Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi"

Transkriptio

1 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti

2 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

3 Yhteenveto tuloksista 3 Oulun kaupungin maksamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset* kasautuvat pienelle asukasjoukolle Vuositasolla 10 % oululaisista kerryttää 81 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 68 % kustannuksista Kolmen vuoden kumulatiivisten kustannusten jakauma on saman suuntainen 10 % oululaisista kerryttää 75 % kustannuksista ja 5 % kerryttää 61 % kustannuksista Kalleimman 10 %:n kokonaiskustannuksesta 62 % muodostuu sosiaalipalveluiden asiakkaiden kokonaiskustannuksista, ja vain 38 % pelkästään terveyspalveluita käyttäneiden asukkaiden kokonaiskustannuksista. Suurimman kustannukset aiheuttavat vanhuspalveluiden asiakkaat, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat ne, jotka ovat käyttäneet vain somaattisen erikoissairaanhoidon palveluita sekä päihdepalveluiden ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Kalleimman 10 %:n asukkaat käyttävät tyypillisesti laajalti koko palvelujärjestelmää kun muu 90 % väestöstä käyttää pääosin yhtä palvelua tai ei palveluita ollenkaan Kalleimman 10 %:n asukkaista 93 % käyttää vähintään kahta palvelua, 53 % käyttää vähintään neljää palvelua 73 % muusta väestöstä käyttää korkeintaan yhtä palvelua Kallein 10 % väestöstä käyttää valtaosan kaupunginsairaalan, OYS:n psykiatrian, somaattisen erikoissairaanhoidon ja mielenterveyspalveluista. Muiden terveyspalveluiden (avoterveydenhuolto, keskitetyt palvelut, yhteispäivystys ja suun terveydenhuolto) kustannuksista puolestaan valtaosan muodostavat ei-kalliit oululaiset. Kallein 10 % väestöstä käyttää lähes 100 % sosiaalipalveluista Poikkeuksena henkilökohtainen apu, josta kalliit asukkaat käyttävät n. 80 % *Sisältää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon (Oulun kaupunki + PPSHP) ja sosiaalihuollon palvelut. Ei sisällä lasten päivähoitoa ja toimeentulotukea.

4 Keskeiset johtopäätökset 4 Koska pieni osa väestöstä kerryttää valtaosan kustannuksista tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaa ja ennaltaehkäistä siihen joutumista Nykyinen siiloutunut palvelujärjestelmä palvelee hyvin 90 % väestöstä, jotka ovat korkeintaan yhden palvelun asiakkaita, mutta kykenee huonosti vastaamaan kalliiden 10 % asukkaiden tarpeisiin Valtaosa väestöstä kuitenkin aiheuttaa vain 19 % sote-kustannuksista, kun kalliit asiakkaat aiheuttavat 81 % kustannuksista. Tästä syntyy ristiriita: väestön valtaosan näkökulmasta pitäisi palvelujärjestelmä optimoida yksittäisten palvelukokonaisuuksien ympärille, mutta kustannusmielessä tulisi järjestelmä optimoida kalliin vähemmistön tarpeisiin Koska kalliit asukkaat käyttävät monia erilaisia palveluita, tulisi heidän palvelukokonaisuudellaan olla yksi vastuutaho, case manager, ja palvelukokonaisuus tulisi suunnitella yksilöllisesti kunkin asiakkaan lähtökohdista Koska valtaosalla kalliista asiakkaista on sekä sosiaali- että terveyspalveluita, on palveluiden koordinoinnin ja ennaltaehkäisyn kannalta kriittistä, että vastuutaholla on sekä sosiaali- että terveyspalveluiden ymmärrystä Case managerin toimintaedellytyksille on kriittistä, että hän voi toimia tietoon perustuen, hänellä on käytettävissään koko palvelujärjestelmätason potilastiedot ja siihen perustuvat hälytysjärjestelmät ja päätöksenteon tuki. Koska avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, yhteispäivystyksessä ja suun terveydenhuollossa valtaosa asiakkaista kuuluu ei-kalliisiin asukkaisiin, tulee se huomioida niiden palveluprosesseissa Näissä palveluissa on tärkeää kyetä tarjoamaan hyvää saatavuutta satunnaiskäyttäjille sekä niille pitkäaikaissairaille, jotka eivät vielä ole kalliita Samalla tulee kuitenkin olla toimintamalli niille kalliille asukkaille, jotka käyttävät paljon erilaisia palveluita

5 Vain 10 % väestöstä kerryttää 81% kustannuksista Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä Oulun väestössä 2011 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 70% 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 5 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Osuus asukkaista

6 Keitä nämä eniten palveluita käyttävät 10 % ovat?* Kalleimman 10 % väestön kokonaiskustannusten jakautuminen** 6 2% 17% 11% 9% 6% 12% 5% 38% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 38 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat *** 62 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat * Huom: kattaa 81 % kokonaiskustannuksista ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

7 Suurkäyttäjäryhmät käyttävät palveluita laajasti läpi koko palvelujärjestelmän Eur / v / kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas OM Kuljetuspalvelut (KU) KS OP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) KO TP HO LA Vanhusp.as. Lastensuojelun as. HA OM KS SO Vamm. ja kvpalv. SO MT Päihde- ja as. palv. as. Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: OP MT KS Muut Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO)

