OPPIMISYMPÄRISTÖT JA LUOVUUS

Transkriptio

1 OPPIMISYMPÄRISTÖT JA LUOVUUS Professori Kirsti Lonka Luento 4 Oppimisen psykologia JOS HALUAT KIRJAN, ERIKA TUOSsA TEISTÄ KATSOEN OIKEALLA PUOLELLA PITÄÄ KIRJAKAUPPAA

2 MITEN TUEMME LUOVIA OIVALLUKSIA? Sir Ken Robinson (2011) kuvaa koulua instituutiona, jolla on monia yhtymäkohtia tehdastuotantoon. Työntekijät menevät aamulla tehtaaseen ja suorittavat heille määrätyt työt. Heidän ajatuksistaan tai ideoistaan ei olla kiinnostuneita. Rutiininomaiset tehtävät ja toimenkuvat myös älylliset ovat katoamassa, joten emme enää valmista nuoria sellaisiin. Monet asiat voidaan nykyään automatisoida. Ihmiset tarvitsevat yhä enemmän valmiuksia luoviin oivalluksiin

3 Oivallus ja luovuus? Pieniä oivalluksia voi tapahtua koko ajan Oppiminen ja keksiminen ovat hyvin samanlaisia prosesseja, ensin mainitussa vain muut ovat keksineet saman asian jo aiemmin Psykologinen luovuus on ihmisen mielen luovuutta, joka ei välttämättä tuota kuolemattomia historiallisia asioita Arkiluovuus on jokaisen ulottuvilla olevaa psykologista luovuutta, jota tapahtuu arjen lomassa. Opettajan arkiluovuutta tarvitaan erityisesti juuri nyt, kun uudet opetussuunnitelmat pitäisi panna täytäntöön.

4 Pohdintatehtävä: Mitä muutospaineita koet juuri nyt? Osallistujien ahdistus Muutosvastarinta ensimmäinen reaktio pitkään töissä olleilla Paljon hienoja tavoitteita, mutta onko resursseja oppilastuki, avustajat, tilat, homeongelmat Epäsuhta opetuksen tavoitteiden ja ylioppilaskirjoitusten välillä pitäisi opettaa ihmiset ajattelemaan itse ja samaan aikaa hölkätä läpi tiedot varsinkin kun yo-kokeista tulee niin raskaita Matemaatikon ahdistus: miten ihmeessä opetan tätä juttua? Valinnaisuuden lisääntyminen ei ehditä paneutua Ryhmätyöskentelyn lisääminen ja painottaminen miten ryhmätentissä varmistetaan tasainen osaaminen Professori Kirsti Lonka 4

5 Mistä tulevaisuuden osaajia? Nykypäivän työskentely tapahtuu erilaisissa verkostoissa ja projekteissa Työelämässä käytetään paljon erilaisia ajattelun ja toiminnan apuvälineitä Nykyajan ammatit edellyttävät monimutkaisen, eri tieteenaloja hyödyntävien ongelmien ratkaisemista yhdessä Miten tällaisia taitoja kehittyy kouluissa ja oppilaitoksissa? Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 5

6 Laajennettu työmuisti Biologisen muistin laajentaminen teknologian avulla Toisaalta ihminen ulkoistaa toimintojaan apuvälineille, toisaalta kytkeytyy yhä älykkäämpiin järjestelmiin Tietokäytännöt ja tilat voivat joko tyhmistää tai tukea älykästä toimintaa Professori Kirsti Lonka 6

7 Mind the Gaps? Huom. Erilaisia määritelmiä olemassa eri sukupolville! Baby Boomers Generation Y Generation Y Digital natives (Z) Etunimi Sukunimi 7

8 Diginatiivit (Prensky, 2001) Monen asian tekeminen lomittain, lukeminen ruudulta, pelaaminen, keskustelu, chattailu = uudet sosiodigitaaliset tietokäytännöt Suuri osa tutkimistamme nuorista ns. peruskäyttäjiä (yli 50%), joilla ei ole kovin kehittyneitä teknologia taitoja. He lähinnä kuluttavat teknologiaa. Noin 25% pelaa aktiivisesti. Noin 10-15% tekee jotain luovaa ja kekseliästä Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 8

9 Diginatiivi ja muukalainen oppimassa Diginatiivi Web-pohjainen tieto Käyttää harvoin kynää Sosiodigitaalisesti verkostunut Ihmisen on tärkeää päästä tietolähteisiin käsiksi ja luoda itse tietoa. Riippuvainen mobiililaitteista Käyttää digitaalisia välineitä hallitakseen informaatiovirtaa Digimuukalainen Tieto kirjoista ja lehdistä Käyttää paljon kynää ja paperia Pelkää tai ei ymmärrä sosiodigitaalisen vuorovaikutuksen muotoja Asiantuntija on tärkein tietäjä. Hän kertoo oikeat vastaukset. Tietoa siirretään. Sähköposti keskeinen informaatiokanava Kirsti Lonka 9

10 Minerva-tori syntyi tulevaisuuden opettajille. Lonka (2012) Kirsti Lonka 10

11 Video by Mikko.I.Halonen ENGAGING LEARNING ENVIRONMENT FOR FUTURE TEACHERS K. Lonka (2012) Kirsti Lonka 11

12 Esimerkkejä yhteisöllisestä tiedonrakentamisesta Flinga.fi sovellusta hyödyntäen. Kuvat: Veikko Somerpuro

13 Mitä uutta osaamisen kehittämiselle? - Sukupolvien välinen oppiminen - Yhteisöllinen tiedon luominen - Uudenlaiset tilat ja tietokäytännöt - Käänteinen, ilmiölähtöinen ja oivaltava oppiminen - Opetusteknologiasta kohti uudenlaisia sosiodigitaalisia vuorovaikutuksen muotoja Professori Kirsti Lonka 13

14 Oivaltavan oppimisen malli (Lonka, 2015)

15 Ilmiölähtöisyys (Lonka ym. 2015) Oppiaineiden rajat ylittävät projektit tai opintokokonaisuudet, joissa maailmaa tarkastellaan tietystä ilmiöstä käsin Esim. Elämä ja kuolema, Sota ja rauha Luonnontieteet, humanismi, taito- ja taideaineet Ruokkivat kokonaisvaltaista ajattelua ja elämyksellisyyttä Kokemuksellisuus ja tunne osaksi oppimista Projektien suunnittelu ja toteuttaminen voi olla innostavaa, mutta siinä on myös hankalat vaiheensa Prof. Kirsti Lonka KehPsy 2. luento 15

16 Faculty of Behavioural Sciences / KM Lauri Vaara, 2014 Kuva: smartpaint.fi Kuvat: Mikko Halonen

17 Litmanen et al (2012) Millaisia tunteita raportoitiin ilmiölähtöisen projektin aikana 1 0,5 0-0,5 Positive Affects while studying Negative Affects while studying Positive Affects while not studying Negative affects while not studying -1 First year: ordinary small group Second year: Inquiry-based

18 Litmanen et al (2012) Miten haastetta ja pystyvyyttä raportoitiin ilmiölähtöisen projektin aikana 1 0,5 0-0,5 Challenge while studying Competence while studying Challenge while not studying Competence while not studying -1 1st year Ordinary 2nd year Inquiry-based period

19 Millaisia kokemuksia tulevat opettajat raportoivat ilmiölähtöisen projektin jälkeen?

20 Minerva Learning Spaces in Kirsti Lonka 20

21 Laaja-alainen osaaminen Ihmisena kasvaminen, opiskelu, työnteko seka kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edelly ävät tiedon- ja taidonalat yli äväa ja yhdistäväa osaamista. OPS 2014, s ikehikko_microsoft_170602_printv ersion.pdf

22 Minkälaisen ympäristön koulu tarjoaa laaja-alaisten taitojen oppimiseen? Kehikko on suunniteltu opettajien ja koulun tueksi osaamisen kehittämiseen arkipäivän koulutyössä.

23 7 osaamisaluetta 4 tasoa Mitä osaamista sinulla on? Kuka täydentäisi sinun osaamistasi? Minkälaisesta täydennyskoulutuksesta voisit hyötyä? Yksi opettaja ei voi osata kaikkea. Laajaalainen osaaminen mahdollistaa kouluyhteisön yhteistyön.

24 Mitä tapahtuu laaja-alaisen osaamisen kehittyessä oppilaan itseohjautuvuus ja aktiivisuus lisääntyvät opettajan työn painopiste siirtyy kohti oppimisen ohjaamista oppimisympäristö laajenee yhteistoiminnallisuus kasvaa yksin puurtamisesta kohti yhteisöllistä tiedonluomista laaja-alaisen osaamiselle asetetaan tavoitteita ja kehittymistä arvioidaan

25 Esimerkki: Ajattelu ja oppimaan oppiminen, Vastuun ottaminen omasta oppimisesta 0-taso 1-taso 2-taso 3-taso Koulun toimintakulttuuri ei ohjaa oppilaita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Oppilaita otetaan mukaan nostamalla esiin omia havaintoja ja kysymyksiä sekä annetaan valinnanvapauksia opiskeluun liittyen. Oppilaat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan valitsemalla oppisisältöjä ja työtapoja. Opettajan johdolla hahmotetaan tavoitteita omalle opiskelulle ja pohditaan kuinka ne voidaan saavuttaa. Oppilaat suunnittelevat ja itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä harjoitustöitä tai projekteja, joissa he asettavat tavoitteita, valitsevat työtapoja sekä oppisisältöjä omien tarpeidensa mukaan ja arvioivat omaa sekä muiden toimintaa ja edistymistä.

26 Mitä itsesäätelyn taidot ovat ja miten ne kehittyvät vuorovaikutuksessa? (Oivaltavan oppimisen 2. painoksessa) Itsesäätely (engl. self-regulation) on strategista toimintaa, jonka avulla yksilö pystyy itse säätelemään omaa oppimistaan, tunteitaan ja toimintaansa erilaisissa haastavissa oppimistilanteissa. Vastavuoroinen säätely (engl. co-regulation) tapahtuu tilanteissa, joissa kaksi ihmistä voivat auttaa toisiaan toimimaan strategisesti. He voivat auttaa toisiaan huomaamaan toistensa strategioita, vaikkapa sanomalla Huomasitko, että olisit voinut toimia toisinkin?. Sosiaalisesti jaettu säätely (engl. socially shared regulation) sen sijaan on tietoista ja tavoitteellista yhteisöllistä toimintaa. Sitä tapahtuu esimerkiksi yhteisöllisen oppimisen tehtävässä, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen ymmärrys kannalta tilanteesta ja siihen liittyvästä strategisesta toiminnasta. He pyrkivät yhdessä säätelemään toimintaansa. Järvelä, S. & Hadwin, A. (2013). New Frontiers: Regulating learning in CSCL. Educational Psychologist, 48(1), DOI: / Järvelä, S., Hadwin, A.F,. Malmberg, J. & Miller. M. (2017). Contemporary perspectives of regulated learning in collaboration. In F. Fischer, C.E. Hmelo-Silver, Reimann, P. & S. R. Goldman (Eds.). Handbook of the Learning Sciences. Taylor & Francis.

27 Pohdintatehtävä pienryhmään. Miten laaja-alaisia taitoja voisi oppia sinun omassa oppiaineessasi?

28 RYHMÄTYÖTEHTÄVÄ Tutustu materiaaliin, joka perustuu Suomen valtakunnallisiin peruskoulun opetussuunnitelmiin #ops2016 Lukion opetussuunnitelmissa asiasta puhutaan hieman eri termein, mutta sinun on tärkeää tietää, millaista oppimista tuetaan peruskoulussa. Muutaman vuoden päästä lukioon alkaa tulla oppilaita, joilla pitäisi olla tällaisia taitoja. Heitä on enää vaikea opettaa ihan perinteisin menetelmin, erityisesti jos jaetun säätelyn taidot on jo onnistuneesti opittu. Ota yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alue, josta tiedät vähiten! Sopikaa ryhmän kanssa, että kukin ottaa eri osaalueen. Opettakaa toisianne. Kukaan ei voi hallita näitä kaikkia tasolla 3 (harvoin edes tasolla 2)

29 Link to my report for EU European Parliament (Ed.) Innovative Schools: Teaching & Learning in the Digital Era Workshop Documentation. Brussels: European Parliament. Pages Slides on page 73. Link on kirstilonka.fi/publications: TUD/2015/563389/IPOL_STU%282015% _ EN.pd Copyright Prof Kirsti Lonka

30 Joitain uusia lähteitä Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology-mediated learning. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), Hietajärvi, L., Nuorteva, M., Tuominen-Soini, H., Hakkarainen, K., Salmela-Aro, K., & Lonka, K. (2014). Kuudesluokkalaisten nuorten sosiodigitaalinen osallistuminen, kiinnostuksen kohteet ja kouluhyvinvointi. [Sixth-graders socio-digital participation, interests and academic well-being]. Kasvatus [The Finnish Journal of Education], 45, Hietajärvi, L., Tuominen-Soini, H., Hakkarainen, K., Salmela-Aro, K. & Lonka, K. (2015). Is student motivation related to socio-digital participation? A person-oriented approach. Elsevier Procedia - Social and Behavioral Sciences. Litmanen, T., Lonka, K., Inkinen, M., Lipponen, L. & Hakkarainen, K. (2012). Capturing teacher students emotional experiences in context: does inquiry-based learning make a difference? Instructional Science, 40, Lonka, K. (2011) In S. Copyright Tierney Prof Kirsti Lonka (Ed.) Innovate! Collective wisdom for innovative schools (pp ) USA: Partners in Learning School Program.

31 Some publications Lonka, K. (2012) Engaging Learning Environments for the Future. The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In R. Gwyer, R. Stubbiftgs,& Graham Walton (Eds.) The road to information literacy. Librarians as facilitators of learning. IFLA (The International Federation of Library Associations and Institutions). (p ) Publications 157. De Gruyter Saur. Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course an engaging learning experience? Studies for the Learning Society, 2, text.pdf Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2004). Models of innovative knowledge communities and three metaphors of learning. Review of Educational Research, 74(4), Tolvanen, A., Kiuru, N., Hakkarainen, K. Lonka, K.,Inkinen, M & Salmela-Aro,K. (2011) Estimation of nonlinear growth component in multilevel modeling: A research application in the daily dynamics of competence, challenge and affects. International Journal of Behavioral Development, 35(4), Doctoral dissertations ( Copyright Prof Kirsti Lonka Search by name: Annamari Heikkilä (2011), Juha Nieminen (2011), Jenni Stubb (2012), Jenna Vekkaila (2014), Markus Talvio

32 Joitain vuoden 2016 julkaisuja Dhir, A.,Kaur, P., Chen, S. & Lonka, K. (accepted with revisions) Understanding Online Regret Experience in Facebook Use - Effects of Community Participation, Technology Accessibility & Problematic Use. Computers in Human Behavior. Dhir, A., Kaur, P., Lonka, K., & Nieminen, M. (2016). Why do adolescents untag photos on Facebook? Computers in Human Behavior, 55, Salmela-Aro, K., Muotka, J., Alho, K., Hakkarainen, K. & Lonka, K. (2016). School burnout and engagement profiles among digital natives in Finland: a personoriented approach. European Journal of Developmental Psychology. 13(6), DOI: Sandström, N., Eriksson, R., Lonka, K. & Nenonen, S. (2016). Usability and Affordances for Inquiry-Based Learning in a Blended Learning Environment. Facilities, 34, 7/8. Moisala, M., V. Salmela, L. Hietajärvi, E. Salo, S. Carlson, O. Salonen, K. Lonka, K. Hakkarainen, Katariina Salmela-Aro, and Alho, K. (2016) Media multitasking is associated with distractibility and increased prefrontal activity in adolescents and young adults. NeuroImage 134, Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Hakkarainen, K., Lonka, K., & Alho, K. (2016). The dark side of internet use: two longitudinal studies of excessive internet use, depressive symptoms, school burnout and engagement among Finnish early and late adolescents. Journal of youth and adolescence, Talvio, M., Lonka, K., Komulainen, E., Kuusela, M., and Lintunen, T. (in press). The development of teachers responses to challenging situations during interactions training. Teacher Development, 19 (1), DOI: Talvio, M., Berg, M., Komulainen, E. & Lonka, K. (in press). Exploring the coherence of the goals achieved through a youth development programme. Procedia: Social and Behavioral Sciences, Copyright Prof Kirsti Lonka