Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä

Transkriptio

1 Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä

2 Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Kirjoittajat: Mervi Seppälä, työterveyspsykologi Leena Haakana, työterveyshoitaja Ritva Teerimäki, työterveyslääkäri Tiina Pohjonen, kehittämispäällikkö Oppaan tilaukset: Helsingin kaupungin hankintakeskus puh Ulkoasu: Sari Forss Paino: Erweko Painotuote Oy ISBN: Copyright Helsingin kaupunki 2008

3 Sisältö Onnistuneen 4 työhönpaluun tekijät 1.1. Aika lähteä, aika palata Työhönpaluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta 10 Esimies on avainasemassa 11 Työntekijän taito palata 12 Työyhteisön taito ottaa vastaan Sanoista tekoihin: hyvä tahto näkyy käytännössä Rakentava puheeksiottaminen 15 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito poissaolon aikana Paluun valmistelu 25 Kirjallinen paluusuunnitelma 26 Työterveyshuolto kumppanina 26 Pidä työyhteisö ajan tasalla Paluu työhön Seuranta 30 Kumppanuutta ja lisätukea Toimeentulo ja tukimuodot pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä 34 Poissaoloista ilmoittaminen 34 Paluun helpottamisesta voi neuvotella työpaikalla 35 Palkkakompensaation käyttö 35 Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu 36 Osasairauspäiväraha 36 Ammatillinen kuntoutus 37 Työkykyongelmien puheeksi ottaminen ja tuki työpaikoilla 40 Työkykyasiat osana kehityskeskustelua Sairausryhmittäin huomioon otettavia asioita 43 Syöpäsairaudet 43 Masennus 44 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 45 Lähdekirjallisuutta 46 1

4 Esimiehelle Paluun tuki -toimintamalli on suunniteltu erityisesti esimiehen apuvälineeksi. Tämä opas neuvoo, miten esimies voi tukea työntekijää palaamaan työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Pitkällä sairauspoissaololla tarkoitetaan yli neljän viikon poissaoloa. Varmistamalla onnistunut työhön paluu tuetaan myös työhyvinvointia ja työkykyä. Hyvän jatkon turvaaminen palaajalle hyödyttää kaikkia osapuolia. Tarkoitus on, että Paluun tuki -toimintamalli otetaan työpaikoilla käyttöön ja siitä muodostuu Helsingin kaupungille uusi hyvä käytäntö ja osa henkilöstöjohtamista. Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta Lähtölaukaus paluun valmistelulle. Sovitaan yhteydenpidosta. Jatkuu koko sairauspoissaolon ajan. Pidetään paluukeskustelu ja tehdään paluusuunnitelma. Esimies on läsnä työhön palatessa. Paluusuunnitelma toteutetaan tai työt jatkuvat normaalisti. Seurataan työssä selviytymistä. Siirrytään normaaliin kehityskekusteluun. Tarvittaessa käytetään Varhainen tuki -toimintamallia. Kuva 1. Paluun tuki -toimintamalli 2

5 Opas on kolmeosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen työhön paluuseen. Yksi onnistumisen avaintekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito sairauslomalla olevaan. Silloin työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Tarvittaessa palaajalle tarjotaan mahdollisuus aloittaa työnteko hänelle sopivaksi mitoitetussa työssä. Esimies on sujuvan työhön paluun tukijana ensiarvoinen, mutta onnistuminen vaatii taitoa sekä tahtoa myös työyhteisöltä ja palaajalta itseltään Toisessa osassa esitellään Paluun tuki -toimintamalli. Se on usein pitkäaikainen prosessi, johon sisältyy viisi vaihetta: lähtökeskustelu, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, paluun aktiivinen valmistelu, konkreettinen työhön paluu sekä seuranta. Työpaikkojen arjessa monet eri asiat vaikuttavat siihen, miten Paluun tuki -toimintamalli käytännössä etenee ja mitä eri vaiheissa tapahtuu. Tämän oppaan neuvoja kannattaa soveltaa joustavasti; useinhan työntekijä palaa entiseen työhönsä tervehtyneenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. Kolmannessa osassa esitellään Helsingin kaupungin toimintakäytäntöjä ja tukimahdollisuuksia pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Tässä osassa on myös lisätietoa asioista, joita eräissä sairauksissa on tarpeen ottaa huomioon

6 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Aika lähteä, aika palata Työhön paluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta Sanoista tekoihin: hyvä tahto näkyy käytännössä Rakentava puheeksiottaminen 4

