Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Transkriptio

1 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan antamaan arviointikertomukseen Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut myös hyvinvointikuntayhtymän toimintaa lähinnä kustannuskehityksen näkökulmasta. Tarkastuslautakunta toteaa kertomukseen liittämänsä kuvion perusteella, että sosiaali- ja terveystoimi on vienyt entistä suuremman osan kunnan menoista ja että erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta kustannuskehitys on saatu hallintaan. Arviointikertomuksessa todetaan, että Raahen perusturvan menojen kehitys on ollut keskimääräistä nopeampaa vuotta 2010 lukuun ottamatta. Hyvinvointikuntayhtymän ensimmäisinä toimintavuosina kustannuskehitys on jäänyt vertailuryhmiä hitaammaksi. Vuonna 2014 Raahen kustannukset hyvinvointikuntayhtymässä kasvoivat 1,5 %, mikä on kuntien kokonaiskustannusten kehittymistä (0,7 %) nopeampaa. Raahen kaupungin kustannusten taso kokonaisuutena on ollut korkeampi etenkin verrattaessa samankokoisiin kuntiin. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan vuoden 2014 kehityksen myötä tilanne säilyy entisenä. Selkeimmin Raahen keskimääräistä korkeammat kustannukset ovat aiheutuneet erikoissairaanhoidosta. Vuonna 2014 erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat 0,7 %, joten myös erikoissairaanhoidon osalta tilanne säilynee entisenä. Lopputoteamuksena arviointikertomuksessa todetaan, että hyvinvointikuntayhtymän kustannuskehitys suhteessa muihin tulee saada pienemmäksi. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa ja kuntien sosiaalitoimen tehtävät siirrettiin kuntayhtymän järjestettäväksi vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymän kustannuskehitysvertailussa Vihannin kunnan luvut on liitetty osaksi Raahen kaupungin lukuja. Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 1) Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu pitkällä aikavälillä perustuu kuntien valtuustojen hyväksymään strategiaan sekä erilliseen kehittämissuunnitelmaan, jossa kuntien maksuosuuden vuosittaisen kasvun rajaksi on asetettu 3 %. Kunnat ovat myös asettaneet tavoitteeksi asukaskohtaisten kustannusten alentamisen suhteessa Pohjois-Suomeen. Raahen seutu kokonaisuutena sijoittuu vuoden 2013 luvuilla sijaluvulle 12. ja Raahen kaupunki sijaluvulle 13. 2) Hyvinvointikuntayhtymän vastuulla olevien palvelujen nettokustannukset (=laskutus kunnilta) ovat kasvaneet vuosina yhteensä 16,55 % eli keskimäärin 2,59 % vuodessa. Raahen kaupungin osalta kokonaiskasvu on ollut 11,76 % ja keskimäärin 2,35 % vuodessa. 3) Erikoissairaanhoidosta kunnilta laskutetut menot (ostettu ja oma tuotanto) ovat kasvaneet vuosina yhteensä 16,13 % eli keskimäärin 3,23 % vuodessa. Raahen kaupungin

2 osalta erikoissairaanhoidon kokonaiskasvu on ollut 15,55 % ja keskimäärin 3,11 % vuodessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet vuosina pelkästään ensihoidon sairaanhoitopiirille siirtymisen seurauksena 1,6 milj eli 4,3 %. Samalla kun toiminta siirtyi sairaanhoitopiirille kuntien rahoitusosuus ensihoidosta nousi 1,025 milj verrattuna omana toimintana tuotettuun. Ilman ensihoidon vaikutusta erikoissairaanhoidon kasvu vuosina on ollut yhteensä 11,8 % eli keskimäärin 2,36 % vuodessa. Raahen osalta vastaava kasvu on ollut 11,27 % eli keskimäärin 2,25 % vuodessa. Raahen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on ollut ja vieläkin on selkeästi erikoissairaanhoitopainotteinen johtuen osittain runsaasta omasta toiminnasta. Tilanne tulee muuttumaan sisätautiosaston muuttuessa osaksi perusterveydenhuoltoa vuoden 2015 alusta. Haasteeksi tämän jälkeen tulee hoito- ja hoivamenot ja erityisesti osastokapasiteetin optimaalinen taso ja tarkoituksenmukainen käyttö. Vuoden 2014 osalta erikoissairaanhoidon kustannusnousu on ollut erittäin maltillinen 0,7 %, jonka tarkastuslautakuntakin toteaa. 4) Vuosina Raahen seudun ikärakenne on muuttunut niin, että yli 65 vuotiaiden määrä on kasvanut 26,7 % ja yli 75 vuotiaiden määrä 13,5 %. Hoito- ja hoivapalvelujen kustannukset yli 75 vuotiasta kohti ovat laskeneet koko kuntayhtymässä vuosina yhteensä 1,45 % ja Raahen kaupungin osalta 4,73 %. 5) Raahen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon menot verrattuna koko maan keskitasoon ovat olleet korkeat. Tarvevakioidulla menoindeksillä mitattuna ne ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi ja olivat vuonna 2012 selvästi alle maan keskitason indeksiluvulla 94. Pohjois-Pohjanmaan kuntien vertailussa Raahe sijoittuu edullisimpien kuntien joukkoon. Myös Maisemavertailussa Raahe asettuu edullisimpien kuntien joukkoon. Tilastotietoja tämän kirjeen liitteenä. Yhteenvetona toteamme, että Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän nettomenot ovat Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tasoon verrattuna kohtuullisella tasolla sairastavuus ja ikärakenne huomioiden. Hyvinvointikuntayhtymän menokehitys on viime vuosina ollut maltillinen. Erityisesti kahtena viime vuotena on myös Raahen kaupungin menokehitys ollut maltillinen, mutta edelleenkin on kuitenkin tarvetta kustannustason madaltamiseen. Sairaanhoidollisten palvelujen kehittäminen väestön hoidontarpeen pohjalta sekä hoito- ja hoivapalvelujen optimaalinen ja tarkoituksenmukainen mitoitus ovat keinoja kustannuskehityksen pitämiseksi maltillisena. Myös mielenterveyspalveluissa on mahdollisuuksia kustannussäästöihin. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja Mikko Weissenfelt talous- ja henkilöstöjohtaja

3

4 ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET JA IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUS Sairastavuuteen nähden kustannukset ovat hieman keskimääräistä edullisemmat Asukaskohtaiset kustannukset ja ikävakioitu sairastavuus Jokilaaksojen sote-alueilla ja muissa Maisemakunnissa v.2013 Hannu Kallunki

5 Tuoteryhmittäiset nettomenot RAAHE vv Muutos Muutos % Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 vv vv Aikuissosiaalityö ,62 % Aikuisten psykosos.palvelut ,95 % Esh,oma toiminta Esh, ostopalvelut Hoito- ja hoivapalvelut /yli 75v ,01 % Esh yht ,86 % ,91 % ,73 % Kuntoutuspalvelut ,18 % Perhepalvelut ,28 % 10,37 % /0-17v ,61 % Suun terveydenhuolto ,13 % Vammaispalvelut ,81 % Vastaanottopalvelut ,74 % Projektit ,55 % Yhteensä ,92 % Kasvu edellisestä vuodesta 4,55 % 1,73 % 1,46 % Talouskehitys TP2009 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 TA Jäsenkuntien maksut ky:lle yhteensä ,94 % 16,55 % Kasvu %/vuosi keskimäärin 2,6 % 2,8 % Oman toiminnan kasvu%/v (ilman shp:ä) 1,3 % 1,5 % Kasvu edellisestä % 5,0 % 4,3 % 1,3 % 1,9 % 3,2 % Jäsenkuntien tulopohja Verotulot ,27 % 8,34 % - Valtionosuudet ,58 % 41,15 % Ky:n osuus ( %) veroista ja valtionosuuksista 58,2 % 55,4 % 60,3 % 57,8 % 55,9 % 57,0 % -1,2 % 65-74v määrä ,6 % Yli 75v määrä ,5 % Yli 65v yhteensä ,7 %