8 Palveluiden suurkäyttäjät käyttävät useaa palvelutyyppiä* 8 Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan 100 % 90 % 80 % Palveluiden suurkäyttäjistä >90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27 %:lla 70 % 5 Suurkäyttäjistä puolet käyttää neljää tai useampaa eri tyyppistä palvelua 60 % 50 % % 3 30 % 20 % 10 % 2 0 Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita 0 % 1 Kallein 10 % (keskiarvo 4,0) Muut asukkaat (keskiarvo 1,1) * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: pth-avopalvelut, pth-vuodeosasto (OKS ja ostot), yhteispäivystys, Oulun oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, Oulun omat psyk. avopalvelut, Oulun omat psyk. laitospalvelut, mt-asumispalvelut, erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan

9 Kalleimpien 10 %:n osuus eri palveluiden kustannuksista vaihtelee palveluittain 9 Ei kalliit asiakkat 100% 90% 2% 6% 20% 20% Muut kalleimpaan 10 % kuuluvat 80% 70% 60% 75% 66% 58% 84% Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 50% 40% 30% 20% 10% Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 0% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimpaan 10 %:n kuuluvat asiakkaat aiheuttavat valtaosan erikoissairaanhoidon, psykiatrian ja kaupunginsairaalan kustannuksista Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, päivystyksessä ja suun terveydenhuollossa kalleimmat asiakkaat ovat vähemmistönä OYS:n psykiatrialla ei ole juurikaan päihdeongelmaisia eikä asumispalveluiden piirissä olevia

10 Kolmen vuoden yhteenlaskettujen kustannusten jakauma on lähes yhtä jyrkkä kuin yhden vuoden Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä väestössä Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 75 % kustannuksista 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Koko väestö Koko väestö 2011 Osuus asukkaista Kolmen vuoden yhteenlasketuissa kustannuksissa kumulatiivinen jakauma ei nouse yhtä jyrkästi kuin yhden vuoden kustannuksissa, mutta silti hyvin jyrkästi

11 Sosiaalipalveluiden asiakkaiden osuus kasvaa kolmen vuoden tarkastelussa Väestön kalleimman 10 %:n* kokonaiskustannusten jakautuminen** 11 0% 14% 9% 9% 7% 14% Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkat (ei sos.palveluita) Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 32 % kustannuksista 7% Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat 40% Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat *** 68 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat * Huom: kattaa 75 % kokonaiskustannuksista ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset sairaudet sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

12 Miten palveluiden suurkäyttöä voidaan ohjata ja ennaltaehkäistä? 12 Parempi tieto Palvelujärjestelmän läpileikkaava asiakaskohtainen tieto Riskitasomittarit Hälytykset ja päätöksenteon tuki Koordinointi ja kokonaisvastuu Case management mallit Standardoidut prosessit rajapintoihin Kokonaisuuden huomioivat insentiivirakenteet Varhaisvaiheen preventiiviset muut toimenpiteet Ylisukupolvien asumisratkaisut Neuvonta yksityisistä ja 3. sektorin palveluista Kevyiden yhteisöllisten palveluiden järjestäminen

13 Suosituksena kunkin kalliin asiakasryhmän tarkempi analysointi ja niiden ennaltaehkäisy- sekä hallintamallien käyttöönotto Kalliiden asiakasryhmien tarkempi analysointi Kalliiden asiakasryhmien tarkempi segmentointi - Diagnoosien, palvelukäytön tai muiden tekijöiden mukaan Kalliiden asiakasryhmien hoitoketjujen analysointi - Miten he liikkuvat palvelujärjestelmässä ja käyttävät eri palveluita - Mikä edeltää korkeaa palvelukäyttöä? Nykyjärjestelmän merkittävimpien heikkouksien analysointi 2. Toimintasuunnitelmien luonti merkittävimmille asiakasryhmille Suurkäyttäjäryhmittäin hallintaa ja ennaltaehkäisyä parantavien toimintamallien kehittäminen - Standardoidut prosessit - Kannustimet - Vastuuhenkilö/case manager - mallit Tiedontarpeiden määrittäminen - Mitä historia / ennustetietoa tulisi olla käytettävissä kullakin toimijalla 3. Toimintasuunnitelmien toteutus Uusien toimintamallien pilotointi Tarvittavien tietoraporttien luominen osaksi potilas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä Pilottien vaikuttavuusarviointi ja dokumentointi Käyttöönotto koko kaupungissa

14 Sisältö 14 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

15 Kaikkien asukkaiden kustannukset ikäryhmittäin Eur / v / ikäryhmän asukas Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) KS Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) KO OYS Psykiatria (OP) KS TP Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) LA vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85-vuotiaat KO TP HO HO Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Vanhemmissa ikäryhmissä kustannukset asiakasta kohden nousevat huomattavasti nuorempiin ikäryhmiin verrattuna Vanhempien ikäryhmien kalleutta selittävät asumispalveluiden ja kotona asumista tukevien palveluiden kustannukset

16 Vain 10 % väestöstä kerryttää 81 % kustannuksista Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä Oulun väestössä 2011 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 10 % väestöstä, 81 % kustannuksista 70% 5 % väestöstä, 68 % kustannuksista 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 16 Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Osuus asukkaista

17 Kumulatiivinen sote- kustannusten kertymä väestössä 2011 Ikäryhmittäinen tarkastelu 17 Osuus kokonaiskustannuksista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 % 25 % 27 % 29 % 31 % 33 % 35 % 37 % 39 % 41 % 43 % 45 % 47 % 49 % 51 % 53 % 55 % 57 % 59 % 61 % 63 % 65 % 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 77 % 79 % 81 % 83 % 85 % 87 % 89 % 91 % 93 % 95 % 97 % 99 % Koko väestö vuotiaat vuotiaat 65 v täyttäneet Osuus asukkaista Lasten ja eläkeläisten kumulatiiviset kustannukset poikkeavat muun väestön jakaumasta Lapsista pieni joukko on todella kalliita, mutta muuten kustannuksia kertyy tasaisemmin kaikille verrattuna muihin ikäryhmiin Eläkeikäisistä puolestaan suurempi joukko on kalliita, mutta myös suuri joukko erittäin halpoja

18 Kalliiden asiakkaiden tunnistamisen logiikka 18 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammap alveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Kalliit sairaudet KALLIIT ASIAKKAAT Vanhuspalveluasiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, mitkä ryhmät aiheuttavat suurimman osan kustannuksista Jotta ryhmäkohtaisia kustannuksia voidaan esittää järkevästi, on jouduttu tekemään ryhmien yhdistelyitä Mm. vanhuspalveluasiakkaiksi käsitetään kaikki vanhuspalveluiden asiakkaat, mutta päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakasryhmään lasketaan kuuluvaksi vain ne, jotka eivät ole olleet vanhuspalveluiden asiakkaita

19 Merkittävien asiakasryhmien määrittely ylätason tarkastelussa 1919 Asiakasryhmä Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet (esh) Määritelmä (vuoden 2011 asiakkuus) Vähintään 30 pv säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen tai hoivahoidon asiakkaana, tai vähintään 1 kuukausi vanhuspalveluiden omaishoidon asiakkaana Vähintään 1 päivä sijoituksessa kodin ulkopuolelle Vähintään 1 päivä vammaispalveluiden asumispalveluissa tai voimassaoleva päätös henkilökohtaisesta avusta tai VpL:n mukaisesta kuljetuspalvelusta, tai saanut omaishoidon tukea vammaispalvelun osalta vuoden aikana. Ei sisällä vanhus- tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tai lastensuojelun asiakkaita Vähintään 1 hoitopäivä päihdepalveluissa tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun mielenterveys- tai päihdepalvelut ja mukana jotain päihdepalvelua) tai vähintään 1 päivä mielenterveys- tai päihdeasumispalveluissa tai asiakkuus mt-kuntoutuskotihoidossa. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita eikä niitä, joilla on pelkästään terveyspalveluiden mielenterveystai psykiatrian kustannuksia. Vähintään 1 hoitopäivä tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun omat mielenterveyspalvelut). Ei päihdepalveluita eikä sosiaalitoimen asumispalveluita. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita. Tyypin 2 diabetes tai krooninen sydän- ja verisuonitauti diagnoosina tai käyntisyynä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin Vähintään kustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta (PPSHP ja Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito), mutta ei kuulu yllä mainittuihin ryhmiin. Näitä asiakasryhmien määrittelyitä käytetään kalliin 10 %:n profiloinnissa. Erityisryhmien tarkasteluissa huomioidaan myös se, että asukas voi kuulua useampaan ryhmään.

20 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Väestön kalleimman 10 %:n kokonaiskustannusten jakautuminen 3,8 M 2 % Muut 42,0 M 17 % Kalliit somaattiset sairaudet (ei diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja) 26,0 M 11 % Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 20 8,6 M 12,6 M 4,7 M 10,3 M 29,1 M 13,3 M 15 % 12 % 5 % Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. H Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asumispalveluiden asiakkaat 38 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat * 92,5 M 38 % Lastensuojelun asiakkaat 62 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimman 10 %:n kustannukset kattavat 80,5 % kaikista kustannuksista Lähes kaikki (98,4 %) kalleimman 10 %:n kustannuksista kattavat ne henkilöt, jotka kuuluvat johonkin kalliista kategorioista Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat vanhuspalvelujen asiakkaat Myös päihde-, mielenterveys ja psykiatrian asiakkaat sekä kalliit somaattiset sairaudet aiheuttavat paljon kustannuksia *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

21 Suurkäyttäjäryhmät käyttävät palveluita laajasti läpi koko palvelujärjestelmän Eur / v / kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas OM Kuljetuspalvelut (KU) KS OP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) KO HA OM Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) TP LA SO OP KS Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) HO Vanhusp.as. Lastensuojelun as. SO Vamm. ja kvpalv. MT Päihde- ja as. palv. as. MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO)

22 Palveluiden suurkäyttäjät käyttävät useaa palvelutyyppiä* 22 Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan 100 % 90 % 80 % Palveluiden suurkäyttäjistä >90 % käyttää useampaa kuin yhtä palvelua kun taas muulla väestöllä näin on vain 27 %:lla 70 % 5 Suurkäyttäjistä puolet käyttää neljää tai useampaa eri tyyppistä palvelua 60 % 50 % % 3 30 % 20 % 10 % 2 0 Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista aiheuttavia asukkaita 0 % 1 Kallein 10 % (keskiarvo 4,0) Muut asukkaat (keskiarvo 1,1) * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: pth-avopalvelut, pth-vuodeosasto (OKS ja ostot), yhteispäivystys, Oulun oma erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut, tukipalvelut, toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdeavopalvelut, päihdelaitospalvelut, päihdeasumispalvelut, Oulun omat psyk. avopalvelut, Oulun omat psyk. laitospalvelut, mt-asumispalvelut, erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan

23 Kalleimpien 10 %:n osuus eri palveluiden kustannuksista vaihtelee palveluittain 23 Ei kalliit asiakkat 100% 90% 2% 6% 20% 20% Muut kalleimpaan 10 %:n kuuluvat 80% 70% 60% 75% 66% 58% 84% Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat 50% 40% 30% 20% 10% Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 0% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat Kalleimpaan 10 %:n kuuluvat asiakkaat aiheuttavat valtaosan erikoissairaanhoidon, psykiatrian ja kaupunginsairaalan kustannuksista Sen sijaan avoterveydenhuollossa, keskitetyissä palveluissa, päivystyksessä ja suun terveydenhuollossa kalleimmat asiakkaat ovat vähemmistönä OYS:n psykiatrialla ei ole juurikaan päihdeongelmaisia eikä asumispalveluiden piirissä olevia

24 Kallein 10 % aiheuttaa lähes kaikki asumispalveluiden ja sosiaalipalveluiden kustannukset % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kallein 10 % Ei kalliit asiakkaat 100% 97% 100% 99% 100% 99% 100% 80% Kallein 10 % aiheuttaa lähes kaikki asumispalveluiden ja sosiaalipalveluiden kustannukset

25 Kalleimmassa 10 %:ssa on muita enemmän toimeentulotuen saajia Myös samana vuonna kuolleiden osuus on ei-kalliita suurempi 25 Toimeentulotukea saaneiden osuus* Kuolleiden osuus** 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 7,6 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 6,0 % 5,0 % 5,0 % Lukumäärä 5,0 % 4,0 % 8,7 % 4,0 % 3,0 % Kustannukset 3,0 % 2,0 % 4,3 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Ei kalliit Kallein 10 % 1,0 % 0,0 % 0,1 % 0,3 % Ei kalliit Kallein 10 % Kalliista asiakkaista kaksinkertainen määrä oli saanut toimeentulotukea vuoden 2011 aikana 5 % kalleimmista oululaisista on kuollut kyseisenä vuonna Osuus on 50-kertainen ei-kalliisiin nähden *Saanut toimeentulotukea vähintään 1 kuukauden ajan vuonna ** Kuollut vuonna 2011.

26 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat* 26 Kalliiseen 10 %:n kuuluvia asiakkaita yhteensä N=15249 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle 5 30 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Lähes kaikki (94,3 %) kalleimmista asiakkaista kuuluvat johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Yhteen ryhmään kuuluu asiakasta (55,9 %) Kahteen ryhmään kuuluu asiakasta (28,4 %) Kolmeen ryhmään kuuluu asiakasta (8,0 %) 296 asiakasta kuuluu jopa neljään tai viiteen ryhmään Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on 871 kpl (5,7 %) *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

27 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät 2011 Merkittävimmät 1-3 ryhmään kuuluvat asiakkaat* 27 Lastensuojelun asiakkaat Psykiatrisen H:n asiakkaat (ei sos.palv.) Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat 426 Kalliit somaattiset sairaudet muodostavat suurimman ryhmän Sen kombinaatiot ovat myös suuria ryhmiä Kalleimmasta 10 %:sta 57 %:lla on kalliit kustannukset somaattisesta erikoissairaanhoidosta *Asiakas on kuviossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu. Eli asiakkaat, jotka kuuluvat neljään tai useampaa ryhmään ovat useampaan kertaan.

28 Sisältö 28 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

29 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät vuotiaat 2,9 M 9 % Muut 29 6,4 M 0,7 M 1,1 M 3,7 M 0,1 M 3,5 M 20 % 2 % 16 % 11 % Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 47 % kustannuksista Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat 13,2 M 42 % Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat * 53 % kustannuksista Lastensuojelun asiakkaat Suurin ryhmä kustannuksia tarkastellessa ovat lastensuojelun asiakkaat Ne selittävät 42 % kalleimman 10 %:n kustannuksista Kalliit somaattiset sairaudet kattavat 20 % kustannuksista Päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaiden kustannukset käsittävät 16 % kokonaiskustannuksista *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

30 Kallein 10 % alle 18-vuotiaista asukkaista käyttää paljon psykiatrista ja somaattista erikoissairaanhoitoa Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) LA Som. erikoissairaanhoito () OM Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) SO Lastensuojelun as. Vamm. ja kv-palv. OP MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Päihdepalveluiden ja päihde- ja mielenterveys asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin vähän, ettei niitä esitetä erikseen.

31 Kallein 10 % vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 31 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia vuotiaita yhteensä N=3248 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalv. asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle 5 0 Alle Alle 5 29 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Alle 5 80 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalv. asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet 56 0 Alle 5 Alle Alle Suurin osa (62,5 %) kalleimmista vuotiaista kuuluu johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on 1217 kpl (37,5 %) Suurimpia ryhmiä ovat lastensuojelun asiakkaat, Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat sekä ne, joilla on ollut kallis somaattinen erikoissairaanhoidossa hoidettava sairaus vuonna 2011 *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

32 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät vuotiaat 7,1 M 7 % Muut 32 26,3 M 26 % Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H 10,8 M 11 % Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. 6,5 M H:a 17 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. 9,6 M H 4,0 M 9,2 M 19,7 M 13 % 20 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat 60 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat * 40 % kustannuksista 6,5 M 7 % Vanhuspalveluasiakkaat Suurin yksittäinen ryhmä kustannuksissa ovat päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä psykiatrian asiakkaat (30 % kustannuksista) Näistä suuremman osan kustannuksista muodostavat ne, joilla ei ole kallista somaattisen erikoissairaanhoidon kustannusta Myös kalliit somaattiset sairaudet tuovat kustannuksia vuotiaille *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

33 Pääosa kalleimpien vuotiaiden kustannuksista on päihde- ja mielenterveyspalveluista ja erikoissairaanhoidosta Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas Kuljetuspalvelut (KU) HA Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) KS Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) HA Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) KO HO Vanhusp.as. SO Vamm. ja kvpalv. SO MT Päihdepalv. ja as.palv. as. OP MT Psyk. esh (ei sos.palv.) Diab. ja sydänja veris. Kalliit som. sair. Muut MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Lastensuojelun asiakkaita oli suhteellisesti niin vähän, ettei niitä esitetä erikseen

34 Kallein 10 % vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 34 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia vuotiaita yhteensä N=10005 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalvelui den asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle Alle 5 Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Kolme neljäsosaa (77,7 %) kalleimmista vuotiaista kuuluu johonkin seitsemästä merkittävimmästä ryhmästä Merkittävimpiin ryhmiin kuulumattomia on kpl (22,3 %) Puolella (50,3 %) kalleimmista vuotiaista on kalliit kustannukset somaattisesta erikoissairaanhoidosta Neljäsosa (23,5 %) kalleimmista vuotiaista on käyttänyt päihde-, tai mielenterveyspalveluita tai ollut psykiatrian asiakkaana *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

35 Kalleimman 10 %:n merkittävimmät ryhmät v. täyttäneet 35 5,1 M 4 % 6 % 3 % 4 % Muut Kalliit somaattiset sairaudet Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), kallis som. H 11 % kustannuksista Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita), ei kallista som. H:a 70,4 M 83 % Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, kallis som. H Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat, ei kallista som. H:a Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Sosiaalipalveluasiakkaat * 89 % kustannuksista Vanhuspalveluasiakkaat Valtaosa (83 %) kalleimpien yli 65-vuotiaiden kustannuksista koostuu vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista Käytännössä kaikki kalliista 65 vuotta täyttäneistä kuuluu yllä mainittuihin ryhmiin; kategoriaan muut ei jää juuri ketään *Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä

36 Kalleimpien 65+ -vuotiaiden keskimääräinen kokonaiskustannus on muita ikäryhmiä tasaisempi eri ryhmien välillä Eur / v / ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluva asukas Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) KS KS KS KS KS Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) KO TP SO OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) HO SO MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Psykiatrisen erikoissairaanhoidon (ei sosiaalipalveluita) asiakkaita sekä kategorioihin kuulumattomia oli suhteellisesti niin vähän ettei niitä esitetä erikseen

37 Kallein 10 % 65+ -vuotiaista 2011 Ryhmien koko ja kahden ryhmän yhteiset asiakkaat * 37 Ikäryhmän kalleimpaan 10 %:n kuuluvia vuotiaita yhteensä N=1995 Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalvelui den ja päihdeja mtasumispalvelui den asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Alle Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt- asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Kalliit somaattiset sairaudet Vain 5 henkilöä (0,3 %) kalleimmista 65+ -vuotiaista ei kuulu mihinkään seitsemästä merkittävästä ryhmästä 33,1 % kuuluu kolmeen tai useampaan ryhmään Merkittävin ryhmä ovat vanhuspalveluiden asiakkaat, joita on 81,6 % kalleimmista 65+ -vuotiaista Yli puolella kalliista 65+ -vuotiaista on joko tyypin 2 diabetes tai sydän- ja verisuonitauti Huomattavasti pienempi osuus kalleimmasta 10 %:sta on päihde-/mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita kuin nuoremmissa ikäryhmissä *Asiakas on taulukossa jokaisessa kombinaatiossa, joihin hän kuuluu, jos hän kuuluu useampaan kuin kahteen ryhmään

38 Sisältö 38 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

39 Erityisryhmien tarkastelun logiikka 39 Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammap alveluiden asiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Kalliit sairaudet KALLIIT ASIAKKAAT Vanhuspalveluasiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Toisessa vaiheessa kuvataan erityisryhmiä erikseen huomioiden kaikki siihen kuuluvat asiakkaat Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita tarkasteltaessa huomioidaan kaikki myös vanhuspalveluiden piirissä olevat, vaikka edellisessä osiossa he eivät olleet mukana Päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian asiakkaat on jaettu myös erityisryhmien tarkastelussa kahteen ryhmään sen perusteella, ovatko he käyttäneet pelkästään terveystoimen palveluita vai myös sosiaalitoimen palveluita

40 Merkittävien asiakasryhmien määrittely erityisryhmien tarkastelussa 4040 Asiakasryhmä Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojelun asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mtasumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sosiaalipalveluita) Pitkäaikaissairaudet Kalliit somaattiset sairaudet (esh) Määritelmä (vuoden 2011 asiakkuus) Vähintään 30 pv säännöllisen kotihoidon, tehostetun palveluasumisen tai hoivahoidon asiakkaana, tai vähintään 1 kuukausi vanhuspalveluiden omaishoidon asiakkaana. Vähintään 1 päivä sijoituksessa kodin ulkopuolelle Vähintään 1 päivä vammaispalveluiden asumispalveluissa tai voimassaoleva päätös henkilökohtaisesta avusta tai VpL:n mukaisesta kuljetuspalvelusta, tai saanut omaishoidon tukea vammaispalvelun osalta vuoden aikana. Vähintään 1 hoitopäivä päihdepalveluissa tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun mielenterveys- tai päihdepalvelut ja mukana jotain päihdepalvelua) tai vähintään 1 päivä mielenterveys- tai päihdeasumispalveluissa tai asiakkuus mtkuntoutuskotihoidossa. Ei sisällä vanhuspalveluiden eikä lastensuojelun asiakkaita eikä niitä, joilla on pelkästään terveyspalveluiden mielenterveys- tai psykiatrian kustannuksia. Vähintään 1 hoitopäivä tai yhteensä vähintään 500 kustannus avopalveluista (esh psykiatrian erikoisalat 70, 74 ja 75, Oulun omat mielenterveyspalvelut). Ei päihdepalveluita eikä sosiaalitoimen asumispalveluita. Tyypin 2 diabetes tai krooninen sydän- ja verisuonitauti diagnoosina tai käyntisyynä erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Vähintään kustannus somaattisesta erikoissairaanhoidosta (PPSHP ja Oulun kaupungin oma erikoissairaanhoito). Tällä tavalla määriteltynä sama henkilö saattaa kuulua yhteen tai useampaan ryhmään ja tulee mukaan useamman erityisryhmän tarkasteluun

41 Sisältö 41 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

42 75v. täyttäneiden jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 42 75v. täyttäneiden jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % % väestöstä Kallein 5-10 % Kallein 3-5 % % 60 % Kallein 1-3 % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asukkaiden määrä 43 Kustannukset M EUR Kallein 1 % Yli 75-vuotiaiden ryhmä painottuu kalleimpiin prosentteihin 43 % yli 75-vuotiaista kuuluu kalleimman 10 %:n joukkoon Suurin osa näistä kuuluu myös kalleimpaan 5 %:n joukkoon Kalleimpaan 10 %:n oululaisista kuuluvat yli 75-vuotiaat aiheuttavat 95 % kaikkien yli 75-vuotiaiden kustannuksista Kalleimpaan 1 %:n kuuluvilla on 46 % koko ikäryhmän kustannuksista

43 75v. täyttäneiden kustannusten jakautuminen palveluihin eri kalleuskategorioissa vuotta täyttäneiden käyttämien palveluiden kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista 100% Kuljetuspalvelut (KU) 90% 80% 70% 60% OM KS OM OM KS KS KS KO AV AV KU KU KP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 50% 40% 30% 20% 10% 0% TP HO Kalleimpaan 1 % kuuluvat KO TP HO Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat KO Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat KO Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat KO Loppuihin 90 % kuuluvat OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Kalleimpaan 3 %:n kuuluvilla kalleus johtuu pääosin vanhuspalveluiden käytöstä Kalleimpiin 3-10 %:n kuuluvilla vallitseva kustannus on somaattinen erikoissairaanhoito

44 Kalliin 10 %:n joukkoon kuuluvista 75 v. täyttäneistä valtaosa on vanhuspalveluiden asiakkaita 44 Kalliin 10 %:n joukkoon kuuluvien 75v. täyttäneiden jakautuminen ryhmiin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % Muut Kalliit somaattiset sairaudet % 60 % 276 Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat % 40 % 30 % Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat % 10 % Vanhuspalveluasiakkaat % Asukkaiden määrä Kustannukset M EUR Kalliiden yli 75-vuotiaiden joukossa vanhuspalvelut ovat vallitseva ryhmä Heitä on 63 % asukkaista ja he aiheuttavat 82 % kustannuksista Muiden ryhmien suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista on pienempi kuin osuus asukkaista *Sisältää 34 päihde-, mielenterveys- ja psykiatrian palveluiden asiakasta

45 Kalliiden 75 v. täyttäneiden kustannukset eri ryhmissä 45 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) 75 v. täyttäneiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi OM KS Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) KO TP HO KS Vanhusp.as. Vamm. ja kv-palv. Diab. ja sydän- ja veris. Kalliit som. sair. N: KS KS KS KO Muut OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita(ei sos.palveluita) sekä päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen

46 Vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 46 Vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % 70 % % väestöstä Kallein 5-10 % Kallein 3-5 % Kallein 1-3 % % 50 % 40 % % 53 Kallein 1 % % 10 % % Asiakkaiden määrä Kustannukset M EUR Vanhuspalveluiden asiakkaiden ryhmästä 95 % kuuluu kalleimpien 10 %:n joukkoon Kustannuksista 90 % tulee niiltä, jotka kuuluvat kalleimpaan 3 %:n 57 % vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista tulee kalleimpaan 1 %:n kuuluvilta asukkailta

47 Vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset kalleuskategorioissa 47 Vanhuspalveluasiakkaiden käyttämien palveluiden kustannusten osuudet kokonaiskustannuksista 100% Kuljetuspalvelut (KU) 90% 80% KS KS OM KU OM Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% KO TP HO Kalleimpaan 1 % kuuluvat KO TP HO Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat KS KO HO Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat OM KS KO Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat KS AV KO Loppuihin 90 % kuuluvat Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Kalleimpaan 3 %:n kuuluvilla kalleus johtuu pääosin vanhuspalveluiden käytöstä, kotona asumista tukevien palveluiden osuus kasvaa vähemmän kalliilla vanhuspalveluiden asiakkailla Omaishoidon tukea saavat kuuluvat pääosin kalleimpiin 5-10 %:n

48 Kalliiseen 10%:n kuuluvien vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kategorioihin 48 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen kategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % Muut vanhuspalveluasiakkaat % Kalliit somaattiset sairaudet % 50 % Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat % 30 % 72 2 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita) % 10 % Pääsääntöisesti kuljetuspalveluiden asiakkaita % Asiakkaiden määrä Kustannukset M EUR Vanhuspalveluasiakkaat ovat keskimääräisesti lähes yhtä kalliita kaikissa ryhmissä Suurin kategoria on vammais- ja kehitysvammapalveluiden alaisten kuljetuspalveluiden asiakkaat, lähes yhtä suuri ryhmä on diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen

49 Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset eri ryhmissä 49 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi Kuljetuspalvelut (KU) Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) OM KS KO TP HO OM KS OP MT KO TP HO KS KO TP HO KS KO TP HO KS KO TP HO Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaita on suhteellisesti niin pieni määrä, ettei niitä ole esitetty erikseen

50 Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen pääasiallisen asumismuodon mukaan 50 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden jakautuminen raskaimman käyttämänsä palvelumuodon mukaan 100 % Eur / asukas 90 % 80 % Hoivahoidon asiakkaat % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Tehostetun palveluasumisen asiakkaat Kotihoidon asiakkaat % 0 % 469 Asiakkaiden määrä 6 Kustannukset M EUR Suurimman osan kalleimpiin 10 %:n kuuluvien vanhuspalveluasiakkaiden kustannuksista tuottavat hoivahoidon (44 %) ja kotihoidon (34 %) asiakkaat Nämä ovat myös lukumäärällisesti suurimmat ryhmät Omaishoidon asiakkaat Omaishoidon asiakkaiden keskimääräiset kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla palvelusmuodoilla

51 Kalliiden vanhuspalveluasiakkaiden kustannukset palvelumuodoittain 51 Kalliiden (10 %:n kuuluvien) vanhuspalveluasiakkaiden palvelukäytön kustannukset / asiakas / vuosi Kuljetuspalvelut (KU) KS KS KO TP Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) OYS Psykiatria (OP) OM KS TP HO Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) KS KO Omaishoidon asiakkaat Kotihoidon asiakkaat Tehostetun palveluasumisen asiakkaat Hoivahoidon asiakkaat Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N:

52 Sisältö 52 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet ja vanhuspalveluiden asiakkaat Lapset ja lastensuojelun asiakkaat Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Kalliit somaattiset sairaudet Kalliiden asiakkaiden analyysi: kolmen vuoden kumulatiiviset kustannukset Liitteet: Data-analyysien tarkennuksia Metodologian kuvaus

53 Lasten (0-18 -vuotiaat) jakautuminen kokonaiskustannusten mukaan kalleusryhmiin 53 Lasten jakautuminen kalleuskategorioihin Eur / asukas 100 % 90 % 80 % % väestöstä % 60 % 5 Kallein 5-10 % % Kallein 3-5 % % 30 % 10 Kallein 1-3 % % 10 % 10 Kallein 1 % % 942 Lasten määrä Kustannukset M EUR Lähes kaikki (94 %) lapset kuuluvat ei-kalliiseen 90 %:n asukkaista Lasten kustannuksista 65 % kuuluu kalliiseen 10 %:n kuuluville lapsille Kalleimpiin 3 %:n kuuluvien lasten kustannukset ovat lähes puolet lasten kustannuksista

54 Lasten (0-18 -vuotiaat) kustannusten jakautuminen palveluittain eri kalleuskategorioissa 54 Lasten palvelukäytön kustannukset Kuljetuspalvelut (KU) 100% 90% 80% 70% 60% OP OP OM OP OM AV OP KP AV Henkilökohtainen apu (HA) Omaishoito (OM) Päivystys (P) Keskitetyt palvelut (KP) OKS ja pth-ostot (KS) Avoterveydenhuolto (AV) 50% 40% 30% 20% LA LA OYS Psykiatria (OP) Som. erikoissairaanhoito () Sosiaalitoimen asumispalvelut (SO) Lastensuojelu (LA) MT-palvelut (MT) 10% 0% Kalleimpaan 1 % kuuluvat Kalleimpaan 1-3 % kuuluvat LA Kalleimpaan 3-5 % kuuluvat LA MT Kalleimpaan 5-10 % kuuluvat Loppuihin 90 % kuuluvat Kotona asumista tukevat palv. (KO) Tehostettu palveluasuminen (TP) Hoivakoti (HO) N: Kalleimpaan 1 %:n kuuluvilla kalleus johtuu erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelusta 1-3 %:n kuuluvilla lastensuojelu on pääasiallinen kustannus ja erikoissairaanhoidon, varsinkin psykiatrian, osuus on pienempi Kalleimpiin 3-10 %:n kuuluvilla vallitseva kustannus on somaattinen erikoissairaanhoito

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.

Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11. Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.2013 Paljon terveyspalveluita käyttävä potilas (Koskela

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa

Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa NHG:n näkemys 4.11.016 Paljon palveluita käyttävä asiakas tarvitsee henkilökohtaisen vastuutahon uudessa

Lisätiedot

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki

Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 %

Lisätiedot

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 12.3.2015 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Terveyskeskuksesta hyvinvointikeskukseksi mikä muuttuu. Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 8.11.2013

Terveyskeskuksesta hyvinvointikeskukseksi mikä muuttuu. Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 8.11.2013 Terveyskeskuksesta hyvinvointikeskukseksi mikä muuttuu Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 8.11.2013 Oulun kaupungin toimintaympäristöä 1.1.2013 viiden kunnan monikuntaliitos: Suomen 5. suurin

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS Kunnanhallitus 28.4.2014 ( 87): Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yleensä vähintään puolet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET

REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET 29.6.2016 SAMMANDRAG YHTEENVETO 04.08.2016 gho Maakuntien rahoituksen koelaskelmat STM 29.6.2016 Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Maakuntien Maakuntien

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUKSEN 30.6.2015 LIITETIEDOT 2015 OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT Sisällysluettelo Erikoissairaanhoito... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Ympäristöterveydenhuolto... 2 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 2 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto...

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 1.9.216] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Heinäkuu 216 HEINÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa?

Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa? Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin kaupungin elinkeinopäivä 2015 Vesa Kämäräinen 23.4.2015 NHG:n missio: Parempia palveluita rajallisilla resursseilla Nykyinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

21702174 Mielenterveystyö

21702174 Mielenterveystyö Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne

Lisätiedot

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT, projektipäällikkö Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Vesa Komssi KTM Nordic Healthcare Group Saana Sandström DI, FM Nordic Healthcare

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.

Äänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy. Äänekoski Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Psykiatria F00-F99 Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi 1 (8) Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

PALVELUSETELI Porvoon seutu ja Loviisan seutu. Heli Peltola Posintra Oy

PALVELUSETELI Porvoon seutu ja Loviisan seutu. Heli Peltola Posintra Oy PALVELUSETELI Porvoon seutu ja Loviisan seutu Heli Peltola Posintra Oy Palvelusetelien käyttöönoton valmistelu Seudullinen palvelusetelityöryhmä valmisteli vuoden ajan (2011) palvelusetelien käyttöönottoa.

Lisätiedot

JOENSUU TOTEUMA TP TAVOITE

JOENSUU TOTEUMA TP TAVOITE JOENSUU Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård Palvelujen ostot - Köp av tjänster 7 704 7 051 5 545 79 % -4,2 7890

Erikoissairaanhoito - Specialiserad sjukvård Palvelujen ostot - Köp av tjänster 7 704 7 051 5 545 79 % -4,2 7890 SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI TP TA Toteutuma Toteutuma Muutos % Ennuste SOCIAL OCH HÄLSOVÅRD Bokslut Budget Utfall Utfall Förändring % Prognos (1000 ) 2013 2014 1-4 2014 % 1-4/13-14 2014 Myyntituotot- Försäljningsinkomster

Lisätiedot

Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen?

Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen? Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen? Kannattavuus asukkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta Eve Niemenmaa Saimaan amk 19.11.2013 Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen Johdanto Tavoitteena

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden osaamisen kehittämisen asiantuntijatuki 30.3.2016 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Taustaa 3 Suoritteet ja asiakkaat 4 Kustannukset 5 Eksoten aikuisten mielenterveys-

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot