Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä"

Transkriptio

1 Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä

2 Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Kirjoittajat: Mervi Seppälä, työterveyspsykologi Leena Haakana, työterveyshoitaja Ritva Teerimäki, työterveyslääkäri Tiina Pohjonen, kehittämispäällikkö Oppaan tilaukset: Helsingin kaupungin hankintakeskus puh Ulkoasu: Sari Forss Paino: Erweko Painotuote Oy ISBN: Copyright Helsingin kaupunki 2008

3 Sisältö Onnistuneen 4 työhönpaluun tekijät 1.1. Aika lähteä, aika palata Työhönpaluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta 10 Esimies on avainasemassa 11 Työntekijän taito palata 12 Työyhteisön taito ottaa vastaan Sanoista tekoihin: hyvä tahto näkyy käytännössä Rakentava puheeksiottaminen 15 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito poissaolon aikana Paluun valmistelu 25 Kirjallinen paluusuunnitelma 26 Työterveyshuolto kumppanina 26 Pidä työyhteisö ajan tasalla Paluu työhön Seuranta 30 Kumppanuutta ja lisätukea Toimeentulo ja tukimuodot pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä 34 Poissaoloista ilmoittaminen 34 Paluun helpottamisesta voi neuvotella työpaikalla 35 Palkkakompensaation käyttö 35 Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu 36 Osasairauspäiväraha 36 Ammatillinen kuntoutus 37 Työkykyongelmien puheeksi ottaminen ja tuki työpaikoilla 40 Työkykyasiat osana kehityskeskustelua Sairausryhmittäin huomioon otettavia asioita 43 Syöpäsairaudet 43 Masennus 44 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 45 Lähdekirjallisuutta 46 1

4 Esimiehelle Paluun tuki -toimintamalli on suunniteltu erityisesti esimiehen apuvälineeksi. Tämä opas neuvoo, miten esimies voi tukea työntekijää palaamaan työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Pitkällä sairauspoissaololla tarkoitetaan yli neljän viikon poissaoloa. Varmistamalla onnistunut työhön paluu tuetaan myös työhyvinvointia ja työkykyä. Hyvän jatkon turvaaminen palaajalle hyödyttää kaikkia osapuolia. Tarkoitus on, että Paluun tuki -toimintamalli otetaan työpaikoilla käyttöön ja siitä muodostuu Helsingin kaupungille uusi hyvä käytäntö ja osa henkilöstöjohtamista. Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta Lähtölaukaus paluun valmistelulle. Sovitaan yhteydenpidosta. Jatkuu koko sairauspoissaolon ajan. Pidetään paluukeskustelu ja tehdään paluusuunnitelma. Esimies on läsnä työhön palatessa. Paluusuunnitelma toteutetaan tai työt jatkuvat normaalisti. Seurataan työssä selviytymistä. Siirrytään normaaliin kehityskekusteluun. Tarvittaessa käytetään Varhainen tuki -toimintamallia. Kuva 1. Paluun tuki -toimintamalli 2

5 Opas on kolmeosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen työhön paluuseen. Yksi onnistumisen avaintekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito sairauslomalla olevaan. Silloin työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Tarvittaessa palaajalle tarjotaan mahdollisuus aloittaa työnteko hänelle sopivaksi mitoitetussa työssä. Esimies on sujuvan työhön paluun tukijana ensiarvoinen, mutta onnistuminen vaatii taitoa sekä tahtoa myös työyhteisöltä ja palaajalta itseltään Toisessa osassa esitellään Paluun tuki -toimintamalli. Se on usein pitkäaikainen prosessi, johon sisältyy viisi vaihetta: lähtökeskustelu, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, paluun aktiivinen valmistelu, konkreettinen työhön paluu sekä seuranta. Työpaikkojen arjessa monet eri asiat vaikuttavat siihen, miten Paluun tuki -toimintamalli käytännössä etenee ja mitä eri vaiheissa tapahtuu. Tämän oppaan neuvoja kannattaa soveltaa joustavasti; useinhan työntekijä palaa entiseen työhönsä tervehtyneenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. Kolmannessa osassa esitellään Helsingin kaupungin toimintakäytäntöjä ja tukimahdollisuuksia pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Tässä osassa on myös lisätietoa asioista, joita eräissä sairauksissa on tarpeen ottaa huomioon

6 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Aika lähteä, aika palata Työhön paluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta Sanoista tekoihin: hyvä tahto näkyy käytännössä Rakentava puheeksiottaminen 4