7 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Mitä pidempään sairauspoissaolo jatkuu, sitä vaikeampaa ja epätodennäköisempää työhön paluu on. Yli kuuden viikon sairauspoissaolo herättää monissa jo ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä ja hankaloittaa työhön paluun onnistumista. Työhön palaamista pitää ryhtyä suunnittelemaan jo silloin, kun sairauspoissaolo alkaa. Yksi onnistumisen avaintekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito sairauslomalla olevaan. Ajatus voi tuntua aluksi vieraalta, mutta tutkimusten mukaan monet työntekijät toivovat yhteydenpitoa pitkän sairauspoissaolon aikana. Yhteyden säilyminen rakentaa luottamusta ja helpottaa työhön paluuta: työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Yhteydenpidon tarkoituksena ei ole kytätä tai syyllistää poissaolijaa, kuormittaa toipilasta työpaikan asioilla tai painostaa häntä palaamaan töihin liian aikaisin. Yhteinen tavoite on turvata arvokkaan työntekijän hyvä jatko työelämässä. Sillä ei myöskään yritetä vaikeuttaa tarpeellisen sairauspoissaolon alkamista tai painostaa työpaikan asioilla silloin, kun on toipumisen aika. 5

8 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Hyvin sujuva paluu auttaa säilyttämään ammatti-identiteetin ja arvokkuuden tunteen. Esimiehen ja työyhteisön tuella voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Lisäksi onnistuneella työhön paluulla on huomattavia taloudellisia merkityksiä niin työntekijälle itselleen kuin työnantajalle, jolle pitkät poissaolot tuovat sekä käytännöllisiä että taloudellisia hankaluuksia. Paluun tuki -toimintamalli ei ole yksinkertainen tai yksittäinen tapahtuma. Se on sarja ennalta suunniteltuja vaiheita, jotka usein edellyttävät yhteistyötä työpaikan, työntekijän, työterveyshuollon tai muun hoitavan tahon välillä (kuva 2). Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat työsuojelu, luottamusmiestaho, Kela ja vakuutuslaitokset. Päähenkilöitä ovat kuitenkin sairauspoissaololta palaava työntekijä ja hänen esimiehensä. Työterveyshuolto on yhteistyökumppanina paluun jokaisessa vaiheessa. Pitkä sairauspoissaolo enteilee eläkkeelle siirtymistä. 6

9 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Esimies Pitää yhteyttä. Pitää lähtökeskustelun. Suunnittelevat paluuta yhteistyössä. Tapaavat työpaikalla. Työntekijä Sairastuminen Työterveyshuolto Toimittaa poissaolotodistuksen esimiehelle Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti. Arvioi terveydentilan, kirjoittaa sairauspoissaolotodistuksen ja ottaa paluun puheeksi. Seuraa terveydentilaa ja arvioi paluun aikataulua. Seuraavat tilannetta Kuva 2. Onnistunut työhönpaluu edellyttää yhteistyötä. 7

10 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.1. Aika lähteä, aika palata Harva meistä selviää läpi koko työuransa sairastamatta, ja jokaisella on oikeus sairastaa ja toipua kunnolla. Kun työpaikan ilmapiiri on avoin ja hyväksyvä, työkykyasioistakin voidaan keskustella. Työpaikoilla olisi hyvä myös pohtia ennakkoon: mitä työyksikössämme on opittu aiemmista sairauspoissaoloista, miten todennäköisiä ne ovat tulevaisuudessa ja miten varaudumme niihin? Toisinaan työntekijä joutuu jäämään pois työstä yllättäen vaikean sairauden, vamman tai hoitojen vuoksi. Toinen saattaa sinnitellä sairaana, kunnes ei enää kykene työhön. Sairauslomalle jäämisen lykkääminen tai korkea lähtökynnys voi pahentaa sairautta ja pidentää toipumisaikaa. Sairaana ihminen myös työskentelee tehottomammin ja epätaloudellisesti. Työhön paluu ei saa missään vaiheessa vaarantaa terveyttä. Siksi puhutaankin oikea-aikaisesta ja turvallisesta työhön paluusta. Joissakin tapauksissa töihin voidaan palata ilman vaivojen pahentumisen riskiä, vaikka oireet jatkuvatkin. Paluun oikea-aikaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Paluu voi viivästyä, jos työntekijä empii, selviytyykö työssä. Palaaja pyörittelee mielessään monia kysymyksiä: Selviänkö työstäni? Onko työni muuttunut? Miten työtoverini ja esimieheni suhtautuvat? Leimaudunko? Voiko työ heikentää vointiani ja pahentaa sairauttani? Paluukynnys madaltuu, kun esimiehen kanssa löytyy yhteinen näkemys työjärjestelyistä ja työn vaatimuksista jo ennen sairauspoissaolon päättymistä. Työpaikan tapa hoitaa työjärjestelyjä onkin toistuvasti todettu tärkeäksi. Sairaana työskentely on epätaloudellista. 8

11 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Sairastuminen Työssä Sairauspoissaolo/toipuminen Työ jatkuu Paluun tuki -toimintamalli Lähtökynnys Paluukynnys Kuva 3. Sairastumisen, poissaolon ja työhönpaluun prosessi ( mukaellen Gründemann ja van Vuuren 1997 ). 9

12 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.2. Työhön paluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta Paluun onnistuminen vaatii taitoja kaikilta työyhteisön jäseniltä: niin esimieheltä, työtovereilta kuin palaajalta itseltään (kuva 4). Sairauspoissaoloihin ja työhön paluun onnistumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkät lääketieteelliset tekijät. Hyvä työilmapiiri, luottamuksellinen suhde esimieheen ja hyvät työolosuhteet motivoivat jaksamaan työssä mahdollisista rajoituksista huolimatta. Työntekijän taito palata Ole kohtuullinen itsellesi ja muille. Ota vastuu paluusi onnistumisessa. Vaikuta työsi sisältöön ja kehittämiseen. Paluu työhön Työyhteisön Esimiehen taito ottaa vastaan taito tukea Vältä arvostelua. Luo välittämisen ilmapiiri. Ole valmis neuvottelemaan. Kannusta ja tue. Pidä sovituista asioista kiinni. Kuuntele muutostarpeita. Ole avoin auttamiselle, Ota rohkeasti asioita esiin. voit itse olla avuntarvitsija Ole jämäkkä. seuraavaksi. Kuva 4. Paluu vaatii taitoja kaikilta. 10

13 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Varsinaisten sairauksien syntyyn työpaikka voi vaikuttaa harvoin, mutta työpaikalla ilmenevien oireiden esiintymistä, sairauksien pahenemista ja työkyvyn alenemista voidaan osittain estää työoloja muokkaamalla. Usein ajatellaan, että työnteon voi aloittaa vasta täysin toipuneena tai että kotona olo olisi parasta lääkettä kaikkiin sairauksiin. Parhaimmillaan lepo nopeuttaakin toipumista, mutta voi myös johtaa työhön paluun vaikeutumiseen ja työkyvyn palautumisen hidastumiseen. Työhön palaajaa tuetaan konkreettisin toimin ensisijaisesti työpaikalla. Tarvittaessa palaajalle tarjotaan mahdollisuus työskennellä osaamistaan vastaavassa, sopivasti mitoitetussa työssä. Samaan aikaan häntä voidaan tukea myös työpaikan ulkopuolelta hoidon ja kuntoutuksen keinoin. Jotta työterveyshuolto voi olla palaajan ja esimiehen kumppanina paluun eri vaiheissa, tarvitaan tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän kesken. Työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän hyvä yhteistyö auttaa onnistumaan. Esimies on avainasemassa Esimiehen tuen on selkeästi todettu edistävän työhön paluun onnistumista. Hänen vastuullaan on puuttua tilanteisiin aktiivisesti, järjestellä asioita ja seurata työhön paluun vaiheita. Luottamus, oikeudenmukaisuus ja hyvä tahto ovat korvaamattomia asioita työhön paluun sujumisessa. Esimiehen halu neuvotella, suunnitella ja hoitaa paluujärjestelyjä vahvistaa luottamusta: työntekijä kokee saavansa arvostusta, kun hänen työhön paluunsa onnistumista tuetaan. 11

14 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Oikeudenmukaisuus on organisaation voimavara. Työelämässä oikeudenmukaisuus näkyy sekä tavassa tehdä päätöksiä että tavassa, jolla työntekijöitä kohdellaan. Epäreilu kohtelu viestii siitä, ettei työntekijä ole tärkeä. Työssä koettu epäoikeudenmukaisuus on yhteydessä työntekijöiden tunteisiin, stressiin, sairauspoissaoloihin ja jopa terveyden heikkenemiseen. Oikeudenmukaisiksi koetuissa työpaikoissa sairauspoissaolojen määrä on alhaisempi. Työntekijän taito palata Sairaudesta toipuminen on yksilöllistä. Työhön paluu voi väsyttää ja jaksaminen joutua koetukselle. Palaajan ei pitäisi asettaa itselleen liian ankaria vaatimuksia mutta hänen pitää osallistua aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti paluun onnistumiseen. Jos toipuminen ei etene toivotusti, apua voi pyytää omalta lääkäriltä. Heti työhön palatessa on hyvä välttää isojen päätösten tekemistä ja hyväksyä se, ettei oma toimintakyky ole vielä palautunut entiselleen. Helpointa on aloittaa tutuista työtehtävistä. Joskus tarvitaan pientä palautumishetkeä kesken työpäivän. Monet asiat vaativat uudelleen perehtymistä. Työntekijän osallistuminen paluun valmisteluun varmistaa sen, ettei hän palatessaan altistu ylimääräiselle stressille ja kuormitukselle. Alussa riittävän hyvä, jatkossa aktiivinen. 12

15 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Esimies ei voi lukea ajatuksia, joten työntekijän pitää olla valmis kertomaan työhön liittyvistä toiveistaan. Jos esimies tai työterveyshuolto ei saa tietoa työssä selviytymiseen vaikuttavista rajoituksista, kevennyksiä ja muutoksia on vaikea suunnitella ja toteuttaa. Ajan myötä tapahtuvista muutoksista jaksamisessa tulee keskustella esimiehen kanssa. Neuvotteluapua voi pyytää työterveyshuollosta. Työntekijä on luonnollisesti itse vastuussa esimerkiksi lääkärin antamien hoitoohjeiden noudattamisesta. Työyhteisön taito ottaa vastaan Työhön paluu onnistuu parhaiten, kun työyhteisössä vallitsee tuomitsematon ja inhimillisen välittämisen asenne. On tärkeää, ettei sairauspoissaolon syistä synny työyhteisössä virheellisiä käsityksiä saati huhuja, vaan kaikki ymmärtävät toipumisen tärkeyden. Pinnariksi leimautuminen voi turhaan pitkittää poissaoloa: kotiin jäämällä työntekijä yrittää ehkä todistaa olevansa todella sairas. Toisaalta leimautumisen pelko voi johtaa siihen, että työssä sinnitellään sairaana ja toipuminen viivästyy. Myös työn muokkaaminen vaikeutuu, sillä pinnariksi leimattu ei saa työtovereilta tukea ja tuskin uskaltaa sitä pyytääkään. Esimiehen tehtävänä on viime kädessä varmistaa, ettei palaaja joudu sairauden vuoksi epäasiallisesti kohdelluksi. Näihin tilanteisiin tulee aina työturvallisuuslain mukaisesti puuttua. Alaistaitoihin kuuluu taito tukea ja auttaa työtoveria, ottaa vastuuta ja osoittaa yhteistyöhalua. Työtoverit voivat tukea palaajaa rohkaisemalla ja välittämällä. Vakavasta sairaudesta tai mielenterveysongelmasta toipuvan ihmisen kokemuksille voi ilmaista ymmärtämystä ja ottaa hänet takaisin joukkoon samana työtoverina kuin ennen sairastumista. Palaaja ansaitsee arvostusta, ei arvostelua. 13

16 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.3. Sanoista tekoihin hyvä tahto näkyy käytännössä Ilman tekoja hyvä tahto jää sanahelinäksi. Työtehtävien tulisi joustaa palaajan voimavarojen mukaan. On järkevämpää olla kykyjen ja voimavarojen mukaan töissä kuin kokonaan sairauslomalla. Erityisesti silloin, kun työntekijä katsoo sairastumisensa liittyvän työhön ja työoloihin, työn uudelleen järjestelyn mahdollisuudet ovat merkittäviä. Jos työntekijällä on palatessaan tunne, että asioita on mahdollisuus suunnitella ja tehdä toisin, riski joutua uudelle sairauslomalle vähenee. Työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen välisessä ns. kolmikantaneuvottelussa (työkykykeskustelussa) keskustellaan työssä selviytymiseen liittyvistä rajoitteista, muutostarpeista ja tuen tarpeesta paluun eri vaiheissa. Näissä tapaamisissa ei ole tarkoitus puhua sairaudesta ja sen hoidosta. Myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voivat olla mukana neuvottelussa. Tarvittaessa työterveyslääkäri arvioi, mihin työhön työntekijä pystyy ja mihin ei. Työterveyshuolto voi tehdä ehdotuksia työn sopeuttamisesta työntekijän edellytyksiä vastaavaksi. Tämä edellyttää aina yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Esimies tuntee parhaiten alaisensa työnteon puitteet. Näinollen tarvittavat työjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa työpaikalla. Esimiehen tehtävänä on valvoa, että muokattu työnkuva on sopiva ja että työntekijä noudattaa työssä selviytymistä tukevia sopimuksia. Salliva työyhteisö hyväksyy sen, että palaajalla on tiettyjä rajoituksia, jotka vaativat järjestelyjä. Työjärjestelyihin liittyvä avoimuus auttaa työyhteisöä tukemaan palaajaa ja ymmärtämään poikkeusjärjestelyn tarpeen. 14

17 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Työn muokkaaminen tukee työhön paluuta. Kun työtehtäviä räätälöidään palaajalle sopiviksi, olisi ihanteellista, etteivät työt kaatuisi muiden niskaan. Tämä ei valitettavasti aina onnistu. Joskus työyhteisö joutuu sopeutumaan siirtymävaiheen järjestelyihin. Työn muokkaaminen voi kuitenkin nopeuttaa työhön paluuta ja pidemmällä tähtäimellä helpottaa muiden työkuormaa. Työnantajan tulee aina huolehtia myös paremmin jaksavien työturvallisuudesta Rakentava puheeksiottaminen Paluun tuki -toimintamallissa yhteydenpito poissaolijaan on keskeistä. Yhteydenpito ei ole itseisarvo: sen pitää olla sävyltään välittävää, empaattista ja suoraa. Sairaus voi aiheuttaa kenelle tahansa vaikean kriisin. Tällöin liikutaan alueella, joka vaatii esimieheltä erityistä herkkyyttä ja hienotunteisuutta. Varsinkin vaikean sairauden edessä esimies kokee herkästi avuttomuutta ja epätietoisuutta siitä, miten puhua sairastuneelle. Tämä avuttomuus on hyvä tunnistaa ja hyväksyä se, ettei lohduttavia sanoja aina löydy. Hankalaksi koettujen asioiden puheeksi ottamista saatetaan välttää, koska ne herättävät voimakkaita tunteita. Esimiehen itsetuntemus auttaa tunnistamaan myös tunnekuohujen syyt ja estämään niiden nousun pintaan. 15

18 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Usein ajatellaan, että asiat ratkeavat itsestään. Kuitenkin myös hiljaisuus ja yhteydenpidon välttäminen ovat viestintää. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että mitä vähemmän puhutaan, sitä enemmän luullaan. Esimies toimii sekä ammatillisessa että inhimillisessä roolissa. Ammatillinen asenne ei yksin riitä, sillä johtaminen on myös välittämistä ja luottamuksen rakentamista. Työpaikka ei ole hoitopaikka eikä esimies alaistensa hoitaja. Esimiehen ei tarvitse huolehtia alaisensa henkilökohtaisista, työhön liittymättömistä asioista; riittää kun ilmaisee välittämistä ja myötätuntoa sekä vilpitöntä kiinnostusta toipumiseen. Työpaikalla voidaan kuitenkin helpottaa sairauden aiheuttamaa tilannetta ainakin väliaikaisesti. Aina ei ole olemassa valmiita malleja siihen, miten avata keskustelu ja edetä siinä. Hyvät vuorovaikutustaidot voi useimmiten oppia. Vuorovaikutuskoulutuksesta tai työnohjauksesta saa eväitä oman viestinnän kehittämiseen. Seuraavassa on joukko vinkkejä, jotka auttavat liikkeelle. Valmistaudu Yritä asettua toisen asemaan: miltä tuntuu sairastua, miten itse haluaisin tulla kohdelluksi? Vältä ennakko-oletuksia ja tulkintoja. Ole valmis muuttamaan omia käsityksiäsi. Pyri ymmärtämään, vaikka olisitkin eri mieltä. Kuuntele ja välitä Kerro, että haluaisit jutella ja tarkista, että hetki on sopiva. Pahoittele tapahtunutta, ilmaise myötätuntoa ja noudata normaaleja hyviä tapoja. Kunnioita alaisen reaktiota ja anna aikaa. Keskity kuuntelemaan rauhallisesti ja loppuun asti. Älä utele: työntekijä päättää, kuinka paljon hän kertoo tilanteestaan. 16

19 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Pidä tutkiva ote Kysy, jos et ymmärrä jotakin: tarkoititko, että? Kiinnitä huomiota sanallisen ja sanattoman viestinnän johdonmukaisuuteen: ovatko ilmeet, eleet ja äänensävy sopusoinnussa sanojen kanssa. Älä syyllistä äläkä arvostele. Ole työasioissa hienotunteinen Voit sivuta työhön paluuta, mutta älä painosta. Tarjoa apua työhön liittyvissä asioissa, mutta älä tuputa. Rohkaise tuomaan esiin asioita, jotka liittyvät työstä suoriutumiseen. Rohkaise ottamaan yhteyttä työpaikalle. Sovi seuraava henkilökohtainen tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Huolenpito ja välittäminen ovat osa inhimillistä johtamista. 17

20 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito poissaolon aikana Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 18

21 Paluun tuki -toimintamalli Paluun tuki -toimintamalli on vaiheittain etenevä ja usein pitkäaikainen tapahtumasarja, jonka tavoitteena on varmistaa, että työntekijä voi palata pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhönsä turvallisesti ja oikeaan aikaan. Pitkällä sairauspoissaololla tarkoitetaan yli neljä viikkoa kestävää poissaoloa. Paluun tukemiseen sisältyy viisi vaihetta: lähtökeskustelu, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, paluun aktiivinen valmistelu, konkreettinen työhön paluu sekä seuranta. Työhön palaavan kanssa ollaan siis yhteydessä koko poissaoloajan ja paluun onnistumista myös seurataan. Asioiden käsittely vaatii esimieheltä erityistä hienotunteisuutta ja herkkää korvaa. Keskusteluissa voidaan sivuta hyvin arkaluonteisia asioita. Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja saa käsitellä lain mukaan vain henkilö, jolla työnantajana tai hänen edustajanaan on siihen oikeus. Työpaikalla monet asiat vaikuttavat siihen, miten Paluun tuki -toimintamalli käytännössä etenee ja mitä eri vaiheissa konkreettisesti tapahtuu. Toimintatapa muokkautuu vähitellen työpaikan näköiseksi. Mallia kannattaa soveltaa joustavasti; useinhan työntekijä palaa entiseen työhönsä tervehtyneenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. 19

22 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.1. Lähtökeskustelu Paluun valmistelu alkaa siitä hetkestä, kun sairauspoissaolo alkaa. Tämä luo perustan esimiehen ja työntekijän väliselle luottamukselle ja tulevalle yhteistyölle. Sairauspoissaolo on henkilökohtainen asia eikä työnantajalla ole yleistä oikeutta kertoa poissaolon syytä tai paluupäivää muulle henkilöstölle. Pitkien poissaolojen yhteydessä toiminnan suunnittelun vuoksi on kohtuullista ja järkevää, että työpaikalla voidaan keskustella ajoissa työhön paluuseen liittyvistä asioista. Sairausajan palkkaetujen saamiseksi esimiehelle on toimitettava hyväksyttävä poissaolotodistus. Lähtökeskustelu on luontevinta käydä silloin, kun työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan. Näin kannattaa menetellä, vaikka sairauspoissaolon päättymisaika ei olisikaan vielä tarkkaan tiedossa. Hoitava lääkäri ei lähtötilanteessa pysty aina arvioimaan sairauspoissaolon ehdotonta pituutta ja poissaolon pitkittyminen tulee esiin vasta tilannetta seurattaessa. Jos lähtökeskustelulle ei tässä vaiheessa löydy sopivaa hetkeä, aina voi sopia uuden ajankohdan. Tässä vaiheessa yhteyttä pidetään yleensä puhelimitse. Jos poissaolon arvioidaan kestävän yli neljä viikkoa, on terveydentilan salliessa usein hyvä järjestää tapaaminen. Sähköposti ei ole ensisijainen yhteydenpitokeino. Esimiehen kannattaa valmistautua keskusteluihin etukäteen. Niille tulee varata riittävästi aikaa ja rauhallinen tila. 20

23 Lähtökeskustelu Paluun tuki -toimintamalli Työpaikalla on oltava selkeät ohjeet sairauspoissaolokäytännöistä sekä sairaus poissaoloihin puuttumisesta. Esimiehen avuksi laaditut ohjeet löytyvät Heli-intran henkilöstöhallinnon käsikirjasta. On toivottavaa, että tieto pidemmistä sairauspoissaoloista tulee myös työterveyshuoltoon, vaikka varsinainen hoito tapahtuisikin muualla. Työnantajalla on oikeus toimittaa tiedot sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä kiellä. Kun työterveyshuollossa on tieto työntekijän terveydentilasta ja työn vaatimuksista, voidaan paluuta suunnitella yhdessä toipumista vaarantamatta. Työterveyshuolto tuntee ulkopuolista lääkäriä paremmin työpaikan, työn ja työolosuhteet. Esimiehen muistilista >Lähtökeskustelu Ota asiat aktiivisesti puheeksi. Muistuta Paluun tuki -toimintamallista: yhteinen toimintatapa koskee kaikkia ja sillä tuetaan turvallista työhön paluuta. Luo keskusteluyhteys, joka ilmaisee välittämistä ja kiinnostusta, mutta myös hienotunteisuutta. Älä urki vaan anna työntekijän päättää, mitä hän kertoo sairaudestaan. Työuupumusdiagnoosissa käynnistä asian selvittely. Päihdeongelmissa ota asia puheeksi ja ohjaa hoitoon. Älä syyllistä poissaolijaa lääkäri on arvioinut sairauspoissaolon tarpeelliseksi. Sovi yhteydenpitotavasta ja sitoudu siihen koko sairauspoissaolon ajaksi. 21

24 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Työterveyshuollon muistilista >Lähtötilanne Työterveyshuolto tai muu terveydenhuolto arvioi, onko poissaolo lääketieteellisesti tarpeellinen. Sairauspoissaolon syynä on aina diagnosoitu sairaus tai tapaturma. Osana hyvää hoitoa työterveyshuollossa otetaan sairauspoissaolosta päätettäessä puheeksi myös työhön paluu. Siten kuntoutus takaisin työhön alkaa jo ensimmäisellä käynnillä. Työterveyshuolto myös määrittää seurantakäynnin tarpeen ja ajankohdan. Poissaolon kesto ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta sairauspoissaolo on tarpeen, jos (STM 2007): sairaus estää työnteon sairauden hoidon onnistuminen edellyttää poissaoloa sairaus pahentuisi työssä sairauden paraneminen hidastuisi työssä sairauden aiheuttama työkyvyn alentuma lisäisi tapaturmariskiä työssäolo aiheuttaisi muille sairastumisvaaran (mm. tartuntavaaran) Kannusta, tue ja välitä; työ jää syrjään ja keskitytään toipumiseen. 22

25 Yhteydenpito Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.2. Yhteydenpito poissaolon aikana Säännöllinen, kannustava yhteydenpito on työhön paluun tukemisessa keskeisellä sijalla. Yhteydenpito rakentaa luottamusta, säilyttää kontaktin työpaikalle ja helpottaa työhön paluuta. Esimies ei kuitenkaan ole työroolissaan poissaolijan hoitaja, tukihenkilö tai terapeutti. Yleensä yhteydenpito on esimiehen vastuulla eikä sitä voi sälyttää ilman erityistä syytä muiden harteille. Toisinaan työntekijä haluaa itse pitää yhteyttä työpaikalle päin. Työntekijän itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa: yhteyttä ei pidetä, ellei hän sitä halua. Monet toivovat ainakin tietoa työssä tai työolosuhteissa tapahtuvista muutoksista. Työhön paluun valmistelun kannalta on toivottavaa, että yhteydenpito onnistuu viimeistään sairauspoissaolon loppuvaiheessa. Yhteydenpito ei saa olla painostamista takaisin töihin. Poissaolijaa ei myöskään tule kuormittaa työasioilla. Hän on toipumassa ja voi tarvita etäisyyttä työhön ja työpaikkaan. Työtoveri voidaan toki kutsua työpaikan sosiaalisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, mutta häntä ei voi velvoittaa osallistumaan. Tässä vaiheessa työntekijää ei myöskään voi vaatia tekemään sellaisia ratkaisuja, joilla voi olla pitkän tähtäimen seurauksia, kuten vaikkapa osa-aikatyöratkaisut. Näiden ratkaisujen aika on vasta silloin, kun työkyky on palaamassa ja arviot tilanteesta ovat realistisempia. 23

26 Paluun tuki -toimintamalli Yhteydenpito Esimiehen muistilista >Poissaolon aikainen yhteydenpito Ota vastuu yhteydenpidon toteutumisesta. Noudata yhteydenpidossa normaalin sosiaalisen kanssakäymisen periaatteita: vaihda kuulumisia, kuuntele, kysele vointia, ilmaise välittämistä. Kerro työasioista, jos työntekijä haluaa kuulla, mutta älä painosta palaamaan töihin. Keskustele alustavasti työhön paluun aikataulusta ja järjestelyistä. Muista, ettei sinun vastuullasi ole työntekijän henkilökohtaisten asioiden tai ongelmien ratkaiseminen eikä terveyteen liittyvien asioiden hoitaminen. Sovi seuraavasta yhteydenotosta. Sovi paluukeskustelusta: milloin ja missä se käydään ja keitä silloin on mukana. Työterveyshuollon muistilista >Poissaoloaika Seuraa hoidon ja toipumisen edistymistä. Arvioi kuntoutustarvetta. Arvioi työhön paluun edellytyksiä sekä käynnistä tarvittavat tukitoimet. Anna toipumiseen aikaa, älä painosta päätöksiin. 24

27 Paluun valmistelu Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.3. Paluun valmistelu Onnistunut työhön paluu vaatii aktiivista ja riittävän ajoissa aloitettua paluun valmistelua. Tarvittaessa valmistelutyö etenee koko sairauspoissaolon ajan. Käytännön valmisteluihin ryhdytään viimeistään paluukeskustelussa. Paluukeskustelu Kun paluuaika on tarkemmin tiedossa, pidetään esimiehen ja palaajan kesken ns. paluukeskustelu. Keskustelua ei tule järjestää liian varhain, jottei luoda turhia paineita liian aikaiselle paluulle. Toisaalta sitä ei pidä jättää viime tippaankaan. Esimies ja työntekijä sopivat yhdessä ajan joko henkilökohtaiselle tapaamiselle tai puhelinkeskustelulle. Jo yhteydenpidon aikana voi selvitä, että työntekijä on täysin toipunut sairaudestaan eikä työtehtäviä tarvitse muokata terveyssyistä. Työt siis jatkuvat entisenlaisina. Toisinaan tarvitaan työhön paluun suunnitelma. Se on yksityiskohtainen, konkreettinen ja usein väliaikainen työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Paluukeskustelua varten on hyvä laatia mahdollisimman tarkka kuvaus työstä, työtehtävistä ja työn vaatimuksista. Keskustelussa käsitellään konkreettisesti ja seikkaperäisesti työn tekemiseen vaikuttavia asioita, työssä selviytymistä sekä paluuta helpottavia ja vaikeuttavia asioita. Samoin käsitellään sitä, mitä palaaja voi itse asioille tehdä ja mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. 25

28 Paluun tuki -toimintamalli Paluun valmistelu Muutostoiveiden kuunteleminen on tärkeää. Tavoitteena on saada yhteinen näkemys tarvittavista muutoksista ja siitä mitä todellisuudessa voidaan muuttaa. Sen sijaan sairauksiin ja terveydentilaan liittyviä luottamuksellisia tietoja ei ole tarkoitus käydä läpi, ellei työntekijä itse ota niitä puheeksi. Kirjallinen paluusuunnitelma Työtä koskevat suunnitelmat ja päätökset tehdään siis jo ennen työhön paluuta. Silloin työntekijä ei palaa tyhjän päälle. Toisinaan suunnitelmat ovat saattaneet muovautua jo ennen paluukeskustelua, esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Paluusuunnitelmaan voidaan sisällyttää esimerkiksi työtehtävien rajaamista, uudelleen organisointia, sopivampia työ- tai apuvälineitä, lyhennetty työaika, uusia tilapäisiä työtehtäviä, lisäkoulutusta tai työnohjausta. Esimiehen on myös hyvä varmistaa, että uudet tai muokatut työtehtävät eivät aseta palaajaa huonompaan asemaan entisiin tehtäviin verrattuna. Keskustelussa syntynyt yhteinen näkemys kirjataan paperille ja sovitaan paluusuunnitelman toteutumisen seurannasta. Suunnitelmaa muokataan terveydentilan muuttuessa. Vaikka työn väliaikaiseen muuttamiseen ei olisikaan tarvetta, työntekijä voi pitkän poissaolon jälkeen tarvita perehdytystä työssä tapahtuneisiin muutoksiin. Tästäkin on hyvä sopia etukäteen mahdollisimman tarkasti: kuka perehdyttää, mihin ja milloin. Alkupäivinä voidaan tarvita tilapäistä työn kevennystä, josta sovitaan jo tässä vaiheessa. Esimies varmistaa, että työntekijän palatessa työtilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset. Työterveyshuolto kumppanina Jos työntekijä tai esimies arvioi, ettei työntekijä selviä työstään tai elleivät esimiehen tarjoamat järjestelyt ole riittäviä, he voivat yhdessä tai erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Myös työterveyshuolto voi tehdä ehdotuksia työn muokkaamisesta. Nämä ehdotukset annetaan työntekijälle paluukeskustelua varten. Työterveyshuolto voi tarvittaessa myös tehdä palaajalle terveystarkastuksen ennen työhön paluuta. 26