Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä"

Transkriptio

1 Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä

2 Paluun tuki toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Kirjoittajat: Mervi Seppälä, työterveyspsykologi Leena Haakana, työterveyshoitaja Ritva Teerimäki, työterveyslääkäri Tiina Pohjonen, kehittämispäällikkö Oppaan tilaukset: Helsingin kaupungin hankintakeskus puh Ulkoasu: Sari Forss Paino: Erweko Painotuote Oy ISBN: Copyright Helsingin kaupunki 2008

3 Sisältö Onnistuneen 4 työhönpaluun tekijät 1.1. Aika lähteä, aika palata Työhönpaluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta 10 Esimies on avainasemassa 11 Työntekijän taito palata 12 Työyhteisön taito ottaa vastaan Sanoista tekoihin: hyvä tahto näkyy käytännössä Rakentava puheeksiottaminen 15 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito poissaolon aikana Paluun valmistelu 25 Kirjallinen paluusuunnitelma 26 Työterveyshuolto kumppanina 26 Pidä työyhteisö ajan tasalla Paluu työhön Seuranta 30 Kumppanuutta ja lisätukea Toimeentulo ja tukimuodot pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä 34 Poissaoloista ilmoittaminen 34 Paluun helpottamisesta voi neuvotella työpaikalla 35 Palkkakompensaation käyttö 35 Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu 36 Osasairauspäiväraha 36 Ammatillinen kuntoutus 37 Työkykyongelmien puheeksi ottaminen ja tuki työpaikoilla 40 Työkykyasiat osana kehityskeskustelua Sairausryhmittäin huomioon otettavia asioita 43 Syöpäsairaudet 43 Masennus 44 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 45 Lähdekirjallisuutta 46 1

4 Esimiehelle Paluun tuki -toimintamalli on suunniteltu erityisesti esimiehen apuvälineeksi. Tämä opas neuvoo, miten esimies voi tukea työntekijää palaamaan työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Pitkällä sairauspoissaololla tarkoitetaan yli neljän viikon poissaoloa. Varmistamalla onnistunut työhön paluu tuetaan myös työhyvinvointia ja työkykyä. Hyvän jatkon turvaaminen palaajalle hyödyttää kaikkia osapuolia. Tarkoitus on, että Paluun tuki -toimintamalli otetaan työpaikoilla käyttöön ja siitä muodostuu Helsingin kaupungille uusi hyvä käytäntö ja osa henkilöstöjohtamista. Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta Lähtölaukaus paluun valmistelulle. Sovitaan yhteydenpidosta. Jatkuu koko sairauspoissaolon ajan. Pidetään paluukeskustelu ja tehdään paluusuunnitelma. Esimies on läsnä työhön palatessa. Paluusuunnitelma toteutetaan tai työt jatkuvat normaalisti. Seurataan työssä selviytymistä. Siirrytään normaaliin kehityskekusteluun. Tarvittaessa käytetään Varhainen tuki -toimintamallia. Kuva 1. Paluun tuki -toimintamalli 2

5 Opas on kolmeosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen työhön paluuseen. Yksi onnistumisen avaintekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito sairauslomalla olevaan. Silloin työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Tarvittaessa palaajalle tarjotaan mahdollisuus aloittaa työnteko hänelle sopivaksi mitoitetussa työssä. Esimies on sujuvan työhön paluun tukijana ensiarvoinen, mutta onnistuminen vaatii taitoa sekä tahtoa myös työyhteisöltä ja palaajalta itseltään Toisessa osassa esitellään Paluun tuki -toimintamalli. Se on usein pitkäaikainen prosessi, johon sisältyy viisi vaihetta: lähtökeskustelu, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, paluun aktiivinen valmistelu, konkreettinen työhön paluu sekä seuranta. Työpaikkojen arjessa monet eri asiat vaikuttavat siihen, miten Paluun tuki -toimintamalli käytännössä etenee ja mitä eri vaiheissa tapahtuu. Tämän oppaan neuvoja kannattaa soveltaa joustavasti; useinhan työntekijä palaa entiseen työhönsä tervehtyneenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. Kolmannessa osassa esitellään Helsingin kaupungin toimintakäytäntöjä ja tukimahdollisuuksia pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Tässä osassa on myös lisätietoa asioista, joita eräissä sairauksissa on tarpeen ottaa huomioon

6 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Aika lähteä, aika palata Työhön paluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta Sanoista tekoihin: hyvä tahto näkyy käytännössä Rakentava puheeksiottaminen 4

7 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Mitä pidempään sairauspoissaolo jatkuu, sitä vaikeampaa ja epätodennäköisempää työhön paluu on. Yli kuuden viikon sairauspoissaolo herättää monissa jo ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä ja hankaloittaa työhön paluun onnistumista. Työhön palaamista pitää ryhtyä suunnittelemaan jo silloin, kun sairauspoissaolo alkaa. Yksi onnistumisen avaintekijöistä on luottamusta rakentava ja kannustava yhteydenpito sairauslomalla olevaan. Ajatus voi tuntua aluksi vieraalta, mutta tutkimusten mukaan monet työntekijät toivovat yhteydenpitoa pitkän sairauspoissaolon aikana. Yhteyden säilyminen rakentaa luottamusta ja helpottaa työhön paluuta: työntekijä ei vieraannu työpaikastaan eikä työpaikka työntekijästään. Yhteydenpidon tarkoituksena ei ole kytätä tai syyllistää poissaolijaa, kuormittaa toipilasta työpaikan asioilla tai painostaa häntä palaamaan töihin liian aikaisin. Yhteinen tavoite on turvata arvokkaan työntekijän hyvä jatko työelämässä. Sillä ei myöskään yritetä vaikeuttaa tarpeellisen sairauspoissaolon alkamista tai painostaa työpaikan asioilla silloin, kun on toipumisen aika. 5

8 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Hyvin sujuva paluu auttaa säilyttämään ammatti-identiteetin ja arvokkuuden tunteen. Esimiehen ja työyhteisön tuella voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Lisäksi onnistuneella työhön paluulla on huomattavia taloudellisia merkityksiä niin työntekijälle itselleen kuin työnantajalle, jolle pitkät poissaolot tuovat sekä käytännöllisiä että taloudellisia hankaluuksia. Paluun tuki -toimintamalli ei ole yksinkertainen tai yksittäinen tapahtuma. Se on sarja ennalta suunniteltuja vaiheita, jotka usein edellyttävät yhteistyötä työpaikan, työntekijän, työterveyshuollon tai muun hoitavan tahon välillä (kuva 2). Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat työsuojelu, luottamusmiestaho, Kela ja vakuutuslaitokset. Päähenkilöitä ovat kuitenkin sairauspoissaololta palaava työntekijä ja hänen esimiehensä. Työterveyshuolto on yhteistyökumppanina paluun jokaisessa vaiheessa. Pitkä sairauspoissaolo enteilee eläkkeelle siirtymistä. 6

9 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Esimies Pitää yhteyttä. Pitää lähtökeskustelun. Suunnittelevat paluuta yhteistyössä. Tapaavat työpaikalla. Työntekijä Sairastuminen Työterveyshuolto Toimittaa poissaolotodistuksen esimiehelle Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti. Arvioi terveydentilan, kirjoittaa sairauspoissaolotodistuksen ja ottaa paluun puheeksi. Seuraa terveydentilaa ja arvioi paluun aikataulua. Seuraavat tilannetta Kuva 2. Onnistunut työhönpaluu edellyttää yhteistyötä. 7

10 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.1. Aika lähteä, aika palata Harva meistä selviää läpi koko työuransa sairastamatta, ja jokaisella on oikeus sairastaa ja toipua kunnolla. Kun työpaikan ilmapiiri on avoin ja hyväksyvä, työkykyasioistakin voidaan keskustella. Työpaikoilla olisi hyvä myös pohtia ennakkoon: mitä työyksikössämme on opittu aiemmista sairauspoissaoloista, miten todennäköisiä ne ovat tulevaisuudessa ja miten varaudumme niihin? Toisinaan työntekijä joutuu jäämään pois työstä yllättäen vaikean sairauden, vamman tai hoitojen vuoksi. Toinen saattaa sinnitellä sairaana, kunnes ei enää kykene työhön. Sairauslomalle jäämisen lykkääminen tai korkea lähtökynnys voi pahentaa sairautta ja pidentää toipumisaikaa. Sairaana ihminen myös työskentelee tehottomammin ja epätaloudellisesti. Työhön paluu ei saa missään vaiheessa vaarantaa terveyttä. Siksi puhutaankin oikea-aikaisesta ja turvallisesta työhön paluusta. Joissakin tapauksissa töihin voidaan palata ilman vaivojen pahentumisen riskiä, vaikka oireet jatkuvatkin. Paluun oikea-aikaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Paluu voi viivästyä, jos työntekijä empii, selviytyykö työssä. Palaaja pyörittelee mielessään monia kysymyksiä: Selviänkö työstäni? Onko työni muuttunut? Miten työtoverini ja esimieheni suhtautuvat? Leimaudunko? Voiko työ heikentää vointiani ja pahentaa sairauttani? Paluukynnys madaltuu, kun esimiehen kanssa löytyy yhteinen näkemys työjärjestelyistä ja työn vaatimuksista jo ennen sairauspoissaolon päättymistä. Työpaikan tapa hoitaa työjärjestelyjä onkin toistuvasti todettu tärkeäksi. Sairaana työskentely on epätaloudellista. 8

11 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Sairastuminen Työssä Sairauspoissaolo/toipuminen Työ jatkuu Paluun tuki -toimintamalli Lähtökynnys Paluukynnys Kuva 3. Sairastumisen, poissaolon ja työhönpaluun prosessi ( mukaellen Gründemann ja van Vuuren 1997 ). 9

12 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.2. Työhön paluun tukeminen vaatii taitoja kaikilta Paluun onnistuminen vaatii taitoja kaikilta työyhteisön jäseniltä: niin esimieheltä, työtovereilta kuin palaajalta itseltään (kuva 4). Sairauspoissaoloihin ja työhön paluun onnistumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkät lääketieteelliset tekijät. Hyvä työilmapiiri, luottamuksellinen suhde esimieheen ja hyvät työolosuhteet motivoivat jaksamaan työssä mahdollisista rajoituksista huolimatta. Työntekijän taito palata Ole kohtuullinen itsellesi ja muille. Ota vastuu paluusi onnistumisessa. Vaikuta työsi sisältöön ja kehittämiseen. Paluu työhön Työyhteisön Esimiehen taito ottaa vastaan taito tukea Vältä arvostelua. Luo välittämisen ilmapiiri. Ole valmis neuvottelemaan. Kannusta ja tue. Pidä sovituista asioista kiinni. Kuuntele muutostarpeita. Ole avoin auttamiselle, Ota rohkeasti asioita esiin. voit itse olla avuntarvitsija Ole jämäkkä. seuraavaksi. Kuva 4. Paluu vaatii taitoja kaikilta. 10

13 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Varsinaisten sairauksien syntyyn työpaikka voi vaikuttaa harvoin, mutta työpaikalla ilmenevien oireiden esiintymistä, sairauksien pahenemista ja työkyvyn alenemista voidaan osittain estää työoloja muokkaamalla. Usein ajatellaan, että työnteon voi aloittaa vasta täysin toipuneena tai että kotona olo olisi parasta lääkettä kaikkiin sairauksiin. Parhaimmillaan lepo nopeuttaakin toipumista, mutta voi myös johtaa työhön paluun vaikeutumiseen ja työkyvyn palautumisen hidastumiseen. Työhön palaajaa tuetaan konkreettisin toimin ensisijaisesti työpaikalla. Tarvittaessa palaajalle tarjotaan mahdollisuus työskennellä osaamistaan vastaavassa, sopivasti mitoitetussa työssä. Samaan aikaan häntä voidaan tukea myös työpaikan ulkopuolelta hoidon ja kuntoutuksen keinoin. Jotta työterveyshuolto voi olla palaajan ja esimiehen kumppanina paluun eri vaiheissa, tarvitaan tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän kesken. Työterveyshuollon, työpaikan ja työntekijän hyvä yhteistyö auttaa onnistumaan. Esimies on avainasemassa Esimiehen tuen on selkeästi todettu edistävän työhön paluun onnistumista. Hänen vastuullaan on puuttua tilanteisiin aktiivisesti, järjestellä asioita ja seurata työhön paluun vaiheita. Luottamus, oikeudenmukaisuus ja hyvä tahto ovat korvaamattomia asioita työhön paluun sujumisessa. Esimiehen halu neuvotella, suunnitella ja hoitaa paluujärjestelyjä vahvistaa luottamusta: työntekijä kokee saavansa arvostusta, kun hänen työhön paluunsa onnistumista tuetaan. 11

14 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Oikeudenmukaisuus on organisaation voimavara. Työelämässä oikeudenmukaisuus näkyy sekä tavassa tehdä päätöksiä että tavassa, jolla työntekijöitä kohdellaan. Epäreilu kohtelu viestii siitä, ettei työntekijä ole tärkeä. Työssä koettu epäoikeudenmukaisuus on yhteydessä työntekijöiden tunteisiin, stressiin, sairauspoissaoloihin ja jopa terveyden heikkenemiseen. Oikeudenmukaisiksi koetuissa työpaikoissa sairauspoissaolojen määrä on alhaisempi. Työntekijän taito palata Sairaudesta toipuminen on yksilöllistä. Työhön paluu voi väsyttää ja jaksaminen joutua koetukselle. Palaajan ei pitäisi asettaa itselleen liian ankaria vaatimuksia mutta hänen pitää osallistua aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti paluun onnistumiseen. Jos toipuminen ei etene toivotusti, apua voi pyytää omalta lääkäriltä. Heti työhön palatessa on hyvä välttää isojen päätösten tekemistä ja hyväksyä se, ettei oma toimintakyky ole vielä palautunut entiselleen. Helpointa on aloittaa tutuista työtehtävistä. Joskus tarvitaan pientä palautumishetkeä kesken työpäivän. Monet asiat vaativat uudelleen perehtymistä. Työntekijän osallistuminen paluun valmisteluun varmistaa sen, ettei hän palatessaan altistu ylimääräiselle stressille ja kuormitukselle. Alussa riittävän hyvä, jatkossa aktiivinen. 12

15 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Esimies ei voi lukea ajatuksia, joten työntekijän pitää olla valmis kertomaan työhön liittyvistä toiveistaan. Jos esimies tai työterveyshuolto ei saa tietoa työssä selviytymiseen vaikuttavista rajoituksista, kevennyksiä ja muutoksia on vaikea suunnitella ja toteuttaa. Ajan myötä tapahtuvista muutoksista jaksamisessa tulee keskustella esimiehen kanssa. Neuvotteluapua voi pyytää työterveyshuollosta. Työntekijä on luonnollisesti itse vastuussa esimerkiksi lääkärin antamien hoitoohjeiden noudattamisesta. Työyhteisön taito ottaa vastaan Työhön paluu onnistuu parhaiten, kun työyhteisössä vallitsee tuomitsematon ja inhimillisen välittämisen asenne. On tärkeää, ettei sairauspoissaolon syistä synny työyhteisössä virheellisiä käsityksiä saati huhuja, vaan kaikki ymmärtävät toipumisen tärkeyden. Pinnariksi leimautuminen voi turhaan pitkittää poissaoloa: kotiin jäämällä työntekijä yrittää ehkä todistaa olevansa todella sairas. Toisaalta leimautumisen pelko voi johtaa siihen, että työssä sinnitellään sairaana ja toipuminen viivästyy. Myös työn muokkaaminen vaikeutuu, sillä pinnariksi leimattu ei saa työtovereilta tukea ja tuskin uskaltaa sitä pyytääkään. Esimiehen tehtävänä on viime kädessä varmistaa, ettei palaaja joudu sairauden vuoksi epäasiallisesti kohdelluksi. Näihin tilanteisiin tulee aina työturvallisuuslain mukaisesti puuttua. Alaistaitoihin kuuluu taito tukea ja auttaa työtoveria, ottaa vastuuta ja osoittaa yhteistyöhalua. Työtoverit voivat tukea palaajaa rohkaisemalla ja välittämällä. Vakavasta sairaudesta tai mielenterveysongelmasta toipuvan ihmisen kokemuksille voi ilmaista ymmärtämystä ja ottaa hänet takaisin joukkoon samana työtoverina kuin ennen sairastumista. Palaaja ansaitsee arvostusta, ei arvostelua. 13

16 Onnistuneen työhönpaluun tekijät 1.3. Sanoista tekoihin hyvä tahto näkyy käytännössä Ilman tekoja hyvä tahto jää sanahelinäksi. Työtehtävien tulisi joustaa palaajan voimavarojen mukaan. On järkevämpää olla kykyjen ja voimavarojen mukaan töissä kuin kokonaan sairauslomalla. Erityisesti silloin, kun työntekijä katsoo sairastumisensa liittyvän työhön ja työoloihin, työn uudelleen järjestelyn mahdollisuudet ovat merkittäviä. Jos työntekijällä on palatessaan tunne, että asioita on mahdollisuus suunnitella ja tehdä toisin, riski joutua uudelle sairauslomalle vähenee. Työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen välisessä ns. kolmikantaneuvottelussa (työkykykeskustelussa) keskustellaan työssä selviytymiseen liittyvistä rajoitteista, muutostarpeista ja tuen tarpeesta paluun eri vaiheissa. Näissä tapaamisissa ei ole tarkoitus puhua sairaudesta ja sen hoidosta. Myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voivat olla mukana neuvottelussa. Tarvittaessa työterveyslääkäri arvioi, mihin työhön työntekijä pystyy ja mihin ei. Työterveyshuolto voi tehdä ehdotuksia työn sopeuttamisesta työntekijän edellytyksiä vastaavaksi. Tämä edellyttää aina yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Esimies tuntee parhaiten alaisensa työnteon puitteet. Näinollen tarvittavat työjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa työpaikalla. Esimiehen tehtävänä on valvoa, että muokattu työnkuva on sopiva ja että työntekijä noudattaa työssä selviytymistä tukevia sopimuksia. Salliva työyhteisö hyväksyy sen, että palaajalla on tiettyjä rajoituksia, jotka vaativat järjestelyjä. Työjärjestelyihin liittyvä avoimuus auttaa työyhteisöä tukemaan palaajaa ja ymmärtämään poikkeusjärjestelyn tarpeen. 14

17 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Työn muokkaaminen tukee työhön paluuta. Kun työtehtäviä räätälöidään palaajalle sopiviksi, olisi ihanteellista, etteivät työt kaatuisi muiden niskaan. Tämä ei valitettavasti aina onnistu. Joskus työyhteisö joutuu sopeutumaan siirtymävaiheen järjestelyihin. Työn muokkaaminen voi kuitenkin nopeuttaa työhön paluuta ja pidemmällä tähtäimellä helpottaa muiden työkuormaa. Työnantajan tulee aina huolehtia myös paremmin jaksavien työturvallisuudesta Rakentava puheeksiottaminen Paluun tuki -toimintamallissa yhteydenpito poissaolijaan on keskeistä. Yhteydenpito ei ole itseisarvo: sen pitää olla sävyltään välittävää, empaattista ja suoraa. Sairaus voi aiheuttaa kenelle tahansa vaikean kriisin. Tällöin liikutaan alueella, joka vaatii esimieheltä erityistä herkkyyttä ja hienotunteisuutta. Varsinkin vaikean sairauden edessä esimies kokee herkästi avuttomuutta ja epätietoisuutta siitä, miten puhua sairastuneelle. Tämä avuttomuus on hyvä tunnistaa ja hyväksyä se, ettei lohduttavia sanoja aina löydy. Hankalaksi koettujen asioiden puheeksi ottamista saatetaan välttää, koska ne herättävät voimakkaita tunteita. Esimiehen itsetuntemus auttaa tunnistamaan myös tunnekuohujen syyt ja estämään niiden nousun pintaan. 15

18 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Usein ajatellaan, että asiat ratkeavat itsestään. Kuitenkin myös hiljaisuus ja yhteydenpidon välttäminen ovat viestintää. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että mitä vähemmän puhutaan, sitä enemmän luullaan. Esimies toimii sekä ammatillisessa että inhimillisessä roolissa. Ammatillinen asenne ei yksin riitä, sillä johtaminen on myös välittämistä ja luottamuksen rakentamista. Työpaikka ei ole hoitopaikka eikä esimies alaistensa hoitaja. Esimiehen ei tarvitse huolehtia alaisensa henkilökohtaisista, työhön liittymättömistä asioista; riittää kun ilmaisee välittämistä ja myötätuntoa sekä vilpitöntä kiinnostusta toipumiseen. Työpaikalla voidaan kuitenkin helpottaa sairauden aiheuttamaa tilannetta ainakin väliaikaisesti. Aina ei ole olemassa valmiita malleja siihen, miten avata keskustelu ja edetä siinä. Hyvät vuorovaikutustaidot voi useimmiten oppia. Vuorovaikutuskoulutuksesta tai työnohjauksesta saa eväitä oman viestinnän kehittämiseen. Seuraavassa on joukko vinkkejä, jotka auttavat liikkeelle. Valmistaudu Yritä asettua toisen asemaan: miltä tuntuu sairastua, miten itse haluaisin tulla kohdelluksi? Vältä ennakko-oletuksia ja tulkintoja. Ole valmis muuttamaan omia käsityksiäsi. Pyri ymmärtämään, vaikka olisitkin eri mieltä. Kuuntele ja välitä Kerro, että haluaisit jutella ja tarkista, että hetki on sopiva. Pahoittele tapahtunutta, ilmaise myötätuntoa ja noudata normaaleja hyviä tapoja. Kunnioita alaisen reaktiota ja anna aikaa. Keskity kuuntelemaan rauhallisesti ja loppuun asti. Älä utele: työntekijä päättää, kuinka paljon hän kertoo tilanteestaan. 16

19 Onnistuneen työhönpaluun tekijät Pidä tutkiva ote Kysy, jos et ymmärrä jotakin: tarkoititko, että? Kiinnitä huomiota sanallisen ja sanattoman viestinnän johdonmukaisuuteen: ovatko ilmeet, eleet ja äänensävy sopusoinnussa sanojen kanssa. Älä syyllistä äläkä arvostele. Ole työasioissa hienotunteinen Voit sivuta työhön paluuta, mutta älä painosta. Tarjoa apua työhön liittyvissä asioissa, mutta älä tuputa. Rohkaise tuomaan esiin asioita, jotka liittyvät työstä suoriutumiseen. Rohkaise ottamaan yhteyttä työpaikalle. Sovi seuraava henkilökohtainen tapaaminen tai puhelinkeskustelu. Huolenpito ja välittäminen ovat osa inhimillistä johtamista. 17

20 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito poissaolon aikana Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 18

21 Paluun tuki -toimintamalli Paluun tuki -toimintamalli on vaiheittain etenevä ja usein pitkäaikainen tapahtumasarja, jonka tavoitteena on varmistaa, että työntekijä voi palata pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhönsä turvallisesti ja oikeaan aikaan. Pitkällä sairauspoissaololla tarkoitetaan yli neljä viikkoa kestävää poissaoloa. Paluun tukemiseen sisältyy viisi vaihetta: lähtökeskustelu, yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, paluun aktiivinen valmistelu, konkreettinen työhön paluu sekä seuranta. Työhön palaavan kanssa ollaan siis yhteydessä koko poissaoloajan ja paluun onnistumista myös seurataan. Asioiden käsittely vaatii esimieheltä erityistä hienotunteisuutta ja herkkää korvaa. Keskusteluissa voidaan sivuta hyvin arkaluonteisia asioita. Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja saa käsitellä lain mukaan vain henkilö, jolla työnantajana tai hänen edustajanaan on siihen oikeus. Työpaikalla monet asiat vaikuttavat siihen, miten Paluun tuki -toimintamalli käytännössä etenee ja mitä eri vaiheissa konkreettisesti tapahtuu. Toimintatapa muokkautuu vähitellen työpaikan näköiseksi. Mallia kannattaa soveltaa joustavasti; useinhan työntekijä palaa entiseen työhönsä tervehtyneenä eikä yhteydenpidon ja paluusta sopimisen ohella tarvita erityisiä tukitoimia. 19

22 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.1. Lähtökeskustelu Paluun valmistelu alkaa siitä hetkestä, kun sairauspoissaolo alkaa. Tämä luo perustan esimiehen ja työntekijän väliselle luottamukselle ja tulevalle yhteistyölle. Sairauspoissaolo on henkilökohtainen asia eikä työnantajalla ole yleistä oikeutta kertoa poissaolon syytä tai paluupäivää muulle henkilöstölle. Pitkien poissaolojen yhteydessä toiminnan suunnittelun vuoksi on kohtuullista ja järkevää, että työpaikalla voidaan keskustella ajoissa työhön paluuseen liittyvistä asioista. Sairausajan palkkaetujen saamiseksi esimiehelle on toimitettava hyväksyttävä poissaolotodistus. Lähtökeskustelu on luontevinta käydä silloin, kun työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan. Näin kannattaa menetellä, vaikka sairauspoissaolon päättymisaika ei olisikaan vielä tarkkaan tiedossa. Hoitava lääkäri ei lähtötilanteessa pysty aina arvioimaan sairauspoissaolon ehdotonta pituutta ja poissaolon pitkittyminen tulee esiin vasta tilannetta seurattaessa. Jos lähtökeskustelulle ei tässä vaiheessa löydy sopivaa hetkeä, aina voi sopia uuden ajankohdan. Tässä vaiheessa yhteyttä pidetään yleensä puhelimitse. Jos poissaolon arvioidaan kestävän yli neljä viikkoa, on terveydentilan salliessa usein hyvä järjestää tapaaminen. Sähköposti ei ole ensisijainen yhteydenpitokeino. Esimiehen kannattaa valmistautua keskusteluihin etukäteen. Niille tulee varata riittävästi aikaa ja rauhallinen tila. 20

23 Lähtökeskustelu Paluun tuki -toimintamalli Työpaikalla on oltava selkeät ohjeet sairauspoissaolokäytännöistä sekä sairaus poissaoloihin puuttumisesta. Esimiehen avuksi laaditut ohjeet löytyvät Heli-intran henkilöstöhallinnon käsikirjasta. On toivottavaa, että tieto pidemmistä sairauspoissaoloista tulee myös työterveyshuoltoon, vaikka varsinainen hoito tapahtuisikin muualla. Työnantajalla on oikeus toimittaa tiedot sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä kiellä. Kun työterveyshuollossa on tieto työntekijän terveydentilasta ja työn vaatimuksista, voidaan paluuta suunnitella yhdessä toipumista vaarantamatta. Työterveyshuolto tuntee ulkopuolista lääkäriä paremmin työpaikan, työn ja työolosuhteet. Esimiehen muistilista >Lähtökeskustelu Ota asiat aktiivisesti puheeksi. Muistuta Paluun tuki -toimintamallista: yhteinen toimintatapa koskee kaikkia ja sillä tuetaan turvallista työhön paluuta. Luo keskusteluyhteys, joka ilmaisee välittämistä ja kiinnostusta, mutta myös hienotunteisuutta. Älä urki vaan anna työntekijän päättää, mitä hän kertoo sairaudestaan. Työuupumusdiagnoosissa käynnistä asian selvittely. Päihdeongelmissa ota asia puheeksi ja ohjaa hoitoon. Älä syyllistä poissaolijaa lääkäri on arvioinut sairauspoissaolon tarpeelliseksi. Sovi yhteydenpitotavasta ja sitoudu siihen koko sairauspoissaolon ajaksi. 21

24 Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Työterveyshuollon muistilista >Lähtötilanne Työterveyshuolto tai muu terveydenhuolto arvioi, onko poissaolo lääketieteellisesti tarpeellinen. Sairauspoissaolon syynä on aina diagnosoitu sairaus tai tapaturma. Osana hyvää hoitoa työterveyshuollossa otetaan sairauspoissaolosta päätettäessä puheeksi myös työhön paluu. Siten kuntoutus takaisin työhön alkaa jo ensimmäisellä käynnillä. Työterveyshuolto myös määrittää seurantakäynnin tarpeen ja ajankohdan. Poissaolon kesto ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta sairauspoissaolo on tarpeen, jos (STM 2007): sairaus estää työnteon sairauden hoidon onnistuminen edellyttää poissaoloa sairaus pahentuisi työssä sairauden paraneminen hidastuisi työssä sairauden aiheuttama työkyvyn alentuma lisäisi tapaturmariskiä työssäolo aiheuttaisi muille sairastumisvaaran (mm. tartuntavaaran) Kannusta, tue ja välitä; työ jää syrjään ja keskitytään toipumiseen. 22

25 Yhteydenpito Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.2. Yhteydenpito poissaolon aikana Säännöllinen, kannustava yhteydenpito on työhön paluun tukemisessa keskeisellä sijalla. Yhteydenpito rakentaa luottamusta, säilyttää kontaktin työpaikalle ja helpottaa työhön paluuta. Esimies ei kuitenkaan ole työroolissaan poissaolijan hoitaja, tukihenkilö tai terapeutti. Yleensä yhteydenpito on esimiehen vastuulla eikä sitä voi sälyttää ilman erityistä syytä muiden harteille. Toisinaan työntekijä haluaa itse pitää yhteyttä työpaikalle päin. Työntekijän itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa: yhteyttä ei pidetä, ellei hän sitä halua. Monet toivovat ainakin tietoa työssä tai työolosuhteissa tapahtuvista muutoksista. Työhön paluun valmistelun kannalta on toivottavaa, että yhteydenpito onnistuu viimeistään sairauspoissaolon loppuvaiheessa. Yhteydenpito ei saa olla painostamista takaisin töihin. Poissaolijaa ei myöskään tule kuormittaa työasioilla. Hän on toipumassa ja voi tarvita etäisyyttä työhön ja työpaikkaan. Työtoveri voidaan toki kutsua työpaikan sosiaalisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin, mutta häntä ei voi velvoittaa osallistumaan. Tässä vaiheessa työntekijää ei myöskään voi vaatia tekemään sellaisia ratkaisuja, joilla voi olla pitkän tähtäimen seurauksia, kuten vaikkapa osa-aikatyöratkaisut. Näiden ratkaisujen aika on vasta silloin, kun työkyky on palaamassa ja arviot tilanteesta ovat realistisempia. 23

26 Paluun tuki -toimintamalli Yhteydenpito Esimiehen muistilista >Poissaolon aikainen yhteydenpito Ota vastuu yhteydenpidon toteutumisesta. Noudata yhteydenpidossa normaalin sosiaalisen kanssakäymisen periaatteita: vaihda kuulumisia, kuuntele, kysele vointia, ilmaise välittämistä. Kerro työasioista, jos työntekijä haluaa kuulla, mutta älä painosta palaamaan töihin. Keskustele alustavasti työhön paluun aikataulusta ja järjestelyistä. Muista, ettei sinun vastuullasi ole työntekijän henkilökohtaisten asioiden tai ongelmien ratkaiseminen eikä terveyteen liittyvien asioiden hoitaminen. Sovi seuraavasta yhteydenotosta. Sovi paluukeskustelusta: milloin ja missä se käydään ja keitä silloin on mukana. Työterveyshuollon muistilista >Poissaoloaika Seuraa hoidon ja toipumisen edistymistä. Arvioi kuntoutustarvetta. Arvioi työhön paluun edellytyksiä sekä käynnistä tarvittavat tukitoimet. Anna toipumiseen aikaa, älä painosta päätöksiin. 24

27 Paluun valmistelu Paluun tuki -toimintamalli Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 2.3. Paluun valmistelu Onnistunut työhön paluu vaatii aktiivista ja riittävän ajoissa aloitettua paluun valmistelua. Tarvittaessa valmistelutyö etenee koko sairauspoissaolon ajan. Käytännön valmisteluihin ryhdytään viimeistään paluukeskustelussa. Paluukeskustelu Kun paluuaika on tarkemmin tiedossa, pidetään esimiehen ja palaajan kesken ns. paluukeskustelu. Keskustelua ei tule järjestää liian varhain, jottei luoda turhia paineita liian aikaiselle paluulle. Toisaalta sitä ei pidä jättää viime tippaankaan. Esimies ja työntekijä sopivat yhdessä ajan joko henkilökohtaiselle tapaamiselle tai puhelinkeskustelulle. Jo yhteydenpidon aikana voi selvitä, että työntekijä on täysin toipunut sairaudestaan eikä työtehtäviä tarvitse muokata terveyssyistä. Työt siis jatkuvat entisenlaisina. Toisinaan tarvitaan työhön paluun suunnitelma. Se on yksityiskohtainen, konkreettinen ja usein väliaikainen työntekijän ja työnantajan välinen sopimus. Paluukeskustelua varten on hyvä laatia mahdollisimman tarkka kuvaus työstä, työtehtävistä ja työn vaatimuksista. Keskustelussa käsitellään konkreettisesti ja seikkaperäisesti työn tekemiseen vaikuttavia asioita, työssä selviytymistä sekä paluuta helpottavia ja vaikeuttavia asioita. Samoin käsitellään sitä, mitä palaaja voi itse asioille tehdä ja mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. 25

28 Paluun tuki -toimintamalli Paluun valmistelu Muutostoiveiden kuunteleminen on tärkeää. Tavoitteena on saada yhteinen näkemys tarvittavista muutoksista ja siitä mitä todellisuudessa voidaan muuttaa. Sen sijaan sairauksiin ja terveydentilaan liittyviä luottamuksellisia tietoja ei ole tarkoitus käydä läpi, ellei työntekijä itse ota niitä puheeksi. Kirjallinen paluusuunnitelma Työtä koskevat suunnitelmat ja päätökset tehdään siis jo ennen työhön paluuta. Silloin työntekijä ei palaa tyhjän päälle. Toisinaan suunnitelmat ovat saattaneet muovautua jo ennen paluukeskustelua, esimerkiksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Paluusuunnitelmaan voidaan sisällyttää esimerkiksi työtehtävien rajaamista, uudelleen organisointia, sopivampia työ- tai apuvälineitä, lyhennetty työaika, uusia tilapäisiä työtehtäviä, lisäkoulutusta tai työnohjausta. Esimiehen on myös hyvä varmistaa, että uudet tai muokatut työtehtävät eivät aseta palaajaa huonompaan asemaan entisiin tehtäviin verrattuna. Keskustelussa syntynyt yhteinen näkemys kirjataan paperille ja sovitaan paluusuunnitelman toteutumisen seurannasta. Suunnitelmaa muokataan terveydentilan muuttuessa. Vaikka työn väliaikaiseen muuttamiseen ei olisikaan tarvetta, työntekijä voi pitkän poissaolon jälkeen tarvita perehdytystä työssä tapahtuneisiin muutoksiin. Tästäkin on hyvä sopia etukäteen mahdollisimman tarkasti: kuka perehdyttää, mihin ja milloin. Alkupäivinä voidaan tarvita tilapäistä työn kevennystä, josta sovitaan jo tässä vaiheessa. Esimies varmistaa, että työntekijän palatessa työtilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset. Työterveyshuolto kumppanina Jos työntekijä tai esimies arvioi, ettei työntekijä selviä työstään tai elleivät esimiehen tarjoamat järjestelyt ole riittäviä, he voivat yhdessä tai erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Myös työterveyshuolto voi tehdä ehdotuksia työn muokkaamisesta. Nämä ehdotukset annetaan työntekijälle paluukeskustelua varten. Työterveyshuolto voi tarvittaessa myös tehdä palaajalle terveystarkastuksen ennen työhön paluuta. 26

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut 28.4.2010 Heikki Palomäki Asiantuntijalääkäri, dosentti Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäiväraha 2007 (I) Tavoitteena järjestelmä, joka Tukisi vakuutetun

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Työhönpaluuta tukeva toimintatapa sairauspoissaoloissa Sirkku Kivistö

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Valossa

Varhainen välittäminen Valossa arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi SISÄLTÖ sivu 1. Johdanto 1 2. Työntekijän huolenpito työkyvystään 1 3. Varhainen tuki luo hyvinvointia ja säästää kustannuksia

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa eläketurvasta

Ajankohtaista asiaa eläketurvasta Ajankohtaista asiaa eläketurvasta Pauliina Hilkamo Tuuli Härkönen Petri Lahtinen Marjukka Matikainen Luennon sisältö Työeläkeote täydentyy valtion ja kunnan tiedoilla Kertaamme eläkkeen määräytymisen perusteita

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut - Luentoa ja harjoituksia 19.5.2015 Sisältöä Perusteluja puheeksi ottamiselle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot