KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

Transkriptio

1 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2005 Helsinki

3 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän vanhuspalvelujen asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto ja terveysvirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus ja terveysvirasto, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 11/2005 Sivumäärä, liitteet 40 sivua +liitteet Osanumero 5/2005 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Kuusikon kaupunkien (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) 65 vuotta täyttäneistä asukkaista 13 % eli noin henkilöä oli säännöllisen kotihoidon, muiden avopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä joulukuussa Tämän lisäksi lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa oli ikäryhmästä henkilöä. Eniten palveluja saavia kyseisessä ikäryhmässä oli Oulussa (16,1 %) ja vähiten Espoossa (13,4 %). 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kului vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa runsaat miljoonaa euroa. Viidessä suurimmassa kaupungissa kokonaiskustannusten reaalinen kasvu edellisestä vuodesta oli 2 %. Kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset olivat Kuusikon kaupungeissa vuonna 2004 keskimäärin euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Ikävakioituna tarkasteltaessa kustannukset olivat alhaisimmat Turussa ja Espoossa, joissa käytettiin runsaat euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vastaavasti eniten palvelujen tuottamiseen käytettiin Helsingissä ja Oulussa noin euroa. Tampereella käytettiin euroa ja Vantaalla euroa. Merkittävin ja kaikissa kaupungeissa tapahtunut palvelurakenteen muutos on ollut palvelun kattavuuden lasku vuodesta 2000 lähtien. Samanaikaisesti säännöllisesti palveluja saavien osuus on vähentynyt eniten Helsingissä ja Turussa (1,4 %). Myös Espoossa palveluja saavien osuus on pienentynyt (noin 0,5 %). Ainoastaan Vantaalla on vuoteen 2000 verrattuna palvelujen kattavuus pysynyt ennallaan. Asiasanat Vanhukset, vanhuspalvelut, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 21 Jakelu

4 1 Johdanto Yleistä Palvelujen ryhmittely Vanhusväestö Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain vuosina Avopalvelut Kotihoito Omaishoidon tuki Osavuorokautiset palvelut Keskiraskas palveluasuminen Ympärivuorokautinen asumis- ja laitosmuotoinen hoiva Tehostettu palveluasuminen Vanhainkotihoito Vanhainkodin pitkäaikaishoito Vanhainkodin lyhytaikaishoito Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus sekä RAVA-keskiarvot Terveydenhuollon palvelut Terveydenhuollon avopalvelut Terveydenhuollon lyhytaikaiset laitospalvelut Lyhytaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastolla Erikoissairaanhoito Yhteenvedot 65- ja 75 vuotta täyttäneiden palveluista ja kustannuksista vuotta täyttäneiden palvelut ja kustannukset vuonna vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja kustannusten kehitys Yhteenveto 75 vuotta täyttäneiden palveluista ja kustannuksista Havaintoja eri kaupunkien vanhusten palvelujen käytöstä ja kustannuksista Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Lähteet Liitteet Kuviot Taulukot 2

5 1 Johdanto 1.1 Yleistä Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku ovat vertailleet 65 vuotta täyttäneen väestön käyttämiä kunnan järjestämiä (kunnan itse tuottamia tai ostamia) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niiden kustannuksista vuosittain vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 2004 tietojen vertailussa on mukana ensimmäistä kertaa myös Oulu. Tässä raportissa käytetään käsitteitä Viisikko ja Kuusikko. Viisikkoon luetaan vertailussa alusta lähtien mukana olleet viisi suurinta kaupunkia ja Kuusikkoon Oulu näiden kaupunkien lisäksi. Raportissa tarkastellaan kahden ikäryhmän, 65 - ja 75 vuotta täyttäneiden, käyttämien palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Kaupungit tekevät vanhuspalveluja koskevat suunnitelmat yleensä 75 vuotta täyttäneelle väestölle, mutta myös vuotiaiden tarkastelu on tärkeää, sillä kyseinen ikäryhmä aiheuttaa keskimäärin neljänneksen kaikista vanhusikäryhmien palvelujen kustannuksista. Ajallisia vertailuja tehdään viiden suurimman kaupungin osalta vuodesta 2000 vuoteen Aiempien vuosien kustannukset on muunnettu vuoden 2004 arvoon käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä sosiaali- ja terveystoimelle. Asukaskohtaiset kustannukset on suhteutettu 65 ja 75 vuotta täyttäneen väestön määrään Ikävakiointia käytetään 65 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten sekä palvelurakenteen vertailussa. Ikävakioinnin avulla on mahdollista vertailla erilaisen vanhusväestön ikärakenteen omaavia kaupunkeja tasapuolisemmin. 75 vuotta täyttäneiden osalta ikävakiointia ei ole käytetty, sillä erot vanhimpien ikäryhmien osuuksissa eivät ole niin suuret, että se vaikuttaisi merkittävästi tuloksiin. Ohjausryhmä antoi kuusikkotyön asiantuntijaryhmille tehtäväksi tarkastella myös palvelujen saatavuutta. Vanhuspalvelujen raportissa palvelujen saatavuutta on tarkasteltu palvelujen kattavuuden sekä RAVA-keskiarvojen avulla. Palvelujen saatavuutta on tarkasteltu kaupunkikohtaisesti kappaleessa 4. 3

6 1.2 Palvelujen ryhmittely Kuvio 1. Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut A s u m i n e n k o to n a P a l v e l u a s u m i n e n Virkistystoiminta *palvelukeskukset Jokapäiväisessä elämässä selviytymistä tukevat palvelut O m a i s h o i d o t u k i Kotihoito *Kotipalvelun peruspalvelut *kotipalvelun tukipalvelut Osavuorokautiset palvelut *päivähoito Terveyden/sairaanhoidon palvelut *päiväsairaanhoito *kotisairaanhoito Palveluasuminen Kotisairaala Laitos Laitospalvelut *vanhainkoti *terveyskeskuksen vuodeosasto pitkäaikaishoito Avosairaanhoidon palvelut... Erikoissairaanhoidon avopalvelut Terveyskeskuksen lyhytaikainen vuodeosastohoito..... Erikoissairaanhoidon vuodeosasto 1. Kuviossa 1 on ryhmitetty kunnan vanhuksille tarjoamat tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kahdella ulottuvuudella: 1. Palvelut, joilla tuetaan vanhuksen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut. Raportissa on pyritty erottamaan entistä selkeämmin lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut omaksi kokonaisuudekseen. Näitä palveluja vanhusikäryhmät käyttävät samoin kuin muu väestö. Säännölliset, jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen tähtäävät palvelut on suunnattu nimenomaan ikääntyneille. 2. Palvelut asiakkaan tarvitseman avun määrän mukaisesti virkistyspalveluista pitkäaikaisiin asumis- ja laitospalveluihin. 4

7 1.3 Vanhusväestö Taulukko 1. Kuusikon kaupunkien väestö ja ikääntyneiden osuus väestöstä vuodenvaihteessa Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Koko väestö vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Ikääntyneiden osuus (%) koko väestöstä Koko väestö vuotta täyttäneet 13,8 9,3 9,5 16,8 15,0 11,6 12,9 75 vuotta täyttäneet 6,5 3,8 3,3 8,3 7,0 5,1 5,8 85 vuotta täyttäneet 1,7 0,8 0,6 2,0 1,6 1,0 1,4 Ikääntyneen väestön sisäinen ikärakenne (%) 65 vuotta täyttäneet vuotiaat 52,6 59,8 65,1 50,7 53,7 56,1 54, vuotiaat 35,0 32,1 28,6 37,6 35,9 34,9 34,6 85 vuotta täyttäneet 12,4 8,1 6,3 11,8 10,4 9,0 10,7 Vuodenvaihteessa Kuusikon kaupunkien väestöstä 12,9 % oli täyttänyt 65 vuotta ja 5,8 % oli täyttänyt 75 vuotta. Suhteellisesti eniten ikääntyneitä oli Turussa, jonka väestöstä lähes 17 % oli täyttänyt 65 vuotta ja runsas 2 % täyttänyt 85 vuotta. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa ikääntynyttä väestöä oli vähemmän kuin Kuusikon kaupungeissa keskimäärin. Kuuden suurimman kaupungin 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä on viidessä vuodessa ( ) kasvanut henkilöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyy jyrkästi iän karttuessa. Palvelurakenteen tarkastelu ikäryhmittäin on osoittanut, että vuotiaista säännöllisiä palveluja käyttää noin 5 % väestöstä. Vastaava osuus vuotiaista on lähes 20 % ja 85 vuotta täyttäneistä jo yli 50 %. 2 Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain vuosina Avopalvelut Kotihoito Kuusikon kaupunkien 65 vuotta täyttäneistä asukkaista noin sai säännöllisen kotihoidon palveluja vuoden 2004 joulukuussa. Vaikka säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä onkin viime vuosina pienentynyt, oli säännöllinen kotihoidon kattavuus poikkileikkaustilanteessa yhä 5,8 % 65 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2004 noin asiakkaalla (10 %) viidessä suurimmassa kaupungissa. Vuonna 2004 kotihoidon asiakasmäärän 5

8 tavallista suurempaan vähenemiseen vaikutti se, että Helsingissä siirrettiin kotihoitoa kaupungin palvelutaloissa saaneet pois kotihoidon asiakkaista. Tämä pienensi Helsingin asiakasmäärää runsaalla 800 henkilöllä. Ilman tätä muutosta kotihoidon kattavuus olisi ollut Helsingissä noin 6,9 %. Espoossa ja Vantaalla, joissa absoluuttinen asiakasmäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan, on palvelua saavien suhteellinen osuus ikääntyneistä pienentynyt. Tampereen säännöllisen kotihoidon joulukuun asiakasmäärän suureen nousuun vaikutti tietojärjestelmän muutos vuonna Koko vuoden asiakasmäärä sekä kotipalvelussa että kotisairaanhoidossa oli Tampereella edellisen vuoden suuruinen samoin kuin kustannukset. Oulussa oli vuonna 2004 kotihoidon palvelujen piirissä joulukuussa 6,8 % 65 vuotta täyttäneistä, mikä oli Kuusikon suurin osuus. Säännöllisen kotihoidon kattavuuden ja asiakasmäärien muutosta 65 vuotta täyttäneiden osalta on kuvattu kuviossa 2 sekä taulukossa 2. Kuvio 2. Säännöllisen kotihoidon palveluja saaneet 65 vuotta täyttäneet, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 10 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä ,6 7,2 5,9 5,3 5,2 5,1 5,1 4,1 4,2 7,0 6,8 6,4 5,2 5,1 5,8 6,8 5,8 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Taulukko 2. Säännöllisen kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat joulukuussa (poikkileikkaustieto) sekä muutos -% ja Muutos % Muutos % Helsinki ,7-21,8 Espoo ,4 7,8 Vantaa ,9-3,2 Turku ,7-8,7 Tampere ,9 14,9 Viisikko ,3-10,4 Oulu Kuusikko Kuviossa 3 on esitetty, miten säännöllisen kotihoidon asiakkaat sijoittuivat kuukausittain annetun avun tuntimäärän mukaan. Noin puolet säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai vuonna 2004 apua korkeintaan 10 tuntia kuukaudessa. Vastaavasti yli 40 tuntia apua sai 8-15 %. Yli 80 tuntia apua saavia säännöllisen kotihoidon asiakkaista oli eniten Oulussa ja Tampereella. Runsaasti apua saavien osuus oli vuonna 2004 Viisikon kaupungeissa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. 6

9 Kuvio 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat (kaikki, myös alle 65v) joulukuussa annetun avun määrän mukaan, % asiakkaista eri luokissa (poikkileikkaustieto) %-osuus asiakkaista 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 55,7 21,93 13,2 9,2 60,0 19,9 12,0 8,1 64,4 18,54 10,8 6,3 66,9 15,0 12,9 4,3 0,9 49,5 25,08 15,5 8,0 1,9 51,0 22,5 18,2 6,1 2,2 45,7 17,98 22,3 11,6 2,5 53,7 21,74 18,3 6,0 0,2 39,8 20,45 19,9 12,4 7,4 46,7 23,5 16,2 9,7 3,9 47,0 19,4 18,8 9,8 4,9 0 % Helsinki* Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 10h/kk 11-20h/kk 21-40h/kk 41-80h/kk yli 80h/kk *Helsingin kotihoidosta ei saada eroteltua yli 80 tuntia kuukaudessa apua saavia. Molempia, sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon, palveluja saaneiden osuus vaihteli kaupun geittain % välillä (kuvio 4). Kotihoidon jako kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon on keinotekoinen niissä kaupungeissa, joissa kotihoidon organisaatio on yhdistetty. Kuvio 4. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista kotipalvelun, kotisairaanhoidon tai molempien asiakkaina joulukuussa (poikkileikkaustieto) 100 % 1,2 0,7 39,4 39,2 73,1 78,3 52,2 53,5 16,9 20,9 20,9 16,8 16,4 16,1 15,1 20,1 17,4 80 % Kotihoidon asiakkaat % 60 % 40 % 66,8 74,1 59,1 30,7 57,4 20 % 43,6 39,9 31,4 30,4 32,0 25,2 25,9 49,2 25,2 0 % 6,0 4, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Pelkkä kotipalvelu Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Pelkkä kotisairaanhoito 7

10 Kuvio 5. Kotihoidon RAVA-keskiarvot vuonna RAVA-keskiarvo ,08 2,05 1,85 1,79 1,95 1,97 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu n= Vuonna 2004 tehdyssä suurten kaupunkien RAVA-tutkimuksessa kotihoidon RAVA-keskiarvot olivat korkeimmat Helsingissä ja Espoossa. Matalimmat keskiarvot olivat Turussa ja Vantaalla. RAVA-tutkimuksen perusteella RAVA-keskiarvot eivät olisi korkeimmat niissä kunnissa, joissa säännöllisen kotihoidon asiakkaista suurin osuus sai runsaasti kotihoitoa (Tampere ja Oulu). Toisaalta RAVA-tutkimuksen asiakasmäärä poikkeaa tämän raportin säännöllisen kotihoidon asiakasmäärästä joissakin kaupungeissa runsaastikin, joten tutkitut kohdejoukot eivät täysin vastanneet tosiaan. (Lähde: Sjöholm, M., Talvinko, T. & Paunio, P. 2005: Suurten kaupunkien 4.RAVA-tutkimus. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve. Helsinki: Qualisan) Kuusikon kaupungit käyttivät yhteensä noin 150 miljoonaa euroa kotihoitoon vuonna Kotihoidon osuus 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannuksista oli runsaat 13 %. Kotihoidon kustannukset ovat kasvaneet viidessä suurimmassa kunnassa vajaat 10 % vuodesta Kustannukset ovat nousseet eniten Espoossa ja Vantaalla, joissa myös vanhusväestön kasvu on ollut nopeinta. Espoossa on kyseisellä ajanjaksolla siirrytty antamaan ympärivuorokautista kotihoitoa. Helsingin kustannusten lasku vuonna 2004 johtuu palvelutaloihin annettujen palvelujen kustannusten siirtämisestä kotihoidon kustannuksista palvelutalojen kustannuksiin. Taulukko 3. Kotihoidon 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannukset (miljoonaa euroa) vuosina sekä muutos -% Muutos % (abs) Muutos % (defl) Helsinki 56,7 65,6 74,8 74,4 66,5 17,3 4,2 Espoo 9,0 10,9 12,0 12,8 13,7 52,9 35,7 Vantaa 8,3 8,9 10,3 10,6 11,3 36,3 21,0 Turku 18,7 19,8 20,3 20,8 22,6 21,1 7,5 Tampere 16,3 17,9 18,6 20,2 20,5 25,9 11,7 Viisikko 108,9 123,2 137,2 138,8 134,7 23,6 9,7 Oulu 13,7 Kuusikko 148,4 8

11 Kuusikossa selvitettiin vuonna 2005 miten paljon kotihoidon resursseista kohdistui vuonna 2004 palvelutaloissa asuvien palveluun. Samalla selvitettiin, miten kunnallisen keskiraskaan palveluasumisen asumisvuorokauden kustannukset muuttuivat, kun kotihoidon antaman palvelun kustannukset lisättiin palveluasumisen asumisvuorokauden kustannuksiin (ks. kpl Keskiraskas palveluasuminen). Oulussa ei ollut vuonna 2004 kaupungin omaa eikä ostopalveluna hankittavaa keskiraskasta palveluasumista. Sen sijaa Oulussa kotihoito antoi runsaasti palveluja eri yhteisöjen ylläpitämissä palvelutaloissa asuville. Kotihoidon käynneistä noin 40 % ( käyntiä) tapahtui kyseisissä palvelutaloissa asuvien luo. Palvelutaloihin kohdistuvan toiminnan kustannuksia ei ole laskettu erikseen. Kun jätetään Helsinki ja Oulu pois tarkastelusta, muissa Kuusikon kaupungeissa tehtiin vuonna 2004 noin 1,2 miljoonaa kotipalvelun käyntiä 65 vuotta täyttäneiden luo. Käynneistä eli 17,5 % kohdistui palvelutaloissa asuville. Kotipalvelun kustannuksia näistä käynneistä syntyi 4,8 miljoonaa euroa, mikä oli noin 9 % kotipalvelun kokonaiskustannuksista. Palvelutaloihin tehtävät käynnit ovat kestoltaan vain noin puolet omaan kotiin tehtävän käynnin kestosta, jolloin myös kustannuksia palvelujen antamisesta syntyy vähemmän Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen saajien määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Tuen piirissä oli vuoden 2004 joulukuussa Kuusikon kaupungeissa yhteensä runsaat henkilöä. Viisikon kaupungeissa omaishoidon tukea sai vuoden 2004 joulukuussa 900 (58 %) henkilöä enemmän kuin vuonna Ainoastaan Tampereella omaishoidon tukea saavien määrä ei ole tarkastelujaksona muuttunut lainkaan. Taulukko 4. Omaishoidontuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat joulukuussa (poikkileikkaustieto) sekä muutos -% ja Muutos % Muutos % Helsinki ,7 77,5 Espoo ,9 97,1 Vantaa ,7 89,4 Turku ,4 23,2 Tampere ,0-0,4 Viisikko ,4 57,9 Oulu 349 Kuusikko 2759 Omaishoidon tuella hoidettuja oli keskimäärin 1,4 % 65 vuotta täyttäneistä vuoden 2004 joulukuussa. Oulussa ja Vantaalla omaishoidontuen avulla hoidettujen osuus oli suurin. Kuviossa 6 on tarkasteltu omaishoidontuen kattavuutta 65 vuotta täyttäneiden osalta vuosina

12 Kuvio 6. Omaishoidontuen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 65+ asiakkaat %vastaavasta väestöstä 3,0 2,0 1,0 0,0 2,3 2,4 2,1 2,0 1,5 1,6 1,4 1,3 1,1 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,8 0,8 0,8 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikk Kuusikon kaupungeissa oli vuonna 2004 käytössä 3-6 eri korvausluokkaa omaishoidontuen palkkioille. Hoitopalkkiot vaihtelivat kuukaudessa alle 200 eurosta runsaaseen 1000 euroon. Hoitopalkkion suuruus on riippuvainen hoidettavan hoidon sitovuudesta. Ylintä hoitopalkkiota maksettiin, mikäli vaihtoehtona olisi ollut laitoshoito. Vuoden aikana omaishoidontukea sai Kuusikon kaupungeissa yhteensä noin henkilöä, joista runsas puolet (3 505) oli 65 vuotta täyttäneitä (Liite 1, sivu 4). Vuoden aikana omaishoidontukea saaneista runsas 70 % (4 300) sai hoitopalkkiota alle 500 euroa kuukaudessa. Vastaavasti vain noin 4 % sai korkeinta, runsaan 1000 euron hoitopalkkiota. Taulukko 5. Omaishoidontuen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannukset (miljoonaa euroa) vuosina sekä muutos -% Muutos % (abs) Muutos % (defl) Helsinki 5,3 6,4 6,5 7,2 7,2 35,4 20,2 Espoo 0,4 0,6 0,8 0,9 1,0 146,9 119,1 Vantaa 0,8 1,1 1,4 1,7 1,9 121,3 96,4 Turku 1,4 1,4 1,5 1,6 1,8 26,3 12,2 Tampere 1,5 1,8 2,0 2,2 2,5 63,5 45,1 Viisikko 9,5 11,4 12,2 13,6 14,4 51,0 34,1 Oulu 1,9 Kuusikko 16,3 Kuusikon kaupungeissa käytettiin 65 vuotta täyttäneiden omaishoidontukeen yhteensä runsaat 16 miljoonaa euroa vuonna Summa oli runsaat 10 % kotihoidon kustannuksista. Omaishoidontuen kustannukset ovat lisääntyneet noin kolmanneksella vuodesta

13 Kuvio 7. Omaishoidontuella hoidettavien RAVA-keskiarvot vuonna 2004 (Lähde: Sjöholm ym ) 4 RAVA-keskiarvo ,60 2,97 2,44 2,80 2,85 2,78 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu n= Omaishoidontuen avulla hoidettavien RAVA-keskiarvot vuoden 2004 RAVA-tutkimuksessa olivat korkeimmat Espoossa ja Tampereella ja matalimmat Vantaalla. Kotihoidon RAVA-keskiarvoihin verrattuna omaishoidontuella hoidettavat ovat kaikissa kaupungeissa huomattavasti raskaammin hoidettavia kuin kotihoidon asiakkaat. Omaishoidontuella hoidettavien RAVA-keskiarvo on noussut vuoden 2002 mittauksesta Helsingissä ja Tampereella. Omaishoidontuella hoidettavien RAVA-keskiarvot vuonna 2002 olivat kaupungeittain: Helsinki 2,49, Espoo 2,97, Vantaa 2,54, Tampere 2,57 ja Oulu 2,8. Turun tietoa ei ole saatavilla. (Viisikko Vanhuspalvelun raportin 2002 liite 16.) Osavuorokautiset palvelut Osavuorokautiseen hoitoon sisältyvät vanhusten päivähoito sekä päiväsairaalahoito, joista peritään asiakkaalta osavuorokautisen hoidon maksu. Asiakkaat saavat palvelua tarpeen mukaan 1 5 päivänä viikossa. Usein asiakkaat ovat myös säännöllisen kotihoidon tai omaishoidontuen piirissä. Kuusikon kaupungeissa 65 vuotta täyttäneet käyttivät päivähoitovuorokausia yhteensä noin ja päiväsairaanhoidon hoitovuorokausia noin vuonna Päivätoiminta on laajentunut viime vuosina, mutta sitä vastoin päiväsairaanhoitoa on karsittu. Osavuorokautisen hoidon kustannukset olivat noin 8 miljoonaa euroa, mikä oli 0,7 % vanhusikäryhmien käyttämien palvelujen kokonaiskustannuksista Keskiraskas palveluasuminen Keskiraskaan palveluasumisen piirissä olevat saavat apua vähintään kerran viikossa ja/tai palvelutaloissa on vähintään 0,2 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää asukasta kohti. Ympärivuorokautista henkilöstön paikallaoloa ei edellytetä. Ostopalveluna hankittavassa palveluasumisessa palvelut tuottaa palvelutalon oma henkilökunta, mutta kunnallisissa palvelutaloissa palveluista huolehtii joko kunnan kotihoito tai kunnan 11

14 palvelutalon oma henkilökunta. Kunnalliseen palvelutaloon sijoitettu henkilöstö voi hallinnollisesti olla osa kotihoitoa tai osa palveluasumista ja palvelutaloihin tuotettavien palvelujen tilastointi on erilaista eri kaupungeissa. Helsinki siirsi vuoden 2004 alussa kunnallisiin palvelutaloihin palvelut tuottavan kotipalveluhenkilöstön hallinnollisesti palvelutalojen alaisuuteen. Samalla palvelutaloissa lopetettiin asiakkaiden tilastointi kotihoidon asiakkaiksi. Palvelutalosuoritteet tilastoidaan ainoastaan asumispäivinä. Myös Vantaalla kiinteästi palvelutaloissa toimiva kotihoidon henkilöstö on sijoitettu palvelutaloihin, mutta toiminta tilastoidaan yhä kotihoidon käynteinä ja asiakkaat kotihoidon asiakkaina. Keskiraskaan palveluasumisen palveluasunnoissa asui Kuusikon kunnissa vuonna 2004 noin 0,8 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä, eli henkilöä. Tampere on voimakkaasti lisännyt keskiraskasta palveluasumista viime vuosina. (ks. liite 16B) Kuvio 8. Keskiraskaan palveluasumisen yksiköissä asuneiden 65 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 65+v. asiakkaat %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä ,4 1,1 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 0,9 0,9 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,6 0,6 0,6 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Kun kotihoidon antamien palvelujen kustannukset lisättiin kunnallisten keskiraskaiden palvelutalojen kustannuksiin, nousivat asumisvuorokauden keskimääräiset kustannukset noin kaksinkertaisiksi, lähes 70 euroon. (Ks. Liite 13 ja Liite 20) Palveluasumisen ostopalvelujen osalta selvitettiin mahdollisuutta siirtyä käyttämään palvelun bruttokustannuksia aiemmin käytettyjen nettokustannusten sijasta. Helsinkiä ja (osittain) Vantaata lukuun ottamatta kaupungit saivat selvitettyä palveluasumisen bruttokustannukset. Näiden kuntien keskiraskaan palveluasumisen bruttokustannukset (38 ) olivat noin kolmanneksen korkeammat kuin nettokustannukset (25 ). Ero brutto- ja nettokustannusten välillä oli erilainen eri kunnissa. Asiakasmaksujen erilainen määräytymistapa selittää kuntakohtaisia eroja brutto- ja nettokustannusten välillä. Keskiraskaan palveluasumisen kokonaiskustannukset Kuusikon kaupungeissa yhteensä olivat 15 miljoonaa euroa. Helsingin suuri kustannusten kasvu johtuu jo edellä mainitusta kotipalvelun henkilöstön siirtämisestä hallinnollisesti osaksi palveluasumista. 12

15 Taulukko 6. Keskiraskaan palveluasumisen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset (miljoonaa euroa) vuosina sekä muutos -% Muutos % (abs) Muutos % (defl) Helsinki 5,1 4,6 4,3 2,7 7,2 39,1 23,5 Espoo 1,7 2,3 1,9 2,3 2,6 56,2 38,6 Vantaa 1,8 1,1 1,0 0,9 1,2-32,0-39,6 Turku 1,7 1,4 1,1 1,2 1,4-17,0-26,3 Tampere 0,4 0,9 1,3 2,2 2,6 567,4 492,4 Viisikko 10,7 10,4 9,6 9,3 15,0 39,9 24,2 Oulu 0,0 Kuusikko 15,0 Vuonna 2004 keskiraskaissa palvelutaloissa asuvien RAVA-keskiarvo oli matalin Vantaalla ja korkein Tampereella. Keskimääräinen RAVA-keskiarvo tavallisissa palvelutaloissa asuvilla oli 2,2. Kuvio 9. Tavallisen palveluasumisen yksiköissä asuneiden RAVA-keskiarvot vuonna 2004 (Lähde: Sjöholm ym.2005.) 4 RAVA-keskiarvo ,14 2,12 1,93 2,16 2,35 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere n = RAVA-tutkimuksen tavallisen palveluasumisen asiakkaiden kohdejoukko poikkesi hieman Kuusikossa käytetyn keskiraskaan palveluasumisen asiakasryhmästä Ympärivuorokautinen asumis- ja laitosmuotoinen hoiva Tehostettu palveluasuminen Tehostetuissa palveluasumisen yksiköissä henkilöstömitoitus on vähintään 0,4 hoitohenkilöä asukasta kohden. Yksiköissä on henkilöstöä ympäri vuorokauden. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asui Kuusikon kaupungeissa joulukuussa 2004 noin 1,4 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä, eli runsas henkilöä. Tehostetun palveluasumisen 13

16 asiakasmäärä on kasvanut Viisikon kaupungeissa vuodesta 2000 kolmanneksella. Eniten tehostetun palveluasumisen asukkaita oli Vantaalla ja Espoossa. Kuvio 10. Tehostetun palveluasumisen palveluasunnoissa asuneiden 65 vuotta täyttäneiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 65+v. asiakkaat %-osuus vastaavanuíkäisestä väestöstä ,0 2,1 2,1 1,7 1,5 1,5 1,6 1,4 1,4 1,4 1,4 1,2 1,2 1,1 0,9 0,9 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Taulukko 7. Tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset (miljoonaa euroa) vuosina sekä muutos -% Muutos % (abs) Muutos % (defl) Helsinki 11,3 16,0 18,8 22,2 22,9 101,5 78,8 Espoo 4,5 5,6 6,8 8,1 10,3 129,9 104,1 Vantaa 5,7 6,9 6,9 8,8 9,4 64,7 46,2 Turku 3,4 4,6 4,4 5,4 5,9 71,8 52,5 Tampere 2,3 2,7 3,4 5,8 6,1 162,7 133,2 Viisikko 27,3 35,8 40,3 50,3 54,5 99,9 77,4 Oulu 5,2 Kuusikko 59,7 Tehostetun palveluasumisen kokonaiskustannukset Kuusikon kaupungeissa yhteensä olivat lähes 60 miljoonaa euroa. Hoitovuorokauden bruttokustannukset olivat keskimäärin 75 euroa kunnallisissa palvelutaloissa ja 90 euroa ostopalveluyksiköissä Vanhainkotihoito Vuonna 2004 Kuusikon kunnissa tuotettiin noin 1,9 miljoonaa vanhainkotihoitopäivää. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutettuna tämä tarkoittaa hoitopaikkaa. Kaikista vanhainkotien hoitopäivistä 65 vuotta täyttäneet käyttivät 97 %. Lyhytaikaishoidon hoitopäivien määrä vanhainkodeissa oli , mikä oli alle 8 % hoitopäivistä. (ks. liite 16D) 14

17 Taulukko 8. Vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden hoitopäivät vuosina sekä hoitopäivien muutos- % ja Muutos % Muutos % Helsinki ,3-11,1 Espoo ,3 6,4 Vantaa ,6 19,0 Turku ,4-0,2 Tampere ,3 21,3 Viisikko ,6 0,3 Oulu Kuusikko Vanhainkotien hoitopäivien määrä on pysynyt Viisikon kaupungeissa lähes samalla tasolla vuodesta Kuntakohtaisesti hoitopäivien määrässä on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Helsingissä hoitopäivät ovat vähentyneet, kun taas Tampereella, Vantaalla ja Espoossa ne ovat lisääntyneet. Tampereella vanhainkotiosastoja on ollut ajoittain suljettuna, mikä on aiheuttanut vuotuisiin hoitopäivien määriin muutoksia. Laitospaikat eivät ole lisääntyneet. Espoossa Muuralan terveyskeskussairaalan toiminta loppui vuonna 2004 ja potilaat siirrettiin Espoonlahden hoitokotiin, joka luokitellaan vanhainkodiksi. Taulukko 9. Vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset vuosina (miljoonaa euroa) sekä muutos -% Muutos % (abs) Muutos % (defl) Helsinki 71,5 77,9 85,6 85,4 92,0 28,7 14,3 Espoo 10,1 11,2 11,5 12,6 16,3 61,6 43,4 Vantaa 11,4 12,2 13,5 15,5 16,6 45,7 29,3 Turku 24,8 26,1 27,4 29,2 32,1 29,7 15,2 Tampere 27,8 35,8 38,7 40,4 45,8 64,5 46,0 Viisikko 145,5 163,2 176,7 183,1 203,3 39,7 24,0 Oulu 20,9 Kuusikko 223,7 Vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden hoidon kokonaiskustannukset olivat runsaat 223 miljoonaa euroa Kuusikon kaupungeissa vuonna Vanhainkotien kustannukset ovat kasvaneet noin neljänneksen vuodesta Hoitopäivän keskimääräiset bruttokustannukset kunnallisessa vanhainkodissa olivat 126 euroa. Bruttokustannusten vaihteluväli oli euroa. (ks. liite 13) 15

18 Vanhainkodin pitkäaikaishoito Kuvio 11. Vanhainkodeissa pitkäaikaishoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) %-osuus ikäryhmän väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,0 2,9 2,8 3,2 3,4 2,7 2,9 2,5 2,6 2,1 1,9 1,9 2,8 2,6 1,2 1,0 1, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Pitkäaikaishoidossa vanhainkodeissa % 65 v. täyttäneistä Vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa keskimäärin 2,6 % 65 vuotta täyttäneistä oli pitkäaikaishoidossa vanhainkodissa. Eniten vanhainkodeissa pitkäaikaishoidossa olevia oli Tampereella (3,4 %), Helsingissä ja Oulussa (2,8%) Vanhainkodin lyhytaikaishoito Vanhainkotien lyhytaikaishoito on useimmiten jaksohoitoa, jolla tuetaan vanhuksen selviytymistä kotona tai omaishoitoa. Vantaalla, Tampereella ja Oulussa lyhytaikaishoidon kattavuus oli vuonna 2004 muita kuntia korkeampi. Vantaalla vanhainkodin lyhytaikaishoitoa käytettiin myös sairaalahoidon jälkeiseen kuntoutukseen. Tampereella vanhainkotien lyhytaikaishoitoa käytettiin runsaasti kotihoidon tukena. Oulussa vanhainkodeissa annettiin runsaasti vuorohoitoa. Kuvio 12. Vanhainkodeissa lyhytaikaishoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) %-osuus ikäryhmän väestöstä 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0,5 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 0,2 0,2 0,2 0,1 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lyhytaikaishoidossa vanhainkodeissa % 65 v. täyttäneistä 16

19 2.2.3 Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon yksiköt tuottivat Kuusikon kunnissa noin hoitopäivää vuonna Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutettuna tämä tarkoitti hoitopaikkaa. Pitkäaikaishoidon hoitopäivät terveyskeskuksissa ovat Viisikon kaupungeissa vähentyneet runsaalla neljänneksellä vuodesta Taulukko 10. Terveyskeskussairaaloiden 65 vuotta täyttäneiden pitkäaikaishoidon hoitopäivät sekä hoitopäivien muutos-% ja Muutos % Muutos % Helsinki ,1-31,0 Espoo ,7-35,5 Vantaa ,0-31,1 Turku ,1-9,2 Tampere ,9-35,9 Viisikko ,1-27,9 Oulu Kuusikko Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon peittävyys oli vuonna 2004 korkein Turussa, Helsingissä ja Espoossa. Oulussa ja Vantaalla terveyskeskuksessa oli vähiten pitkäaikaishoitoa. Kuvio 13. Terveyskeskusten vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 4 %-osuus ikäryhmän väestöstä ,3 1,8 1,9 1,6 1,5 1,8 1,3 1,1 1,1 0,3 0,3 0,4 0,8 0,9 1,2 0,7 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Pitkäaikaishoidossa tk-sairaalassa % 65 v. täyttäneistä Terveyskeskusten vuodeosastojen kustannukset on seuraavassa esitetty yhdistettynä lyhytaikaishoidon ja pitkäaikaishoidon osalta. Vain Helsingissä lyhyt - ja pitkäaikaishoidon kustannukset saataisiin erikseen organisatorisista ratkaisuista johtuen. Muissa kunnissa lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen hoidon erottaminen tulisi tehdä laskennallisesti, eikä jaolle ole löydetty yhtenäisiä perusteita. Hoitovuorokausien määrä ei jaa kustannuksia toiminnallisesti oikein. 17

20 Terveyskeskusten vuodeosastojen 65 vuotta täyttäneiden hoidon kokonaiskustannukset olivat runsaat 221 miljoonaa euroa Kuusikon kaupungeissa vuonna Kustannukset ovat viidessä suuressa kaupungissa reaalisesti hieman alentuneet vuosikymmenen alusta lähes kaikissa kunnissa Vantaata ja Turkua lukuun ottamatta. Kuusikon kaupungeissa hoitopäivän bruttokustannukset kunnallisessa terveyskeskussairaalassa olivat keskimäärin 174 euroa. Bruttokustannusten vaihteluväli oli euroa. (ks. liite 13) Taulukko 11. Terveyskeskusten vuodeosastojen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset vuosina (miljoonaa euroa) sekä muutos -% Muutos % (abs) Muutos % (defl) Helsinki 116,6 123,8 127,1 128,7 124,9 7,1-4,9 Espoo 18,0 18,3 19,3 19,9 19,5 8,1-4,0 Vantaa 8,1 8,2 9,6 9,9 10,4 29,6 15,0 Turku 22,6 22,7 23,4 26,2 27,3 20,9 7,3 Tampere 24,3 19,8 21,1 23,2 27,2 11,9-0,6 Viisikko 189,6 192,9 200,5 207,8 209,9 10,7-1,7 Oulu 12,2 Kuusikko 221, Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus sekä RAVA-keskiarvot Kuusikon kaupungeissa oli ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä hoidettavina keskimäärin 5,4 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä joulukuussa Osuus vaihteli Espoon 4,6 % ja Vantaan 6,2 % välillä. Ympärivuorokautista hoivaa annetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä, vanhainkodeissa sekä terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osastoilla. Vantaalla korostui tehostetun palveluasumisen yksiköissä annettavan hoivan osuus, Tampereella puolestaan vanhainkotihoito ja Turussa runsas terveyskeskuksen pitkäaikaishoito vuonna Kuvio 14. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä hoidettavina olleiden 65 vuotta täyttäneiden % osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioitu) 7,0 6,2 %-osuus ikäryhmän väestöstä 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 5,5 4,6 5,3 5,4 5,0 5,4 0, Pitkäaikaishoito tk-sair 1,7 1,5 1,4 1,5 1,3 1,2 0,3 0,4 0,6 2,1 1,8 1,7 0,8 0,9 0,7 0,2 1,2 Hoito vanhainkodeissa 3,0 2,8 2,8 1,5 1,3 1,4 3,0 3,0 3,0 2,7 2,6 2,5 3,8 3,3 3,8 3,4 2,8 Tehostettu palv.as 1,4 1,3 1,3 1,8 1,9 2,0 2,5 2,7 2,7 1,1 1,1 1,1 0,9 0,9 0,9 1,4 1,4 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 18

21 Kuvio 15. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä asuneiden RAVA-keskiarvot vuonna 2004 (Lähde: Sjöholm ym ) 4 3 2,9 3,8 3,2 3,2 3,0 3,5 2,8 3,5 3,4 3,0 3,1 3,6 2,7 3,3 3,1 3,6 3,4 RAVA-keskiarvo Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu * * Tieto puuttuu. Tehostettu palvelutalo Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikainen hoito Tehostetuissa palveluasumisen RAVA-keskiarvot vaihtelivat 2,8 3,1 välillä. Vanhainkodeissa vaihteluväli oli 3,2 3,5 ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla 3,3 3,8. Helsingissä ja Turussa terveyskeskuksen vuodeosastohoidon RAVA-keskiarvo oli korkein ja ero muiden hoitomuotojen RAVA-keskiarvoihin oli suuri. Oulussa oli tasaisesti korkeat RAVA-keskiarvot kaikissa eri hoitomuodoissa. Tampereella sekä vanhainkodin että terveyskeskuksen RAVA-keskiarvot olivat muita kaupunkeja matalammat. Vantaalla vanhainkodin RAVA-keskiarvo oli korkeampi kuin muissa kaupungeissa ja lisäksi korkeampi kuin terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa. 2.3 Terveydenhuollon palvelut Terveydenhuollon avopalvelut Tässä yhteydessä terveydenhuollon avopalveluilla tarkoitetaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa ja erikoissairaanhoidon avohoitoa. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanotoilla kävi 65 vuotta täyttäneitä vuonna 2004 noin henkilöä. Kyseistä ikäryhmästä keskimäärin neljä viidestä käytti perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottopalveluja. Kuusikon 65 vuotta täyttäneet kävivät terveyskeskuksessa avosairaanhoidon vastaanotoilla yhteensä käyntikertaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,4 käyntiä vastaavanikäistä asukasta kohti ja 3,1 käyntiä vastaanotoilla käynyttä asiakasta kohti. Koko väestössä käyntejä oli 1,2 käyntiä asukasta kohti, joten ikääntyneiden käyntimäärä oli tähän verrattuna kaksinkertainen. 19

22 Erikoissairaanhoidon somaattisille poliklinikoille ikääntyneet tekivät Kuusikossa yhteensä ja psykiatrisille poliklinikoille käyntiä vuonna Asukasta kohti erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntikertoja oli 2,2, joista valtaosa oli somaattisen erikoissairaanhoidon käyntejä. Kuvio 16. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä ja erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna Käyntejä/ 65+ asukas ,1 2,3 2,7 2,8 2,2 2,1 2,1 2,1 2,9 2,0 2,7 2,4 2,4 2,2 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Perusth. lääkärikäynnit Erikoissairaanhoito, pkl-käynnit Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntiä kohti lasketut avosairaanhoidon kustannukset 1 olivat Kuusikon kaupungeissa keskimäärin 156 euroa. Kustannusten vaihteluväli oli euroa. (ks.liite 13) Somaattisen poliklinikkakäynnin kustannukset olivat keskimäärin 175 / 200 euroa käyntiä kohti ja psykiatrisen käynnin 95 / 161 euroa käyntiä kohti (kunnan oma/ostopalvelu) Terveydenhuollon lyhytaikaiset laitospalvelut Terveydenhuollon lyhytaikaisia laitospalveluja akuuttisairauksien hoitoon tarjottiin sekä kuntien terveyskeskuksissa että erikoissairaanhoidon yksiköissä, jotka voivat olla kunnan omia tai sairaanhoitopiirien yksiköitä. Turku ja Tampere tuottivat itse erikoissairaanhoidon somaattisia vuodeosastopalveluja ja Helsinki, Turku ja Oulu psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastopalveluja. Sekä somaattisen että psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikoita oli Espoota ja Vantaata lukuun ottamatta kaikilla muilla vertailun kaupungeilla Lyhytaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastolla Kuusikon 65 vuotta täyttänyt väestö käytti noin lyhytaikaishoidon hoitopäivää terveyskeskuksissa. Lyhytaikaishoidon hoitopäivät ovat vähentyneet Espoossa, Helsingissä ja Tampereella jonkin verran vuodesta Turussa lyhytaikaishoitoa on alettu tuottaa terveyskeskuksessa vasta 2000-luvulla. Toiminnan kasvattamisesta huolimatta Turussa oli yhä 1 Kustannukset sisältävät myös avosairaanhoidon tukitoiminnan, esim. laboratorio, röntgen, fysioterapia jne. 20

23 vuonna 2004 muita kuntia huomattavasti vähemmän lyhytaikaista vuodeosastohoitoa terveys keskuksessa. Taulukko 12. Terveyskeskuksen vuodeosastojen 65 vuotta täyttäneiden lyhytaikaishoidon hoitopäivät vuosina sekä hoitopäivien muutos % ja Muutos % Muutos % Helsinki ,7-1,0 Espoo ,0-1,5 Vantaa ,3 5,5 Turku ,8 910,5 Tampere ,1-7,6 Viisikko ,8 3,3 Oulu Kuusikko Terveyskeskuksen vuodeosastolla tuotettiin lyhytaikaishoidon hoitopäiviä keskimäärin 2,5 asukasta kohti. Eniten hoitopäiviä asukasta kohti tuottivat Helsinki ja Oulu ja vähiten Turku. Kuvio 17. Terveyskeskusten vuodeosastojen lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna 2004 Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä/ 65+v. asukas 4,0 2,0 0,0 3,4 3,2 2,4 2,5 1,8 1,8 0,7 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Erikoissairaanhoito Kuusikon 65 vuotta täyttänyt väestö käytti noin erikoissairaanhoidon hoitopäivää vuonna Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä käytettiin siis jonkin verran enemmän kuin lyhytaikaishoidon päiviä terveyskeskuksissa. Ikäryhmän käyttämien hoitopäivien määrä on viidessä suurimmassa kaupungissa vähentynyt vuodesta 2000 runsaat 8 %. Vuonna 2004 erikoissairaanhoidon hoitopäivät lisääntyivät Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja vähenivät kaikissa muissa kaupungeissa. 21

24 Taulukko 13. Erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden lyhytaikaishoidon hoitopäivät vuosina sekä hoitopäivien muutos- % ja Muutos % Muutos % Helsinki ,4-4,3 Espoo ,7-7,9 Vantaa ,3 5,6 Turku ,6 0,3 Tampere ,5-26,7 Viisikko ,4-8,4 Oulu Kuusikko Ikääntyneet käyttivät keskimäärin 2,7 erikoissairaanhoidon hoitopäivää asukasta kohti. Eniten hoitopäiviä asukasta kohti käytettiin Turussa, missä käytettiin kaksi hoitopäivää asukasta kohti enemmän kuin keskimäärin Kuusikon kaupungeissa. Kuvio 18. Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna ,7 Esh-hoitopäiviä/65+v.asukas ,9 2,1 2,8 3,2 2,3 2,7 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Somaattinen esh Psykiatrinen esh Kun tarkastellaan lyhytaikaisen sairaanhoidon vuodeosastopalveluja kokonaisuutena, voidaan todeta, että Kuusikon kaupungit tuottivat lyhytaikaisen sairaanhoidon palveluja eri tavoin. Varsinkin Turussa, mutta myös Tampereella ja Vantaalla, ikääntyneiden lyhytaikaisen sairaanhoidon palveluista suuri osuus tuotettiin erikoissairaanhoidon yksiköissä. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa puolestaan terveyskeskuksen lyhytaikaishoidon osuus oli merkittävämpi. Keskimäärin 65 vuotta täyttäneet käyttivät 5,1 lyhytaikaishoidon hoitopäivää asukasta kohti vuonna

25 Kuvio 19. Lyhytaikaisen sairaanhoidon hoitopäiviä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna 2004 Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 65+v. asukasta kohti 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 5,3 4,5 4,5 5,4 5,0 5,6 5,1 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Terveysk. lyhytaikaishoito Somaattinen esh Psykiatrinen esh Kuusikon kaupungeilta kului 65 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoitoon 342 miljoonaa euroa vuonna Summa oli noin kolmannes kaikista ikäryhmän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vuodesta 2001 nousseet viidessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 8 %. Kustannukset ovat nousseet eniten Vantaalla ja Turussa. Taulukko 14. Erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden kustannukset vuosina (miljoonaa euroa) sekä muutos % Muutos % Muutos % (defl) Helsinki ,8 6,14 Espoo ,6 9,58 Vantaa ,0 21,89 Turku ,8 10,74 Tampere ,9 3,47 Viisikko ,0 8,17 Oulu 26 Kuusikko

26 3 Yhteenvedot 65- ja 75 vuotta täyttäneiden palveluista ja kustannuksista vuotta täyttäneiden palvelut ja kustannukset vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa asui vuodenvaihteessa runsas henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta. Kaupunkien 65 vuotta täyttäneistä asukkaista 13 % eli noin henkilöä oli säännöllisen kotihoidon, muiden avopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä joulukuussa Tämän lisäksi lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa oli ikäryhmästä henkilöä. Eniten palveluja saavia kyseisessä ikäryhmässä oli Oulussa (16,1 %) ja vähiten Espoossa (13,4 %). Säännöllistä kotihoitoa saavia oli runsaimmin Oulussa (ikävakioituna 7,1 % 65 vuotta täyttäneistä) ja vähiten Vantaalla (5,2 %). Muissa vertailun kaupungeissa kotihoidon ikävakioitu kattavuus vaihteli välillä 5,6-6,0 %. Avopalvelujen piirissä yhteensä oli 65 vuotta täyttäneistä keskimäärin 7,6 %. Tällöin on huomioitu myös omaishoidontuella hoidettavat ja keskiraskaissa palveluasunnoissa asuvat. Oulussa avopalvelujen kattavuus oli selkeästi muita kaupunkeja korkeampi, 9,6 %. Myös Vantaalla avopalvelujen kattavuus oli jonkin verran muita kaupunkeja korkeampi, 8,1 %. (ks. liite 17A) Ympärivuorokautisen hoivan piirissä oli 65 vuotta täyttäneistä keskimäärin 5,4 %. Osuus vaihteli Espoon 4,6 % ja Vantaan 6,2 % välillä. Tehostettua palveluasumista oli eniten Vantaalla ja Espoossa. Vanhainkodeissa hoidettavia oli eniten Tampereella, Oulussa ja Vantaalla. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito oli suhteellisesti runsainta Turussa, Helsingissä ja Espoossa. (ks. liite 17A) Terveydenhuollon lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa olevien osuus joulukuussa 2004 vaihteli Espoon 1,3 % ja Tampereen 1,7 % välillä. Kuvio 20. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioitu ja ikävakioimaton) 20,0 16,0 14,7 13,4 15,7 16,1 14,7 14,3 14,4 % 65 vuotta täyttäneistä 12,0 8,0 15,5 11,9 12,4 15,2 14,7 15,2 4,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidontuki Palveluasuminen (0,2-0,4) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus pa-hoito Terveyskeskus la-hoito Erikoissairaanhoito(hoitopäivistä) Ikävakioimaton kokonaiskäyttö 24

27 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kului vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa runsaat miljoonaa euroa. Viidessä suurimmassa kaupungissa kokonaiskustannusten reaalinen kasvu edellisestä vuodesta oli 2 %. (ks. liite 11) Kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset olivat Kuusikon kaupungeissa vuonna 2004 keskimäärin euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Ikävakioituna tarkasteltaessa kustannukset olivat alhaisimmat Turussa ja Espoossa, joissa käytettiin runsaat euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vastaavasti eniten palvelujen tuottamiseen käytettiin Helsingissä ja Oulussa noin euroa. Tampereella käytettiin euroa ja Vantaalla euroa. Asukaskohtaisista kustannuksista avopalveluihin kului keskimäärin 17 %. Avopalvelujen kustannusosuus oli muita kuntia suurempi Oulussa (19 %). Kuusikon keskimääräinen taso ylittyi myös Vantaalla ja Espoossa. Lähes puolet (45,5 %) asukaskohtaisista kustannuksista kului ympärivuorokautiseen hoivaan ja terveyskeskusten lyhytaikaiseen vuodeosastohoitoon. Näiden palvelujen kustannusosuus oli suurin Helsingissä eli 47,1%. Myös Espoossa ja Tampereella vastaava kustannusosuus oli yli Kuusikon keskimääräisen keskiarvon. Turussa ympärivuorokautisen hoivan ja terveyskeskuksen lyhytaikaishoidon kustannusosuus oli muihin kaupunkeihin verrattuna poikkeuksellisen matala (39 %). Turussa muita kuntia suurempi osuus lyhytaikaisesta terveydenhuollon vuodeosastohoidosta hoidettiin erikoissairaanhoidossa, mikä näkyi muita kaupunkeja suurempana erikoissairaanhoidon asukaskohtaisena kustannusosuutena. (ks. liite 17B) Kuvio vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset vastaavan ikäistä asukasta kohti vuonna 2004 (koko vuoden tieto, ikävakioitu ja ikävakioimaton) eur/ 65 vuotta täyttänyt Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Avopalvelut Palveluasuminen (0,2-0,4) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosastohoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Ikävakioimaton kustannus vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja kustannusten kehitys Koska Oulu oli mukana vertailussa ensimmäistä vuotta, voitiin palvelurakenteen ja kustannusten kehityksen aikavertailua tehdä vain viiden suurimman kaupungin osalta. Merkittävin ja kaikissa kaupungeissa tapahtunut palvelurakenteen muutos on ollut palvelun kattavuuden lasku vuodesta 2000 lähtien. Samanaikaisesti säännöllisesti palveluja saavien osuus on vähentynyt eniten 25

28 Helsingissä ja Turussa (1,4 %). Myös Espoossa palveluja saavien osuus on pienentynyt (noin 0,5 %). Ainoastaan Vantaalla on vuoteen 2000 verrattuna palvelujen kattavuus pysynyt ennallaan. Vantaallakin palvelujen kattavuus on kääntynyt laskuun vuodesta 2003 lähtien, mutta oli edelleen vuoden 2000 tasolla. Tampereella palvelujen kattavuus laski vuodesta 2000 useana vuonna, mutta nousi vuonna 2004 runsaasti. 2 Avohoidon palveluista kattavuuden lasku on kohdistunut eniten kotihoitoon, jossa palvelujen piirissä olevien määrä on pienentynyt lähes kaikissa kunnissa vuodesta Myös keskiraskaan palveluasumisen piirissä olleiden osuus on vähentynyt useissa kaupungeissa. Tampere on keskiraskaan palveluasumisen osalta poikkeus, sillä siellä on erityisesti panostettu palveluasumisen lisäämiseen. Helsingissä kotihoidon ja palveluasumisen välinen tilastoinnin muutos vaikutti palveluasumisen osuuden kasvuun. Omaishoidontuen avulla hoidettavien määrä on useimmissa kaupungeissa kasvanut, mutta osuuden kasvu ei ole kyennyt pitämään avohoidon palvelujen kattavuutta entisellä tasolla. Oulussa oli vuonna 2004 kotihoidon palvelujen piirissä runsas 7,1 % 65 vuotta täyttäneistä. Jos verrataan viisikon kuntien kotihoidon peittävyyden kehitystä Ouluun, oltiin Helsingissä Oulun vuoden 2004 tasolla vielä vuonna 2002 ja Turussa 1990-luvun lopulla. Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olleiden määrä on myöskin kokonaisuudessaan vähentynyt. Eniten sen kattavuus on laskenut Helsingissä (0,7 %) ja Turussa (0,5 %), mutta myös jonkin verran Tampereella (0,1 %). Kaikissa kunnissa ympärivuorokautisen hoivan kattavuus on laskenut terveyskeskusten pitkäaikaisessa vuodeosastohoidossa. Tampereella painopistettä on tarkoituksella siirretty vanhainkotihoitoon. Useimmissa muissa kunnissa kuitenkin myös vanhainkotihoidon kattavuus on laskenut. Ainoastaan tehostetun palveluasumisen kattavuus on ympärivuorokautisista palveluista kasvanut kaikissa kunnissa. Oulussa oli vuonna 2004 ympärivuorokautisen hoivan piirissä 5 % ikääntyneistä, mikä oli Espoon jälkeen alhaisin osuus Kuusikon kunnissa. Myös lyhytaikaisten terveydenhuollon palvelujen kattavuus on laskenut lähes kaikissa Viisikon kaupungeissa. 2 Tietojärjestelmän vaihto vaikutti Tampereen lukuihin. 26