7 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Mitä pidempään sairauspoissaolo jatkuu, sitä vaikeampaa ja epätodennäköisempää työhön paluu on. Yli kuuden viikon sairauspoissaolo herättää monissa jo ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä ja hankaloittaa työhön paluun onnistumista. Työhön palaamista pitää ryhtyä suunnittelemaan jo silloin, kun sairauspoissaolo alkaa. Yksi onnistumisen avaintekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito sairauslomalla olevaan. Ajatus voi tuntua aluksi vieraalta, mutta tutkimusten mukaan monet työntekijät toivovat yhteydenpitoa pitkän sairauspoissaolon aikana. Yhteyden säilyminen rakentaa luottamusta ja helpottaa työhön paluuta: työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Yhteydenpidon tarkoituksena ei ole kytätä tai syyllistää poissaolijaa, kuormittaa toipilasta työpaikan asioilla tai painostaa häntä palaamaan töihin liian aikaisin. Yhteinen tavoite on turvata arvokkaan työntekijän hyvä jatko työelämässä. Sillä ei myöskään yritetä vaikeuttaa tarpeellisen sairauspoissaolon alkamista tai painostaa työpaikan asioilla silloin, kun on toipumisen aika. 5

8 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Hyvin sujuva paluu auttaa säilyttämään ammatti-identiteetin ja arvokkuuden tunteen. Esimiehen ja työyhteisön tuella voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Lisäksi onnistuneella työhön paluulla on huomattavia taloudellisia merkityksiä niin työntekijälle itselleen kuin työnantajalle, jolle pitkät poissaolot tuovat sekä käytännöllisiä että taloudellisia hankaluuksia. Paluun tuki -toimintamalli ei ole yksinkertainen tai yksittäinen tapahtuma. Se on sarja ennalta suunniteltuja vaiheita, jotka usein edellyttävät yhteistyötä työpaikan, työntekijän, työterveyshuollon tai muun hoitavan tahon välillä (kuva 2). Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat työsuojelu, luottamusmiestaho, Kela ja vakuutuslaitokset. Päähenkilöitä ovat kuitenkin sairauspoissaololta palaava työntekijä ja hänen esimiehensä. Työterveyshuolto on yhteistyökumppanina paluun jokaisessa vaiheessa. Pitkä sairauspoissaolo enteilee eläkkeelle siirtymistä. 6

9 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Esimies Pitää yhteyttä. Pitää lähtökeskustelun. Suunnittelevat paluuta yhteistyössä. Tapaavat työpaikalla. Työntekijä Sairastuminen Työterveyshuolto Toimittaa poissaolotodistuksen esimiehelle Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti. Arvioi terveydentilan, kirjoittaa sairauspoissaolotodistuksen ja ottaa paluun puheeksi. Seuraa terveydentilaa ja arvioi paluun aikataulua. Seuraavat tilannetta Kuva 2. Onnistunut työhönpaluu edellyttää yhteistyötä. 7

10 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.1. Aika lähteä, aika palata Harva meistä selviää läpi koko työuransa sairastamatta, ja jokaisella on oikeus sairastaa ja toipua kunnolla. Kun työpaikan ilmapiiri on avoin ja hyväksyvä, työkykyasioistakin voidaan keskustella. Työpaikoilla olisi hyvä myös pohtia ennakkoon: mitä työyksikössämme on opittu aiemmista sairauspoissaoloista, miten todennäköisiä ne ovat tulevaisuudessa ja miten varaudumme niihin? Toisinaan työntekijä joutuu jäämään pois työstä yllättäen vaikean sairauden, vamman tai hoitojen vuoksi. Toinen saattaa sinnitellä sairaana, kunnes ei enää kykene työhön. Sairauslomalle jäämisen lykkääminen tai korkea lähtökynnys voi pahentaa sairautta ja pidentää toipumisaikaa. Sairaana ihminen myös työskentelee tehottomammin ja epätaloudellisesti. Työhön paluu ei saa missään vaiheessa vaarantaa terveyttä. Siksi puhutaankin oikea-aikaisesta ja turvallisesta työhön paluusta. Joissakin tapauksissa töihin voidaan palata ilman vaivojen pahentumisen riskiä, vaikka oireet jatkuvatkin. Paluun oikea-aikaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Paluu voi viivästyä, jos työntekijä empii, selviytyykö työssä. Palaaja pyörittelee mielessään monia kysymyksiä: Selviänkö työstäni? Onko työni muuttunut? Miten työtoverini ja esimieheni suhtautuvat? Leimaudunko? Voiko työ heikentää vointiani ja pahentaa sairauttani? Paluukynnys madaltuu, kun esimiehen kanssa löytyy yhteinen näkemys työjärjestelyistä ja työn vaatimuksista jo ennen sairauspoissaolon päättymistä. Työpaikan tapa hoitaa työjärjestelyjä onkin toistuvasti todettu tärkeäksi. Sairaana työskentely on epätaloudellista. 8

11 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Sairastuminen Työssä Sairauspoissaolo/toipuminen Työ jatkuu Paluun tuki -toimintamalli Lähtökynnys Paluukynnys Kuva 3. Sairastumisen, poissaolon ja työhönpaluun prosessi ( mukaellen Gründemann ja van Vuuren 1997 ). 9

12 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.2. Työhön paluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta Paluun onnistuminen vaatii taitoja kaikilta työyhteisön jäseniltä: niin esimieheltä, työtovereilta kuin palaajalta itseltään (kuva 4). Sairauspoissaoloihin ja työhön paluun onnistumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkät lääketieteelliset tekijät. Hyvä työilmapiiri, luottamuksellinen suhde esimieheen ja hyvät työolosuhteet motivoivat jaksamaan työssä mahdollisista rajoituksista huolimatta. Työntekijän taito palata Ole kohtuullinen itsellesi ja muille. Ota vastuu paluusi onnistumisessa. Vaikuta työsi sisältöön ja kehittämiseen. Paluu työhön Työyhteisön Esimiehen taito ottaa vastaan taito tukea Vältä arvostelua. Luo välittämisen ilmapiiri. Ole valmis neuvottelemaan. Kannusta ja tue. Pidä sovituista asioista kiinni. Kuuntele muutostarpeita. Ole avoin auttamiselle, Ota rohkeasti asioita esiin. voit itse olla avuntarvitsija Ole jämäkkä. seuraavaksi. Kuva 4. Paluu vaatii taitoja kaikilta. 10

13 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Varsinaisten sairauksien syntyyn työpaikka voi vaikuttaa harvoin, mutta työpaikalla ilmenevien oireiden esiintymistä, sairauksien pahenemista ja työkyvyn alenemista voidaan osittain estää työoloja muokkaamalla. Usein ajatellaan, että työnteon voi aloittaa vasta täysin toipuneena tai että kotona olo olisi parasta lääkettä kaikkiin sairauksiin. Parhaimmillaan lepo nopeuttaakin toipumista, mutta voi myös johtaa työhön paluun vaikeutumiseen ja työkyvyn palautumisen hidastumiseen. Työhön palaajaa tuetaan konkreettisin toimin ensisijaisesti työpaikalla. Tarvittaessa palaajalle tarjotaan mahdollisuus työskennellä osaamistaan vastaavassa, sopivasti mitoitetussa työssä. Samaan aikaan häntä voidaan tukea myös työpaikan ulkopuolelta hoidon ja kuntoutuksen keinoin. Jotta työterveyshuolto voi olla palaajan ja esimiehen kumppanina paluun eri vaiheissa, tarvitaan tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän kesken. Työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän hyvä yhteistyö auttaa onnistumaan. Esimies on avainasemassa Esimiehen tuen on selkeästi todettu edistävän työhön paluun onnistumista. Hänen vastuullaan on puuttua tilanteisiin aktiivisesti, järjestellä asioita ja seurata työhön paluun vaiheita. Luottamus, oikeudenmukaisuus ja hyvä tahto ovat korvaamattomia asioita työhön paluun sujumisessa. Esimiehen halu neuvotella, suunnitella ja hoitaa paluujärjestelyjä vahvistaa luottamusta: työntekijä kokee saavansa arvostusta, kun hänen työhön paluunsa onnistumista tuetaan. 11

14 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Oikeudenmukaisuus on organisaation voimavara. Työelämässä oikeudenmukaisuus näkyy sekä tavassa tehdä päätöksiä että tavassa, jolla työntekijöitä kohdellaan. Epäreilu kohtelu viestii siitä, ettei työntekijä ole tärkeä. Työssä koettu epäoikeudenmukaisuus on yhteydessä työntekijöiden tunteisiin, stressiin, sairauspoissaoloihin ja jopa terveyden heikkenemiseen. Oikeudenmukaisiksi koetuissa työpaikoissa sairauspoissaolojen määrä on alhaisempi. Työntekijän taito palata Sairaudesta toipuminen on yksilöllistä. Työhön paluu voi väsyttää ja jaksaminen joutua koetukselle. Palaajan ei pitäisi asettaa itselleen liian ankaria vaatimuksia mutta hänen pitää osallistua aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti paluun onnistumiseen. Jos toipuminen ei etene toivotusti, apua voi pyytää omalta lääkäriltä. Heti työhön palatessa on hyvä välttää isojen päätösten tekemistä ja hyväksyä se, ettei oma toimintakyky ole vielä palautunut entiselleen. Helpointa on aloittaa tutuista työtehtävistä. Joskus tarvitaan pientä palautumishetkeä kesken työpäivän. Monet asiat vaativat uudelleen perehtymistä. Työntekijän osallistuminen paluun valmisteluun varmistaa sen, ettei hän palatessaan altistu ylimääräiselle stressille ja kuormitukselle. Alussa riittävän hyvä, jatkossa aktiivinen. 12

15 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Esimies ei voi lukea ajatuksia, joten työntekijän pitää olla valmis kertomaan työhön liittyvistä toiveistaan. Jos esimies tai työterveyshuolto ei saa tietoa työssä selviytymiseen vaikuttavista rajoituksista, kevennyksiä ja muutoksia on vaikea suunnitella ja toteuttaa. Ajan myötä tapahtuvista muutoksista jaksamisessa tulee keskustella esimiehen kanssa. Neuvotteluapua voi pyytää työterveyshuollosta. Työntekijä on luonnollisesti itse vastuussa esimerkiksi lääkärin antamien hoitoohjeiden noudattamisesta. Työyhteisön taito ottaa vastaan Työhön paluu onnistuu parhaiten, kun työyhteisössä vallitsee tuomitsematon ja inhimillisen välittämisen asenne. On tärkeää, ettei sairauspoissaolon syistä synny työyhteisössä virheellisiä käsityksiä saati huhuja, vaan kaikki ymmärtävät toipumisen tärkeyden. Pinnariksi leimautuminen voi turhaan pitkittää poissaoloa: kotiin jäämällä työntekijä yrittää ehkä todistaa olevansa todella sairas. Toisaalta leimautumisen pelko voi johtaa siihen, että työssä sinnitellään sairaana ja toipuminen viivästyy. Myös työn muokkaaminen vaikeutuu, sillä pinnariksi leimattu ei saa työtovereilta tukea ja tuskin uskaltaa sitä pyytääkään. Esimiehen tehtävänä on viime kädessä varmistaa, ettei palaaja joudu sairauden vuoksi epäasiallisesti kohdelluksi. Näihin tilanteisiin tulee aina työturvallisuuslain mukaisesti puuttua. Alaistaitoihin kuuluu taito tukea ja auttaa työtoveria, ottaa vastuuta ja osoittaa yhteistyöhalua. Työtoverit voivat tukea palaajaa rohkaisemalla ja välittämällä. Vakavasta sairaudesta tai mielenterveysongelmasta toipuvan ihmisen kokemuksille voi ilmaista ymmärtämystä ja ottaa hänet takaisin joukkoon samana työtoverina kuin ennen sairastumista. Palaaja ansaitsee arvostusta, ei arvostelua. 13

16 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.3. Sanoista tekoihin hyvä tahto näkyy käytännössä Ilman tekoja hyvä tahto jää sanahelinäksi. Työtehtävien tulisi joustaa palaajan voimavarojen mukaan. On järkevämpää olla kykyjen ja voimavarojen mukaan töissä kuin kokonaan sairauslomalla. Erityisesti silloin, kun työntekijä katsoo sairastumisensa liittyvän työhön ja työoloihin, työn uudelleen järjestelyn mahdollisuudet ovat merkittäviä. Jos työntekijällä on palatessaan tunne, että asioita on mahdollisuus suunnitella ja tehdä toisin, riski joutua uudelle sairauslomalle vähenee. Työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen välisessä ns. kolmikantaneuvottelussa (työkykykeskustelussa) keskustellaan työssä selviytymiseen liittyvistä rajoitteista, muutostarpeista ja tuen tarpeesta paluun eri vaiheissa. Näissä tapaamisissa ei ole tarkoitus puhua sairaudesta ja sen hoidosta. Myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voivat olla mukana neuvottelussa. Tarvittaessa työterveyslääkäri arvioi, mihin työhön työntekijä pystyy ja mihin ei. Työterveyshuolto voi tehdä ehdotuksia työn sopeuttamisesta työntekijän edellytyksiä vastaavaksi. Tämä edellyttää aina yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Esimies tuntee parhaiten alaisensa työnteon puitteet. Näinollen tarvittavat työjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa työpaikalla. Esimiehen tehtävänä on valvoa, että muokattu työnkuva on sopiva ja että työntekijä noudattaa työssä selviytymistä tukevia sopimuksia. Salliva työyhteisö hyväksyy sen, että palaajalla on tiettyjä rajoituksia, jotka vaativat järjestelyjä. Työjärjestelyihin liittyvä avoimuus auttaa työyhteisöä tukemaan palaajaa ja ymmärtämään poikkeusjärjestelyn tarpeen. 14

17 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Työn muokkaaminen tukee työhön paluuta. Kun työtehtäviä räätälöidään palaajalle sopiviksi, olisi ihanteellista, etteivät työt kaatuisi muiden niskaan. Tämä ei valitettavasti aina onnistu. Joskus työyhteisö joutuu sopeutumaan siirtymävaiheen järjestelyihin. Työn muokkaaminen voi kuitenkin nopeuttaa työhön paluuta ja pidemmällä tähtäimellä helpottaa muiden työkuormaa. Työnantajan tulee aina huolehtia myös paremmin jaksavien työturvallisuudesta Rakentava puheeksiottaminen Paluun tuki -toimintamallissa yhteydenpito poissaolijaan on keskeistä. Yhteydenpito ei ole itseisarvo: sen pitää olla sävyltään välittävää, empaattista ja suoraa. Sairaus voi aiheuttaa kenelle tahansa vaikean kriisin. Tällöin liikutaan alueella, joka vaatii esimieheltä erityistä herkkyyttä ja hienotunteisuutta. Varsinkin vaikean sairauden edessä esimies kokee herkästi avuttomuutta ja epätietoisuutta siitä, miten puhua sairastuneelle. Tämä avuttomuus on hyvä tunnistaa ja hyväksyä se, ettei lohduttavia sanoja aina löydy. Hankalaksi koettujen asioiden puheeksi ottamista saatetaan välttää, koska ne herättävät voimakkaita tunteita. Esimiehen itsetuntemus auttaa tunnistamaan myös tunnekuohujen syyt ja estämään niiden nousun pintaan. 15

18 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Usein ajatellaan, että asiat ratkeavat itsestään. Kuitenkin myös hiljaisuus ja yhteydenpidon välttäminen ovat viestintää. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että mitä vähemmän puhutaan, sitä enemmän luullaan. Esimies toimii sekä ammatillisessa että inhimillisessä roolissa. Ammatillinen asenne ei yksin riitä, sillä johtaminen on myös välittämistä ja luottamuksen rakentamista. Työpaikka ei ole hoitopaikka eikä esimies alaistensa hoitaja. Esimiehen ei tarvitse huolehtia alaisensa henkilökohtaisista, työhön liittymättömistä asioista; riittää kun ilmaisee välittämistä ja myötätuntoa sekä vilpitöntä kiinnostusta toipumiseen. Työpaikalla voidaan kuitenkin helpottaa sairauden aiheuttamaa tilannetta ainakin väliaikaisesti. Aina ei ole olemassa valmiita malleja siihen, miten avata keskustelu ja edetä siinä. Hyvät vuorovaikutustaidot voi useimmiten oppia. Vuorovaikutuskoulutuksesta tai työnohjauksesta saa eväitä oman viestinnän kehittämiseen. Seuraavassa on joukko vinkkejä, jotka auttavat liikkeelle. Valmistaudu Yritä asettua toisen asemaan: miltä tuntuu sairastua, miten itse haluaisin tulla kohdelluksi? Vältä ennakko-oletuksia ja tulkintoja. Ole valmis muuttamaan omia käsityksiäsi. Pyri ymmärtämään, vaikka olisitkin eri mieltä. Kuuntele ja välitä Kerro, että haluaisit jutella ja tarkista, että hetki on sopiva. Pahoittele tapahtunutta, ilmaise myötätuntoa ja noudata normaaleja hyviä tapoja. Kunnioita alaisen reaktiota ja anna aikaa. Keskity kuuntelemaan rauhallisesti ja loppuun asti. Älä utele: työntekijä päättää, kuinka paljon hän kertoo tilanteestaan. 16

19 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Pidä tutkiva ote Kysy, jos et ymmärrä jotakin: tarkoititko, että? Kiinnitä huomiota sanallisen ja sanattoman viestinnän johdonmukaisuuteen: ovatko ilmeet, eleet ja äänensävy sopusoinnussa sanojen kanssa. Älä syyllistä äläkä arvostele. Ole työasioissa hienotunteinen Voit sivuta työhön paluuta, mutta älä painosta. Tarjoa apua työhön liittyvissä asioissa, mutta älä tuputa. Rohkaise tuomaan esiin asioita, jotka liittyvät työstä suoriutumiseen. Rohkaise ottamaan yhteyttä työpaikalle. Sovi seuraava henkilökohtainen tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Huolenpito ja välittäminen ovat osa inhimillistä johtamista. 17

20 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito poissaolon aikana Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 18

21 Paluun tuki -toimintamalli Paluun tuki -toimintamalli on vaiheittain etenevä ja usein pitkäaikainen tapahtumasarja, jonka tavoitteena on varmistaa, että työntekijä voi palata pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhönsä turvallisesti ja oikeaan aikaan. Pitkällä sairauspoissaololla tarkoitetaan yli neljä viikkoa kestävää poissaoloa. Paluun tukemiseen sisältyy viisi vaihetta: lähtökeskustelu, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, paluun aktiivinen valmistelu, konkreettinen työhön paluu sekä seuranta. Työhön palaavan kanssa ollaan siis yhteydessä koko poissaoloajan ja paluun onnistumista myös seurataan. Asioiden käsittely vaatii esimieheltä erityistä hienotunteisuutta ja herkkää korvaa. Keskusteluissa voidaan sivuta hyvin arkaluonteisia asioita. Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja saa käsitellä lain mukaan vain henkilö, jolla työnantajana tai hänen edustajanaan on siihen oikeus. Työpaikalla monet asiat vaikuttavat siihen, miten Paluun tuki -toimintamalli käytännössä etenee ja mitä eri vaiheissa konkreettisesti tapahtuu. Toimintatapa muokkautuu vähitellen työpaikan näköiseksi. Mallia kannattaa soveltaa joustavasti; useinhan työntekijä palaa entiseen työhönsä tervehtyneenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. 19

22 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.1. Lähtökeskustelu Paluun valmistelu alkaa siitä hetkestä, kun sairauspoissaolo alkaa. Tämä luo perustan esimiehen ja työntekijän väliselle luottamukselle ja tulevalle yhteistyölle. Sairauspoissaolo on henkilökohtainen asia eikä työnantajalla ole yleistä oikeutta kertoa poissaolon syytä tai paluupäivää muulle henkilöstölle. Pitkien poissaolojen yhteydessä toiminnan suunnittelun vuoksi on kohtuullista ja järkevää, että työpaikalla voidaan keskustella ajoissa työhön paluuseen liittyvistä asioista. Sairausajan palkkaetujen saamiseksi esimiehelle on toimitettava hyväksyttävä poissaolotodistus. Lähtökeskustelu on luontevinta käydä silloin, kun työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan. Näin kannattaa menetellä, vaikka sairauspoissaolon päättymisaika ei olisikaan vielä tarkkaan tiedossa. Hoitava lääkäri ei lähtötilanteessa pysty aina arvioimaan sairauspoissaolon ehdotonta pituutta ja poissaolon pitkittyminen tulee esiin vasta tilannetta seurattaessa. Jos lähtökeskustelulle ei tässä vaiheessa löydy sopivaa hetkeä, aina voi sopia uuden ajankohdan. Tässä vaiheessa yhteyttä pidetään yleensä puhelimitse. Jos poissaolon arvioidaan kestävän yli neljä viikkoa, on terveydentilan salliessa usein hyvä järjestää tapaaminen. Sähköposti ei ole ensisijainen yhteydenpitokeino. Esimiehen kannattaa valmistautua keskusteluihin etukäteen. Niille tulee varata riittävästi aikaa ja rauhallinen tila. 20

23 Lähtökeskustelu Paluun tuki -toimintamalli Työpaikalla on oltava selkeät ohjeet sairauspoissaolokäytännöistä sekä sairaus poissaoloihin puuttumisesta. Esimiehen avuksi laaditut ohjeet löytyvät Heli-intran henkilöstöhallinnon käsikirjasta. On toivottavaa, että tieto pidemmistä sairauspoissaoloista tulee myös työterveyshuoltoon, vaikka varsinainen hoito tapahtuisikin muualla. Työnantajalla on oikeus toimittaa tiedot sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä kiellä. Kun työterveyshuollossa on tieto työntekijän terveydentilasta ja työn vaatimuksista, voidaan paluuta suunnitella yhdessä toipumista vaarantamatta. Työterveyshuolto tuntee ulkopuolista lääkäriä paremmin työpaikan, työn ja työolosuhteet. Esimiehen muistilista >Lähtökeskustelu Ota asiat aktiivisesti puheeksi. Muistuta Paluun tuki -toimintamallista: yhteinen toimintatapa koskee kaikkia ja sillä tuetaan turvallista työhön paluuta. Luo keskusteluyhteys, joka ilmaisee välittämistä ja kiinnostusta, mutta myös hienotunteisuutta. Älä urki vaan anna työntekijän päättää, mitä hän kertoo sairaudestaan. Työuupumusdiagnoosissa käynnistä asian selvittely. Päihdeongelmissa ota asia puheeksi ja ohjaa hoitoon. Älä syyllistä poissaolijaa lääkäri on arvioinut sairauspoissaolon tarpeelliseksi. Sovi yhteydenpitotavasta ja sitoudu siihen koko sairauspoissaolon ajaksi. 21

24 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Työterveyshuollon muistilista >Lähtötilanne Työterveyshuolto tai muu terveydenhuolto arvioi, onko poissaolo lääketieteellisesti tarpeellinen. Sairauspoissaolon syynä on aina diagnosoitu sairaus tai tapaturma. Osana hyvää hoitoa työterveyshuollossa otetaan sairauspoissaolosta päätettäessä puheeksi myös työhön paluu. Siten kuntoutus takaisin työhön alkaa jo ensimmäisellä käynnillä. Työterveyshuolto myös määrittää seurantakäynnin tarpeen ja ajankohdan. Poissaolon kesto ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta sairauspoissaolo on tarpeen, jos (STM 2007): sairaus estää työnteon sairauden hoidon onnistuminen edellyttää poissaoloa sairaus pahentuisi työssä sairauden paraneminen hidastuisi työssä sairauden aiheuttama työkyvyn alentuma lisäisi tapaturmariskiä työssäolo aiheuttaisi muille sairastumisvaaran (mm. tartuntavaaran) Kannusta, tue ja välitä; työ jää syrjään ja keskitytään toipumiseen. 22

25 Yhteydenpito Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.2. Yhteydenpito poissaolon aikana Säännöllinen, kannustava yhteydenpito on työhön paluun tukemisessa keskeisellä sijalla. Yhteydenpito rakentaa luottamusta, säilyttää kontaktin työpaikalle ja helpottaa työhön paluuta. Esimies ei kuitenkaan ole työroolissaan poissaolijan hoitaja, tukihenkilö tai terapeutti. Yleensä yhteydenpito on esimiehen vastuulla eikä sitä voi sälyttää ilman erityistä syytä muiden harteille. Toisinaan työntekijä haluaa itse pitää yhteyttä työpaikalle päin. Työntekijän itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa: yhteyttä ei pidetä, ellei hän sitä halua. Monet toivovat ainakin tietoa työssä tai työolosuhteissa tapahtuvista muutoksista. Työhön paluun valmistelun kannalta on toivottavaa, että yhteydenpito onnistuu viimeistään sairauspoissaolon loppuvaiheessa. Yhteydenpito ei saa olla painostamista takaisin töihin. Poissaolijaa ei myöskään tule kuormittaa työasioilla. Hän on toipumassa ja voi tarvita etäisyyttä työhön ja työpaikkaan. Työtoveri voidaan toki kutsua työpaikan sosiaalisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, mutta häntä ei voi velvoittaa osallistumaan. Tässä vaiheessa työntekijää ei myöskään voi vaatia tekemään sellaisia ratkaisuja, joilla voi olla pitkän tähtäimen seurauksia, kuten vaikkapa osa-aikatyöratkaisut. Näiden ratkaisujen aika on vasta silloin, kun työkyky on palaamassa ja arviot tilanteesta ovat realistisempia. 23

26 Paluun tuki -toimintamalli Yhteydenpito Esimiehen muistilista >Poissaolon aikainen yhteydenpito Ota vastuu yhteydenpidon toteutumisesta. Noudata yhteydenpidossa normaalin sosiaalisen kanssakäymisen periaatteita: vaihda kuulumisia, kuuntele, kysele vointia, ilmaise välittämistä. Kerro työasioista, jos työntekijä haluaa kuulla, mutta älä painosta palaamaan töihin. Keskustele alustavasti työhön paluun aikataulusta ja järjestelyistä. Muista, ettei sinun vastuullasi ole työntekijän henkilökohtaisten asioiden tai ongelmien ratkaiseminen eikä terveyteen liittyvien asioiden hoitaminen. Sovi seuraavasta yhteydenotosta. Sovi paluukeskustelusta: milloin ja missä se käydään ja keitä silloin on mukana. Työterveyshuollon muistilista >Poissaoloaika Seuraa hoidon ja toipumisen edistymistä. Arvioi kuntoutustarvetta. Arvioi työhön paluun edellytyksiä sekä käynnistä tarvittavat tukitoimet. Anna toipumiseen aikaa, älä painosta päätöksiin. 24

27 Paluun valmistelu Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.3. Paluun valmistelu Onnistunut työhön paluu vaatii aktiivista ja riittävän ajoissa aloitettua paluun valmistelua. Tarvittaessa valmistelutyö etenee koko sairauspoissaolon ajan. Käytännön valmisteluihin ryhdytään viimeistään paluukeskustelussa. Paluukeskustelu Kun paluuaika on tarkemmin tiedossa, pidetään esimiehen ja palaajan kesken ns. paluukeskustelu. Keskustelua ei tule järjestää liian varhain, jottei luoda turhia paineita liian aikaiselle paluulle. Toisaalta sitä ei pidä jättää viime tippaankaan. Esimies ja työntekijä sopivat yhdessä ajan joko henkilökohtaiselle tapaamiselle tai puhelinkeskustelulle. Jo yhteydenpidon aikana voi selvitä, että työntekijä on täysin toipunut sairaudestaan eikä työtehtäviä tarvitse muokata terveyssyistä. Työt siis jatkuvat entisenlaisina. Toisinaan tarvitaan työhön paluun suunnitelma. Se on yksityiskohtainen, konkreettinen ja usein väliaikainen työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Paluukeskustelua varten on hyvä laatia mahdollisimman tarkka kuvaus työstä, työtehtävistä ja työn vaatimuksista. Keskustelussa käsitellään konkreettisesti ja seikkaperäisesti työn tekemiseen vaikuttavia asioita, työssä selviytymistä sekä paluuta helpottavia ja vaikeuttavia asioita. Samoin käsitellään sitä, mitä palaaja voi itse asioille tehdä ja mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. 25

28 Paluun tuki -toimintamalli Paluun valmistelu Muutostoiveiden kuunteleminen on tärkeää. Tavoitteena on saada yhteinen näkemys tarvittavista muutoksista ja siitä mitä todellisuudessa voidaan muuttaa. Sen sijaan sairauksiin ja terveydentilaan liittyviä luottamuksellisia tietoja ei ole tarkoitus käydä läpi, ellei työntekijä itse ota niitä puheeksi. Kirjallinen paluusuunnitelma Työtä koskevat suunnitelmat ja päätökset tehdään siis jo ennen työhön paluuta. Silloin työntekijä ei palaa tyhjän päälle. Toisinaan suunnitelmat ovat saattaneet muovautua jo ennen paluukeskustelua, esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Paluusuunnitelmaan voidaan sisällyttää esimerkiksi työtehtävien rajaamista, uudelleen organisointia, sopivampia työ- tai apuvälineitä, lyhennetty työaika, uusia tilapäisiä työtehtäviä, lisäkoulutusta tai työnohjausta. Esimiehen on myös hyvä varmistaa, että uudet tai muokatut työtehtävät eivät aseta palaajaa huonompaan asemaan entisiin tehtäviin verrattuna. Keskustelussa syntynyt yhteinen näkemys kirjataan paperille ja sovitaan paluusuunnitelman toteutumisen seurannasta. Suunnitelmaa muokataan terveydentilan muuttuessa. Vaikka työn väliaikaiseen muuttamiseen ei olisikaan tarvetta, työntekijä voi pitkän poissaolon jälkeen tarvita perehdytystä työssä tapahtuneisiin muutoksiin. Tästäkin on hyvä sopia etukäteen mahdollisimman tarkasti: kuka perehdyttää, mihin ja milloin. Alkupäivinä voidaan tarvita tilapäistä työn kevennystä, josta sovitaan jo tässä vaiheessa. Esimies varmistaa, että työntekijän palatessa työtilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset. Työterveyshuolto kumppanina Jos työntekijä tai esimies arvioi, ettei työntekijä selviä työstään tai elleivät esimiehen tarjoamat järjestelyt ole riittäviä, he voivat yhdessä tai erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Myös työterveyshuolto voi tehdä ehdotuksia työn muokkaamisesta. Nämä ehdotukset annetaan työntekijälle paluukeskustelua varten. Työterveyshuolto voi tarvittaessa myös tehdä palaajalle terveystarkastuksen ennen työhön paluuta. 26

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki

Työhön kuntoutumisen tuki -hanke Projektipäällikkö Ritva Teerimäki Työhön kuntoutumisen tuki -hanke 2007-2009 Projektipäällikkö Ritva Teerimäki 26.11.2008 1 Työterveyskeskuksen organisaatio Kuntoutusryhmä 2 Hankkeen tavoitteista 1. Työkykyarvioiden kehittäminen 2. Kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin

Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Sairausvakuutuslain muutos L 459-463/2006 astui voimaan 1.1.2007, muutos 1.1.20104 HE 128/2013 Osasairauspäivärahan idea Osasairauspäivärahajärjestelmässä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY:SSÄ Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 21.08.2012 KONEURAKOINTI S.KUITTINEN OY 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija 12.9.2016 9.9.2016 Materiaali Jyväskylän kaupunki ja sen käytännöt Työkyvyn hallintamalli / ammatillisen kuntoutuksen oppaat

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta Varhainen tuki Iin toimintamalli Yhteistyötoimikunta 11.5.2016 2 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen 5 4 Sairausloma omalla ilmoituksella 6 5 Aloite keskusteluun

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot