskutus sisältää Kainuun sekä Terveystalon ostetun erikoissairaanhoidon. 37

38 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOIDON ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Sisältää kalliinhoidontasaus- ja erityisvelvoitemaksun Kalliin hoidon tasaus- ja erityisvelvoitemaksut, ensihoito ym. Sisätaudit Aikuispsykiatria Neurologia Muut erikoisalat Lastentaudit Kirurgia Keuhkosairaudet Puolanka +4,9 % ( ) Rääkkylä +1,2 % ( ) Tohmajärvi -1,3 % ( ) Puolangalla erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset ovat hieman nousseet ajanjaksolla (mukana myös Attendon yksityiseltä ostamat palvelut). PKSSK:n erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan Rääkkylässä laskenut ajanjaksolla (tässä vain PKSSK), jonka jälkeen kustannukset ovat kääntyneet nousuun. Samoin Tohmajärvellä kustannusten laskua ajanjaksolla seuraa kustannusten nousu ajanjaksolla Kokonaismuutos ( ) Rääkkylässä ja Tohmajärvellä on esh:n kustannusten osalta vähäistä. 38

39 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOIDON ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Sisältää kalliinhoidontasaus- ja erityisvelvoitemaksun Keuhkosairaudet Lastentaudit Neurologia Sisätaudit Kirurgia Muut erikoisalat Aikuispsykiatria Kalliin hoidon tasaus- ja erityisvelvoitemaksut, ensihoito ym. Vuonna 2014 erikoissairaanhoito Puolangalla on kustannuksiltaan vertailujoukon kallein. Rääkkylässä ja Tohmajärvellä kustannukset ovat keskitasoa edullisemmat. 39

40 Hoitopäiviä / asukas 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Erikoissairaanhoito AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KÄYTTÖ / ASUKAS Erikoissairaanhoidon käyttö Puolangalla on selvästi vähentynyt vuodeosastohoidossa Puolanka ,3 Tähän Kuntaturva-konseptilla on ollut positiivinen vaikutus lähipalveluina tuotetun erikoissairaanhoidon sekä yksityiseltä palveluntuottajalta ostetun erikoissairaanhoidon kautta Rääkkylä ja Tohmajärvi, vain PKSSK:n suoritteet 1,1 Rääkkylä ,9 0,7 Tohmajärvi 2012 Rääkkylä 2013 Rääkkylä 2012 Tohmajärvi 2013 Puolanka 2013 Puolanka 2014 Rääkkylä 2014 Tohmajärvi ,5 0,7 1,2 1,7 2,2 Avokäynnit / asukas 40

41 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Hoito ja hoiva Yli 75-vuotiaiden asukaskohtaiset kustannukset Puolanka 2012 Puolanka ,9 % ( ) Puolanka 2014 Rääkkylä 2010 Rääkkylä ,0 % ( ) Rääkkylä 2013 Rääkkylä 2014 Tohmajärvi 2012 Tohmajärvi ,6 % ( ) Tohmajärvi Hoito- ja hoivapalveluiden asukaskohtaiset kustannukset ovat Tohmajärvellä laskeneet runsaasti koko ajanjakson ajan. Rääkkylässä ja Puolangalla kustannukset ovat nousseet vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen kääntyneet laskuun. Rääkkylässä kustannusten kokonaisnousu on ollut erittäin vähäistä. 41

42 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Hoito ja hoiva YLI 75-VUOTIAIDEN ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET PALVELUMUODOITTAIN* Joensuu 2014 Lieksa 2014 Kontiolahti 2014 Kemi 2014 Tohmajärvi 2014 Rääkkylä Ylä-Savo 2014 RAS 2014 Järvi-Pohjanmaa 2014 Puolanka 2014 JYTA 2014 Kotihoito Omaishoidontuki Päiväkeskus Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikaislaitospaikat Vanhusten akuuttihoitopaikat Kallio Hoito- ja hoivapalveluiden kustannukset ovat Puolangalla hieman keskimääräistä kalliimmat. Rääkkylässä kustannukset ovat verrattain keskitasoa kun taas Tohmajärvi on vertailujoukon keskitasoa edullisempi. Varsinkin Rääkkylässä kustannukset ovat vahvasti painottuneet tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon *Puolangan, Tohmajärven ja Rääkkylän osalta ei erittelyä omaishoidon tukeen ja päiväkeskukseen. 42

43 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Hoito ja hoiva YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PEITTÄVYYDET YLI 75-VUOTIAISTA ASUKKAISTA 16% Pitkäaikaislaitoshoito Tehostettu palveluasuminen 14% 12% 10% 8% 2,0 % 1,4 % 0,1 % 1,0 % 3,3 % 0,1 % 1,0 % 2,9 % 1,5 % 2,2 % 1,8 % 0,7 % 6% 4% 12,3 % 12,8 % 13,5 % 12,3 % 8,2 % 11,3 % 10,2 % 8,3 % 8,6 % 7,7 % 7,8 % 8,6 % 2% 0% Ympärivuorokautinen hoito pitää sisällään tehostetun palveluasuminen sekä pitkäaikaislaitoshoidon terveysasemien vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa. Peittävyydet ovat vertailun kolmessa kunnassa kaikissa korkeat Pitkäaikaisen laitoshoidon osuus on Puolangalla ja Tohmajärvellä kuitenkin pieni ja Rääkkylässäkin kohtuullinen Valtakunnallinen (STM 2013) tavoite 8-10% vuoteen 2017 mennessä 43

44 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Vastaanottopalvelut Puolanka 2012 Puolanka 2013 Puolanka 2014 ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Lääkäri- ja hoitajavastaanotto Terveysneuvonta Tukipalvelut -21,5 % ( ) Puolangalla kustannukset vastaanottopalveluissa ovat laskeneet (huom tieto poikkeuksellisen kallis) Rääkkylässä ja Tohmajärvellä kustannukset ovat nousseet ajanjaksolla Rääkkylä 2010 Rääkkylä 2012 Rääkkylä ,0 % ( ) Rääkkylä 2014 Tohmajärvi 2012 Tohmajärvi ,3 % ( ) Tohmajärvi Tohmajärvi, Rääkkylä, Puolanka: ei erittelyä palvelumuodoittain 44

45 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Vastaanottopalvelut ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Kontiolahti 2014 Joensuu 2014 RAS 2014 JYTA 2014 Kemi 2014 Järvi-Pohjanmaa 2014 Lääkäri- ja hoitajavastaanotto Terveysneuvonta Tukipalvelut Vastaanottopalveluiden asukaskohtainen kustannus on kaikissa kolmessa kunnassa keskitasoa kalliimpaa. Ylä-Savo 2014 Kallio 2014 Tohmajärvi 2014 Lieksa 2014 Rääkkylä 2014 Puolanka Tohmajärvi, Rääkkylä, Puolanka: ei erittelyä palvelumuodoittain 45

46 Lääkäri- ja hoitajapalveluiden kustannukset / asukas 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Vastaanottopalvelut LÄÄKÄRI- JA HOITAJAPALVELUIDEN / ASUKAS SUHTEESSA PEITTÄVYYTEEN Puolanka 2012 Korkea kustannus, matala peittävyys Korkea kustannus, korkea peittävyys Rääkkylä 2014 Rääkkylä 2013 Rääkkylä 2012 Puolanka 2014 Puolanka 2013 Matala kustannus, matala peittävyys Matala kustannus, korkea peittävyys Rääkkylä Tohmajärvi 2014 Tohmajärvi 2012 Tohmajärvi % 60% 80% Peittävyys (väestövastuu) Terveysasemapalveluita käytetään näissä kunnissa vertailukuntia enemmän ja palveluiden käyttö nostaa asukaskohtaisia kustannuksia. Huomattavaa on, että Puolangalla peittävyys on noussut samalla kun kustannukset ovat laskeneet. Peittävyys on Tohmajärvellä pysynyt lähes samana, Rääkkylässä ja Puolangalla hieman kasvanut. 46

47 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Vammaispalvelut Vammaispalveluissa kustannukset ovat edelleen voimakkaasti nousseet ulkoistamisen myötä. Asiakkaiden määrä lienee varsin pieni, mutta vammaisten suuri määrä suhteessa väestöpohjaan vaikuttaa kustannuksia nostavasti. Puolangalla vammaispalveluiden kustannukset kääntyivät laskuun vuonna Aikuispsykososiaaliset palvelut Suhteessa väestön tarveindikaattoreihin päihde- ja mielenterveyspalveluiden kustannukset ovat kaikissa selvityksen kunnissa pienet ja laskeneet selvästi vuoteen 2013 asti. Tähän on vaikuttanut erityisesti Kainuun maakunnan ja PKSSK:n psykiatrian palveluiden vähäinen käyttö, joka puolestaan lienee seurausta Attendon lähipalveluna tuottamasta psykiatrisesta palvelusta. Tässä vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, joten yhden vuoden perusteella pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Vuoden 2014 osalta Rääkkylässä kustannukset jatkoivat edelleen laskua, mutta Puolangalla ja Tohmajärvellä kustannukset kääntyivät nousuun. Mielenterveysasumisen osalta Puolangalla asumispäiviä on edelleen paljon (muiden selvityksen kuntien osalta tiedot puutteelliset). Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon kustannukset ovat korkeat Rääkkylässä ja Puolangalla, ja kaikissa kunnissa muuttuneet ulkoistuksen myötä vain vähän. Ongelmana selvityksen kunnissa on yksityisen palvelutuotannon vähyys. Suun terveydenhuollon palvelut saadaan kunnallisesti, mikä nostaa kustannuksia. Asukkaiden runsaaseen julkisin varoin kustannettujen palvelujen käyttöön nähden kustannukset ovat jopa edulliset. Perhepalvelut Perhepalveluiden kustannukset ovat Tohmajärvellä korkeahkot, Rääkkylässä ja Puolangalla keskitasoa vertailuaineistossa. Perhehoidon osuus kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitopäivistä näyttäisi olevan kasvussa. Pienissä kunnissa vuosittaiset vaihtelut voivat kuitenkin olla suuria. Rääkkylässä ja Puolangalla kustannukset lähtivät vuonna 2014 laskuun. Aikuissosiaalityö Myös aikuissosiaalityön kustannukset (toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus) ovat laskeneet ja korkeaan työttömyyteen nähden kuitenkin kohtuulliset. (Osa kustannuksista edelleen kuntien vastuulla.) 47

48 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Vammaispalvelut Asukaskohtaiset kustannukset Tohmajärvi, Rääkkylä, Puolanka: ei erittelyä palvelumuodoittain Puolanka 2012 Puolanka ,2 % ( ) Puolanka 2014 Rääkkylä 2010 Rääkkylä 2012 Rääkkylä ,4 % ( ) Rääkkylä 2014 Tohmajärvi 2012 Tohmajärvi 2013 Tohmajärvi ,7 % ( ) Vammaispalvelu Vaikeavammaiset Työtoiminta Sosiaalityö ja palv. ohjaus Kehitysvammaiset avohoito Kehitysvammaiset palveluas Kehitysvammaiset laitoshoito Yhteensä Rääkkylässä ja Tohmajärvellä kustannukset ovat nousseet. Puolangalla kustannusnousu on ollut maltillisempaa. Vammaispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä on pieni. Kustannusnousun syynä pienissä kunnissa saattaa olla yksittäiset kalliit asiakkaat ja vaihtelu suurta. Tähän ei ulkoistuksella kyetä vaikuttamaan. 48

49 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Vammaispalvelut ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Kallio 2014 RAS 2014 Kontiolahti 2014 Kemi 2014 Joensuu 2014 Järvi-Pohjanmaa 2014 Ylä-Savo 2014 Tohmajärvi 2014 Vammaispalvelu Vaikeavammaiset Työtoiminta Sosiaalityö ja palv. ohjaus Kehitysvammaiset avohoito Kehitysvammaiset palveluas. Kehitysvammaiset laitoshoito Yhteensä JYTA 2014 Lieksa 2014 Puolanka 2014 Rääkkylä Puolanka ja Rääkkylä ovat vertailussa poikkeuksellisen kalliit. Tohmajärvi on kustannuksiltaan keskitasoa. Vammaispalveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä on pieni. Kustannusnousun syynä pienissä kunnissa saattaa olla yksittäiset kalliit asiakkaat ja vaihtelu suurta. Tähän ei ulkoistuksella kyetä vaikuttamaan. Tohmajärvi, Rääkkylä, Puolanka: ei erittelyä palvelumuodoittain 49

50 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Aikuispsykososiaaliset palvelut Kustannukset (sisältäen ESH-aikuispsykiatria) / yli 20-vuotias asukas Puolanka 2012 Puolanka 2013 Puolanka 2014 Rääkkylä 2010 Rääkkylä 2012 Rääkkylä 2013 Rääkkylä 2014 Tohmajärvi 2012 Tohmajärvi 2013 Tohmajärvi ,2 % ( ) -18,7 % ( ) -22,1 % ( ) MT Avopalvelut / yli 20v asukas MT Laitoshoito / yli 20v asukas Päihdepalvelut / yli 20v asukas Aikuispsykososiaalisten palveluiden kustannukset ovat laskeneet kaikkien kuntien osalta runsaasti. Rääkkylässä kustannukset ovat pienentyneet tasaisesti vuosi vuodelta. Puolangalla ja Tohmajärvellä kustannukset ovat nousseet ajanjaksolla , mutta eivät ylitä vuoden 2012 tasoa. Varsinkin psykiatrian laitoshoidon osalta kustannuksissa on suurta vaihtelua vuosittain kun kyseessä ovat pienet kunnat. 50

51 Psykoosissairastavuusindeksi 7. Ulkoistuksen vaikutukset palveluryhmittäin Aikuispsykososiaaliset palvelut KUSTANNUKSET (SISÄLTÄEN ESH-AIKUISPSYKIATRIA) / YLI 20-VUOTIAS ASUKAS AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / YLI 20V ASUKAS JA PSYKOOSISAIRASTAVUUS Kontiolahti 2014 Tohmajärvi 2014 Rääkkylä 2014 Ylä-Savo 2014 JYTA 2014 Puolanka 2014 Joensuu 2014 Järvi-Pohjanmaa 2014 Kallio 2014 RAS 2014 Lieksa 2014 Kemi MT Avopalvelut / yli 20v asukas MT Laitoshoito / yli 20v asukas Päihdepalvelut / yli 20v asukas Puolanka Rääkkylä 2014 Tohmajärvi Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset / +20v. Aikuispsykososiaalisten palveluiden kustannukset ovat keskitasoa tai sitä edullisemmat ja edulliset mielenterveyssairastavuuteen nähden. 51

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Maisema-raportti. JYTA 2011 Versio 04022013 Kommentoitu

Maisema-raportti. JYTA 2011 Versio 04022013 Kommentoitu Maisema-raportti JYTA Versio 04022013 Kommentoitu JYTA JYTA:n kunnat JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot ovat kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Polvijärvi 2012 Joensuu 2012 Kontiolahti 2012 Okuli 2012 JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. RAS 2014 Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. RAS 2014 Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu) Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti RAS Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu) RAS RAS 2013 Raahe Siikajoki Pyhäjoki JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu versio 2106 Mikkeli Ristiina Suomenniemi Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Loppuraportti Liite 2 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4 1 1 4 5 1 1 6 1 0 4 1

Lisätiedot

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Kuntamaisema Oy 29.5.2014 Sisällysluettelo Toimeksiannon tausta 3 Yleistä Loimaan sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu / osa 2 versio 2106 Mikkeli Ristiina Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Kuntavertailu: Perhepalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Perhepalveluihin kuuluvat ehkäisevä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Maisema-raportti Kauniainen 2011

Maisema-raportti Kauniainen 2011 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Kauniainen versio 26062012 Versio 2 - kommentoitu Kauniainen Kauniainen 2009 JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Selvityshanke 11/2014-8/2015

Selvityshanke 11/2014-8/2015 Selvityshanke 11/2014-8/2015 Tavoitteena selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sote-palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan soterakennelain

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Kuntavertailu: Vastaanottopalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa

Kuntavertailu: Vastaanottopalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Kuntavertailu: Vastaanottopalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Vastaanottopalveluihin kuuluvat terveyskeskusvastaanotto, terveysneuvonta sekä avohoidon tukipalvelut eli laboratorio, kuvantaminen ja ensihoito.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Tuottajan viesti tilaajalle: Vastaanottotoiminnan kehys sisältää vain 1 akisääteiset perusterveydenhuoltoon sisältyvät palvelut.

Tuottajan viesti tilaajalle: Vastaanottotoiminnan kehys sisältää vain 1 akisääteiset perusterveydenhuoltoon sisältyvät palvelut. a Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava yli lää kari Tilaajan Esitys %MuutosTA TILAUS TA214 Ennuste2l4 215 214/TA2O1S Vastaanotto Avohoito-/vastaanottoasiakkaat 77 77 8 2 6% Vastaanotto

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 3 1-9/2014

Osavuosikatsaus 3 1-9/2014 JOENSUUN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue Osavuosikatsaus 3 1-9/ Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Maisemaraportti Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Kuhmalahti ja Juupajoki 2008 versio 310110

Maisemaraportti Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Kuhmalahti ja Juupajoki 2008 versio 310110 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisemaraportti Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Kuhmalahti ja Juupajoki 2008 versio 310110 Tiedä Vertaa Ohjaa Vertailukuntien ikärakenne Soini 2008 Kuhmalahti 2008 Sonkajärvi Eno 2008

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä

Perusturvalautakunta 26.1.2016 4 No Kustannuspaikka Asiatarkistus/varatarkastaja Tiliöijät/varatilijöijä Hyväksyjä/varahyväksyjä 5000 Lautakunta 5010 Hallinto 5020 Lakkautettu sosiaalitoimi 5030 Lakkautettu terveystoimi 5040 Hellin purkusopimus 5050 Potilas- ja sosiaaliasiamies 5060 Ympäristöterveydenhuolto 5070 Rääkkylä lask (jako

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki 30.3.2016 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Taustaa 3 Suoritteet ja asiakkaat 4 Kustannukset 5 Eksoten aikuisten mielenterveys-

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Tilausten toteutuminen Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2015 Poikkeamaraportti ja keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukoiden toteutumat raportoitu asianomaisille lauta- ja johtokunnille Sosiaali- ja

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote-kustannusten, bkt:n ja inflaation muutos 2000-2013, (2000=100) Lähde: SOTKAnet 2014 ja Tilastokeskus 2014 Pasi Parkkila 2015

Lisätiedot

Palvelujen odotekustannukset vuonna 2012. Outokummun kaupunki 28.6..2013 Heikki Miettinen

Palvelujen odotekustannukset vuonna 2012. Outokummun kaupunki 28.6..2013 Heikki Miettinen Palvelujen odotekustannukset vuonna 212 Outokummun kaupunki 28.6..213 Heikki Miettinen Odotekustannukset Mitkä olisivat nettokustannukset, jos ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla? Tarkoitus

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Tarkastelussa kuntien järjestämien palvelujen lisäksi keskeisimmät yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut

Tarkastelussa kuntien järjestämien palvelujen lisäksi keskeisimmät yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut Tarkastelussa kuntien järjestämien palvelujen lisäksi keskeisimmät yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2008 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen

Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen Kuntien kustannuslaskennan kehittäminen Eero Vaissi Kunnallisjohdon seminaari 23.4-24.4.2013 Kuntamaisema Oy ja Maisema tuotteet Näkemys perustuu Kuntavirkamiehenä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle. raportti

Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle. raportti Toimiva sote-rakenne Jokilaaksojen alueelle raportti 20.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 1.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus... 3 1.2. Selvityksen osapuolet, tavoitteet, organisointi ja rahoitus...

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Hallitus. Toimialueet. Palvelualueet. Vastuualueet

Hallitus. Toimialueet. Palvelualueet. Vastuualueet Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yksilöjaosto Kuntayhtymän johtaja Ruotsinkielinen jaosto Kehittämisyksikkö Terveyden ja sairaanhoidon Lääketieteen profession koordinointi (johtajaylilääkäri) Hoitotyön

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016

FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ SOSIAALIHUOLLON PALVELUJEN TUOTTEISTUSPERIAATTEET VUONNA 2016 1 Sisällys TUOTTEISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 HALLINNON KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot